Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Transkriptio

1 Sähkömarkkinat Suomessa ja EU:ssa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

2 Säännelty verkkotoiminta mahdollistaa kilpailun sähkömarkkinoilla Tuotanto ja myynti: 400 voimalaitosta (FI) 120 tuotantoyhtiötä (FI) 75 vähittäismyyjää (FI) Avoin kilpailulle, ei toimilupia Vähittäismyynnissä toimitusvelvollinen myyjä kullakin alueella SUURET KÄYTTÄJÄT Sähkön siirto ja jakelu: Luonnollinen monopoli Eriytetty muista liiketoiminnosta EMV valvoo Asiakas: Voi valita vapaasti myyjänsä Sopimussuhteessa sekä myyjään että verkkoyhtiöön Verkkomaksu ei riipu sähkön myyjästä (maksu oikeuttaa käyttämään koko verkkoa) Lähde: Energiamaailma.fi/ Energiateollisuus ry

3 Siirto- ja jakeluverkkotoiminta Fingrid Oyj:n kantaverkko: kv johdot ja silmukoidut 110 kv johdot, km johtoja, järjestelmävastaavana rajattomat oikeudet käyttötunnin aikana Jakeluverkot, noin 85 yhtiötä, maantieteellinen vastuualue, km johtoja SML:n velvollisuudet verkonhaltijoille: Siirto-, liittämis- ja kehittämisvelvollisuus Syrjimättömyys Hinnoittelun kohtuullisuus (kohtuullinen tuotto valvontajaksolla) Jakeluverkkojen tasahinta Verkonhaltijat vastaavat mittauksesta Energiamarkkinavirasto valvoo +/ MW DC MW, MW AC +/- 350 MW DC +/- 50 MW AC + 60 MW AC +100 MW AC MW DC Lähde: Fingrid Oyj

4 Järjestelmävastuu Fingridin tehtävänä on pitää sähköt päällä koko Suomessa kaikissa tilanteissa Voimajärjestelmä on mitoitettu siten, että se kestää minkä tahansa yksittäisen vian eli johdon tai voimalaitoksen vioittumisen (n-1) Kulutuksen ja tuotannon tasapainon (taajuuden) ylläpitoa varten sähköjärjestelmässä on ylläpidettävä riittävä määrä ns. pyörivää reserviä (Taajuusohjattu käyttöreservi ja taajuusohjattu häiriöreservi) Mikäli taajuutta ei kyetä pelkästään taajuusohjattujen reservien avulla pitämään sallituissa rajoissa, täytyy ylös- tai alassäätöjä tehdä manuaalisesti säätösähkömarkkinoilla. Käyttö- ja häiriöreservien määrästä sovitaan pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken

5 Reservien ylläpito Suomessa *) Pohjoismaissa yhteensä 600 MW, mikä jaetaan Pohjoismaiden kesken vuosittain vuosienergioiden suhteessa **) Pohjoismaiden suurinta mitoittavaa vikaa vastaava määrä jaetaan Pohjoismaiden kesken viikoittain mitoittavien vikojen suhteessa ***) Mitoittavaa vikaa vastaava määrä Lähde: Fingrid Oyj

6 Eurooppalaisten energiamarkkinoiden yhdentyminen EU:n tavoitteena yhtenäiset sähkö- ja kaasumarkkinat vuoden 2014 loppuun mennessä (tavoitteesta myöhästyttäneen) Sähkömarkkinadirektiivi ja yhteiset verkkosäännöt EU:sta Lisätään kilpailua ja talousalueen kilpailukykyä, pidetään energian hinta kohtuullisena ja parannetaan toimitusvarmuutta. Helpotetaan uusiutuvan energian tavoitteisiin pääsemistä. Valmistelussa käytetty esimerkkinä hyvin toimivaa pohjoismaista sähkömarkkinamallia, joka perustuu energian hintaan ( energy only ) EU:n III energian sisämarkkinapaketti toimeenpantu Suomessa syksyllä 2013 (sis sähkö- ja maakaasumarkkinadirektiivit)

7 Sähkön tuotanto Pohjoismaissa 2012 Energiamuotojen osuus Pohjoismaissa Pohjoismaiden tuotantorakenteet (vesi/lämpövoimajärjestelmät) tukevat toisiaan. Lauhdetuotannon määrä ja päästöt vaihtelevat vesitilanteen mukaan. Lähde: ENTSO-E: Memo (Ennakollinen data )

8 Yhteispohjoismainen sähkömarkkina Vahvat siirtoyhteydet mahdollistavat likvidin ja kilpaillun tukkusähkömarkkinan erilaisten tuotantorakenteiden yhteensovittamisen kustannusten ja CO2-päästöjen vähentämiseksi sähköjärjestelmän reservien yhteisen hyödyntämisen tehokkaan tuotannon ja kulutuksen välisen säädön Lähde: Energiateollisuus ry

9 Eurooppalaiset spot-markkinat yhdistyvät Vuorokausimarkkinoiden markkinakytkentä etenee: Central West + Pohjoismaat + UK + Baltia + Central South + Iberia + Central East + South-East Sähkömarkkinat 2013: 13 maata, 260 milj. ihmistä Tuotantokapasiteetti 490 GW Siirtoverkko km Sähkön kulutus 1900 TWh/a Maiden rajat ylittävä kauppa 200 TWh/a 2014 mennessä yhteiset verkkosäännöt EU:hun Lähde: Fingrid

10 Sähkömarkkinaosapuolet Tuottajat Ostajat Loppukäyttäjä Suomessa sähkön tuottajalla on oltava ostaja sähkölle, jotta se voi syöttää sähkön verkkoon. Tarjous pörssiin Välittäjä, vähittäismyyjä Sähköpörssi Loppukäyttäjä Järjestelmävastaava Tasepoikkeama syntyy, jos tuottaja ei tuota ennalta lupaamaansa sähkömäärää jos osapuolen hankinta ei vastaa kulutusta

11 Sähkön hinnanmuodostus Nord Poolin spot-markkinoilla Tuotantokustannus (sähkön hinta), /MWh Hiililauhde Öljylauhde Laitosten ajojärjestys tuotantokustannusten mukaan. Kysyntä =tarjonta markkinahinta Sähkön hinta päästökaupassa Sähkön hinta ilman päästökauppaa Vesi- ja tuulivoima Ydinvoima CHP Tuotanto, TWh Sähkön kulutus K a a s u t u r b i i n i t

12 Markkinapohjaiset sähkönhankintamuodot Suomessa Käyttötunti Markkinaosapuolet Järjestelmävastaava Strateginen suunnittelu vuositasolla Finanssimarkkinat 4v-7,5h ELSPOT 36-12h ELBAS 32-1h Tasesähkökauppa Tunninaikaiset tehokaupat Säätösähkömarkkinat Taseselvitys valmistuu viim 2kk jälkeen Kahdenväliset sopimukset, OTC Tiedot toimitettava viim. 20min ennen 4 vuotta 32h 12h 1h 2kk 70% sähköstä myydään Nord Poolin spot-markkinoilla (ELSPOT) Referenssihinta markkinoille Lähde: Tatu Pahkala

13 Sähkön hankinta tunneittain Lähde: ÅF-Consult Oy

14 Vaihteleva uusiutuva energia (tuuli, aurinko) lisää markkinahinnan vaihtelua Tuntikohtaiset tukkumarkkinahinnat 2010 Tuntikohtaiset tukkumarkkinahinnat 2030 Based on Pöyry North-West European Intermittency Study Based on Pöyry North-West European Intermittency Study Kysynnänjouston, älyverkkojen sekä varastojen merkitys kasvaa

15 Ohjauskeinojen vaikutus sähkön tukkumarkkinahintaan (ilmiötasolla) /MWh ETS Perusura RES Dian tarkoituksena on havainnollistaa hintakehitystä ilmiötasolla, koska skenaariot johtavat ainoastaan %:n päästövähennyksiin sähköntuotannossa vuosina ETS-skenaariossa pääohjauskeinona on päästökauppa, RES-skenaariossa uusiutuvan energian tukimekanismit ja perusurassa näiden yhdistelmä. Lähde: SKM Market Predictor

16 Ohjauskeinojen vaikutuksia teollisuudelle Päästökauppa Korottaa sähkön hintaa, jonka kautta kuluttajat maksavat päästövähennystoimien kustannukset Heikentää energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyä, mikä voi johtaa hiilivuotoon Uusiutuvan energian tukimekanismit Suomessa rahoitetaan valtion budjetista Tukimekanismit laskevat sähkön tukkumarkkinahintaa Heikentää perinteisten peruskuormalaitosten käyttötarvetta ja kannattavuutta (sekä nykyiset laitokset että uudet investoinnit)

17 Kapasiteettimekanismit Perinteisten peruskuormalaitosten kannattavuuden heikentyessä on vaarana, että kapasiteettia poistuu markkinoilta tai uutta kapasiteettia ei synny markkinaehtoisesti Eräissä Euroopan maissa on suunnitteilla kapasiteettimarkkinoita tai -maksuja Suomessa rahoitetaan jo 400 MW:n laudekapasiteetin ylläpitoa Pidemmälle menevä tapa on maksaa tuottajille energian lisäksi myös kyvystä tuottaa sähköä tehopulatilanteessa Erityisenä uhkana ovat toisistaan poikkeavat kansalliset tukijärjestelmät, jotka hankaloittavat sisämarkkinoiden toimintaa.

18 Venäjän kapasiteettimaksu vähensi radikaalisti sähkön tuontia Suomeen Koko tuonnin osuus ollut noin % sähkön kulutuksesta Tasainen tuonti Venäjältä tyrehtyi 2012 alussa, kun Venäjä otti käyttöön kapasiteettimaksuin aamu- ja iltakulutushuipun aikaan. Tuonti väheni noin 60% Viro Norja Ruotsi Venäjä Myös eurooppalaiset kapasitettimekanismit vähentävät maiden välistä kauppaa yhteismarkkinoiden hyötyjä menetetään Source: Energiateollisuus ry

19 MWh/h Sähkön kulutus- ja tuotantohuiput Kulutushuippu Vuoden tuotantohuippu Lähde: Energiamarkkinavirasto (Tilastokeskus ja Fingrid)

20 Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) periaate korkea hyötysuhde Prosessi, jossa primäärienergia (polttoaine) muunnetaan samanaikaisesti sekä sähköksi että lämmöksi Lämpö voidaan hyödyntää rakennusten lämmitykseen ja käyttöveteen kaukolämpöjärjestelmässä CHP-laitos Sähkö Prosessilämpö ja kuuma vesi voidaan käyttää myös teollisuusprosessissa Kaukokylmä Kaukolämpö Lämmin käyttövesi CHP laitokset voidaan suunnitella myös kaukokylmän tuotantoon Teollisuushöyry Huonetilan lämmitys

21 CHP vähentää polttoaineen käyttöä ja CO 2 päästöjä TWh/a TWh/a Polttoaineen kulutus ilman CHP:tä Polttoaineen kulutus ilman yhteistuotantoa Säästö CHP:stä säästö yhteistuotannosta Toteutunut polttoaineen 20 kulutus Milj. t CO 2 CO 2 päästöt ilman CHP:tä Säästö CHP:stä 10 5 Toteutuneet CO 2 päästöt CHP:stä Lähde: Energiateollisuus ry