Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Transkriptio

1 Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo vuotta suomalaista näyttötutkintojärjestelmää Näyttötutkinto on ollut silloin onnistunut valinta, jos työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö saa tutkinnon läpi ja työllistyy haluamaansa työhön Leena Viinamäki, yliopettaja (YTT), Lapin ammattikorkeakoulu

2 TAUSTAKSI VERKKOKYSELYN KVALITATIIVISTEN TULOSTEN ESITTELYLLE Opetushallituksen Näyttötutkinnon vaikuttavuusselvityksen tarjouspyynnön (Dnro 23/021/2013) mukaan: selvitysraportissa tulee arvioida suomalaisen näyttötutkintojärjestelmän tuloksellisuuden osa-alueista (tehokkuus, taloudellisuus, vaikuttavuus) vaikuttavuutta ns. kolmikantaperiaatteella eli näyttötutkinnon suorittaneiden, työelämän edustajien ja oppilaitosten edustajien näkökulmista. Lisäksi selvitysraportissa tulee olla selvityksessä ilmenneiden kehittämistarpeiden pohjalta näyttötutkintojärjestelmän kehittämisehdotuksia.

3 TUTKIMUSAINEISTOT MONITAHOARVIOINTIASETELMAN NÄKÖKULMASTA. Näyttötutkinnon suorittaneet Verkkokysely Tilastoja Tutkintotoimikuntien työnantajaedustajat Verkkokysely Tilastoja TUTKITTAVANA ILMIÖNÄ Näyttötutkintojärjestelmän vaikuttavuus Tutkintotoimikuntien edustajat Verkkokysely Oppilaitokset Verkkokysely Tilastoja

4 NÄYTTÖTUTKINTOJEN SIJOITTUMINEN TUTKINTOJEN JA MUUN OSAAMISEN KANSALLISEEN VIITEKEHYKSEEN (OKM 2009) KANSAL- LINEN VAATIVUUS- TASO Taso 4 OSAAMINEN Hallitsee oman alansa faktaja teoriatiedot laajoissa asiayhteyksissä sekä tietyt kognitiiviset ja käytännön taidot ja pystyy hyödyntämään näitä tietoja ja taitoja ratkaistaessa oman alan erityisongelmia. Työskentelee itsenäisesti yleensä ennustettavissa, mutta mahdollisesti muuttuvissa toimintaympäristöissä. Vastaa omien tehtäviensä loppuun suorittamisesta sekä toimii turvallisesti ja vastuullisesti työyhteisössä. Kykenee taloudelliseen, tulokselliseen ja suunnitelmalliseen toimintaan ja töiden järjestelyyn. Kykenee valvomaan muiden suorittamia rutiinitehtäviä. Valmiudet toimia yrittäjämäisesti toisen palveluksessa tai alan itsenäisenä yrittäjänä. Arvioi omaa osaamistaan ja parantaa työhön tai opintoihin liittyviä toimia. Kehittää itseään ja työtään. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti eri tilanteissa ja tuottaa monipuolisia, myös alaan liittyviä, tekstejä. Selviytyy kansainvälisestä viestinnästä ja vuorovaikutuksesta toisella kotimaisella ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä. TUTKINNOT Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto Ammatilliset perustutkinnot Ammattitutkin- not Vankeinhoidon perustutkinto Poliisin perustutkinto Pelastajatutkinto Hätäkeskuspäivys täjätutkinto

5 NÄYTTÖTUTKINTOJEN SIJOITTUMINEN TUTKINTOJEN JA MUUN OSAAMISEN KANSALLISEEN VIITEKEHYKSEEN (OKM 2009) KANSAL- LINEN VAATIVUUS TASO Taso 5 OSAAMINEN Hallitsee oman alansa laaja-alaiset ja/tai erikoistuneet faktaja teoriatiedot sekä kognitiiviset ja käytännön taidot ja pystyy hyödyntämään näitä tietoja ja taitoja ratkaistessaan luovasti abstrakteja ongelmia. Ymmärtää eri alojen tietojen rajat. Kykenee johtamaan ja valvomaan toimintaympäristöjä, jotka muuttuvat ennakoimattomasti. Kykenee valvomaan muiden suorittamia tehtäviä. Hyvä valmius toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Arvioi ja kehittää omia ja muiden suorituksia ja työtä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen omalla alallaan toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. TUTKINNOT Lennonjohdon perustutkinto Erikoisammattitutkinnot Rakennustuotannon ammattitutkinto Poliisialipäällystötutkinto Alipäällystötutkinto (pelastusala)

6 VERKKOKYSELYN AVOKYSYMYSTEN SUMMATIIVINEN ANALYYSI Kokoomataulukoissa olemme pyrkineet välttämään kvalitatiivista hyperempirisimiä (ks. tark. Kvale 1996) eli samojen asioiden moneen kertaan perättäistä kertomista. Olemme valinneet kustakin asiateemasta informatiivisimman vastaajan avokysymykseen kirjoittaman autenttisen käsityksensä/arvionsa kysymysteemasta. Ts. kussakin kokoomataulukossa mainitaan vain kertaalleen jokin palauteteema, jolloin palautteet sisältävät toisiinsa nähden lisäinformaatiota.

7 OPPILAITOSTEN EDUSTAJIEN KÄSITYKSIÄ NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEIDEN PROFIILIN MUUTTUMISESTA Tutkinnon suorittajissa on erittäin osaavia ja itsenäisesti toimivia, toisaalta yhä enemmän moniongelmaisia, oppimisvaikeuksisia ja paljon tukea tarvitsevia. Tutkinnon suorittajien esittämät vaatimukset ovat lisääntyneet; vaaditaan palveluja ja palvelua. Alkuvuosina tyypillinen aikuisopiskelija oli työssä oleva henkilö, joka lähti kouluttamaan. Tällä hetkellä merkittävä osa on nuoria aikuisia, joilla ei ole työpaikkaa tai eivät mahdollisesti ole koskaan olleet töissä. Näyttötutkinnon suorittajina on nyt enemmän maahanmuuttajaopiskelijoita, ammatinvaihtajia ja henkilöitä, joilla jo aikaisempia (jopa korkea asteen tutkinto) tutkintoja. Eri tutkinnoilla on erilainen profiili. Jotkut tutkinnot ovat selvästi aikuisten ammatinvaihtajien tutkintoja ja toiset ovat puolestaan selkeitä alalletulotutkintoja, koska vastaavaa koulutusta ei ole tarjolla opetussuunnitelmaperusteisesti. Osatutkintojen määrä on lisääntynyt selvästi. Työllistymisen kannalta ei välttämättä tarvita kokonaista tutkintoa kaikilla aloilla. rahoitusjärjestelmän tulisi tukea tätä asiantilaa.

8 OPPILAITOSTEN EDUSTAJIEN PROFIILIKUVAUKSISSA NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEISTA KOROSTUU: näyttötutkintoa suorittavien opiskelu- ja työhistorian, iän, kulttuuritaustan (ml. äidinkieli ja arkikieli) sekä opiskeluvalmiuksien heterogeenistuminen ja polarisoituminen yleinen työmarkkinatilanne (esim. työpaikkansa menettäneet hakevat lisä- ja lähialojen kvalifikaatioita parantaakseen uudelleentyöllistymismahdollisuuksiaan) yleisen tietoisuuden lisääntyminen näyttötutkintojärjestelmästä ja sen mahdollisuuksista heijastuu opiskelemaan hakeutuvien opiskelijoiden taustojen heterogeenistumisena alueellinen työmarkkinatilanne heijastuu mm. siihen, onko näyttötutkinto mahdollista suorittaa oppisopimuskoulutuksen kautta

9 NÄYTTÖTUTKINNON KANNALTA PUUTTUVIA OSAAMISALUEITA VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEIDEN KERTOMANA Parhaat opettajat ovat sellaisia joilla on itsellään takana työhistoriaa ko. alalta, ei pelkästään "kirjatietoa" Työnantajien ikärasismin rankaiseminen. Ainut syy IKÄ. Enemmän yritystoimintaan liittyvää tietoa Ammatillisen englannin opiskelu Paljon enemmän lisää ATK-opetusta. Työelämässä kaikki on nykyisin sähköisessä muodossa. vasta silloin, kun osaa itse korjata sähköisessä järjestelmässä tekemänsä virheet, osaa käyttää työelämän vaatimaa atk:ta. Koko toiminta pysähtyy pitkäksi aikaa, kun työpaikalla joudutaan odottamaan atk-henkilöä korjaamaan virheitä. Koulutusjärjestelmä ei tältä osin vastaa ollenkaan työelämän tarpeita, koska opetus perustuu vain välttäviin atktaitoihin. Mielestäni näyttötutkinto olisi saanut olla tavoitteellisempi eikä liikkua niin kovin yleisellä tasolla Vielä enemmän harjoittelua ja viimeisimpien työmenetelmien hallintaa

10 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEIDEN ERITTELYISSÄ PUUT- TUVISTA OSAAMISALUEISTA VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA KOROSTUVAT: opiskelijoiden jatkuvasti lisääntyvä heterogeenisuus (esim. ATKtaidossa sukupolvikuilu nuorimpien ja vanhimpien opiskelijoiden välillä) haastaa opetuksen opettajineen niukkenevine opetusresursseineen näyttötutkintojärjestelmän idea haastaa opettajien ammattitaidon pelkkä kirjalukeneisuus ei riitä, vaan myös opettajilla täytyy olla reaaliaikaista käytäntökokemusta opetusteemasta ja substanssista alan kansallisen ja kansainvälisen relevantin substanssikeskusteluun perehtymisen lisäksi työelämän muutokset haastavat myös kvalifikaatiovaatimukset: tarvitaan sekä ammatillisia perustaitoja että työpaikka- ja työtehtäväspesifejä erityistaitoja

11 TUTKINTOTOIMIKUNTIEN TYÖNANTAJAEDUSTAJIEN KÄSI- TYKSIÄ NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEEN PALKKAAMISESTA Usein on hyvä olla koulutus pohjalla, että perusasiat ovat tuttuja. Rekrytointi ei kuitenkaan ole yksistään koulutusnäkökulmasta katsottava asia, vaan henkilön sopivuus ja hänen työkokemuksensa sopivuus ovat esimerkkejä muista huomioonotettavista tekijöistä. Rekrytointitilanteessa tyypillisesti tasapainoillaan toivottujen asioiden kokonaiskuvan välillä. Joskus näyttötutkinto on päivitetympi kuin tavallisesti työuraa ennen suoritettu ammattitutkinto, joskus ammattitutkinto on kokonaisuutena vankempi ja laajapohjaisempi kuin näyttötutkinto. Ammattiopistossa saadaan ammatin perusvalmiudet kun perustutkinto suoritetaan ammattitutkintona tiedän mitä osaamista henkilöllä on koska tutkintosuoritukset antavat yhteismitallisen tason henkilön osaamisesta. Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinnot ovat jo vaatimuksiltaan sen tasoisia ja ne tehdään pääsääntöisesti yrityksissä ihan oikeissa työtehtävissä että voi päätellä henkilön ihan oikesti osaa tehdä oikeita töitä. Perustutkinnon suorittaminen ei välttämättä vielä tarkoita työmotivaation kannalta mitään. Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto on siinä määrin vaativampia, että henkilön voidaan katsoa olevan motivoitunut etenemään urallaan. Tärkeää ei mielestäni on millä tavalla työnhakija on osaamisensa hankkinut, vain miten hän osaa soveltaa oppimaansa työtehtäviä suorittaessa ja että hänellä on oikea asenne työhön ja työn kehittämiseen.

12 TUTKINTOTOIMIKUNTIEN TYÖNANTAJAEDUSTAJIEN KÄSITYKSISSÄ NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEEN PALKKAAMISESTA KOROSTUU opiskelu- ja työhistorian muodostama kokonaisuus rekrytointitilanteessa saadun yleisvaikutelman lisäksi ratkaisee, kenet työnantaja rekrytoi työnantajalle muodostunut käsitys oppilaitosmuotoisesti ja näyttötutkinnolla hankitun ammatillisen osaamisen profiilieroista työpaikkaspesifit kvalifikaatiovaatimukset ratkaisevat rekrytoitavan henkilön, ei niinkään tapa, jolla tutkinto on hankittu lainsäädännölliset kelpoisuusehdot sekä persoonan/tyypin sopivuus ko. työpaikkaan ovat merkittäviä rekrytointikriteerejä opiskelu- ja työhistorian monipuolisuuden lisäksi

13 VUONNA 2011 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEIDEN ARVIOITA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ ONNISTUNUTTA (n=198): Itselleni ammatillinen peruskoulutus (tutkintosuoritus nimenomaan) tarjosi todellakin väylän ammatillisen osaamisen tunnustamiseen sekä oman työkokemuksen että opintojen kautta. Ja sitä kautta pääsin hakemaan amkopiskelijaksi Näyttötutkinto on ollut silloin onnistunut valinta jos työtön tai työttömyysuhan alainen henkilö saa tutkinnon läpi ja työllistyy haluamaansa työhön. EPÄONNISTUNUTTA (n=191): Samat näyttötutkinnot eri oppilaitoksissa poikkeavat toisistaan huomattavasti, asioita painotetaan eri tavalla Valitettavan vähän tiedossa ja osa yksityisestä sektorista ei arvosta. Koetaan ehkä jotenkin "kisälli/oppipoika" meiningiksi. Olisi kuitenkin erinomainen tapa yhdistää työ ja opiskelu KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=160): Vaikutus palkkatasoon olisi ihan ehdoton lisäys tulevaisuuden työehtosopimuksiin/palkkataulukoi hin Kehittäisin selkeitä menetelmiä ja ohjeistuksia, jotta kaikki tutkinnon suorittajat olisivat ainakin melkein samalla viivalla lähtökohtaisesti. Opettajien kouluttaminen olisi tärkeää ja toisaalta työnantajien kannustaminen siihen, että työntekijällä olisi mahdollisuus suorittaa tutkinto ja siten lisätä osaamistaan

14 VUONNA 2011 NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTANEIDEN ARVIOISSA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ KOROSTUU: näyttötutkintojärjestelmä mahdollistaa erilaisten oppijoiden ammatillisen tutkinnon hankkimisen. Ts. myös tekemällä osaamisen osoittaminen tuottaa tutkintotodistuksen teoriaopiskelu on mahdollisimman käytännön läheistä ja siten helposti sovellettavissa olevaa kolmikantaidean toteutumisasteessa on variaatiota jokaisella näyttötutkintoprosessiin osallistuvalla pitäisi olla ajantasainen käsitys ko. koulutusalan kvalifikaatiovaatimuksista ja mahdollisesti myös lähitulevaisuuden osalta

15 OPPILAITOSTEN EDUSTAJIEN ARVIOITA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ ONNISTUNUTTA (N=62) Tehokas tapa kouluttautua sekä opiskelijalle, työnantajalle ja rahoittajalle Näyttötutkinnossa ja näyttötutkintojärjestel mässä onnistunutta on aikuisten mahdollisuus vankentaa osaamistaan ja osoittaa osaamisensa joustavasti työn ohessa. Näyttötutkintojen henkilökohtaistaminen antaa aikuiselle mahdollisuuden suorittaa tutkinto aivan omalla tavalla, omassa aikataulussa EPÄONNISTUNUTTA (n=61) Lainsäädännön (tällä hetkellä) monitahoisuus ja kompleksisuus henkilöasiakkaan, työnantajan ja tutkinnon järjestäjän näkökulmasta (mm. työvoimahallinto, omaehtoinen) eriarvoiset mahdollisuudet /oikeudet hankkia ammattitaitoa ja suorittaa tutkinto Työttömien ja alan vaihtajien väliinputoaminen, heille on vaikea löytää kunnollista paikkaa tutkinnon suorittamiseen ja aitoon oppimiseen KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=61) OPH:n tulee yhtenäistää kaikkien tutkintotoimikuntien toimintamallit ja lomakkeet Rahoitusjärjestelmän muuttuessa tulee ehdottomasti pitää huolta siitä että näyttötutkintojärjestelmän ominaispiirteet ja aito henkilökohtaistaminen säilyvät/korostuvat tilanteessa on monenlaisia uhkakuvia kun valmistavaan koulutukseen osallistuvat opiskelevat opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen ryhmissä

16 OPPILAITOSTEN EDUSTAJIEN ARVIOISSA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ KOROSTUU: näyttötutkinnon kautta ammatillisen osaamisen hankkimisen kustannustehokkuuden korostuminen tutkintotoimikuntien aseman oikeuksineen ja velvollisuuksineen täsmentäminen ja yhtenäistäminen (ml. suomen ja ruotsinkieliset tutkintotoimikunnat) ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon profiilin selkiyttäminen näyttötutkinnon suorittamisen mahdollistaminen opiskeluvalmiuksiltaan erilaisille opiskelijoille näyttötutkintojärjestelmän eri toimijatahojen jalkautuminen näyttötutkinnon suorittamisprosessin eri vaiheisiin rahoitusjärjestelmän muuttaminen vastaamaan nykytilannetta tasapuolisine rahoituskriteereineen

17 TUTKINTOTOIMIKUNTIEN EDUSTAJIEN ARVIOITA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ ONNISTUNUTTA (n=221): Tutkintojen suorittaminen on parantanut myös palkkatasoa ja työuralla etenemistä. Näyttötutkinto sopii hyvin juuri siihen tarkoitukseen, johon se alunperin luotiin: pitkään ammatissa toimineiden osaamisen tunnustamiseen Kun näytöt tehdään oikeilla työpaikalla myös työnantajat näkevät suorittajan osaamistason ja usein suorittaja työllistyy näyttöprosessin jälkeen EPÄONNISTUNUTTA (n=222): Rahoituskuviot. Oppilaitokset istuttavat opiskelijoita oppilaitoksen kirjoilla vaikka olisivat jo valmiita, kun muuten jää rahat valtiolta saamatta Se, että ei ole yhtenäistä valtakunnallista näyttötutkintoaineistoa, joka olisi riippumaton oppilaitoksista ja jolla turvattaisiin tutkinnon perusteiden lisäksi tutkinnon laatu. Ohjattavuus olisi helpompaa ja koordinointi ja saavutettaisiin kustannustehokkuus KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=214): OPH ohjausta saisi lisätä. Ohjeistukset niin että tutkintojärjestelmä olisi mahdollisimmian yhtenäinen rintama ja toteutustavat samankaltaisia niin eri tutkintojen kesken kuin eri tutkinnon järjestäjien kesken. Rakentaisin tiedonkeruuverkoston, jonka kautta kerätään tietoa ammattitaitovaatimuksiin kohdistuvista muutoksista. Saadun tiedon perusteella arvioidaan vuosittain tar-peet tutkinnon perusteiden sisältöihin kohdistuvista muutostarpeista

18 TUTKINTOTOIMIKUNTIEN EDUSTAJIEN ARVIOISSA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ KOROSTUU: näyttötutkintojärjestelmä on kustannus-tehokas ja joustava ammatillisen osaamisen hankkimismuoto taustoiltaan hyvinkin erilaisille opiskelijoille näyttötutkintojärjestelmä on kattava alueellisesti ja määrällisesti työelämän monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää näyttötutkintoa: työvoiman rekrytointikanava & henkilöstön kvalifiaatioiden laajentamis- ja päivittämismahdollisuus tutkintovaatimusten muuttamisen vaivattomuus ja säännöllinen arviointi muuttamistarpeista suhteessa työelämän kvalifikaatiovaatimuksiin näyttötutkintojärjestelmän toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen ja byrokratian vähentäminen tutkintojen perusteiden reaaliaikaistamisen tarve rahoitusjärjestelmän uudistaminen vastaamaan näyttötutkintojärjestelmän perusideaa (esim. määrä vs. laatu; henkilökohtaistamisidean tosiasiallinen toteutuminen) näyttötutkintoprosessin osallisten oikeuksien ja velvollisuuksien yhtenäistäminen ja läpinäkyväksi tekeminen

19 TUTKINTOTOIMIKUNTIEN TYÖNANTAJAEDUSTAJIEN ARVIOITA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ ONNISTUNUTTA (n=51): Monipuolinen mahdollisuus löytää yksilöllinen henkilökohtaistettu vaihtoehto oman kouluttautumisensa toteutuksessa. Ammatillisen osaamisen todentamismahdollisuus alan tai työpaikan vaihtotilan-teissa. Joustavuus ja todellinen työelämälähtöisyys työllistymisnäkökulmasta. Antaa mahdollisuuden kaikenikäisille ja kulttuuritaustaisille osoittaa ja vahvistaa osaamistaan omista lähtökohdistaan. EPÄONNISTUNUTTA (n=49): Moniosaamiseen pitää panostaa erikoistumisen sijasta, koska moniosaajille on enemmän kysyntää Työeläyhteistyön kirjavuus eri alueilla. Eriarvoisuus järjestäjätahojen suhteen suorittajien osalta. Näyttötutkintojen luotettavuus työnantajan näkökulmasta, toisin sanoen voiko työnantaja edellytää tutkinnonsuorittajalta osaamista ja miten paljon tutkinnon perusteella. Järjestelmän arvostuksen puute; on paljon mainettaan parempi KEHITTÄMISEHDOTUKSIA (n=48): Alueellisten erojen poistaminen. Tutkintojen laadun valvonta (ovatko esim. työntekijä ja työnantaja jäsenet varmasti tehtäviensä tasalla). Tutkintojen markkinointi työnantajille (= mitä tutkinto sisältää) ja sitä kautta tutkinnon arvostuksen nostaminen Kolmikannan tärkeyttä tulee korostaa vielä enemmän Näyttöihin liittyviä vaatimuksia voisi yhtenäistää

20 TUTKINTOTOIMIKUNTIEN TYÖNANTAJAEDUSTAJIEN ARVIOISSA NÄYTTÖTUTKINTOJÄRJESTELMÄSTÄ KOROSTUU: näyttötutkintojärjestelmä mahdollistaa erilaisen opiskelu- ja työhistorian omaaville henkilöille kulttuuritaustasta riippumatta ammatillisen tutkinnon hankkimisen näyttötutkintojärjestelmälle pitää laatia yhtenäiset toimintatavat ohjeistuksineen ammatillisen osaamisen todentaminen näyttötutkinnossa osaamisen hankkimistavasta riippumatta kolmikantaidea ei toimi sen hengen mukaisella tavalla optimaalisesti ja on alueellisesti eriytynyttä tutkintotoimikuntien toimintaan riittävät resurssit

21 SUMMA SUMMARUM VERKKOKYSELYIHIN VASTANNEIDEN MUKAAN: 1) Vastauksissa korostuu opettaja-, oppilaitos- ja paikkakuntakohtainen heterogeenisuus näyttötutkinnon suorittamisessa suoritusmahdollisuuksien ja vaatimusten osalta. 2) Jokainen vastaajaryhmä toivoo näyttötutkintojärjestelmälle valtakunnallisia käytänteitä (lomakkeet ja käsitteet yhtenäisiksi). 3) Jokainen vastaajaryhmä toivoo näyttötutkintojärjestelmän ja käsitteistön yksinkertaistamista ja siten byrokratian vähentämistä, jotta näyttötutkintojärjestelmälle asetetut viralliset tavoitteet ja hyödyt optimoituisivat. 4) Vastaajat esittävät näyttötutkintojärjestelmän eri osallisten ja intressitahojen (oppilaitokset opettajineen, työnantajat ja tutkintotoimikuntien edustajat) kvalfikaatioiden systemaattista ja riittävän usein tapahtuvaa päivittämistä eli sen päivittämistä, mitä pitäisi erilaisissa rooleissa olevien hallita ja osata jatkuvassa muutoksessa ja murroksessa olevilla koulutus- ja työmarkkinoilla.

22 5. Vastaajat esittävät eri tutkintojen yhdistämisen mahdollisuutta nykyistä joustavammin, jotta näyttötutkinnon suorittaminen lisäisi työllistymismahdollisuuksia. Osatutkintojen yhdistämismahdollisuutta yhdeksi tutkinnoksi pitäisi alkaa kehittämään systemaattisesti huomioiden alueelliset erityispiirteet (esim. eri vuodenaikojen mukaisesti painottuvaan matkailuelinkeinoon ympärivuotinen työllistyminen). Tämä edellyttää riittävän laajojen kvalifikaatioiden hankkimismahdollisuutta näyttötutkinnossa, eikä liiaksi työpaikkaspesifia osaamista työllistymismahdollisuuksien varmistamiseksi. 6) Jokainen vastaajaryhmä toivoo ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon erityispiirteiden selkiyttämistä suhteessa toisiinsa ja muihin ammatillisiin tutkintoihin. 7) Vastaajat esittävät näyttötutkintojärjestelmän tunnettuuden lisäämistä ja sen opiskelumahdollisuuksien nykyistä systemaattisempaa ja monipuolisempaa hyödyntämistä (esim. maahanmuuttajat, työttömät, työttömyysuhan alaiset). SUMMA SUMMARUM TUTKIJARYHMÄN MUKAAN: 1) Kolmikantayhteistyöstä (työnantaja, työntekijä ja opettajien edustus) viisikantayhteistyöhön ottamalla mukaan sekä työ- ja elinkeinotoimistojen edustus, jotta myös työttömät ja työttömyysuhan alaiset henkilöt voisivat saada optimaalisen hyödyn näyttötutkintojärjestelmästä että näyttötutkinnon suorittaneita tuomaan kokemusasiantuntijuuttaan näyttötutkintojärjestelmän edelleenkehittämiseksi.

23 2) Oppilaitosmuotoisena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon sekä näyttötutkintoina suoritettavien ammatillisen peruskoulutuksen, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkintokohtaisia profiileja pitäisi selkiyttää sekä päällekkäisyyksiä minimoida samalla tavoin kuin jo on tehty koulutuksellisten umpiperien poistamisen osalta. Enempää opiskeluratkaisujaan miettivillä kansalaisilla kuin työntekijöitä rekrytoivilla työnantajillakaan ei välttämättä ole riittävästi tietoa em. tutkintojen tuottamista kvalifikaatioista ja työmarkkinakelpoisuuksista. 3) Myös ammatillista yleissivistystä tarvitaan työpaikkaspesifin osaamisen lisäksi näyttötutkinnon tuottamien riittävän laaja-alaisten työllistymisedellytysten varmistamiseksi. Liian kapea-alainen työpaikkaspesifi osaaminen vaikeuttaa uudelleentyöllistymistä työpaikan menettämistilanteessa. Työmarkkinatilanne jatkuvasti näyttää epävakaistuvan (vrt. esim. viimeisen vuoden irtisanomisuutiset) ja työmarkkinoilla toimivien työsuhteet ovat yhä useammin määräaikaisia, jolloin sekä yleissivistävien että ammattispesifien kvalifikaatioiden merkitys korostuu entisestään uudelleentyöllistymisessä monipuolisen opiskelu- ja työhistorian lisäksi. 4) On tärkeää huomioida kansainvälistyneiden koulutus- ja työmarkkinoiden haasteet, joita ovat mm. esimerkiksi eri maissa suoritettujen tutkintojen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymykset. Suomalainen näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa parhaimmillaan maahanmuuttajille oivallisen mahdollisuuden tavalla tai toisella hankkimansa ammatillisen osaamisensa todentamiseen. Näyttötutkinnosta saatu tutkintotodistus on portti suomalaisille työmarkkinoille suomalaisin tutkintotodistuksin.