Mieli 2010 Kansalliset mielenterveyspäivät Kuopiossa Petri Kervola Ohjelmapäällikkö

Transkriptio

1

2 Mieli 2010 Kansalliset mielenterveyspäivät Kuopiossa Petri Kervola Ohjelmapäällikkö

3 Terveys hyvän elämän voimavarana Tavoitteena: Ajankohtaan, ikäkauteen ja oloihin nähden paras mahdollinen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi (THL)

4 WHO:n 7. Terveyden edistämisen maailmankonferenssin julkilausuma Terveyden edistäminen on ydin ja kaikkein kustannustehokkain strateginen tekijä, jolla voi lisätä terveyttä ja elämänlaatua sekä vähentää terveyseroja ja köyhyyttä. The Nairobi Call to Action 2009

5 Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen on prosessi, jolla tuetaan ihmisiä lisäämään kontrollia omasta terveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä WHO; Nairobin 7. terveyden edistämisen maailmankonferenssi 2009

6 Strategia: Aineeton pääoma tuotannontekijänä Aineeton pääoma on strateginen tuotannontekijä, joka tuottaa lisä-arvoa kun se yhdistetään johonkin muuhun aineettomaan tai aineelliseen pääomaan Aineettomaan pääomaan ei osata investoida riittävästi vaikka se muodostaa pohjan menestykselle Aineettomaan pääomaan tehdyt investoinnit tukevat kasvua pitkällä aikavälillä

7 Aineettoman pääoman ulottuvuudet Inhimillinen pääoma Informaatiopääoma Organisaatiopääoma Kulttuuripääoma

8 Inhimillinen pääoma Kaplan ja Norton 2004 koostuu taidoista, kyvykkyydestä ja tietämyksestä kuuluu alueelle, jossa tunteet vaikuttaa organisaation kehittämisessä tarvitaan energiaa vapauttavia toiminnan ja tarkoituksen muotoja inhimillistä pääomaa

9 Hyvinvoinnin tasa-arvo ja kustannusten kasvu Kehysbudjetointi ja tuottavuuspolitiikka johtavat raskaiden häirih iriöpalvelujen kasvuun 1-3 %:n väestöosuuden yksilökeskeisen häiriöhoidon kustannukset kasvavat nopeasti Yhteisösuuntautuneiden suuntautuneiden peruspalvelujen rapautuessa häiriöpalvelut alkoivat nopeasti laajentua esimerkkeinä: mielenterveyspalvelut erityisopetus Lastensuojelu Tutkimusprofessori Matti Rimpelä

10 Missä ovat nykyjärjestelmän voimavarat? terveet kohonnut riski sairastuneet alihoidet ut vaikeahoitoiset kriisiyt ynyt tila v ä e s t ö r e s u r s s i t Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

11 Terveytemme tilastot: koko maa

12 Arvio terveysongelmien esiintymisen alentumisesta (Lähde: Kiiskinen ym. Terveyden edistämisen mahdollisuudet Vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. STM, Julkaisuja 2008:1; s. 111) Terveysongelma Vältettyjen tapausten osuus (%) kaikista tapauksista, jos ongelman yleisyys Suomessa olisi kuten korkea-asteen koulutetuilla Diabetes Esiintyvyys 1 n. 30 % Päihteiden aiheuttamat häiriöt Alkoholikuolemat 2 -Työikäiset - Eläkeläiset Sepelvaltimotauti Kuolemat 2 -Työikäiset -Eläkeläiset Aivoverisuonisairaudet Kuolemat 2 -Työikäiset -Eläkeläiset n. 60 % n. 40 % n. 50 % n. 30 % n. 40 % n. 20 % Vammat tapaturmista ja väkivallasta Kuolemat 2 -Työikäiset -Eläkeläiset n. 45 % n. 20 % 1 Martelin ym ja 2005, Terveys 2000-aineisto 2 Valkonen & Jalovaara 1996

13 ASIAKASVOLYYMI ENNALTAEHKÄISEVÄT TOIMENPITEET TOIMEENPANTAVAKSI Asuin- Asuinja ja toimintaympäristön toimintaympäristön kehittäminen kehittäminen ja ja ylläpitäminen ylläpitäminen Hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen Hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen Potentiaaliset asiakkaat (yritykset, opiskelijat, työntekijät jne) Nykyiset asiakkaat (yritykset ja kuntalaiset) Lapset, nuoret (huoltajat, opiskelevat) Kasvun ja oppimisen tukeminen Kasvun ja oppimisen tukeminen Lapsiperheet Työikäiset Ikääntyvät Yritykset, yhteisöt, järjestöt Tukea tarvitsevat perheet Arjessa Arjessa selviytymisen selviytymisen tukeminen tukeminen Taloudellista tukea tarvitsevat Erityisryhmät Terveyden Terveyden huoltaminen huoltaminen Riskiryhmät, sairastuneet, asiantuntijaarviota tarvitsevat Hyvinvointia ja terveyttä edistävä (työn tavoite) Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Vetovoimaisuuden ja elinkeinoelämän vahvistaminen Uusien asiakkuuksien syntyminen ja nykyisten asiakkuuksien vaaliminen (työn tavoite) Ennakoiva, ennaltaehkäisevä, varhain tunnistava, hyvinvointia ja terveyttä edistävä (työn tavoite)

14 Terve Kuopio -ohjelma Terve Kuopio toiminta painottuu terveyttä edistävien hyvien käytäntöjen levittämiseen ja kehittämiseen. I ohjelmakausi II ohjelmakausi III ohjelmakausi ? WHO HC ohjelmakausi WHO Maailmankonferenssi Suomessa 2013 Hyvinvointialan Tutkimus ja ja kehitys TERVE KUOPIO Asukkaiden hyvinvointi Hyvinvointialan Yritykset Ja Ja järjestöt Kuopion alueen kehitysympäristö Hyvinvointipalvelut

15 Terve Kuopio ja Healthy Cities painopistealueet Terve elämäntapa 2. Terve elinyhteisö 3. Terve elinympäristö Yhteisenä teemana terveyden tasa-arvo

16 Terve elämäntapa - Onnellisuus ja hyvinvointi - Savuton kaupunki - Aktiivinen elämäntapa ja terveysliikunta

17 Terve yhteisö - Lasten ja lapsiperheiden palveluiden parantaminen - Ikäystävällinen kaupunki - Aktiivinen kansalaisuus

18 Terveellinen kaupunkiympäristö - Luovuus ja elinvoimaisuus - Kaupunkiympäristön suunnittelu - Ilmastonmuutos ja terveysuhat

19 Ikäystävällinen Kuopio ohjelma 2030 WHO:n Agefriendly Cities malli Onnellinen ikääntyminen - Ei enää pelkästään vanhuspalveluiden strategia.vamu -hanke Strategian toteuttaminen?

20 Työikäisten hyvinvointi Osaamisen kehittäminen ja Henkilöstön työkyky Savuton Kuopio OLE aktiivinen läpi elämän hanke Henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa toiminnan kehittämiseen?

21 Lasten Kuopio Aktiivinen lapsuus ja nuoruus Kuopiossa; koulujen kulttuuri- ja liikuntapolut Onni on pienestä kiinni Lapsi Kuopio hanke. Terveyden edistäminen kaikissa oppiaineissa?

22 Kansalaisjärjestöstrategia Kansalaisyhteiskunta kuntalaisten osallisuus Seuraelämä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Järjestöt kaupungin kumppaneina: Terve Kuopio päivä Terveyden edistämisen työryhmä

23 Hyvinvointimarkkinointi Markkinatalous myy epäterveit terveitä elämäntapoja. Miten terveitä elämäntapoja myydää ään? Valinnat ikävi viä ja hyödyt elinkaaren loppupää äässä

24 Hyvinvointimarkkinointi Terveellinen elämäntapa helppoa, hauskaa ja suosittua Tavoitteena väestön terveydenlisääminen Koe Kuopio kävellen diabeteksen ennaltaehkäisy

25 Lapset kuntien palveluiden kehittäjinä Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artikla: Koulut terveyden edistämisen keskuksina uuden sukupolven hyvinvointiosaamisen oppiminen Terveyslukutaito hyvinvointiosaamisen edellytys mediakasvatus ja kriittisyys

26 Lasten hyvinvointi ja lapsilähtöinen kehittäminen Lapsi on aktiivinen osallistuja, jonka tarpeet ja kiinnostuksen kohteet huomioitava Lasta on ohjattava tietoisesti kohti tärkeitä arvopäämääriä hyvinvoinnin tasa-arvo Hyvinvointiin liittyvän kulttuuriperinnön siirtäminen on oppimisprosessi

27 Koulujen hyvinvoinnin opetusohjelma HV OPS opetetaan oppilaita itsenäiseen vaikuttamiseen heidän omaa hyvinvointia koskevissa asioissa keskitytään tiettyjen ongelmien ratkaisemiseen mm. koulukiusaaminen koko asuinyhteisön mukaan ottaminen opettajien hyvinvoinnin ja osaamisen tukeminen

28 Voimme menestyä vain jos toimimme tehokkaasti kaikkein huono-osaisimpien sosiaalisten ryhmien parissa

29 Tavoitteena on terveyden edistäminen kaikissa prosesseissa ja politiikoissa hyvinvointierojen kaventamiseksi.

30 Hyvän tekeminen lisää hyvinvointia Kiitos mielenkiinnosta: Petri Kervola Terve Kuopio ohjelmapäällikkö