ARVIOINTIKERTOMUS 2009

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2009 Haukipudas Tarkastuslautakunta

2 Sisältö 1.TARKASTUSLAUTAKUNTA Lautakunnan kokoonpano vuonna Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet TAUSTAA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleistä Talouden tasapainotusohjelma Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskushallinto ja hallintopalvelut Sivistyspalvelut Opetus Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi ja nuorisotoimi Johtopäätöksiä sivistystoimesta Perusturvapalvelut Talous Tilinpäätös ja toimintakertomus Terveydenhuolto Vanhustyö Sosiaalityö ja vammaispalvelut Päivähoito Tekniset palvelut KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Haukiputaan Kehitys Oy Kiinteistö Oy Simppulanhaka Kiiminkijoen Opisto Oy Liikelaitos Haukiputaan Vesi Haukiputaan elinkeinostrategia YHTEENVETO Liite... 21

3 1.TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.2 Lautakunnan kokoonpano vuonna 2009 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Juhani Pitkälä, puheenjohtaja Pasi Possakka, varapuheenjohtaja Helena Haaparanta Liisa Halotie-Flink Anja Leskinen Taisto Tammela Jouko Jussila Maarit Rekilä Ville Jaaranto Tuija Kamutta-Apuli Mari Leppilampi Tauno Heikkilä 1.2 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet Tarkastuslautakunnan on KuntaL 71 :n 2 momentin mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja konsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Saman lain 3 momentin mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassaolevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. KuntaL 75 :n 3 momentin mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Haukiputaan kunnan toimintasäännön 53 :ssä on valtuusto lisäksi määrännyt lautakunnan seuraamaan tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tilintarkastajan tehtävien suorittamista sekä tekemään tarvittaessa esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehtimaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tekemään aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusi tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2009 aikana 9 kertaa. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana Paula Hellén- Toivanen, JHTT ja avustajana Aarne Pohjola, JHTT, HTM. Tilintarkastajalla on toimintasäännön 52 :n mukainen läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tarkastuslautakunta päättää toimintasäännön 52 :n 2 momentin mukaan itse esittelijästään. Esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja Juhani Pitkälä ja sihteerinä Tuija Tiikkala. Arviointitehtävää suoritettaessa lautakunnan jäsenten esteellisyydet on huomioitu kuntalain ja hallintolain säädösten mukaisina. Tarkastuslautakunta on tehnyt koko toimikauttaan koskevan arviointisuunnitelman, jossa vuoden 2009 painopistealueeksi valittiin Haukiputaan kunnan sivistyspalvelut. Työskentelyssä on edetty vuosittaisen työohjelman mukaisesti. Lautakunta on suorittanut keskuudessaan hallinnonaloittaisen tehtäväjaon. Tarkastuslautakunta on valmistautunut katselmuksiin ja arviointitilanteisiin etukäteen. Haastateltaville on mm. lähetetty valmis kysymysluettelo soveltuvin osin valmisteltavaksi ja vastattavaksi. Lautakunta vieraili uudessa Länsituulen koulussa ja Haukiputaan Kehitys Oy:n tiloissa.

4 2. TAUSTAA Haukiputaan kunnan poliittista toimintaa on sävyttänyt vuoden 2009 aikana kuntaliitosselvitysten tekeminen. Kunnanvaltuusto teki päätöksen, jonka mukaan Haukiputaan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Kuitenkin kunnanvaltuusto päätti , että Haukipudas on mukana kuuden kunnan monikuntaliitosselvityksessä. Tästä monikuntaliitoksesta kaikkien kuuden kunnan valtuustot tekevät päätöksensä Vaikka monikuntaliitos on mahdollisuuksien rajoissa, on valtuusto hyväksynyt uuden kuntastrategian marraskuussa Sen visio tavoitevuodelle 2016 on: Vetovoimainen yli asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän, merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle. Slogan Hyvän tuulen Haukipudas on myös linjassa positiivisen mielikuvan synnyttämisessä miellyttävästä asuinkunnasta. Haukiputaan kunnan toimintaa ohjaavat arvot ovat: Avoimuus ja rehellisyys sekä hallinnon läpinäkyvyys Oikeudenmukaisuus ja ihmisen kunnioittaminen Toimiva vuorovaikutus ja sitoutuminen Luovuus ja kehittäminen 3. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTU- MINEN 3.1 Yleistä Vuoden 2009 tilinpäätöksen ylijäämä on 2,055 milj. euroa. Lähes puolet tuloksesta selittyy 1,0 miljoonan euron suuruisen ylimääräisen poistoeron purun tekemisellä. Normaalisti tehtyä poistoeroa tuloutetaan (puretaan) taseesta vuosittain varauksella katetun investoinnin vuosipoistojen verran. Ylimääräiseen poistoeron purkuun lienee syynä ylijäämän korottaminen ja alijäämän kattamisen nopeuttaminen. Kunnan vuoden 2009 taloustilannetta kuvaava ylijäämä olisi 1,055 milj. euroa. Vuoden 2009 ylijäämällä lyhennettynä alijäämää on jäljellä 3,571 milj. euroa. Toimintakertomuksen teksti antaa joiltakin osin väärän kuvan kunnan taloustilanteen kehityksestä. Mm. rahoituslaskelman tunnuslukujen sanotaan parantuneen viime vuosina, vaikka vuoden 2009 rahoituslaskelman tunnusluvut huononivat vuosista , joita on käytetty vertailulukuina. Tunnusluvuista kassavarojen riittävyys laski edellisen vuoden kolmesta päivästä yhteen päivään, vaikka kunnalla oli vuoden lopussa kassalainaa 9,2 miljoonaa ja verotuloja oli saatu joulukuun lopulla 5,2 miljoonaa. Kassavarojen riittämättömyys osoittaa kunnan rahoituskriisin samoin kuin omavaraisuusasteen huonontuminen edelleen 43 prosentista 41 prosenttiin ja suhteellisen velkaantuneisuuden kasvu 63 prosentista 69 prosenttiin. Kriisikunnan tunnusmerkit ovat Valtioneuvoston asetuksen mukaan seuraavat: 1) kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3) asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;

5 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Kuntien vuoden 2009 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan koko maan kuntien lainakanta oli keskimäärin /asukas ja keskimääräinen tuloveroprosentti 18,55. Seuraavasta taulukosta ilmenee, että Haukipudas täyttää edelleen kriisikunnan tunnusmerkit tuloveroprosentin, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaantuneisuuden ja kumulatiivisen alijäämän osalta (taulukko 1). Tunnusluku Haukipudas Kriisikunnan tunnusmerkit Tuloveroprosentti 19,75 19,05 Lainat/asukas Omavaraisuusaste 41 % alle 50 % Suhteell. velkaantuneisuus 69 % yli 50 % Kumulatiivinen alijäämä 3,571 milj. Taulukko 1. Kunnan alhainen omavaraisuusaste ja suuri lainamäärä vaikeuttavat kunnan selviytymistä lähivuosien erittäin suurista investointitarpeista. Taloussuunnitelman mukaan vuosien investointitarpeet ovat bruttomäärältään 56,0 miljoonaa euroa. Osaratkaisuksi ongelmaan on kaavailtu investointien toteuttamista ns. elinkaarimallilla. Tämän mallin toteutuminen näyttää kuitenkin epävarmalta. 3.2 Talouden tasapainotusohjelma Toimintakertomuksessa ei ole yhtenäistä selvitystä siitä, miten talouden tasapainotusta on tehty ja miten kukin tasapainotusohjelman tavoite on toteutunut. Lautakuntien toimintakertomuksista käy kuitenkin ilmi, että talouden tasapainotuskeinona on ollut suurelta osin talousarvion alimitoitus erityisesti perusturvapalvelujen ja teknisten palvelujen osalta. Tasapainotuskeinona on ollut myös välttämättömien investointien ja kunnossapitotöiden siirtäminen, jolloin investointipaineista ja korjausvelasta on tullut kohtuuttoman suuria. Kuntalaissa sanotaan: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä tavoite ei ole toteutunut perusturvan ja teknisen toimen osalta. Talousarvion toistuva alimitoitus ei ole järkevää, koska se vinouttaa toimintaa. Alimitoitus antaa lisäksi luottamushenkilöille väärän kuvan taloudellisten voimavarojen riittävyydestä (taulukko 2). Taloudellinen tavoite Talouden tasapainottaminen/ alijäämät katettuna vuonna 2011 Välitilinpäätöskäytännön kehittäminen ja hyödyntäminen Taloudellisuus ja tehokkuus/vuosikate asukasta kohti Taulukko 2. Tavoitteen toteutuminen Tavoite toteutui vuoden 2009 osalta, mutta taantuman vuoksi kaikki alijäämät saatanee katettua vasta vuonna Tavoite toteutui. Välitilinpäätös on lisännyt suunnitelmallisuutta ja päättäjien tarvitsemaa informaatiota. Kunnan omat toiminnat hoidettiin tehokkaasti. Vuosikate aleni, mutta riitti hyvin kattamaan poistot.

6 3.3 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Haukiputaan kunnan sisäinen valvonta on järjestetty päivitettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuslautakunnan saaman käsityksen mukaan kunnassa on tietoisesti pyritty eliminoimaan ns. vaarallisten työyhdistelmien syntymistä, joilla pyritään estämään väärinkäytöksiä. 3.4 Keskushallinto ja hallintopalvelut Haukiputaan kunnassa välitilinpäätöskäytäntö vakiintui vuoden 2009 aikana. Taloudenhoito jämäköityi ja vuoden tilinpäätöksen ennustettavuus parani. Elokuun loppuun asti ulottuva talouden seuranta oli niin hyvää, että ylijäämän suuruus saatettiin ennustaa melkoisella tarkkuudella. Keskushallinnon ensimmäisenä tavoitteena oli riittävät peruspalvelut. Peruspalveluiden saatavuuden ja laadun mittareita on kehitettävä. Toinen tavoite oli onnistunut maankäyttö. Tämä tavoite on toteutunut kunnan kasvun hillitsemisen osalta. Tavoitteena oli alle 2 prosentin kasvu ja toteutuma oli 1,5 prosenttia. Myös maankäytön ja rakentamisen toteuttamisohjelmaluonnos (Mato) on valmistunut. Mato-ryhmän työskentely on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuonut suunnitteluun jämäkkyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Keskushallinnon tuloskorteissa on tavoitteita henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation parantamisesta. Tässä näytetään onnistuneen sairauspoissaolopäivien vähenemisen perusteella. Sairauspäivät laskivat edellisestä vuodesta 458 päivällä (2.2 %). Tosin muut poissaolot sitä vastoin lisääntyivät henkilöstöraportin mukaan päivällä (3 %). Henkilöstön koulutustavoite oli: Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen käytetään vähintään 1 prosentti palkkasummasta. Tämä tavoite toteutui osittain. Koko kunnan tasolla koulutusmäärärahoja käytettiin vain runsas kolmannes tavoitteesta. Tarkastuslautakunnan mielestä tavoite on hyvä ja siihen tulee pyrkiä. Keskushallinnon ja hallintopalveluiden työtä on parannettu priorisoimalla työtehtäviä ja uudistamalla työtapoja. Parityöskentely ja tiimityö ovat tehostaneet työtekoa. Lisäksi on laadittu uusi rekrytointiohje sekä otettu käyttöön virkojen ja toimien täyttölupamenettely. Hallintopalvelut -vastuualueeseen perustettiin vuonna 2008 tonttilaitos, joka oli tarkoitus liikelaitostaa vuonna Tämä tavoite ei näytä toteutuvan. Tonttilaitoksen ja muiden yksiköiden välisiä prosesseja tulee kehittää.

7 3.5 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen tehtävänä on tarjota kuntalaisille opetus- ja vapaa-ajan palveluja, joilla edistetään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Täten sivistyspalvelut vastaa Haukiputaan kunnan perusopetuksen, lukio-opetuksen järjestämisestä ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä vapaa-ajan palveluista, johon kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Haukiputaan sivistysstrategiaa voidaan kuvata kehittyvänä prosessina, jonka vaikutukset näkyvät niin opetuksen kuin vapaa-ajan alueilla. Yhtenä mittarina kehittyvästä toiminnasta voidaan nähdä tuloskorttien laadun taso, joka on noussut viime vuosina tavoitteen asettamisen ja toteutumisen arvioinnin osalta. Ilmeisesti myös henkilöstön kiinnostus niiden työstämiseen on lisääntynyt. Sivistyspalvelujen budjetin ylitys oli tarkasteluvuonna euroa. Merkittävimmät ylitykset johtuivat vaikeavammaisten oppilaiden ostopalveluiden hinnan noususta, sekä sairaalakoulun palveluja tarvitsevien oppilaiden opetuspäivän hinnan noususta ja opetuspäivien määrän lisääntymisestä edellisen vuoden 148 päivästä 605 opetuspäivään. Lisäksi nousi kunnassa erityisoppilaiden määrä edellisen vuoden 152 oppilaasta 172 oppilaaseen, jonka vuoksi jouduttiin perusopetuslain mukaisesti lisäämään erityisluokkia. Haukiputaan peruskoulun 8. ja 9. luokkien ja lukioluokkien 1. ja 2. vuoden opiskelijoille on tehty valtakunnallinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämä terveyskysely. Kysely koskee mm. kouluoloja, terveyttä ja terveystottumusta sekä opiskelijahuoltoa. Kahden vuoden takaisesta mittauksesta opiskelijat olivat kokeneet heikentymistä fyysisissä työoloissa ja työilmapiirissä. Myös yläluokkalaiset olivat kokeneet terveydenhoitoon ja lääkärille pääsyn vaikeutuneen. Vaikka kaikilla mittareilla ei kehitys ollut taantunut vuoden 2007 mittaukseen verrattuna, niin voidaan kuitenkin kysyä, onko tuloksilla merkitystä oppimisvaikeuksiin ja erityisoppilaiden määrän lisääntymiseen Opetus Yleisesti opetuksen puolella on havaittavissa kunnan väkiluvun tasaantuminen. Tämä näkyy mm. siinä, että perusopetuksen opiskelijamäärä on vakiintunut. Syyskuun laskentapäivänä vuoden 2009 opiskelijamäärä oli kun se edellisenä vuonna oli Haukiputaalla oli havaittavissa sama ilmiö kuin koko maassa, eli lukioon hakeutui vähemmän peruskoulunsa päättäneistä kuin ammattikouluun. Kunnan 287:stä peruskoulun päättäneestä alle puolet, eli 136 hakeutui lukioon. Merkille pantavaa on se, että lukion opiskelijamäärä on laskenut edellisestä vuodesta 14,5 opiskelijalla. Sama suunta on myös lukionsa päättäneiden osalta, eli kun vuonna 2008 heitä oli 88, niin vuonna 2009 vain 73 opiskelijaa. Perusopetuksessa ala-asteen opetusryhmien keskimääräinen koko oli 20,0 opiskelijaa, mikä on lähes samalla tasolla kuin viime vuosien keskiarvo. Sen sijaan yläkoululaisten ryhmien keskiarvo, 16,3, on laskenut edellisistä vuosista keskimäärin yhdellä opiskelijalla. Perusopetuksen kustannukset opiskelijaa kohden tarkasteluvuonna olivat euroa, kun 2008 vastaavat kustannukset olivat euroa. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan aikaisemmin esiin tulleet menojen lisäykset, mutta myös opettajien palkkaratkaisut sekä osaltaan Länsituulen koulun käynnistämiseen liittyvät haasteet.

8 3.5.2 Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi Kirjastotoiminnassa oli vuonna 2008 painopisteenä lasten lukuharrastuksen lisääminen. Tämän merkitys näkyi myös tarkasteluvuonna 2009, eli lasten kirjalainaukset lisääntyivät edellisen vuoden tapaan yli 10 prosentilla. Lasten lisäksi myös aikuisille on järjestetty erilaisia aktiviteetteja. Samoin on Martinniemen ja Kellon aukioloaikoja jatkettu. Toimenpiteiden vaikutus on näkynyt erityisesti kirjalainauksien lisääntymisenä, sillä yhteensä kirjalainaukset ylittivät ensimmäisen kerran lainan määrän. Riippumatta kehittyneestä toiminnasta on kunnan kirjastotoimen menot erittäin alhaiset, eli 38,75 euroa asukasta kohden. Kulttuuripuolella merkillepantavaa on Teatterikuopan kävijämäärän voimakas kasvu. Vuoden asiakasmäärä oli , kun se edellisenä vuonna oli Kulttuuritoimen kustannukset asukasta kohden olivat 2,95 euroa, joka on samansuuruinen kuin viime vuosien keskiarvo Liikuntatoimi ja nuorisotoimi Liikuntatoimessa on pyritty yhteistyössä nuorisotoimen, kolmannen sektorin ja Oulun seudun muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan väestön ja erityisesti nuorten liikunnan kehittämiseen erilaisin projektein. Sisäliikuntapaikoista mainittakoon uimahallin kävijämäärä, joka edelleen kasvoi kahden prosentin vuosivauhdilla ollen tarkasteluvuonna Liikuntatoimen kustannukset ja liikuntapaikkojen kunnossapito asukasta kohden olivat yhteensä 70,98 euroa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 5,66 euroa. Nuorisotoimintaan saatiin tarkasteluvuonna erityisnuoriso-ohjaajan toimi. Jatuliin on avattu syksyllä 2009 erillinen nuorisotila. Yhteensä neljän kuukauden aikana on kävijämäärä ollut noin nuorta. Tilojen yhteyteen on perustettu myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen toimipiste. Myös edellisenä vuonna avattuja Martinniemen ja Kellon toimintapisteitä on kehitelty. Nuorisotoimeen satsaus näkyy myös kustannusten nousuna. Asukasta kohden kustannukset ovat 10,68 euroa, jota määrää ei voida pitää korkeana. Koko vapaa-aikatoimen kustannukset olivat tarkasteluvuonna asukasta kohden 173,89 euroa, jossa on pientä laskua edelliseen vuoteen Johtopäätöksiä sivistystoimesta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tästä näkökulmasta tarkastuslautakunta tuo esille seuraavia asioita tarkasteluvuoden sivistystoiminnan arvioinnissa. Länsituulen koulun musiikkivälineiden hankintapäätöksestä oli haettu oikaisua Markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus oli sittemmin kumonnut osan Haukiputaan hankintayksikön päätöksestä todeten, että virhe voidaan tässä tapauksessa korjata ainoastaan siten, että hankintayksikkö suorittaa soitinryhmien 1,3,4 ja 6 osalta uuden tarjousten vertailun käyttämällä tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja tekemällä sen perusteella uuden perustellun hankintapäätöksen. Sivistystoimenjohtaja on tehnyt uuden päätöksen Markkinaoikeuden ohjeistuksen mukaisesti, jonka myös sivistyslautakunta on hyväksynyt. Uuden hankintapäätöksen voittaja on sama kuin ensimmäisessä hankintapäätöksessä. Sivistystoimenjohtaja ja Länsituulen koulun rehtori ovat esitelleet musiikkivälineiden hankintaprosessia varsin yksityiskohtaisesti tarkastuslautakunnalle. Tämän perusteella voidaan todeta, että kunnan viranhaltijat ja sivistyslautakunta ovat tehneet kokonaistaloudellisesti perustellun päätök-

9 sen. Tarkastuslautakunta arvostaa myös sitä, että välineistön valintaprosessissa on asiantuntijoina käytetty koulun oman alan henkilökuntaa. Toisaalta valitusprosessi osoittaa, kuinka tärkeää on kilpailutuksen järjestämisessä ottaa huomioon hankintalain säädökset. Tarjouskilpailun huolellisen järjestämisen haasteeseen liittyy myös tarkasteluvuoden kunnan koulukuljetusten kilpailuttaminen. Koulukuljetusten kilpailuttamisen tuloksena jouduttiin kuljetukset jakamaan kahdelle yritykselle. Tämä lisäsi kuljetuskustannuksia ja vaikutti osaltaan budjetin ylitykseen. Kunnan sivistystoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella tarkastuslautakunta pitää todennäköisenä, että seuraavan kilpailutuksen järjestäminen ns. kokonaispakettiratkaisuna vältetään edellisen kaltainen ongelma. Syksyllä 2008 tehtiin kunnallisaloite päivähoidon siirtämisestä kunnan sivistyspalveluiden toimialaan. Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitetta asiaa valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta. Päätösesityksessä todetaan mm: Kunnalla on laaja mahdollisuus organisoida varhaiskasvatuspalvelut perheitä parhaiten palvelevalla tavalla. Sitten myöhemmin: päivähoidon hallintokunnan valinta ei ole ainoastaan tekninen asia, vaan ennen kaikkea arvovalinta. Tehtäessä valintaa perusturvapalvelujen ja sivistyspalvelujen välillä joudutaan miettimään, painotetaanko päivähoidon sosiaalipoliittista/hoivaperusteista vai koulutuspoliittista/oppimisperusteista näkökulmaa. Vastauksen lopussa vielä todetaan: päivähoidon hallinnollinen sijainti ratkaistaan osana kunnan palvelutuotannon organisoimista kunnassa vuonna 2009 käynnistyvän strategiatyön pohjalta ja erityisesti strategiatyön yhteydessä käytyyn arvokeskusteluun perustuen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön välillä on käyty keskustelua päivähoidon vastuuministeriöstä. Paineita on ollut muuttaa päivähoito sosiaalipalvelusta varhaiskasvatuspalveluksi. Taustalla on se, että kunnat ovat viime vuosina siirtäneet päivähoitoa sosiaalitoimesta opetustoimeen. Äskettäin julkaistussa selvityksessä siirtopäätöksen tehneissä kunnissa on todettu etuina mm. se, että lapsen siirtyminen päivähoidosta kouluun helpottuu sekä tehostaa henkilöstön yhteistyötä ja tilojen käyttöä. Koska kunnat saavat jatkossakin itse päättää hallintomallista niin tarkastuslautakunta, sivistyslautakunnan vastaukseen vedoten, pitää tarpeellisena käydä kunnassa asiasta arvokeskustelu ja tehdä sen pohjalta päätös siitä, mihin hallintokuntaan päivähoito sijoittuu. Liikuntatoimen ulkoliikuntapaikoista ehkä eniten keskustelua on herättänyt kirkonkylän keskusurheilukentän paikka. Kunnan luottamuselimissä on suunniteltu kentän siirtämisestä toiseen paikkaan. Suurimmat käyttäjäryhmät, liikuntatoimi, kenttää käyttävät urheiluseurat ja kentän lähikoulut ovat ilmaisseet tukensa kentän säilymisestä nykyisellä paikallaan. Tarkastuslautakunnan mielestä tulee kuntalaisten ja erityisesti kentän keskeisten käyttäjäryhmien tarve ottaa huomioon liikuntapaikkojen sijainnista päätettäessä. 3.6 Perusturvapalvelut Perusturvapalveluiden strategisina päämäärinä ovat asiakaslähtöisesti järjestetyt oikea-aikaiset peruspalvelut, jotka ovat tehokkaita ja vaikuttavia. Perusturvapalveluiden perustehtävänä on edistää kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Talous Kunnanvaltuusto hyväksyi syyskuussa 2008 perusturvapalveluiden käyttötalousmenot vuodelle Käyttötalousmenojen arvioitiin tuolloin olevan yhteensä euroa. Perusturvalauta-

10 kunta käsitteli kesä- ja syyskuun 2009 kokouksissaan perusturvapalveluiden toimenpiteitä vuoden 2009 talousarviossa pysymiseksi. Vuoden 2009 talousarvio oli jäänyt tasapainottamatta huolimatta lisääntyneistä palvelujen kasvusta. Säästöjä haettiin seuraavilta perusturvan alueilta: sosiaalityö- ja vammaispalvelusta, koti- ja laitoshoidosta, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä päivähoidosta. Säästötavoitteista huolimatta perusturvalautakunta haki kunnanvaltuustolta lisämäärärahaa euroa erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Kunnanvaltuusto myönsi joulukuussa 2009 perusturvapalveluille euron lisämäärärahan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat kuitenkin euroa suuremmat kuin tarkistetussa talousarviossa Tilinpäätös ja toimintakertomus Toimintakate on tilinpäätöksessä euroa. Talousarviossa toimintakate on euroa, ylitystä talousarvioon nähden on euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut ovat ylittyneet talousarvioon nähden 3,3 prosenttia eli euroa. Toimintakulujen kasvu johtuu pääosin palvelujen ostojen sekä maksettujen avustusten kasvusta. Palvelujen ostoihin sisältyvät erikoissairaanhoidon menot (taulukko 3 ja taulukko 4). TA + muutos TP 2009 TP 2008 TP Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Taulukko 3. Vuoden 2009 toimintakulujen kasvuun vuodesta 2008 on vaikuttanut osaltaan yleinen taloudellinen lama, jonka johdosta palvelujen tarve on kasvanut (noin 2,416 milj. euroa) samoin kuin kunnan maksamien avustusten määrä kotitalouksille (noin 0,539 milj. euroa). Vuodesta 2007 lähtien toimintakulut ovat kasvaneet 19,6 prosenttia. Toimintakulujen kasvua on tapahtunut kaikissa muissa kululuokissa, paitsi aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa TA + muutos 2009 TP 2009 TP 2008 TP 2007 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot

11 Taulukko 4: Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 103,8 prosenttia eli kasvua on ollut euroa. Toimintatuottojen lisäys johtuu arvioitua suuremmasta työllistämistuesta, elatustukituloista, arvioitua suuremmasta perustoimeentulotukeen saatavasta valtionavusta sekä sotainvalidien kotipalveluihin saatavista valtion korvauksista. Vuodesta 2007 toimintotuotot ovat lisääntyneet 13,8 prosenttia. Toimintatuottojen kasvu johtuu pääasiassa myynti- ja maksutuottojen kasvusta Terveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on pystytty tuottamaan lakisääteisesti ja vakiintuneessa laajuudessa. Influenssa A (H1N1) -epidemia on vaikuttanut koko terveyspalveluiden syksyn 2009 toimintaan. Laajamittainen rokotuskampanja sekä syksyn infektiopotilaiden määrän kasvu on vaatinut työvoimaa. Terveystarkastuksia on jouduttu perumaan epidemian ja rokotusten aikana. Terveyskeskuskäyntejä oli vuonna 2009 yhteensä ( vuonna 2008). Mielenterveyskeskuskäyntejä oli yhteensä (3 474 vuonna 2008). Erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2008 olivat euroa ja euroa vuonna 2009 eli kasvua oli euroa. Sairaanhoitopiiri on siirtynyt DRG -pohjaiseen laskutukseen somaattisen vuodeosastohoidon osalta erikoissairaanhoidossa, jonka kustannukset alittuivat euroa. Erikoissairaanhoidossa lisääntyi voimakkaasti psykiatrisen hoidon tarve, esimerkiksi lastenpsykiatrian kustannukset olivat euroa eli euroa enemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon psykiatrian klinikan poliklinikkakäyntejä oli yhteensä (1 563 vuonna 2008) ja hoitopäiviä (3 294 vuonna 2008). Perusterveydenhuollossa on täyttämättä psykiatrin vakanssi sekä joitakin muita vakansseja. Psykiatrin tehtäviä on hoidettu erilaisin järjestelyin muun muassa ostopalveluina. Muiden lääkäreiden vakanssit on täytetty. Mielenterveyspotilaiden hoitoon on vuonna 2009 hankittu mielenterveysasiakkaille tarkoitettua ryhmätoimintaa, jonka on todettu ehkäisevän muun muassa laitoshoitoa. Samoin on ostettu nuorisopsykiatrisia palveluja sekä työtoimintaa Vanhustyö Vanhustyössä panostettiin erityisesti avohoitoon ja kuntoutukseen. Omaishoidon tuella hoidettiin yhteensä 108 asiakasta. Omaishoidontuen piirissä oli 10,2 prosenttia yli 75-vuotiasta (tavoite oli 6 %). Tuki myönnettiin kaikille myöntämiskriteerit täyttäville, joka aiheutti omaishoidontuen määrärahan ylityksen. Ennaltaehkäisevässä työssä on panostettu vanhusten toimintakyvyn säilyttämiseen, ja kaikille kotihoidon asiakkaille on tehty voima-ja tasapainotestaus (Voitas). Voitas-ryhmiä on järjestetty yhteistyössä liikuntatoimen, Haukiputaan Heiton ja Kiiminkijoen Opisto Oy:n kanssa. Vanhusten päivätoiminta toimi edelleen ja ryhmä kokoontui kolme kertaa viikossa. Muistitestejä on vuoden 2009 aikana tehty 169 henkilölle ja hoito on aloitettu 23 asiakkaalle Sosiaalityö ja vammaispalvelut Aikuissosiaalityössä talouden taantuma ja 14 prosentin työttömyysaste heijastuivat toimeentulotuen kustannusten kasvuun. Toimeentulopäätökset tehtiin syksyllä 2009 viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemusten määrä kasvoi 22,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Päätöksenteko mahdollistui sosiaalityöntekijöiden ja toimistotyöntekijöiden työnjaon tarkistamisella sekä yhden määräaikaisen toimistotyöntekijän lisäresursoinnilla. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiireellisiä lasten sijoituksia tehtiin 20, joista 6 tehtiin virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksessä.

12 Vammaispalvelussa astui voimaan lain muutos, jonka mukaan henkilökohtainen apu määriteltiin vaikeavammaiselle henkilölle subjektiiviseksi oikeudeksi ja maksuttomaksi sosiaalipalveluksi. Keskeisiä muutoksia olivat myös palvelutarpeen selvittäminen määräajassa sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman laatiminen ja päätöksenteon viivytyksettömyys. Lasten ja perheiden pahoinvointi näkyi lisääntyvinä kiireellisinä sijoituksina. Ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys järjestettiin toukokuun loppuun saakka yhteistyössä Oulun seudun kanssa ja alkaen ostopalveluna Lastensuojelu Merikratos Oy:n ja yhteistyössä 9 ympäristökunnan kanssa. Päihdehuollon palveluja ei tuotettu päihdelain ja asetuksen edellyttämällä tavalla, koska asiakkaita ei voitu ohjata aikaisemman käytännön mukaisesti Oulun A-klinikalle johtuen A-klinikan resurssivajeesta ja ensisijaisuudesta hoitaa oman kunnan asiakkaat. Lisäksi päihdehuollon ja lastensuojelun jälkihuollon sosiaaliohjaajan toimi jätettiin täyttämättä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi syksyllä Päivähoito Alkuvuodesta päivähoitopaikkaa ei pystytty tarjoamaan velvoiteaikaan ja perheet järjestivät eri tavoin lastensa hoidon odotellessaan päivähoitopaikan järjestymistä. Edelliseen vuoteen verrattuna päiväkodeissa hoidettavien lasten määrä kasvoi 40 lapsella ja perhepäivähoidossa 11 lapsella. Vuorohoidossa lasten lukumäärä väheni 20 lapsella. Väheneminen tapahtui lähinnä iltahoidossa, sillä yö- ja viikonloppuhoidon tarve vastaavasti kasvoi. Merkittävä muutos edellisiin vuosiin oli lukukaudelle esiopetusikäisten määrän kasvu 53 lapsella, mikä lisäsi tila- ja henkilöresurssien tarvetta (joulukuussa 2008 esikoululaisia oli 296, kun vastaava luku joulukuussa 2009 oli 349). Tilat esiopetukselle löytyivät elokuussa 2009 käyttöön otetussa Länsituulen koululta, jonne muutti esikoulu Punahilkka (kaksi ryhmää) ja lisäksi yksi esiopetusryhmä. Vapautuneisiin Jatulin tarhan tiloihin perustettiin kaksi päiväkotiryhmää. Proomupuiston päiväkodin laajennus valmistui koululta vapautuneisiin tiloihin suunnitellusti elokuun alkuun, jolloin päiväkoti sai yhden lisäosaston (21 lasta). Kesäkuun lopussa yksityinen päiväkoti Aurinkotupa lopetti yllättäen toimintansa, jolloin 18 lasta jäi ilman hoitopaikkaa. Loppuvuoden aikana asetuksen mukaisissa ajoissa on pysytty, sillä kaikille hoitopaikkaa tarvitseville lapsille saatiin järjestettyä kunnallinen hoitopaikka mm. uusilla tilaratkaisuilla ja kasvattamalla päiväkotiryhmien kokoa. Yhteenveto tulojen ja menojen ylityksistä/alituksista tulosalueittain: Perusturvapalvelut Hallinto Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Päivähoitopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Taulukko 5: Toimintatuotot ovat ylittyneet hallinnossa, sosiaalipalveluissa sekä kotihoito- ja vanhuspalveluissa, mutta alittuneet terveys- ja päivähoitopalveluissa. Toimintakate alittui hallinnossa ja päivähoidossa, mutta ylittyi muilla tulosalueilla euroa.

13 Sosiaalipalvelujen toimintatulojen ylitys on kertynyt mm. arvioidusta suuremmasta työllistämistuesta, elatustukituloista, toimeentulotuen takaisinperinnästä ja perustoimeentulotukeen saatavasta valtioavusta. Toimintamenojen ylitys selittyy valtaosaltaan vammaispalvelujen asiakaspalveluostojen ja avustusten, kuljetuspalvelujen ja omaishoidontuen määrän kasvulla. Lisäksi ylittyivät toimeentulotukikulut, työmarkkinatuen kuntaosuus, kehitysvammahuolto ja työllistämismenot. Kotihoito- ja vanhustenpalvelujen tulot ylittyivät sotainvalidien palveluista maksettavien valtion korvausten osalta. Toimintamenojen osalta ylitys on henkilöstömenoissa, omaishoidontuessa, hoitotarvikkeissa ja sotainvalidien kotihoidon ostopalveluissa. Päivähoidon tulot alittuivat, koska päivähoitomaksutulot oli ylibudjetoitu. Päivähoitotulot kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna 5 prosenttia. Menojen alitus selittyy valtaosaltaan henkilöstökulujen arvioitua pienemmällä toteutumisella. Talousarviovaiheessa käyttötalouteen oli budjetoitu suunniteltujen tilaratkaisujen menoja, jotka eivät toteutuneet tai toteutuivat viivästyneinä. Tämän lisäksi palveluja sijoitettiin kunnan olemassa oleviin tiloihin mm. Länsituulen koululle. Avustukset ylittyivät yksityisen päivähoidon kasvun vuoksi. 3.7 Tekniset palvelut Teknisen palvelun perustehtävänä on vastata kiinteistöjen ja kunnallistekniikan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tavoitteena on toimivien kiinteistöjen ja liikenneyhteyksien tuottaminen kuntalaisten käyttöön mahdollisimman hyvällä kustannus/laatusuhteella. Tavoitteiden arviointiin käytetään mittareina mm. tiestön kuntoa, kiinteistöjen energiankulutusta ja terveellisyyttä. Tehtävää hoidetaan muun muassa rakennustarkastusten avulla. Palvelujen toimivuutta mitataan käyttäjäkyselyillä, käyttäjäpalavereissa ja tavanomaisilla kuntalaispalautteilla. Tekniset palvelut on tarjonnut osaamistaan kunnan kiinteistöjen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitopalveluihin sekä teiden ja yleisten alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen tonttilaitokselle. Myös yhteistyö vesi- ja viemäriverkoston rakentamisessa ja kunnossapidossa Haukiputaan Veden tarpeisiin on toiminut moitteettomasti. Ostopalveluiden käyttö on keskittynyt kunnallistekniikan rakentamiseen tarvittaviin koneisiin ja materiaalihankintoihin. Positiivista on, että kunnassa on hallituksen hyväksymä tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeet, joka ohjaa hyvin, miten investointisuunnitelma tulee toteuttaa. Kunnan kiinteistöjen kunto on kokonaisuutena kohtalainen, mutta tiestön kunto on heikko. Teknisestä arvosta laskettuna korjausvelkaa on milj. euroa ja se lisääntyi vuoden 2009 aikana noin eurolla. Jotta korjausvelan kasvaminen estetään, kunnossapitomäärärahaa tulee lisätä noin euroa nykyisestä.

14 Kiinteistöjen hoidetut kuutiomäärät Hoidetut kuutiomäärät/ henkilö Kuva Hoidetut kuutiot/ henkilö Tilastoista näkyy, että henkilöstön kiinteistöjen hoitoon käytetty työtaakka on lisääntynyt viime vuosien aikana (kuva 1). Kiinteistöjen hoidettavat kuutiomäärät yhtä työntekijää kohden ovat kasvaneet vuoden 2006 määrästä lähes kuutiota. Vuonna 2006 oli hoidettava kuutiomäärä ja vuonna 2009 jo kuutiota henkilöä kohden. Kiinteistöjen hoitokustannukset Kiinteistöjen hoitokustannukset euroa / m Kiinteistön hoito 11,28 11,81 8,48 10,91 Siivous 23,46 22,53 23,72 23,7 Kuva 2. Oheinen kuva näyttää (kuva 2), että viime vuosien aikana kiinteistöjen hoitoon käytettävät euromäärät neliötä kohden ovat pysyneet samana tai pienentyneet, vaikka palkkakustannukset ovat nousseet. Tämä osoittanee sen, että kiinteistöjen huollosta ja korjauksista on jouduttu tinkimään. Säännölliset huolto- ja siivoustoimet ovat kuitenkin kiinteistöjen edullisinta kunnon ylläpitoa. Kunnan investointiohjelman mukaan lähitulevaisuudessa ei näköpiirissä ole, että korjausvelkaa voitaisiin pienentää. Investointiohjelmassa ovat muun muassa Kellon koulukeskuksen yläkoulun, kunnanviraston, kirkonkylän ja yläkoulun peruskorjaukset, joten niihin on tehty vain pakolliset korjaukset. Jos investoinnit eivät toteudu aikataulun mukaisesti, riskinä on, että kiinteistöihin aiheutuu jo olemassa olevaa suurempaa vaurioituneisuutta. Tuleville vuosille on tulossa lisäksi mittavia korjaushankkeita, kuten terveyskeskuksen vuodeosasto, Jatuli 1-vaihe ja Vesijatuli.

15 Myönnetyt rakennusluvat Myönnettyjen rakennuslupien prosentuaalinen jakautuminen 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, kaava% kaava up% Kuva 3. Tällä hetkellä vajaa kolmannes myönnetyistä rakennusluvista on myönnetty suunnittelutarveratkaisun perusteella Myönteinen suuntaus on suunnittelutarveratkaisujen prosentuaalisen osuuden pieneneminen viime vuosien aikana, sillä kunnallistekniikan rakentaminen ja muiden palvelujen tarjoaminen tehokkaasti ja taloudellisesti edellyttää suunnitelmallisuutta rakentamiseen. Jätevesiasetuksen, toimeenpano eteni kunnassa hyvin, sillä merkittävä määrä kiinteistöjä liitettiin viemäriverkostoon ja uusia hankkeita on käynnistetty mm. Jokikylässä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osalta on tärkeää, että luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden välillä on saumaton yhteistyö. Tuloskorttien mukaan tarkastusvuoden aikana aloitettua luottamushenkilöiden perehdyttämistä jatketaan ensi vuonna. Yhtenä keinona henkilöstön osaamisen, uusien työmenetelmien kehittämisen ja motivaation ylläpitämisessä voi työnantaja käyttää kehityskeskustelujen kautta tulevia viestejä. Tavoitteena onkin ollut, että keskustelut käydään vuoden aikana kaikkien työntekijöiden osalta. Tavoite on kuitenkin osin jäänyt toteutumatta. 4. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Haukiputaan Kehitys Oy Tavoite 1. Toimitilojen vuokrausasteen pitäminen mahdollisimman korkealla Haukiputaan Kehitys Oy:n toimitilojen vuokrausaste vuoden 2009 lopussa oli 73,7 prosenttia, mitä ei voida pitää pitkällä tähtäyksellä riittävänä. Yhtiön mukaan tämä johtuu suurten teollisuustilojen ylitarjonnasta Oulun seudulla ja vaikeasta suhdannetilanteesta.

16 Tavoite 2. Yrityspalveluiden vaikuttavuuden lisääminen Yhtiön yrityspalvelutoiminnalla tavoitellaan myönteisiä asiakasvaikutuksia kuten menestyvää alkavaa yritystoimintaa ja yritysten kasvua. Palveluiden vaikuttavuutta yhtiö on pyrkinyt aikaansaamaan asiakastarpeisiin pohjautuvalla monipuolisella palveluvalikoimalla ja laajan asiantuntijaverkoston käytöllä. Asiantuntijaverkostoa on saatu Iin ja Haukiputaan yhteisen ESR -rahoitteisen Hai - hankkeen kautta. Uusia yrityksiä perustettiin 84 Haukiputaalle vuonna 2009 ja vanhoja lopetti 54 kappaletta. Aloittaneista yrityksistä suurin osa oli yhden hengen yrityksiä. Tässä suhdannetilanteessa yritysten kasvua ei liene tapahtunut. Tavoite 3. Holstinmäen vetovoiman parantaminen yritysten sijaintipaikkana. Tavoite toteutetaan yhdessä kunnan tonttilaitoksen kanssa. Hanke ei käynnistynyt, koska rahoitus oli avoinna. Tavoite 4. Hanketoiminnan tehokas hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä Yhtiö osallistui hanketoimintaan vuonna 2009 neljässä erilaisessa roolissa. Yhtiö käytti hankerahoitusta itse järjestämiensä yrityspalveluiden aikaansaamiseen ja osallistui yhteistyökumppanina muiden tahojen hallinnoimien hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi yhtiö koordinoi tai toimi hankehallinnoijana tiettyjen alueiden tai kohteiden suunnittelussa ja toimi Haukiputaan kunnan investointihankkeissa hankesuunnittelu- ja rahoituskonsulttina. Yhtiön taloutta kuvaavat seuraavat luvut (taulukko 6): Vuosi Liikevaihto Pitkäaikaiset lainat Osakepääoma Tilikauden ylijäämä Taulukko Kiinteistö Oy Simppulanhaka Tavoite 1. Kiinteistökannan arvon säilyttäminen ja kehittäminen määrätietoisella kiinteistönpidolla, joka perustuu perusparannus- ja kunnossapitosuunnitelmiin sekä mahdolliseen täydentävään ja korvaavaan uudistuotantoon. Harjuntie 8, Tornitie 4 ja Harjuntie 6 kerrostaloja peruskorjattiin 1,8 milj. eurolla ja suunnitelmallista kunnossapitoa tehtiin muissa kiinteistöissä. Tavoite 2. Yhtiön tehtävänä on tarjota asiakkaille turvallinen ja kilpailukykyinen asumismuoto. Monipuolinen, myös erityisryhmien tarpeet huomioonottava asuntokanta, mahdollistaa pitkäaikaiset asiakassuhteet. Kiinteistö Oy Simppulanhakan asunnoista suurin osa on suunnattu yksineläjille ja pienille perheille. Yhtiöllä on erityisryhmille suunnattuja asuntoja mm. Martinniemessä, Santaholmalla ja Kiviniemessä. Palveluasumisessa yhtiö vuokraa asunnot suoraan ikääntyneille.

17 Yhtiön asuntokanta lienee tarvetta vastaava, koska arviointivuoden 624 hakijasta suurin hakijaryhmä olivat vuotiaat yhden tai kahden hengen taloudet. Eniten haettiin kaksioita. Hakijamäärä lisääntyi 102:lla edellisestä vuodesta. Yhtiön taloutta kuvaavat seuraavat luvut (taulukko 7): Vuosi Liikevaihto 3,64 milj. 3,78 milj. Pitkäaikaiset lainat 19,23 milj. 18,31 milj. Oma pääoma 1,83 milj. 1,86 milj. Taulukko Kiiminkijoen Opisto Oy Tavoite 1. Monipuolisten vapaan sivistystyön ja kulttuuripalvelujen tuottamisen ja järjestämisen kustannustehokkuuden parantaminen sekä toiminnan tason säilyttäminen. Kiiminkijoen Opisto Oy hoitaa toimialueellaan Haukiputaan ja Kiimingin kunnissa vapaasta sivistystyöstä voimassa olevan lain mukaista kansalaisopistotoimintaa ja lisäksi järjestää taiteen perusopetuksesta voimassa olevan lain mukaisen opetuksen vuonna Ylikiimingin kunnan liittyessä Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta Oulun kaupungista tuli yhtiön osakas. Haukiputaan ja Kiimingin kunnat ostivat yhtiöltä kulttuuritoiminnasta säädetyn lain tarkoittamat palvelut. Kiiminkijoen opisto toteutti Haukiputaalla tuntia monipuolista opetusta eri-ikäisille kuntalaisille valtakunnan keskiarvoa edullisemmalla hinnalla. Kuntalaisista yli 20 prosenttia osallistui opiston järjestämään koulutukseen. Opiskelijoiden määrä kerran laskettuna oli Haukiputaalla Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien mukaan Kiiminkijoen opisto oli vuonna 2009 Suomen kahdenneksitoista suurin kansalaisopisto. Tavoite 2. Opiston palvelutuotannon taloudellisen pohjan vahvistaminen Opiston palvelutuotannon taloudellista pohjaa on vahvistettu tehostamalla kurssimaksujen keräämistä ja henkilöstösäästöillä. Edellä mainituista syistä tilinpäätös oli euroa voitollinen. Oma pääoma saatiin kasvatetuksi 70,2 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna jäi vielä alle 50 prosentin. Myös Haukiputaan kunnalta otettu laina on maksettu kokonaan. Tavoite 3. Opistotoiminnan tavoitteiden seurannan parantaminen Opistotoiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioivista mittareista ovat tavalliset määrälliset mittarit jo vertailukäytössä. Vuosittainen tuntimäärä ja osallistujamäärät eri ainealueilla ja kunnissa sekä tuntihinnan ja kustannusten kehitys vuositasolla arvioivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Laadullisten mittareiden kehittämistyö on edelleen käynnissä. Vuonna 2009 tehtiin ensimmäisen kerran asiakastyytyväisyyskysely uuden hallinto-ohjelman avulla otoksena sähköpostitse ja tyytyväisyys oli hyvää luokkaa eli vastausten keskiarvo oli 4,2/5.

18 Tavoite 4. Opiston vaikuttavuuden lisääminen ja yhteistyömuotojen ja -verkostojen kehittäminen Opiston vaikuttavuutta Oulun seudulla ja myös valtakunnallisesti on edistänyt monipuolisen koulutustarjonnan lisäksi vilkas kulttuurituotanto. Yhteistyötä on tehty monien eri tahojen mm. koulut, seurakunta, monet yhdistykset, Oulu-opisto, Mannerheimin lastensuojeluliitto kanssa. Opiston talousluvut ovat seuraavat (taulukko 8): Vuosi Liikevaihto Tilikauden ylijäämä Oma pääoma Pitkäaik. lainat Taulukko Liikelaitos Haukiputaan Vesi Tavoite 1. Kuntalaisille tarjotaan hyvätasoiset vesihuoltopalvelut kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Asiakkaille toimitettu talousvesi on täyttänyt talousvesiasetuksen laatuvaatimukset 100 prosenttisesti ja laatusuositukset 95 prosenttisesti. Vesijohtoverkoston hukkavesiprosentti on ollut alhainen, alle 9 prosenttia. Vesijohtoverkoston painetaso on yleisesti 3,5-4,5 bar. Putkirikkojen ja muiden jakelukeskeytysten määrä on laskenut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viemärin ennaltaehkäisevään kunnossapitoon on panostettu ja viemäritukosten määrä on laskenut noin 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Laitoksen oman jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset ovat lupaehtojen mukaiset prosentuaalisten lupaehtojen osalta, pitoisuuksien osalta on ollut pientä ylitystä vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Veden ja jäteveden perus- ja käyttömaksut ovat valtakunnan keskiarvon alapuolella, joten toimintaa voidaan pitää kustannustehokkaana. Tavoite 2. Käyttöomaisuus pidetään hyvässä kunnossa ja uusinvestoinnit tehdään suunnitelmallisesti. Viemäriverkostoa on saneerattu kertomusvuonna ennätysmäärä ja viemäriverkoston hulevesiprosentti on kääntynyt selvään laskuun. Vesijohtoverkoston saneeraustöitä on tehty alueilla, joissa on käynnissä laajempia tiestö- ympäristöinvestointeja. Kunnan pohjoisosien vesijohtoverkoston latvaosien painetason parantamiseksi on Mietunperälle rakennettu uusi paineenkorotusasema. Tekniikaltaan ja rakenteiltaan vanhentuneen Saviaron vedenottamon saneerauksen suunnittelu on ollut käynnissä koko kertomusvuoden. Varsinainen saneeraus ajoittuu vuoteen Vuoden 2009 investointimenojen määrä oli 1,45 milj. euroa (nettomääräisenä 1,21 milj. ). Laitoksen tulevia investointeja on arvioitu noin 10 vuoden jänteellä.

19 Tavoite 3. Riskienhallinta ja varautuminen ovat ajan tasalla. Varautumissuunnitelma ja toimintaohjeet häiriötilanteita varten on päivitetty kertomusvuonna. Kriisiviestintäkoulutusta on annettu koko toimintaorganisaatiolle. Kriisiviestintäkortti on otettu käyttöön ja ensimmäinen harjoitus tehty. Tavoite 4. Korvaus peruspääomasta on euroa vuonna 2009 ja euroa vuosina Kunnalle on maksettu suunnitelman mukaisesti euroa korvausta peruspääomasta. Summa on 5 prosenttia liikelaitoksen liikevaihdosta. Liikelaitoksen talousluvut ovat seuraavat (taulukko 9): Vuosi Liikevaihto (ulkoinen) Oma pääoma Pitkäaikaiset lainat Tilikauden ylijäämä (ulk.) Taulukko Haukiputaan elinkeinostrategia Kehittyvän kunnan elinvoiman perustekijöitä on terve talous ja menestyvä yritystoiminta. Nämä turvaavat riittävän työllisyyden ja hyvän verotuspohjan kunnan monipuoliselle kehittämiselle. Elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on vahvistaa alueen talouden kilpailukykyä ja sitä kautta palvelujen tuottamisessa tarvittavia resursseja. Täten elinkeinostrategia on merkittävä osa koko kuntastrategiaa. Kunnan vahvoja toimialoja ovat viime vuosina perinteisesti olleet mekaaninen puunjalostusteollisuus, rakentaminen ja elektroniikkateollisuus. Näiden merkitys on viime aikoina ollut vähenemässä, kuten laajemminkin Oulun seudulla. Sen sijaan palvelualojen työpaikat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla näyttäisivät lisääntyvän. Vaikka Haukiputaalla viime vuosina yritysten määrä on myönteisesti lisääntynyt, niin nämä pääasiassa yhden-kahden hengen perheyritystyyppiset työpaikat eivät valitettavasti ole turvanneet kunnan työpaikkaomavaraisuuden tasoa, joka on vuonna 2009 pudonnut alle 60 prosenttiin. Patentti ja rekisterihallituksen tilaston mukaan Haukiputaalla oli yritysten määrä kaikkiaan 1.160, joista asunto-osakeyhtiöitä oli 162. Yrityksiä oli syntynyt vuoden aikana 83 ja niitä lopetti 54. Työllinen työväki oli ja työttömyysprosentti vuoden 2009 lopussa 14,5 prosenttia. Oulun seudun kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana on taantumassa. Tämän vuoksi seutuyhteistyön kehittämistä elinkeinoelämän näkökulmasta tulee tehostaa. Se merkitsisi ennen muuta erikoistumista ja verkostojen kehittämistä. Tässä erityisesti Oulun yliopiston aseman säilyttäminen ja sen edelleen kehittäminen on avainasemassa. Myös ammattikorkeakoulua ja toisen asteen kouluja tulee kehittää vastaamaan globalisoituvan yhteiskunnan haasteita.

20 Positiivisena kehityksenä tarkastuslautakunta pitää lisääntynyttä vuorovaikutusta kuntakonsernissa tytäryhtiöiden ja emon kesken. Toimintakertomukseen sisältyvät kattavat kuvaukset tytäryhtiöiden toiminnasta. 5. YHTEENVETO Vuosi 2009 on ollut uuden valtuuston sisäänajovuosi. Muutamaa ylireagointia lukuun ottamatta valtuustotyöskentely on ollut asiallista. Aika-ajoin on päästy hedelmälliseen keskusteluun päätettävistä asioista. Positiivisena piirteenä on nähtävissä kaikkien valtuustoryhmien oikea vastuunkantaminen kunnan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kasvavan kunnan talous on saatu sikäli oikeille raiteille, että alijäämä saataneen katetuksi vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Se edellyttänee veroprosentin korottamista. Tiukalla talouskuurilla on myös haittapuolensa. Varsinkin perusturvapalvelujen osalta ollaan juustohöylän käyttämisessä jo äärirajoilla. Osastohoitotyössä olevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien sairauslomat lisääntyivät edellisvuodesta. Tarvittavia investointeja ei ole voitu tehdä. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta euroa. Kuitenkaan kasvu ei johtunut DRG -laskutuksesta, sillä vain somaattisen vuodeosastohoidon osalta siirryttiin erikoissairaanhoidossa tähän laskutusmuotoon. Sen kustannukset päinvastoin alittuivat eurolla. On huomattava, että vaikka erikoissairaanhoito on kunnille kallista, se on asukasta kohti Pohjois- Pohjanmaan Sairaanhoitopiirissä toiseksi halvinta kaikkiin sairaanhoitopiireihin verrattuna. Haukiputaalla ovat lasten ja nuorten psyykkiset sairaudet voimakkaasti lisääntyneet. Psykiatrin viran täyttäminen on ensiarvoisen tärkeä. Sivistyspalvelujen budjetin ylitys johtui pääasiassa vaikeavammaisten oppilaiden ostopalveluiden hinnan noususta ja sairaalakoulun opetuspäivän hinnan noususta. Sairaalakoulun opetuspäivien määrä lisääntyi 148 päivästä (vuonna 2008) 605 opetuspäivään. Kunnan kiinteistöjen kuntokatselmus on tehty vuosina Sen mukaan kiinteistöjen korjausvelka on milj. euroa. Korjausvelka lisääntyi vuoden 2009 aikana euroa. Investointiohjelman mukaan tätä velkaa ei pystytä pienentämään. Käytettävissä olevat resurssit riittävät vain ns. palokunta- työhön eli kun vika tulee, se korjataan. Haukiputaan kunnan toimintasääntö on ollut vuoden voimassa. Nyt on jo tarvetta sen toimivuuden tarkasteluun ja uusimiseen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kunnan tiedottamisvastuussa olevan viranhaltijan tulisi kuulua kunnan johtoryhmään. Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen valtaa viranhaltijavalinnoissa voitaisiin myös tarkastella toimintasääntöä uudistettaessa. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen myönteisestä kehityksestä BSC -menetelmään liittyvässä tuloskorttien työstämisessä. Kriittisten menestystekijöiden ja mittaamisen määrittämisessä on tapahtunut konkretisoitumista. Tämä näkyy erityisesti sivistyspalvelujen ja perusturvapalvelujen tuloskorteissa. Myös toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa on edistytty. Keskeistä BSC -sovellutuksissa on saada strategiatietoisuus ja sen toteuttaminen koko henkilöstöön, johdosta suoritustasolle asti. Muutokseen ja hyvien käytäntöjen kehittämiseen tarvitaan koko henkilöstön työpanosta. Tulosta syntyy silloin, kun koko henkilöstö sitoutuu muutoksiin, joiden tavoiteasetantaan se pääsee itse vaikuttamaan.