KOTONA SUOMESSA HANKKEEN PILOTTIEN SISÄLTÖKUVAUS

Transkriptio

1 KOTONA SUOMESSA HANKKEEN PILOTTIEN SISÄLTÖKUVAUS KOTONA SUOMESSA HANKKEEN SISÄLTÖ Vuoden 2015 alussa käynnistynyt Kotona Suomessa -hanke pyrkii parantamaan maahanmuuttajien alkuvaiheen palvelukokonaisuutta sekä kehittämään alueellisten kotouttamistyötä tekevien viranomaisten osaamista. Valtakunnallista Kotona Suomessa -hanketta koordinoi Uudenmaan ELY - keskus. Kotona Suomessa sisältää kaksi erillistä hankeosiota, jotka tukevat toisiaan: Hyvä alku hankeosio kehittää pilottitoiminnan avulla kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuutta laajassa verkostossa. Hyvä polku hankeosiossa kehitetään alueellisten ja paikallisten kotouttamistyötä tekevien tahojen osaamista ja juurrutetaan hyviä käytänteitä osaksi paikallisia ja alueellisia kotouttamisen palveluprosesseja aluekoordinaattoreiden työn avulla. Hyvä alku hankeosion tarkoitus on kehittää uudenlainen, kaikille maahanmuuttajille räätälöiden soveltuva yhteinen alkuvaiheen palvelukokonaisuus. Maahanmuuttajien kotoutumispalveluita ja -prosesseja kehitetään niin, että ne olisivat maahanmuuttajan elämäntilanteesta riippumatta laadukkaita, tehokkaita ja helposti saavutettavia. Näin syntyy malleja, joita voidaan käyttää valtakunnallisesti. Palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa hyödynnetään osallisuuden menetelmiä.

2 2. HYVÄ ALKU- HANKEOSION PILOTTIEN MÄÄRITTELYÄ Kotona Suomessa hankkeen Hyvä alku hankeosion tehtävänä on valmistella malli alkuvaiheen kotoutumisen palvelukokonaisuudelle, joka parantaa alkuvaiheen kotoutumispalveluiden saatavuutta ja tuo tarpeen mukaiset kotoutumisen alkuvaiheen palvelut kaikkien aikuisten maahanmuuttajien saataville. Alkuvaiheen palvelukokonaisuus edistää kotoutumisprosessin nopeaa käynnistymistä, yhteiskuntaa koskevan perustiedon saatavuutta ja yksilön palvelutarpeiden tunnistamista sekä vahvistaa siirtymiä koulutukseen, työelämään ja tarvittaessa jatkopalveluihin. Palvelukokonaisuus on joustava ja asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöitävä kokonaisuus, jonka ydintoimintoihin kuuluvat tilanteen alustava arviointi, neuvonta, ohjaus ja ensivaiheen yhteiskunta- ja kielikoulutusta sisältävä koulutusmoduuli sekä siirtymien tukeminen koulutukseen, jatkopalveluihin ja työelämään. Palvelukokonaisuuden kesto on ohjeellisesti enintään noin 10 viikkoa. Alkuvaiheen palvelukokonaisuus on avoin kaikille (yli 17-v.) maahanmuuttajille. Alkuvaiheen palvelukokonaisuus toteutetaan laajassa verkostomaisessa yhteistyössä ja matalan kynnyksen toimintamallin mukaisesti, mikä edistää kohderyhmän tunnistamista ja tavoittamista sekä parantaa kotoutumispalveluiden saatavuutta. Palvelukokonaisuuden avulla selkeytetään eri toimijoiden vastuita kotoutumisen alkuvaiheessa, poistetaan toiminnan mahdollisia päällekkäisyyksiä ja tavoitetaan palveluiden piiriin tällä hetkellä palveluiden ulkopuolelle jääviä ryhmiä. Alkuvaiheen palvelukokonaisuus toteutetaan kunnan ja TE - toimiston yhteistyönä. Lisäksi mallinnetaan yhteistyötä järjestöjen kanssa alkuvaiheen palveluissa. Palvelukokonaisuus voi toimia myös yritysyhteistyön linkkinä maahanmuuttajien ja työnantajien kohtaamista edistäen.

3 2.1. Nykytilan kehittämiskohtia, joihin hankkeessa haetaan ratkaisua Kotoutumislain soveltamisala ei toteudu, sillä alkuvaiheen palvelut eivät tavoita kaikkia maahanmuuttajia tai tavoittavat sattumanvaraisesti. Esimerkiksi kotoutumislain mukaisia alkukartoituksia ei ole juurikaan tehty muille kuin TE - toimiston asiakkaille lain voimassaolon aikana. Kunnan ja TE - toimiston vastuut alkuvaiheessa epäselvät. Yhteiskuntatietous ei tavoita maahanmuuttajia kattavasti ja nopeasti. Kotouttamistyössä on katvealueita, esimerkiksi muilla kuin TE - palvelujen asiakkailla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta kotoutumiskoulutukseen. Ohjauspalveluissa on katkoksia, niin ettei synny selkeitä palveluketjuja. 3. sektorin kanssa tehtävä yhteistyö ei ole systemaattista. Työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö ei ole riittävää alkuvaiheen palveluissa. 2.2 Kotona Suomessa Hyvä alku hankeosiolle asetettuja tavoitteita Kehitettävien mallien tulee edistää kaikkien aikuisten maahanmuuttajien alkuvaiheen kotoutumista ja osallisuutta elämäntilanteesta ja maahantulon syystä riippumatta. Niiden tulee parantaa kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden saatavuutta ja lisäarvoa (esimerkiksi yhteiskuntatietous, alkukartoitukset, neuvonta, opastus ja ohjaus) sekä luoda uusia ratkaisuja maahanmuuttajien yhteiskuntaan osallistumisen edistämiseksi kotoutumisen alkuvaiheessa (omakielinen ohjaus ja neuvonta, alkuvaiheen koulutus, yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa). Kehitettävien mallien tulee edistää työttömien maahanmuuttajien siirtymiä työmarkkinoille, esimerkiksi osaamista kartoittamalla, hyödyntämällä jatkoohjauksessa laajasti olemassa olevia palveluita ja / tai luomalla kontakteja työelämään.

4 Alkuvaiheen mallien tulee perustua mahdollisimman laajapohjaiseen verkostoon, ml.kunnat, TE-palvelut, 3. sektori ja työnantajat. 2.3 Rahoitettavien pilottihankkeiden tehtävä Pilottihankkeissa kehitetään ja toteutetaan kotoutumisen alkuvaiheen palveluiden kokonaisuus siten, että ne ovat kaikkien maahanmuuttajien saatavilla. Alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ydintoimintoina ovat ohjaus ja neuvonta, kotoutumislain mukainen alkukartoitus ja ensivaiheen yhteiskunta- ja kielikoulutusta sisältävä koulutusmoduuli sekä siirtymien tukeminen alkuvaiheesta opintoihin / työelämään/ jatkopalveluihin. Palvelukokonaisuuden avulla selkeytetään eri toimijoiden vastuita kotoutumisen alkuvaiheessa, poistetaan toiminnan mahdollisia päällekkäisyyksiä ja tavoitetaan tällä hetkellä palveluiden ulkopuolelle jääviä ryhmiä. 3. PILOTTIHANKKEIDEN TULOKSET 3.1 Alkuvaiheen palvelukokonaisuuden rakentaminen: On luotu malli laajapohjaisesti toteutettavalle alkuvaiheen palvelukokonaisuudelle, jolla on erilaiset kohderyhmät huomioiva joustava rakenne ja toimintatapa. Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvonta on parantunut. Alkukartoitus on laadukas ja tavoittaa nykyistä suuremman määrän asiakkaita. Uutena palveluna syntyy joustava, maahanmuuttajien erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet huomioiva ensivaiheen yhteiskunta- ja kielikoulutusta sisältävä koulutusmoduuli. Piloteissa on kokeiltu keinoja tarjota omakielistä tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta. 3.2 Kohderyhmän tavoittaminen ja toimijaverkko: Syntyy verkostomainen alkuvaiheen kotoutumisen toimintamalli, On poistettu palveluiden katvealueet ja päällekkäisyydet. On selkeytetty kunnan ja TE - toimiston vastuu asiakasprosessissa. On luotu malleja yhteistyölle, jossa hyödynnetään laaja-alaisesti paikalliset resurssit, kuten kolmannen sektorin toimijat (ml. maahanmuuttajayhdistykset), työnantajat sekä oppilaitokset. Syntyy malli palvelukokonaisuudesta tiedottamiseksi kohderyhmälle.

5 3.3 Siirtymien tukeminen jatkopalveluihin / työelämään: On luotu keinoja siirtymien tukemiseksi tarvittaessa jatkopalveluihin ja työelämään. On luotu välineitä yhteistyön tiivistämiseksi työ- ja elinkeinoelämän kanssa Maahanmuuttajien osallistaminen palvelun suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin: Mallintamalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia osallistua palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin rakennetaan käyttäjälähtöisiä ja tarkoituksenmukaisia alkuvaiheen kotoutumisen palveluja. Malleja osallistamiselle voidaan hyödyntää myös muutoin palvelutuotannossa. 4. PILOTTIHANKKEIDEN KOHDERYHMÄT Pilottihankkeiden kohderyhmään tulee kuulua laajasti kotoutumisen alkuvaiheessa olevia maahanmuuttajia, esimerkiksi: TE - palvelujen maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka ovat alkuvaiheen kotoutumispalveluiden ja / tai ohjauspalveluiden tarpeessa, esimerkiksi ennen kotoutumiskoulutuksen alkamista. Ensisijaisesti kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat, mutta tarvittaessa myös muita kotoutumislain soveltamisalaan kuuluvia maahanmuuttajia. Muut kuin TE - toimiston asiakkaana olevat maahanmuuttajat, jotka ovat alkuvaiheen kotoutumispalveluiden ja / tai ohjauspalveluiden tarpeessa. Ensisijaisesti kotoutumisen alkuvaiheessa olevat maahanmuuttajat, mutta tarvittaessa myös muita kotoutumislain soveltamisalaan kuuluvia maahanmuuttajia. Työssä olevat maahanmuuttajat, ulkomaiset opiskelijat ja kotona lapsia hoitavat vanhemmat. Pilottihankkeilta edellytetään mahdollisimman laajapohjaista poikkihallinnollista verkostoa, ml. kunnat, TE - toimistot, kolmas sektori. Hankkeen toimeenpanossa toivotaan hyödynnettävän alueellisia ja paikallisia yhteistyöverkostoja (työnantajia / yrityksiä, oppilaitoksia, KELA, maistraatti jne). Tasaver-

6 taisen hankekumppanuuden ohella tai vaihtoehtona kolmannen sektorin roolina voi olla esimerkiksi omakielinen ohjaus- ja neuvontapalvelutuotanto ja/tai työharjoittelun ja vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien tarjoaminen. Maahanmuuttajia osallistetaan hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. 5. PILOTTIEN KESTO JA ARVIOINTI Enintään 3 vuotta. Valtakunnallinen hanke toteuttaa yhteistyössä pilottihankkeiden kanssa väli- ja loppuarvioinnin, jossa arvioidaan pilottihankkeiden tulosten valtakunnallisen käyttöönoton mahdollisuuksia. 6. VALINTAKRITEERIT 6.1 Yleiset valintaperusteet Kaikkien ao. yleisten valintaperusteiden tulee täyttyä, jotta hanke voi saada rahoitusta. - Hakijan (tai tuen siirronsaajan) toteuttajaorganisaatio ja hankkeen tuettavan toiminnan toimenpiteet ovat ohjelman erityistavoitteen mukaisia - Hakija (tai tuen siirron saaja) on yksityisoikeudellinen tai julkisoikeudellinen oikeushenkilö. - Hankkeella on tunnistettuun tarpeeseen pohjautuva hankkeen etenemisen tarkastelun mahdollistava tavoitteellinen ja konkreettinen suunnitelma - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. Hakija (tai tuen siirronsaaja) ei ole konkurssissa tai laiminlyönyt oleellisesti veroja tai sosiaaliturvamaksuja, eikä hanketoteuttajan avainhenkilö ole

7 syyllistynyt aiemmin rikokseen avustuksia haettaessa tai asetettu liiketoimintakieltoon. - Hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) on edellytykset vastata hankkeella aikaansaadun toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättymisen jälkeen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta - Hakijalla (tai tuen siirronsaajalla) ei ole ERI-rahastoihin kohdistuvaa täytäntöönpanokelpoista takaisinperintäpäätöstä (esim. pysyvyyssäännön rikkominen, aiemman myönnetyn valtiontuen takaisinperintäpäätöksen keskeneräisyys), jota ei ole maksettu - Hankkeessa työskentelevillä on toteuttamisen kannalta tarvittava koulutus tai osaaminen - Hankkeen saamaa tukea ei käytetä yleisenä toimintatukena - Kehittämishankkeen tulokset ovat yleisesti hyödynnettävissä (ei koske investointihankkeita, eikä yksittäisten yritysten kehittämishankkeita) - Hankkeen saamalla tuella on merkittävä vaikutus hankkeen toteutumiseen 6.2. Erityiset valintaperusteet, erityistavoitekohtaiset Erityiset valintakriteerit ovat erityistavoitekohtaisia. Hankekokonaisuus Kotona Suomessa sisältyy ESR toimintalinja 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus erityistavoitteeseen 6.1: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen. Hankkeiden arvioinnissa sovellettavat erityistavoitekohtaiset valintaperusteet ja niiden painotukset: Erityistavoite 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen - Hankkeen toimenpiteillä edistetään työllisyyttä välittömästi tai välillisesti. (20%)

8 - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja/tai toimintamalleihin heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämiseksi. (20%) - Hanke vastaa osaltaan tunnistettuihin paikallisiin/alueellisiin työvoimatarpeisiin. (10%) - Hanke edistää toimijoiden yhteistyötä ja/tai monialaisten palvelujen hyödyntämistä koordinoidusti. (20%) - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. (5%) - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. (10%) - Hanke kohdistuu erityisesti nuoriin tai ikääntyviin. (5%) - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita. (5%) - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. (5%) Hankkeiden arvioinnissa sovellettavat hakukohtaiset valintaperusteet ja niiden painotukset: - Toteuttaa valtakunnallisen Kotona Suomessa hankkeen Hyvä alku - hankeosion tavoitteita (Kotona Suomessa hankkeen pilottien sisältökuvaus : 2.2. Kotona Suomessa Hyvä alku hankkeelle asetettuja tavoitteita) (30%) - Hanketta toteutetaan laajapohjaisessa yhteistyössä (30%) - Hanke tuottaa uusia ratkaisuja alkuvaiheen kotoutumisen tarpeisiin. (40%) Lopullisissa pisteissä erityistavoitekohtaisten valintakriteerien ja hakukohtaisien valintakriteerien painoarvot ovat samanarvoiset. 6.3 Hakukohtaiset kriteerit Toteuttaa valtakunnallisen Kotona Suomessa hankkeen Hyvä alku - hankeosion tavoitteita (Kotona Suomessa pilottihankkeiden sisältökuvaus : 2.2. Kotona Suomessa Hyvä alku hankeosiolle asetettuja tavoitteita) Hanketta toteutetaan laajapohjaisessa yhteistyössä Hanke tuottaa uusia ratkaisuja alkuvaiheen kotoutumisen tarpeisiin.

9 7. MUUTA Hankkeiden suunnittelussa suositellaan tutustumista seuraavien päättyneiden hankkeiden tuloksiin ja niiden hyödyntämistä: Osallisena Suomessa, ALPO, MATTO, joista löytyy tietoa esimerkiksi kotouttaminen.fi -sivustolta. Pilottihankkeiden tulee tehdä yhteistyötä muiden vastaavien hankkeiden (esim. EURES, Ohjaamo) kanssa.