Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti. Kerro liitosta kaverille. Kaikki Nousuun. Metsä auttaa palautumaan. Pankissa painitaan raportointiviidakossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti. Kerro liitosta kaverille. Kaikki Nousuun. Metsä auttaa palautumaan. Pankissa painitaan raportointiviidakossa"

Transkriptio

1 Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti Kerro liitosta kaverille Kaikki Nousuun 4 Metsä auttaa palautumaan 12 Pankissa painitaan raportointiviidakossa 15

2 Tässä lehdessä 3 Puheenjohtajalta Tehokkuutta edunvalvontaan ja jäsenille lisää palkkaa 4 Uutta verta ammattiliittoon Ota Nousu puheeksi työpaikalla 8 Nousussa 4 10 Laura Kuittinen teki haaveistaan totta 12 Mene metsään, ihminen! Luonnossa liikkuminen laukaisee stressiä ja parantaa vastustuskykyä STTK:n Antti Palola: Uusi keskusjärjestö vahvistaisi palkansaajien ääntä 15 Raportoin, raportoin mutta miksi? Varapääluottamusmies Silja Iljas: Liitto olemme me ja erityisesti sinä 19 Sovitaanko näin? 20 Nytt blod behövs i facket Från ordförandet Effektivare intressebevakning och högre löner till medlemmarna 23 Paulalta Organisaatiomuutokset, siunaus vai kirous? 15 Pidetään yhdessä Nousu näkyvillä. Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, Helsinki. Päätoimittaja: Johanna Maasto, Lehden toimituskunta: Tarja Furuholm, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Johanna Maasto, Elina Vainio, Kristiina Widenius; Tuottaja: Marjo Mikola, Taitto: Unionimedia Oy, Mikko Taipale Kannen kuva: istockphoto.com/bewangoldswain Painopaikka: Erweko Oy Jäsenpalvelu: puh , palveluaika arkisin klo Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Pasilanraitio 9 B, Helsinki. Puh: (09) (ma to, klo ), faksi: (09) , Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi! 2 Nousu

3 Kari Ahola puheenjohtaja Puheenjohtajalta Tehokkuutta edunvalvontaan ja jäsenille lisää palkkaa Tomi Westerholm Järki on voittanut. Tämä ei tarkoita elinkeinoelämän johtoa, jossa lamppu syttyy vain ahneuden kunniaksi, vaan palkansaajaliittojen päätöstä selvittää uuden keskusjärjestön perustamista. Tullessani STTK:n hallitukseen vuonna 2011 nostin asian ensimmäisessä puheenvuorossani esille. Olen siis aina ollut asian suuri kannattaja ja puhemies. Uusi keskusjärjestö, kyseessä ei siis ole nykyisten yhdistäminen vaan kokonaan uudelta pohjalta muodostettava keskusliitto, on haasteellinen tavoite. Siihen liittyy monia poliittisia, henkilökohtaisia, tunnesidonnaisia ja käytännön haasteita ratkaistavaksi. Tahtotila on kuitenkin voimakas, se oli aistittavissa perustamistilaisuudesta lähtien. Nousulle uusi keskusjärjestö on arvokas yhteistyökumppani. Valitettavasti Akavan liitoista ei ole lähdössä mukaan tässä vaiheessa kuin yksi tai kaksi. STTK:n ja SAK:n liitot ovat mukana laajalla rintamalla eli kaikki, myös Nousu. Nyt aloitetaan työ, ja vuoden 2016 aikana uusi keskusjärjestö perustetaan. Käytännön työ alkaisi vuoden 2017 alusta. Nousun kokoisten ja pienempien liittojen näkökulmasta on tärkeää, että monimuotoisuutta kunnioitetaan sekä rakennustyössä että varsinaisessa toiminnassa. Olen alkuvaiheessa ollut hyvin aktiivinen vaikuttaja ja korostanut laajan ja monimuotoisten näkemyksien huomioon ottamista. Uskoisin tulleeni kuulluksi. Nousulle uusi voimakas keskusjärjestö on todella arvokas yhteistyökumppani. 1,7 miljoonalla jäsenellä on paljon painostusvoimaa. Sillä on myös paljon ammattitaitoa, myös kansainvälisesti. Samassa yhteydessä olisi syytä miettiä myös sitä, mitkä ovat liittojen tehtäviä ja mitkä ovat keskusjärjestön. Selkeä rajapinta vähentää turhaa ja päällekkäistä työtä. Itse asiassa, jos haluaisimme todella miettiä, kuinka ammattiyhdistys vaikuttaa ja tuo parhaiten arvoa jäsenilleen, olisi myös selvitettävä edunvalvontatyön organisoiminen sekä liitoissa että niiden kesken. Esimerkiksi finanssisektorilla kuulumme kolmeen erilliseen liittoon. Järki sanoo, että se ei ole tehokas tapa toteuttaa jäsenille etuja, vaikka Nousu itsenäisenä liittona on meille nordealaisille edullisin ja tehokkain tapa. Kannattaisi varmaan miettiä yhdessä synergioita. Lopuksi haluan onnitella pankkia hyvästä tuloksesta ja muhkeista osingoista. Ne tuottavat hyvin verovaroja myös Suomeen. Nousun tulosvastineessa totesimme, että henkilökunta kokee epäoikeudenmukaiseksi sen, että samoilla perusteella kuin palkkioita nostetaan, henkilökunta jää ilman, osa jopa menettää työnsä. Olemme saaneet vastauksen. Nordea kiihdyttää Suomessa töiden ulkoistusta halpatyömaihin, jopa asiakaspalvelutyön ulkoistus on suunnittelun alla. Palkkaan taas ei voi vaikuttaa, kun olemme sitoutuneet työllisyys- ja kasvusopimukseen. Näyttää siis siltä, että Nousu jää työllisyys- ja kasvusopimuksen ulkopuolelle. Meille se ei tuonut työtä eikä kasvua. Loistavasti menestyvä finanssiala kykenee palkankorotuksiin, ja me työn vaativuuden ja kuormittavuuden kasvaessa myös ansaitsemme ne. Lue STTK:n puheenjohtajan haastattelu uudesta keskusjärjestöstä sivulta 14. Nousu

4 4 Nousu

5 Uutta verta ammattiliittoon Järjestäytyminen ei ole nuorille enää itsestäänselvyys. Siksi ammattiliittoon kuulumisen edut on otettava työpaikoilla rohkeasti puheeksi. Ammattiliittojen jäsenmäärät ovat jo vuosien ajan olleet laskussa. Siinä missä vanhemmille sukupolville järjestäytyminen oli lähes automaattinen asia, jäävät yhä useammat nuoret liittojen ulkopuolelle. Tilanne on tuttu myös Nousussa. Liittojen jäsenkatoon käytiin vuoden 2015 alussa käsiksi ammattiliittojen keskusjärjestöjen yhteisellä Mikä fiilis?! -järjestäytymiskampanjalla vuotiaille suunnattu kampanja näkyi ja kuului muun muassa sosiaalisessa mediassa, televisiossa ja radiossa. Tarkoitus oli herättää ihmiset miettimään, onko työpaikalla kaikki ok. Olisiko mahdollisesti jotain parannettavaa ja voisiko asialle tehdä jotakin, Nousun varapuheenjohtaja Tarja Furuholm kertoo. Keskusjärjestöt eivät itse rekrytoi uusia jäseniä, vaan kampanja oli tarkoitettu liittojen oman jäsenhankinnan tueksi. Etuja pidetään itsestään selvinä STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja toimi Mikä fiilis?! -kampanjassa Toimihenkilökeskusjärjestön edustajana. Hänen mielestään suureen huoleen ei ole aihetta, sillä joka toinen työssäkäyvä nuori kuuluu ammattiliittoon. Ammattiliittojen imago ei kuitenkaan ole nuorille enää tarpeeksi vetovoimainen. Myös tietoisuutta liittojen toiminnasta pitäisi lisätä. Olemme tehneet selvityksiä niistä alle 35-vuotiaista, jotka eivät ole vielä ammattiliiton jäseniä. Heistä joka kolmas ilmoitti, ettei ole vain tullut mieleen liittyä. Toinen kolmannes oli sitä mieltä, että he eivät tiedä tarpeeksi ammattiliitoista, Kivioja kertoo. Furuholmin mukaan nuoret pitävät äitiysvapaita, hoitovapaita, palkallista sairauslomaa ja muita ammattiliittojen aikoinaan neuvottelemia etuja helposti automaattisina. Saavutettujen etujen säilyminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun on tullut esille, että työnantaja haluaisi poistaa tai supistaa erilaisia talon sisäisiä, neuvottelemalla saavutettuja etuja, Furuholm sanoo. Henkilöstöedustajien aktiivinen neuvotteleminen ei välttämättä näy ulospäin, ellei siitä voida viestinnällä kertoa. Viestintää hankaloittaa kuitenkin se, että usein neuvottelut koskevat jäsenten henkilökohtaisia asioita. Osa uusista nordealaisista ei liity Nousuun siksi, että he kuuluvat koulutuksensa mukaiseen liittoon tai niin sanottuun Loimaan kassaan. Nousu on kuitenkin ainut ammattiliitto, joka neuvottelee työsuhdeasioista pankin sisällä.» Loimaan kassa ei puolestaan tarjoa kuin työttömyysturvaa. Onko niin, että otetaan vain työttömyysturva ja jäädään odottelemaan, Nousu

6 Tarja Furuholm toivoo, että nousulaiset ottaisivat jäsenyyden puheeksi kahvitauolla tai lounaan äärellä. koska giljotiini leikkaa? Eikö olisi parempi kuulua ammattiliitoon, joka yrittää neuvotella ja ratkaista tilanteita niin, ettei työttömäksi jouduttaisi? Furuholm kysyy. Jäsenyys antaa turvaa Perusteet ammattiliittoon liittymisen puolesta eivät ole vuosien varrella juuri muuttuneet. Järjestäytyminen on yhä paras tapa ajaa oman alan, työpaikan ja palkansaajien asemaa yleensä. Ammattiliitto on työntekijän keino saada äänensä kuuluviin. Suurin osa jäsenistä liittyy liittoon normaalissa työtilanteessa. Usein liiton merkitykseen havahdutaan kuitenkin Kohtaa ihminen kasvokkain silloin, kun työpaikalla ilmenee ongelmia. Nousun jäsen voi ongelmatilanteissa turvautua luottamusmiehiin, liiton asiantuntijoihin ja lakimiehiin. Furuholm muistuttaa, että vaikeuksia voi tulla, vaikka olisi kuinka ahkera ja menestynyt. Uusi esimies voi esimerkiksi jostain syystä haluta tietystä alaisestaan eroon. Jos asiasta aletaan riitelemään oikeudessa, kohoavat asianajajien palkkiot helposti pilviin. Kyllä siinä pieni ihminen on aika yksin silloin, Furuholm sanoo. Halu auttaa ihmistä ja saada heille paremmat olot, olla läsnä ja varmistaa, että ihmiset saavat sen, mikä heille kuuluu. Ettei tarvitse jäädä yksin, kertoo Kaarina Paaso motivaatiokseen ammattiliittotoimintaan. Eläkkeelle helmikuussa 2015 siirtynyt Paaso on ay-toiminnan veteraani, joka on hankkinut Nousuun kymmenittäin uusia jäseniä. Hän ehti työskennellä pankissa 47 vuotta, Oulussa ja Iissä, viimeksi Oulun Contact Centressä, palveluneuvojana. Paaso valittiin uransa aikana sekä vuoden luottamusmieheksi että vuoden jäsenhankkijaksi. Paras tapa on lähestyä ihmistä suoraan, eli kertoa faktat, mikä on Nousu ja miksi kannattaa kuulua liittoon. Tänä päivänä kannattaisi melkein kertoa, miten ja miksi liitot on perustettu ja mitä on saatu aikaan. Liiton tarjoama tuki on tärkeä esimerkiksi silloin, kun jostakin asiasta ei päästä sopimukseen. Esimerkkinä Paaso antaa työtuomioistuimeen viedyn vaativuusluokkariidan, jonka Nousu voitti ja työntekijät saivat takautuvasti muutaman vuoden korotukset palkkoihinsa. Vaikka sähköinen liittymislomake löytyy netistä, kertoo Paaso tulostaneensa niitä ja antaneensa suoraan liittymistä harkitseville. Ota Nousu puheeksi Otollisin hetki jäsenyyskeskustelulle on silloin, kun uusi kollega saapuu työpaikalle. Myöhemmin se voi olla vaikeampaa, mutta myöhäistä se ei ole koskaan. Nousun hallitus perusti syksyllä 2014 nelihenkisen työryhmän, joka kehittää työkaluja jäsenhankintaa varten. Niihin kuuluu muun muassa luottamusmiesten avuksi tarkoitettu kysymys-vastauspatteristo. Lisäksi Nousu panostaa viestintään ja järjestää lisää jäsentilaisuuksia. Ihmisiä aktivoidaan hankkimaan lisää jäseniä. Kiire varmaan tekee työpaikoilla sen, että odotusarvo on, että työ tehdään liitossa ja kaikki hoituu sitä kautta. Tarvitsemme kuitenkin erittäin paljon jäsenistön aktiivisuutta ja tukea sillä tavalla, että he pitävät Nousua näkyvillä työpaikoilla, Tarja Furuholm sanoo. Hän toivoo, että nousulaiset ottaisivat jäsenyyden puheeksi kahvitauolla tai lounaan äärellä. Henkilökohtainen kontakti on jäsenhankinnassa tärkeää. Jos vastaan tulee kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta, voivat jäsenet ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai Nousun toimistoon. Toivoisin, että tietoisuus lisääntyisi ja ihmiset ymmärtäisivät, että ei voi ainoastaan odottaa, että joku muu pitää yhteisistä asioista huolta. Siihen tarvitaan meitä kaikkia. Jenni Meronen piirros Janne Harju Artikeln kan läsas på svenska, sid 20 6 Nousu

7 Jäsenhankinta palkitsee Onko työpaikallasi henkilöitä, jotka eivät vielä ole jäseniä? Vahva jäsenkunta on meidän kaikkien yhteinen etu. Tule mukaan kasvattamaan nousulaista yhteisöä! Nousu palkitsee uuden jäsenen hankkijan 20 euron arvoisella lahjakortilla. Saat itse päättää, minkä liikkeen lahjakortin valitset. Vaihtoehdot löytyvät Presentcardin verkkosivuilta Uuden jäsenen liittyessä Nousuun hän voi merkitä jäsenhakemuslomakkeeseen jäsenhankkijan nimen. Jäsenmaksusuoritusten alettua Nousun toimisto toimittaa tiedon jäsenhankkijasta Presentcard.fi:lle, joka lähettää jäsenhankkijalle sähköpostilla arvokoodin, joka on vaihdettavissa lahjakorttiin Presentcard.fi:n verkkosivuilla. Lahjakortti toimitetaan kotiin postitse. Lahjakortin voi myös pilkkoa osiin, esimerkiksi kahdeksi kymmenen euron arvoiseksi lahjakortiksi eri liikkeisiin. Aktiivisimmille jäsenhankkijoille tiedoksi: 100 euroa ylittävistä palkinnoista (vuodessa) Nousun pitää lain mukaan tehdä ilmoitus ystävällemme verottajalle, joka huomioi sen henkilön lopullisessa vuotuisessa verotuksessa. Jäsenyys tarjoaa paljon etuja Sijoitusasiantuntijana Helsingissä työskentelevä Elina Mitikka toimii Nousun edustajiston ja tes-toimikunnan jäsenenä. Hänen mukaansa ammattiliittotoiminta tuo vertaistukea ja turvaa jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Jäsenet pidetään ajan tasalla pankkimaailman myllerryksistä. Aktiivisesti mukana olleena tiedän, että ammattiliitossa tehdään ja neuvotellaan paljon asioita, jotka eivät riveihin asti aina näy. Jäseneksi liittyminen vaatii Mitikan mielestä ajantasaiset tiedot liittojen toiminnasta. Ammattiliittotoiminnalla on valitettavan usein jäykän ja jopa vastahakoisen toimijan maine. Ei ehkä ymmärretä, miten tärkeää yhteistoiminnan kehittäminen ja keskusteluyhteys työntekijöiden ja työnantajan välillä ovat. Aiemmin Vaasassa luottamusmiehenä toimineen, nykyisin Laihialla palveluneuvojana työskentelevän Sevil Ilterin mielestä esimerkiksi Nousun jäsenpalvelua voisi markkinoida enemmän. Lisäksi jäsenetuihin kuuluvat koulutukset ja tapahtumat, lomaedut, jäsenlehti ja vakuutuspalvelut. Paras tapa tehdä jäsenhankintaa on järjestää tilaisuuksia, joihin toivotetaan tervetulleiksi myös ei-jäsenet, Ilter uskoo. Hän ei niele väitettä, jonka mukaan nuoret tulisivat ammattiliitossa valmiiseen pöytään. Itse olen kokenut, että nuorena pankkiin tuleminen ei todellakaan ole mikään helpoin juttu. Luottamushenkilöissä ja yt-ryhmissä on paljon myös nuoria. He haluavat saada neuvoja ja kokemusta, jotta pystyisivät tekemään oman osansa ja kantamaan kortensa kekoon. Nousu

8 NOUSUSSA Oletko ehdokkaana kevään eduskuntavaaleissa? Sinulla on mahdollisuus näkyä Nousun verkkosivuilla. Lähetä Nousun viestintään tiedot: puolueestasi ja vaalipiiristäsi mahdollisista luottamustoimistasi omista pääteemoistasi/arvoistasi yhteystietosi Tekstien pituus max. 600 merkkiä. Lähetä myös kuvasi jpg-muodossa. Pidätämme oikeuden tekstien muutoksiin. Lähetä teksti ja kuvat osoitteeseen Huomio nousulaiset eduskuntavaaliehdokkaat! Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa on mahdollista ja ulkomailla Liiton jäsenmaksu vuonna 2015 Nousun edustajisto päätti pitää liiton jäsenmaksun vuonna 2015 edellisvuoden tasolla. Ammattiliitto Nousun jäsenmaksu vuonna 2015 on siten 1,2 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 42,00 euroa/kk ja vähintään 4 euroa/kk. Nousun jäsenmaksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun. Muistathan, että ammattiliiton jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa! Ansiotyöstä poissa olevat (palkaton aika) Ansiotyöstä poissa olevilta jäseniltä peritään 4 euron kuukausijäsenmaksu. Ansiotyöstä poissa olevia jäseniä ovat äitiyslomalla, vanhempainvapaalla, hoitovapaalla, virkavapaalla, vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, ulkomailla, pitkäaikaisella sairaslomalla, pitkäaikaistyöttömänä tai jostain muusta syystä tilapäisesti ansiotyöstä poissa olevat jäsenet. Työttömien jäsenmaksu on 4 euroa/kk, tämä maksu sisältää työttömyyskassan jäsenmaksun. Opiskelijat Opiskelijajäsenten jäsenmaksu on 4 euroa/kk, mikäli heidät on vakuutettu JATTK-työttömyyskassassa. Palkkatuloista peritään kuitenkin normaali jäsenmaksu. Eläkeläiset Eläkkeelle jäämisestä tulee ilmoittaa Jäsenpalveluun. Jos jäät eläkkeelle kesken vuotta sinun ei tarvitse maksaa jäsenmaksua loppuvuodesta. Eläkeläisjäsenmaksu on vuosimaksu. Vuoden 2015 maksu on 30 euroa. Kaikki jäsenedut, matkavakuutusta lukuun ottamatta, ovat eläkeläisjäsenen käytössä. Lisätietoja jäsenmaksusta ja -eduista saat Jäsenpalvelusta. On aina välillä hyvä tarkistaa palkkalaskelmasta, että jäsenmaksu on varmasti peritty palkasta ihan vain epämiellyttävien yllätysten varalta. Samoin jos toimit myös yrittäjänä, tai perheessäsi on yrittäjyyttä, sinun kannattaa tarkistaa työttömyysturvaoikeutesi JATTK-kassasta: (09) ma to Nousun uudet fb-sivut: NOUSURY 8 Nousu

9 Avoin toimi Luottamusmies Kiinnostaako sinua näköalapaikka seuraaviksi kolmeksi vuodeksi tiedonkulun ytimessä? Aiempi kokemus ei ole välttämätöntä, sillä Nousu antaa laadukasta ja monipuolista koulutusta, joka käydään pääosin työajalla. Koulutuksen lisäksi takaamme, että kokous- ja neuvottelutaidot kehittyvät. Tarjoamme myös mahdollisuuksia kielitaidon parantamiseen. Jos olet kiinnostunut yhteisistä asioista, halukas ottamaan asioista selvää, halukas neuvottelemaan, verkostoitumiskykyinen, aktiivinen, sinnikäs ja päämäärätietoinen olet mielestämme loistava kandidaatti luottamusmieheksi. Nousu toimii tiiviissä yhteistyössä kanssasi, etkä tule jäämään yksin. Luottamustoimi näyttää myös hyvältä ansioluettelossasi ja voi laukaista nousujohteisen uraputken. Tartu siis toimeen ja asettaudu ehdolle syksyn 2015 luottamusmiesvaaleissa! Lisätietoja saat luottamusmiehiltä sekä Nousun verkkosivuilta. Luottamusmieskausi Luottamusmiehen tehtävät Luottamusmies edustaa Nousua ja sen jäseniä työpaikoilla. Hänen tehtävänään on neuvotella ja keskustella paikaillisista asioista työnantajan edustajan kanssa. Luottamusmies valvoo, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimusta, Nousun ja sen jäsenalueiden päätöksiä sekä työlainsäädännön määräyksiä. Työpaikan luottamusmiesehdokkaat asetetaan työpaikkakokouksessa. Luottamusmies kutsuu koolle työpaikkakokouksen ilmoittamalla siitä vähintään viikkoa aikaisemmin. Kokous valitsee työpaikan luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen. Työpaikan luottamusmiehen valintojen jälkeen alueen luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan ay-alueen neuvottelevan luottamusmiehen ja hänelle varahenkilö. Pääluottamusmiesvaali käydään valtakunnallisena vaalina ehdokasasettelun kautta. Tarkat tiedot vaaleista, ehdokasasetteluista sekä aikatauluista ilmoitetaan myöhemmin. Edustajiston kevätkokous Nousun edustajiston sääntömääräinen kevätkokous pidetään hotelli Hilton Airportissa Vantaalla. Tarkempi aikataulu ja esityslista lähetetään edustajiston jäsenille lähempänä ajankohtaa. Edustajiston jäseniä pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen Noora-palvelun kautta mennessä. 9

10 Haaveista totta Nousulaisilla on osaamista ja vaihtoehtoja, joita ei aina tule ajatelleeksi. Entinen henkilökohtainen pankkineuvoja Laura Kuittinen pyörittää nyt omaa startup-yritystä yrityskiihdyttämön tiloissa Riihimäellä. Eräänä päivänä lenkillä lastenvaunuja työntäessään Laura Kuittinen alkoi pallotella miehensä kanssa ideaa: Mitä jos olisi sellainen somepalvelu, jossa ihmiset voisivat keskustella sijoittamisesta avoimesti ja saada laadukkaita sijoitusanalyyseja? Sellainen voisi toimia esimerkiksi Facebookin tavoin. Sosiaalisen median mahdollisuuksia pohtiva Kuittinen oli juuri jäänyt äitiyslomalle Etelä-Hämeen alueen Nordeasta, jossa hän työskenteli aluemyyntipäällikön sijaisena. Sitä ennen hän oli toiminut pitkään henkilökohtaisena pankkineuvojana. Pankkialalle Kuittinen päätyi sattumalta. Hän työskenteli vaatekaupassa ja asiakkaaksi osui Nordean silloinen apulaisjohtaja, joka tykästyi Kuittisen tapaan palvella asiakkaita ja tarjosi tälle töitä. Siitä alkoi ura pankissa. Työ imaisi mukaansa niin, että ammattikorkeakoulussa tradenomiksi opiskelleen Laura Kuittisen opinnäytetyö jäi tuolloin tekemättä. Lenkillä kehitetty idea jäi itämään, ja Kuittinen teki äitiyslomansa aikana opinnäytetyön aiheesta sosiaalisen median vaikutus sijoituspäätökseen. Sen mukaan erityisesti nuoret miehet ovat kiinnostuneita sosiaalisen median luomista mahdollisuuksista sijoittamisen tukena. Ajatus oman yrityksen perustamisesta alkoi hautua. Yhteisöpalvelu sijoittajille somessa Kuittinen irtisanoutui hoitovapaansa päätyttyä Nordeasta lokakuun 2014 lopussa ja perusti it-alalla työskentelevän yhteistyökumppanin kanssa sijoittajille tarkoitetun yhteisöpalvelun, Investor- Eyen. Hän sai puolen vuoden starttirahan ja toivoo pystyvänsä maksamaan itselleen palkkaa jo kesällä. Tällä hetkellä saan starttirahaa juuri sen verran, että pystyn maksamaan lasteni päivähoidon. Muuten elän mieheni tuloilla. Tutustuimme toisiimme työskennellessämme yhdessä Nordeassa. InvestorEye on sosiaalisen median palvelu, jossa sijoittajat voivat verkostoitua keskenään, vaihtaa ajatuksia ja pitää eräänlaista sijoitusblogia. Kauppaa ei käydä eikä rahaa vaihdeta. Kuittisen työpäivät kuluvat tällä hetkellä asiakkaiden etsimiseen. Tavoitteena on päästä vielä tämän vuoden aikana kansainvälisille markkinoille. Yritän olla miettimättä liikaa epäonnistumista ja riskejä. Ripaus idealismia Laura Kuittisen oli vaikea nähdä itseään eläkeikään asti perinteisenä pankkineuvojana. Oman yrityksen perustaminen 10 Nousu

11 Laura Kuittinen lähti rohkeasti uudelle uralle. Yrittäjyydessä häntä kiehtoo vapaus; se, ettei ole rajoja. tuntui hyvältä ratkaisulta. Yrittäjyydessä Laura Kuittista viehättää eniten vapaus; se, ettei ole rajoja. Kukaan ei sano, ettei näin voi tehdä, koska näin ei ole ennenkään tehty. Leipäni on tällä hetkellä erittäin kapea. Uskon kuitenkin, että yrittäjänä minulla on mahdollisuus leveämpään leipään kuin palkkatyössä. Laura Kuittinen on edelleen Nousun jäsen. Nordeasta hän kaipaa ehkä eniten työkavereitaan. Mutta hän tapaa heitä yhä silloin tällöin lounaalla. Hän kokee saaneensa pankista hyvän myyjäkoulutuksen: sitkeyttä ja notkeutta. Toki yrittäjyys myös pelottaa. Aina kun kauhu iskee, vakuutan itselleni, että tämä on hyvä ja toimiva liikeidea. Yritän olla miettimättä liikaa epäonnistumista ja riskejä. Usko mahdollisuuksiisi Pankkilaisilla on kykyjä, osaamista ja vaihtoehtoja, joita ei aina tule itse ajatelleeksi, sanoo Nousun varapuheenjohtaja Tarja Furuholm. Kokemus, joka pankissa karttuu, tuntuu monen mielestä ehkä itsestään selvältä, vaikkei se sitä ole. Rahoitus- ja sijoittamispuolen osaaminen, vakuuttaminen, neuvottelutaidot ovat vain esimerkkejä. Pankkitoimihenkilö on tottunut työssään hoitamaan asioita, jotka vaativat laajaa yleistietoa, empaattista osaamista, sosiaalisia taitoja, ihmistuntemusta ja kykyä luoda luottamusta. Osaaminen kantaa elämässä, ja siitä on syytä olla ylpeä. Haaveista kannattaa pitää rohkeasti kiinni, toteutuivatpa ne sitten pankissa tai sen ulkopuolella, Furuholm sanoo. Tiina Komi, Marjo Mikola kuva Olli-Pekka Latvala Nousu

12 Mene metsään, ihminen! Se laukaisee stressiä, lisää tarkkaavaisuutta ja parantaa vastustuskykyä. Metsä tuottaa terveysvaikutuksia, joista kaupunkiympäristössä voi vain haaveilla. Viimeistään talitiaisten vimmattu laulu tekee selväksi, että kevät kerää voimiaan. Kun alaspäin viettävä, jäätynyt puro alkaa jälleen solista, niin siitä se tulee mieleen: kevät. Elämä jatkuu, sanoo luonto-opas Mikko Vesterinen. Hänelle metsä on paitsi työmaa, johon johdattaa ihmisjoukkoja, myös oma, henkilökohtainen kokemus. Minulle metsä on ainoa paikka, jossa pystyn aivan täysin rauhoittumaan, hän sanoo. Tutkittuja terveysvaikutuksia Myös tutkimustulokset tukevat Mikko Vesterisen kokemusta. Metsässä oleminen tuottaa tutkimuksella todennettuja, fyysisiä ja psyykkisiä terveyshyötyjä. Japanilaistutkijat osoittivat pari vuotta sitten, että metsässä oleminen laskee verenpainetta ja pulssia, vähentää lihasjännityksiä ja lisää parasympaattisen hermoston toimintaa, kun vertailukohtana on rakennettu ympäristö. Useat lähivuosina valmistuneet tutkimustulokset kertovat myös metsän vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin. Metsä auttaa muun muassa palautumaan uupumuksesta, joka on aiheutunut pitkäaikaisesta keskittymisestä. Lisäksi tarkkaavaisuus palautuu. Metsä auttaa myös elpymään stressiä aiheuttaneesta tilanteesta. Yksi yllättävimmistä tuloksista kertoo, että pidemmät luontoretket parantavat ihmisen vastustuskykyä. Tulokset kertovat, että niin sanottujen tappajasolujen aktiivisuus ja syöpää ehkäisevien proteiinien määrä veressä on suurempi, jos ihminen tekee kävelylenkin metsässä, kuin että hän tekisi sen kaupunkiympäristössä. Luontokontakti vähentää myös sairastumista allergioihin. Monen hyväntekijän summa Professori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskus Lukesta kertoo, että metsän terveyshyödyt syntyvät useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Metsässä ihminen tulee liikkuneeksi kuin huomaamattaan, ilman pakkosuorittamista, hän sanoo. Lisäksi metsässä ihmisen huomio kiinnittyy kiinnostavaan katsottavaan, kasvistoon ja elämiin. Omat huolet jäävät taka-alalle. Metsä antaa myös mahdollisuuden yhdessäoloon ystävien tai perheen kanssa tai vastavuoroisesti omaan rauhaan. Rakennetussa ympäristössä, liikenneväylien varrella, ilmanlaatu vaikuttaa hengityselimistön kautta verenpaineeseen. Metsä on terveellisempi ympäristö, Tyrväinen sanoo. Hänen mukaansa laajat metsäalueet vaimentavat melua ja parantavat ilmanlaatua poistamalla pölyä ja muita epäpuhtauksia sekä sitomalla otsoni- ja monoksidikaasuja. Vähintään viisi tuntia kuussa Suomalaisen GreenHealth -tutkimushankkeen tuoreet tulokset kertovat, että jo viidentoista minuutin istuskelu viheralueella tuottaa mitattavan elpymisen kokemuksen. Vartin aikana metsä ja puisto tuottivat lähes yhtä hyvän tuloksen, kun taas kaupunkiympäristö saattoi jopa lisätä stressiä. Kun perään lisättiin puoli tuntia 12 Nousu

13 Näillä pääset metsään Palvelusta voit hakea Metsähallituksen metsästys- ja kalastuskohteita. Voit etsiä myös retkeilyyn sopivia kohteita ja palveluita. Retkikartan mobiiliversio löytyy osoitteesta m.retkikartta.fi. retkeilynabc Metsähallituksen, Suomen ladun ja Partion tuottama ohjekokoelma luontoretkeilyyn. Hakukone, jossa voi hakea retkikohteita monilla eri rajauksilla, muun muassa sijainnin, kiinnostuksen kohteiden, majoitusmahdollisuuksien, liikenneyhteyksien yms. mukaan. Kokoelma luontoaiheisia blogeja. kävelyä, metsä tuotti parhaan elpymisen ja virkistymisen kokemuksen. Näyttää siltä, että viisi tuntia luontoliikuntaa kuukaudessa näyttäisi olevan sellainen keskimääräinen minimitaso, joka olisi hyvä. Kun tekee pari kertaa viikossa puolen tunnin ulkoilulenkin, niin myönteiset tunteet ja positiivinen asennoituminen lisääntyvät ja keskittymiskyky paranee. Kielteiset tuntemukset vähenevät, Tyrväinen sanoo. Hän puhuu myönteisestä kierteestä, joka kannustaa lähtemään luontoon, kun huomaa sen myönteiset vaikutukset. Sitten jaksaa taas lähteä. Vähälläkin pääsee alkuun, hän sanoo. Metsä on oppimiskokemus Mikko Vesterinen kannustaa ajattelemaan metsää myös mahdollisuutena oppia jotain uutta. Itse hän kertoo opastettavilleen esimerkiksi koivun rungolla näkyvästä taulakäävästä. Sitä on käytetty niin tulen sytyttämiseen, lääkkeenä kuin korvatulppinakin, hän sanoo. Itse hän herkistyy metsässä varsinkin äänille. Vesterinen yrittää tunnistaa lintua, joka juuri laulaa. Katseellaan hän etsii ympäristöstään käyttökelpoisia asioita: syötävää tai materiaalia käsitöihin. Vesteriselle metsän vaikutus on erilainen riippuen siitä, kuinka pitkään hän on metsässä viihtynyt. Pitkällä Metsä auttaa palautumaan uupumuksesta, joka on aiheutunut pitkäaikaisesta keskittymisestä. vaelluksella elimistö mukautuu luonnon rytmiin, ja paluu yhteiskuntaan tuntuu kuin putkahtamiselta toiselle planeetalle. Metsä tarjoaa myös parhaat elämykset. Kun istuu ihan hiljaa, ei puhu mitään, ja yrittää olla mahdollisimman liikkumatta, niin siinä saattaa päästä näkemään hyvinkin epätavallisia asioita. Minulle on esimerkiksi laskeutunut käpytikka puolen metrin päähän. Se on hyvin harvinaista, että metsän muita asukkaita pääsee niin läheltä näkemään, hän sanoo. Vesterinen kertoo, että parhaat luontokokemukset voi palauttaa mieleen pitkienkin aikojen kuluttua: muistaa, miltä tuntui uida kirkasvetisessä järvessä kaukana sivilisaation melskeestä tai kuinka mukava tunnelma oli, kun vietettiin nuotioiltaa ystävien kesken. Sillä jaksaa taas. Mari Schildt kuva istockphoto.com Nousu

14 Uusi keskusjärjestö vahvistaisi palkansaajien ääntä Suomeen syntyy mahdollisesti uusi palkansaajakeskusjärjestö vuonna STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan uusi järjestö murtaisi kolmen keskusjärjestön mallin, mutta liittojen asema pysyisi ennallaan. Keskusjärjestöjen yhdistymissuunnitelmat etenevät Suomessa. Uuden keskusjärjestön selvitystyöhön oli helmikuuhun mennessä ilmoittautunut 44 ammattiliittoa, joissa on yhteensä noin 1,7 miljoonaa jäsentä. Yksi liitoista on Ammattiliitto Nousu. Liittojen tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2017 alussa. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan uuden palkansaajakeskusjärjestön rakentamista on lähdetty ajamaan, koska nykyinen keskusjärjestörakenne ei enää parhaalla tavalla vastaa yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Nyt palkansaajia edustaa aina kolme keskusjärjestöä, työnantajia vain yksi eli Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Palolan mukaan palkansaajien edunvalvonta voimistuisi, jos palkansaajatkin puhuisivat yhdellä äänellä. Työelämän ja edunvalvonnan haasteet ovat nykyisessä taloustilanteessa vaikeat, eivätkä ne Palolan mukaan tulevina vuosinakaan juuri helpota. Tämän vuoksi palkansaajapuolelle tarvitaan nykyistä vahvempaa edunvalvontajärjestöä. Uusi palkansaajakeskusjärjestö olisi vahvempi vaikuttaja neuvottelu- ja sopijapöydässä, yhteiskuntavaikuttamisessa ja elinkeinopoliittisessa edunvalvonnassa. Palkansaajilla olisi huomattavasti suurempi järjestövoima takanaan. Liittojen asema ei muutu Antti Palola kertoo usein sanoneensa, että jos palkansaajaliikettä perustettaisiin nyt, niin varmasti perustettaisiin monta ammattiliittoa, mutta ei kolmea keskusjärjestöä. Miten uusi keskusjärjestö sitten auttaisi Nousun jäseniä ja muita toimihenkilöitä? STTK:n kannalta on erityisen tärkeää huomioida pienten liittojen vaikutusmahdollisuudet ja niiden erityistarpeet, Palola toteaa. Vaikka keskusjärjestöjen seinät murtuisivat, liittorakenteita ei ole tarkoitus muuttaa. Nousu säilyisi täysin itsenäisenä ja sen jäsenet pysyisivät edelleen Nousun jäseninä, Antti Palola sanoo. Tavoitteena on Palolan mukaan toiminnaltaan avoin, läpinäkyvä, sitoutumaton ja moniarvoinen palkansaajakeskusjärjestö. Ei riitä, että talon katolla kirjaimia muutetaan, vaan uudella keskusjärjestöllä olisi myös uusi toimintakulttuuri ja tähän aikaan päivitetty edunvalvonnan asialista. Tuomo Tarvas kuva Liisa Valonen 14 Nousu

15 Raportoin, raportoin mutta miksi? Jatkuva, aikaa vievä raportointi täplittää nousulaisten työpäiviä, mutta monille sen hyödyt ovat jääneet epäselviksi. Luottamusmiesten mukaan tilannetta voisi parantaa riittävällä perehdytyksellä ja selkeyttämällä järjestelmiä. Raportointia, dokumentointia, ajanhallintaa, taulukointia, tilastointia Kuulostaako tutulta? Monen nousulaisen mielestä kyllä. Pankkitoimihenkilö joutuu sukkuloimaan työpäivän aikana helposti neljän, viiden eri raportointijärjestelmän välillä. Nordean johto perustelee dokumentoinnin ja raportoinnin tärkeyttä muun muassa tulostavoitteiden selvittämisellä ja resurssien suunnittelulla, mutta työntekijät ihmettelevät usein, mitä hyötyjä stressiäkin aiheuttavalla raportoinnilla saavutetaan. Järjestelmiä pankeissa riittää. Henkilöstöhallintojärjestelmään merkitään lomat, poissaolot ja ylityöt ja sitä käytetään myös matkakulujen raportointiin. Sähköpostin kalenteriin puolestaan merkitsee menonsa suurin osa keskitettyjen yksiköiden henkilökunnasta sekä esimiehistä. Koko Nordeassa käytettävään kalenteri- ja ajanhallintajärjestelmään konttorit muun muassa tekevät aikavarauksia» asiakkailleen ja kirjaavat myynnit. Keskitettyjen yksiköiden henkilöstö voi joutua käyttämään siis kahta kalenteria yhtä aikaa. Nousu

16 » Asiakaspalvelun tuessa on oma raportointijärjestelmänsä. Sinne kunkin toimihenkilön on raportoitava joka päivä kaikki työtehtävänsä minuutilleen ja kategorioineen sekä merkittävä lomat, muut poissaolot sekä liukuvan työajan seuranta. Lisäksi kaikissa Nordean yksiköissä keräännytään joka päivä toiminnanohjaustaulun ympärille ja käydään läpi muun muassa tulevia töitä, mahdollisia poissaoloja ja nopeita ilmoitusasioita. Tukkimiehen kirjanpito tarpeen Kolme nousulaista luottamusmiestä Tiina Kilpinen, Maarit Haajanen ja Anne Matero tuntevat raportointiviidakon. Erilaiseen raportointiin ja dokumentointiin kuluu luottamusmiesten mukaan viidestä kymmeneen minuuttia työaikaa joka päivä. Se ei vielä tunnu paljolta, mutta kokoluokka muuttuu, kun puhutaan koko yksiköstä. Meillä asiakaspalvelun tuessa on noin 300 työntekijää, ja kun he kaikki raportoivat vähintään viisi minuuttia päivässä, se on jo paljon työaikaa, Kilpinen toteaa. Asiakaspalvelun tuen järjestelmässä on Kilpisen mukaan puutteita. Ohjelmassa ei esimerkiksi ole raportoidun työajan laskuria, joten Kilpinen joutuu tukkimiehen kirjanpidolla laskemaan, minkä verran aikaan esimerkiksi kokouksiin, koulutuksiin ja päivittäiseen puhelintyöhön on päivässä mennyt. Esimerkiksi lainahakemusten määrä ja niihin mennyt aika pitää laskea käsin. Talo kehuskelee digitalisaatiolla, mutta joudumme tekemään tällaista käsin. Olen tehnyt aloitteen, että järjestelmään kehitettäisiin laskuri ja minulle on kerrottu, että jonkinlainen laskuri Tiina Kilpisen (vas.), Maarit Haajasen ja Anne Materon mukaan moni nousulainen kaipaisi lisää koulutusta päivittäin tarvitsemiensa järjestelmien käyttöön. Se poistaisi monia inhimillisiä virheitä ja tehostaisi työtä. 16 Nousu

17 olisi tulossa, Kilpinen sanoo. Varmuuden vuoksi Kilpinen pitää kaksinkertaista kirjanpitoa eli merkitsee samat tiedot omaan kalenteriinsa, jotta mahdolliset väärät tiedot voi oikaista kuukausikeskustelussa. Virheitä pois koulutuksella Entistä kattavampi koulutus parantaisi osaamista. Jos on vahingossa tehnyt vääriä merkintöjä järjestelmään tai unohtanut merkitä jotain, esimies voi saada siitä vaikutelman, että on tehoton tai tekee vääriä asioita, Maarit Haajanen sanoo. Jos on epävarma siitä, miten ohjelmia käytetään, ei kannata jäädä sormi suussa istumaan työpisteelle. Tarkista asia heti esimieheltäsi, Tiina Kilpinen suosittelee. Osa asiakaspalvelun tuen työntekijöistä saattaa viedä työtuntinsa vääriin kategorioihin, sillä järjestelmän käyttöön ei ole annettu yksiselitteisiä ohjeita. Joku pitää samaa tilaisuutta koulutuksena, joku taas palaverina. Tämä vääristää järjestelmästä saatua tilastoa, Tiina Kilpinen sanoo. Tilasto voi valehdella Tehokkuusvaatimusten keskellä työntekijä voi innostua kahmimaan itselleen ison liudan lyhyitä, helppoja tehtäviä. Esimies voi tulkita tilanteen väärin. Esimerkiksi vinon pinon lainahakemuksia käsitellyt toimihenkilö voi näyttää paljon ahkerammalta kuin monimutkaisia hakemuksia vain muutaman samana päivänä käsitellyt kollega. Kaikki päivän tapahtumat on raportoitava, myös ne hetket, jolloin kaikki seisoo. Eräänä päivänä Kilpinen sai sähköpostiinsa niin suuria liitetiedostoja, että ne kaatoivat koko ohjelman. Tekniikkaneuvonta tyhjensi vanhoja tiedostoja pari tuntia ja sinä aikana en voinut tehdä mitään. Järjestelmästä ei kuitenkaan löytynyt kohtaa, mihin olisin voinut merkitä, etten voinut tehdä mitään, Kilpinen sanoo. Mihin tietoa käytetään, johto? Perintäyksikön nousulaisten luottamusmies Anne Matero haluaisi kuulla johdolta kunnon selityksen, mihin raportoinnilla kerättyä tietoa lopulta käytetään. Pystytäänkö prosesseihin käytetyn ajan muutos todentamaan, kun säästynyt aika käytetään saman prosessin toiseen osa-alueeseen? Saadaanko järjestelmästä oikeita tietoja, joiden perusteella voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä muutoksien perusteiksi, Matero kysyy. Ei se motivoi raportoimaan, jos ei tiedä mihin ja miksi näin moneen eri järjestelmiin tietoa pitää kirjata, Maarit Haajanen lisää. Teksti ja kuva Tuomo Tarvas Turhaa työtä ei halua tehdä Moni jäsen kokee paineita raportoinnin takia, sanoo Nordean pääluottamusmies Paula Hopponen. Asia on käynyt ilmi jäsentilaisuuksissa. Erilaisesta raportoinnista saattaa tulla monelle ylimääräistä stressiä, jos ei tiedä, mihin tietoja käytetään. Muutenkin työtä on ihan hirveästi, joten kukaan ei halua tehdä työtä, jonka merkitystä ei tiedä, Hopponen toteaa. Hopposen mukaan tietojen syöttäminen eri järjestelmiin vaatii osaamista. Täytyy olla selkeät ohjeet, miten asiat merkitään tilastoihin. Esimiesten pitää järjestää riittävästi koulutusta järjestelmien käyttöön. Muistin varassa toimivista, tulkinnan varaisista järjestelmistä pitäisi siirtyä automaattiseen raportointiin. Tehokkuusvaatimusten keskellä ei pidä unohtaa pitää työpäivään kuuluvia taukoja. On jo terveyskysymys, kun joutuu kaiken päivää tuijottamaan ruutua silmät sikkaralla, Hopponen sanoo. Nousu

18 Silja Iljas, varapääluottamusmies Siljalta Miksi liitto ei tee mitään?! Mikko Taipale Varoitus: tämä teksti saattaa sisältää kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä! ;) Kuulen jäsentilaisuuksissa usein kysymyksen: Miksi liitto ei tee tälle ja tuolle asialle mitään?. Monesti kyseessä on ensimmäinen kerta, kun edes kuulen kerrotuista ongelmista, joten en voi muuta kuin kiittää kysyjää ja sanoa vieväni asiaa eteenpäin. Näissä tilanteissa herättelen myös keskustelua siitä, että mikä se liitto oikein on ja mitä sillä tarkoitetaan. Osa ammattiliitoista markkinoi jäsenyyttään eräänlaisena työelämän vakuutuksena. Ajatuksena on se, että jäsenet vain maksavat liittoon kuukausittain jäsenmaksunsa ja saavat siitä vastineeksi tarvitessaan työsuhteen ongelmatilanteissa apuja. Tällainen jäsenten ulkoistaminen ja liiton rinnastaminen vakuutusyhtiöön on tuhoisa ajatus. Ammattiliitot ovat Liitto olemme nimittäin me ja erityisesti sinä. nimittäin aina perustuneet jäsenten aktiivisuuteen ja asioiden yhteiseen eteenpäin viemiseen. Passiivinen ja vetäytyvä jäsen ei millään tavoin aja omaa asiaansa eikä myöskään meidän kaikkien yhteistä etuamme. Mitä sitten ammattiliiton jäseneltä kaivataan? Rohkeutta ottaa työpaikalla vaivaavat asiat esille. Taitoa huomata työyhteisön kyseenalaiset toimintatavat ja tuoda ne myös muiden tietoon. Uskallusta seisoa yhteisten päätösten takana. Kykyä ehdottaa ongelmiin parannuksia. Esiin nostetut epäkohdat saadaan ideaalitilanteessa ratkottua yhdessä esimiehen kanssa työpaikalla. Aina ongelmia ei kuitenkaan saada selvitettyä oman tiimin kesken tai ne ovat lähtöisin niin etäiseltä tasolta, ettei omalla lähiesimiehellä ole keinoja niiden ratkomiseen. Tällöin ongelmista kannattaa kertoa omalle luottamusmiehelleen, joka taas vie asiat seuraavalle tasolle. Älä ota ongelmatilanteissa asennetta: Tämä on niin yleinen ongelma, että joku on tästä jo aivan varmasti sanonut. En minä viitsi enää sanoa. Parempi niin, että samasta asiasta tulee useampia viestejä kuin ettei asia tule esille lainkaan. Muista myös, että mitä useampi viestintuoja, sitä suurempi painovoima! Jos kukaan ei tuo ongelmia ilmi, niin niihin ei saada ikinä muutosta. Luottamusmies ei saa asiaa tietoonsa, jos jäsen ei sitä hänelle kerro. Alueen neuvotteleva luottamusmies ei voi ottaa asiaa alueen yhteistoimintaryhmässä käsiteltäväksi, jos luottamusmies ei ole aktiivinen ja tuo jäsentensä huolia esille. Pääluottamusmiehet eivät voi viedä asiaa pankkitasolle, jos neuvotteleva luottamusmies ei ole heihin yhteydessä. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä syyllistää ketään tällä kirjoituksellani. Sen sijaan haluan muistuttaa mieliin, miten asioita saadaan edistettyä yhdessä: Päätetään ja sovitaan työkavereiden kanssa yhdessä toimintatavoista ja myös pysytään näissä sovituissa asioissa. Kukaan ei voi tehdä asioita sinun puolestasi, mutta porukassa on voimaa. Heikkona hetkenä työkaverilta saa tukea. Mikä onkaan sitten vastaus kysymykseen Miksei liitto tee mitään? Vastaus on monelle kysyjälle jokseenkin epämieluisa: Jos haluat jotain tapahtuvan, niin ole ensin itse aktiivinen ja tuo asia esiin. Mutta ei huolta, sinulla on takanasi kaikkien jäsenten tuki. Liitto olemme nimittäin me ja erityisesti sinä. Varoitus! Tämä teksti saattaa sisältää kirjoittajan henkilökohtaisia mielipiteitä! ;) 18 Nousu

19 Jäsenedut Asianajotoimisto JB Eversheds Oy tarjoaa Nousun jäsenille jäsenetuna puhelinpalvelua yksityiselämän lakiasioihin. Sovitaanko näin? Parempi laiha sopu kuin lihava riita. Toisinaan kiistatilanteessa ei saavuteta edes sitä. Avoimet ja ratkaisemattomat asiat painavat mieltä. Moni harkitsee oikeudenkäynnin aloittamista, mutta perääntyy suunnitelmasta oikeudenkäyntikulujen pelon ja epävarman lopputuloksen vuoksi. Toisinaan riidan intressi rahassa on alhainen, mutta kokemus epäoikeudenmukaisuudesta siihen nähden moninkertainen. Voisiko oikeudenkäynnille olla tehokas vaihtoehto? Jo pelkän käräjätalon näkeminen sai minut visioimaan uusia keinoja, miten tämä riitatilanne saataisiin päättymään. Odottaessamme pääsyä tuomarin eteen olin jo päättänyt, etten tahdo tulla tänne enää koskaan uudestaan. Tämä ratkaistaan tänään. Näin kirjoitti eräs pro gradu -työtä varten vuonna 2006 haastattelemani henkilö, joka oli osallistunut maallikkona käräjäoikeuden järjestämään tuomioistuinsovitteluun. Riitaa oli ollut jo pitkään asuntokaupasta. Lakimiehiä ei ollut vielä palkattu, mutta osapuolet olivat käyttäneet jo kymmeniä tunteja toinen toistaan kitkerämpien kirjeiden ja vaatimusten laatimiseen. Vuoden kuluttua riidan alkamisesta toinen riidan osapuolista teki hakemuksen käräjäoikeuteen tuomioistuinsovittelun aloittamiseksi. Vaihtoehto yksityishenkilöiden riidanratkaisuun Tuomioistuinsovittelua käytetään varsinkin perhe- ja perintöoikeudellisissa riidoissa sekä asuntokauppa-, työoikeus- ja vuokrasopimusriidoissa. Käräjäoikeuden tehtävänä on arvioida, soveltuuko riita Johanna Naarala Asianajaja Asianajotoimisto JB Eversheds Oy soviteltavaksi tuomioistuimessa. Lisäksi sovitteluun tarvitaan aina molempien osapuolten suostumus. Perinteisissä oikeudenkäynneissä kuulee usein osapuolten epäilevän sitä, ymmärtääkö ratkaiseva tuomari riittävästi riidan aihepiiristä. Tuomioistuinsovittelussa osapuolet voivat pyytää mukaan tuomarin avustajaksi yhteisesti hyväksymänsä erityisalan asiantuntijan, esimerkiksi rakennusinsinöörin. Tällöin on kuitenkin varottava, ettei asiantuntijaa käytetä roolissaan väärin: sovittelun tarkoitus on kompromissin löytäminen, ei oman kantansa oikeellisuuden vahvistaminen asiantuntijan lausunnolla. Sen sijaan perheoikeudellisissa sovitteluissa asiantuntijan rooli on luontevampi. Oikeusministeriö on käynnistänyt vuonna 2011 kokeilun, jossa huoltajuusriitojen tuomioistuinsovittelussa käytetään apuna esimerkiksi eroperhetyöskentelyyn perehtynyttä psykologia. Kokeiluhankkeen tulokset ovat olleet erittäin positiivisia. Millainen on tuomarin rooli, millaiset kustannukset sovittelulla on ja miten sopimus pannaan täytäntöön? Juttu on luettavissa kokonaisuudessaan Nousun verkkosivuilta Nousu

20 Nytt blod behövs i facket Facklig organisering är inte längre en självklarhet för dem som är unga. Därför är det bra att på arbetsplatserna ta till tals fördelarna med att höra till facket. Fackförbundens medlemsantal har länge varit sjunkande. De äldre generationerna organiserade sig fackligt nästan per automatik, men allt fler unga väljer att stå utanför facket. Det här gäller också Nousu. I början av år 2015 lanserades en kampanj som var gemensam för de centrala löntagarorganisationerna och avsedd att stoppa medlemssvinnet. Kampanjen Mikä fiilis Hur är läget?! riktades till åringar. Den syntes och hördes bland annat i sociala medier, tv och radio. Avsikten var att få människorna att fundera på om allting är OK på arbetsplatsen finns det möjligtvis något som behöver förbättras, och går det att göra något åt saken, säger Tarja Furuholm som är vice ordförande för Nousu. Centralorganisationerna rekryterar inte själva nya medlemmar, utan kampanjen var ett sätt att stödja förbundens egen medlemsvärvning. Rättigheter betraktas som självklara I kampanjen Mikä fiilis Hur är läget?! representerade tjänstemannacentralorganisationen STTK av organisationschef Juska Kivioja. Han anser att det inte finns anledning till stor oro, eftersom varannan ung som är i arbetslivet hör till facket. Fackförbundens image är ändå inte tillräckligt attraktiv längre för de unga. Det gäller också att öka medvetenheten om vad förbunden gör. Vi har gjort undersökningar om dem som är under 35 år och ännu inte är fackligt anslutna. Var tredje av dem meddelade att de bara inte har kommit att tänka på att ansluta sig. En annan tredjedel tyckte att de inte vet tillräckligt om fackförbunden, berättar Kivioja. Enligt Furuholm anser de unga lätt att moderskapsledigheter, vårdledigheter, avlönade sjukledigheter och andra rättigheter som fackförbunden i tiderna förhandlade fram är automatiska. Att förvärvade rättigheter bibehålls är ändå ingen självklarhet. Det har hänt, och inte bara en eller två gånger, att arbetsgivaren skulle vilja dra in eller åtminstone inskränka olika rättigheter som har förhandlats fram inom företaget, konstaterar Furuholm. Personalrepresentanternas aktiva förhandlingsinsatser syns inte nödvändigtvis utåt, om man glömmer att informera om dem. Kommunikationen försvåras 20 Nousu

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Jäsenenä ammattiliitto Prossa

Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenenä ammattiliitto Prossa Jäsenyys Pron on toimihenkilötyön ammattilaisten asiantuntijoiden, esimiesten ja toimihenkilöiden oma etujärjestö. Jäseneksi voi liittyä koulutuksesta, ammattinimikkeestä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159...

http://www.anpdm.com/newsletterweb/434a584672414159... Jos et pysty lukemaan tätä viestiä, klikkaa tästä. Kotisivulle Lähetä kaverille Muokkaa jäsentietoja TradenomiOnline 11/2015 1. AJANKOHTAISTA: Työsuojeluvaltuutetut valitaan nyt 2. AJANKOHTAISTA: Oletko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten

OHJE. Jäsenilmoitus / ammattiyhdistyksen perintäsopimus -kaavakkeen täyttöä varten YHDISTYS: Merkitse tähän kohtaan HAL RASTITA: Uusi jäsen jos liityt ensimmäistä kertaa Hätäkeskusammattilaisten liittoon EDELLINEN LIITTO JA EROAMISPÄIVÄ, mikäli kuulut johonkin toiseen liittoon HALiin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

LIITTYMINEN Jytyn jäsenyhdistyksen ja Jytyn työttömyyskassan jäseneksi BLI MEDLEM i Jytys medlemsförening och Jytys arbetslöshetskassa

LIITTYMINEN Jytyn jäsenyhdistyksen ja Jytyn työttömyyskassan jäseneksi BLI MEDLEM i Jytys medlemsförening och Jytys arbetslöshetskassa 1. 2. Liitto Förbund 3. Yhdistys Förening 4. Viranhaltija/toimihenkilö Tjänsteinnehavare/funktionär TÄYTTÖOHJEET Täyttämällä jäsenilmoituksen A-osan liityt Julkis- ja yksityisalojen toimihen kilöliitto

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Luottamusmiesten määrä

Luottamusmiesten määrä Vaaliohjeet 20.2.2015 1(3) Luottamusmiesten määrä Kirkon luottamusmiessopimuksen (jäljempänä lmsopimus) mukaan Kirkon alat ry:llä on oikeus valita: yksi luottamusmies, jos seurakunnan palveluksessa on

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1058/2004 vp Ulkomailla asuvien henkilöiden Suomesta saatavien tulojen verotus Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on viime vuoden lopulla tehdyn päätöksen perusteella kehottanut

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 412/2009 Valtionyhtiöiden ylimitoitettujen eläke-etujen kohtuullistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime viikkoina on ilmennyt, että monilla eläkkeelle siirtyneillä valtionyhtiön johtajilla

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot