ARVIOINTIKERTOMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTIKERTOMUS 2009"

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2009 Haukipudas Tarkastuslautakunta

2 Sisältö 1.TARKASTUSLAUTAKUNTA Lautakunnan kokoonpano vuonna Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet TAUSTAA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleistä Talouden tasapainotusohjelma Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskushallinto ja hallintopalvelut Sivistyspalvelut Opetus Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi ja nuorisotoimi Johtopäätöksiä sivistystoimesta Perusturvapalvelut Talous Tilinpäätös ja toimintakertomus Terveydenhuolto Vanhustyö Sosiaalityö ja vammaispalvelut Päivähoito Tekniset palvelut KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Haukiputaan Kehitys Oy Kiinteistö Oy Simppulanhaka Kiiminkijoen Opisto Oy Liikelaitos Haukiputaan Vesi Haukiputaan elinkeinostrategia YHTEENVETO Liite... 21

3 1.TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.2 Lautakunnan kokoonpano vuonna 2009 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Juhani Pitkälä, puheenjohtaja Pasi Possakka, varapuheenjohtaja Helena Haaparanta Liisa Halotie-Flink Anja Leskinen Taisto Tammela Jouko Jussila Maarit Rekilä Ville Jaaranto Tuija Kamutta-Apuli Mari Leppilampi Tauno Heikkilä 1.2 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet Tarkastuslautakunnan on KuntaL 71 :n 2 momentin mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja konsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Saman lain 3 momentin mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassaolevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. KuntaL 75 :n 3 momentin mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Haukiputaan kunnan toimintasäännön 53 :ssä on valtuusto lisäksi määrännyt lautakunnan seuraamaan tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tilintarkastajan tehtävien suorittamista sekä tekemään tarvittaessa esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehtimaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tekemään aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusi tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2009 aikana 9 kertaa. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana Paula Hellén- Toivanen, JHTT ja avustajana Aarne Pohjola, JHTT, HTM. Tilintarkastajalla on toimintasäännön 52 :n mukainen läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tarkastuslautakunta päättää toimintasäännön 52 :n 2 momentin mukaan itse esittelijästään. Esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja Juhani Pitkälä ja sihteerinä Tuija Tiikkala. Arviointitehtävää suoritettaessa lautakunnan jäsenten esteellisyydet on huomioitu kuntalain ja hallintolain säädösten mukaisina. Tarkastuslautakunta on tehnyt koko toimikauttaan koskevan arviointisuunnitelman, jossa vuoden 2009 painopistealueeksi valittiin Haukiputaan kunnan sivistyspalvelut. Työskentelyssä on edetty vuosittaisen työohjelman mukaisesti. Lautakunta on suorittanut keskuudessaan hallinnonaloittaisen tehtäväjaon. Tarkastuslautakunta on valmistautunut katselmuksiin ja arviointitilanteisiin etukäteen. Haastateltaville on mm. lähetetty valmis kysymysluettelo soveltuvin osin valmisteltavaksi ja vastattavaksi. Lautakunta vieraili uudessa Länsituulen koulussa ja Haukiputaan Kehitys Oy:n tiloissa.

4 2. TAUSTAA Haukiputaan kunnan poliittista toimintaa on sävyttänyt vuoden 2009 aikana kuntaliitosselvitysten tekeminen. Kunnanvaltuusto teki päätöksen, jonka mukaan Haukiputaan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Kuitenkin kunnanvaltuusto päätti , että Haukipudas on mukana kuuden kunnan monikuntaliitosselvityksessä. Tästä monikuntaliitoksesta kaikkien kuuden kunnan valtuustot tekevät päätöksensä Vaikka monikuntaliitos on mahdollisuuksien rajoissa, on valtuusto hyväksynyt uuden kuntastrategian marraskuussa Sen visio tavoitevuodelle 2016 on: Vetovoimainen yli asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän, merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle. Slogan Hyvän tuulen Haukipudas on myös linjassa positiivisen mielikuvan synnyttämisessä miellyttävästä asuinkunnasta. Haukiputaan kunnan toimintaa ohjaavat arvot ovat: Avoimuus ja rehellisyys sekä hallinnon läpinäkyvyys Oikeudenmukaisuus ja ihmisen kunnioittaminen Toimiva vuorovaikutus ja sitoutuminen Luovuus ja kehittäminen 3. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTU- MINEN 3.1 Yleistä Vuoden 2009 tilinpäätöksen ylijäämä on 2,055 milj. euroa. Lähes puolet tuloksesta selittyy 1,0 miljoonan euron suuruisen ylimääräisen poistoeron purun tekemisellä. Normaalisti tehtyä poistoeroa tuloutetaan (puretaan) taseesta vuosittain varauksella katetun investoinnin vuosipoistojen verran. Ylimääräiseen poistoeron purkuun lienee syynä ylijäämän korottaminen ja alijäämän kattamisen nopeuttaminen. Kunnan vuoden 2009 taloustilannetta kuvaava ylijäämä olisi 1,055 milj. euroa. Vuoden 2009 ylijäämällä lyhennettynä alijäämää on jäljellä 3,571 milj. euroa. Toimintakertomuksen teksti antaa joiltakin osin väärän kuvan kunnan taloustilanteen kehityksestä. Mm. rahoituslaskelman tunnuslukujen sanotaan parantuneen viime vuosina, vaikka vuoden 2009 rahoituslaskelman tunnusluvut huononivat vuosista , joita on käytetty vertailulukuina. Tunnusluvuista kassavarojen riittävyys laski edellisen vuoden kolmesta päivästä yhteen päivään, vaikka kunnalla oli vuoden lopussa kassalainaa 9,2 miljoonaa ja verotuloja oli saatu joulukuun lopulla 5,2 miljoonaa. Kassavarojen riittämättömyys osoittaa kunnan rahoituskriisin samoin kuin omavaraisuusasteen huonontuminen edelleen 43 prosentista 41 prosenttiin ja suhteellisen velkaantuneisuuden kasvu 63 prosentista 69 prosenttiin. Kriisikunnan tunnusmerkit ovat Valtioneuvoston asetuksen mukaan seuraavat: 1) kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3) asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;

5 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Kuntien vuoden 2009 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan koko maan kuntien lainakanta oli keskimäärin /asukas ja keskimääräinen tuloveroprosentti 18,55. Seuraavasta taulukosta ilmenee, että Haukipudas täyttää edelleen kriisikunnan tunnusmerkit tuloveroprosentin, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaantuneisuuden ja kumulatiivisen alijäämän osalta (taulukko 1). Tunnusluku Haukipudas Kriisikunnan tunnusmerkit Tuloveroprosentti 19,75 19,05 Lainat/asukas Omavaraisuusaste 41 % alle 50 % Suhteell. velkaantuneisuus 69 % yli 50 % Kumulatiivinen alijäämä 3,571 milj. Taulukko 1. Kunnan alhainen omavaraisuusaste ja suuri lainamäärä vaikeuttavat kunnan selviytymistä lähivuosien erittäin suurista investointitarpeista. Taloussuunnitelman mukaan vuosien investointitarpeet ovat bruttomäärältään 56,0 miljoonaa euroa. Osaratkaisuksi ongelmaan on kaavailtu investointien toteuttamista ns. elinkaarimallilla. Tämän mallin toteutuminen näyttää kuitenkin epävarmalta. 3.2 Talouden tasapainotusohjelma Toimintakertomuksessa ei ole yhtenäistä selvitystä siitä, miten talouden tasapainotusta on tehty ja miten kukin tasapainotusohjelman tavoite on toteutunut. Lautakuntien toimintakertomuksista käy kuitenkin ilmi, että talouden tasapainotuskeinona on ollut suurelta osin talousarvion alimitoitus erityisesti perusturvapalvelujen ja teknisten palvelujen osalta. Tasapainotuskeinona on ollut myös välttämättömien investointien ja kunnossapitotöiden siirtäminen, jolloin investointipaineista ja korjausvelasta on tullut kohtuuttoman suuria. Kuntalaissa sanotaan: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä tavoite ei ole toteutunut perusturvan ja teknisen toimen osalta. Talousarvion toistuva alimitoitus ei ole järkevää, koska se vinouttaa toimintaa. Alimitoitus antaa lisäksi luottamushenkilöille väärän kuvan taloudellisten voimavarojen riittävyydestä (taulukko 2). Taloudellinen tavoite Talouden tasapainottaminen/ alijäämät katettuna vuonna 2011 Välitilinpäätöskäytännön kehittäminen ja hyödyntäminen Taloudellisuus ja tehokkuus/vuosikate asukasta kohti Taulukko 2. Tavoitteen toteutuminen Tavoite toteutui vuoden 2009 osalta, mutta taantuman vuoksi kaikki alijäämät saatanee katettua vasta vuonna Tavoite toteutui. Välitilinpäätös on lisännyt suunnitelmallisuutta ja päättäjien tarvitsemaa informaatiota. Kunnan omat toiminnat hoidettiin tehokkaasti. Vuosikate aleni, mutta riitti hyvin kattamaan poistot.

6 3.3 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Haukiputaan kunnan sisäinen valvonta on järjestetty päivitettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuslautakunnan saaman käsityksen mukaan kunnassa on tietoisesti pyritty eliminoimaan ns. vaarallisten työyhdistelmien syntymistä, joilla pyritään estämään väärinkäytöksiä. 3.4 Keskushallinto ja hallintopalvelut Haukiputaan kunnassa välitilinpäätöskäytäntö vakiintui vuoden 2009 aikana. Taloudenhoito jämäköityi ja vuoden tilinpäätöksen ennustettavuus parani. Elokuun loppuun asti ulottuva talouden seuranta oli niin hyvää, että ylijäämän suuruus saatettiin ennustaa melkoisella tarkkuudella. Keskushallinnon ensimmäisenä tavoitteena oli riittävät peruspalvelut. Peruspalveluiden saatavuuden ja laadun mittareita on kehitettävä. Toinen tavoite oli onnistunut maankäyttö. Tämä tavoite on toteutunut kunnan kasvun hillitsemisen osalta. Tavoitteena oli alle 2 prosentin kasvu ja toteutuma oli 1,5 prosenttia. Myös maankäytön ja rakentamisen toteuttamisohjelmaluonnos (Mato) on valmistunut. Mato-ryhmän työskentely on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuonut suunnitteluun jämäkkyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Keskushallinnon tuloskorteissa on tavoitteita henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation parantamisesta. Tässä näytetään onnistuneen sairauspoissaolopäivien vähenemisen perusteella. Sairauspäivät laskivat edellisestä vuodesta 458 päivällä (2.2 %). Tosin muut poissaolot sitä vastoin lisääntyivät henkilöstöraportin mukaan päivällä (3 %). Henkilöstön koulutustavoite oli: Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen käytetään vähintään 1 prosentti palkkasummasta. Tämä tavoite toteutui osittain. Koko kunnan tasolla koulutusmäärärahoja käytettiin vain runsas kolmannes tavoitteesta. Tarkastuslautakunnan mielestä tavoite on hyvä ja siihen tulee pyrkiä. Keskushallinnon ja hallintopalveluiden työtä on parannettu priorisoimalla työtehtäviä ja uudistamalla työtapoja. Parityöskentely ja tiimityö ovat tehostaneet työtekoa. Lisäksi on laadittu uusi rekrytointiohje sekä otettu käyttöön virkojen ja toimien täyttölupamenettely. Hallintopalvelut -vastuualueeseen perustettiin vuonna 2008 tonttilaitos, joka oli tarkoitus liikelaitostaa vuonna Tämä tavoite ei näytä toteutuvan. Tonttilaitoksen ja muiden yksiköiden välisiä prosesseja tulee kehittää.

7 3.5 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen tehtävänä on tarjota kuntalaisille opetus- ja vapaa-ajan palveluja, joilla edistetään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Täten sivistyspalvelut vastaa Haukiputaan kunnan perusopetuksen, lukio-opetuksen järjestämisestä ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä vapaa-ajan palveluista, johon kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Haukiputaan sivistysstrategiaa voidaan kuvata kehittyvänä prosessina, jonka vaikutukset näkyvät niin opetuksen kuin vapaa-ajan alueilla. Yhtenä mittarina kehittyvästä toiminnasta voidaan nähdä tuloskorttien laadun taso, joka on noussut viime vuosina tavoitteen asettamisen ja toteutumisen arvioinnin osalta. Ilmeisesti myös henkilöstön kiinnostus niiden työstämiseen on lisääntynyt. Sivistyspalvelujen budjetin ylitys oli tarkasteluvuonna euroa. Merkittävimmät ylitykset johtuivat vaikeavammaisten oppilaiden ostopalveluiden hinnan noususta, sekä sairaalakoulun palveluja tarvitsevien oppilaiden opetuspäivän hinnan noususta ja opetuspäivien määrän lisääntymisestä edellisen vuoden 148 päivästä 605 opetuspäivään. Lisäksi nousi kunnassa erityisoppilaiden määrä edellisen vuoden 152 oppilaasta 172 oppilaaseen, jonka vuoksi jouduttiin perusopetuslain mukaisesti lisäämään erityisluokkia. Haukiputaan peruskoulun 8. ja 9. luokkien ja lukioluokkien 1. ja 2. vuoden opiskelijoille on tehty valtakunnallinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämä terveyskysely. Kysely koskee mm. kouluoloja, terveyttä ja terveystottumusta sekä opiskelijahuoltoa. Kahden vuoden takaisesta mittauksesta opiskelijat olivat kokeneet heikentymistä fyysisissä työoloissa ja työilmapiirissä. Myös yläluokkalaiset olivat kokeneet terveydenhoitoon ja lääkärille pääsyn vaikeutuneen. Vaikka kaikilla mittareilla ei kehitys ollut taantunut vuoden 2007 mittaukseen verrattuna, niin voidaan kuitenkin kysyä, onko tuloksilla merkitystä oppimisvaikeuksiin ja erityisoppilaiden määrän lisääntymiseen Opetus Yleisesti opetuksen puolella on havaittavissa kunnan väkiluvun tasaantuminen. Tämä näkyy mm. siinä, että perusopetuksen opiskelijamäärä on vakiintunut. Syyskuun laskentapäivänä vuoden 2009 opiskelijamäärä oli kun se edellisenä vuonna oli Haukiputaalla oli havaittavissa sama ilmiö kuin koko maassa, eli lukioon hakeutui vähemmän peruskoulunsa päättäneistä kuin ammattikouluun. Kunnan 287:stä peruskoulun päättäneestä alle puolet, eli 136 hakeutui lukioon. Merkille pantavaa on se, että lukion opiskelijamäärä on laskenut edellisestä vuodesta 14,5 opiskelijalla. Sama suunta on myös lukionsa päättäneiden osalta, eli kun vuonna 2008 heitä oli 88, niin vuonna 2009 vain 73 opiskelijaa. Perusopetuksessa ala-asteen opetusryhmien keskimääräinen koko oli 20,0 opiskelijaa, mikä on lähes samalla tasolla kuin viime vuosien keskiarvo. Sen sijaan yläkoululaisten ryhmien keskiarvo, 16,3, on laskenut edellisistä vuosista keskimäärin yhdellä opiskelijalla. Perusopetuksen kustannukset opiskelijaa kohden tarkasteluvuonna olivat euroa, kun 2008 vastaavat kustannukset olivat euroa. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan aikaisemmin esiin tulleet menojen lisäykset, mutta myös opettajien palkkaratkaisut sekä osaltaan Länsituulen koulun käynnistämiseen liittyvät haasteet.

8 3.5.2 Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi Kirjastotoiminnassa oli vuonna 2008 painopisteenä lasten lukuharrastuksen lisääminen. Tämän merkitys näkyi myös tarkasteluvuonna 2009, eli lasten kirjalainaukset lisääntyivät edellisen vuoden tapaan yli 10 prosentilla. Lasten lisäksi myös aikuisille on järjestetty erilaisia aktiviteetteja. Samoin on Martinniemen ja Kellon aukioloaikoja jatkettu. Toimenpiteiden vaikutus on näkynyt erityisesti kirjalainauksien lisääntymisenä, sillä yhteensä kirjalainaukset ylittivät ensimmäisen kerran lainan määrän. Riippumatta kehittyneestä toiminnasta on kunnan kirjastotoimen menot erittäin alhaiset, eli 38,75 euroa asukasta kohden. Kulttuuripuolella merkillepantavaa on Teatterikuopan kävijämäärän voimakas kasvu. Vuoden asiakasmäärä oli , kun se edellisenä vuonna oli Kulttuuritoimen kustannukset asukasta kohden olivat 2,95 euroa, joka on samansuuruinen kuin viime vuosien keskiarvo Liikuntatoimi ja nuorisotoimi Liikuntatoimessa on pyritty yhteistyössä nuorisotoimen, kolmannen sektorin ja Oulun seudun muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan väestön ja erityisesti nuorten liikunnan kehittämiseen erilaisin projektein. Sisäliikuntapaikoista mainittakoon uimahallin kävijämäärä, joka edelleen kasvoi kahden prosentin vuosivauhdilla ollen tarkasteluvuonna Liikuntatoimen kustannukset ja liikuntapaikkojen kunnossapito asukasta kohden olivat yhteensä 70,98 euroa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 5,66 euroa. Nuorisotoimintaan saatiin tarkasteluvuonna erityisnuoriso-ohjaajan toimi. Jatuliin on avattu syksyllä 2009 erillinen nuorisotila. Yhteensä neljän kuukauden aikana on kävijämäärä ollut noin nuorta. Tilojen yhteyteen on perustettu myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen toimipiste. Myös edellisenä vuonna avattuja Martinniemen ja Kellon toimintapisteitä on kehitelty. Nuorisotoimeen satsaus näkyy myös kustannusten nousuna. Asukasta kohden kustannukset ovat 10,68 euroa, jota määrää ei voida pitää korkeana. Koko vapaa-aikatoimen kustannukset olivat tarkasteluvuonna asukasta kohden 173,89 euroa, jossa on pientä laskua edelliseen vuoteen Johtopäätöksiä sivistystoimesta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tästä näkökulmasta tarkastuslautakunta tuo esille seuraavia asioita tarkasteluvuoden sivistystoiminnan arvioinnissa. Länsituulen koulun musiikkivälineiden hankintapäätöksestä oli haettu oikaisua Markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus oli sittemmin kumonnut osan Haukiputaan hankintayksikön päätöksestä todeten, että virhe voidaan tässä tapauksessa korjata ainoastaan siten, että hankintayksikkö suorittaa soitinryhmien 1,3,4 ja 6 osalta uuden tarjousten vertailun käyttämällä tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja tekemällä sen perusteella uuden perustellun hankintapäätöksen. Sivistystoimenjohtaja on tehnyt uuden päätöksen Markkinaoikeuden ohjeistuksen mukaisesti, jonka myös sivistyslautakunta on hyväksynyt. Uuden hankintapäätöksen voittaja on sama kuin ensimmäisessä hankintapäätöksessä. Sivistystoimenjohtaja ja Länsituulen koulun rehtori ovat esitelleet musiikkivälineiden hankintaprosessia varsin yksityiskohtaisesti tarkastuslautakunnalle. Tämän perusteella voidaan todeta, että kunnan viranhaltijat ja sivistyslautakunta ovat tehneet kokonaistaloudellisesti perustellun päätök-

9 sen. Tarkastuslautakunta arvostaa myös sitä, että välineistön valintaprosessissa on asiantuntijoina käytetty koulun oman alan henkilökuntaa. Toisaalta valitusprosessi osoittaa, kuinka tärkeää on kilpailutuksen järjestämisessä ottaa huomioon hankintalain säädökset. Tarjouskilpailun huolellisen järjestämisen haasteeseen liittyy myös tarkasteluvuoden kunnan koulukuljetusten kilpailuttaminen. Koulukuljetusten kilpailuttamisen tuloksena jouduttiin kuljetukset jakamaan kahdelle yritykselle. Tämä lisäsi kuljetuskustannuksia ja vaikutti osaltaan budjetin ylitykseen. Kunnan sivistystoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella tarkastuslautakunta pitää todennäköisenä, että seuraavan kilpailutuksen järjestäminen ns. kokonaispakettiratkaisuna vältetään edellisen kaltainen ongelma. Syksyllä 2008 tehtiin kunnallisaloite päivähoidon siirtämisestä kunnan sivistyspalveluiden toimialaan. Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitetta asiaa valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta. Päätösesityksessä todetaan mm: Kunnalla on laaja mahdollisuus organisoida varhaiskasvatuspalvelut perheitä parhaiten palvelevalla tavalla. Sitten myöhemmin: päivähoidon hallintokunnan valinta ei ole ainoastaan tekninen asia, vaan ennen kaikkea arvovalinta. Tehtäessä valintaa perusturvapalvelujen ja sivistyspalvelujen välillä joudutaan miettimään, painotetaanko päivähoidon sosiaalipoliittista/hoivaperusteista vai koulutuspoliittista/oppimisperusteista näkökulmaa. Vastauksen lopussa vielä todetaan: päivähoidon hallinnollinen sijainti ratkaistaan osana kunnan palvelutuotannon organisoimista kunnassa vuonna 2009 käynnistyvän strategiatyön pohjalta ja erityisesti strategiatyön yhteydessä käytyyn arvokeskusteluun perustuen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön välillä on käyty keskustelua päivähoidon vastuuministeriöstä. Paineita on ollut muuttaa päivähoito sosiaalipalvelusta varhaiskasvatuspalveluksi. Taustalla on se, että kunnat ovat viime vuosina siirtäneet päivähoitoa sosiaalitoimesta opetustoimeen. Äskettäin julkaistussa selvityksessä siirtopäätöksen tehneissä kunnissa on todettu etuina mm. se, että lapsen siirtyminen päivähoidosta kouluun helpottuu sekä tehostaa henkilöstön yhteistyötä ja tilojen käyttöä. Koska kunnat saavat jatkossakin itse päättää hallintomallista niin tarkastuslautakunta, sivistyslautakunnan vastaukseen vedoten, pitää tarpeellisena käydä kunnassa asiasta arvokeskustelu ja tehdä sen pohjalta päätös siitä, mihin hallintokuntaan päivähoito sijoittuu. Liikuntatoimen ulkoliikuntapaikoista ehkä eniten keskustelua on herättänyt kirkonkylän keskusurheilukentän paikka. Kunnan luottamuselimissä on suunniteltu kentän siirtämisestä toiseen paikkaan. Suurimmat käyttäjäryhmät, liikuntatoimi, kenttää käyttävät urheiluseurat ja kentän lähikoulut ovat ilmaisseet tukensa kentän säilymisestä nykyisellä paikallaan. Tarkastuslautakunnan mielestä tulee kuntalaisten ja erityisesti kentän keskeisten käyttäjäryhmien tarve ottaa huomioon liikuntapaikkojen sijainnista päätettäessä. 3.6 Perusturvapalvelut Perusturvapalveluiden strategisina päämäärinä ovat asiakaslähtöisesti järjestetyt oikea-aikaiset peruspalvelut, jotka ovat tehokkaita ja vaikuttavia. Perusturvapalveluiden perustehtävänä on edistää kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Talous Kunnanvaltuusto hyväksyi syyskuussa 2008 perusturvapalveluiden käyttötalousmenot vuodelle Käyttötalousmenojen arvioitiin tuolloin olevan yhteensä euroa. Perusturvalauta-

10 kunta käsitteli kesä- ja syyskuun 2009 kokouksissaan perusturvapalveluiden toimenpiteitä vuoden 2009 talousarviossa pysymiseksi. Vuoden 2009 talousarvio oli jäänyt tasapainottamatta huolimatta lisääntyneistä palvelujen kasvusta. Säästöjä haettiin seuraavilta perusturvan alueilta: sosiaalityö- ja vammaispalvelusta, koti- ja laitoshoidosta, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä päivähoidosta. Säästötavoitteista huolimatta perusturvalautakunta haki kunnanvaltuustolta lisämäärärahaa euroa erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Kunnanvaltuusto myönsi joulukuussa 2009 perusturvapalveluille euron lisämäärärahan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat kuitenkin euroa suuremmat kuin tarkistetussa talousarviossa Tilinpäätös ja toimintakertomus Toimintakate on tilinpäätöksessä euroa. Talousarviossa toimintakate on euroa, ylitystä talousarvioon nähden on euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut ovat ylittyneet talousarvioon nähden 3,3 prosenttia eli euroa. Toimintakulujen kasvu johtuu pääosin palvelujen ostojen sekä maksettujen avustusten kasvusta. Palvelujen ostoihin sisältyvät erikoissairaanhoidon menot (taulukko 3 ja taulukko 4). TA + muutos TP 2009 TP 2008 TP Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Taulukko 3. Vuoden 2009 toimintakulujen kasvuun vuodesta 2008 on vaikuttanut osaltaan yleinen taloudellinen lama, jonka johdosta palvelujen tarve on kasvanut (noin 2,416 milj. euroa) samoin kuin kunnan maksamien avustusten määrä kotitalouksille (noin 0,539 milj. euroa). Vuodesta 2007 lähtien toimintakulut ovat kasvaneet 19,6 prosenttia. Toimintakulujen kasvua on tapahtunut kaikissa muissa kululuokissa, paitsi aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa TA + muutos 2009 TP 2009 TP 2008 TP 2007 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot

11 Taulukko 4: Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 103,8 prosenttia eli kasvua on ollut euroa. Toimintatuottojen lisäys johtuu arvioitua suuremmasta työllistämistuesta, elatustukituloista, arvioitua suuremmasta perustoimeentulotukeen saatavasta valtionavusta sekä sotainvalidien kotipalveluihin saatavista valtion korvauksista. Vuodesta 2007 toimintotuotot ovat lisääntyneet 13,8 prosenttia. Toimintatuottojen kasvu johtuu pääasiassa myynti- ja maksutuottojen kasvusta Terveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on pystytty tuottamaan lakisääteisesti ja vakiintuneessa laajuudessa. Influenssa A (H1N1) -epidemia on vaikuttanut koko terveyspalveluiden syksyn 2009 toimintaan. Laajamittainen rokotuskampanja sekä syksyn infektiopotilaiden määrän kasvu on vaatinut työvoimaa. Terveystarkastuksia on jouduttu perumaan epidemian ja rokotusten aikana. Terveyskeskuskäyntejä oli vuonna 2009 yhteensä ( vuonna 2008). Mielenterveyskeskuskäyntejä oli yhteensä (3 474 vuonna 2008). Erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2008 olivat euroa ja euroa vuonna 2009 eli kasvua oli euroa. Sairaanhoitopiiri on siirtynyt DRG -pohjaiseen laskutukseen somaattisen vuodeosastohoidon osalta erikoissairaanhoidossa, jonka kustannukset alittuivat euroa. Erikoissairaanhoidossa lisääntyi voimakkaasti psykiatrisen hoidon tarve, esimerkiksi lastenpsykiatrian kustannukset olivat euroa eli euroa enemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon psykiatrian klinikan poliklinikkakäyntejä oli yhteensä (1 563 vuonna 2008) ja hoitopäiviä (3 294 vuonna 2008). Perusterveydenhuollossa on täyttämättä psykiatrin vakanssi sekä joitakin muita vakansseja. Psykiatrin tehtäviä on hoidettu erilaisin järjestelyin muun muassa ostopalveluina. Muiden lääkäreiden vakanssit on täytetty. Mielenterveyspotilaiden hoitoon on vuonna 2009 hankittu mielenterveysasiakkaille tarkoitettua ryhmätoimintaa, jonka on todettu ehkäisevän muun muassa laitoshoitoa. Samoin on ostettu nuorisopsykiatrisia palveluja sekä työtoimintaa Vanhustyö Vanhustyössä panostettiin erityisesti avohoitoon ja kuntoutukseen. Omaishoidon tuella hoidettiin yhteensä 108 asiakasta. Omaishoidontuen piirissä oli 10,2 prosenttia yli 75-vuotiasta (tavoite oli 6 %). Tuki myönnettiin kaikille myöntämiskriteerit täyttäville, joka aiheutti omaishoidontuen määrärahan ylityksen. Ennaltaehkäisevässä työssä on panostettu vanhusten toimintakyvyn säilyttämiseen, ja kaikille kotihoidon asiakkaille on tehty voima-ja tasapainotestaus (Voitas). Voitas-ryhmiä on järjestetty yhteistyössä liikuntatoimen, Haukiputaan Heiton ja Kiiminkijoen Opisto Oy:n kanssa. Vanhusten päivätoiminta toimi edelleen ja ryhmä kokoontui kolme kertaa viikossa. Muistitestejä on vuoden 2009 aikana tehty 169 henkilölle ja hoito on aloitettu 23 asiakkaalle Sosiaalityö ja vammaispalvelut Aikuissosiaalityössä talouden taantuma ja 14 prosentin työttömyysaste heijastuivat toimeentulotuen kustannusten kasvuun. Toimeentulopäätökset tehtiin syksyllä 2009 viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemusten määrä kasvoi 22,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Päätöksenteko mahdollistui sosiaalityöntekijöiden ja toimistotyöntekijöiden työnjaon tarkistamisella sekä yhden määräaikaisen toimistotyöntekijän lisäresursoinnilla. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiireellisiä lasten sijoituksia tehtiin 20, joista 6 tehtiin virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksessä.

12 Vammaispalvelussa astui voimaan lain muutos, jonka mukaan henkilökohtainen apu määriteltiin vaikeavammaiselle henkilölle subjektiiviseksi oikeudeksi ja maksuttomaksi sosiaalipalveluksi. Keskeisiä muutoksia olivat myös palvelutarpeen selvittäminen määräajassa sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman laatiminen ja päätöksenteon viivytyksettömyys. Lasten ja perheiden pahoinvointi näkyi lisääntyvinä kiireellisinä sijoituksina. Ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys järjestettiin toukokuun loppuun saakka yhteistyössä Oulun seudun kanssa ja alkaen ostopalveluna Lastensuojelu Merikratos Oy:n ja yhteistyössä 9 ympäristökunnan kanssa. Päihdehuollon palveluja ei tuotettu päihdelain ja asetuksen edellyttämällä tavalla, koska asiakkaita ei voitu ohjata aikaisemman käytännön mukaisesti Oulun A-klinikalle johtuen A-klinikan resurssivajeesta ja ensisijaisuudesta hoitaa oman kunnan asiakkaat. Lisäksi päihdehuollon ja lastensuojelun jälkihuollon sosiaaliohjaajan toimi jätettiin täyttämättä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi syksyllä Päivähoito Alkuvuodesta päivähoitopaikkaa ei pystytty tarjoamaan velvoiteaikaan ja perheet järjestivät eri tavoin lastensa hoidon odotellessaan päivähoitopaikan järjestymistä. Edelliseen vuoteen verrattuna päiväkodeissa hoidettavien lasten määrä kasvoi 40 lapsella ja perhepäivähoidossa 11 lapsella. Vuorohoidossa lasten lukumäärä väheni 20 lapsella. Väheneminen tapahtui lähinnä iltahoidossa, sillä yö- ja viikonloppuhoidon tarve vastaavasti kasvoi. Merkittävä muutos edellisiin vuosiin oli lukukaudelle esiopetusikäisten määrän kasvu 53 lapsella, mikä lisäsi tila- ja henkilöresurssien tarvetta (joulukuussa 2008 esikoululaisia oli 296, kun vastaava luku joulukuussa 2009 oli 349). Tilat esiopetukselle löytyivät elokuussa 2009 käyttöön otetussa Länsituulen koululta, jonne muutti esikoulu Punahilkka (kaksi ryhmää) ja lisäksi yksi esiopetusryhmä. Vapautuneisiin Jatulin tarhan tiloihin perustettiin kaksi päiväkotiryhmää. Proomupuiston päiväkodin laajennus valmistui koululta vapautuneisiin tiloihin suunnitellusti elokuun alkuun, jolloin päiväkoti sai yhden lisäosaston (21 lasta). Kesäkuun lopussa yksityinen päiväkoti Aurinkotupa lopetti yllättäen toimintansa, jolloin 18 lasta jäi ilman hoitopaikkaa. Loppuvuoden aikana asetuksen mukaisissa ajoissa on pysytty, sillä kaikille hoitopaikkaa tarvitseville lapsille saatiin järjestettyä kunnallinen hoitopaikka mm. uusilla tilaratkaisuilla ja kasvattamalla päiväkotiryhmien kokoa. Yhteenveto tulojen ja menojen ylityksistä/alituksista tulosalueittain: Perusturvapalvelut Hallinto Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Päivähoitopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Taulukko 5: Toimintatuotot ovat ylittyneet hallinnossa, sosiaalipalveluissa sekä kotihoito- ja vanhuspalveluissa, mutta alittuneet terveys- ja päivähoitopalveluissa. Toimintakate alittui hallinnossa ja päivähoidossa, mutta ylittyi muilla tulosalueilla euroa.

13 Sosiaalipalvelujen toimintatulojen ylitys on kertynyt mm. arvioidusta suuremmasta työllistämistuesta, elatustukituloista, toimeentulotuen takaisinperinnästä ja perustoimeentulotukeen saatavasta valtioavusta. Toimintamenojen ylitys selittyy valtaosaltaan vammaispalvelujen asiakaspalveluostojen ja avustusten, kuljetuspalvelujen ja omaishoidontuen määrän kasvulla. Lisäksi ylittyivät toimeentulotukikulut, työmarkkinatuen kuntaosuus, kehitysvammahuolto ja työllistämismenot. Kotihoito- ja vanhustenpalvelujen tulot ylittyivät sotainvalidien palveluista maksettavien valtion korvausten osalta. Toimintamenojen osalta ylitys on henkilöstömenoissa, omaishoidontuessa, hoitotarvikkeissa ja sotainvalidien kotihoidon ostopalveluissa. Päivähoidon tulot alittuivat, koska päivähoitomaksutulot oli ylibudjetoitu. Päivähoitotulot kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna 5 prosenttia. Menojen alitus selittyy valtaosaltaan henkilöstökulujen arvioitua pienemmällä toteutumisella. Talousarviovaiheessa käyttötalouteen oli budjetoitu suunniteltujen tilaratkaisujen menoja, jotka eivät toteutuneet tai toteutuivat viivästyneinä. Tämän lisäksi palveluja sijoitettiin kunnan olemassa oleviin tiloihin mm. Länsituulen koululle. Avustukset ylittyivät yksityisen päivähoidon kasvun vuoksi. 3.7 Tekniset palvelut Teknisen palvelun perustehtävänä on vastata kiinteistöjen ja kunnallistekniikan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tavoitteena on toimivien kiinteistöjen ja liikenneyhteyksien tuottaminen kuntalaisten käyttöön mahdollisimman hyvällä kustannus/laatusuhteella. Tavoitteiden arviointiin käytetään mittareina mm. tiestön kuntoa, kiinteistöjen energiankulutusta ja terveellisyyttä. Tehtävää hoidetaan muun muassa rakennustarkastusten avulla. Palvelujen toimivuutta mitataan käyttäjäkyselyillä, käyttäjäpalavereissa ja tavanomaisilla kuntalaispalautteilla. Tekniset palvelut on tarjonnut osaamistaan kunnan kiinteistöjen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitopalveluihin sekä teiden ja yleisten alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen tonttilaitokselle. Myös yhteistyö vesi- ja viemäriverkoston rakentamisessa ja kunnossapidossa Haukiputaan Veden tarpeisiin on toiminut moitteettomasti. Ostopalveluiden käyttö on keskittynyt kunnallistekniikan rakentamiseen tarvittaviin koneisiin ja materiaalihankintoihin. Positiivista on, että kunnassa on hallituksen hyväksymä tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeet, joka ohjaa hyvin, miten investointisuunnitelma tulee toteuttaa. Kunnan kiinteistöjen kunto on kokonaisuutena kohtalainen, mutta tiestön kunto on heikko. Teknisestä arvosta laskettuna korjausvelkaa on milj. euroa ja se lisääntyi vuoden 2009 aikana noin eurolla. Jotta korjausvelan kasvaminen estetään, kunnossapitomäärärahaa tulee lisätä noin euroa nykyisestä.

14 Kiinteistöjen hoidetut kuutiomäärät Hoidetut kuutiomäärät/ henkilö Kuva Hoidetut kuutiot/ henkilö Tilastoista näkyy, että henkilöstön kiinteistöjen hoitoon käytetty työtaakka on lisääntynyt viime vuosien aikana (kuva 1). Kiinteistöjen hoidettavat kuutiomäärät yhtä työntekijää kohden ovat kasvaneet vuoden 2006 määrästä lähes kuutiota. Vuonna 2006 oli hoidettava kuutiomäärä ja vuonna 2009 jo kuutiota henkilöä kohden. Kiinteistöjen hoitokustannukset Kiinteistöjen hoitokustannukset euroa / m Kiinteistön hoito 11,28 11,81 8,48 10,91 Siivous 23,46 22,53 23,72 23,7 Kuva 2. Oheinen kuva näyttää (kuva 2), että viime vuosien aikana kiinteistöjen hoitoon käytettävät euromäärät neliötä kohden ovat pysyneet samana tai pienentyneet, vaikka palkkakustannukset ovat nousseet. Tämä osoittanee sen, että kiinteistöjen huollosta ja korjauksista on jouduttu tinkimään. Säännölliset huolto- ja siivoustoimet ovat kuitenkin kiinteistöjen edullisinta kunnon ylläpitoa. Kunnan investointiohjelman mukaan lähitulevaisuudessa ei näköpiirissä ole, että korjausvelkaa voitaisiin pienentää. Investointiohjelmassa ovat muun muassa Kellon koulukeskuksen yläkoulun, kunnanviraston, kirkonkylän ja yläkoulun peruskorjaukset, joten niihin on tehty vain pakolliset korjaukset. Jos investoinnit eivät toteudu aikataulun mukaisesti, riskinä on, että kiinteistöihin aiheutuu jo olemassa olevaa suurempaa vaurioituneisuutta. Tuleville vuosille on tulossa lisäksi mittavia korjaushankkeita, kuten terveyskeskuksen vuodeosasto, Jatuli 1-vaihe ja Vesijatuli.

15 Myönnetyt rakennusluvat Myönnettyjen rakennuslupien prosentuaalinen jakautuminen 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, kaava% kaava up% Kuva 3. Tällä hetkellä vajaa kolmannes myönnetyistä rakennusluvista on myönnetty suunnittelutarveratkaisun perusteella Myönteinen suuntaus on suunnittelutarveratkaisujen prosentuaalisen osuuden pieneneminen viime vuosien aikana, sillä kunnallistekniikan rakentaminen ja muiden palvelujen tarjoaminen tehokkaasti ja taloudellisesti edellyttää suunnitelmallisuutta rakentamiseen. Jätevesiasetuksen, toimeenpano eteni kunnassa hyvin, sillä merkittävä määrä kiinteistöjä liitettiin viemäriverkostoon ja uusia hankkeita on käynnistetty mm. Jokikylässä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osalta on tärkeää, että luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden välillä on saumaton yhteistyö. Tuloskorttien mukaan tarkastusvuoden aikana aloitettua luottamushenkilöiden perehdyttämistä jatketaan ensi vuonna. Yhtenä keinona henkilöstön osaamisen, uusien työmenetelmien kehittämisen ja motivaation ylläpitämisessä voi työnantaja käyttää kehityskeskustelujen kautta tulevia viestejä. Tavoitteena onkin ollut, että keskustelut käydään vuoden aikana kaikkien työntekijöiden osalta. Tavoite on kuitenkin osin jäänyt toteutumatta. 4. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Haukiputaan Kehitys Oy Tavoite 1. Toimitilojen vuokrausasteen pitäminen mahdollisimman korkealla Haukiputaan Kehitys Oy:n toimitilojen vuokrausaste vuoden 2009 lopussa oli 73,7 prosenttia, mitä ei voida pitää pitkällä tähtäyksellä riittävänä. Yhtiön mukaan tämä johtuu suurten teollisuustilojen ylitarjonnasta Oulun seudulla ja vaikeasta suhdannetilanteesta.

16 Tavoite 2. Yrityspalveluiden vaikuttavuuden lisääminen Yhtiön yrityspalvelutoiminnalla tavoitellaan myönteisiä asiakasvaikutuksia kuten menestyvää alkavaa yritystoimintaa ja yritysten kasvua. Palveluiden vaikuttavuutta yhtiö on pyrkinyt aikaansaamaan asiakastarpeisiin pohjautuvalla monipuolisella palveluvalikoimalla ja laajan asiantuntijaverkoston käytöllä. Asiantuntijaverkostoa on saatu Iin ja Haukiputaan yhteisen ESR -rahoitteisen Hai - hankkeen kautta. Uusia yrityksiä perustettiin 84 Haukiputaalle vuonna 2009 ja vanhoja lopetti 54 kappaletta. Aloittaneista yrityksistä suurin osa oli yhden hengen yrityksiä. Tässä suhdannetilanteessa yritysten kasvua ei liene tapahtunut. Tavoite 3. Holstinmäen vetovoiman parantaminen yritysten sijaintipaikkana. Tavoite toteutetaan yhdessä kunnan tonttilaitoksen kanssa. Hanke ei käynnistynyt, koska rahoitus oli avoinna. Tavoite 4. Hanketoiminnan tehokas hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä Yhtiö osallistui hanketoimintaan vuonna 2009 neljässä erilaisessa roolissa. Yhtiö käytti hankerahoitusta itse järjestämiensä yrityspalveluiden aikaansaamiseen ja osallistui yhteistyökumppanina muiden tahojen hallinnoimien hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi yhtiö koordinoi tai toimi hankehallinnoijana tiettyjen alueiden tai kohteiden suunnittelussa ja toimi Haukiputaan kunnan investointihankkeissa hankesuunnittelu- ja rahoituskonsulttina. Yhtiön taloutta kuvaavat seuraavat luvut (taulukko 6): Vuosi Liikevaihto Pitkäaikaiset lainat Osakepääoma Tilikauden ylijäämä Taulukko Kiinteistö Oy Simppulanhaka Tavoite 1. Kiinteistökannan arvon säilyttäminen ja kehittäminen määrätietoisella kiinteistönpidolla, joka perustuu perusparannus- ja kunnossapitosuunnitelmiin sekä mahdolliseen täydentävään ja korvaavaan uudistuotantoon. Harjuntie 8, Tornitie 4 ja Harjuntie 6 kerrostaloja peruskorjattiin 1,8 milj. eurolla ja suunnitelmallista kunnossapitoa tehtiin muissa kiinteistöissä. Tavoite 2. Yhtiön tehtävänä on tarjota asiakkaille turvallinen ja kilpailukykyinen asumismuoto. Monipuolinen, myös erityisryhmien tarpeet huomioonottava asuntokanta, mahdollistaa pitkäaikaiset asiakassuhteet. Kiinteistö Oy Simppulanhakan asunnoista suurin osa on suunnattu yksineläjille ja pienille perheille. Yhtiöllä on erityisryhmille suunnattuja asuntoja mm. Martinniemessä, Santaholmalla ja Kiviniemessä. Palveluasumisessa yhtiö vuokraa asunnot suoraan ikääntyneille.

17 Yhtiön asuntokanta lienee tarvetta vastaava, koska arviointivuoden 624 hakijasta suurin hakijaryhmä olivat vuotiaat yhden tai kahden hengen taloudet. Eniten haettiin kaksioita. Hakijamäärä lisääntyi 102:lla edellisestä vuodesta. Yhtiön taloutta kuvaavat seuraavat luvut (taulukko 7): Vuosi Liikevaihto 3,64 milj. 3,78 milj. Pitkäaikaiset lainat 19,23 milj. 18,31 milj. Oma pääoma 1,83 milj. 1,86 milj. Taulukko Kiiminkijoen Opisto Oy Tavoite 1. Monipuolisten vapaan sivistystyön ja kulttuuripalvelujen tuottamisen ja järjestämisen kustannustehokkuuden parantaminen sekä toiminnan tason säilyttäminen. Kiiminkijoen Opisto Oy hoitaa toimialueellaan Haukiputaan ja Kiimingin kunnissa vapaasta sivistystyöstä voimassa olevan lain mukaista kansalaisopistotoimintaa ja lisäksi järjestää taiteen perusopetuksesta voimassa olevan lain mukaisen opetuksen vuonna Ylikiimingin kunnan liittyessä Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta Oulun kaupungista tuli yhtiön osakas. Haukiputaan ja Kiimingin kunnat ostivat yhtiöltä kulttuuritoiminnasta säädetyn lain tarkoittamat palvelut. Kiiminkijoen opisto toteutti Haukiputaalla tuntia monipuolista opetusta eri-ikäisille kuntalaisille valtakunnan keskiarvoa edullisemmalla hinnalla. Kuntalaisista yli 20 prosenttia osallistui opiston järjestämään koulutukseen. Opiskelijoiden määrä kerran laskettuna oli Haukiputaalla Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien mukaan Kiiminkijoen opisto oli vuonna 2009 Suomen kahdenneksitoista suurin kansalaisopisto. Tavoite 2. Opiston palvelutuotannon taloudellisen pohjan vahvistaminen Opiston palvelutuotannon taloudellista pohjaa on vahvistettu tehostamalla kurssimaksujen keräämistä ja henkilöstösäästöillä. Edellä mainituista syistä tilinpäätös oli euroa voitollinen. Oma pääoma saatiin kasvatetuksi 70,2 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna jäi vielä alle 50 prosentin. Myös Haukiputaan kunnalta otettu laina on maksettu kokonaan. Tavoite 3. Opistotoiminnan tavoitteiden seurannan parantaminen Opistotoiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioivista mittareista ovat tavalliset määrälliset mittarit jo vertailukäytössä. Vuosittainen tuntimäärä ja osallistujamäärät eri ainealueilla ja kunnissa sekä tuntihinnan ja kustannusten kehitys vuositasolla arvioivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Laadullisten mittareiden kehittämistyö on edelleen käynnissä. Vuonna 2009 tehtiin ensimmäisen kerran asiakastyytyväisyyskysely uuden hallinto-ohjelman avulla otoksena sähköpostitse ja tyytyväisyys oli hyvää luokkaa eli vastausten keskiarvo oli 4,2/5.

18 Tavoite 4. Opiston vaikuttavuuden lisääminen ja yhteistyömuotojen ja -verkostojen kehittäminen Opiston vaikuttavuutta Oulun seudulla ja myös valtakunnallisesti on edistänyt monipuolisen koulutustarjonnan lisäksi vilkas kulttuurituotanto. Yhteistyötä on tehty monien eri tahojen mm. koulut, seurakunta, monet yhdistykset, Oulu-opisto, Mannerheimin lastensuojeluliitto kanssa. Opiston talousluvut ovat seuraavat (taulukko 8): Vuosi Liikevaihto Tilikauden ylijäämä Oma pääoma Pitkäaik. lainat Taulukko Liikelaitos Haukiputaan Vesi Tavoite 1. Kuntalaisille tarjotaan hyvätasoiset vesihuoltopalvelut kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Asiakkaille toimitettu talousvesi on täyttänyt talousvesiasetuksen laatuvaatimukset 100 prosenttisesti ja laatusuositukset 95 prosenttisesti. Vesijohtoverkoston hukkavesiprosentti on ollut alhainen, alle 9 prosenttia. Vesijohtoverkoston painetaso on yleisesti 3,5-4,5 bar. Putkirikkojen ja muiden jakelukeskeytysten määrä on laskenut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viemärin ennaltaehkäisevään kunnossapitoon on panostettu ja viemäritukosten määrä on laskenut noin 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Laitoksen oman jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset ovat lupaehtojen mukaiset prosentuaalisten lupaehtojen osalta, pitoisuuksien osalta on ollut pientä ylitystä vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Veden ja jäteveden perus- ja käyttömaksut ovat valtakunnan keskiarvon alapuolella, joten toimintaa voidaan pitää kustannustehokkaana. Tavoite 2. Käyttöomaisuus pidetään hyvässä kunnossa ja uusinvestoinnit tehdään suunnitelmallisesti. Viemäriverkostoa on saneerattu kertomusvuonna ennätysmäärä ja viemäriverkoston hulevesiprosentti on kääntynyt selvään laskuun. Vesijohtoverkoston saneeraustöitä on tehty alueilla, joissa on käynnissä laajempia tiestö- ympäristöinvestointeja. Kunnan pohjoisosien vesijohtoverkoston latvaosien painetason parantamiseksi on Mietunperälle rakennettu uusi paineenkorotusasema. Tekniikaltaan ja rakenteiltaan vanhentuneen Saviaron vedenottamon saneerauksen suunnittelu on ollut käynnissä koko kertomusvuoden. Varsinainen saneeraus ajoittuu vuoteen Vuoden 2009 investointimenojen määrä oli 1,45 milj. euroa (nettomääräisenä 1,21 milj. ). Laitoksen tulevia investointeja on arvioitu noin 10 vuoden jänteellä.

19 Tavoite 3. Riskienhallinta ja varautuminen ovat ajan tasalla. Varautumissuunnitelma ja toimintaohjeet häiriötilanteita varten on päivitetty kertomusvuonna. Kriisiviestintäkoulutusta on annettu koko toimintaorganisaatiolle. Kriisiviestintäkortti on otettu käyttöön ja ensimmäinen harjoitus tehty. Tavoite 4. Korvaus peruspääomasta on euroa vuonna 2009 ja euroa vuosina Kunnalle on maksettu suunnitelman mukaisesti euroa korvausta peruspääomasta. Summa on 5 prosenttia liikelaitoksen liikevaihdosta. Liikelaitoksen talousluvut ovat seuraavat (taulukko 9): Vuosi Liikevaihto (ulkoinen) Oma pääoma Pitkäaikaiset lainat Tilikauden ylijäämä (ulk.) Taulukko Haukiputaan elinkeinostrategia Kehittyvän kunnan elinvoiman perustekijöitä on terve talous ja menestyvä yritystoiminta. Nämä turvaavat riittävän työllisyyden ja hyvän verotuspohjan kunnan monipuoliselle kehittämiselle. Elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on vahvistaa alueen talouden kilpailukykyä ja sitä kautta palvelujen tuottamisessa tarvittavia resursseja. Täten elinkeinostrategia on merkittävä osa koko kuntastrategiaa. Kunnan vahvoja toimialoja ovat viime vuosina perinteisesti olleet mekaaninen puunjalostusteollisuus, rakentaminen ja elektroniikkateollisuus. Näiden merkitys on viime aikoina ollut vähenemässä, kuten laajemminkin Oulun seudulla. Sen sijaan palvelualojen työpaikat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla näyttäisivät lisääntyvän. Vaikka Haukiputaalla viime vuosina yritysten määrä on myönteisesti lisääntynyt, niin nämä pääasiassa yhden-kahden hengen perheyritystyyppiset työpaikat eivät valitettavasti ole turvanneet kunnan työpaikkaomavaraisuuden tasoa, joka on vuonna 2009 pudonnut alle 60 prosenttiin. Patentti ja rekisterihallituksen tilaston mukaan Haukiputaalla oli yritysten määrä kaikkiaan 1.160, joista asunto-osakeyhtiöitä oli 162. Yrityksiä oli syntynyt vuoden aikana 83 ja niitä lopetti 54. Työllinen työväki oli ja työttömyysprosentti vuoden 2009 lopussa 14,5 prosenttia. Oulun seudun kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana on taantumassa. Tämän vuoksi seutuyhteistyön kehittämistä elinkeinoelämän näkökulmasta tulee tehostaa. Se merkitsisi ennen muuta erikoistumista ja verkostojen kehittämistä. Tässä erityisesti Oulun yliopiston aseman säilyttäminen ja sen edelleen kehittäminen on avainasemassa. Myös ammattikorkeakoulua ja toisen asteen kouluja tulee kehittää vastaamaan globalisoituvan yhteiskunnan haasteita.

20 Positiivisena kehityksenä tarkastuslautakunta pitää lisääntynyttä vuorovaikutusta kuntakonsernissa tytäryhtiöiden ja emon kesken. Toimintakertomukseen sisältyvät kattavat kuvaukset tytäryhtiöiden toiminnasta. 5. YHTEENVETO Vuosi 2009 on ollut uuden valtuuston sisäänajovuosi. Muutamaa ylireagointia lukuun ottamatta valtuustotyöskentely on ollut asiallista. Aika-ajoin on päästy hedelmälliseen keskusteluun päätettävistä asioista. Positiivisena piirteenä on nähtävissä kaikkien valtuustoryhmien oikea vastuunkantaminen kunnan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kasvavan kunnan talous on saatu sikäli oikeille raiteille, että alijäämä saataneen katetuksi vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Se edellyttänee veroprosentin korottamista. Tiukalla talouskuurilla on myös haittapuolensa. Varsinkin perusturvapalvelujen osalta ollaan juustohöylän käyttämisessä jo äärirajoilla. Osastohoitotyössä olevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien sairauslomat lisääntyivät edellisvuodesta. Tarvittavia investointeja ei ole voitu tehdä. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta euroa. Kuitenkaan kasvu ei johtunut DRG -laskutuksesta, sillä vain somaattisen vuodeosastohoidon osalta siirryttiin erikoissairaanhoidossa tähän laskutusmuotoon. Sen kustannukset päinvastoin alittuivat eurolla. On huomattava, että vaikka erikoissairaanhoito on kunnille kallista, se on asukasta kohti Pohjois- Pohjanmaan Sairaanhoitopiirissä toiseksi halvinta kaikkiin sairaanhoitopiireihin verrattuna. Haukiputaalla ovat lasten ja nuorten psyykkiset sairaudet voimakkaasti lisääntyneet. Psykiatrin viran täyttäminen on ensiarvoisen tärkeä. Sivistyspalvelujen budjetin ylitys johtui pääasiassa vaikeavammaisten oppilaiden ostopalveluiden hinnan noususta ja sairaalakoulun opetuspäivän hinnan noususta. Sairaalakoulun opetuspäivien määrä lisääntyi 148 päivästä (vuonna 2008) 605 opetuspäivään. Kunnan kiinteistöjen kuntokatselmus on tehty vuosina Sen mukaan kiinteistöjen korjausvelka on milj. euroa. Korjausvelka lisääntyi vuoden 2009 aikana euroa. Investointiohjelman mukaan tätä velkaa ei pystytä pienentämään. Käytettävissä olevat resurssit riittävät vain ns. palokunta- työhön eli kun vika tulee, se korjataan. Haukiputaan kunnan toimintasääntö on ollut vuoden voimassa. Nyt on jo tarvetta sen toimivuuden tarkasteluun ja uusimiseen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kunnan tiedottamisvastuussa olevan viranhaltijan tulisi kuulua kunnan johtoryhmään. Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen valtaa viranhaltijavalinnoissa voitaisiin myös tarkastella toimintasääntöä uudistettaessa. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen myönteisestä kehityksestä BSC -menetelmään liittyvässä tuloskorttien työstämisessä. Kriittisten menestystekijöiden ja mittaamisen määrittämisessä on tapahtunut konkretisoitumista. Tämä näkyy erityisesti sivistyspalvelujen ja perusturvapalvelujen tuloskorteissa. Myös toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa on edistytty. Keskeistä BSC -sovellutuksissa on saada strategiatietoisuus ja sen toteuttaminen koko henkilöstöön, johdosta suoritustasolle asti. Muutokseen ja hyvien käytäntöjen kehittämiseen tarvitaan koko henkilöstön työpanosta. Tulosta syntyy silloin, kun koko henkilöstö sitoutuu muutoksiin, joiden tavoiteasetantaan se pääsee itse vaikuttamaan.

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA. Arviointikertomus 2010

HAUKIPUTAAN KUNTA. Arviointikertomus 2010 HAUKIPUTAAN KUNTA Arviointikertomus 2010 Tarkastuslautakunta 19.5.2011 Sisältö 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 4 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet... 4 1.2 Arvio tarkastuslautakunnan saamasta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS

ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS ULVILAN TARKASTUSLAUTAKUNNAN VUODEN 2006 ARVIOINTIKERTOMUS 1. LAUTAKUNNAN TOIMINTA 1.1. Kokoonpano Ulvilan kaupungin tarkastuslautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä puheenjohtaja Pentti Tuomola varalla Minna

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA. Arviointikertomus 2010

HAUKIPUTAAN KUNTA. Arviointikertomus 2010 HAUKIPUTAAN KUNTA Arviointikertomus 2010 Tarkastuslautakunta 19.5.2011 Sisältö 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 4 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet... 4 1.2 Arvio tarkastuslautakunnan saamasta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32

TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 TYRNÄVÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2015 32 Tarkastuslautakunta 2013-2016 28.09.2015 AIKA 28.09.2015 18:00-19:35 PAIKKA Lautakuntien huone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 22 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 34 23 TILINTARKASTAJAN

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Tarkastuslautakunta 9.12.2009 16.9.2010 15.9.2011 25.9.2012

ALAVIESKAN KUNTA Tarkastuslautakunta 9.12.2009 16.9.2010 15.9.2011 25.9.2012 1 ALAVIESKAN KUNTA Tarkastuslautakunta 9.12.2009 16.9.2010 15.9.2011 25.9.2012 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA JA TYÖOHJLEMA Valtuustokausi 2009 2012 Työohjelma 2010 Työohjelma 2011 Työohjelma

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia)

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.2008 (ilman liikelaitoksia) Maakunnan talousarvio 2008 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 13.12.2007 135. Sosiaali- ja terveystoimialan osalta on hyväksyttyä

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014. 1. Tarkastuslautakunta M Ä N T T Ä - V I L P P U L A N K A U P UN K I MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkastuslautakunta Saap. t 3 / L 20 1 5 Dnro x.015 20 K v a 1 t. 1 20 L 5 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGINVALTUUSTOLLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Laillisuus ja Kokous todettiin laillisesti koollekutsu tuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjan tarkastajaksi Liisa Halotie-Flink

Laillisuus ja Kokous todettiin laillisesti koollekutsu tuksi ja päätösvaltaiseksi. Valittiin pöytäkirjan tarkastajaksi Liisa Halotie-Flink PÖYTÄKIRJA 8/2009 1 Aika 31.03.2009 klo 16:00-17:10 Paikka Kunnanvirasto / kh 2 Osallistujat Nimi Klo Tehtävä Läsnä Pitkälä Juhani 16:00-17:10 puheenjohtaja Haaparanta Helena 16:00-17:10 jäsen Halotie-Flink

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3. 62, liite 3 Käyttötalous Tulosalue HENKILÖSTÖ- HALLINTO -1 050 333 110 000-940 333-1 369 682 142 595-1 227 087-319 350 32 595-286 755 Toimintakulut

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin

Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin Sosiaali- ja terveyslk 50 11.10.2011 Kunnanhallitus 317 07.11.2011 Lisämäärärahan myöntäminen sosiaalityöhön, vammaispalveluihin, päivähoitoon ja vanhusten asumispalveluihin 351/030.033/2010 SOSTE 50 Sosiaali-

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

9 Kolmannesvuosiraportti ja talousarvioseuranta 30.4.2015 / perusturvalautakunta

9 Kolmannesvuosiraportti ja talousarvioseuranta 30.4.2015 / perusturvalautakunta Mäntyharju Kokouskutsu 1 (10) Aika 27.05.2015, klo 16:00 Paikka Kunnantalon kokoushuone Kalla Käsiteltävät asiat 7 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 8 Pöytäkirjan tarkastus 9 Kolmannesvuosiraportti

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely

2. Lautakunta, neuvostot, sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä, niiden tehtäväalueet kokoonpano ja esittely SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä 23.1.2002, muutos 1.12.2004, muutos 15.6.2005 voimaan 1.7.2005, muutos 21.6.2006 voimaan 1.8.2006, muutokset kv 12.12.2012, voimaa 1.1.2013 SOSIAALI-

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015

KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KARIJOEN KUNTA KOKOUSKUTSU KUNNANVALTUUSTO No 3/2015 KOKOUSAIKA 30.06.2015 klo 19.00-. KOKOUSPAIKKA Karijoen kunnanvirasto, valtuustosali. KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia no Liite no 19 20 21 1,2 22 3 23 4 24

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Perjantai 04.05.2012 klo 9.00 15.10

Perjantai 04.05.2012 klo 9.00 15.10 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2012 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Perjantai 04.05.2012 klo 9.00 15.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot