Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina?

Transkriptio

1 Miten saadaan tarvittavat investoinnit sähköntuotantokapasiteettiin ml. kapasiteettimarkkina? Energia- ja ilmastostrategian sähkömarkkinatilaisuus Simon-Erik Ollus, pääekonomisti, Fortum

2 Mihin tarvitaan investointeja? Alhainen markkinahinta viestii ylitarjonnasta, uusia investointeja ei tarvita Pohjoismaisen tuotantokapasiteetin ja kysynnän kehitys Kapasiteetti [GW] Poistunut ydinvoima ja hiililauhde Kysyntä [TWh] /MWh Keskimääräinen tuotantokustannus (LCOE) (sisältää 20%:n yritysveron) Toteutuneet ajotunnit Kilpailukykyisimmät teknologiat CO2 kustannus perustuen futuureihin LCOE ilman CO2 kustannusta (polttoaine kustannukset perustuen futuureihin) LCOE peruskuorman ajotunneilla Pohjoismaisen systeemihinnan futuuri 2020 (19.1.) Saksan sähkön hinnan futuuri 2020 (19.1.) * 375 Kokonaiskapasiteetti Lämpötilakorjattu kysyntä Tuulikapasiteetti Huom: Oheiset luvut eivät edusta Fortumin omaa kantaa keskimääräisistä tuotantokustannuksista 2 *2015 vuoden kapasiteetti on korjattu annetuilla UMM ilmoituksilla, Energinet.dk:n 2015 tilastolla ja Suomen voimalaitosrekisterillä (20.1. tilanne). Huom, 2013 entso-e tilasto sisältää voimalaitoksia, jotka ovat poistuneet vasta 2015 vuodelle vaikka ne eivät ole olleet ajossa aikaisemminkaan. Lähteet: Norder statistics, Entro-e Statistical Factsheets, Nordpool UMMs, Energinet.dk, Voimalaitosrekisteri, World energy council 2013: Cost of energy technologies, European PV Tehcnology Platform Streering Committee, PV LCOE working Group: PV LCOE in Europe , Final report, IRENA: Renewable power generation costs in 2014, Fraunhofer: Levelised cost of electricity, Edition November 2013, Lazard's Levelized Cost of Energy Analysis - Version

3 Kapasiteettimarkkinakehitys on seurausta markkinavääristymistä ja yhteistyön puutteesta Euroopassa kapasiteettimarkkinat eivät ole ratkaisu vaan oire ilmasto- ja energiapolitiikasta joka ei ota kokonaisuutta huomioon. Huoli toimitusvarmuudesta yhtä epävakaamassa energiajärjestelmässä. Kapasiteettimarkkinat kuitenkin lisäävät järjestelmän tehottomuutta ja kokonaiskustannuksia. Kapasiteettimarkkinat voivat kuitenkin olla tarpeelliset, ellei muita markkinavääristymiä poisteta. Tämä myös Pohjoismaissa 3 IE&NI: Kapasiteettimaksut olleet käytössä 2015 alkaen FR: Kapasiteettivelvoite otetaan käyttöön talvella 2016/17. Kapasiteettisertifikaatteja myönnetty 2015, mutta ei varsinaista kauppaa PT: Kapasiteettimaksuja uusille laitoksille, mutta laajemmat maksut selvityksessä Keskustelu kapasiteettimarkkinan ympärillä Pohjois-Euroopassa GB: EU:n hyväksymä kapasiteettihuutokauppa. Ensimmäiset huutokaupat käytiin joulukuussa 2014 vuosille 2018/19 ES: Kapasiteettimaksuja uusille ja olemassa oleville hiili-, kaasu-, öljy- ja vesivoimalaitoksille. Kapasiteettimaksuja alennettu SE&FI: Kapasiteettireservit ainoastaan spotmarkkinan alijäämäisyyttä varten. SE reservit on tarkoitus lakkauttaa mennessä. FI reservejä pienennetty vuosille. BE: Strateginen reservi alkaen 2014/15 DE: Etelä-Saksassa verkkoreservejä 2011 vuodesta alkaen. Tulevista laajemmista mekanismeistä tehty selvityksiä ja keskustelu käynnissä IT: Vähäisiä maksuja. Uusi alueellinen reliability option mekanismi otetaan käyttöön 2018, mutta vain osalle kapasiteetista. 1. Ei kapasiteettimaksuja voimalaitoksille spot-markkinalla tai päivän sisäisellä markkinalla, mutta säätömarkkinan reservikapasiteettia varten tehdään sopimukset etukäteen RU: Kapasiteettimarkkina hintarajoituksin. Pakollisille investoinneille pitkänajan sopimukset kapasiteetin tarjoamiseksi. LT: Reservi koostuu lauhdelaitoksista alkaen NordBalt laskee reservien tarvetta PL: Strategisten reservien sopimukset tehty vuosille /19. Keskustelu kapasiteettimarkkinasta käynnissä. GR: Kapasiteettivelvoitemekanismi käytössä 2005 vuodesta Puhdas energiamarkkina 1 Osittainen kapasiteettimarkkina Ehdotettu uusia kapasiteettimekanismeja Merkittäviä kapasiteettimekanismeja Reguloituja markkinarajoituksia

4 Suomi on osa pohjoismaista sähkömarkkinaa ja ratkaisujen tulee olla yhteisiä Toimitusvarmuus, verkkosuunnittelu ja energiapolitiikka vaativat koordinaatiota koko sähkömarkkinaalueella Keskimääräisen siirtovirrat huippukulutuksen 1 ajan vuonna MW 180MW Tehokkain tapa parantaa toimitusvarmuutta sekä varmistaa resurssien tehokas käyttö on yhteispohjoismainen verkkoresurssien poolaus 658MW 1428MW 877MW 677MW 506MW 659MW 528MW Pohjoismaiselle ministerineuvostolle tai vastaavalle selvempi rooli sähkömarkkinakysymysten koordinoinnille itämeren alueella. 514MW 240MW 522MW 1. Keskimäärin Ma-Pe klo

5 Energiamarkkina- ja järjestelmä murroksessa: kohti joustavampaa, kuluttajalähtöisempää ja johdonmukaisempaa, pitkän aikavälin strategiaan nojaavaa järjestelmää Strateginen ohjaus on yksittäisiä työkaluja tärkeämpi. Mikä on Suomen sekä Pohjoismaiden pitkän aikavälin strateginen tavoite ilmaston, uusituvan, toimitusvarmuuden sekä kuluttajan valinnanvaran lisäämisen suhteen? Teknologianeutraalit ja markkinaehtoiset ohjauskeinot ovat käsiohjausta tehokkaampia ja kustannuksiltaan edullisempia. Markkinavääristymiä ei saa korjattua uusilla tukimekanismeilla. Millaista on hyvä ohjaus Selkeät pitkän aikavälin yli vaalikausien strategiset tavoitteet - kiveen kirjoitettu minimitavoitteet 2030, 2040 ja 2050 Päästökauppa keskiöön - uusiutuvat investoinnit kypsiin tuotantomuotoihin (maatuulivoima, aurinko) syntyvät jatkossa (2018 jälkeen) ilman tukia. Tuet ohjattava uusien teknologioiden kehittämiseen ja testaamiseen. Kunnianhimoisempi päästötavoite vuodelle 2030 Yhteispohjoismainen verkkosuunnittelu kansallisen suunnittelun sijaan Toimitusvarmuus paranee parhaiten investoimalla verkkoon sekä huolehtimalla CHP:n kilpailukyvyn säilymisestä. Kuluttajalle tarjottava mahdollisuus tehdä aktiivisia valintoja ja osallistua markkinoille oman tuotannon ja kysyntäjouston kautta Sähkön vähittäismarkkinoita kehitettävä asiakas edellä. Asiakaskeskeinen vähittäismarkkinamalli ja datahub keskeisessä roolissa - avaa tien myös uusille toimijoille Kapasiteettimarkkinat eivät ole ratkaisu vaan oire epäonnistuneesta energiapolitiikasta. Pohjoismaat voivat tarvita kapasiteettimarkkinoita jos sähkömarkkinan vääristäminen jatkuu 5

6 Kiitos

7 Euro/MWh (reaalinen, vuoden 2015 hinnoissa) Sähkön markkinahinta ennätysmatala 70 Pohjoismainen systeemihinta- sekä Suomen aluehintakehitys Pohjoismainen systeemihinta Suomen aluehinta 0 Lähde: Bloomberg 7 *2016E-2018E hinnat futurihintanoteruksina

8 Sähkön tukkuhinta laskenut viime vuosina samalla kun vähittäishinta on noussut nousua selittää verkkomaksut ja verot c/kwh 35 Tukku- ja loppukuluttajahintojen kehitys Pohjoismaissa vuosina (sis. verot ja kulut) Lisääntyneet verot, verkkomaksut ja tuet ovat nostaneet kuluttajan maksamaa sähkön hintaa Lähde: Nord Pool, Eurostat 8