Pitelet käsissäsi kaikkien aikojen ensimmäistä, Göteborgin kaupungin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitelet käsissäsi kaikkien aikojen ensimmäistä, Göteborgin kaupungin"

Transkriptio

1 NR Ruotsinsuomalaiset nyt kansallinen vähemmistö sivu 2 Suomenkielinen, tunnetko oikeutesi? sivu 8 Soita kuntaan suomeksi! sivu 9 Vastaa kyselyyn ja vaikuta! sivu 11

2 Kolumni Uusi aikakausi on koittanut! Pitelet käsissäsi kaikkien aikojen ensimmäistä, Göteborgin kaupungin tuottamaa kaksikielistä tiedotuslehteä, joka on suunnattu lähinnä kunnan ruotsinsuomalaisille. Lehti on seurausta siitä, että kunnan päättäjät ovat alkaneet huomioida myös ruotsinsuomalaisten kielelliset ja kulttuuriset tarpeet. Göteborg haluaa nyt edistää ruotsinsuomalaisten kulttuuria ja kieltä, tarjota vanhustenhuoltoa ja esikouluopetusta suomeksi sekä antaa ruotsinsuomalaisille mahdollisuuden käyttää omaa kieltään yhteyksissä kuntaan. Kuulostaa uskomattomalta, mutta se on totta. Pohjimmiltaan kyse on ihmisoikeuksista. Vuonna 1948 annetun kansainvälisen ihmisoikeuksien julistuksen mukaan kaikilla ihmisillä on samat oikeudet riippumatta siitä, mitä kieltä he puhuvat. Ruotsinsuomalaisten oikeuksien kirjaaminen Ruotsin lainsäädäntöön on kuitenkin kestänyt kauan. Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä astui voimaan vihdoin Me ruotsinsuomalaiset olemme yksi tällainen kansallinen vähemmistö, koska meitä on ollut Ruotsissa niin kauan, että olemme osa yhteistä kulttuuriperintöä. Olivathan Suomi ja Ruotsi sitä paitsi yhteinen valtio yli 600 vuotta. Tämä tuore vähemmistölaki antaa kunnille mahdollisuuden liittyä niin sanottuun suomen kielen hallintoalueeseen, joka koostuu kunnista. Hallintoalueeseen kuuluvassa kunnassa ruotsinsuomalaisilla on vielä enemmän oikeuksia, kuin mitä lain perusturva koko maassa suo. Göteborg liittyi mukaan vapaaehtoisesti poliittisten päättäjien ansiosta. Tämän seurauksena syntyi tämä lehti ja kaupungin velvollisuus edistää suomen kieltä ja kulttuuria sekä tarjota palveluja suomeksi. Minut on palkattu kaupunginjohtokonttoriin vetämään projektia, jolla turvataan Göteborgin ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutuminen ja että suomenkielisiä palveluja tarjotaan siellä, missä niille on tarvetta. Työ on valtava, sillä kaupungin organisaatiossa työskentelee henkilöä kunnalliset yhtiöt mukaan lukien. Ensin kunnan täytyy kuitenkin löytää kaupungin ruotsinsuomalaiset. Ruotsissa ei esimerkiksi saa rekisteröidä henkilöitä äidinkielen mukaan. Nuoremmat polvet taas ovat varsin ruotsalaistuneita, eivätkä ole mukana suomalaisyhdistyksissä. Tilaamalla tämän lehden sen perässä olevalla tilauskupongilla tai kunnan verkkosivun kautta saamme yhteyden sinuun. Saat jatkossakin tärkeää tietoa siitä, miten voit vaatia oikeuksiasi. Voit myös ilmoittautua mukaan viiteryhmään, missä keskustellaan säännöllisesti suomenkielisten palvelujen kehittämisestä. Ilman juuri Sinun ja kaikkien muidenkin Göteborgin ruotsinsuomalaisten apua työ ei tule onnistumaan. On aika puhaltaa yhteen hiileen ja luoda parhaat mahdolliset edellytykset meille ja tuleville sukupolville elää ja olla Göteborgissa, ylpeinä suomalaisista juuristamme ja kulttuuristamme! Teija Martinsson, suomen kielen hallintoalueen projektijohtaja, Göteborgin kaupunginjohtokonttori Kuva: Carin Rothell Sisältö Numero Göteborg juhli ensi kertaa Ruotsinsuomalaisten päivää Kuka on ruotsinsuomalainen? Ruotsinsuomalaisten oikeudet vahvistuivat Göteborgissa Tule mukaan viiteryhmään! Göteborgin kaupunki puhuu suomea Näyttely ruotsinsuomalaisista lainattavissa Suomalaista muotoilua Röhsskan Museossa Syksyn suomalaisia elokuvia on Göteborgin kaupungin suomen kielen hallintoalueen tiedotuslehti Göteborgin ruotsinsuomalaisille ja muille asukkaille sekä kaupungin työntekijöille. Vastaava julkaisija: Teija Martinsson goteborg.se Päätoimittaja: Teija Martinsson Tuotanto: Suomen kielen hallintoalueprojekti ja Graafinen ryhmä Ulkoasu: Graafinen ryhmä Paino: Sjuhäradsbygdens tryckeri Ilmestyminen: Neljännesvuosittain Kansikuva: Tähtiviulisti Linda Lampenius esiintyi Messukeskuksessa Ruotsinsuomalaisten päivänä. Kuva: Peter Svenson 2 Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

3 Lipunnosto Gustaf Adolfin torilla keräsi kymmeniä Göteborgin ruotsinsuomalaisia juhlimaan ikiomaa päivää kylmästä tuulesta huolimatta. Teksti Teija Martinsson kuva Peter svenson Göteborg juhli ensi kertaa Ruotsinsuomalaisten päivää Göteborgin kaupunki huomioi tänä vuonna ensi kertaa valtakunnallisen Ruotsinsuomalaisten päivän vieton 24. helmikuuta. Koska kerta oli ensimmäinen, satsattiin päivän viettoon toden teolla. Osallistujat saivat nauttia huippuartistien esityksistä, paneelikeskustelusta ruotsinsuomalaisten oikeuksiin liittyen ja tanssigaalasta. Eri tapahtumiin ympäri kaupunkia osallistui arviolta yli tuhat ruotsinsuomalaista. Tapahtuman virallinen osio järjestettiin Gustaf Adolfin torilla kaupungintalon edessä, missä Suomen lippu nostettiin juhlavasti paraatisalkoon ensi kertaa Ruotsinsuomalaisten päivänä. Vähemmistöasioista vastaava kunnanneuvos Thomas Martinsson (MP) piti juhlapuheen, missä hän totesi päivän olevan osoitus universaalista oikeudesta saada olla oma itsensä. Tänään julistamme ruotsinsuomalaisten myötä tätä universaalia oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin ja että enemmistöyhteiskunta saa tarkastella itseään hieman syrjästä mieluiten vielä itsekriittisesti, sanoi Martinsson. Tilaisuuden päätteeksi ruotsinsuomalainen DaCapo-kuoro lauloi yleisön säestämänä Suomen kansallislaulun ja laulun nimeltä Suomalainen rukous. Että Göteborgin ruotsinsuomalaiset ensi kertaa huomioitiin tällä tavalla, liikutti monia. Suomen pienoislippu oli yleisön mukana nostattamassa joukkohenkeä ja tunnelmaa. Tilaisuus tulkattiin ja myös kuvattiin. Videota voi käydä katsomassa internetosoitteessa: mms://media.goteborg. se/goteborg/ruotinsuomenpaiva wmv Lisää Ruotsinsuomalaisten päivästä seuraavalla aukeamalla. Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

4 Messukeskukseen oli katettu myös kunnan tarjoamat kahvit karjalanpiirakoiden ja laskiaispullien kera. Göteborgin oma poika, näyttelijä Timo Nieminen esiintyi muusikko Gunnar Frickin säestyksellä. Tärkeää tietoa ja kulttuuria Ruotsinsuomalaisten päivänä Ruotsinsuomalaisten päivän päätapahtuma järjestettiin messukeskuksessa, missä asiapitoisen alun jälkeen saatiin nauttia myös kulttuuriesityksistä. Teksti Teija Martinsson kuva Peter svenson Valitettavasti Suomen suurlähettiläs Harry Helenius joutui perumaan tulonsa niiden velvollisuuksien johdosta, jotka Ruotsin kruununperillisen syntymä edellisenä päivänä aiheutti. Häntä tuurasi sosiaalineuvos Timo A. Tanninen Suomen suurlähetystöstä. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluvissa kunnissa, mm. Göteborgissa, tehtävää työtä ruotsinsuomalaistenkin oikeuksien toteuttamiseksi valvoo Tukholman lääninhallitus. Lääninhallituksen vähemmistöyksikön päällikkö Lennart Rohdin alusti messukeskuksessa käydyn paneelikeskustelun ruotsinsuomalaisten oikeuksista. Puhetta paneelissa Hän kävi läpi nykyisen vähemmistölainsäädännön syntyyn vaikuttaneet tekijät ja taustat. Itse paneelikeskusteluun osallistuivat kunnanneuvos Thomas Martinssonin ja Rohdinin lisäksi kunnanneuvos Sarita Hotti (S) Eskilstunan kunnasta, Vasemmistopuolueen Göteborgin suomenkielisen osaston puheenjohtaja Martti Koivistoinen, aluehallintovaltuuston jäsen Monica von Martens (MP), Ruotsinsuomalaisten Göteborgin valtuuskunnan puheenjohtaja Tarmo Ahonen, diakoni Matias Juopperi Ruotsin kirkosta, RFSL:n Göteborgin osaston puheenjohtaja Kaj Heino, elokuvaohjaaja Nanna Huolman ja kulttuuriprofiili Heli Henriksson Vasara. Tilaisuuden juonsi informaatiokonsultti Mikko Viitala. Linda ja Timo ihastuttivat Paneelikeskustelun jälkeen esiintynyt tähtiviulisti Linda Lampenius keräsi paitsi myös runsaasti aplodeja, myös joukon pieniä tyttöjä lavan reunalle osoittamaan suosiotaan Suomen ja Ruotsin miniatyyrilippuja heiluttamalla. Hieman nuhainen Lampenius esitti muiden muassa Säkkijärven polkan saaden kuulijoiden kämmenet kuumenemaan taputuksista. Lampeniuksella oli myös aikaa jaella nimikirjoituksia esiintymisensä jälkeen. Musiikkinäytelmäannista vastasi näyttelijä-artisti Timo Nieminen, joka esitti kaksikielisen shownsa Poika, puukko ja perkele. Illalla vuorossa olivat suurtanssit, joita tahdittivat tanssiyhtyeet Miranda sekä Klub Team ja Matti Riihelä. Kaikkiaan messukeskuksen tilaisuuksiin osallistui noin viisisataa henkilöä. Päivään osallistuneille jaettiin esitteen muodossa tietoa suomen kielen hallintoalueesta ja vähemmistölainsäädännöstä sekä mahdollisuudesta osallistua aiheesta järjestettäviin tiedotustilaisuuksiin Göteborgissa. 4 Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

5 Nuoremmat Trädgår nissa Nuoremmille polville oli järjestetty kulttuuriohjelmaa ravintola Trädgår niin. Artisti Marko Markoolio Lehtosalo yhtyeineen oli erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Markoolio esitti sikermän parhaita hittejään unohtamatta välillä kysellä lapsilta, osaavatko nämä suomea. Hän kertoi myös kokemuksistaan Suomen armeijassa. Vauhdikasta esitystä säestivät liekkishow ja räjähdysefektit, jotka saivat perheen pienimmät välillä ryömimään turvaan vanhempiensa syliin. Markoolion jälkeen illalla esiintyneet True talent-kilpailun voittaja, Suomen romani Dimitri Keiski ja artisti Timo Räisänen vetivät paikalle eritoten nuoremman polven ruotsinsuomalaisia. Dimitri Keiski yhtyeineen esiintyi ravintola Trädgår nissa. Artisti Timo Räisänen pani parastaan ravintola Trädgår nissa. Mikä ihmeen Ruotsinsuomalaisten päivä? Ruotsissa vietettiin Ruotsinsuomalaisten päivää tänä vuonna toista kertaa 24. helmikuuta. Miksi juuri silloin? Tämä johtuu siitä, että Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta on valinnut Carl Axel Gottlundin syntymäpäivän 24. helmikuuta Ruotsinsuomalaisten päiväksi. Päivää vietettiin Ruotsissa ensi kerran viime vuonna suurimmilla ruotsinsuomalaispaikkakunnilla, ei kuitenkaan Göteborgissa. Kuka sitten oli Gottlund ( )? Hän oli suomalainen kansanrunouden keräilijä, kirjailija ja Helsingin yliopiston suomen kielen lehtori, joka oli syntyisin Ruotsinpyhtäältä. Opintonsa Gottlund suoritti Porvoon lukiossa, Turun akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa. Vuonna 1831 Gottlund meni naimisiin ruotsalaisen kauppiaantyttären Charlotta Augusta Brinkin kanssa. Kymmenestä lapsesta vanhimmat saivat ruotsalaiset nimet, mutta nuoremmille annettiin mielikuvituksellisia suomalaisnimiä, kuten Aura Otavatar, Maria Neitokulta ja Sigrid Pikku Sinisirkku. Gottlund vietti elämästään 20 vuotta Ruotsissa, missä hän muun muassa tutki metsäsuomalaisten kansanperinnettä. Hän julkaisi vuosina savon murteella kirjoitetun monitieteellisen kansanperinneteoksen nimeltä Otava. Gottlund kirjasi ylös runsaasti Ruotsin metsäsuomalaisten kertomuksia. Ruotsinsuomalaisten valtuuskunta päätti ryhtyä viettämään ruotsinsuomalaisten päivää, koska ruotsinsuomalaiset tarvitsevat oman, ei pelkästään suomalaisen symbolin, jonka puitteissa voidaan järjestää ruotsinsuomalaisuuteen liittyviä juhlatilaisuuksia. Gottlund sopii tähän rooliin hyvin, koska tämä puolusti jo kaksisataa vuotta sitten suomen kielen asemaa Ruotsissa. Gottlund oli siis ruotsinsuomalaisuuden esitaistelija. Todettakoon, että kahdella muulla kansallisella vähemmistöllä Ruotsissa eli romaneilla ja saamelaisilla on oma kansallispäivänsä. Ruotsinsuomalaisten päivän tarkoituksena on juhlistaa ruotsinsuomalaisten vähemmistön olemassaoloa sekä herättää valtaväestön kiinnostus ruotsinsuomalaisia kohtaan. Lisätietoja: Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

6 Kutsuvierasillalliselle kaupungintalon juhlahuoneistossa osallistui vajaat 60 henkilöä. Suomiseurat juhlaillallisella Teksti Teija Martinsson kuva Peter svenson Ruotsinsuomalaisten päivän vieton päätti kutsuvieraille kaupungintalon juhlahuoneistossa järjestetty juhlaillallinen, johon osallistuivat päivän isännän, kunnanneuvos Thomas Martinssonin ohella Länsigöötanmaan maaherra Lars Bäckström vaimoineen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Anneli Hulthén (S), sosiaalineuvos Timo A. Tanninen, kaupunginjohtaja Bengt Delang ja Ruotsinsuomalaisten Göteborgin valtuuskunnan puheenjohtaja Tarmo Ahonen. Illalliselle oli kutsuttu myös kaikkien kaupungin tiedossa olevien Göteborgin suomalaisyhdistysten puheenjohtajat. Hulthén piti yhden illan puheista, jossa hän kertoi omasta suomalaistaustastaan. Hulthénin äiti on Suomessa syntynyt, Ruotsiin muuttanut sotalapsi. Illallisen aluksi vieraat saivat nauttia jousikvartetin soittamassa klassisesta musiikista. Kvartetti koostui Swedish National Orchestra Academy Toiveiden mukainen juhla Linda Lampenius, Timo Nieminen, Dimitri Keiski, Timo Räisänen artistit, jotka esiintyivät Ruotsinsuomalaisten päivänä, olivat varsin nimekkäitä. Nimiä ei kuitenkaan ollut vedetty hatusta, vaan taustalla oli Göteborgin suomalaisyhdistyksille tehty kysely siitä, miten Ruotsinsuomalaisten päivää kaupungissa halutaan viettää. Ruotsinsuomalaisten Göteborgin valtuuskunnalle marraskuun alussa lähetetyssä kyselyssä tiedusteltiin, halutaanko Ruotsinsuomalaisten päivää ylipäätään viettää. Mikäli halutaan, pyydettiin valtuuskuntaa kartoittamaan Göteborgin suomalaistaustaisen väestön parissa, minkälaisesta ohjelmasta päivän juhlallisuuksien toivotaan koostuvan, missä ne olisi hyvä järjestää ja keitä esiintyjiä, seminaariosallistujia ja kutsuvieraita paikalle toivotaan. musiikkikorkeakoulun suomalaisista ja ruotsalaisista opiskelijoista. Illallisen päätteeksi Göteborgin oopperan laulajat, ruotsinsuomalainen bassobarytoni Markus Schwartz ja sopraano Carolina Sandgren esiintyivät pianisti Anders Ottosonin säestyksellä. Suurimman suosion keräsi oopperalaulajien esittämä Satumaa-tango, johon myös illallisvieraat yhtyivät laulaen. Määräaikaan mennessä vastauksia saatiin paitsi valtuuskunnalta, myös seitsemältä suomalaisyhdistykseltä sekä noin sadalta yksityishenkilöltä. Näiden vastausten pohjalta valittiin valtaosa päivän tapahtumapaikoista sekä myös esiintyjistä, seminaariosallistujista ja kutsuvieraista. Osa ei päässyt tulemaan. 6 Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

7 Kuka on ruotsinsuomalainen? Kukaan ei voi sanoa sinulle, oletko ruotsinsuomalainen vai et. Jokainen henkilö tietää itse, haluaako hän samaistua tähän vähemmistöön. Tämä ei riipu siitä, osaatko suomen kieltä, minkä maan kansalainen olet tai siitä, pidätkö saunomisesta. Jokainen henkilö tuntee sydämessään, kokeeko hän itsensä ruotsinsuomalaiseksi. Ruotsinsuomalaisia on monessa sukupolvessa Göteborgissa. Jotkut eivät ehkä ole saaneet oppia suomen kieltä, mutta kokevat itsensä silti suomalaisiksi. He kannustavat Suomen jääkiekkojoukkuetta tai pitävät Suomen puolta euroviisuissa, vaikka elävätkin ruotsalaisessa ympäristössä. Tieto auttaa eteenpäin Ruotsinsuomalaisten päivän vieton yhteydessä järjestettiin myös tiedotuskampanja, jolla pyrittiin tekemään ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä ja heidän oikeuksiaan tunnetuiksi sekä ruotsinsuomalaisille että suurelle yleisölle. Teksti Teija Martinsson kuva Peter svenson Toiset taas eivät koskaan ole oppineet ruotsin kieltä kunnolla. He ovat aktiivisia suomalaisyhdistyksissä ja seurustelevat eniten toisten suomenkielisten kanssa. Suomen kielen hallintoalueen toteuttamiseen tähtäävä projekti tähtää siihen, että kaikki ne, jotka haluavat vaalia suomalaisia juuriaan ja kulttuuriaan saisivat siihen mahdollisuuden. Ja että kaikki, jotka haluavat kunnallisia palveluja suomen kielellä, saisivat sellaisia. Ja että he, jotka haluavat vaalia suomen kielen taitoaan, saisivat siihen tukea. Kaikki ovat tervetulleita mukaan. Tilastollisen Keskustoimiston vuonna 2008 Sisuradiolle laatiman tilaston mukaan Göteborgissa asuu noin henkilöä, joilla on jonkinlainen suomalaistausta. Kampanjointia tarvitaan, sillä jollei tieto ruotsinsuomalaisten oikeuksista ja asemasta kansallisena vähemmistönä leviä, ei pitkäjänteinen työ näiden oikeuksien toteuttamiseksi onnistu. Göteborgilainen viestintätoimisto Solberg suunnitteli kampanjan, joka käsitti mainontaa suurtauluilla ympäri kaupunkia, lehti-ilmoituksia, profiilivaatteita, julisteita, banderolleja ja esitteitä. Suomen kielen hallintoalueprojektille suunniteltiin myös oma logo kahdella kielellä. Ne löytyvät tämän lehden kannesta. Logon avulla sekä ruotsinsuomalaisten että muiden on helppoa tunnistaa, että sen yhteydessä on kyse ruotsinsuomalaisten asioista. Tiedottamisessa riittää työtä, sillä esimerkiksi pelkästään Göteborgin kaupungin palkkalistoilta löytyy henkilöä. Heille kaikille tulee saada tieto ruotsinsuomalaisten oikeuksista, jotta he ymmärtävät antaa suomalaistaustaisille sellaista palvelua, mihin näillä on oikeus. Lisäksi vähemmistölaki velvoittaa hallintoaluekunnat tiedottamaan ruotsinsuomalaisille näiden oikeuksista. On tärkeää, että tiedottaminen tapahtuu sekä suomeksi että ruotsiksi, jotta myös ruotsalaistuneet, nuoremmat ruotsinsuomalaisten sukupolvet saavat tarvittavan tiedon. Kaupungin sisääntuloteiden mainostauluilta saattoi lukea 24. helmikuuta, että kaupungissa vietetään Ruotsinsuomalaisten päivää. Göteborgin katujen varsien suurilla mainostauluilla kerrottiin paitsi Ruotsinsuomalaisten päivästä, myös näiden uudesta asemasta kansallisena vähemmistönä. Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

8 Ruotsinsuomalaisten oikeudet vahvistuivat Göteborgissa Göteborgin kaupunki on kuulunut 1. helmikuuta 2011 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta haluaa vaalia suomen kieltä ja kulttuuria ja että kunnan suomalaistaustaisilla asukkailla on tiettyjä oikeuksia, jotka perustuvat kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annettuun lakiin. Näitä ovat uudet oikeudet: Esikoulu Mikäli lapsen huoltaja pyytää, tulee kunnan tarjota esikoulutoimintaa suomeksi joko kokonaan tai osittain. Vanhustenhuolto Pyydettäessä tulee kunnan järjestää vanhustenhuoltopalvelut ja tarvittava hoito joko kokonaan tai osittain suomen kielellä. Kulttuuri ja kieli Kunnan tulee edistää ruotsinsuomalaisten mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan. Lasten kulttuuriidentiteetin kehittymistä ja suomen kielen käyttöä tulee erityisesti edistää. Asiointi kunnan viranomaisten kanssa Göteborgilaisilla on oikeus käyttää suomen kieltä ollessaan yhteydessä kuntaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Kunnan viranomaisten päätöksistä on oikeus saada suomenkielinen käännös kirjallisesti. Mitä suullisiin yhteydenottoihin tulee, on kunnalla on oikeus päättää, missä ja milloin kuntalaisia palvellaan suomen kielellä. Neuvonpito Kunnan tulee tarjota suomenkieliselle vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja tiedotettava heille heidän vähemmistölain myötä saamista oikeuksistaan. Ilmoita lapsesi suomenkieliseen esikouluun Lapsella on oikeus päästä kokonaan tai osittain suomenkieliseen esikouluun, jos äiti tai isä sitä toivoo. toimintansa vuonna 1992.Myös Mörrimöykyn tavoitteena on, että lapsista tulee kaksikielisiä. Lisätietoja: Sillä ei ole merkitystä, mitä kieltä kotona puhutaan. Kunnan verkkosivulla (www.goteborg.se blanketter) on ilmoittautumislomake, johon voit rastittaa haluatko lapsesi kokonaan vai osittain suomenkieliseen esikouluun. Göteborgin kaupunki seuraa tarvetta. Tutkimusten mukaan lapsista voi tulla kaksikielisiä aikuisia. Lapsista kehittyy jopa älykkäämpiä, kun he oppivat useita kieliä. He saavat mahdollisuuden kommunikoida suomea puhuvien sukulaistensa kanssa ja sen ansiosta saavat vahvan ja turvallisen identiteetin. Kaksikielisillä aikuisilla on myös paremmat työnsaantimahdollisuudet. Göteborgissa toimii jo nyt kaksi suomenkielistä esikoulua. Ruotsinsuomalainen koulu sijaitsee Lundbyn kaupunginosassa, Göteborgissa. Koulussa toimii esikoulu ja peruskoulu. Koulun tavoitteena on, että oppilas osaa koulun käytyään puhua ja kirjoittaa sekä ruotsia että suomea. Esikoulu Mörrimöykky on puolestaan aloittanut Lapsista voi tulla kaksikielisiä aikuisia, mistä on heille suurta hyötyä elämässä. 8 Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

9 Tule mukaan viiteryhmään! Suomen kielen hallintoalueprojekti perustaa ruotsinsuomalaisista koostuvia viiteryhmiä työnsä tueksi. Viiteryhmä on elin, missä pyritään neuvonpidon avulla saamaan selville kaupungin ruotsinsuomalaisten suomenkielisten palvelujen tarpeita yksityiskohtaisemmin. Siihen kuuluminen on vapaaehtoista. Viiteryhmässä myös testataan erilaisia ideoita ja ratkaisumalleja sekä jo toteutettuja projektityötoimia. Viiteryhmän työ on tärkeää ja avainasemassa, sillä sen kautta voi vaikuttaa siihen, miten kunta toteuttaa suomen kielen hallintoalueprojektia käytännössä. Viime kädessä kunnalla on kuitenkin asiassa päätösvalta. Vähemmistölain mukaan kunnan tulee antaa ruotsinsuomalaisille mahdollisuus vaikuttaa niihin asioihin, jotka koskevat ruotsinsuomalaisia. Tämä tullaan toteuttamaan muun muassa viiteryhmien muodossa. Viimeisen kymmenen vuoden ajan Göteborgin kaupungilla on ollut säännöllistä neuvonpitoa vain Ruotsinsuomalaisten Göteborgin valtuuskunnan kanssa. Kunnanhallitus edellyttää, että neuvonpitoa laajennetaan koskemaan useampia ruotsinsuomalaisia ja että sitä syvennetään. Siksi jokainen, joka kokee asian tärkeäksi ja jolla on aikaa osallistua säännölliseen neuvonpitoon noin 5 7 kertaa vuodessa, voi ilmoittaa kiinnostuksestaan olla mukana. Ilmoittautumislomake löytyy kunnan nettisivulta osoitteesta www. goteborg.se/suomeksi Toistaiseksi valittavana ovat seuraavat aihepiirit, joiden tiimoilta neuvonpito on tarkoitus käynnistää: Suomenkieliset esikoulupalvelut, suomenkieliset vanhustenhuoltopalvelut, suomen kielen tuki, opetus ja elvytys, suomenkieliset kulttuuripalvelut, tiedottaminen, ruotsinsuomalaisen vähemmistön esiintuominen, yhteydenpito kuntaan suomen kielellä ja suomalaisyhdistysten toimintaedellytykset. Ilmoittautuessasi voit siis valita jonkin kyseisistä viiteryhmistä asiantuntemuksesi mukaan. Tarvitsetko tietoa paikan päälle? Suomen kielen hallintoalueprojekti järjestää tiedotustilaisuuksia ruotsinsuomalaisten oikeuksista ja vähemmistölaista sekä suomeksi että ruotsiksi. Mikäli Sinun yhdistyksesi, organisaatiosi, yrityksesi tai työhuonekuntasi haluaa saada näistä asioista lähempää tietoa paikan päällä järjestettävän tiedotustilaisuuden muodossa, ota yhteyttä projektijohtaja Teija Martinssoniin, puh , Hän tulee mielellään luoksenne kertomaan kuvin ja sanoin aiheesta. Samalla teillä on mahdollista esittää kysymyksiä ja antaa ideoita ja evästyksiä hallintoaluetyöhön. Tiedotustilaisuuksia on jo järjestetty useissa yhdistyksissä, seurakunnissa ja kaupungintalolla kevään aikana. Tilaisuuksia järjestetään vähintään viidelletoista henkilölle kerrallaan. Vähemmistölain mukaan kunta on velvollinen tiedottamaan ruotsinsuomalaisille näiden oikeuksista ja vähemmistölaista. Tiedotustilaisuudet ovat maksuttomia. Mikäli ryhmälläsi ei ole kokoontumispaikkaa, voimme järjestää tiedotustilaisuuden myös kaupungintalon tiloihin. Tällöin voimme järjestää myös kahvitarjoilun. Mitä kunnallisia palveluja sinä haluat suomeksi? Suomen kielen hallintoalueprojektin työn perustana on suomenkielisten palvelujen tarvekartoitus. Sinäkin voit täyttää kyselylomakkeen, jossa tiedustellaan, millaisia suomenkielisiä kunnallisia palveluja sinä ja perheesi haluatte. Lomake löytyy kaupungin nettisivuilta osoitteesta suomeksi Kartoituksella selvitetään suomenkielisten kunnallisten palvelujen tarvetta kaupungissa. Voit vastata ruotsiksi tai suomeksi. Vastauksesi välitetään projektille, joka johtaa ja koordinoi Göteborgin kaupungin sopeuttamista suomen kielen hallintoalueeseen. Kartoituksen yhteenvedon pohjalta laaditaan projektisuunnitelma, jossa suomenkielisten palvelujen järjestäminen aloitetaan sieltä, missä kartoituksen mukaan eniten on kysyntää. On siis tärkeää vastata, sillä vastaamalla voi olla mukana vaikuttamassa. Kyselylomakkeita on jaettu myös paperimuodossa suomalaisyhdistyksissä, joten jos jo olet täyttänyt sen paperilla, ei sinun tarvitse enää uudelleen mennä täyttämään tietoja kunnan nettisivulle. Hallintoalueeseen kuuluminen velvoittaa kunnan tekemään tarvekartoituksen, jotta suomenkielisiä palveluja voidaan järjestää sinne, missä niille on tarvetta. Kunnan valtiolta saama rahallinen tuki on tarkoitettu juuri muiden muassa tähän tarkoitukseen. Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

10 Työ kunnassa on alkanut Hallintoalueprojektin parissa ahertaa tätä nykyä jo kolme henkilöä Göteborgin kaupungin palveluksessa. Kuva: Mattias Nordlund Natasja Persson toimii osa-aikaisesti suomen kielen hallintoalueprojektin hallintovirkailijana. Göteborgin kaupunginjohtokonttorissa aloitti lokakuussa 2011 työnsä projektijohtaja Teija Martinsson, 50, jonka tehtävänä on johtaa ja koordinoida kaupungin organisaation sopeuttamista näihin edellä esiteltyihin, suomen kielen hallintoalueen kunnalle asettamiin vaatimuksiin. Martinssonin työ on lähinnä strategista suunnittelua, kartoitusta, tiedottamista, neuvonpitoa ja vuorovaikutusta. Martinsson on syntyisin Rovaniemeltä ja koulutukseltaan filosofian kandidaatti. Hän on suorittanut opinto-ohjelman Organisaatioja henkilöstökehittäjä yhteiskunnassa. Boråsin korkeakoulussa pääaineenaan sosiologia. Aiemmin hän on toiminut toistakymmentä vuotta kirjoittavana toimittajana. Natasja hallinnoi Hallintoalueprojektin parissa työskentelee osa-aikaisesti hallintovirkailija Natasja Persson, 30, jonka varsinainen työpaikka on kunnan rikoksia ehkäisevässä neuvostossa nimeltä Tryggare och Mänskligare Göteborg. Natasja auttaa käytännön töissä kuten erilaisten rekistereiden ylläpidossa, kartoituslomakkeiden laatimisessa, aikatauluttamisessa, laskutuksessa, jne. On mielenkiintoista työskennellä suhteellisen vieraiden asioiden parissa ja toivon voivani osaltani auttaa ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteutumisessa, kertoo Natasja. Natasja on koulutukseltaan valtiotieteilijä ja on jo pitkään ollut aktiviinen ihmisoikeusjärjestössä nimeltä Amnesty International. Hän ei ole suomenkielinen. Antonnika Perttula auttaa muiden muassa muistiinpanojen tekemisessä suomeksi projektin tiedotustilaisuuksissa. Antonnika auttaa Hallintoalueprojektin suomenkielisten tiedotustilaisuuksien keskusteluista tekee muistiinpanoja tuntipalkalla opiskelija Antonnika Perttula, 23. Hän opiskelee Göteborgin yliopistossa terveyden edistämistä ja liikunta- ja ravintotiedettä. Antonnika on kotoisin Haukiputaalta Pohjois-Suomesta. Olen saanut tavata kymmenittäin Göteborgin ruotsinsuomalaisia ja kuulla vanhempien ruotsinsuomalaisten kokemuksia suomenkielisenä elämisestä Ruotsissa, mikä on avannut uusia näkökulmia ihmisoikeuskysymyksiin, kertoo Antonnika työstään. Vajaan kahden Ruotsin-vuotensa aikana hän on aktivoitunut SFQ:ssa (Ruotsin yhdistyneet hbtq-opiskelijat) sekä RFSL Nuorissa (Homoseksuaalien, biseksuaalien, transhenkilöiden ja queer-henkilöiden nuorisoliitto). Aiemmin hän on ollut mukana Pohjoismaiden nuorten neuvostossa. Tällä hetkellä Antonnika vetää RFSL Ungdomin taideprojektia Tuhat kuvaa, tuhat sanaa, nuorille hbtq-henkilöille Göteborgissa. Hallintoalueprojektissa hän auttaa myös osoiterekisterin tarkistamisessa sekä tarvekartoitustulosten käsittelyssä. 10 Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

11 Työtä valtion varoilla Göteborgin kaupunki saa vuosittain hallitukselta valtion rahallista tukea niihin lisäkustannuksiin, joita suomen kielen ja kulttuurin tukeminen sekä suomenkielisten palvelujen järjestäminen kunnalle aiheuttaa. Vähemmistölain mukaan näiden rahojen käytöstä tulee neuvotella ruotsinsuomalaisten kanssa. Viime kädessä päätösvalta on kuitenkin kunnalla. Muiden mussa Ruotsinsuomalaisten päivän järjestelyt maksettiin tällä valtion tuella, jota kunta sai viime vuonna kolme miljoonaa kruunua. Tuesta käytettiin viime vuonna noin kruunua. Viime vuodelta ylijäämää Suurin menoerä viime vuonna oli Göteborgin suomalaisyhdistyksille myönnetyt taloudelliset avustukset, noin miljoona kruunua. Lisäksi muun muassa suomen kielen hallintoalueprojektin johtajan palkka maksettiin näistä varoista kolmen kuukauden ajan samoin kuin suomenkielisen puhelinpalvelun työntekijän kustannukset. Siten viime vuodelta valtiontukea jäi yli käytettäväksi tänä vuonna noin kruunua. Näillä yli jääneillä varoilla kustannettiin Ruotsinsuomalaisten päivän vietto. Lääninhallituksen ohjeilla Tänä vuonna Göteborgin kaupunki saa valtiontukea kruunua eli hieman viime vuotta vähemmän, koska useampia kuntia on liittynyt mukaan hallintoalueeseen, mutta hallitus ei ole lisännyt tukirahojen määrää. Tukholman lääninhallitus, joka valvoo valtiontuen käyttöä kunnissa, on julkaissut käsikirjan nimeltä Nationella minoriteters rättigheter eli Kansallisten vähemmistöjen oikeudet. Kirjassa kerrotaan, mihin tarkoituksiin valtiontukea voidaan käyttää ja miten työtä suomen kielen hallintoalueen toteuttamiseksi kunnissa tulee tehdä. Göteborgin kaupunki käyttää tätä kirjaa ohjenuoranaan hallintoaluetyössä. Ruotsinkielistä käsikirjaa voi tilata Tukholman lääninhallituksesta sähköpostitse osoitteesta minoritet. Käsikirja löytyy myös lääninhallituksen nettisivuilta. Göteborgin kaupunki puhuu suomea Suomenkielisillä on tiettyinä aikoina mahdollisuus ottaa suomen kielellä yhteyttä kuntaan. Tiistaisin klo voit soittaa numeroon suomenkieliselle työntekijälle, Kaarina Sundbergille. Hän vastaa käytännön kysymyksiin ja auttaa kunnan palveluiden löytämisessä. Sinä, joka asut Angeredissa tai Itä-Göteborgissa, voit myös soittaa numeroon ja kysyä vanhustenhuoltopalveluista suomeksi keskiviikkoisin kello Kaarina Sundbergille. Ruotsinsuomalaisilla on oikeus käyttää suomen kieltä ollessasi suullisesti ja kirjallisesti yhteydessä Göteborgin kaupunkiin. Sinulla on myös oikeus saada suomenkielinen käännös viranomaispäätöksistä. Kaikki nämä oikeudet koskevat myös suomenkielisiä yhdistyksiä, organisaatioita ja yrityksiä. Siten esimerkiksi yhdistykset voivat lähettää kaikki asiakirjat kuten esimerkiksi hakemukset ja kirjeet kuntaan suomen kielellä. Kunnan velvollisuus on käännättää ne ruotsiksi ja käännättää myös mahdollinen vastaus suomeksi ennen sen antamista. Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

12 Kunnanneuvos Thomas Martinsson avasi Arvet-näyttelyn helmikuussa Västra Frölundan kulttuuritalon kirjastossa, joka oli kiertonäyttelyn ensimmäinen etappi. Näyttely ruotsinsuomalaisista lainattavissa Toisen ja kolmannen sukupolven Göteborgin ruotsinsuomalaista kertova kiertonäyttely nimeltä Arvet on nyt mahdollista saada lainaksi yhdistyksiin, organisaatioihin, hallintoihin ja kaupunginosiin. Viiden tunnetun göteborgilaisen haastatteluihin perustuvassa näyttelyssä ovat Göteborgista mukana paitsi kunnanhallituksen puheenjohtaja Anneli Hulthén, myös juuri esikoiskirjansa julkaissut kirjailija Eija Hetekivi- Olsson, kaksinkertainen nuorten mikroautoilun Ruotsin mestari Isac Valtonen, päätoimittaja Sanna Posti-Sjöman, kansanedustaja Ellen Juntti ja Ruotsinsuomalaisen koulun rehtori Hanna Leppänen-Ahonen. Ruotsinsuomalaisten arkiston tuottama näyttely etsii vastausta kysymykseen, onko ruotsinsuomalaisella vähemmistöllä tulevaisuutta. Näyttelyn nimi viittaa paitsi perintöön, jota sana tarkoittaa ruotsiksi, mutta myös arpiin, joita ruotsinsuomalaisille syntyi ruotsalaisen yhteiskunnan ruotsalaistamisyritysten myötä. Näyttelyssä Arvet-sana toimii perintönä, haavana ja haasteena. Näyttelyn perusilme on menneisyyden arvista huolimatta positiivinen: ruotsinsuomalaiset Teksti Teija Martinsson kuva Peter svenson ovat nykyään menestyvä ryhmä. Heidän joukossaan on opettajia, taiteilijoita, kirjailijoita, näyttelijöitä, toimittajia ja poliitikkoja, jotka uskaltavat kertoa taustastaan; he ovat ylpeitä omasta erityisestä identiteetistään. Näyttelyllä pyritään haastamaan stereotyyppiset käsitykset ruotsinsuomalaisista. Näyttely koostuu seitsemästä rolluppista eli vahvasta kankaasta valmistetusta julisteesta. Ne ovat helppokäyttöisiä, sillä ne seisovat omilla jalustoillaan. Rolluppit vaativat noin kymmenen neliömetrin suuruisen ja noin kaksi metriä korkean tilan. Näyttelystä on myös valmistettu esittelykatalogi, jonka saa rolluppien mukana laitettavaksi esille näyttelytilaan. Näyttelyn voi tilata lähettämällä sähköpostia osoitteeseen suomeksi tai ruotsiksi se suomeksi tai ruotsiksi. Laita viestisi otsikoksi Kiertonäyttely. Voit myös soittaa hallintovirkailija Natasja Perssonille, (Natasja ei puhu suomea). Näyttelyn on mahdollistanut Göteborgin kaupungin suomen kielen hallintoalueprojekti ja sen on aiemmin esillä laajemmassa kokoonpanossa Västra Frölundan kulttuuritalon kirjastossa. Tavoitteena on saada se kiertämään mahdollisimman monessa paikassa Göteborgissa. 12 Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

13 Ruotsinsuomalaiset kulttuuriesitykset haussa Oletko ruotsinsuomalainen näyttelijä, muusikko, kirjailija, runonlausuja, laulaja, taiteilija tai muu kulttuurin ammattilainen? Suomen kielen hallintoalueprojekti kerää parhaillaan Göteborgin ruotsinsuomalaisten kulttuuritoimijoiden yhteystietoja, jotta kaupungilla olisi paremmat mahdollisuudet tilata ja tarjota ruotsinsuomalaisia kulttuuriesityksiä. Vähemmistölaki velvoittaa kunnan edistämään ruotsinsuomalaista kulttuuria ja kieltä. Etsimme esimerkiksi teatteriryhmiä, kuoroja, muusikoita, yhtyeitä ja bändejä, laulajia, kirjailijoita, runonlausujia, jne. jotka joko esiintyvät suomeksi tai sekä suomeksi että ruotsiksi tai muutoin välittävät ruotsinsuomalaista kulttuuria. Mikäli sinä tai ryhmäsi on kiinnostunut tulemaan esiintymään kunnan erilaisissa tapahtumissa, kirjoita lyhyt esittely itsestäsi/ryhmästäsi sekä sen henkilön yhteystiedot (puhelin ja sähköpostiosoite), keneltä esityksiänne voi tilata ja lähetä ne sähköpostitse osoitteeseen stadshuset.goteborg.se Esittelytekstiin tulee laittaa kokoonpanon/esiintyjän nimi/nimet, tähänastiset meriitit alalta, millaisia esityksiä ja minkä pituisia on mahdollista ostaa, mistä ohjelmisto koostuu, millaiset tilat ja tekniikan esitys vaatii sekä esiintymispalkkiot. Siis eräänlainen myyvä esiteteksti, Ruotsinsuomalainen rockyhtye Warrior Queens on yksi esimerkki paikallisista kulttuuritoimijoista. Siinä soittavat Göteborgissa kasvaneet Satu Puranen, Mia Puranen ja Isabella Lundman. joka mahdollisen tilaajan on kätevää ja helppoa lukea harkitessaan millaisia kulttuuriesityksiä tilaa. Hallintoalueprojekti välittää listan kaupungin kulttuurihallintoon sekä kaupunginosiin, jotka näin toivon mukaan entistä useammin hankkivat ruotsinsuomalaisia kulttuuriesityksiä paikallisilta kulttuuritoimijoilta. Projekti itse ei tilaa eikä välitä esityksiä kuin poikkeustapauksissa. Ruotsinsuomalaiset voivat hakea kulttuuritukea Kaipaatko varoja ruotsinsuomalaisen kulttuuriprojektin toteuttamiseksi? Göteborgin kaupungin kulttuurihallinnolta voi hakea avustusta tähän tarkoitukseen. Tuen nimi on Stöd för interkulturella projekt eli Kulttuurien välisten projektien tuki. Kuten nimestäkin voi päätellä, tuella rahoitetaan projekteja, joilla pyritään vahvistamaan kulttuurien välistä dialogia Göteborgissa. Rahoitettavan projektin on oltava kaikille göteborgilaisille avoin, myös ruotsalaisille, jotta vuorovaikutusta kulttuurien välillä tapahtuu. Siten varoja ei voi hakea esimerkiksi suomalaisyhdistysten omiin projekteihin ja tapahtumiin. Sen sijaan esimerkiksi projektit, joilla vahvistetaan ruotsinsuomalaista kulttuuria ja tehdään sitä tunnetuksi ruotsalaisille, ovat rahoitettavissa, kunhan varoja haetaan etukäteen. Kansalliset vähemmistöt, joihin ruotsinsuomalaisetkin lukeutuvat, ovat etusijalla tukea myönnettäessä ja niille on varattu tietty avustussumma. Projektitukea jaetaan kuusi kertaa vuosittain. Loppuvuoden hakuajat ovat seuraavat: 17. elokuuta, 14. syyskuuta tai 24. lokakuuta mennessä. Tukea haetaan erityisillä hakulomakkeilla, jotka voi joko postittaa tai käydä tuomassa kulttuurihallintoon seuraavaan osoitteeseen: Göteborgs Stads kulturförvaltning, Kulturstöd, Norra Hamngatan 8, plan 2, Göteborg. Hakemuksia ei voi lähettää sähköpostitse. Lisätietoja tuesta sekä hakulomakkeita löytyy kunnan nettisivulta osoitteesta Lisätietoja voi kysellä sähköpostitse osoitteesta Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

14 Suomi-Ruotsi maaottelu kutsuu Legendaarinen urheilutaisto, Suomi-Ruotsi yleisurheilumaaottelu järjestetään jälleen kahden vuoden tauon jälkeen tänä vuonna Göteborgissa. Paikka on Ullevin urheilustadion ja ajankohta syyskuuta. Ensimmäinen kilpailupäivä, lauantai, käynnistyy kello 15 ja toinen kilpailupäivä, sunnuntai, kello 14. Lipunmyynti on jo alkanut. Lippuja voi ostaa Got Event Biljett Scandinaviumista, puhelin tai Ticnetistä, puhelin , Perhelippuja ja pyörätuolipaikkoja voi puolestaan varata Got Event Biljett -yrityksestä puhelinnumerosta Ryhmälippuvarauksia taas voi tehdä puhelinnumerossa /Annelie Andersson. Kannattaa kysyä erikoishintoja suomalaisyhdistyksille ja suomalaisille koululaisille! Viime vuonna Ruotsi voitti naisten maaottelun ja Suomi miesten maaottelun jännittävässä kamppailussa Helsingin Olympiastadionilla. Ensimmäinen maaottelu käytiin jo vuonna Ehdota lehdelle nimeä! Tulisiko tällä lehdellä mielestäsi olla jokin muu nimi kuin hallintoalueprojektin logo, joka löytyy etusivulta? Jos sinulla on mielestäsi hyvä ehdotus lehtemme nimeksi, laita tulemaan ehdotuksesi sähköpostiosoitteeseen stadshuset.goteborg.se Laita viestisi otsikoksi Nimiehdotus. Ethän unohda laittaa mukaan yhteystietojasi. Paras nimiehdotus palkitaan! Samassa sähköpostiosoitteessa otamme myös vastaan ideoita ja ehdotuksia siitä, mitä aiheita lehdessämme olisi hyvä käsitellä. Suomalaista muotoilua Röhsskan museossa Suomalainen muotoilija Harri Koskinen on mukana Röhsskan museossa 11. heinäkuuta avautuvassa viiden huippumuotolijan näyttelyssä. Näyttelyn nimi on Röhsska Museet på EMMA Espoo Museum of Modern Art/ World Design Capital Helsinki eli Espoon modernin taiteen museo/maailman muotoilupääkaupunki Helsinki. Näyttelyssä pohditaan, mihin pohjoismainen muotoiluidentiteetti on menossa. Takana on puoli vuosistaa kansainvälistä menestystä, mutta nyt perinteet kyseenalaistetaan. Näyttelyssä viisi muotoilijaa ja muotoilijaryhmää esittelee töitään muodin, huonekalujen, valaistuksen ja lasitaiteen saralta. Koskisen lisäksi näyttelyssä ovat mukana Steinunn Sigurdardardottir Islannista, Henrik Vibskov Tanskasta sekä muotoilijaryhmät Norway Says Norjasta ja Front Ruotsista. Kyseiset muotolijat ja muotoilijaryhmät ovat viimeksi kuluneina viitena vuotena saaneet maailman suurimman muotolijapalkinnon, Torsten ja Wanja Söderbergin palkinnon. Tänä vuonna tämä miljoonan Ruotsin kruunun suuruinen palkinto jaetaan Röhsskan museossa Göteborgissa. Näyttely on avoinna museon aukioloaikoina 16. syyskuuta asti. Myös kulttuurijuhlaa Röhsskan museo tuottaa lisäksi ruotsinsuomalaista kulttuuriohjelmaa Kulturkalastapahtumaan, joka järjestetään Göteborgissa elokuuta. Tuotanto tapahtuu yhteistyössä ruotsinsuomalaisten kulttuuriyhdistysten edustajien kanssa. Myös muiden Göteborgin kansallisten vähemmistöjen edustajat ja kulttuuriesitykset ovat mukana. Ruotsinsuomalaisten ohella juutalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset ja romanit ovat Ruotsin kansallisia vähemmistöjä. Haluatko esitellä yhdistyksesi tässä lehdessä? Oletko mukana Göteborgissa toimivassa suomalaisyhdistyksessä, kerhossa tai muussa organisaatiossa, joka on tarkoitettu ruotsinsuomalaisille? Kerromme mielellämme lehdessä tällaisten yhdistysten tai organisaatioiden toiminnasta. Lähetä noin merkin mittainen teksti, missä kuvailet toimintaanne sähköpostilla osoitteeseen se Kerro, mihin yhdistys/organisaatio pyrkii toiminnallaan, millaista toimintaa sillä on, mikä sen nimi on, milloin se on perustettu, kuka puheenjohtaja on ja keneen voi ottaa yhteyttä, jos haluaa tulla mukaan toimintaan. Voit lähettää myös valokuvan, joka on otettu yhdistyksen toiminnasta. Muista laittaa mukaan myös kuvateksti, jossa on kerrottu kuvassa olevien henkilöiden nimet, kuvauspaikka ja -ajankohta sekä kuvaajan nimi. Laita viestisi otsikoksi Yhdistysesittely. Esittelemme Göteborgin suomalaisyhdistyksiä ja organisaatioita lehtemme tulevissa numeroissa sivumäärän salliessa. 14 Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

15 Aluehallinto tukee suomalaisyhdistyksiä Länsigöötanmaan aluehallinnon (region) oikeudellisten kysymysten valvontakomitea on myöntänyt kruunua jaettavaksi alueella toimiville suomalaisyhdistyksille vuonna Tätä taloudellista tukea voi hakea neljää eri tarkoitusta varten. Tukea voi ensinnäkin hakea suomenkielisten yhdistysten elvyttämishankkeisiin, jolloin kohderyhminä ovat paikalliset suomiseurat. Tavoitteena on vahvistaa ja aktivoida suomenkielistä yhdistystoimintaa Länsigöötanmaalla. Toiseksi tukea voi hakea lasten suomen kielen säilyttämis- ja edistämishankkeisiin eli kielen elvyttämiseen, jolloin kohderyhmänä ovat pienten lasten vanhemmat ja isovanhemmat. Tavoittena on edistää pienten lasten suomen kielen käyttöä ja osaamista. Kolmanneksi tukea voi hakea suomenkielisten vanhusten elämänlaatua edistäviin hankkeisiin, jolloin kohderyhmänä on ruotsinsuomalaisten varttuneempi ikäpolvi. Tavoitteena on kohentaa suomenkielisten vanhusten elämänlaatua lisäämällä näiden äidinkielen merkityksen ymmärtämistä. Neljänneksi tukea voi hakea suomen kielen vähemmistöasemasta tiedottamiseen, jolloin kohderyhminä ovat paikalliset päättäjät, ruotsinsuomalaiset, vanhukset ja pienten lasten vanhemmat. Näin lisätään tietoa kansalliseen vähemmistöön kuulumisesta ja suomen kielen vähemmistöasemasta. Hakemuskaavakkeita saa osoitteesta Trollhättanin Suomi- Seura, Att Ilkka Pasanen, Syltevägen 48, Trollhättan. Lisätietoja voi kysellä puhelinnumeroista ja Seuraa ruotsinsuomalaisia uutisia Haluatko saada tämän lehden jatkossa suoraan postilaatikkoosi? Täytä silloin yhteystietosi tässä alla olevaan kuponkiin, irrota sen ja jätä sen postilaatikkoon. Postimaksu on maksettu. Näin saat kätevästi lehden jatkossa suoraan kotiisi. Voit myös tilata lehden sähköpostiosoitteeseesi! Haluan saada lehden paperimuodossa! Tilaa lehtemme saadaksesi ajantasaista tietoa. Se on ilmainen ja kaksikielinen. Kerromme, miten työ ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritapahtumista ja muista Göteborgin ruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista. Nimi lähettämällä tästä ilmoituksen sähköpostiosoitteeseen Kirjoita viestisi otsikoksi Lehtitilaus. Lehti ei maksa mitään. Kerromme, miten työ ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritapahtumista ja muista Göteborgin ruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista. Jag vill ha tidningen i pappersformat! Prenumerera på vår tidning för att få aktuell information. Den kostar ingenting och är tvåspråkig. Vi skriver om hur arbetet för att förverkliga sverigefinnars rättigheter i Göteborgs Stad går framåt. Du kan även läsa om olika kulturevenemang och om annat som är intressant att veta för sverigefinnar i Göteborg. Namn Osoite Adress Postinumero Postnummer Minä olen ruotsinsuomalainen! nr

16 Syksyn suomalaisia elokuvia Göteborgissa esitetään uusia suomalaisia elokuvia syksyn aikana. Asialla on göteborgilaisyhdistys Folkets Bio. Luvassa ovat ainakin elokuvat nimeltä Hiljaisuus, Tähtitaivas talon yllä ja Rouva presidentti. Hiljaisuus on Esko Salervon käsikirjoittama jatkosodan viimeiseen kevääseen sijoittuva draamaelokuva, jota on kuvattu poikkeukselliseksi sotaelokuvaksi. Vuonna 2011 valmistuneen elokuvan on ohjannut Sakari Kirjavainen. Pääosissa nähdään muiden muassa Joonas Saartamo, Lauri Tilkanen ja Terhi Suorlahti. Saara Cantellin käsikirjoittama ja ohjaama elokuva Tähtitaivas talon yllä kertoo saman suvun kolmen eri naisen tarinan kolmella eri vuosikymmenellä. Elokuva on kertomus siitä, miten äitien valinnat ja vaietut salaisuudet vaikuttavat tyttärien elämään. Niinikään vuonna 2011 valmistuneen elokuvan pääosissa nähdään muun muassa Irina Björklund, Meri Nenonen ja Elin Petersdottir. Rouva presidentti puolestaan on seurantadokumenttielokuva ihmisestä, ajasta ja muutoksesta vahvan naisen, presidentti Tarja Halosen kautta kerrottuna. Aleksi Bardyn ohjaama dokumenttielokuva on kuvattu presidentti Halosen presidenttikauden lopulla vuosina ja se sain ensi-iltansa Suomessa viime maaliskuussa. Elokuvat esitetään Göteborgissa elokuvateatteri Biosfärissä Rymdtorget 7:ssä 25. syyskuuta, 30. lokakuuta ja 4. joulukuuta kello alkaen. Esitykset järjestää Angereds Bio (Yhdistys Folkets Bio i Göteborg), joka on mukana järjestämässä suomalaisten uusien elokuvien kiertuetta yhteistyössä Suomi-Instituutin kanssa. Filmejä ei muutoin esitetä ruotsalaisissa elokuvateattereissa. Elokuvat ovat joko suomenkielisiä, jolloin tekstitys on ruotsiksi tai ruotsinkielisiä (suomenruotsiksi), jolloin tekstitys on suomeksi. Salista löytyy istumapaikkoja vain 30 katsojalle, mutta tarpeen tullee voidaan paikkoja lisätä kymmenen irtotuolin avulla. Siten on parasta varata paikat ajoissa sähköpostitse osoitteesta Folkets Bio panostaa myös ruotsinsuomalaisen kulttuurijuhlan järjestämiseen jossain vaiheessa syksyllä yhteistyössä kaupungin ruotsinsuomalaisen yhteisön kanssa. Juhlan ohjelmalla halutaan houkutella kaikkia ruotsinsuomalaisia sukupolvia osallistumaan. Jos sinulla tai yhdistykselläsi on ohjelmaideoita juhlaan tai haluatte olla mukana järjestelyissä, ottakaa yhteyttä sähköpostiosoitteeseen Sähköpostia voi lähettää myös suomeksi. Frankeras ej Mottagaren betalar portot STADSLEDNINGSKONTORET TEIJA MARTINSSON SVARSPOST Kundnummer: GÖTEBOR G Ruotsinsuomalainen nr

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Göteborgin kaupunginjohtokonttorista kuuluu hyviä uutisia liittyen suomen

Göteborgin kaupunginjohtokonttorista kuuluu hyviä uutisia liittyen suomen NR 2 2012 Projektista pysyväksi hallintoaluetyöksi sivu 2 Palvelujen tarvekartoitus tuotti tulosta sivu 4 Ruotsinsuomalaisten vaikutusmahdollisuudet laajenemassa sivu 6 Valtion tuki ahkerassa käytössä

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin

Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin LAPSELLASI ON OIKEUS SUOMEN KIELEEN! Kieliä voi oppia monta ja se kannattaa Kansainvälistyvä maailma suosii monikielisyyttä Suomen kielen merkitys on kasvanut Ruotsin yhteiskunnassa ja yritysmaailmassa.

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet

Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Kansalaisehdotukset ja muut vaikutusmahdollisuudet Mikä on kansalaisehdotus? Kansalaisehdotus on kansalaisen mahdollisuus tehdä kunnalle ehdotus jostakin haluamastaan muutoksesta tai parannuksesta kunnan

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/12 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Irmeli Rajaniemi, Jorma Langén, Kyllikki Hallberg, Helinä

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY. Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen

LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY. Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen LUUPPI RY: VAATIMUSMÄÄRITTELY Toiminnot Sivu / Osio Sisältö / Huomioita Peruskäyttäjä Ylläpito Vastuullinen Etusivu Etusivu Lukee ja saa tietoa Voi kirjautua sisään omilla tunnuksillaan (muillakin sivuilla

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa yhdistysten vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt Ryhmätyöt 1. Puheenjohtajan tärkein tehtäväon uuden puheenjohtajan löytäminen, jatkon varmistaminen,

Lisätiedot

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto

Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Mitä kaksikielinen koulu tarkoittaa? Leena Huss Hugo Valentin -keskus Uppsalan yliopisto Sisältö! Eräs kaksikielinen koulu! Mikä tekee koulusta kaksikielisen?! Millainen kaksikielinen opetus toimii?! Haasteita

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Tämän lupaamme sinulle. Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa

Tämän lupaamme sinulle. Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa Tämän lupaamme sinulle Ihmisarvoisen hoidon takuut vanhustenhuollossa sekä terveydenja sairaanhoidossa 5 TAKUUTA Haluamme antaa sinulle hyvän hoidon ja hoivan Jos olet yli 65-vuotias ja tarvitset apua

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 2/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Ludvikan kunta puhuu myös suomea- luentopäivä 11/9 11. syyskuuta on Ludvikan vuoro! Folkets Husilla tarjolla luentoja ja muuta mukavaa klo. 15.30-20.00.

Lisätiedot

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015

Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Pukinmäenkaaren peruskoulun kielivalintainfo 2. ja 3. luokan huoltajille 10.1.2015 Kielipolku 1.8.2016 alkaen Luokka- aste 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. A- kieli englanti tai venäjä Valinnainen A2 kieli englanti,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Utbildningsförvaltningen. Information Sida 1 (7) 2014-01-09. Tervetuloa! (sivu 3) 2

Sisällysluettelo. Utbildningsförvaltningen. Information Sida 1 (7) 2014-01-09. Tervetuloa! (sivu 3) 2 Utbildningsförvaltningen Information Sida 1 (7) 2014-01-09 Tämä on suomenkielinen käännös hakemistosta "Att välja skola 2014". Perehdy tekstiin samalla kun selailet hakemistoa. Hakemiston sivunumerot ovat

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2014 2015. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2014 2015 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! 1. 6. luokilla opiskellaan yhtä tai kahta kieltä äidinkielen

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Esittely. Muistathan, että voit myös käyttää Petsietä aivan normaalina käyttäjänä kasvattajapalveluiden lisäksi. Antoisaa Petsien käyttöä!

Esittely. Muistathan, että voit myös käyttää Petsietä aivan normaalina käyttäjänä kasvattajapalveluiden lisäksi. Antoisaa Petsien käyttöä! Petsie kasvattaja 1 2 Sisällysluettelo Esittely...3 1. Kuinka pääset alkuun...4 1.1. Rekisteröinti...4 2. Lemmikit...4 2.1. Lemmikkien lisäys...4 2.2. Lemmikin tietojen muokkaus...4 3. Kasvattajasivu...5

Lisätiedot

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 16.6.2014 Vahvaa vaikuttamistyötä Vates-säätiön edustajat ovat tavanneet talven ja kevään aikana kaikkien puolueiden edustajia pääsääntöisesti

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång]

Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Tietoa Vakuutuskassalta 1/1 2010 Aktivointikorvaus [Aktivitetsersättning] koulunkäynnin pitkittyessä [ vid förlängd skolgång] Jos koulunkäyntisi pitkittyy toimintarajoitteen vuoksi, voit saada aktivointikorvausta

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen

Lisätiedot

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta

HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015. Vuoden ruotsinsuomalainen kunta HALLSTAHAMMAR SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖ 2015 Vuoden ruotsinsuomalainen kunta Alkusanat Hallstahammarin kunnan asukkaista 23% on suomitaustausta, noin 3 600 henkilöä (Suomessa suntyneitä tai henkilöitä

Lisätiedot

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Suomen Voimisteluliitto NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Nepton perusversio on seuran yhteyshenkilörekisteri ja jäsenrekisteri. Perusversiota käyttää seurassa henkilö/t, jolle on annettu

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta

Toisluokkalaisen. opas. Lukuvuosi 2015 2016. Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Toisluokkalaisen opas Lukuvuosi 2015 2016 Tietoa kielten opiskelusta ja painotetusta opetuksesta Nyt on aika valita ensimmäinen vieras kieli! Ensimmäisen vieraan kielen eli A-kielen opiskelu aloitetaan

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi.

Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Miten toimit, kun löydät sopivan työpaikkailmoituksen? Lue ilmoitus huolellisesti läpi. Selvitä ilmoituksesta pyydetäänkö sinua ottamaan yhteyttä: soittamalla, lähettämällä hakemus tai täyttämällä lomake.

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun?

Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Kuka voi tulla rippikouluun? Tervetuloa rippikouluun! Pakilan seurakunnan rippikoulut 2016 Tervetuloa Pakilan seurakunnan rippikouluun! Ja onnittelut jo valmiiksi; täytät 15 vuotta vuonna 2016! Olet siis mitä parhaassa ripari-iässä.

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten

Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten www.lihakunta.fi Jäsenten verkkosivut ovat SINUA varten Lihakunta on nyt avannut aktiivijäsenilleen suunnatut monipuoliset verkkosivut Jäsenten verkkosivuilla voit - tarkastella omaa jäsenyyttäsi koskevia

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot