ARVIOINTIKERTOMUS 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTIKERTOMUS 2009"

Transkriptio

1 ARVIOINTIKERTOMUS 2009 Haukipudas Tarkastuslautakunta

2 Sisältö 1.TARKASTUSLAUTAKUNTA Lautakunnan kokoonpano vuonna Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet TAUSTAA TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yleistä Talouden tasapainotusohjelma Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Keskushallinto ja hallintopalvelut Sivistyspalvelut Opetus Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi ja nuorisotoimi Johtopäätöksiä sivistystoimesta Perusturvapalvelut Talous Tilinpäätös ja toimintakertomus Terveydenhuolto Vanhustyö Sosiaalityö ja vammaispalvelut Päivähoito Tekniset palvelut KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Haukiputaan Kehitys Oy Kiinteistö Oy Simppulanhaka Kiiminkijoen Opisto Oy Liikelaitos Haukiputaan Vesi Haukiputaan elinkeinostrategia YHTEENVETO Liite... 21

3 1.TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.2 Lautakunnan kokoonpano vuonna 2009 Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Juhani Pitkälä, puheenjohtaja Pasi Possakka, varapuheenjohtaja Helena Haaparanta Liisa Halotie-Flink Anja Leskinen Taisto Tammela Jouko Jussila Maarit Rekilä Ville Jaaranto Tuija Kamutta-Apuli Mari Leppilampi Tauno Heikkilä 1.2 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet Tarkastuslautakunnan on KuntaL 71 :n 2 momentin mukaan valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja konsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastuksen yhteensovittamisesta. Saman lain 3 momentin mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on tarkastuslautakunnan arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassaolevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. KuntaL 75 :n 3 momentin mukaan tarkastuslautakunnan on hankittava tilintarkastuksessa tehdystä muistutuksesta asianomaisen selitys sekä kunnanhallituksen lausunto. Haukiputaan kunnan toimintasäännön 53 :ssä on valtuusto lisäksi määrännyt lautakunnan seuraamaan tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tilintarkastajan tehtävien suorittamista sekä tekemään tarvittaessa esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, huolehtimaan siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa sekä tekemään aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Uusi tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2009 aikana 9 kertaa. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullisena tilintarkastajana Paula Hellén- Toivanen, JHTT ja avustajana Aarne Pohjola, JHTT, HTM. Tilintarkastajalla on toimintasäännön 52 :n mukainen läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Tarkastuslautakunta päättää toimintasäännön 52 :n 2 momentin mukaan itse esittelijästään. Esittelijänä on toiminut lautakunnan puheenjohtaja Juhani Pitkälä ja sihteerinä Tuija Tiikkala. Arviointitehtävää suoritettaessa lautakunnan jäsenten esteellisyydet on huomioitu kuntalain ja hallintolain säädösten mukaisina. Tarkastuslautakunta on tehnyt koko toimikauttaan koskevan arviointisuunnitelman, jossa vuoden 2009 painopistealueeksi valittiin Haukiputaan kunnan sivistyspalvelut. Työskentelyssä on edetty vuosittaisen työohjelman mukaisesti. Lautakunta on suorittanut keskuudessaan hallinnonaloittaisen tehtäväjaon. Tarkastuslautakunta on valmistautunut katselmuksiin ja arviointitilanteisiin etukäteen. Haastateltaville on mm. lähetetty valmis kysymysluettelo soveltuvin osin valmisteltavaksi ja vastattavaksi. Lautakunta vieraili uudessa Länsituulen koulussa ja Haukiputaan Kehitys Oy:n tiloissa.

4 2. TAUSTAA Haukiputaan kunnan poliittista toimintaa on sävyttänyt vuoden 2009 aikana kuntaliitosselvitysten tekeminen. Kunnanvaltuusto teki päätöksen, jonka mukaan Haukiputaan kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Kuitenkin kunnanvaltuusto päätti , että Haukipudas on mukana kuuden kunnan monikuntaliitosselvityksessä. Tästä monikuntaliitoksesta kaikkien kuuden kunnan valtuustot tekevät päätöksensä Vaikka monikuntaliitos on mahdollisuuksien rajoissa, on valtuusto hyväksynyt uuden kuntastrategian marraskuussa Sen visio tavoitevuodelle 2016 on: Vetovoimainen yli asukkaan Haukipudas tarjoaa turvallisen ja viihtyisän, merellisen ympäristön asumiselle, työnteolle ja yrittämiselle. Slogan Hyvän tuulen Haukipudas on myös linjassa positiivisen mielikuvan synnyttämisessä miellyttävästä asuinkunnasta. Haukiputaan kunnan toimintaa ohjaavat arvot ovat: Avoimuus ja rehellisyys sekä hallinnon läpinäkyvyys Oikeudenmukaisuus ja ihmisen kunnioittaminen Toimiva vuorovaikutus ja sitoutuminen Luovuus ja kehittäminen 3. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTU- MINEN 3.1 Yleistä Vuoden 2009 tilinpäätöksen ylijäämä on 2,055 milj. euroa. Lähes puolet tuloksesta selittyy 1,0 miljoonan euron suuruisen ylimääräisen poistoeron purun tekemisellä. Normaalisti tehtyä poistoeroa tuloutetaan (puretaan) taseesta vuosittain varauksella katetun investoinnin vuosipoistojen verran. Ylimääräiseen poistoeron purkuun lienee syynä ylijäämän korottaminen ja alijäämän kattamisen nopeuttaminen. Kunnan vuoden 2009 taloustilannetta kuvaava ylijäämä olisi 1,055 milj. euroa. Vuoden 2009 ylijäämällä lyhennettynä alijäämää on jäljellä 3,571 milj. euroa. Toimintakertomuksen teksti antaa joiltakin osin väärän kuvan kunnan taloustilanteen kehityksestä. Mm. rahoituslaskelman tunnuslukujen sanotaan parantuneen viime vuosina, vaikka vuoden 2009 rahoituslaskelman tunnusluvut huononivat vuosista , joita on käytetty vertailulukuina. Tunnusluvuista kassavarojen riittävyys laski edellisen vuoden kolmesta päivästä yhteen päivään, vaikka kunnalla oli vuoden lopussa kassalainaa 9,2 miljoonaa ja verotuloja oli saatu joulukuun lopulla 5,2 miljoonaa. Kassavarojen riittämättömyys osoittaa kunnan rahoituskriisin samoin kuin omavaraisuusasteen huonontuminen edelleen 43 prosentista 41 prosenttiin ja suhteellisen velkaantuneisuuden kasvu 63 prosentista 69 prosenttiin. Kriisikunnan tunnusmerkit ovat Valtioneuvoston asetuksen mukaan seuraavat: 1) kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3) asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla;

5 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. Kuntien vuoden 2009 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan koko maan kuntien lainakanta oli keskimäärin /asukas ja keskimääräinen tuloveroprosentti 18,55. Seuraavasta taulukosta ilmenee, että Haukipudas täyttää edelleen kriisikunnan tunnusmerkit tuloveroprosentin, omavaraisuusasteen, suhteellisen velkaantuneisuuden ja kumulatiivisen alijäämän osalta (taulukko 1). Tunnusluku Haukipudas Kriisikunnan tunnusmerkit Tuloveroprosentti 19,75 19,05 Lainat/asukas Omavaraisuusaste 41 % alle 50 % Suhteell. velkaantuneisuus 69 % yli 50 % Kumulatiivinen alijäämä 3,571 milj. Taulukko 1. Kunnan alhainen omavaraisuusaste ja suuri lainamäärä vaikeuttavat kunnan selviytymistä lähivuosien erittäin suurista investointitarpeista. Taloussuunnitelman mukaan vuosien investointitarpeet ovat bruttomäärältään 56,0 miljoonaa euroa. Osaratkaisuksi ongelmaan on kaavailtu investointien toteuttamista ns. elinkaarimallilla. Tämän mallin toteutuminen näyttää kuitenkin epävarmalta. 3.2 Talouden tasapainotusohjelma Toimintakertomuksessa ei ole yhtenäistä selvitystä siitä, miten talouden tasapainotusta on tehty ja miten kukin tasapainotusohjelman tavoite on toteutunut. Lautakuntien toimintakertomuksista käy kuitenkin ilmi, että talouden tasapainotuskeinona on ollut suurelta osin talousarvion alimitoitus erityisesti perusturvapalvelujen ja teknisten palvelujen osalta. Tasapainotuskeinona on ollut myös välttämättömien investointien ja kunnossapitotöiden siirtäminen, jolloin investointipaineista ja korjausvelasta on tullut kohtuuttoman suuria. Kuntalaissa sanotaan: Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Tämä tavoite ei ole toteutunut perusturvan ja teknisen toimen osalta. Talousarvion toistuva alimitoitus ei ole järkevää, koska se vinouttaa toimintaa. Alimitoitus antaa lisäksi luottamushenkilöille väärän kuvan taloudellisten voimavarojen riittävyydestä (taulukko 2). Taloudellinen tavoite Talouden tasapainottaminen/ alijäämät katettuna vuonna 2011 Välitilinpäätöskäytännön kehittäminen ja hyödyntäminen Taloudellisuus ja tehokkuus/vuosikate asukasta kohti Taulukko 2. Tavoitteen toteutuminen Tavoite toteutui vuoden 2009 osalta, mutta taantuman vuoksi kaikki alijäämät saatanee katettua vasta vuonna Tavoite toteutui. Välitilinpäätös on lisännyt suunnitelmallisuutta ja päättäjien tarvitsemaa informaatiota. Kunnan omat toiminnat hoidettiin tehokkaasti. Vuosikate aleni, mutta riitti hyvin kattamaan poistot.

6 3.3 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Haukiputaan kunnan sisäinen valvonta on järjestetty päivitettyjen ohjeiden mukaisesti. Tarkastuslautakunnan saaman käsityksen mukaan kunnassa on tietoisesti pyritty eliminoimaan ns. vaarallisten työyhdistelmien syntymistä, joilla pyritään estämään väärinkäytöksiä. 3.4 Keskushallinto ja hallintopalvelut Haukiputaan kunnassa välitilinpäätöskäytäntö vakiintui vuoden 2009 aikana. Taloudenhoito jämäköityi ja vuoden tilinpäätöksen ennustettavuus parani. Elokuun loppuun asti ulottuva talouden seuranta oli niin hyvää, että ylijäämän suuruus saatettiin ennustaa melkoisella tarkkuudella. Keskushallinnon ensimmäisenä tavoitteena oli riittävät peruspalvelut. Peruspalveluiden saatavuuden ja laadun mittareita on kehitettävä. Toinen tavoite oli onnistunut maankäyttö. Tämä tavoite on toteutunut kunnan kasvun hillitsemisen osalta. Tavoitteena oli alle 2 prosentin kasvu ja toteutuma oli 1,5 prosenttia. Myös maankäytön ja rakentamisen toteuttamisohjelmaluonnos (Mato) on valmistunut. Mato-ryhmän työskentely on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuonut suunnitteluun jämäkkyyttä ja kokonaisvaltaisuutta. Keskushallinnon tuloskorteissa on tavoitteita henkilöstön hyvinvoinnin ja työmotivaation parantamisesta. Tässä näytetään onnistuneen sairauspoissaolopäivien vähenemisen perusteella. Sairauspäivät laskivat edellisestä vuodesta 458 päivällä (2.2 %). Tosin muut poissaolot sitä vastoin lisääntyivät henkilöstöraportin mukaan päivällä (3 %). Henkilöstön koulutustavoite oli: Henkilöstön kehittämiseen ja koulutukseen käytetään vähintään 1 prosentti palkkasummasta. Tämä tavoite toteutui osittain. Koko kunnan tasolla koulutusmäärärahoja käytettiin vain runsas kolmannes tavoitteesta. Tarkastuslautakunnan mielestä tavoite on hyvä ja siihen tulee pyrkiä. Keskushallinnon ja hallintopalveluiden työtä on parannettu priorisoimalla työtehtäviä ja uudistamalla työtapoja. Parityöskentely ja tiimityö ovat tehostaneet työtekoa. Lisäksi on laadittu uusi rekrytointiohje sekä otettu käyttöön virkojen ja toimien täyttölupamenettely. Hallintopalvelut -vastuualueeseen perustettiin vuonna 2008 tonttilaitos, joka oli tarkoitus liikelaitostaa vuonna Tämä tavoite ei näytä toteutuvan. Tonttilaitoksen ja muiden yksiköiden välisiä prosesseja tulee kehittää.

7 3.5 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelujen tehtävänä on tarjota kuntalaisille opetus- ja vapaa-ajan palveluja, joilla edistetään kuntalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Täten sivistyspalvelut vastaa Haukiputaan kunnan perusopetuksen, lukio-opetuksen järjestämisestä ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä vapaa-ajan palveluista, johon kuuluvat nuoriso-, liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Haukiputaan sivistysstrategiaa voidaan kuvata kehittyvänä prosessina, jonka vaikutukset näkyvät niin opetuksen kuin vapaa-ajan alueilla. Yhtenä mittarina kehittyvästä toiminnasta voidaan nähdä tuloskorttien laadun taso, joka on noussut viime vuosina tavoitteen asettamisen ja toteutumisen arvioinnin osalta. Ilmeisesti myös henkilöstön kiinnostus niiden työstämiseen on lisääntynyt. Sivistyspalvelujen budjetin ylitys oli tarkasteluvuonna euroa. Merkittävimmät ylitykset johtuivat vaikeavammaisten oppilaiden ostopalveluiden hinnan noususta, sekä sairaalakoulun palveluja tarvitsevien oppilaiden opetuspäivän hinnan noususta ja opetuspäivien määrän lisääntymisestä edellisen vuoden 148 päivästä 605 opetuspäivään. Lisäksi nousi kunnassa erityisoppilaiden määrä edellisen vuoden 152 oppilaasta 172 oppilaaseen, jonka vuoksi jouduttiin perusopetuslain mukaisesti lisäämään erityisluokkia. Haukiputaan peruskoulun 8. ja 9. luokkien ja lukioluokkien 1. ja 2. vuoden opiskelijoille on tehty valtakunnallinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämä terveyskysely. Kysely koskee mm. kouluoloja, terveyttä ja terveystottumusta sekä opiskelijahuoltoa. Kahden vuoden takaisesta mittauksesta opiskelijat olivat kokeneet heikentymistä fyysisissä työoloissa ja työilmapiirissä. Myös yläluokkalaiset olivat kokeneet terveydenhoitoon ja lääkärille pääsyn vaikeutuneen. Vaikka kaikilla mittareilla ei kehitys ollut taantunut vuoden 2007 mittaukseen verrattuna, niin voidaan kuitenkin kysyä, onko tuloksilla merkitystä oppimisvaikeuksiin ja erityisoppilaiden määrän lisääntymiseen Opetus Yleisesti opetuksen puolella on havaittavissa kunnan väkiluvun tasaantuminen. Tämä näkyy mm. siinä, että perusopetuksen opiskelijamäärä on vakiintunut. Syyskuun laskentapäivänä vuoden 2009 opiskelijamäärä oli kun se edellisenä vuonna oli Haukiputaalla oli havaittavissa sama ilmiö kuin koko maassa, eli lukioon hakeutui vähemmän peruskoulunsa päättäneistä kuin ammattikouluun. Kunnan 287:stä peruskoulun päättäneestä alle puolet, eli 136 hakeutui lukioon. Merkille pantavaa on se, että lukion opiskelijamäärä on laskenut edellisestä vuodesta 14,5 opiskelijalla. Sama suunta on myös lukionsa päättäneiden osalta, eli kun vuonna 2008 heitä oli 88, niin vuonna 2009 vain 73 opiskelijaa. Perusopetuksessa ala-asteen opetusryhmien keskimääräinen koko oli 20,0 opiskelijaa, mikä on lähes samalla tasolla kuin viime vuosien keskiarvo. Sen sijaan yläkoululaisten ryhmien keskiarvo, 16,3, on laskenut edellisistä vuosista keskimäärin yhdellä opiskelijalla. Perusopetuksen kustannukset opiskelijaa kohden tarkasteluvuonna olivat euroa, kun 2008 vastaavat kustannukset olivat euroa. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan aikaisemmin esiin tulleet menojen lisäykset, mutta myös opettajien palkkaratkaisut sekä osaltaan Länsituulen koulun käynnistämiseen liittyvät haasteet.

8 3.5.2 Kirjastotoimi ja kulttuuritoimi Kirjastotoiminnassa oli vuonna 2008 painopisteenä lasten lukuharrastuksen lisääminen. Tämän merkitys näkyi myös tarkasteluvuonna 2009, eli lasten kirjalainaukset lisääntyivät edellisen vuoden tapaan yli 10 prosentilla. Lasten lisäksi myös aikuisille on järjestetty erilaisia aktiviteetteja. Samoin on Martinniemen ja Kellon aukioloaikoja jatkettu. Toimenpiteiden vaikutus on näkynyt erityisesti kirjalainauksien lisääntymisenä, sillä yhteensä kirjalainaukset ylittivät ensimmäisen kerran lainan määrän. Riippumatta kehittyneestä toiminnasta on kunnan kirjastotoimen menot erittäin alhaiset, eli 38,75 euroa asukasta kohden. Kulttuuripuolella merkillepantavaa on Teatterikuopan kävijämäärän voimakas kasvu. Vuoden asiakasmäärä oli , kun se edellisenä vuonna oli Kulttuuritoimen kustannukset asukasta kohden olivat 2,95 euroa, joka on samansuuruinen kuin viime vuosien keskiarvo Liikuntatoimi ja nuorisotoimi Liikuntatoimessa on pyritty yhteistyössä nuorisotoimen, kolmannen sektorin ja Oulun seudun muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan väestön ja erityisesti nuorten liikunnan kehittämiseen erilaisin projektein. Sisäliikuntapaikoista mainittakoon uimahallin kävijämäärä, joka edelleen kasvoi kahden prosentin vuosivauhdilla ollen tarkasteluvuonna Liikuntatoimen kustannukset ja liikuntapaikkojen kunnossapito asukasta kohden olivat yhteensä 70,98 euroa, jossa on laskua edellisestä vuodesta 5,66 euroa. Nuorisotoimintaan saatiin tarkasteluvuonna erityisnuoriso-ohjaajan toimi. Jatuliin on avattu syksyllä 2009 erillinen nuorisotila. Yhteensä neljän kuukauden aikana on kävijämäärä ollut noin nuorta. Tilojen yhteyteen on perustettu myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelujen toimipiste. Myös edellisenä vuonna avattuja Martinniemen ja Kellon toimintapisteitä on kehitelty. Nuorisotoimeen satsaus näkyy myös kustannusten nousuna. Asukasta kohden kustannukset ovat 10,68 euroa, jota määrää ei voida pitää korkeana. Koko vapaa-aikatoimen kustannukset olivat tarkasteluvuonna asukasta kohden 173,89 euroa, jossa on pientä laskua edelliseen vuoteen Johtopäätöksiä sivistystoimesta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Tästä näkökulmasta tarkastuslautakunta tuo esille seuraavia asioita tarkasteluvuoden sivistystoiminnan arvioinnissa. Länsituulen koulun musiikkivälineiden hankintapäätöksestä oli haettu oikaisua Markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus oli sittemmin kumonnut osan Haukiputaan hankintayksikön päätöksestä todeten, että virhe voidaan tässä tapauksessa korjata ainoastaan siten, että hankintayksikkö suorittaa soitinryhmien 1,3,4 ja 6 osalta uuden tarjousten vertailun käyttämällä tarjouspyynnössä ilmoitettuja vertailuperusteita ja tekemällä sen perusteella uuden perustellun hankintapäätöksen. Sivistystoimenjohtaja on tehnyt uuden päätöksen Markkinaoikeuden ohjeistuksen mukaisesti, jonka myös sivistyslautakunta on hyväksynyt. Uuden hankintapäätöksen voittaja on sama kuin ensimmäisessä hankintapäätöksessä. Sivistystoimenjohtaja ja Länsituulen koulun rehtori ovat esitelleet musiikkivälineiden hankintaprosessia varsin yksityiskohtaisesti tarkastuslautakunnalle. Tämän perusteella voidaan todeta, että kunnan viranhaltijat ja sivistyslautakunta ovat tehneet kokonaistaloudellisesti perustellun päätök-

9 sen. Tarkastuslautakunta arvostaa myös sitä, että välineistön valintaprosessissa on asiantuntijoina käytetty koulun oman alan henkilökuntaa. Toisaalta valitusprosessi osoittaa, kuinka tärkeää on kilpailutuksen järjestämisessä ottaa huomioon hankintalain säädökset. Tarjouskilpailun huolellisen järjestämisen haasteeseen liittyy myös tarkasteluvuoden kunnan koulukuljetusten kilpailuttaminen. Koulukuljetusten kilpailuttamisen tuloksena jouduttiin kuljetukset jakamaan kahdelle yritykselle. Tämä lisäsi kuljetuskustannuksia ja vaikutti osaltaan budjetin ylitykseen. Kunnan sivistystoimen johtavien viranhaltijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella tarkastuslautakunta pitää todennäköisenä, että seuraavan kilpailutuksen järjestäminen ns. kokonaispakettiratkaisuna vältetään edellisen kaltainen ongelma. Syksyllä 2008 tehtiin kunnallisaloite päivähoidon siirtämisestä kunnan sivistyspalveluiden toimialaan. Sivistyslautakunta on käsitellyt aloitetta asiaa valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta. Päätösesityksessä todetaan mm: Kunnalla on laaja mahdollisuus organisoida varhaiskasvatuspalvelut perheitä parhaiten palvelevalla tavalla. Sitten myöhemmin: päivähoidon hallintokunnan valinta ei ole ainoastaan tekninen asia, vaan ennen kaikkea arvovalinta. Tehtäessä valintaa perusturvapalvelujen ja sivistyspalvelujen välillä joudutaan miettimään, painotetaanko päivähoidon sosiaalipoliittista/hoivaperusteista vai koulutuspoliittista/oppimisperusteista näkökulmaa. Vastauksen lopussa vielä todetaan: päivähoidon hallinnollinen sijainti ratkaistaan osana kunnan palvelutuotannon organisoimista kunnassa vuonna 2009 käynnistyvän strategiatyön pohjalta ja erityisesti strategiatyön yhteydessä käytyyn arvokeskusteluun perustuen. Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön välillä on käyty keskustelua päivähoidon vastuuministeriöstä. Paineita on ollut muuttaa päivähoito sosiaalipalvelusta varhaiskasvatuspalveluksi. Taustalla on se, että kunnat ovat viime vuosina siirtäneet päivähoitoa sosiaalitoimesta opetustoimeen. Äskettäin julkaistussa selvityksessä siirtopäätöksen tehneissä kunnissa on todettu etuina mm. se, että lapsen siirtyminen päivähoidosta kouluun helpottuu sekä tehostaa henkilöstön yhteistyötä ja tilojen käyttöä. Koska kunnat saavat jatkossakin itse päättää hallintomallista niin tarkastuslautakunta, sivistyslautakunnan vastaukseen vedoten, pitää tarpeellisena käydä kunnassa asiasta arvokeskustelu ja tehdä sen pohjalta päätös siitä, mihin hallintokuntaan päivähoito sijoittuu. Liikuntatoimen ulkoliikuntapaikoista ehkä eniten keskustelua on herättänyt kirkonkylän keskusurheilukentän paikka. Kunnan luottamuselimissä on suunniteltu kentän siirtämisestä toiseen paikkaan. Suurimmat käyttäjäryhmät, liikuntatoimi, kenttää käyttävät urheiluseurat ja kentän lähikoulut ovat ilmaisseet tukensa kentän säilymisestä nykyisellä paikallaan. Tarkastuslautakunnan mielestä tulee kuntalaisten ja erityisesti kentän keskeisten käyttäjäryhmien tarve ottaa huomioon liikuntapaikkojen sijainnista päätettäessä. 3.6 Perusturvapalvelut Perusturvapalveluiden strategisina päämäärinä ovat asiakaslähtöisesti järjestetyt oikea-aikaiset peruspalvelut, jotka ovat tehokkaita ja vaikuttavia. Perusturvapalveluiden perustehtävänä on edistää kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia Talous Kunnanvaltuusto hyväksyi syyskuussa 2008 perusturvapalveluiden käyttötalousmenot vuodelle Käyttötalousmenojen arvioitiin tuolloin olevan yhteensä euroa. Perusturvalauta-

10 kunta käsitteli kesä- ja syyskuun 2009 kokouksissaan perusturvapalveluiden toimenpiteitä vuoden 2009 talousarviossa pysymiseksi. Vuoden 2009 talousarvio oli jäänyt tasapainottamatta huolimatta lisääntyneistä palvelujen kasvusta. Säästöjä haettiin seuraavilta perusturvan alueilta: sosiaalityö- ja vammaispalvelusta, koti- ja laitoshoidosta, terveyden- ja sairaanhoidosta sekä päivähoidosta. Säästötavoitteista huolimatta perusturvalautakunta haki kunnanvaltuustolta lisämäärärahaa euroa erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Kunnanvaltuusto myönsi joulukuussa 2009 perusturvapalveluille euron lisämäärärahan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Erikoissairaanhoidon kustannukset olivat kuitenkin euroa suuremmat kuin tarkistetussa talousarviossa Tilinpäätös ja toimintakertomus Toimintakate on tilinpäätöksessä euroa. Talousarviossa toimintakate on euroa, ylitystä talousarvioon nähden on euroa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintakulut ovat ylittyneet talousarvioon nähden 3,3 prosenttia eli euroa. Toimintakulujen kasvu johtuu pääosin palvelujen ostojen sekä maksettujen avustusten kasvusta. Palvelujen ostoihin sisältyvät erikoissairaanhoidon menot (taulukko 3 ja taulukko 4). TA + muutos TP 2009 TP 2008 TP Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Taulukko 3. Vuoden 2009 toimintakulujen kasvuun vuodesta 2008 on vaikuttanut osaltaan yleinen taloudellinen lama, jonka johdosta palvelujen tarve on kasvanut (noin 2,416 milj. euroa) samoin kuin kunnan maksamien avustusten määrä kotitalouksille (noin 0,539 milj. euroa). Vuodesta 2007 lähtien toimintakulut ovat kasvaneet 19,6 prosenttia. Toimintakulujen kasvua on tapahtunut kaikissa muissa kululuokissa, paitsi aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostoissa TA + muutos 2009 TP 2009 TP 2008 TP 2007 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot

11 Taulukko 4: Sosiaali- ja terveystoimen toimintatuotot ovat toteutuneet talousarvioon nähden 103,8 prosenttia eli kasvua on ollut euroa. Toimintatuottojen lisäys johtuu arvioitua suuremmasta työllistämistuesta, elatustukituloista, arvioitua suuremmasta perustoimeentulotukeen saatavasta valtionavusta sekä sotainvalidien kotipalveluihin saatavista valtion korvauksista. Vuodesta 2007 toimintotuotot ovat lisääntyneet 13,8 prosenttia. Toimintatuottojen kasvu johtuu pääasiassa myynti- ja maksutuottojen kasvusta Terveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on pystytty tuottamaan lakisääteisesti ja vakiintuneessa laajuudessa. Influenssa A (H1N1) -epidemia on vaikuttanut koko terveyspalveluiden syksyn 2009 toimintaan. Laajamittainen rokotuskampanja sekä syksyn infektiopotilaiden määrän kasvu on vaatinut työvoimaa. Terveystarkastuksia on jouduttu perumaan epidemian ja rokotusten aikana. Terveyskeskuskäyntejä oli vuonna 2009 yhteensä ( vuonna 2008). Mielenterveyskeskuskäyntejä oli yhteensä (3 474 vuonna 2008). Erikoissairaanhoidon kustannukset vuonna 2008 olivat euroa ja euroa vuonna 2009 eli kasvua oli euroa. Sairaanhoitopiiri on siirtynyt DRG -pohjaiseen laskutukseen somaattisen vuodeosastohoidon osalta erikoissairaanhoidossa, jonka kustannukset alittuivat euroa. Erikoissairaanhoidossa lisääntyi voimakkaasti psykiatrisen hoidon tarve, esimerkiksi lastenpsykiatrian kustannukset olivat euroa eli euroa enemmän kuin vuonna Erikoissairaanhoidon psykiatrian klinikan poliklinikkakäyntejä oli yhteensä (1 563 vuonna 2008) ja hoitopäiviä (3 294 vuonna 2008). Perusterveydenhuollossa on täyttämättä psykiatrin vakanssi sekä joitakin muita vakansseja. Psykiatrin tehtäviä on hoidettu erilaisin järjestelyin muun muassa ostopalveluina. Muiden lääkäreiden vakanssit on täytetty. Mielenterveyspotilaiden hoitoon on vuonna 2009 hankittu mielenterveysasiakkaille tarkoitettua ryhmätoimintaa, jonka on todettu ehkäisevän muun muassa laitoshoitoa. Samoin on ostettu nuorisopsykiatrisia palveluja sekä työtoimintaa Vanhustyö Vanhustyössä panostettiin erityisesti avohoitoon ja kuntoutukseen. Omaishoidon tuella hoidettiin yhteensä 108 asiakasta. Omaishoidontuen piirissä oli 10,2 prosenttia yli 75-vuotiasta (tavoite oli 6 %). Tuki myönnettiin kaikille myöntämiskriteerit täyttäville, joka aiheutti omaishoidontuen määrärahan ylityksen. Ennaltaehkäisevässä työssä on panostettu vanhusten toimintakyvyn säilyttämiseen, ja kaikille kotihoidon asiakkaille on tehty voima-ja tasapainotestaus (Voitas). Voitas-ryhmiä on järjestetty yhteistyössä liikuntatoimen, Haukiputaan Heiton ja Kiiminkijoen Opisto Oy:n kanssa. Vanhusten päivätoiminta toimi edelleen ja ryhmä kokoontui kolme kertaa viikossa. Muistitestejä on vuoden 2009 aikana tehty 169 henkilölle ja hoito on aloitettu 23 asiakkaalle Sosiaalityö ja vammaispalvelut Aikuissosiaalityössä talouden taantuma ja 14 prosentin työttömyysaste heijastuivat toimeentulotuen kustannusten kasvuun. Toimeentulopäätökset tehtiin syksyllä 2009 viikon kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemusten määrä kasvoi 22,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Päätöksenteko mahdollistui sosiaalityöntekijöiden ja toimistotyöntekijöiden työnjaon tarkistamisella sekä yhden määräaikaisen toimistotyöntekijän lisäresursoinnilla. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi 15 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiireellisiä lasten sijoituksia tehtiin 20, joista 6 tehtiin virka-ajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksessä.

12 Vammaispalvelussa astui voimaan lain muutos, jonka mukaan henkilökohtainen apu määriteltiin vaikeavammaiselle henkilölle subjektiiviseksi oikeudeksi ja maksuttomaksi sosiaalipalveluksi. Keskeisiä muutoksia olivat myös palvelutarpeen selvittäminen määräajassa sekä yksilöllisen palvelusuunnitelman laatiminen ja päätöksenteon viivytyksettömyys. Lasten ja perheiden pahoinvointi näkyi lisääntyvinä kiireellisinä sijoituksina. Ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys järjestettiin toukokuun loppuun saakka yhteistyössä Oulun seudun kanssa ja alkaen ostopalveluna Lastensuojelu Merikratos Oy:n ja yhteistyössä 9 ympäristökunnan kanssa. Päihdehuollon palveluja ei tuotettu päihdelain ja asetuksen edellyttämällä tavalla, koska asiakkaita ei voitu ohjata aikaisemman käytännön mukaisesti Oulun A-klinikalle johtuen A-klinikan resurssivajeesta ja ensisijaisuudesta hoitaa oman kunnan asiakkaat. Lisäksi päihdehuollon ja lastensuojelun jälkihuollon sosiaaliohjaajan toimi jätettiin täyttämättä tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi syksyllä Päivähoito Alkuvuodesta päivähoitopaikkaa ei pystytty tarjoamaan velvoiteaikaan ja perheet järjestivät eri tavoin lastensa hoidon odotellessaan päivähoitopaikan järjestymistä. Edelliseen vuoteen verrattuna päiväkodeissa hoidettavien lasten määrä kasvoi 40 lapsella ja perhepäivähoidossa 11 lapsella. Vuorohoidossa lasten lukumäärä väheni 20 lapsella. Väheneminen tapahtui lähinnä iltahoidossa, sillä yö- ja viikonloppuhoidon tarve vastaavasti kasvoi. Merkittävä muutos edellisiin vuosiin oli lukukaudelle esiopetusikäisten määrän kasvu 53 lapsella, mikä lisäsi tila- ja henkilöresurssien tarvetta (joulukuussa 2008 esikoululaisia oli 296, kun vastaava luku joulukuussa 2009 oli 349). Tilat esiopetukselle löytyivät elokuussa 2009 käyttöön otetussa Länsituulen koululta, jonne muutti esikoulu Punahilkka (kaksi ryhmää) ja lisäksi yksi esiopetusryhmä. Vapautuneisiin Jatulin tarhan tiloihin perustettiin kaksi päiväkotiryhmää. Proomupuiston päiväkodin laajennus valmistui koululta vapautuneisiin tiloihin suunnitellusti elokuun alkuun, jolloin päiväkoti sai yhden lisäosaston (21 lasta). Kesäkuun lopussa yksityinen päiväkoti Aurinkotupa lopetti yllättäen toimintansa, jolloin 18 lasta jäi ilman hoitopaikkaa. Loppuvuoden aikana asetuksen mukaisissa ajoissa on pysytty, sillä kaikille hoitopaikkaa tarvitseville lapsille saatiin järjestettyä kunnallinen hoitopaikka mm. uusilla tilaratkaisuilla ja kasvattamalla päiväkotiryhmien kokoa. Yhteenveto tulojen ja menojen ylityksistä/alituksista tulosalueittain: Perusturvapalvelut Hallinto Sosiaalipalvelut Terveyspalvelut Kotihoito- ja vanhuspalvelut Päivähoitopalvelut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Taulukko 5: Toimintatuotot ovat ylittyneet hallinnossa, sosiaalipalveluissa sekä kotihoito- ja vanhuspalveluissa, mutta alittuneet terveys- ja päivähoitopalveluissa. Toimintakate alittui hallinnossa ja päivähoidossa, mutta ylittyi muilla tulosalueilla euroa.

13 Sosiaalipalvelujen toimintatulojen ylitys on kertynyt mm. arvioidusta suuremmasta työllistämistuesta, elatustukituloista, toimeentulotuen takaisinperinnästä ja perustoimeentulotukeen saatavasta valtioavusta. Toimintamenojen ylitys selittyy valtaosaltaan vammaispalvelujen asiakaspalveluostojen ja avustusten, kuljetuspalvelujen ja omaishoidontuen määrän kasvulla. Lisäksi ylittyivät toimeentulotukikulut, työmarkkinatuen kuntaosuus, kehitysvammahuolto ja työllistämismenot. Kotihoito- ja vanhustenpalvelujen tulot ylittyivät sotainvalidien palveluista maksettavien valtion korvausten osalta. Toimintamenojen osalta ylitys on henkilöstömenoissa, omaishoidontuessa, hoitotarvikkeissa ja sotainvalidien kotihoidon ostopalveluissa. Päivähoidon tulot alittuivat, koska päivähoitomaksutulot oli ylibudjetoitu. Päivähoitotulot kasvoivat vuoteen 2008 verrattuna 5 prosenttia. Menojen alitus selittyy valtaosaltaan henkilöstökulujen arvioitua pienemmällä toteutumisella. Talousarviovaiheessa käyttötalouteen oli budjetoitu suunniteltujen tilaratkaisujen menoja, jotka eivät toteutuneet tai toteutuivat viivästyneinä. Tämän lisäksi palveluja sijoitettiin kunnan olemassa oleviin tiloihin mm. Länsituulen koululle. Avustukset ylittyivät yksityisen päivähoidon kasvun vuoksi. 3.7 Tekniset palvelut Teknisen palvelun perustehtävänä on vastata kiinteistöjen ja kunnallistekniikan suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta ympäristönsuojelun näkökulmasta. Tavoitteena on toimivien kiinteistöjen ja liikenneyhteyksien tuottaminen kuntalaisten käyttöön mahdollisimman hyvällä kustannus/laatusuhteella. Tavoitteiden arviointiin käytetään mittareina mm. tiestön kuntoa, kiinteistöjen energiankulutusta ja terveellisyyttä. Tehtävää hoidetaan muun muassa rakennustarkastusten avulla. Palvelujen toimivuutta mitataan käyttäjäkyselyillä, käyttäjäpalavereissa ja tavanomaisilla kuntalaispalautteilla. Tekniset palvelut on tarjonnut osaamistaan kunnan kiinteistöjen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitopalveluihin sekä teiden ja yleisten alueiden suunnitteluun ja rakentamiseen tonttilaitokselle. Myös yhteistyö vesi- ja viemäriverkoston rakentamisessa ja kunnossapidossa Haukiputaan Veden tarpeisiin on toiminut moitteettomasti. Ostopalveluiden käyttö on keskittynyt kunnallistekniikan rakentamiseen tarvittaviin koneisiin ja materiaalihankintoihin. Positiivista on, että kunnassa on hallituksen hyväksymä tilahankkeiden suunnittelu- ja toteutusohjeet, joka ohjaa hyvin, miten investointisuunnitelma tulee toteuttaa. Kunnan kiinteistöjen kunto on kokonaisuutena kohtalainen, mutta tiestön kunto on heikko. Teknisestä arvosta laskettuna korjausvelkaa on milj. euroa ja se lisääntyi vuoden 2009 aikana noin eurolla. Jotta korjausvelan kasvaminen estetään, kunnossapitomäärärahaa tulee lisätä noin euroa nykyisestä.

14 Kiinteistöjen hoidetut kuutiomäärät Hoidetut kuutiomäärät/ henkilö Kuva Hoidetut kuutiot/ henkilö Tilastoista näkyy, että henkilöstön kiinteistöjen hoitoon käytetty työtaakka on lisääntynyt viime vuosien aikana (kuva 1). Kiinteistöjen hoidettavat kuutiomäärät yhtä työntekijää kohden ovat kasvaneet vuoden 2006 määrästä lähes kuutiota. Vuonna 2006 oli hoidettava kuutiomäärä ja vuonna 2009 jo kuutiota henkilöä kohden. Kiinteistöjen hoitokustannukset Kiinteistöjen hoitokustannukset euroa / m Kiinteistön hoito 11,28 11,81 8,48 10,91 Siivous 23,46 22,53 23,72 23,7 Kuva 2. Oheinen kuva näyttää (kuva 2), että viime vuosien aikana kiinteistöjen hoitoon käytettävät euromäärät neliötä kohden ovat pysyneet samana tai pienentyneet, vaikka palkkakustannukset ovat nousseet. Tämä osoittanee sen, että kiinteistöjen huollosta ja korjauksista on jouduttu tinkimään. Säännölliset huolto- ja siivoustoimet ovat kuitenkin kiinteistöjen edullisinta kunnon ylläpitoa. Kunnan investointiohjelman mukaan lähitulevaisuudessa ei näköpiirissä ole, että korjausvelkaa voitaisiin pienentää. Investointiohjelmassa ovat muun muassa Kellon koulukeskuksen yläkoulun, kunnanviraston, kirkonkylän ja yläkoulun peruskorjaukset, joten niihin on tehty vain pakolliset korjaukset. Jos investoinnit eivät toteudu aikataulun mukaisesti, riskinä on, että kiinteistöihin aiheutuu jo olemassa olevaa suurempaa vaurioituneisuutta. Tuleville vuosille on tulossa lisäksi mittavia korjaushankkeita, kuten terveyskeskuksen vuodeosasto, Jatuli 1-vaihe ja Vesijatuli.

15 Myönnetyt rakennusluvat Myönnettyjen rakennuslupien prosentuaalinen jakautuminen 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, kaava% kaava up% Kuva 3. Tällä hetkellä vajaa kolmannes myönnetyistä rakennusluvista on myönnetty suunnittelutarveratkaisun perusteella Myönteinen suuntaus on suunnittelutarveratkaisujen prosentuaalisen osuuden pieneneminen viime vuosien aikana, sillä kunnallistekniikan rakentaminen ja muiden palvelujen tarjoaminen tehokkaasti ja taloudellisesti edellyttää suunnitelmallisuutta rakentamiseen. Jätevesiasetuksen, toimeenpano eteni kunnassa hyvin, sillä merkittävä määrä kiinteistöjä liitettiin viemäriverkostoon ja uusia hankkeita on käynnistetty mm. Jokikylässä. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen osalta on tärkeää, että luottamushenkilöiden ja viranhaltioiden välillä on saumaton yhteistyö. Tuloskorttien mukaan tarkastusvuoden aikana aloitettua luottamushenkilöiden perehdyttämistä jatketaan ensi vuonna. Yhtenä keinona henkilöstön osaamisen, uusien työmenetelmien kehittämisen ja motivaation ylläpitämisessä voi työnantaja käyttää kehityskeskustelujen kautta tulevia viestejä. Tavoitteena onkin ollut, että keskustelut käydään vuoden aikana kaikkien työntekijöiden osalta. Tavoite on kuitenkin osin jäänyt toteutumatta. 4. KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTIÖIDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4.1 Haukiputaan Kehitys Oy Tavoite 1. Toimitilojen vuokrausasteen pitäminen mahdollisimman korkealla Haukiputaan Kehitys Oy:n toimitilojen vuokrausaste vuoden 2009 lopussa oli 73,7 prosenttia, mitä ei voida pitää pitkällä tähtäyksellä riittävänä. Yhtiön mukaan tämä johtuu suurten teollisuustilojen ylitarjonnasta Oulun seudulla ja vaikeasta suhdannetilanteesta.

16 Tavoite 2. Yrityspalveluiden vaikuttavuuden lisääminen Yhtiön yrityspalvelutoiminnalla tavoitellaan myönteisiä asiakasvaikutuksia kuten menestyvää alkavaa yritystoimintaa ja yritysten kasvua. Palveluiden vaikuttavuutta yhtiö on pyrkinyt aikaansaamaan asiakastarpeisiin pohjautuvalla monipuolisella palveluvalikoimalla ja laajan asiantuntijaverkoston käytöllä. Asiantuntijaverkostoa on saatu Iin ja Haukiputaan yhteisen ESR -rahoitteisen Hai - hankkeen kautta. Uusia yrityksiä perustettiin 84 Haukiputaalle vuonna 2009 ja vanhoja lopetti 54 kappaletta. Aloittaneista yrityksistä suurin osa oli yhden hengen yrityksiä. Tässä suhdannetilanteessa yritysten kasvua ei liene tapahtunut. Tavoite 3. Holstinmäen vetovoiman parantaminen yritysten sijaintipaikkana. Tavoite toteutetaan yhdessä kunnan tonttilaitoksen kanssa. Hanke ei käynnistynyt, koska rahoitus oli avoinna. Tavoite 4. Hanketoiminnan tehokas hyödyntäminen elinkeinojen kehittämisessä Yhtiö osallistui hanketoimintaan vuonna 2009 neljässä erilaisessa roolissa. Yhtiö käytti hankerahoitusta itse järjestämiensä yrityspalveluiden aikaansaamiseen ja osallistui yhteistyökumppanina muiden tahojen hallinnoimien hankkeiden toteuttamiseen. Lisäksi yhtiö koordinoi tai toimi hankehallinnoijana tiettyjen alueiden tai kohteiden suunnittelussa ja toimi Haukiputaan kunnan investointihankkeissa hankesuunnittelu- ja rahoituskonsulttina. Yhtiön taloutta kuvaavat seuraavat luvut (taulukko 6): Vuosi Liikevaihto Pitkäaikaiset lainat Osakepääoma Tilikauden ylijäämä Taulukko Kiinteistö Oy Simppulanhaka Tavoite 1. Kiinteistökannan arvon säilyttäminen ja kehittäminen määrätietoisella kiinteistönpidolla, joka perustuu perusparannus- ja kunnossapitosuunnitelmiin sekä mahdolliseen täydentävään ja korvaavaan uudistuotantoon. Harjuntie 8, Tornitie 4 ja Harjuntie 6 kerrostaloja peruskorjattiin 1,8 milj. eurolla ja suunnitelmallista kunnossapitoa tehtiin muissa kiinteistöissä. Tavoite 2. Yhtiön tehtävänä on tarjota asiakkaille turvallinen ja kilpailukykyinen asumismuoto. Monipuolinen, myös erityisryhmien tarpeet huomioonottava asuntokanta, mahdollistaa pitkäaikaiset asiakassuhteet. Kiinteistö Oy Simppulanhakan asunnoista suurin osa on suunnattu yksineläjille ja pienille perheille. Yhtiöllä on erityisryhmille suunnattuja asuntoja mm. Martinniemessä, Santaholmalla ja Kiviniemessä. Palveluasumisessa yhtiö vuokraa asunnot suoraan ikääntyneille.

17 Yhtiön asuntokanta lienee tarvetta vastaava, koska arviointivuoden 624 hakijasta suurin hakijaryhmä olivat vuotiaat yhden tai kahden hengen taloudet. Eniten haettiin kaksioita. Hakijamäärä lisääntyi 102:lla edellisestä vuodesta. Yhtiön taloutta kuvaavat seuraavat luvut (taulukko 7): Vuosi Liikevaihto 3,64 milj. 3,78 milj. Pitkäaikaiset lainat 19,23 milj. 18,31 milj. Oma pääoma 1,83 milj. 1,86 milj. Taulukko Kiiminkijoen Opisto Oy Tavoite 1. Monipuolisten vapaan sivistystyön ja kulttuuripalvelujen tuottamisen ja järjestämisen kustannustehokkuuden parantaminen sekä toiminnan tason säilyttäminen. Kiiminkijoen Opisto Oy hoitaa toimialueellaan Haukiputaan ja Kiimingin kunnissa vapaasta sivistystyöstä voimassa olevan lain mukaista kansalaisopistotoimintaa ja lisäksi järjestää taiteen perusopetuksesta voimassa olevan lain mukaisen opetuksen vuonna Ylikiimingin kunnan liittyessä Oulun kaupunkiin vuoden 2009 alusta Oulun kaupungista tuli yhtiön osakas. Haukiputaan ja Kiimingin kunnat ostivat yhtiöltä kulttuuritoiminnasta säädetyn lain tarkoittamat palvelut. Kiiminkijoen opisto toteutti Haukiputaalla tuntia monipuolista opetusta eri-ikäisille kuntalaisille valtakunnan keskiarvoa edullisemmalla hinnalla. Kuntalaisista yli 20 prosenttia osallistui opiston järjestämään koulutukseen. Opiskelijoiden määrä kerran laskettuna oli Haukiputaalla Valtionosuuteen oikeuttavien tuntien mukaan Kiiminkijoen opisto oli vuonna 2009 Suomen kahdenneksitoista suurin kansalaisopisto. Tavoite 2. Opiston palvelutuotannon taloudellisen pohjan vahvistaminen Opiston palvelutuotannon taloudellista pohjaa on vahvistettu tehostamalla kurssimaksujen keräämistä ja henkilöstösäästöillä. Edellä mainituista syistä tilinpäätös oli euroa voitollinen. Oma pääoma saatiin kasvatetuksi 70,2 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna jäi vielä alle 50 prosentin. Myös Haukiputaan kunnalta otettu laina on maksettu kokonaan. Tavoite 3. Opistotoiminnan tavoitteiden seurannan parantaminen Opistotoiminnan tavoitteiden saavuttamista arvioivista mittareista ovat tavalliset määrälliset mittarit jo vertailukäytössä. Vuosittainen tuntimäärä ja osallistujamäärät eri ainealueilla ja kunnissa sekä tuntihinnan ja kustannusten kehitys vuositasolla arvioivat osaltaan tavoitteiden saavuttamista. Laadullisten mittareiden kehittämistyö on edelleen käynnissä. Vuonna 2009 tehtiin ensimmäisen kerran asiakastyytyväisyyskysely uuden hallinto-ohjelman avulla otoksena sähköpostitse ja tyytyväisyys oli hyvää luokkaa eli vastausten keskiarvo oli 4,2/5.

18 Tavoite 4. Opiston vaikuttavuuden lisääminen ja yhteistyömuotojen ja -verkostojen kehittäminen Opiston vaikuttavuutta Oulun seudulla ja myös valtakunnallisesti on edistänyt monipuolisen koulutustarjonnan lisäksi vilkas kulttuurituotanto. Yhteistyötä on tehty monien eri tahojen mm. koulut, seurakunta, monet yhdistykset, Oulu-opisto, Mannerheimin lastensuojeluliitto kanssa. Opiston talousluvut ovat seuraavat (taulukko 8): Vuosi Liikevaihto Tilikauden ylijäämä Oma pääoma Pitkäaik. lainat Taulukko Liikelaitos Haukiputaan Vesi Tavoite 1. Kuntalaisille tarjotaan hyvätasoiset vesihuoltopalvelut kustannustehokkaasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Asiakkaille toimitettu talousvesi on täyttänyt talousvesiasetuksen laatuvaatimukset 100 prosenttisesti ja laatusuositukset 95 prosenttisesti. Vesijohtoverkoston hukkavesiprosentti on ollut alhainen, alle 9 prosenttia. Vesijohtoverkoston painetaso on yleisesti 3,5-4,5 bar. Putkirikkojen ja muiden jakelukeskeytysten määrä on laskenut merkittävästi edellisestä vuodesta. Viemärin ennaltaehkäisevään kunnossapitoon on panostettu ja viemäritukosten määrä on laskenut noin 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Laitoksen oman jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset ovat lupaehtojen mukaiset prosentuaalisten lupaehtojen osalta, pitoisuuksien osalta on ollut pientä ylitystä vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Veden ja jäteveden perus- ja käyttömaksut ovat valtakunnan keskiarvon alapuolella, joten toimintaa voidaan pitää kustannustehokkaana. Tavoite 2. Käyttöomaisuus pidetään hyvässä kunnossa ja uusinvestoinnit tehdään suunnitelmallisesti. Viemäriverkostoa on saneerattu kertomusvuonna ennätysmäärä ja viemäriverkoston hulevesiprosentti on kääntynyt selvään laskuun. Vesijohtoverkoston saneeraustöitä on tehty alueilla, joissa on käynnissä laajempia tiestö- ympäristöinvestointeja. Kunnan pohjoisosien vesijohtoverkoston latvaosien painetason parantamiseksi on Mietunperälle rakennettu uusi paineenkorotusasema. Tekniikaltaan ja rakenteiltaan vanhentuneen Saviaron vedenottamon saneerauksen suunnittelu on ollut käynnissä koko kertomusvuoden. Varsinainen saneeraus ajoittuu vuoteen Vuoden 2009 investointimenojen määrä oli 1,45 milj. euroa (nettomääräisenä 1,21 milj. ). Laitoksen tulevia investointeja on arvioitu noin 10 vuoden jänteellä.

19 Tavoite 3. Riskienhallinta ja varautuminen ovat ajan tasalla. Varautumissuunnitelma ja toimintaohjeet häiriötilanteita varten on päivitetty kertomusvuonna. Kriisiviestintäkoulutusta on annettu koko toimintaorganisaatiolle. Kriisiviestintäkortti on otettu käyttöön ja ensimmäinen harjoitus tehty. Tavoite 4. Korvaus peruspääomasta on euroa vuonna 2009 ja euroa vuosina Kunnalle on maksettu suunnitelman mukaisesti euroa korvausta peruspääomasta. Summa on 5 prosenttia liikelaitoksen liikevaihdosta. Liikelaitoksen talousluvut ovat seuraavat (taulukko 9): Vuosi Liikevaihto (ulkoinen) Oma pääoma Pitkäaikaiset lainat Tilikauden ylijäämä (ulk.) Taulukko Haukiputaan elinkeinostrategia Kehittyvän kunnan elinvoiman perustekijöitä on terve talous ja menestyvä yritystoiminta. Nämä turvaavat riittävän työllisyyden ja hyvän verotuspohjan kunnan monipuoliselle kehittämiselle. Elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on vahvistaa alueen talouden kilpailukykyä ja sitä kautta palvelujen tuottamisessa tarvittavia resursseja. Täten elinkeinostrategia on merkittävä osa koko kuntastrategiaa. Kunnan vahvoja toimialoja ovat viime vuosina perinteisesti olleet mekaaninen puunjalostusteollisuus, rakentaminen ja elektroniikkateollisuus. Näiden merkitys on viime aikoina ollut vähenemässä, kuten laajemminkin Oulun seudulla. Sen sijaan palvelualojen työpaikat niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla näyttäisivät lisääntyvän. Vaikka Haukiputaalla viime vuosina yritysten määrä on myönteisesti lisääntynyt, niin nämä pääasiassa yhden-kahden hengen perheyritystyyppiset työpaikat eivät valitettavasti ole turvanneet kunnan työpaikkaomavaraisuuden tasoa, joka on vuonna 2009 pudonnut alle 60 prosenttiin. Patentti ja rekisterihallituksen tilaston mukaan Haukiputaalla oli yritysten määrä kaikkiaan 1.160, joista asunto-osakeyhtiöitä oli 162. Yrityksiä oli syntynyt vuoden aikana 83 ja niitä lopetti 54. Työllinen työväki oli ja työttömyysprosentti vuoden 2009 lopussa 14,5 prosenttia. Oulun seudun kiinnostavuus yritysten sijaintipaikkana on taantumassa. Tämän vuoksi seutuyhteistyön kehittämistä elinkeinoelämän näkökulmasta tulee tehostaa. Se merkitsisi ennen muuta erikoistumista ja verkostojen kehittämistä. Tässä erityisesti Oulun yliopiston aseman säilyttäminen ja sen edelleen kehittäminen on avainasemassa. Myös ammattikorkeakoulua ja toisen asteen kouluja tulee kehittää vastaamaan globalisoituvan yhteiskunnan haasteita.

20 Positiivisena kehityksenä tarkastuslautakunta pitää lisääntynyttä vuorovaikutusta kuntakonsernissa tytäryhtiöiden ja emon kesken. Toimintakertomukseen sisältyvät kattavat kuvaukset tytäryhtiöiden toiminnasta. 5. YHTEENVETO Vuosi 2009 on ollut uuden valtuuston sisäänajovuosi. Muutamaa ylireagointia lukuun ottamatta valtuustotyöskentely on ollut asiallista. Aika-ajoin on päästy hedelmälliseen keskusteluun päätettävistä asioista. Positiivisena piirteenä on nähtävissä kaikkien valtuustoryhmien oikea vastuunkantaminen kunnan vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kasvavan kunnan talous on saatu sikäli oikeille raiteille, että alijäämä saataneen katetuksi vuoden 2012 tilinpäätöksessä. Se edellyttänee veroprosentin korottamista. Tiukalla talouskuurilla on myös haittapuolensa. Varsinkin perusturvapalvelujen osalta ollaan juustohöylän käyttämisessä jo äärirajoilla. Osastohoitotyössä olevien sairaanhoitajien ja lähihoitajien sairauslomat lisääntyivät edellisvuodesta. Tarvittavia investointeja ei ole voitu tehdä. Erikoissairaanhoidon kustannukset kasvoivat edellisvuodesta euroa. Kuitenkaan kasvu ei johtunut DRG -laskutuksesta, sillä vain somaattisen vuodeosastohoidon osalta siirryttiin erikoissairaanhoidossa tähän laskutusmuotoon. Sen kustannukset päinvastoin alittuivat eurolla. On huomattava, että vaikka erikoissairaanhoito on kunnille kallista, se on asukasta kohti Pohjois- Pohjanmaan Sairaanhoitopiirissä toiseksi halvinta kaikkiin sairaanhoitopiireihin verrattuna. Haukiputaalla ovat lasten ja nuorten psyykkiset sairaudet voimakkaasti lisääntyneet. Psykiatrin viran täyttäminen on ensiarvoisen tärkeä. Sivistyspalvelujen budjetin ylitys johtui pääasiassa vaikeavammaisten oppilaiden ostopalveluiden hinnan noususta ja sairaalakoulun opetuspäivän hinnan noususta. Sairaalakoulun opetuspäivien määrä lisääntyi 148 päivästä (vuonna 2008) 605 opetuspäivään. Kunnan kiinteistöjen kuntokatselmus on tehty vuosina Sen mukaan kiinteistöjen korjausvelka on milj. euroa. Korjausvelka lisääntyi vuoden 2009 aikana euroa. Investointiohjelman mukaan tätä velkaa ei pystytä pienentämään. Käytettävissä olevat resurssit riittävät vain ns. palokunta- työhön eli kun vika tulee, se korjataan. Haukiputaan kunnan toimintasääntö on ollut vuoden voimassa. Nyt on jo tarvetta sen toimivuuden tarkasteluun ja uusimiseen. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kunnan tiedottamisvastuussa olevan viranhaltijan tulisi kuulua kunnan johtoryhmään. Kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen valtaa viranhaltijavalinnoissa voitaisiin myös tarkastella toimintasääntöä uudistettaessa. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen myönteisestä kehityksestä BSC -menetelmään liittyvässä tuloskorttien työstämisessä. Kriittisten menestystekijöiden ja mittaamisen määrittämisessä on tapahtunut konkretisoitumista. Tämä näkyy erityisesti sivistyspalvelujen ja perusturvapalvelujen tuloskorteissa. Myös toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa on edistytty. Keskeistä BSC -sovellutuksissa on saada strategiatietoisuus ja sen toteuttaminen koko henkilöstöön, johdosta suoritustasolle asti. Muutokseen ja hyvien käytäntöjen kehittämiseen tarvitaan koko henkilöstön työpanosta. Tulosta syntyy silloin, kun koko henkilöstö sitoutuu muutoksiin, joiden tavoiteasetantaan se pääsee itse vaikuttamaan.

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. TAIVALKOSKEN KUNTA TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuustossa 15.11.1996 57 Voimaantulo 1.1.1997 1 luku Valvontajärjestelmä 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA. Arviointikertomus 2010

HAUKIPUTAAN KUNTA. Arviointikertomus 2010 HAUKIPUTAAN KUNTA Arviointikertomus 2010 Tarkastuslautakunta 19.5.2011 Sisältö 1. TARKASTUSLAUTAKUNTA... 4 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävät ja toimivaltuudet... 4 1.2 Arvio tarkastuslautakunnan saamasta

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika: 5.9.2016 klo 13.00 15.30 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen

Muonion kunta Esityslista/ 2/ (8) Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja. Pentti Reponiemi Tarja Salo Teuvo Tolvanen Muonion kunta Esityslista/ 2/2014 1 (8) Tarkastuslautakunnan kokous Aika ti klo 16.00 Paikka kunnantalo, valtuustosali Läsnä Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Timo Liikavainio varajäsen Pentti Reponiemi

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.8.212 ALUSTAVA ARVIO Maakunnan talousarvio 212 ja toimintasuunnitelma 213 215 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.211 62. Käyttösuunnitelma

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013

Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Kinnulan kunta, talousraportti 1-9/2013 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.8.2013 Kinnulan kunta 01-09/2011 01-09/2012 TA 2013 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-09/2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous

Tilinpäätös 2007 / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3.2007 62, liite 3 Käyttötalous / määrärahaylitykset Kv 17.3.2008 14, liite 8 Kh 3.3. 62, liite 3 Käyttötalous Tulosalue HENKILÖSTÖ- HALLINTO -1 050 333 110 000-940 333-1 369 682 142 595-1 227 087-319 350 32 595-286 755 Toimintakulut

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120)

Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle (ohm. 120) Perusturvalautakunta 73 25.08.2016 Kunnanhallitus 167 12.09.2016 Perusturvalautakunta 85 29.09.2016 Kunnanhallitus 207 17.10.2016 Perusturvatoimen vuoden 2016 talousarvion muuttaminen - esitys valtuustolle

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Tammi-huhtikuun tulos 2016

Tammi-huhtikuun tulos 2016 Tammi-huhtikuun tulos 2016 Eksote Tammi-huhtikuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-huhtikuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 150,1 150,3-0,1

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Tarkastuslautakunta

ALAVIESKAN KUNTA Tarkastuslautakunta 1 ALAVIESKAN KUNTA Tarkastuslautakunta 9.12.2009 16.9.2010 15.9.2011 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA JA TYÖOHJLEMA Valtuustokausi 2009 2012 Työohjelma 2010 Työohjelma 2011 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Sari Korento kehittämispäällikkö Taloutta koskevat muutosehdotukset Talousarvio ja suunnitelma 111 Talousarviossa

Lisätiedot

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone

Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunta 25.5.2016. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Jokioisten kunta Pöytäkirja 1 Tarkastuslautakunnan kokous Aika keskiviikko klo 9.00 Paikka Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0,

TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,8 0, ,8 0, 00002110 TOIMEENTULOTUKI (04) Tuet ja avustukset 258.712 296.446 267.000 3,2-9,9 267.000 3,2-9,9 267.000 267.000 267.000 Muut toimintatuotot 31.858 30.000 20.000-37,2-33,3 20.000-37,2-33,3 20.000 20.000

Lisätiedot

Tammi-syyskuun tulos 2016

Tammi-syyskuun tulos 2016 Tammi-syyskuun tulos Eksote Tammi-syyskuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-syyskuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 338,4 338,1 0,2 451,1 450,8 0,3 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2013 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KULTTUURIPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KULTTUURIPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/ Kulttuurilautakunta 28.9. Toiminta-ajatus Kulttuuripalvelujen keskeisenä tavoitteena on osaltaan vahvistaa kaupunkilaisten identiteettiä

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

Elämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta

Elämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta Elämänlaatulautakunta 71 21.09.2016 ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO 2017 Elämänlaatulautakunta 21.09.2016 71 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.7.2016 ( 196) antanut talousarvioraamin vuosille 2017-2019.

Lisätiedot