JUMALTEN AJASTA SANKARIEN AIKAAN

Transkriptio

1 JUMALTEN AJASTA SANKARIEN AIKAAN Luolamiehestä maailmankansalaiseksi ihmisen eettisen sosiaalistumisen lyhyt historia 2. luento Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

2 LUENTOSARJAN LUENNOT JA RATIONAALISUUDEN IDEAALITYYPIT HARRY REDNERIN MUKAAN 1. Primitiivinen rationaalisuus (pääosin tämän luentosarjan 2. luento ) 2. Traditionaalinen rationaalisuus (pääosin 3. luento (4.11.) 3. Klassinen länsimainen rationaalisuus (pääosin 4. luento ) 4. Moderni eurooppalainen rationaalisuus (pääosin 5. luento ) 5. Vallitseva globaali rationaalisuus tai rationalismi (pääosin 6. luento ) 6. Tulevaisuuden post- tai transhumaani rationaalisuus?? (pääosin 7. luento 2.12.)

3 YLEISKATSAUS LUENNON TEEMOIHIN 1. Lähestymistapoja esihistorian tutkimukseen 2. Gianbattista Vicon historiamalli 3. Pikakatsaus ihmislajin kehitykseen 4. Pikakatsaus kulttuurien kehitykseen 5. Sivilisaatioiden nousuun johtaneita tekijöitä

4 ESIHISTORIA Aika ennen kirjoitettua kieltä Historian piiriin siirtyminen hyvin eritahtista eri kulttuureilla eri puolilla maailmaa Historian puolelle siirryttiin Mesopotamiassa ja Egyptissä noin vuonna 3000 eaa., jotkut eristäytyneet alkuperäiskansat eläneet esihistoriallista aikaa aina tai 1960-luvulle saakka Esim. Suomessa ei ollenkaan vanhaa aikaa ja antiikkia, vaan täällä suora hyppäys esihistoriasta keskiajalle vasta 1200-luvulla

5 ESIHISTORIAN TUTKIMUSTAPOJA 1. Paleontologia 2. Arkeologia 3. Biologia ja fysiologia 4. Genetiikka 5. Antropologia ja kulttuuritutkimus 6. Kielitiede 7. Semiotiikka (esim. Gianbattista Vico, Terrence W. Deacon)

6 PALEONTOLOGIA Luonnontieteiden osa-alue, joka tutkii Maan esihistoriallisten aikojen elämää Tutkimuskohteena erityisesti fossiilit, joiden perusteella voidaan rekonstruoida yksittäisiä eliöitä, niiden edustamien lajien evolutiivisia kehityslinjoja ja jopa kokonaisia ekosysteemejä Lähitieteitä geologia ja biologia Paleontologian avulla voidaan selvittää myös esihistoriallisena aikana tapahtuneita muutoksia maapallon ilmastossa => paleoklimatologia

7 ANTROPOLOGIA Yleisnimitys ihmistä, ihmisen kulttuurikäyttäytymistä ja kulttuureita tutkiville yhteiskunnallisille, humanistisille ja fyysisille tieteille Tulee kreikan kielen sanoista anthropos (ihminen) ja logos (järki, tieto, tutkimus) Voidaan jakaa fyysiseen ja kulttuuriantropologiaan Fyysinen eli biologinen antropologia tutkii ihmisten evoluutiota ja rodullisia sekä fyysisiä piirteitä Kulttuuriantropologia tutkii ihmisyhteisöjä ja yhteiskuntia

8 KULTTUURIANTROPOLOGIA Ei oma tieteenala vaan yleisnimi monia erityisaloja kuten psykologiaa, kielitiedettä ja sosiologiaa yhdistäville tutkimuksille Tutkii ihmistä luovana kulttuurisena olentona ja erityisesti niitä prosesseja, jotka ovat johtaneet erilaisten kulttuurimuotojen syntyyn ja kehitykseen Lähes jokaisella kulttuurisella tai humanistisella tutkimusalalla oma antropologinen ulottuvuutensa

9 KULTTUURIANTROPOLOGIAN ALOJA 1. Sosiaaliantropologia 2. Poliittinen antropologia 3. Talousantropologia 4. Lääketieteellinen antropologia 5. Uskontoantropologia 6. Lingvistinen antropologia (etnolingvistiikka) 7. Esteettinen antropologia 8. Psykologinen antropologia 9. Filosofinen antropologia 10. Semioottinen antropologia (antroposemiotiikka)

10 IHMISEN EVOLUUTIO Ihmisen evoluution tutkimukseen (jota kutsutaan myös paleoantropologiaksi) liittyy useita tieteenaloja Ihmisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä ensisijaisesti suvun Homo jäseniä, mutta ihmisen evoluution tutkimus käsittelee myös muita hominideja, kuten suvun Australopithecus apinaihmisiä Ihmisten tarina alkaa suvun Homo kehittymisestä 2 miljoonaa vuotta sitten ja päättyy nykyihmisen eli lajin Homo sapiens ilmestymiseen

11 IHMISEN SUKU (HOMO) Ihmisten sukuun sijoittuu tämän hetken tietojen pohjalta ainakin seuraavat lajit: 1. Homo habilis (käteväihminen) 2. Homo rudolfensis 3. Homo ergaster 4. Homo erectus (pystyihminen) 5. Homo floresiensis (florensinihminen) 6. Homo antecessor 7. Homo heidelbergensis (heidelberginihminen) 8. Homo neanderthalensis (neandertalinihminen) 9. Homo rhodesiensis (rhodesianihminen) 10. Homo cepranensis 11. Homo georgicus 12. Homo sapiens idaltu 13. Homo sapiens sapiens (ajatteleva ihminen)

12 HOMO HABILIS (LAT. KÄTEVÄIHMINEN) Varhaisin ihmiseksi luettava apinaihminen, joka käytti työkaluja Lajin aivotilavuus vähän vajaa puolet nykyihmisen aivotilavuudesta ja pienimmällään samaa luokkaa kuin eteläapinoiden aivotilavuus Eli noin 1,8-2,5 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa Heidän kahden miljoonan vuoden takaista alkukulttuuriaan sanotaan Olduvain kulttuuriksi Ei vielä lopullista kantaa siihen, kuuluuko Homo habilis ihmisten Homo-sukuun vai Australopithecuksiin

13 HOMO ERGASTER (KR. TYÖTÄ TEKEVÄ IHMINEN) Afrikassa pleistoseenikaudella noin 1,9 1,4 miljoonaa vuotta sitten elänyt Homo-suvun laji Lajin kreikankielinen nimi juontuu sen käyttämistä kehittyneistä työkaluista, joita se alkoi ensimmäisenä käyttää n.1,6 miljoonaa vuotta sitten Luurankojen lähettyviltä löydetty käsikirveita ja nyrkki-iskureita Leiripaikoista ja fossiilihaudoista löydetty myös jälkiä, joiden perusteella laji osasi todennäköisesti käsitellä tulta ja kypsentää lihaa

14 HOMO ERECTUS (LAT. PYSTYIHMINEN) Nykyihmistä edeltänyt ihmislaji, joka levittäytyi ensimmäisenä Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan Kehittyi Afrikassa noin 1,6 miljoonaa vuotta sitten Olivat seuraajiansa moderneja ihmisiä rotevampia ja niillä oli pienemmät aivot Osasivat oletettavasti valmistaa vaatteita ja käsitellä tulta sekä varastoida ruokaa Ajan myötä Homo erectuksen kulttuuri jakautui käsikirves- ja nyrkki-iskurikulttuureihin

15 HOMO HEIDELBERGENSIS (HEIDELBERGINIHMINEN) Eli Euroopassa n vuotta sitten Metsästi suuriakin eläimiä, kuten mammutteja ja Euroopan leijonia. Heidelberginihmiset luultavasti teurastivat metsästämänsä eläimet, koska niiden luista on löydetty viiltoja Osasi käyttää tulta noin vuotta sitten Saattaa olla ollut ensimmäinen joka hautasi ruumiita Lajilla uskotaan olleen myös primitiivinen kieli Heidelberginihmisten tekemiä luolamaalauksia ei ole löydetty

16 NEANDERTALINIHMINEN Kaksi kautta: varhainen ( v sitten) ja klassinen ( v sitten) Paikallispopulaatioiden koko ilmeisesti noin 120 henkeä, ja ne olivat melko eristyneitä Vuonna 2009 valmistuneiden geenitutkimusten perusteella arvioitu, että niissä on ollut yhteensä enintään muutamia tuhansia yksilöitä Neandertalilaiset osasivat rakentaa majoja ja käsitellä tulta Eli pääasiassa metsästyksellä ja vaati enemmän energiaa elääkseen kuin nykyihminen

17 PUHEKYKY Nykykäsityksen mukaan neandertalinihmisellä oli puhekyky. Perustuu lähinnä arvioihin kallon ja kurkun rakenteesta Verrattuna nykyihmiseen neandertalilaisen oli todennäköisesti huomattavasti vaikeampi tuottaa eri äänteitä kireämpien äänihuulien vuoksi Tutkija Johannes Krausen mukaan neandertalilaisilla oli sama geeni, joka nykyihmisellä yhdistetään kykyyn muodostaa puheääntä. Geeni on saatu eristettyä Pohjois-Espanjasta löydetyistä fossiileista, ja se on ilmeisesti kehittynyt jo vuotta sitten

18 KULTTUURIPIIRTEITÄ Edeltäjäänsä heidelberginihmistä joustavampi ja sopeutuvampi erilaisin ympäristöihin, muttei niin etevä kuin nykyihminen Erikoistuneita työkaluja kuten kaapimia, veitsiä, poria ja talttoja Osasi rakentaa alkeellisia majoja suojakseen Neandertalinihminen oli ensimmäinen ihmislaji, jonka tiedetään varmasti haudanneen vainajiaan Uskoi mahdollisesti elämään kuoleman jälkeen

19 CRO-MAGNONIN IHMINEN ELI NYKYIHMINEN Vanhin tunnettu nykyihmisen rotu Eli Euroopassa myöhäispaleoliittisella kaudella, arviolta v sitten Pitkälle kehittynyt metsästyskulttuuri luolaveistoksineen, luolataiteineen ja koristelluin ja taitavasti tehtyine työkaluineen. Aseita ja työkaluja tehtiin taitavasti peuransarvesta ja luusta Ihmiset ryhmittyivät heimoiksi ja ehkä myös heimot suuremmiksi klaaneiksi

20 KAHDEN LAJIN KOHTAAMINEN Neandertalin ihminen katosi sen jälkeen, kun cromagnonit ilmestyivät Euroopan alueelle. Syitä tähän on pohdittu paljon Cro-magnonin ihmisillä oli paremmat kielelliset taidot ja he kykenivät siten tehokkaamman teknologian kehittämiseen sekä parempaan yksilöiden ja ryhmien väliseen yhteistyöhön => kilpailuetu Toisen teorian mukaan lajit pariutuivat keskenään ja lukumääräisesti vähäisemmät neandertalinihmiset sulautuivat vähitellen olemattomiin, mutta ainakaan toistaiseksi tästä ei näytä olevan riittävää geneettistä näyttöä

21 MUITA SUKUPUUTON MAHDOLLISIA SYITÄ Nykyihminen saattoi myös tuoda neandertalin ihmisille outoja tauteja, jotka olisivat voineet olla tuhoisia neandertalilaisten keskuudessa. Neandertalin ihmisen käyttämä alkeellisempi metsästystekniikka on myös saattanut johtaa lajin tuhoon Portugalista neandertalinihminen hävisi v sitten, kun ilmasto kylmeni, meriveden keskilämpötila putosi ja ilmasto kuivui äkisti. Nämä muutokset mahdollisesti heikensivät neandertalilaisten elinmahdollisuuksia niin että populaatiot pienenivät ja hävisivät lopulta kokonaan

22 KIVIKAUDEN ALAJAKSOT Paleoliittinen kausi eli varhainen kivikausi 1. Varhaispaleoliittinen 2. Keskipaleoliittinen 3. Myöhäispaleoliittinen Mesoliittinen kausi eli keskimmäinen kivikausi Neoliittinen kausi eli nuorempi kivikausi

23 USKONTO Joidenkin paleoliittisten kuvien uskotaan liittyvän šamanismiin Myöhäispaleoliittinen uskonto lienee laajalti ollut totemistinen, eli uskottiin, että ihmisten ja eläinten välillä on kiinteä yhteys Joitain säilyneitä hautoja peitettiin monesti kivillä Ongelmana tulkintojen anakronistisuus ja verifiointi

24 LUOLAMAALAUKSET Kuvien, veistosten ja luolamaalaisten teon syitä ei tiedetä varmasti. Arvailuja esitetty vertailemalla niitä myöhemmin eläneiden metsästystä harjoittavien kansojen kulttuureihin ja tapoihin Myöhäispaleoliittisella kaudella kehittyi luolataide, jossa luoliin maalattiin riista- ja petoeläinten kuvia Joissain maalauksissa näkyy eläimen turkkiin pukeutunut ihminen, joka lienee šamaani, joka kutsutaan tarvittaessa apuun, kun yhteisöllä tai sen jäsenillä oli ongelmia

25 ELÄINTEN KUVAT JA ANIMISMI Eläinten kuvat luolamaalauksissa useimmiten yksittäisiä, ei yhtenäistä tarinaa tai suunnitelmaa Perinteisesti luolamaalauksilla oletettu pyrityn saamaan metsästysonnea Kyse ehkä animismista, ajatuksesta että ihmisellä olisi yhteys eläinkuntaan, jolloin eläin on voitu käsittää suojelijaksi tai ihmisen toiseksi minäksi Joidenkin luonnonkansojen parissa eläinkuvat liittyvät edelleen erilaisiin initiaatioriitteihin

26 MESOLIITTINEN KAUSI Keskimmäinen kivikausi (kr. mesos keski ja lithos kivi) alkoi Euroopassa jääkauden jälkeen noin 8000 eaa., jolloin siirryttiin myöhäispaleoliittisen kauden suurriistan, mm. mammutin metsästyksestä pienemmän riistan metsästykseen Kauden alkupuolella ilmasto lämpeni, jääkauden jälkeinen mannerjää vetäytyi Pohjois-Euroopassa ja merenpinta nousi Mesoliittisella kaudella liikuttiin riistan ja kalan perässä mm tietyn vuosikierron mukaan, mutta ajan mukana asetuttiin asumaan paikoilleen tai lähes paikoilleen veden äärelle

27 NEOLIITTINEN KAUSI Nuorempi kivikausi (kr. neos uusi ja lithos kivi) oli se kausi, jolloin maanviljely ja karjanhoito syntyivät ja kehittyivät Tyypillisiä olivat hiotut kiviesineet, poltetut saviastiat eli keramiikka ja kankaan kudonta Metalliesineiden käyttö vielä vähäistä Asutus yleensä kiinteää tai puolipysyvää Maanviljelyn synty muutti yhteiskunnan toisenlaiseksi kuin metsästäjien aikakaudella Eri seuduilla viljeltiin eri viljalajeja maanviljelyn keksimisen aikoihin

28 NEOLIITTINEN VALLANKUMOUS Maanviljelyn ja karjanhoidon aloittamista luonnehditaan neoliittiseksi vallankumoukseksi, joka ajoi kulttuurikehitystä eteenpäin Maanviljely alkoi Lähi-idän Levantissa ja Eufratin latvoilla n eaa. Maanviljelyä edelsi Lähi-idässä tehostettu villiviljan keräily ja varastointi noin eaa., kun huomattiin, että kerättävän ravintokasvin siemenestä itää uutta viljaa Vilja oli helposti varastoitavaa ja turvasi hengissä pysymisen silloin, kun riistaa ei ollut

29 MAANVILJELY JA PYSYVÄ ASUTUS Maanviljely loi melko pysyvän asutusmuodon. Ihmiset alkoivat asua taloissa, vaikka toisaalta kaskiviljely piti yllä liikkuvaa elämäntapaa Jääkauden jälkeinen ilmaston äkillinen kuivuminen on voinut hävittää Lähi-idässä metsiä ja niissä viihtyviä riistaeläimiä ja edistää siten viljelyn omaksumista Maanviljely helpotti ravinnonsaantia, mutta toisaalta se vaati metsästystä enemmän työtä ja näyttää alentaneen myös elinikää, koska taudit levisivät nopeammin tiheästi asutuissa kiinteissä kylissä kuin liikkuvissa metsästäjäryhmissä

30 NEOLIITTINEN LÄHI-ITÄ Maanviljely ja karjanhoito kiihdyttivät viljelyalueiden väestönkasvua Viljely mahdollisti metsästyksen verrattuna huomattavasti suurempien väestömäärien elämisen Vakiintumisensa jälkeen viljely alkoi levitä Lähiidästä itään Iranin suuntaan sekä länteen Eurooppaan Maanviljelyn leviämistä edisti ehkä jo noin eaa. alkanut merenkulku

31 KERAMIIKAN KÄYTTÖÖNOTTO N eaa. Lähi-itään saapui tai siellä keksittiin saviastioiden tekotaito. Saviastiat helpottivat viljan varastointia tuholaisia vastaan N eaa. monien Lähi-idän viljelykylien asukasmäärät laskivat, joko muuttojen tai kuivuuden aiheuttaman nälän takia. Kuparikaudella Lähi-itä kehittyi kohti kaupungistumista ja sivilisaatiota, jonka merkkinä pidetään kirjoitustaidon keksimistä Mesopotamiassa hieman ennen 3000 eaa. Maanviljely mahdollisti ihmisten sadon verottamisen ja osaltaan hierarkkisen yhteiskunnan synnyn

32 DOMESTIKAATIO Tarkoittaa eläinten kesyttämistä karjaksi ja vetojuhdiksi sekä kasvien ottamista viljelyyn ja puutarhakasveiksi Koira kesytettiin ehkä jääkauden loppuvaiheessa n eaa., ja se lienee kesytetty monta eri kertaa monessa eri paikassa N eaa. alettiin kesyttää maatalouden kotieläimiä Lähi-idässä ja muualla Aasiassa Hevonen kesytettiin mahdollisesti jo 4000 eaa., mutta täysin varmasti 2000 eaa. Ukrainan aroilla

33 KUPARIKAUSI ELI KALKOLIITTINEN KAUSI Esihistoriallinen ajanjakso n eaa. Kuparia osattiin sulattaa ja takoa, mutta se oli vielä harvinaista ja yleensä työkalut tehtiin kivestä Kuparikauden ensimmäisessä vaiheessa taottiin luonnonkuparia, myöhemmin sitä sulatettiin Kuparin lisäksi saatettiin käyttää muitakin metalleja kuten lyijyä Vasarakirveskulttuurin kirveet olivat kuparikirveiden jäljitelmiä Muottiin kuparia alettiin valaa n eaa.

34 PRONSSIKAUSI Esi- ja varhaishistorian aikakausi, jolloin pääasiallinen metalli oli pronssi Pronssia alettiin valmistaa Lähi-idässä noin 3500 eaa., ja se levisi Eurooppaan noin 2300 eaa. Lähi-idän suuret sivilisaatiot faaraoiden Egypti ja varhainen Mesopotamia olivat pronssikautisia Näiden sivilisaatioiden vaikutus säteili Kreetalle ja Kreikkaan, minne syntyi suuria kaupunkeja Pronssikauteen liittyi kasvava yhteiskunnallinen hierarkkisoituminen Pronssi ei ollut pronssikaudella koko kansan metalli, vaan melko harvinainen ja kiveä käytettiin työkalujen teossa yhä laajalti

35 PÄÄLLIKKÖKUNNISTA SIVILISAATIOIKSI Sivilisaatiota edeltävät yksiköt voimakkaiden päälliköiden johtamia päällikkökuntia, joiden piirissä saattoi olla tuhansia ihmisiä Päällikkökunnissa useimmiten tietty päällikkösuku, joka johtaa suurempaa joukkoa Varhaisia päällikkökuntia olivat esimerkiksi Egyptin nomokset, heimot, myöhemmät maakunnat ja Sumerin kaupunkivaltioiden edeltäjät Päälliköt rakennuttivat joskus suuria monumentteja Megaliitit liittyvät keskitettyyn johtoon, muttei valtioon

36 SIVILISAATIOIDEN SYNTY Ensimmäisen sivilisaation katsotaan syntyneen noin eaa. varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa Sivilisaation synnyn katsotaan johtuvan mm. voimakkaasta väestönkasvusta ja eri alueiden välisistä sodista, jotka vaativat keskitettyä johtoa Varhaisten sivilisaatioiden syntyalueet olivat monesti aavikoiden ympäröimiä jokilaaksoja, joissa valloitettujen kylien väestö ei voinut paeta valloittajaa, vaan sen täytyi alistua sodan jälkeen voimakkaamman kylän tai kaupungin valvontaan Varhaisimmat kirjoitetut asiakirjat verokuitteja Varhaisessa Kaksoisvirtainmaassa järjestäytynyt uskonto merkittävä tekijä

37 SIVILISAATION SYNTYTEKIJÖITÄ Heimopäällikön ja papiston merkityksen kasvu Kasteluun perustuva maanviljely (keinokastelu) Viljan varastointi huonojen vuosien varalta lisäsi alaisten riippuvuutta varaston pitäjästä, päälliköstä tai kuninkaasta Paikallaan pysyvä asutus, kontrollin tarve Asutuksen eristyneisyys (vuorten ja/tai autiomaiden tai vihamielisten heimojen ympäröivät alueet) Sodat Aiheutuivat väestönkasvusta, ja nälänhädän torjumiseksi syntyneestä laajentumispaineesta Kaupungin puolustus vaati keskitettyä johtoa

38 KAUPPA JA KEKSINNÖT Kauppa Kaupan kontrolli usein papistolla tai poliittisella johdolla Uudet keksinnöt (väestönkasvu lisää keksivien ihmisten määrää) Ammatillinen erikoistuminen Kauppiaita Kaikki eivät tuota ruokaa Tavaroiden massatuotanto Uudet keksinnöt Kutominen Ehkä voimakas metallurgian kehitys

39 BYROKRATIAN SYNTY Valtiomainen hallinto Hallitsija, jota pidetään jumalana Veronkeruu Järjestäytynyt yhtenäinen uskonto (temppeli) Kalenteri, matematiikka Uhri- ym. palvontamenoja Organisoitu puolustus, sotalaitos Suuria rakennushankkeita Ammatillinen eriytyminen, tehtävien mukainen työnjako Kokopäivätoimisia ammattilaisia, joista osa ei tuota ruokaa