POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

Transkriptio

1 POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

2 POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ

3 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN KÄYTTÖÄ LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ Pörssin suurin ongelma tuotannon keskittyneisyys t Keskittyneillä markkinoilla suuret toimijat voivat vaikuttaa spothintaan. t Neljän suurimman yhtiön osuus sähkön tuotannosta yli puolet. t Samoilla yhtiöillä paljon päästötöntä vesi ja ydinvoimaa. t Muissa eurooppalaisissa sähköpörsseissä tuotanto vielä keskittyneempää, esimerkiksi Ranskassa EdF hallitsee markkinoita ja vain noin 4 % sähköstä kulkee pörssin kautta. Fortum 14 % E.ON Muut 9 % 43 % Statkraft 9 % Helsingin Energia Vattenfall 2 % 23 % Sähkön tuotanto Nordel alueella 2004

4 4 VAPAAT SÄHKÖMARKKINAT OVAT HYÖDYTTÄNEET ASIAKKAITA Pörssihinta nousi äkillisesti 2002/2003 vesitilanteen huonontuessa Uusi valvontamalli = vuoden 1997 alun hintataso 130 Keskisuuri teollisuus Kotitaloudet /1997 4/1997 7/ /1997 1/1998 4/1998 7/ /1998 1/1999 4/1999 7/ /1999 1/2000 4/2000 7/ /2000 1/2001 4/2001 7/ /2001 1/2002 4/2002 7/ /2002 1/2003 4/2003 7/ /2003 1/2004 4/2004 7/ /2004 1/2005 4/2005 7/ /2005 1/2006 4/ = vuoden 1997 alun hintataso 105 Keskisuuri teollisuus Kotitaloudet /1997 4/1997 7/ /1997 1/1998 4/1998 7/ /1998 1/1999 4/1999 7/ /1999 1/2000 4/2000 7/ /2000 1/2001 4/2001 7/ /2001 1/2002 4/2002 7/ /2002 1/2003 4/2003 7/ /2003 1/2004 4/2004 7/ /2004 1/2005 4/2005 7/ /2005 1/2006 4/2006 Sähköenergian hinnan reaalinen kehitys (suhteutettu kuluttajahintaindeksiin) Verottoman siirtohinnan reaalinen kehitys (suhteutettu kuluttajahintaindeksiin) Sähköenergian hinta laski markkinoiden vapauttamisen jälkeen: hyvät vesivuodet ja kilpailu asiakkaista Siirtohinnat nousivat markkinoiden vapauttamisen jälkeen Kuvat: Energiamarkkinavirasto

5 PÄÄSTÖOIKEUSMARKKINAT JA PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖN HINTAAN

6 6 VESITILANNE VAIKUTTAA EDELLEEN ENITEN POHJOISMAISEEN SÄHKÖN HINTAAN Päästökauppa on nostanut hintatasoa /MWh EU:n päästökauppa alkaa TWh Systeemihinta Neg. hydrobalanssi

7 7 POLIITTISET PÄÄTÖKSET, POLTTOAINEIDEN HINNAT JA SÄÄ VAIKUTTAVAT PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HINTAAN Kuva: Point Carbon

8 8 PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA VAIKUTTAA VOIMAKKAASTI SÄHKÖFUTUUREIDEN HINTAAN Sähkö /MWh Päästöoikeus /t Sähkö forward 06 Sähkö forward 07 Päästöoikeus 06 Päästöoikeus 07

9 SÄHKÖMARKKINOIDEN SUURIMPANA HAASTEENA UUDET INVESTOINNIT

10 10 POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT TULOSSA INVESTOINTIVAIHEESEEN Suomen oma tuotantokapasiteetti ei enää ylitä huipputehon tarvetta t Huipputehon tarve ja sähkön käyttö kasvavat kapasiteettia nopeammin. t Etenkin Suomi voimakkaasti riippuvainen tuontisähköstä. Vuonna 2005 Suomen sähkönhankinnasta noin 20 % tuotiin tuonnista 2/3 Venäjältä. t Vapailta markkinoilta on OL3 lisäksi tullut niukasti investointeja. Erityisesti huippuvoimakapasiteetti tiukilla. t Hitaan reservikapasiteetin ylläpitoon suunnitteilla kansallinen järjestelmä, tähdätään yhteispohjoismaiseen ratkaisuun. MW Tuotantokapasiteetti huippukuormituskaudella Sähkön tuontikapasiteetti Suomeen Sähkönkulutuksen maksimi tuntiteho

11 11 INVESTOINTEJA HIDASTAA EPÄVARMUUS HINNOISTA JA POLIITTISISTA PÄÄTÖKSISTÄ t Polttoaineiden ja sähkön hinnat volatiileja. t Päästöoikeusmarkkinat epäkypsät, hintavaihtelut vaikuttavat voimakkaasti sähkömarkkinoihin. t Korkeat sähkön hinnat nostaneet vapaiden markkinoiden toimivuuden puheenaiheeksi pelko re regulaatiosta ja markkinoihin puuttumisesta lisää investoijan riskiä. t Uuteen sähköntuotantoon investoidaan vain, jos sähkön hinta pysyy korkeampana kuin uuden tuotannon pitkän aikavälin kustannukset. Ydinvoima Vesivoima Tuulivoima CHP teollisuus CHP lämpövoima Lauhde Kaasuturbiinit Kapasiteettimuutokset pohjoismaisella markkina alueella MW

12 12 KAPASITEETTITILANNE PARANEMASSA? Sähkön hinta on saavuttamassa tason, jolla investoinnit ovat kannattavia t Nordel seuraa pohjoismaista kapasiteettitilannetta arvio vuodelle 2009 selkeästi parempi kuin aiempi arvio vuodelle t OL3 valmistumiseen asti pohjoismaat ovat etenkin huonoina vesivuosina ja kylminä talvikausina riippuvaisia sähkön tuonnista sähkön hintapiikit lisääntyvät, kun edullista kapasiteettia ei ole tarjolla. Sweden Norway Finland Denmark Nordel Päätetyt ja suunnitellut nettolisäykset kapasiteettiin Hydro Nuclear Other thermal Wind

13 SUOMEN SÄHKÖMARKKINOIDEN HAASTEET

14 14 VIIME VUOSINA SUOMEN JA RUOTSIN ALUEHINTAEROT KASVANEET Kun Suomen aluehinta muodostuu, on toimijoilla mahdollisuus vaikuttaa sähkön hintaan t Hyvinä vesivuosina siirtokapasiteetti rajoittaa sähkön vientiä Suomesta Ruotsiin sähkön hinta Suomessa edullisempi kuin Ruotsissa. t Huonoina vesivuosina sähkö Suomessa kalliimpaa kuin Ruotsissa. t Päästökauppa on lisännyt sähkön tuontitarvetta Suomeen sähkö Suomessa pääsääntöisesti kalliimpaa kuin Ruotsissa. miljoonaa euroa Hintaerojen kustannukset vuositasolla t Vuonna 2005 ja alkuvuonna 2006 (8.5. asti) hintaero on muodostunut suureksi, kun Suomi eronnut omaksi hintaalueekseen * Hintaerotunteja 9 % vuonna 2005 ja 8 % vuonna 2006.

15 15 UUDET SIIRTOYHTEYDET VAHVISTAVAT POHJOISMAIDEN SISÄISIÄ YHTEYKSIÄ Yhteyksiä myös markkina alueen ulkopuolelle MARKKINA ALUEEN ULKOPUOLELLE t Estlink Suomen ja Viron välillä, 350 MW loppuvuodesta 2006 t NorNed Norjan ja Alankomaiden välille, 700 MW alkuvuodesta 2008 Available cross border trading capacities at the end of 2009, MW Norway Sweden Finland 0 RU POHJOISMAIDEN SISÄISET t Nea Järpströmmen Norjan ja Ruotsin välille elokuussa 2009 t Storebælt Itä ja Länsi Tanskan välille 600 MW 2009/ NL Denmark W D 600 PL 350 Denmark E EST

16 16 SUOMESSA MUUTAMA SUURI YRITYS KÄYTTÄÄ SUUREN OSAN SÄHKÖSTÄ Yksityinen 22 % Sähkön käyttö 2004 Muu jalostus 24 % Jalostus 56 % Maatalous 3 % Palvelu 12 % Rautaruukki 1 % Stora Enso 10 % Julkinen 7 % Outokumpu 3 % M Real 5 % UPM Kymmene 13 % t Teollisuus vastaa 56 % Suomen sähkön käytöstä. t 5 sähkönkäytöltään suurinta yritystä vastaa noin kolmanneksesta Suomen sähkön käytöstä.

17 17 JA SÄHKÖN TUOTANTO ON KESKITTYNYT MUUTAMALLE YRITYKSELLE t Vuonna 2004 Suomessa tuotettiin sähköä 82 TWh. Fortum ja PVO vastaavat 57 % Suomen sähkön tuotannosta. t Teollisuus tuottaa omissa tai osakkuusvoimalaitoksissaan suuren osan sähköstä. Teollisuuden oma tuotanto 11 TWh. Sähkön käyttäjien osuus voimalaitosyhtiöiden tuotannosta ainakin 16,5 TWh. Käytännössä vapaille markkinoille jää noin 55 TWh. t Teollisuuden oma ja osakkuustuotanto myös vähentää suurten käyttäjien tarvetta pörssiostoihin. Teollisuus 13 % Jakeluyhtiöt 16 % Muut voimayhtiöt 14 % PVO 28 % Fortum 29 %

18 18 SPOT KAUPPAAN OSALLISTUVIA SÄHKÖN KÄYTTÄJIÄ VÄHÄN Hinta määräytyy tuottajien intressien mukaan t Vuonna 2005 Pohjoismaissa käytetystä sähköstä 45 % ostettiin pörssistä. t Suomalaiset spot kauppaa käyvät osapuolet: Chevys Voiman Ostajat Oy Energiameklarit Oy E.ON Finland Oy Fingrid Oyj Fortum Power and Heat Oy Graninge Energia Oy Helsingin Energia Kaakon Energia Oy Kuopion Energia Kymppivoima Hankinta Oy Lahti Energia Oy M Real Oyj Oulun Energia Outokumpu Oyj Oy Shell AB Turku Energia Oy Åbo Energi Ab PVO Pool Oy RAO Nordic Oy Station 1 Oy Stora Enso Oyj Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta Tampereen kaupungin Sähkölaitos UPM Kymmene Oy Vantaan Energia Vattenfall Sähköntuotanto Oy t Jos sähkön käyttäjiä olisi pörssissä enemmän: hintajousto lisääntyisi, hintapiikit pienenisivät ja markkinoiden toimivuus paranisi.

19 19 KYSYNNÄN HINTAJOUSTON EDUT MERKITTÄVÄT t Hinta alenee. t Hintapiikit vähenevät. t Markkinoiden toimivuus paranee. t Määräävän markkinaaseman käyttäminen hankaloituu. t Tarve kalliille uusille investoinneille vähenee. t Toimitusvarmuus paranee. Muuttuvat tuotantokustannukset ( /MWh) Jäykkä kulutus Joustava kulutus Sähkön hinta laskee, jos kulutus joustaa CHP Hiililauhde Öljylauhde Kaasuturbiinit Vesivoima Ydinvoima Tuotanto TWh

20 SÄHKÖMARKKINOIDEN TULEVAISUUS

21 21 EU:N SUUNTANA YHTEISET SÄHKÖN JA KAASUN SISÄMARKKINAT Vapaat energiamarkkinat tukevat Euroopan talouskasvua t Markkinat kuitenkin edelleen keskittyneitä. Kun yksi tai muutama suuri sähköntuottaja hallitsee markkinoita, voivat nämä vaikuttaa suoraan hintoihin tai ottaa kapasiteettia pois markkinoilta. t Kilpailtujen ja monopolitoimintojen eriyttäminen useissa jäsenmaissa vielä kesken. t Markkinat ovat edelleen pääsääntöisesti kansalliset tai alueelliset. Uusia siirtoyhteyksiä tarvitaan. Maiden välisten siirtojohtojen kapasiteetti tulee saada markkinaehtoiseen käyttöön. t Läpinäkyvyyden puute. Komission kyselyn mukaan 83 % osapuolista ei ole tyytyväisiä läpinäkyvyyteen. t Hinnanmuodostus. Hintojen nousua ei voida kokonaan selittää polttoaineiden hintojen nousulla. Päästöoikeuksien hinnan läpimenosta ei olla yksimielisiä.

22 22 EU:N SÄHKÖN SISÄMARKKINOISTA TULEE MAAILMAN LAAJIMMAT INTEGROITUNEET MARKKINAT Sähköpörssien kautta myytävän sähkön osuus kulutuksesta kasvussa Spot kauppojen volyymi/alueen sähkönkäyttö, % APX (Alankomaat) EEX (Saksa) Nord Pool (Pohjoismaat) Powernext (Ranska) Data: EU Commission, Energy sector inquiry, draft preliminary report 2006, Nord Pool.