Sipoon vesihuoltoliiketoiminnan liikelaitostamisen esiselvitys

Transkriptio

1 Sipoon vesihuoltoliiketoiminnan liikelaitostamisen esiselvitys Loppuraportti Luottamuksellinen

2 Johtopäätökset 1. Toimintamallin valinta vaikuttaa siihen, miten toiminto sijoittuu kunnan sisällä. Suhteessa nykyiseen taseyksikkömuotoiseen toimintaan liikelaitos lisää toiminnan itsenäisyyttä ja eriyttämistä kunnan muista toiminnoista. Molemmat tarkastellut toimintamallit ovat toimintavaltuuksiltaan rajattuja osia kunnan organisaatiosta. Strateginen johtaminen molemmissa toimintamalleissa käytännössä teknisen ympäristöosaston vastuulla. Mikäli toimintaa halutaan kehittää läheisenä osana kunnan nykyistä organisaatiota, tarjoaa liikelaitosmuoto parhaat edellytykset. Toiminnan kustannushallinta ja aidon tuottotason määrittäminen on mahdollista järjestää liikelaitoksessa. Liikelaitostaminen on lisännyt kunnissa erityisesti kustannustietoisuutta- ja tehokkuutta. Liikelaitos on kunnan tapa järjestää omaa toimintaansa siten, että toiminta on taloudellisesti tehokasta ja läpinäkyvää. Liikelaitosmallissa on jo piirteitä omistajuudella johtamisesta. Kirjanpidollinen taseyksikkö on liikelaitoksen tavoin eriytettyä kunnan toimintaa. Konsernin sisäisissä ostoissa tulee määrittää sisäiset hinnat. Julkista tuotantoa organisoitaessa tärkeimpänä tavoitteena tulee nähdä yhdyskunnan kehittymisen mahdollistavien, laadukkaiden ja hinnaltaan edullisten palveluiden järjestäminen. Liiketoiminnan tehokkuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta tarkastellen osakeyhtiötä usein pidetään liikelaitosta tarkoituksenmukaisempana liiketoiminnan harjoittamisen muotona. Vaikkakin liikelaitostoiminta on kannattavuusperusteista liiketoimintaa, sen tarkoitus on enintään kohtuullisen tuoton saamisen siihen investoidulle pääomalle. 2. Työssä vertailluista toimintamalleista liikelaitosmuoto soveltuu taseyksikköä paremmin vesihuollon tehtävään, jossa sijoitetulle pääomalle edellytetään saatavan korvausta. Toimintaa halutaan kehittää liiketoimintalähtöisempään suuntaan ja toimintaan on sitoutunut merkittävä omaisuusmassa, jolle kunta haluaa kohtuullisen tuoton. Kasvattamalla peruspääoman määrää nykyisestä 3,6 miljoonasta eurosta noin 6,6 miljoonaan euroon, kunta saa vuotuisena korvauksena toimintaan sitomalle pääomalle 12 % koron eli 790 TEUR, kunnan tulokseen tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta Vesihuoltoverkoston pituus on 623 km ja omaisuuskomponenttien ikätietojen perusteella on määritelty keskimääräisten jälleen hankintahintojen kautta nykykäyttöarvoksi 63 MEUR, jolloin korvaus peruspääomasta on noin 1,3 % omaisuuden käyvästä arvosta

3 Yhteenveto Inspira on tehnyt esiselvitystä Sipoon kunnalle vesihuoltotoiminnan sisäisen toiminnan organisointivaihtoehtojen soveltuvuudesta kunnan tavoitteet huomioiden (sivut 6-10). Toimeksiannossa on selvitetty kahta vaihtoehtoista organisointimallia; VE1: Taseyksikkö ja VE2: kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos Nykyisellään vesihuoltotoiminta on organisoitu taseyksikkömuotoon (VE1). Vesihuoltolain 20 :n mukaan kuntien on pitänyt eriyttää vesihuollon talous kunnan muusta taloudesta vuonna 2014 (vesihuollolla on jo oma tuloslaskelma ja tase). Tästä kirjanpidollisesta eriyttämisestä/muutoksesta on varsin lyhyt matka vesihuollon liikelaitostamiseen. Toimintamallien erojen kuvaamisen lisäksi toimeksiannossa on mallinnettu vesihuoltoliiketoiminnan taloutta ja tuloutusmahdollisuutta kahden vaihtoehtoisen volyymikasvuskenaarion kautta. Liikelaitos voidaan toiminnassaan saattaa taloudellisesti suhteellisen itsenäiseksi omalla budjetoinnilla, joskin se on silti osa kunnan sisäistä organisaatiota ja taloutta. (sivut 17-23). Sisäisen liiketoiminnan eriyttämiseksi kunnallisen palvelutoiminnan harjoittamista varten voidaan perustaa liikelaitos. Liikelaitosmuodossa toiminta säilyy hyvin lähellä, ja juridisesti kiinteänä osana kuntaa (ei itsenäinen oikeushenkilö). Laitos on kuitenkin aidosti erillinen kunnan palvelutuotannon kannalta tärkeä palvelukokonaisuus (yksikön liiketoiminnassa merkittävä omaisuusmassa) Liikelaitoksen erillistä asemaa korostaa oma johtokunta ja toimitusjohtaja/liikelaitosjohtaja (omat hallintoelimet) Liikelaitos erotetaan kirjanpidollisesti muusta kunnan toiminnasta mutta liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistetään kunnan tilinpäätökseen Liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan kunnan talousarviossa, jonka valtuusto vahvistaa (omat tavoitteet). Kunta veloittaa korvauksen liikelaitokseen sijoitetusta peruspääomasta. Tästä näkökulmasta liikelaitos yhdistää yritysmäisiä piirteitä kunnallispoliittisesti säänneltyyn palvelutuotantoon. Liikelaitos lisää läpinäkyvyyttä ja taksatason kustannuksen kattavuutta. Näin ollen liikelaitosmuoto antaa mahdollisuuden viedä toiminnan eriyttämistä kunnan muusta toiminnasta pidemmälle kuin taseyksikkönä toimiessa. Toiminnan täysi eriyttäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, sen kuuluessa liikelaitosmuodossa juridisesti samaan yksikköön kuin kunta. Myöskään omaisuutta, velkoja ja vastuita ei voida aidosti erottaa. Kunnan tavoitteena on selkeä kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle (sivut 24-33) Taseessa oleva negatiivinen kassa on muutettu peruspääomaksi (peruspääoman korotus), jonka jälkeen peruspääoma olisi noin 6,6 MEUR. Nykyinen peruspääoma 3,6 MEUR ja negatiivisen kassan muuttaminen peruspääomaksi 3,0 MEUR Oman pääoman tuotto 12 % peruspääomasta eli 790 TEUR vuodessa Kassavirta ei riitä vesilaitoksen osalta investointeihin ja suunniteltuun tuloutukseen vaan lisälainaa tai lisärahoitusta tarvitaan enimmillään noin 7,0 MEUR vuonna 2022 nopean kasvun skenaariossa ja 5,1 MEUR vuonna 2022 keskinkertaisen kasvun skenaariossa. Suuria kertaluontoisia investointeja on yhteensä 1,1 MEUR vuosina ja yhteensä 5,0 MEUR vuosina

4 Varaumat Laskelmaoletukset perustuvat Toimeksiantajalta saatuihin alustaviin arvioihin. Kuten normaalisti laskelmia tehdessään, Inspira on luottanut Toimeksiantajalta tai julkisista lähteistä saamansa tiedon oikeellisuuteen ja täydellisyyteen, eikä ole vastuussa minkään julkisesti tiedossa olevien tai sille annettujen tietojen itsenäisestä tarkastamisesta, eikä ole tietoja itsenäisesti tarkastanut. Inspira on laskelmia varten olettanut ja luottanut siihen, että kaikki kyseessä olevat tiedot ovat paikkansa pitäviä ja riittäviä. Laskenta perustuu raportin päivämäärään mennessä toimitettuihin tietoihin. Muutokset olosuhteissa tai materiaalissa edellyttävät laskelmien päivitystä. Verkoston teknisen nykykäyttöarvon määrittäminen verkoston käyvän arvon määrittämiseksi on tapahtunut Toimeksiantajan toimesta (esitetty liitteessä 3). Nykykäyttöarvo on sen perusteella noin 63 MEUR. Selvitystä ei tule käyttää muuhun tarkoitukseen kuin, mitä osapuolten välillä on sovittu

5 Sisältö Selvityksen sisältö Sivu JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Toimeksiannon tausta ja työn tarkoitus 6 2. Sipoon vesihuoltotoiminta nykyisellään 8 3. Vesihuollon yleinen toimintaympäristö Kuntakonsernin yksiköt Toimintamallien vertailu Vesihuoltoliiketoiminnan talouden mallintaminen ja tuottovaatimuksen määrittäminen peruspääomalla 7. Liikelaitoksen toimintatavan kuvaus ja kustannukset verrattuna taseyksikköön LIITTEET 36 Liite 1: Liikelaitoksen perustamisesta ja johtokunnasta Liite 2: Organisointimallien keskeiset vahvuudet ja heikkoudet Liite 3: Verkoston käyvän arvon määritys (tekninen nykykäyttöarvo eli TNKA) Liite 4: Tulos, tase ja kassavirtalaskelma

6 1. TOIMEKSIANNON TAUSTA JA TYÖN TARKOITUS

7 Toimeksiannon lähtökohdat ja tavoite Lähtökohdat voimaan tulleen uuden vesihuoltolain 20 :n mukaan kunnan on pitänyt kirjanpidossa eriyttää vesihuolto muista toiminnoista (muusta taloudesta). Vesihuollolle on tilikausittain laadittava kirjanpitolain mukainen tase ja tuloslaskelma, rahoituslaskelma sekä toimintakertomus, jossa tulee esittää ymmärrettävässä muodossa tilinpäätöstiedot sekä tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Vesihuollon taloudenpito ja maksujen käyttö sekä uus- että korjausinvestointeihin saatettiin vesihuoltolakiuudistuksen myötä aikaisempaa läpinäkyvämmäksi. Nykyisellään vesihuolto on Sipoossa organisoitu kunnan linjaorganisaatioon ja budjettitalouteen kuuluvaksi taseyksiköksi. Vesihuolto on osa tekniikka- ja ympäristöosastoa (tulosyksikkö). Kirjanpidollisesti eriytetty mutta toimintaa ei harjoiteta liikelaitosmuodossa. Toimeksiantajan mukaan tukitoimintojen ja yhteisinvestointien kustannuksia ei kuitenkaan nykyisellään pystytä kohdistamaan oikein, mistä syystä vesihuoltolain edellyttämä kirjanpidollinen eriyttäminen ei täyty. Tavoitteet Toimeksiannossa on selvitetty seuraavia vaihtoehtoisia organisointimalleja Sipoon kunnan vesihuoltotoiminnalle: VE1: Taseyksikkö VE2: Kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos Toimintamallien erojen kuvaamisen lisäksi toimeksiannossa on mallinnettu vesihuoltoliiketoiminnan taloutta ja tuloutusmahdollisuutta kahden vaihtoehtoisen volyymikasvuskenaarion kautta. Kunnan tavoitteena selkeä käyttö- ja pääomakustannukset kattava malli, jossa kunta saa vesihuoltolain mukaisen kohtuullisen korvauksen toimintaan sitomalle pääomalleen

8 2. SIPOON VESIHUOLTOIMINTA NYKYISELLÄÄN

9 Nykyinen vesihuollon organisointi kirjanpidollisena taseyksikkönä Nykyisellään vesihuolto on Sipoossa organisoitu kunnan linjaorganisaatioon ja budjettitalouteen kuuluvaksi taseyksiköksi. Vesihuolto on tekniikka- ja ympäristöosaston tulosyksikkö. Liiketoiminta eriytetty kunnan kirjanpidosta (itsenäinen kirjanpitoyksikkö) Toimeksiantajan mukaan tukitoimintojen ja yhteisinvestointien kustannuksia ei kuitenkaan nykyisellään pystytä kohdistamaan oikein, mistä syystä vesihuoltolain edellyttämä kirjanpidollinen eriyttäminen ei täyty. Vesihuoltolaitoksen talous on viime vuosina ollut tappiollinen eikä laitoksen tuotot ole kattaneet käyttökustannusten, poistojen (pääomakustannukset) ja rahoituskustannusten yhteen laskettua summaa. Poistotahti ennen vuotta 2015 on ollut kova (verkoston osalta 10 % menojäännöspoisto) Vesihuollon tasapainottamiseksi tekninen valiokunta päätti lokakuussa 2014 nostaa vuosien perus- ja käyttömaksuja. Liittymismaksuihin ei tehty korotuksia. Taksataso ennen korotuspäätöksiä oli Suomen ja Keski-Uudenmaan kuntien taksatason keskiarvon alapuolella. Alueellinen yhteistyö nykyisellään laajaa, yhteistyötä on hyödynnetty siltä osin kuin miltä synergiaetuja on saatavissa. Alueellista yhteistyötä tehdään jätevedenpuhdistamisessa, talousveden hankinnassa sekä alueellisessa jakelussa ja turvaamisessa

10 Nykyisen toimintamallin vahvuudet ja heikkoudet (toiminnassa koetut kehittämisnäkökulmat) Vahvuudet Valiokuntatyöskentely muiden yksiköiden kanssa Yhteistyön helppous kunnallisen organisaation osana Toimintaan liittyy muutakin kunnallista toimintaa (mm. kaavoitusta, maankäyttöä, yhdyskuntarakentamista). Edellyttää, että vastuut ja oikeudet on sovittu. Kulusynergiat katupuolen kanssa uusien alueiden kunnallistekniikan rakentamisessa Kunnalla oma katu-ja viheralueidenyksikkö, joka teettää yht aikaa muun infran ja vesihuollon investoinnit kaivuualueelle. Investointisuunnitelmien toteutus on yksinkertaista, mutta kuitenkin vastuiden jakaminen on haastavaa. Heikkoudet Talouden ja investointien vastuiden epäselvyys (läheinen yhteys kuntaan heikentää toiminnan mittaamista) Tuotot eivät ole kattaneet käyttökustannuksia, poistoja (pääomakustannukset) ja rahoituskustannuksia Yhteistyöstä katupuolen kanssa ei ole sovittu (vastuut ja roolit epäselvät) Vieritettyjen kustannusten kohdentamisperusteet eivät myöskään ole selkeät (sopimukset puuttuvat) Yhteisinvestointien osalta kustannustenjakoperusteista ei ole sovittu (eriytystä ei pystytä tekemään) Ei aitoja kustannuksia (kunnan sisäiset erät kuten tukitoimintojen kulut puuttuvat) Tuloutusta ei ole selvästi esitetty ja peruspääoman korvaus jäänyt veloittamatta vuosina Toiminnan alijäämä/ylijäämä on ollut heikosti havaittavissa (vain liitteissä) eikä alijäämä siten aina ole aiheuttanut toimenpiteitä. Samoin nopeisiin poistoaikoihin ei ole kiinnitetty huomiota. -> Toimintaa halutaan kehittää liiketoimintalähtöisempään suuntaan (erottuminen muista taseyksiköistä) -> Vesihuoltolakiuudistuksen myötä laitoksen taloudenpito ja maksujen käyttö sekä uus- ja korjausinvestointeihin on entistä läpinäkyvämpää (uusi vesihuoltolaki edellyttää eriyttämistä kirjanpidollisesti) Alueellista yhteistyötä hankaloittaa erilainen organisointimuoto muihin kuntiin nähden

11 3. VESIHUOLLON YLEINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

12 Yleinen vesihuoltolaitosten toimintaympäristö on muuttumassa johtuen sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä, mistä johtuen vesihuoltolaitoksille kehitetään uusia organisointitapoja ja -malleja Vesihuollon sisäisiä haasteita: Vesihuoltolaitoksen taloudellinen tilanne ja tuleva kehitys Tuottavuus Kuntasektorin velkaantuminen tuo lisävaatimuksia tuottavuuden kehittämisen suhteen Palveluiden hinnoittelu Palvelutaso tuotetaan kohtuullisin kustannuksin Resurssit Työnantajan houkuttelevuus (osaavan henkilöstön saatavuus / sitouttaminen) Eläköityminen Teknologian kehitys Verkoston investointi- ja rahoitustarpeet Alueellinen yhteistyö Seutukunnallinen laadullisten ja kustannushyötyjen tavoittelu Omistajapolitiikka ja operointi Tulisiko vesihuoltolaitoksen olla ensisijaisesti palveluntarjoaja vai omistajilleen tuottoisa sijoituskohde? / Kuntakonsernin omistajaohjauksen strategiset linjaukset Pääomien käytön tehostaminen Kuntataloudessa paine kohdistaa resursseja ydintoimintojen toteutukseen Vesihuollon ulkoisia haasteita: Kunta- ja palvelurakenteen muutokset Vesihuoltolaitosten yhdistyminen kuntien yhdistymisten myötä Aluerakenteen ja väestömäärän kehitys Muutokset veden käytössä Sää ja vesiolojen ääri-ilmiöt (ilmastonmuutoksen vaikutukset) Lainsäädännön vaatimusten kiristyminen Kasvavat ympäristö- ja turvallisuusriskit Sääntelyn lisääntyminen Asiakasnäkökulman vahvistaminen 12

13 Tärkeimmät toiminnan kehityskohteet vesihuollon muutospaineessa Suomessa Investointien turvaaminen Toiminnan kehittäminen ja toimintakyvyn turvaaminen Investointien pitkän tähtäimen suunnittelu ja toteutus Verkostojen merkittävät saneeraustarpeet Uusien teknologioiden hyödyntäminen mm. käyttöomaisuuden hallintajärjestelmät Rahoitus- ja investointiongelmien ennaltaehkäisy Tasapainoilu omistajille tuloutuksen ja toisaalta investointien rahoittamisen välillä Henkilöstön saatavuus ja osaaminen Eläköityminen Toimintakyvyn säilyttäminen Kunnallisen toimijan houkuttelevuus työnantajana? Ydintoiminnan ulkopuolisten toimintojen ulkoistaminen Esim. laitoksen ylläpito- ja kunnossapitotehtävät Rahoituksen turvaaminen Isommilla yksiköillä paremmat taloudelliset resurssit Pitkän aikavälin rahantarpeen perustelu päättäjille Strategiset päätökset ja investoinnit usein riippuvaisia poliittisista ja taloudellisista paineista Riskienhallinta ja toimintavarmuus Kattava riskianalyysi (liiketoiminta, operatiiviset, talous, vahinko) osaksi suunnittelua ja rahoitusta Alueellinen yhteistyö ja vesihuoltolaitosten yhdistymiset sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö vesihuollossa Vesihuollon haasteisiin vastaaminen yhteisvoimin Toiminnan saattaminen kustannusvastaavaksi Toiminnan (tuottojen) taksarakenteen asettaminen kustannuksia vastaaviksi eli käyttö- ja pääomakulujen kattaminen Hintojen korottaminen mikäli varat eivät muuten riitä investointeihin Kohtuullinen tuotto sitoutuneelle pääomalle osaksi taloudellista seurantaa (energiamarkkinoilla käytössä oleva kohtuullisuuden arviointi- ja valvontamekanismin liittäminen vesihuoltotoimintaan) Vesihuoltolaitosten välinen sopimuspohjainen yhteistyö yleisin Suomessa käytössä oleva yhteistyömuoto Kiinteämmän ylikunnallisen yhteistyön muotoja kuntayhtymät (esim. HSY), tukkuosakeyhtiöt ja muutamat alueelliset vesihuoltoyhtiöt Alueelliset erot, paikalliset ratkaisut Poliittinen tahtotila 13

14 4. KUNTAKONSERNIN YKSIKÖT

15 Kunnan palvelutuotannon tilaaja- ja tuottajayksiköt Kunnan sisäinen liikelaitos on juridisesti kiinteä osa kuntaa (ei itsenäinen juridinen oikeushenkilö) Kunnan omat yksiköt Muut yhteisöt Budjettirahoitteiset Kohderahoitteiset Tytäryhteisöt Muut Tilaajayksiköt Talousarviosidonnaiset Talousarviosta erillään olevat Yhtiöt, osuuskunnat, säätiöt, yhdistykset Osakkuus- ja yhteisyhteisöt Tilaaja-tuottaja -yksiköt Taseyksiköt Nettoyksiköt Liikelaitokset Liikelaitoskuntayhtymät Liikelaitoskuntayhtymät Kirjanpidolliset taseyksiköt Laskennalliset taseyksiköt Sisäisen palvelun nettoyksiköt Yhteistoiminnan nettoyksiköt Budjettirahoitteisessa toiminnassa budjetoinnin tärkein tehtävä on verorahoituksella koottujen tulojen jakaminen määrärahoina eri tehtäville. Kohderahoitteisessa toiminnassa, jossa rahoitus perustuu suoritteiden myynnistä saataviin tuloihin, ovat tulonodotukset menojen budjetoinnin lähtökohtana. Kohderahoituksessa tulot voivat syntyä markkinaperusteisesti, lakisääteisesti tai sopimusperusteisesti. Kohderahoitteisen tulot voivat kertyä myös sisäisinä tuloina. Suomessa alueellisen vesihuoltolaitoksen organisaatiomalleina ovat kuntayhtymä, liikelaitoskuntayhtymä ja osakeyhtiö. Ei vakiintunutta toimintamallia vaan organisaatio- ja organisointitavat elävät yhä. Vesilaitostoiminnassa erityisesti investointisynergioiden rooli korostuu. Siirtoviemärien, puhdistamoiden ja vedenottamoiden yhteisinvestoinnit ja käyttö auttavat keventämään toiminnan rahoitusvaateita. Lähde: JHTT Oiva Myllyntaus

16 Kuntakonsernin liiketoimintayksikköjen jatkumo Suomessa Liikelaitos eroaa lähtökohdiltaan tulosyksiköstä siten, että tavoitteenasettelussa nousee esiin yhteiskunnallisuuden lisäksi liiketaloudellisuus. Myös asema kuntakonsernissa taseyksikköä itsenäisempi. Liikelaitos on välimuoto puhtaasti yksityisesti ja julkisesti järjestetystä palvelusta (vaihtoehto yhtiöittämiselle). Kunnalla ei ole velvollisuutta perustaa liikelaitosta, vaan se on kunnan tapa organisoida liiketoimintaansa ja toisaalta se on kunnan tapa järjestää omaa toimintaansa siten, että toiminta on taloudellisesti tehokasta ja läpinäkyvää. Liikelaitosmallissa on jo piirteitä omistajuudella johtamisesta. Virasto Nettobudjetoitu tulosyksikkö* (kustannusyksikkö) Liikelaitos Yhtiö * Liikelaitoksen taloudellista itsenäisyyttä osoittaa lain tarjoama mahdollisuus nettobudjetointiin eli siihen, että kunnan talousarvioon otetaan vain liikelaitoksen tulos. Kunnallisen palvelutuotannon tehokkuuden lisääntyminen Vesihuoltolain mukaan laitoksen on kyettävä huolehtimaan vastuullaan olevasta vesihuollosta taloudellisesti ja asianmukaisesti. Laitoksen perimillä maksuilla tulee pitkällä aikavälillä voida kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltolaitoksen on laadittava kirjanpitolaissa tarkoitettu toimintakertomus sisältäen tilinpäätöstiedot sekä tiedot vesihuollon hintatasoa, tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta kuvaavista tunnusluvuista. Vesihuoltolain vaatimukset katsotaan yleisesti täyttyvän parhaiten osakeyhtiömallissa

17 5. TOIMINTAMALLIEN VERTAILU Kuvataan organisointivaihtoehtojen erityiskysymyksiä, kuinka yhteisömuoto vaikuttaa mm. päätöksenteon (mahdollisuuteen ohjata yksikön toimintaa) ja talouden ohjauksen näkökulmasta

18 Molemmat toimintamallit kuuluvat kunnan linjaorganisaatioon Molemmat toimintamallit ovat julkisen kontrollin ja ohjausvallan piirissa ja kuuluvat kuntakonserniin. Liikelaitoksen organisointi perustuu kunnan hyväksymiin johtosääntöihin muiden yksiköiden tapaan. Hallinto järjestetään johtosäännön määräyksin. KuntaL 16 :n mukaan valtuusto hyväksyy hallinnon järjestämiseksi tarpeelliset johtosäännöt (jokaisessa kunnassa oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä) Kunnan liikelaitos on teknistä palvelutoimintaa ja liiketoimintaa varten kehitetty toimintamalli (tunnistettava palveluiden tuottajaorganisaatio). Kunnallinen liikelaitos voidaan kuntalain 87 a :n mukaan perustaa liiketoimintaa tai liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Liikelaitoksen tehtävien ja toiminnan on kuuluttava kuntalain 2 :n mukaisesti kunnan toimialaan/tehtäväpiiriin. Liikelaitosmuotoinen toiminta mahdollistaa toiminnan tehostamisen säilyttäen toiminta oikeudellisesti osana kunnan omaa organisaatiota. Valtuusto ohjaa liikelaitoksen toimintaa asettamalla sille toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita, joiden puitteissa laitos järjestää toimintansa ja tekee operatiiviset päätöksensä. Johtokunta ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä

19 Sekä liikelaitos, että taseyksikkö muotoiset toimintamallit kuuluvat kunnan linjaorganisaatioon Molemmissa toimintamalleissa liiketoiminnan kannattavuus ja taseen erät, esim. velat ja saamiset ovat erillään kunnan kirjanpidosta (ei kuitenkaan juridista pääomien ja velkojen eriytystä kunnan taseesta). Liikelaitos on kirjanpidon ja talousarvion osalta eriytetty yksikkö. Erillistalousarvioiden ja tilinpäätösten avulla voidaan osoittaa, että liikelaitoksen hinnoittelu vastaa kustannuksia ja hintoja voidaan verrata yhtiömuotoisen toiminnan kanssa. Ei itsenäinen kirjanpitovelvollinen vaan kunta vastaa liikelaitoksen sitoumuksista (liikelaitoksen lainanottoon ei vaadita erillistakausta ja lainaehdot vastaavat muutoinkin kunnan lainanottoa). Toiminnan organisointi Taseyksikkö Liikelaitos Toteutustapa Peruspääoma Vieras pääoma kunnan lainanoton kautta Peruspääoma Vieras pääoma kunnan lainanoton kautta

20 Toimintamallien vertailu Taseyksikkö Liikelaitos Sitovuus Taseyksikkö valtuustoon nähden sitova yksikkö Valtuusto asettaa liikelaitokselle sitovat tavoitteet (johtokunta valvoo tavoitteiden toteutumista) Päätöksenteko (molemmissa päätökset hallinnollisia ja siten julkisia) Päätösvalta Strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus (strateginen toteutus kunnan toimesta) Johtosäännössä määritellään päätöksenteosta vastaavat viranhaltijat ja muut mahdolliset elimet Poliittinen päätöksenteko Virkamiesjohto Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet. Toimintaa ohjataan johtosäännön mukaisesti. Liikelaitos ei ole itsenäinen oikeushenkilö Hallinto järjestetään johtosäännön määräyksin. Omistajapoliittiset linjaukset (KV) Poliittinen päätöksenteko Virkamiesjohto Liikelaitoksen oma johto Johtokunta liiketoiminnan ohjausta ja valvontaa varten: Yleensä poliittinen kokoonpano, viranhaltijat esittelijöinä. Johtokunnat valitaan kunnallisvaalien yhteydessä vaalikausiksi kerrallaan. Strateginen ohjaus tulee kunnan johtajiston kautta. Sisäisen liikelaitoksen toimintaa ohjataan sopimusohjauksen avulla. Talouden järjestäminen (kirjanpito ja tilinpäätös) (kumpikaan toimintamalli ei ole itsenäinen kirjanpitovelvollinen) Henkilöstöpolitiikka Menot ja tulot otetaan huomioon kunnan talousarviossa. Investointimahdollisuudet epävarmat, haastavampaa tehdä pitkäjänteisiä investointisuunnitelmia. Valtuusto päättää. Taseyksikön tuloslaskelma ja tase on eriytetty kunnan muusta kirjanpidosta. Taseyksikkö laatii vuosittain oman tulolaskelman, taseen ja rahoituslaskelman. Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. Liikelaitos tekee oman talousarvion (tulos, tase ja rahoituslaskelma), jonka johtokunta hyväksyy. Vastuu budjetoinnista yksiköllä (erityisesti investoinnit). Kuitenkin osa kunnan talousarviota. Liikelaitoksen kirjanpito on kokonaan eriytetty muusta kunnan kirjanpidosta (Kuntalaki 87 h ). Laatii myös oman tilinpäätöksen* (osa kunnan tilinpäätöstä). Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan kunnan muun henkilöstöpolitiikan mukaisesti. * Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma sekä niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus.

21 Toimintamallien vertailu (jatkuu) Taseyksikkö Liikelaitos Rahoitus Kunnan vero- sekä maksu- ja liittymismaksutulot Muu rahoitus Oman toiminnan rahoitus (maksu- ja liittymismaksutulot) Kunnalta saatava rahoitus Määräraha (talousarvioon voidaan varata kohdentamaton määräraha investointien toteuttamiseen, jonka käytöstä liikelaitoksen johtokunta liikelaitoksen johtajan esityksen pohjalta päättää) Muu rahoitus Verotus Kunta ei yleisesti verovelvollinen Liikelaitos ei yleisesti verovelvollinen Tuloksen käsittely (molemmissa pääideana tasejatkuvuus ja menojen kattaminen tuloilla) Tuloutus Hankintalaki* Lainsäädäntö Kirjanpidollisen taseyksikön tapauksessa mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti taseyksikön taseeseen. Mikäli taseyksikkö tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Korvaus peruspääomasta Omistajalainan korko Käyttökorvaukset ja vuokrat Hankintalain alainen mutta ei sovelleta jos ostetaan sisäisiä palveluita Taseyksiköstä määrää kuntalaki Vesihuoltoon liittyvä lainsäädäntö Mahdollinen tilikauden ylijäämä siirtyy automaattisesti liikelaitoksen taseeseen. Mikäli liikelaitos tekee alijäämäisen tuloksen, tulee se kattaa kolmen vuoden kuluessa. Valtuuston päätöksellä tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointi-, toiminta tai muita vastaisia menoja varten varaus tai liikelaitoksen ylijäämästä voidaan tehdä siirto kunnan oman pääoman muuhun erään. Korvaus peruspääomasta (esitetään rahoituskuluissa erillisenä eränä) Omistajalainan korko Käyttökorvaukset ja vuokrat Hankintalain alainen mutta ei sovelleta jos ostetaan sisäisiä palveluita Liikelaitoksesta määrää kuntalaki Vesihuoltoon liittyvä lainsäädäntö Erityisalojen hankintalain 19 sisältää sidosyksikkösäännöksen, jota sovelletaan mm. vesi- ja energiahuollon alalla toimiviin hankintayksiköihin. Säännöksen mukaan hankintalakia ei sovelleta näihin erityisalojen toimijoihin eli kilpailuttamisvelvollisuus ei koske niitä

22 Toimintamallien soveltuvuus Taseyksikkö soveltuu tehtävään Joka toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti kohderahoitteisena palvelujen tuottajana Jossa investoinnit tuotantovälineisiin ovat merkittävät mutta tulorahoitus ei välttämättä yksin riitä investointien rahoittamiseksi, vaan lisäksi tarvitaan toistuvaa peruspääomarahoitusta Jonka sallitaan tehdä investointivarauksia ylijäämäisestä tuloksesta Jossa sijoitetulle pääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta Jossa Tilikauden tulos siirretään käytettäväksi/katettavaksi seuraavilla tilikausilla (tasejatkuvuus) Kirjanpidollinen taseyksikkö Jossa tilikauden tulosta ei siirretä edellisten tilikausien yli-/alijäämä erän kautta käytettäväksi/katettavaksi seuraavilla tilikausilla Laskennallinen taseyksikkö Liikelaitos soveltuu tehtävään Joka harjoittaa liiketoimintaa tai toimii liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti palvelujen tuottajana Toiminta ja investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella (täyskatteellinen kannattavuusvaatimus) Jossa investoinnit tuotantovälineisiin ovat merkittävät ja Joka ei toimi kilpailluilla markkinoilla Jossa käyttömenot ja investoinnit rahoitetaan tulorahoituksella (ainakin pitkällä aikavälillä) Jossa palvellut tuotteistetaan ja suoriteperusteiset hinnat sovitaan etukäteen Jonka sallitaan tehdä investointivarauksia ylijäämäisestä tuloksesta Jossa sijoitetulle pääomalle edellytetään maksettavan korvaus Jossa tilikauden tulos siirretään käytettäväksi/katettavaksi seuraavilla tilikausilla (tasejatkuvuus)

23 Vesitoiminnan liikelaitoksen toimintaympäristö Suomessa Asiakkaat Kunta, vesiosuuskunnat Teollisuus, kotitaloudet Hallinto, sisäinen valvonta Kunnanvaltuusto, Kunnanhallitus, Johtokunta, Vesihuoltojohtaja Rahoitus Toimintajäämä Ulkoinen rahoitus Peruspääoman korotukset Sidosryhmäyhteisöt Vesimäärät Talousvesi Jätevesi Liikelaitos (kunnan omistama julkisoikeudellinen organisaatio) Investointitarpeet Korjausinvestoinnit Uusinvestoinnit Talous Kunta päättää, voi olla ylitai alijäämäinen, konkurssisuoja Verkostot Vesijohto Viemäri Henkilöstö Tuloutus kunnalle kunnan tuottovaateen mukaisesti Peruspääoman korvaus Johtoaluevuokra

24 6. VESIHUOLTOLIIKETOIMINNAN TALOUDEN MALLINTAMINEN JA TUOTTOVAATIMUKSEN MÄÄRITTÄMINEN PERUSPÄÄOMALLE

25 Laskentaoletukset Yleiset oletukset Ominaisuus Kuvaus Lähtötiedot Lähtötietoina on Pöyry Finland Oy:n keväällä 2014 laatima taloussuunnitelma ja vesitoiminnon eriytetyt luvut Inflaatio-oletus Inflaatio-oletuksena on käytetty 2,0 % p.a. inflaatiota Kaikki luvut ovat ALV 0 % ellei toisin mainita

26 Laskentaoletukset Tulo-oletukset Ominaisuus Kuvaus Maksujen korotukset Hyväksyttyjen taksankorotusten mukaiset, taksat vuosille ,23 /m3 puhdasvesi / 1,75 /m3 jätevesi vuonna ,29 /m3 puhdasvesi / 1,84 /m3 jätevesi vuonna ,35 /m3 puhdasvesi / 1,92 /m3 jätevesi vuonna 2017 Taksat vuoden 2017 tasolla vuodesta 2018 alkaen (ei inflaatiokorotuksia) Perusmaksun vuosikertymät johdon budjetoiman mukaiset 468 TEUR vuonna TEUR vuonna TEUR vuonna 2017 Vuodesta 2018 alkaen volyymin kasvun mukainen kasvu Liittymismaksut Pöyry Finland Oy:n keväällä 2014 laatiman taloussuunnitelman mukaisesti vaihdellen välillä 0,8 1,1 MEUR vuodessa Liittymien määrän muutoksen on oletettu olevan samalla tasolla kuin Liittymämaksuissa ei hinnan korotuksia Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muut tuotot noin 262 TEUR vuonna 2015 Sisältäen mm. asennustyöt, lietteen vastaanottomaksut Vuonna 2016 muut tuotot 266 TEUR Vuonna 2017 muut tuotot 270 TEUR Vuodesta 2018 alkaen kasvua 4-5 TEUR vuodessa

27 Laskentaoletukset Kuluoletukset Ominaisuus Kuvaus Kuluoletukset Pöyry Finland Oy:n keväällä 2014 laatiman taloussuunnitelman mukaisesti: Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut (inflaatio-oletus otettu huomioon) Muut kulut Tukitoimintojen kulut yhteensä 150 TEUR vuodessa. Talouspalvelut, hallintopalvelut, henkilöhallinto, hankinta, Teky AsHa, työterveydenhoito, työturvallisuus, investointien hallinta, KaVi investointien suunnittelu ja rakentaminen, KaVi konepalvelut Tuloutus Tuloutuksena on 12 % peruspääomasta eli 790 TEUR vuodessa Tuloutus laskettu suhteessa peruspääomaan, joka on noin 6,6 MEUR, Nykyinen peruspääoma 3,6 MEUR ja negatiivisen kassan muuttaminen peruspääomaksi 3,0 MEUR. Verkoston tasearvo on noin 12 MEUR ja sen tekninen nykykäyttöarvo arviolta 63 MEUR (ks. Liite 3), jolloin tuotto pääomalle on noin 1,3 % Velan korko Nostettavan maksuvalmiuslainan korko on 5 % p.a. Poistot Poisto-ohjelma muutettu hitaammaksi uusien investointien osalta. Uudet käytetyt poistoajat ja poisto-ohjelmat: Kiinteät rakenteet ja laitteet poistoaika 30 vuotta tasapoisto Rakennukset ja rakennelmat poistoaika 20 vuotta tasapoisto Ennen vuotta 2015 tehtyjen investointien poistoajat ja poisto-ohjelmat: Kiinteät rakenteet ja laitteet poistoaika 10 % menojäännöspoisto Rakennukset ja rakennelmat poistoaika 13 vuotta tasapoisto

28 Laskentaoletukset Investoinnit ja rahoitus nopean kasvun skenaariossa skenaario 1 Investointien kehitys lähivuodet ( ) Tuhatta Investointien kehitys 2013t 2014t 2015e 2016e 2017e 2018e 2019e 2020e Investoinnit Investoinnit (% liikevaihdosta) Investointien kehitys pitkällä aikavälillä ( ) Tuhatta Investointien kehitys 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Investointien osalta on käytetty Pöyry Finland Oy:n keväällä 2014 laatiman taloudellisen ennusteen investointioletuksia. Pöyryn kanssa laadittuun investointiohjelmaan on lisätty seuraavat kertaluontoiset investoinnit: Yhteensä 1,1 MEUR vuosina 2016 ja 2017 kaava-alueiden saneeraamisesta Yhteensä 5 MEUR vuosina 2021 ja 2022 viemärikapasiteetin lisäämisestä Keravan suuntaan Lisäksi on huomioitu inflaation mukainen kasvu vuodesta 2013 alkaen. Investointitaso nousee nykyisestä 1,8 MEUR:sta vuoteen 2019 mennessä 2,6 MEUR:oon ja vuonna 2024 se laskee kahden noin 5,7 MEUR investointivuoden jälkeen 2,8 MEUR tasolle, jolle sen on oletettu jäävän. Liikevaihdon kasvaessa investointeja nopeammin investointien osuus liikevaihdosta laskee. Taseessa ollut noin 3,0 MEUR negatiivinen kassa on laskelmissa korvattu 3,0 MEUR peruspääoman korotuksella. Laskelmissa on oletettu nostettavan uuttaa lainaa ns. Maksuvalmiuslainaa aina kun kassavirta ei ole muutoin ollut riittävä. Investoinnit Investoinnit (% liikevaihdosta)

29 Laskentaoletukset Investoinnit keskinkertaisen kasvun skenaariossa skenaario 2 Investointien kehitys lähivuodet ( ) Tuhatta Investointien kehitys 2013t 2014t 2015e 2016e 2017e 2018e 2019e 2020e Investoinnit Investoinnit (% liikevaihdosta) Investointien kehitys pitkällä aikavälillä ( ) Tuhatta Investointien kehitys 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % ,0 % ,0 % Investoinnit ovat kaava-alueella 60 % skenaario 1 mukaisesta investointitasosta, sillä alhaisemmalla väestönkasvulla myös uusinvestoinnit ovat pienemmät. Vuonna 2015 investoinnit ovat ennen inflaation huomioimista 346 TEUR pienemmät kuin skenaariossa 1 Vuonna 2016 investoinnit ovat ennen inflaation huomioimista 380 TEUR pienemmät kuin skenaariossa 1 Vuodesta 2017 alkaen investoinnit ovat ennen inflaation huomioimista 418 TEUR pienemmät kuin skenaariossa 1 Investointitaso nousee nykyisestä 1,8 MEUR:sta vuoteen 2019 mennessä 2,1 MEUR:oon ja vuonna 2024 se laskee kahden noin 5,7 MEUR investointivuoden jälkeen 2,3 MEUR tasolle, jolle sen on oletettu jäävän. Liikevaihdon kasvaessa investointeja nopeammin investointien osuus liikevaihdosta laskee ,0 % ,0 % ,0 % ,0 % 0 0,0 % Investoinnit Investoinnit (% liikevaihdosta)

30 Tuhat m3/vuosi Tuhat m3/vuosi Laskentaoletukset Vesimäärän kehittyminen skenaario 1 nopea taajaman väestönkasvu ja teollisuuden kasvu Veden myynnin kehittyminen ( ) Veden myynti Veden myynti, Taajamaväestö [1000 m3/v] Veden myynti, Haja-asutusalueen väestö [1000 m3/v] Veden myynti, Teollisuus [1000 m3/v] Veden myynti, muu ryhmä: Östersundom [1000 m3/v] Jäteveden myynnin kehittyminen ( ) Veden ja jäteveden myynnin osalta on käytetty Pöyry Finland Oy:n keväällä 2014 laatiman taloudellisen ennusteen veden myynnin oletuksia. Myyntimäärän kehitystä on tarkistettu vuosien 2013 ja 2014 toteutuneella määrällä. Veden myyntimäärä nousee vuoden 2014 tasolta m3 tasolle m3 vuoteen 2027 mennessä. Jäteveden myyntimäärä nousee vuoden 2014 tasolta m3 tasolle m3 vuoteen 2027 mennessä Jäteveden myynti Jäteveden laskutus, Taajamaväestö [1000 m3/v] Jäteveden laskutus, Teollisuus [1000 m3/v] Jäteveden laskutus, Haja-asutusalueen väestö [1000 m3/v] Jäteveden laskutus, muu ryhmä: Östersundom [1000 m3/v]

31 Tuhat m3/vuosi Tuhat m3/vuosi Laskentaoletukset Vesimäärän kehittyminen skenaario 2 keskinkertainen taajaman väestönkasvu ja teollisuuden kasvu Veden myynnin kehittyminen ( ) Veden myynti Veden myynti, Taajamaväestö [1000 m3/v] Veden myynti, Haja-asutusalueen väestö [1000 m3/v] Veden myynti, Teollisuus [1000 m3/v] Veden myynti, muu ryhmä: Östersundom [1000 m3/v] Jäteveden myynnin kehittyminen ( ) Veden ja jäteveden myynnin osalta on käytetty Pöyry Finland Oy:n keväällä 2014 laatiman taloudellisen ennusteen veden myynnin oletuksia. Taajaman väestönkasvu on 50 % skenaarion 1 kasvusta ja teollisuuden volyymin kasvu on 50 % skenaarion 1 kasvusta. Veden myyntimäärä nousee vuoden 2014 tasolta m3 tasolle m3 vuoteen 2027 mennessä. Jäteveden myyntimäärä nousee vuoden 2014 tasolta m3 tasolle m3 vuoteen 2027 mennessä Jäteveden myynti Jäteveden laskutus, Taajamaväestö [1000 m3/v] Jäteveden laskutus, Teollisuus [1000 m3/v] Jäteveden laskutus, Haja-asutusalueen väestö [1000 m3/v] Jäteveden laskutus, muu ryhmä: Östersundom [1000 m3/v]

32 Tuhatta euroa Tulokset Skenaario 1 nopea taajaman väestönkasvu Liikevaihto kasvaa voimakkaasti vuonna 2015 Tuhatta Liikevaihdon kehitys 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2013t 2014t 2015e 2016e 2017e 2018e 2019e 2020e Liikevaihto Liikevaihdon kehitys Käyttökatteen ja tuloksen kehitys 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % 2013t 2014t 2015e 2016e 2017e 2018e 2019e 2020e Kannattavuus kasvaa voimakkaasti vuonna 2015 Tuhatta Käyttökate (EBITDA) Tilikauden voitto (tappio) Käyttökate-% Liikevaihto kasvaa vuosina voimakkaasti % vuodessa hinnan korotusten ja vesimäärän kasvun myötä. Hintoja ei koroteta (ei edes inflaation mukaista korotusta) vuoden 2018 jälkeen, jolloin liikevaihdon noin 6 % vuotuinen kasvu perustuu vesimäärän kasvuun. Vesitoiminta tekee vuosina 2015 ja 2016 tappiota ja kääntyy voitolliseksi vuodesta 2017 alkaen. Kassavirta ei riitä investointeihin ja suunniteltuun tuloutukseen vaan lisälainaa tai lisärahoitusta tarvitaan enimmillään noin 7,0 MEUR vuonna Tuloutusta 12 % peruspääomasta eli 790 TEUR vuodessa. Omavaraisuusaste laskee alimmillaan 56 % tasolle Vieraan pääoman kehittyminen Vuosi Korollinen vieras pääoma Maksuvalmius laina Omvaraisuusaste (oikea akseli) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 %

33 Tuhatta euroa Tulokset Skenaario 2 keskinkertainen taajaman väestönkasvu Liikevaihto kasvaa voimakkaasti vuonna 2015 Tuhatta Liikevaihdon kehitys 14% 12% 10% 8% Liikevaihto kasvaa vuosina voimakkaasti % vuodessa hinnan korotusten ja vesimäärän kasvun myötä. Hintoja ei koroteta vuoden 2018 jälkeen jolloin liikevaihdon noin 4 % vuotuinen kasvu perustuu vesimäärän kasvuun. Vesitoiminta tekee vuosina 2015 ja 2016 tappiota ja kääntyy voitolliseksi vuodesta 2017 alkaen t 2014t 2015e 2016e 2017e 2018e 2019e 2020e Liikevaihto Liikevaihdon kehitys 6% 4% 2% 0% Kassavirta ei riitä investointeihin ja suunniteltuun tuloutukseen vaan lisälainaa tai lisärahoitusta tarvitaan enimmillään noin 5,1 MEUR vuonna Tuloutusta 12 % peruspääomasta eli 790 TEUR vuodessa. Omavaraisuusaste laskee alimmillaan 58 % tasolle. Kannattavuus kasvaa voimakkaasti vuonna 2015 Tuhatta Käyttökatteen ja tuloksen kehitys 2013t 2014t 2015e 2016e 2017e 2018e 2019e 2020e Käyttökate (EBITDA) Tilikauden voitto (tappio) Käyttökate-% 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Vieraan pääoman kehittyminen % 90 % % % 60 % % 40 % % % 10 % 0 0 % Vuosi Korollinen vieras pääoma Maksuvalmius laina Omvaraisuusaste (oikea akseli)

34 7. LIIKELAITOKSEN TOIMINTATAVAN KUVAUS JA KUSTANNUKSET VERRATTUNA TASEYKSIKKÖÖN

35 Liikelaitoksen toimintatapa ja liikelaitosmuodossa toimimisesta aiheutuvat kustannukset Siirtyminen taseyksikkömuotoisesta toiminnasta liikelaitosmuotoiseen toimintaan Sipoon toiveena on, että johtosäännön liikkumavaran puitteissa liikelaitos määritellään lähelle taseyksikköä olevaksi. Johtokunnan kuntalaissa määritettyjen tehtävien lisäksi johtokunnan muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. Suurin hallinnollinen muutos on se, että liikelaitokselle tulee oma johtokunta. Sipoossa kunnanhallitus valitsee liikelaitoksen johtokunnan toimikaudeksi kerrallaan. Johtokunta käsittää yleensä 5-9 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kunnanhallitus nimeää johtokunnan jäsenistä yhden puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Hallinnollinen muutos voidaan käytännössä pitää kevyenä, jos johtokunnan kokoonpano on sama kuin teknisen valiokunnan. Kustannukset siirryttäessä taseyksikkömuotoisesta toiminnasta liikelaitosmuotoiseen toimintaan Liikelaitokseen siirtyminen ja vesihuoltolain mukaiseen taseyksikköön siirtyminen vaativat käytännössä yhtäsuuren työn Ei ole oleellisia eroja tilinpäätösten, toimintakertomusten tai muun taloudellisen tiedon tarpeessa. Kustannuserona taseyksikön ja liikelaitoksen välillä on johtokunnan kulut. Johtokunnan toteutustapa on keskeinen keino kustannusten kontrolloimiseksi. Lisäkustannuksia ei aiheudu jos johtokunnan kokoukset pidetään heti teknisen valiokunnan kokouksen jälkeen (1 kokouspalkkio). Pieni lisäkustannus vuositasolla aiheutuu jos kokoukset pidetään erillisinä. Perustamisvaiheessa kertaluontoisia kuluja ja jonkin verran hallinnollista työtä aiheutuu mm. nimen- ja nimikkeenvaihdoksista. Muita kulueroja kuin yllämainitut perustamiskulut ja johtokunnan kulut ei ole tiedossa

36 LIITTEET

37 LIITE 1: LIIKELAITOS

38 Kunnallisen liikelaitoksen perustamisesta Kunnan perustamasta liikelaitoksesta käytetään nimitystä kunnan liikelaitos. Liikelaitoksen hallinto on järjestettävä johtosäännön määräyksin kuntalain edellyttämällä tavalla tarvittavat johtosääntömuutokset voidaan tehdä perustamispäätöksen yhteydessä. Kunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään johtosäännössä. Kuntalain 10 a luvun mukaisen kunnallisen liikelaitoksen perustamispäätöksessä on mainittava liikelaitoksen nimi. Liikelaitoskuntayhtymän (virallisessa) nimessä tulee olla sana liikelaitoskuntayhtymä ja muun liikelaitoksen nimessä sana liikelaitos. Liikelaitoksen virallisena nimenä voisi olla esim. Sipoon Vesi liikelaitos ja markkinointinimenä pelkkä Sipoon Vesi Kuntalain 10 a lukuun tehdyt täydennykset tulivat voimaan vuoden 2008 alusta (1375/2007). Uudistuksilla kunnallisesta liikelaitoksesta tavoiteltiin tunnistettavaa, yhdenmukaista tapaa palvelujen järjestämiseen. Kunnanvaltuusto tekee päätöksen kunnallisen liikelaitoksen perustamisesta. Päätöksessä on syytä lisäksi todeta ainakin, että liikelaitos täyttää kuntalain 10 a luvussa asetetut vaatimukset (mm. toimielintensä ja tehtäviensä osalta). Päätöksessä on mainittava, mistä ajankohdasta lähtien sitä sovelletaan. Myös perustamispäätöksen yhteydessä tehtäviä johtosääntömuutoksia on syytä soveltaa perustamispäätöksen voimaantulosta lukien. Kuntien tulee liikelaitosta perustaessaan määritellä sen peruspääoma. Vieraspääoma kunnan lainanoton kautta. Liikelaitoksen muodostamisessa siirrettävä omaisuus arvostetaan kunnan taseen kirjanpitoarvosta tai sitä alemmasta nykykäyttöarvosta (poistonalaiset tuotantovälineet). Siirrot tehdään tase-erien välisinä siirtoina ei talousarviovaikutteisesti

39 Kuntien tulee liikelaitoksia perustaessaan määritellä niiden peruspääoma Oma pääoma muodostuu peruspääomasta, arvonkorotusrahastosta sekä muista omista rahastoista, edellisten tilikausien ylijäämästä tai alijäämästä ja tilikauden ylijäämästä tai alijäämästä. Liikelaitoskuntayhtymällä tulee olla vähintään nimellinen peruspääoma, jonka perusteella jäsenkuntaosuudet voidaan määritellä. Liikelaitoksella ja muulla taseyksiköllä peruspääoma ei ole pakollinen mutta yleensä tarpeellinen. Aloittavan taseen muodostaminen: Oman pääoman peruspääoma = Nettovarallisuus = Varat-Velat

40 Liikelaitoksen ylin päätösvalta kuuluu liikelaitoksen johtokunnalle Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät Kuntalaki 87 c ( /1375) 1. päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta; 2. hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja suunnitelma; 3. valita ja irtisanoa liikelaitoksen johtaja, jollei johtosäännössä toisin määrätä; 4. päättää liikelaitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista, jollei johtosäännössä toisin määrätä; 5. päättää liikelaitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; ja 6. valvoa liikelaitoksen etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella. Johtokunnan muista tehtävistä määrätään johtosäännössä. Vaalikelpoinen kunnallisen liikelaitoksen johtokuntaan on henkilö, jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kunnallisvaaleissa sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan, ja joka ei ole vajaavaltainen. Väljien vaalikelpoisuusehtojen ansiosta johtokuntaan on mahdollista valita toimialan asiantuntemusta edustavia henkilöitä esimerkiksi heidän kotikunnastaan riippumatta. Sääntelyllä on siten tavoiteltu ensi sijassa pätevien henkilöiden saamista johtokunnan jäseniksi. Johtokunta ei siten kokoonpanoa koskevien vaatimusten osalta vastaa esimerkiksi kunnan lautakuntaa. Kunnan lautakuntaan on vaalikelpoinen henkilö, jonka kotikunta on asianomainen kunta kotikuntalain perusteella eikä henkilö voi olla vajaavaltainen. Kuntalain 81 :n 4 momenttia ei sovelleta liikelaitoksen johtokunnan kokoonpanoon eli johtokunnan valinnassa ei oteta huomioon poliittista suhteellisuutta. Poliittista harkintaa enemmän tulee huomioida toimialan ja liiketalouden asiantuntemus

41 Liikelaitoksen johtaja työskentelee johtokunnan valvonnan alaisena Kuntalaki 87 d ( /519) Kunnallisessa liikelaitoksessa on johtaja, joka on virkasuhteessa kuntaan. Liikelaitoksen johtokunta valitsee ja irtisanoo liikelaitoksen johtajan. Johtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta sekä taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Johtajan on huolehdittava johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta ja annettava johtokunnalle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. Johtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa johtokunnan puolesta, jollei johtosäännössä toisin määrätä

42 Liikelaitoksen talousarvio ja tavoitteet Liikelaitoksen talousarvio ja suunnitelma on kunnan talousarvion ja suunnitelman erillinen osa. Johtokunnan on valtuuston päättämässä määräajassa tehtävä sille esitys liikelaitoksen seuraavan kalenterivuoden talousarvioksi sekä taloussuunnitelmaksi kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja suunnitelmassa on tuloslaskelma, investointi- ja rahoitusosa. Talousarviovuosi on suunnittelukauden ensimmäinen vuosi. Kunnan talousarviossa asetetaan liikelaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Liikelaitosta sitovia menoja, tuloeriä kunnan talousarviossa ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toiminta-avustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. Johtokunnan on päätettävä liikelaitoksen seuraavan vuoden talousarviosta viimeistään vuoden loppuun mennessä kunnan tai kuntayhtymän talousarvion asettamien sitovien tavoitteiden sekä menoja tuloerien mukaisesti. Liikelaitoksen toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava liikelaitoksen talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää johtokunta

43 Kunnan liikelaitoksen tilinpäätös Kuntalaki 87 i ( /519) Liikelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Johtokunnan on laadittava tilikaudelta erillistilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saatettava se kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Liikelaitoksen erillistilinpäätös yhdistellään kunnan tai kuntayhtymän tilinpäätöksessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat johtokunnan jäsenet ja johtaja

44 Toimintakertomus ja tilikauden tuloksen käsittely Kuntalaki 87 i ( /519) Kunnallisen liikelaitoksen on toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys liikelaitokselle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista liikelaitoksen talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tulos- tai rahoituslaskelmassa taikka taseessa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Johtokunnan on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Kunnan liikelaitoksen tilikauden tuloksesta voidaan tehdä investointivaraus enintään kunnan ylijäämäerien määrästä