MPHASIS. Asunnottomuuden ymmärtämisen edistäminen tietojärjestelmiä kehittämällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MPHASIS. Asunnottomuuden ymmärtämisen edistäminen tietojärjestelmiä kehittämällä"

Transkriptio

1 MPHASIS Asunnottomuuden ymmärtämisen edistäminen tietojärjestelmiä kehittämällä Euroopan komission työllisyyden, sosiaalisten asioiden ja tasa-arvoisuuden yleisen direktoraatin rahoittama tutkimushanke Kuinka perustietoa asunnottomuudesta voidaan kehittää alueellisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla Taustatutkimus kansallisia seminaareja varten Toukokuu 2008

2 MPHASIS-projektin tutkimuksen ja toimeenpanon on rahoittanut Euroopan komission työllisyyden, sosiaalisten asioiden ja tasa-arvoisuuden yleinen direktoraatti, työllisyyden ja sosiaalisen solidaarisuuden ohjelman PROGRESSin (VS/2007/0617 SI ) yhteydessä. Pääasiallinen toimeksipanija : Town and Regional Planning University of Dundee Nethergate Dundee, DD1 4HN Scotland, United Kingdom Yhteystiedot: Bill Edgar: Barbara Illsley: Volker Busch-Geertsema: Matt Harrison: Peter Watson: Tämän raportin sisältö ei välttämättä edusta Euroopan komission ja sen työllisyyden, sosiaalisten asioiden ja tasa-arvoisuuden yleisen direktoraatin mielipidettä tai suhtautumista. European Commission

3 Sisällysluettelo Tämän dokumentin tarkoitus 5 1 Asunnottomuus ja asumisesta syrjäytyminen Eurooppalainen ja kansallinen konteksti Asunnottomuuden määritelmä 7 2 Asunnottomuuden seurannan informaatiostrategiat Hallinnointi Tutkimusaineistoon perustuvat järjestelmät asunnottomuuden seurannan tietojärjestelmän kehittäminen 12 3 Palveluntarjoajien tiedot Palveluntarjoajien tietokannat Olemassaolevat palveluntarjoajien tietokannat Ohjeistusta palveluntarjoajien tietokannan kehittämiseen Johtopäätös Asiakasrekisteri ja tietojärjestelmät Johdanto Palveluntarjoajat ja tietojenkeräys Asiakasrekisteröintijärjestelmät Yleiskatsaus tutkituista järjestelmistä Toimeenpano 23 4 Tiedot väestörekistereistä, väestönlaskennasta, tutkimuksista ja muista palveluista Asunnoton väestö Terveyslaitokset Rangaistuslaitokset Väestönlaskenta ja muut tutkimukset 28 5 Yhtenäistäminen 30

4 5.1 Ydinvariaabelit Yhtenäiset määritelmät 33 6 Toimeenpano Tietostrategian kehittäminen asunnottomuuden seurantaan Tiedonhankinnan hallinnointi Haasteet 37 7 Lähteet 39 4

5 Tämän dokumentin tarkoitus Tämä dokumentti antaa kokonaiskäsityksen joistakin Euroopan komission rahoittamassa tutkimuksessa Measuring Homelessness (Edgar et al, 2007) esitetyistä ideoista. Tämän dokumentin tarkoituksena on antaa taustatietoa niihin keskusteluihin, joita toivomme eri toimijoiden käyvän ennen ja jälkeen MPHASIS-seminaaria, joka pidetään kaikissa 20 jäsenvaltiossa tämän projektin aikana. Measuring Homelessness raportissa esitettiin useita suosituksia siitä, kuinka voitaisiin parantaa kansallisten viranomaisten mahdollisuuksia kerätä sellaista asunnottomuuteen littyvää tietoa, joka vaatii toimenpiteitä kansallisella ja EU-tasolla. Näistä on esitetty alla yhteenveto, ja voidaan olettaa, että kansalliset seminaarit tulevat monessa maassa olemaan tärkeä osa näiden suositusten toimeenpanossa. Suositukset kansallisella tasolla 1. Kehitetään informaatiostrategia asunnottomuuden seurantaan, yhteistyössä kaikkien relevanttien ministeriöiden ja muiden toimijoiden kanssa. 2. Tunnistetaan (tai luodaan) yhteistyömekanismi tai asiatoimisto asunnottomuustietojen keräämistä varten. 3. Omaksutaan asumisolosuhteiden ja asunnottomuuden yhtenäinen määritelmä, joka toimii perusviitekehyksenä tiedonkeruussa. 4. Omaksutaan standardit ydinvariaabelit ja niiden määritelmät, ja tunnustetaan ne tiedonkeruun perusvariaabeleiksi. 5. Määritellään asunnottomuuspalvelut kansallisella tasolla. 6. Luodaan palveluhakemisto ja ylläpidetään sitä. 7. Varmistetaan, että asunnottomuuspalveluja tarjoavien toimijoiden rahoituksen myöntäminen edellyttää (anonyymien) perustietojen olemassaloa asiakkaista, ja rahoitetaan tätä tarpeen vaatiessa. 8. Luodaan strategia tietojen keräämiseeen palveluntarjoajien asiakasrekistereistä. 9. Varmistetaan, että tietojenkeruusta saadaan lisäarvoa palvelujen kehittämisen ja asunnottomien ihmisten kannalta. Suositukset EU-tasolla 10. Vaaditaan jäsenvaltioita kehittämään kansallisia strategioita asunnottomuuden vähentämiseen, EU:n yhtenäisen sosiaalisen turvallisuuden ja sosiaalisen inkluusiostrategian puitteissa. 11. Vaaditaan jäsenvaltioita seuraamaan kansallisten strategioiden edistymistä sekä sitä, liittyykö niihin tietojärjestelmä asunnottomuuden seurantaa varten. 12. Seurataan jäsenvaltioiden edistymistä asiakasrekistereiden jatkuvassa kehittämisessä. 13. Kannustetaan kansallisia tilastointiviranomaisia omaksumaan yhtenäinen asunnottomuuden määritelmä tietojenkeruuta varten, mutta hyväksytään myös, että muitakin määritelmiä saatetaan käyttää poliittisista syistä. 14. Kannustetaan kansallisia tilastointiviranomaisia toimimaan koordinaattoreina asunnottomuustietojen keräämisessä. 15. Pyritään vähentämään esteitä, jotka vaikeuttavat asunnottomuustietojen seurantaa (esim. käyttämällä FP7 rahoitusta, strukturaalista rahoitusta ja eurooppalaista tutkimusohjelmaa). 5

6 1 Asunnottomuus ja asumisesta syrjäytyminen Jotta voidaan päättää, mitä toimenpiteitä asunnottomuustietouden parantaminen vaatii, täytyy ymmärtää eurooppalainen ja kansallinen poliittinen konteksti, jossa näitä asioita arvioidaan. Samoin eri tahoilla täytyy olla yhteinen käsitys siitä, mistä asunnottomuus johtuu, minkä luonteista se on, ja varsinkin, mitä käsitteellä tarkoitetaan. Tämä kappale pyrkii selventämään tätä kontekstia. 1.1 Eurooppalainen ja kansallinen konteksti Asunnottomuustietojen keräämisen tarkoituksena pitäisi olla se, että niiden avulla voidaan parantaa palveluja, jotta asunnottomuutta voidaan ehkäistä ja lievittää. Asunnottomista kerättävä tieto pitäisi olla asianmukaista kansallisille ja paikallisille viranomaisille, joiden tulisi EU:n sosiaalisen inkluusion strategian puitteissa kehittää suunnitelma: asunnottomuuden ehkäisyyn, asunnottomuuden syiden selvittämiseen, asunnottomuuden vähentämiseen, niiden negatiivisten vaikutusten vähentämiseen, jotka koskevat asunnottomia ihmisiä ja heidän perheitään, sekä sen varmistamiseen, että aiemmin asunnottomat ihmiset pystyvät ylläpitämään itsenäistä ja vakituista asumista. Niiden poliittisten tavoitteiden, joiden tarkoituksena on ehkäistä asunnottomuutta ja vähentää sen vaikutuksia vaarassa oleviin talouksiin, toimeenpano vaatii tietoa, joka heijastaa asunnottomuuden ja asumisesta syrjäytymisen realiteettaja. Siten myös piiloasunnottomuus pitäisi tulla julki viranomaisille ja palveluntarjoajille. Tämä tarkoittaa, että ymmärretään ja arvioidaan myös sellainen asunnottomuus, jossa ihmiset joutuvat asumaan turvattomassa asumuksessa, joutuvat muuttamaan jatkuvasti epätyydyttävästä asumuksesta toiseen, tai joutuvat asumaan asumuksessa, joka yleisesti hyväksyttyjen standardien mukaan on asumiseen kelpaamaton. Jos hallitusohjelman tarkoituksena on varmistaa, että kukaan ei joudu asumaan kadulla, tarvitaan tietoa ja seurantaa siitä, kuinka moni henkilö asuu kadulla, kuinka monta käyttäjää asunnottomuuspalveluilla on ja kuinka paljon asuntopaikkoja on saatavilla. Jos taas hallitussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että mahdollisimman harvasta tulee asunnoton, tarvitaan tarkkaa tietoa ja seurantaa siitä, mikä on asunnottomien talouksien kokonaismäärä, kuinka moni asuu väliaikaisessa tai epäkelvossa asumuksessa, ja kuinka monesta on mahdollisesti tulossa asunnoton. Jos hallitusohjelman tarkoituksena on estää asunnottomuutta, on tärkeää saada tietoa myös siitä, kuinka moni henkilö on vaarassa joutua häädetyksi, ja kuinka monella laitoksesta poislähtevällä henkilöllä ei ole asuntoa. Asunnottomuuden ehkäisy vaatii 6

7 myös vakituisen majoituksen järjestämistä aikaisemmin asunnottomille ihmisille. Tämä vaatii tietoa siitä, kuinka moni asunnoton henkilö pääsee tuetun asumisen piiriin. Vastuu asunnottomuutta koskevasta politiikasta, ohjelmista ja toimintasuunnitelmista jakautuu eri tavalla eri jäsenvaltioissa. Lisäksi asunnottomuuspolitiikan ja asuntopolitiikan väliset suhteet, sekä sosiaalisen hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan väliset suhteet vaihtelevat Euroopan eri maissa. Siksi kansallisilla, alueellisilla ja paikallisilla toimijoilla on kaikilla oma roolinsa tiedonkeruussa ja tietojen käyttämisessä suunnitelmien seurannassa ja toimeenpanossa. Vaikka suunnitelmat joissakin maissa määritellään kansallisella tasolla, voi vastuu niiden toimeenpanosta olla paikallisella tasolla. Maaliskuussa 2006 ministerineuvosto hyväksyi uuden viitekehyksen sosiaaliselle suojelulle ja sosiaaliselle inkluusiolle. Tämän uuden viitekehyksen puitteissa hyväksyttiin kolme uutta EU:n yhteistä tavoitetta, mm: "Varmistetaan, että kaikilla on mahdollisuus niihin resursseihin, oikeuksiin ja palveluihin, joita tarvitaan yhteiskunnassa toimimiseen, ehkäistään ja pyritään ratkaisemaan syrjäytyminen, ja taistellaan kaikkea sellaista syrjintää vastaan, joka voi johtaa syrjäytymiseen. EU:n maiden kansallisissa sosiaalisen inkluusion toimintasuunnitelmissa (National Action Plans, Joint Report, 2006) korostetaan seitsemää pääprioriteettia. Prioriteetti 5 on: "Kunnollisen asumuksen varmistaminen: Joissakin jäsenvaltioissa keskitytään parantamaan asuntojen tasoa, joissakin maissa taas keskitytään lisäämään asuntojen määrää vaarassa oleville ryhmille. Useat jäsenmaat kehittävät yhtenäisempiä toimintatapoja asunnottomuuden vähentämiseen. 1.2 Asunnottomuuden määritelmä Asunnottomuuden määrittelemisen vaikeus vaikuttaa hallitusten mahdollisuuksiin vastata riittävän hyvin asunnottomuuden haasteeseen. Vaikka asunnottomuuden käsite vaihtelee Euroopan eri maiden välillä ja muuttuu ajan myötä, on kuitenkin mahdollista johdonmukaisesti tunnistaa ihmisten erilaiset asumistilanteet. Euroopan tilastotieteilijöiden konferenssi (The European Conference of Statisticians, UNECE / EUROSTAT, 2006) erottelee perinteiset asumukset, yhteisasumukset ja muut asumukset tai epätavalliset asumukset (s. 23). Tässä tutkimuksessa omaksutaan tämä käsitys, jotta voidaan antaa yhteenveto erilaisista asumistilanteista, joista moni voidaan nähdä asunnottomuutena, asunnottomuuden vaarana, tai syrjäytymisenä asumisesta (ks. taulukko 1, s. 9). Vaikka voidaan määritellä ja olla yhtä mieltä erilaisista asumistilanteista, joita voidaan myös kohtuullisen johdonmukaisesti soveltaa eri maissa, on paljon vaikeampaa määritellä, mitä tarkoitetaan asunnottomuudella. Tämä johtuu osittain siitä, että asunnottomuuden ilmiötä voidaan tarkastella erilaisista poliittisista näkökulmista. Asunnottomuus koskettaa ihmisiä, jotka ovat heikossa asemassa asuntomarkkinoilla 7

8 (joilla ei ole taloudellisia tai muita mahdollisuuksia päästä kunnolliseen asuntoon), mutta se koskettaa myös niitä, jotka tiettyjen poliittisten päätösten seurauksena asuvat laitoksissa (esim. koska yhteiskunnassa ei ole investoitu riittävästi mielenterveyspalveluihin). Sen voidaan ymmärtää koskettavan myös niitä henkilöitä, jotka joutuvat turvautumaan sosiaalisiin palveluihin. Asunnottomuus voidaan siten ymmärtää asuntopoliittisena asiana tai sosiaalisena hyvinvointiasiana, ja se vaikuttaa myös terveyspolitiikkaan ja oikeuspolitiikkaan. On myös vaikea laskea asunnottomien määrä, koska ihmiset muuttavat asumisolosuhteitaan henkilökohtaisista syistä tai poliittisten muutosten takia. Samoin, jos pyritään seuraaamaan sitä, kuinka tietty poliittinen päätös vaikuttaa asunnottomuuteen, on joskus tarpeen laskea niiden ihmisten määrä, jotka eivät enää ole asunnottomia tämän päätöksen jälkeen (esim. tuettuun asumiseen investointi). Siten on mahdollista omaksua laaja käsitys, joka heijastaa asunnottomuuden prosessia, jossa ihmiset siirtyvät eri asumistilanteiden välillä. FEANTSA:n kehittämä ETHOS - typologia edustaa juuri tällaista asunnottomuuden ja asumisesta syrjäytymisen typologiaa. Samoin on myös mahdollista omaksua kapeampi käsitys asunnottomuudesta, joka voi olla tarpeen, jotta voidaan kerätä tietoa säännöllisesti ja johdonmukaisesti. Tämä on erityisen tarpeellista silloin, jos pyrkimyksenä on vertailla asunnottomuuden laajuutta. Tutkimus Measuring Homelessness (Edgar et al, 2007) käytti kapeaa määritelmää, joka saattaa soveltua paremmin tiedonkeräämiseen (ks. taulukko 2, s. 10). Ensimmäinen askel asunnottomuutta koskevien tietojen keräämisen parantamisessa on harkita ja omaksua asunnottomuuden määritelmä kansallisessa (tai alueellisessa) kontekstissa. On tärkeää, että määritelmän laajat käsitteet ymmärretään, ja että harkitaan määritelmän käsitteellistä perustaa siten, että se heijastaa asunnottomuuden ja asumisesta syrjäytymisen prosessia. On myös välttämätöntä, että operationaalinen nimistö ja terminologia heijastaa kansallisen politiikan pääpiirteitä. Lisäksi on vielä tärkeää, että kaikki relevantit toimijat omaksuvat määritelmän. Näihin kuuluvat kaikki pääministeriöt kansallisella ja alueellisella tasolla. Voidaan olettaa, että ministeriöillä, jotka vastaavat asunnoista, sosiaalisista palveluista, terveysasioista, työllisyydestä, rangaistusjärjestelmästä ja maahanmuutosta, voi kaikilla olla oma osansa tässä prosessissa. Lisäksi mukana ovat vielä tärkeimmät palveluntarjoajat, varsinkin sellaiset, joiden päärahoitus tulee julkisista varoista. 8

9 Taulukko 1 Yhteenvetomääritelmä asumistilanteista Asumustyypit Asunnot Yhteisasumukset Muut asumistilanteet Tavanomaiset asutut asunnot Muut / epätavanomai set Laitokset Muut Leirit Yleiset tilat / ulkotilat Rangaistu slaitokset Tervey slaitok set Uskonno lliset Työhön liittyvät Koulutukse en liittyvät Hotelli Hostelli Sosiaalipalv eluihin liittyvä Työläisten hostelli / asuntola Liikkuva t yksiköt Puolivakitui set asumukset Muut asumiseen tarkoitetut yksiköt Muut ei asumiseen tarkoitetut yksiköt Lähde: Sovellettu raportista UNECE / EUROSTAT

10 Taulukko 2 Yhtenäinen asunnottomuuden määritelmä Operationaalinen Asumistilanne Määritelmä kategoria 1. Henkilö asuu kadulla 1. Yleinen tila / ulkotila Henkilö asuu kadulla tai yleisessä tilassa ilman suojaa, joka voidaan määritellä asumukseksi 2. Henkilö asuu hätämajoituksessa 2. Yömajat Henkilö, jolla ei ole vakituista asuntoa ja joka muuttaa jatkuvasti 3. Henkilö asuu asunnottomien majoituksessa 3. Kodittomien hostellit 4. Väliaikainen majoitus 5. Siirtymävaiheen tuettu majoitus 6. Naisten turvakoti tai muu turvapaikka 4. Henkilö asuu laitoksessa 7. Terveyslaitokset majoituksesta toiseen Oleskelu kestää alle vuoden 1 Asuntopulan takia oleskellaan kauemmin kuin olisi tarvetta 5. Henkilö asuu epätavanomaisessa asumuksessa asuntopulan takia 8. Rangaistuslaitokset 9. Asuntovaunut tai muut liikkuvat yksiköt 10. Epätavanomainen rakennus 11. Väliaikainen rakennelma Ei asuntoja saatavilla ennen vapautumista Asumusta käytetään asuntopulan takia ja se ei ole henkilön normaali asuinpaikka 6. Asunnoton henkilö asuu väliaikaisesti tavanomaisessa asunnossa perheen tai ystävien luona (asuntopulan takia) 12. Tavanomainen asunto, mutta ei henkilön normaali asuinpaikka Majoitusta käytetään asuntopulan takia ja se ei ole henkilön normaali asuinpaikka Lähde: Edgar et al, Yhden vuoden ajanjakso on valittu johdonmukaisuussyistä UNECE / EUROSTAT:in väestönlaskennan suositusten mukaisesti 10

11 2 Asunnottomuuden seurannan informaatiostrategiat Informaatio on asunnottomuuspolitiikan kehittämisen, toimeenpanon ja seurannan perusta. Siten luotettavaa tietoa asunnottomuudesta vaaditaan kaikilla päätöksenteon tasoilla strategisen toiminnan suunnittelussa, organisaatiotason johtamisessa ja projektin arvioinnissa. Asunnottomuutta koskevien tietojen keräämisen vastuuta pitää harkita asunnottomuusstrategioiden kehittämisen ja toimeenpanon kontekstissa kansallisella tasolla.tietojen kerääminen asunnottomuudesta on kaikkein tehokkainta silloin, jos se kehitetään osana yhtenäisstrategiaa, jonka tarkoituksena on vähentää tai estää asunnottomuutta. Tällä tavoin asunnottomuusstrategia informoi tietojenkeruuta ja varmistaa, että toimintasuunnitelmat perustuvat tutkimusaineistoon. 2.1 Hallinnointi Tämänhetkinen keskustelu eurooppalaisista asunnottomuusstrategioista korostaa tarvetta: kehittää kansallisia asunnottomuusstrategioita, joissa ovat mukana kaikki relevantit toimijat, mukaanlukien kaikki relevantit ministeriöt, tunnistaa mekanismit, joiden avulla strategiat voidaan toimeenpanna paikallisella tasolla, luoda selkeä vastuunjako koordinointiin ja toimeksipanoon, asettaa selkeät tavoitteet ja mekanismit tulosten mittaamiseen luotettavan tiedon perusteella, ja luoda tutkimusaineistoon perustuvia toimintasuunnitelmia. Pääperiaate valtion osallisuudesta tietojenkeruussa on se, että sen pitäisi olla upotettu kansallisen tai alueellisen asunnottomuusstrategian viitekehykseen. Asunnottomuusstrategiaan pitäisi kuulua asunnottomuuden seurannan informaatiostrategia. Jos asunnottomuusstrategioiden suoritusvastuu on delegoitu alueellisille tai paikallisille viranomaisille, on valtion tehtävänä parantaa näiden viranomaisten kompetenssia ja kykyä hallinnoida ja johtaa tiedonkeruuta asunnottomuudesta. Esimerkiksi hiljattain tehty vertaistutkimus norjalaisesta asunnottomuuden ehkäisemisen strategiasta osoitti, että koordinoivalle taholle (The Housing Bank) annettiin vastuu strategian koordinoinnista, toimeenpanosta ja edistämisestä (Edgar, 2006). Tähän rooliin liittyi myös kompetenssiapurahojen myöntäminen kunnille sekä alueellisten ja paikallisten verkostojen luominen, jotta kunnat pystyisivät paremmin toteuttamaan strategian. Kansallisella (ja alueellisella) tasolla eri ministeriöillä on oma tehtävänsä asunnottomuusstrategioiden kehittämisessä ja toimeenpanossa, sekä tulosten arvioinnissa tarvittavassa tiedonkeruussa. Joissakin maissa kansalliset tai alueelliset tilastokeskukset ovat osallistuneet asunnottomuudesta kertovien tietojen keräämiseen (esim. Ranskassa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa). Vaikka ei ole välttämätöntä, että tällaisten tietojen keräämisen ja järjestelyn suoranaisesti hoitaa kansallinen 11

12 tilastokeskus, niitä olisi kuitenkin kuunneltava, jotta voidaan varmistaa kansallisten tietojen laatu ja luotettavuus. Jokaisessa asunnottomuuden seurannan informaatiostrategian toimeenpanon vaiheessa syntyy kustannuksia, jotka voidaan tunnistaa ja budjetoida. Kansallisten viranomaisten täytyy arvioida jokaisen toimeenpanovaiheen kustannukset sekä valtiolle että palveluntarjoajille. Nämä kustannukset täytyy budjetoida strategian toimeenpanon koko ajalle, sekä ottaa huomioon vuosittaiset kustannukset. Vaikka riittävä rahoitus onkin välttämätöntä onnistuneessa informaatiostrategian toimeenpanossa, kustannuksia pitäisi arvioida myös suhteessa suoriin ja epäsuoriin asunnottomuustietojen seurannan hyötyihin. 2.2 Tutkimusaineistoon perustuvat järjestelmät asunnottomuuden seurannan tietojärjestelmän kehittäminen On esitetty (Edgar et al, 2007), että asunnottomuusstrategia vaatii, että kehitetään informaatiostrategia sen seurantaa varten. Koska tiedonlähteitä voi olla hyvin monenlaisia, voi olla tarpeen tutkia kansallisella tasolla näiden lähteiden käytännöllisyyttä ja laatua sekä sitä, miten niitä voidaan yhdistää ja käyttää sopivalla tavalla. Tämän pitäisi olla osa asunnottomuusstrategian kehittämistä. Ensimmäinen askel asunnottomuuden seurannan informaatiostrategian kehittämisessä pitäisi olla saatavilla olevien tiedonlähteiden arviointi suhteessa erilaisiin asunnottomien henkilöiden ryhmiin ja riskialttiiden ihmisten ryhmiin (esim. ne henkilöt, jotka asuvat laitoksissa ja turvattomissa tai riittämättömissä olosuhteissa) ja suhteessa siihen asunnottomuuden määritelmään, jota strategiassa noudatetaan. Pitäisi siis arvioida hallinnolliset lähteet sekä tutkimuslähteet, ja pitäisi arvioida tiedon laatua, saatavuutta ja luotettavuutta. Samoin pitäisi myös arvioida palveluntarjoajien käyttämät tiedonlähteet. Asunnottomuuden seurantastrategiassa pitäisi myös olla päätöksiä suhteessa siihen informaation lähestymistapaan, joka on omaksuttu strategian eri osa-alueilla. Yksi tärkeimmistä päätöksistä, jonka pitäisi myös koskea kaikkia tärkeimpiä toimijoita, on asunnottomuuden määritelmä, jonka pitäisi olla selkeästi esitetty. Se voi olla laajempi käsitys, esim. silloin kun strategian pääkohteena on asunnottomuuden ehkäisy, koska silloin strategiassa ovat mukana myös riskiryhmät. Tiedonkeruun perustana pitäisi olla yhtenäinen asumistilanteiden määritelmä, kuten eurooppalaisessa tilastotieteilijöiden konferenssissa suositeltiin (Conference of European Statisticians, ks. yllä taulukko 2, s. 10). Tarvitaan myös päätös siitä, mitä palveluntarjoajien tietoja otetaan huomioon tiedonkeruussa. Informaatiostrategiassa pitäisi myös määritellä lähestymistapa ja vastuu palveluntarjoajien tietokantojen kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Samoin tarvitaan päätös siitä, mikä informaatio on olennaista seurannan kannalta. Päävariaabelit, jotka on listattu tuonnempana (kuvio 5, s. 31), ovat todennäköisesti olennaista ja välttämätöntä tietoa. On tärkeää varmistaa näiden variaabeleiden 12

13 määritelmät, jotta voidaan taata tietojenkeruun johdonmukaisuus maantieteellisten alueiden välillä ja tutkimuksen aikavälillä. Tässä yhteydessä pitäisi konsultoida kansallista tilastokeskusta suhteessa Eurostat-protokollaan, joka on kehitetty käsitteiden, määritelmien ja luokitteluiden yhtenäistämistä varten. Pitää selventää, minkälaista tietoa seurantaa varten vaaditaan. Muuttuvuutta ja vallitsevuutta kuvaavien tietojen välinen ero pitäisi ymmärtää selvästi, kun suunnitellaan tiedonkeruuta. Esim. jos tarvitaan muuttuvuutta kuvaavaa tietoa, on asiakasrekisterissä huomioitava sekä asiakkaan tulo että lähtö jonkin palvelun piiristä. Vaikka kansallisen tiedon saavuttaminen pitäisikin olla tavoitteena, se ei aina ole mahdollista kustannus- tai muista syistä. Vaiheittainen maantieteellinen toimeenpano voi olla tarpeen, ja silloin maantieteellisten alueiden priorisointi palveluntarjoajien tietojen hyödyntämisen suhteen on yksi tärkeimmistä päätöksistä. Näissäkin tilanteissa suositellaan kuitenkin, että palveluntarjoajien rekisteri suunniteltaisiin kattamaan koko maan. Tämä mahdollistaa arviointien tekemisen palveluntarjoajien tiedoista ja vaiheittaisen toimeenpanon, jossa alueellista asunnottomuutta voidaan arvioida kansallisella tasolla. Vuoden 2011 (Iso-Britannian) väestönlaskennan suunnittelussa pitäisi huomioida kansalaisrekisteritietojen hyväksikäyttö sekä lähestymistapa asunnottomien laskentaan (ainakin niiden henkilöiden osalta, jotka asuvat yhteisasumuksissa ja epätavallisissa asumuksissa). Väestönlaskennan suunnittelussa pitäisi pohtia myös, voidaanko siinä saada perustietoa joistakin asunnottomien ryhmistä (esim. niistä henkilöistä, jotka asuvat perheen tai ystävien luona tai jotka joutuvat jakamaan asuintilansa vastoin omaa tahtoaan). Samoin kansallisten sosiaalisten tutkimusten suunnittelussa pitäisi harkita, voidaanko niihin lisätä takautuvia asunnottomuusmoduleita (kuten EU-SILC tutkimuksessa ja Urban Audit Surveyssa). Informaatiostrategiassa pitäisi myös harkita hallinnollisten ja virallisten tietojen arvoa ja hyväksikäyttöä. Esim. oikeusistuinten tiedot häädöistä, vankiloiden tiedot vapautumisista tai sairaaloiden tiedot kotiinpääsystä ovat kaikki relevantteja tietoja aiemmin esitetyn asunnottomuusmääritelmän puitteissa. On selvää, että asunnottomuus on yksi aspekti, joka osoittaa asuntomarkkinoiden toimintatehokkuuden. Asuntojen tarpeen arviointi on avainasemassa monessa Euroopan maassa. Samoin sosiaalisissa inkluusio-ohjelmissa, joissa tuetaan heikossa asemassa olevia asumaan itsenäisesti yhteiskunnassa, käytetään asiakastietoja palvelujen suunnittelussa ja seurannassa. Asunnottomuuden seurannan informaatiostrategian tulisikin olla yhteensopiva tällaisten muiden relevanttien suunnitelmien kanssa. Asunnottomuuden seurannan informaatiostrategian tulisi siten huomioida eri vaiheet ja prosessit, joita palveluntarjoajien ja asiakasrekistereiden toimeenpanossa ja hallinnassa on. Seuraavat kappaleet antavat yhteenvedon tähän tarkoitukseen suositelluista menettelytavoista. 13

14 3 Palveluntarjoajien tiedot 3.1 Palveluntarjoajien tietokannat Asunnottomuuden mittaamisen pääelementteinä ovat olleet tietojen kerääminen asunnottomille tarjottavista palveluista ja palveluntarjoajien tietokantojen luominen. Koska nämä palvelut ovat yhteydessä tai jopa tarjoavat majoituksen asunnottomille ihmisille, ne antavat tärkeitä tilastotietoja asunnottomuuden laajuudesta ja muista asunnottomuuteen liittyvistä seikoista, ja ne tarjoavat tutkijoille myös mahdollisuuden olla yhteydessä asiakkaisiin tutkimuksen puitteissa. Jotta voidaan kerätä tietoa palveluista asunnottomuuden mittaamiseksi, on välttämätöntä luokitella, minkälaiset palvelut pitää ottaa huomioon. Sen jälkeen luodaan tietokanta, josta saadaan relevanttia tietoa palveluista, niin että niiden asiakasrekistereistä tai tutkimusten kautta voidaan sitten kerätä tietoa vakiovariaabeleista. Arvioimalla olemassaolevia tietokantoja ja asunnottomuuspalvelujen luetteloita, jotka on luotu tutkimus- ja muuhun käyttöön EU:n eri maissa, on mahdollista esittää soveltuvia metodologioita kansallisille viranomaisille, jotka sitten luovat ja ylläpitävät tietokantoja, arvioivat, mitä tietoja tarvitaan, ja päättävät resursseista, ATK- ja hallinnointiasioista. Sen lisäksi, että ne antavat tietoa asunnottomuuden mittaamiseen, hyvät palveluntarjoajien tietokannat voivat myös edesauttaa ja ohjata parempaa poliittista päätöksentekoa, rahoituspäätöksiä ja palvelujen suunnittelua asunnottomien ihmisten auttamiseksi. Ne voivat myös auttaa huomaamaan puutteita palveluverkostossa tai päällekkäisiä palveluita, ja edistää hyvää toimintatapaa ja palveluntarjoajien välistä verkottumista. Siksi tällaisista tietokannoista voi olla monenlaista hyötyä, ne voivat olla taloudellisesti kannattavia ja niillä voi olla kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia monille tahoille ja loppujen lopuksi asunnottomille ihmisille itselleen Olemassaolevat palveluntarjoajien tietokannat EU-maissa on useita esimerkkejä palveluntarjoajien tietokannoista, joissa annetaan tietoa asunnottomien ihmisten palveluista. Useimmat niistä on julkaistu viimeisten 5 vuoden aikana ja ne osoittavat tällaisten resurssien toimivuuden. Monissa maissa tällaiset tiedostot antavat jo valmiiksi tietoa organisaatioista, joista sitten voi tulla varsinaisia tietojen tarjoajia. Tietokannat / tiedostot vaihtelevat tietojen laajuuden ja laadun suhteen, mm. seuraavien pääseikkojen osalta: Tarkoitus ja kohderyhmä (esim. asunnottomuuden kartoitukset, rahoitusrekisterit, ja/tai lähetetavat) Julkaisijat (kansalliset tai alueelliset viranomaiset, kunnat tai valtiosta/kunnista riippumattomat toimijat) Maantieteellinen laajuus (esim. paikallinen mukaan lukien pääkaupungit, alueellinen, kansallinen) 14

15 Kattavuus eri palveluiden osalta (esim. erikoispalvelut ja tavalliset palvelut, asumiseen liittyvät palvelut ja siihen liittymättömät palvelut, valtion, kuntien, paikallisten viranomaisten järjestämät palvelut, valtiosta/kunnista riippumattomat palvelut tai yksityiset palvelut, jne.) Palvelutietojen yksityiskohtaisuus ja merkityksellisyys ja mitä tietoa on tutkittu Tietojen laatu ja käytettävyys Tutkimusmetodi ja kuinka usein tietoja päivitetään Tietojen saatavuus ja ovatko tiedot julkisia Ohjeistusta palveluntarjoajien tietokannan kehittämiseen Olemassaolevien palveluntarjoajien tietokantojen perusteella on mahdollista esittää joustava 7 kohdan ohjeistus siihen, kuinka paikalliset viranomaiset voivat luoda tietokannan asunnottomille ihmisille tarjottavista palveluista. Ensimmäiset neljä kohtaa on esitetty lyhyesti alla: 1. Olemassaolevien tietokantojen ja rekistereiden arviointi yllämainittujen seikkojen perusteella Koska tietokannan kehittäminen voi olla vaativa tehtävä, on parasta ensin varmistaa, onko resursseja riittävästi saatavilla, ja jos on, on parasta tarkistaa, voidaanko jo olemassaolevaa tietoa palveluista ottaa mukaan tai muuten käyttää hyväksi. On hyödyllistä ottaa yhteyttä kansallisiin ja paikallisiin viranomaisiin ja rahoittajatahoihin, mahdollisiin kansallisiin viranomaisista riippumattomiin organisaatoihin, joilla on jäsenyystietoja tai koordinaatiotehtäviä, tutkimusjärjestöihin, kunnan viranomaisiin, paikallisiin viranomaisista riippumattomiiin organisaatioihin, ja sellaisiin merkittäviin tietokantojen ylläpitäjiin, joilla on tietoa suurimmista asutusalueista ja kaupungeista, joissa asunnottomuutta todennäköisesti esiintyy enemmän. Varsinkin jos olemassaolevat tiedot jonkin maan tai alueen osalta ovat vähäiset, voi olla apua myös siitä, etta tutkitaan muiden samantyyppisten maiden tai naapurimaiden resurssit. 2. Vaatimukset ja spesifikaatio Yllämainituista seikoista voidaan laatia lista projektivaatimuksista (esim. tarkoitus, laajuus, kattavuus, tiedot, joita on tarkoitus kerätä, jne.) sekä vaadittavista resursseista ja henkilökunnasta (projektin johto, ATK, tutkimus- ja hallintohenkilöstö). Projektivaatimuksissa pitäisi listata myös: tietojenkeräämisen metodologia, ATK-seikat, tietojen päivittäminen, ja tietojen saatavuus. Voidaan ehdottaa, että asunnottomuuden mittaamiseksi pitää saada tietyt vähimmäistiedot palveluista (tason 1 tiedot). Tällaisten tietojen kerääminen tutkimuskäyttöön varmistaa tehokkaan yhteistyön eri toimjoiden kanssa, sekä sen arvioinnin, mitä kohderyhmiä palveluilla tavoitetaan, mitä palveluita on olemassa, ja mitä mahdollisuuksia on saada tietoa asiakkaista asunnottomuuden mittaamiseksi. Muuta lisätietoa (tason 2 ja 3 tietoja) voidaan kerätä, jos se on tarpeellista tietokannan tarkoituksen ja kohdeyleisön perusteella. Tason 2 tiedot ovat yksityiskohtaisempaa tietoa lähetteisiin liittyen (esim. palveluiden hinnat, palvelujen saatavuus vammaisille 15

16 asiakkaille, kuljetus, henkilökunnan määrä, jne.) ja tason 3 tiedot ovat syvempää tietoa asunnottomien ihmisten palvelujen analysointia varten (esim. rahoitus, laatu ja tulokset). Taulukko 3 TASON 1 TIEDOT Organisaatiotiedot Organisaation / palvelun nimi Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, fax, sähköposti) Lähetetiedot (osoite, puhelinnumero, fax, sähkoposti) Palvelun maantieteellinen sijainti Organisaatiotyyppi Asiakastiedot Kohde- ja asiakasryhmä Palveltava alue Palvelutiedot Palvelun tarkoitus / päämäärä Saatavuuskriteerit Oleskelun pituus Tarjotut tukitoimet Organisaatiot, jotka tarjoavat useita palveluita, kannattaa ehkä eritellä ja ilmoittaa eri yksikköinä. Voi olla hallinto- tai päätoimiston osoite eikä välttämättä varsinaisen palveluntarjoajan osoite. Jotkut osoitteet voivat olla luottamuksellisia ja jotkut palvelut ovat vain puhelinpalveluita. Jos eri kuin yllä. HUOM. Nämä tiedot tarvitaan jos tiedot julkaistaan lähetteitä varten. Kaupunki, kunta, alue tai muu relevantti maantieteellinen sijanti. Erikoistunut asunnottomien palvelu tai yleinen palvelu, ja onko palvelu kunnan palvelu, ei valtioon littyvä palveu, yksityinen, jne. Mukaanlukien ikä, sukupuoli, jne. ja mahdolliset rajoitukset. Jotkut palvelut, varsinkin hostellit ja päiväkeskukset, eivät välttämättä rajoita palvelujensa saantia tietylle alueelle. Eri organisaatiot saattavat myös palvella eri, mutta myös päällekkäisiä alueita (esim. sellaiset palvelut, jotka on rajattu maantieteellisesti, kuntien rajojen mukaan tai rahoittavien tahojen mukaan). Esim. hätämajoitus, väliaikainen, välivaiheen tai erikoismajoitus, päiväkeskus, kaukopalvelu, jne. käytettyjen palveluiden luokitteluun perustuen. Esim. suora henkilökohtainen saatavuus, asiatoimiston lähete, sovittu tapaaminen, jne. Asuntopalvelun oleskelun enimmäispituus. Tämä voi olla vapaa kuvaus ja/tai voi sisältää koodausjärjestelmän, jolla 16

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta

Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta 1 Tutkimustiedon ja vaikuttavuusarviointien käyttö poliittisessa päätöksenteossa Kokemuksia Alankomaista, Tanskasta ja Isosta-Britanniasta Markku Harrinvirta Pivotal Consulting Oy 19.8.2010 2 Sisällys

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi

ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi ARAn asuntomarkkinakysely kunnille ja asunnottomuuden tilastointi Hannu Ahola 3.10.2012 12.10.2007 Tekijän nimi Historia ja tarkoitus Asuntomarkkinakyselyjä on tehty kunnille 1980-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi

Lisätiedot

Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus

Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus Sami Borg Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto (FSD) Julkisrahoitteisten tutkimusaineistojen avoimuus ja kansainvälinen tilanne OECD:n Open Access ohjeistus Elektronisten tutkimusaineistojen (datan) avoimuuden

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten

Mielenterveystutkimuksen rahoitus Euroopassa on suhteessa paljon pienempää kuin kyseisten Miksi mielenterveystutkimusta? Mielenterveyden häiriöt muodostavat suuren taakan niistä kärsiville henkilöille, heidän perheilleen ja yhteiskunnalle. Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana mielenterveyden

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun turvallisuuden kehittämisprojekti - tehtävänanto ja tulokset: Ryhmä 5, Opittavaa vertailumaista; roolit, vastuut ja keinot - projektin aloitustilaisuus 15.12.2014 Vastuullinen liikenne.

Lisätiedot

Työkalujen merkitys mittaamisessa

Työkalujen merkitys mittaamisessa Työkalujen merkitys mittaamisessa Mittaaminen ja Ohjelmistotuotanto -seminaari Toni Sandelin 18.4.2001, VTT Elektroniikka, Oulu 1 Sisältö Mihin työkalutukea tarvitaan? Työkalut & metriikat: luokitus Mittausohjelmien

Lisätiedot

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Palkkahallinnon visio

Palkkahallinnon visio Palkkahallinnon visio Missä olemme nyt? 5/31/2011 1 Palkkaraportointi aiheuttaa merkittäviä hallinnollisia kustannuksia Suomessa Palkkahallinto tuottaa: - Palkkalaskelmat työntekijöille - Tiedot vakuutusyhtiöille

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna

Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Mittaaminen projektipäällikön ja prosessinkehittäjän työkaluna Finesse-seminaari 22.03.00 Matias Vierimaa 1 Mittauksen lähtökohdat Mittauksen tulee palvella sekä organisaatiota että projekteja Organisaatiotasolla

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99

Tietosuojatyöryhmä. Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä. suositus 1/99 5093/98/FI/lopullinen WP 17 Tietosuojatyöryhmä Työryhmän 23 päivänä helmikuuta 1999 hyväksymä suositus 1/99 ohjelmistojen ja laitteistojen Internetissä suorittamasta ei-havaittavasta ja automaattisesta

Lisätiedot

Integroitu paloturvallisuustekniikka

Integroitu paloturvallisuustekniikka Jyri Outinen 1, Markku Heinisuo 2 1 Ruukki Construction Oy 2 Tampere University of Technology Palotutkimuksen päivät 2011 June 19, 2012 www.ruukki.com Jyri Outinen Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA

PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA PAIKKATIETOJEN KÄYTTÖ HSY:N VESIHUOLLON OPERATIIVISESSA JA STRATEGISESSA TOIMINNASSA Vesihuolto 2015 Turku 21.5.2015 Pentti Janhunen Paikkatieto Paikkatieto on tietoa, johon liittyy maantieteellinen sijainti

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kaikille selosteille yhteiset tietoturvaa ja rekisteröidyn oikeuksia koskevat kohdat löytyvät asiakirjan lopusta.

Kaikille selosteille yhteiset tietoturvaa ja rekisteröidyn oikeuksia koskevat kohdat löytyvät asiakirjan lopusta. 1 TIETOSUOJASELOSTE JA REKISTERISELOSTEET mysafety käsittelee henkilötietoja lainsäädännön mukaisesti huolellisesti ja turvallisesti. mysafetyn käsittelemiin henkilötietoihin. Tutustu tietosuojaselosteeseen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tutkimuksen viitekehys ja tausta

Tutkimuksen viitekehys ja tausta TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko, marja.katisko@diak.fi KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010

Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tiedonkeruu yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta Kota-Amkota-seminaari 23. -24.9.2010 Tutkimustoiminnan tilastointi: Ensimmäinen virallinen tilasto vuodelta 1971 Laaditaan vuosittain

Lisätiedot

Koordinaattorin roolikartta

Koordinaattorin roolikartta Projektin johtaminen Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2013 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa

Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Sähköinen laskutus julkisissa hankinnoissa Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari sähköisistä hankinnoista, erityisasiantuntija/rahoitusala Suomen Kuntaliitto, kuntatalous Euroopan komission ehdotus

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu Avoin hallinto Open Government Partnership Suomen toimintaohjelman valmistelu Mikä on Open Government Partnership? Open Government Partnership (avoimen hallinnon kumppanuushanke) eli OGP käynnistettiin

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk)

Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Promoting National Implementation for Sport Club for Health Programmes in EU Member States, 2015-2017 (30 kk) Timo Hämäläinen Project coordinator Valo/Liikunnan aluejärjestöt 1 SCFORH PROJECT PÄHKINÄNKUORESSA

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen!

Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Tervetuloa Tietoaamiaiselle Tilastokeskukseen! Ajankohtaista tietolähteillä tilastokeskus.fi Leila Kaunisharju Suhdannetiedot työkaluna seurannassa ja suunnittelussa Kirsi Raitanen Suomalaisten ansiot

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta

Tietoja perheiden asumisen ongelmasta Yleistä Voimanpesähanke on tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena on luoda peruspalveluiden rinnalle interventiomalli, jonka avulla ennalta ehkäistään perheiden asunnottomuutta. Tätä nelivuotista

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe

Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Luku 10 Käyttöönoton suunnitteluja toteutusvaihe Käyttöönoton Roll-Out Planning suunnittelu- & Preparation ja valmistelu Design Tiedon- Data Conversion muunnos- prosessien Processes suunnittelu Toimipisteiden

Lisätiedot

www.asylumlawdatabase.eu

www.asylumlawdatabase.eu Funded by the European Commission Taustaa Euroopan turvapaikkalakia koskeva tietokanta (The European Database of Asylum Law - EDAL) on verkossa oleva tietokanta, joka sisältää caselakiin liittyvää tietoa

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

SUOMEN KUNTALIITTO RY

SUOMEN KUNTALIITTO RY Karttaliittymä Versio: 18.10.2011 Julkaistu: 27.10.2011 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Suosituksen tausta... 2 1.2 Suosituksen rakenne... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Lyhenteet...

Lisätiedot

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä

Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Suuntana ulkomaat aineettomien oikeuksien kansainvälisiä kysymyksiä Sanna Aspola, Berggren Oy Ab 26.3.2013 Kansalliset oikeudet kansainvälisellä kentällä Kansainväliset viranomaiset, järjestöt ja sopimukset

Lisätiedot

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna

E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET. KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 1 E-KANDIT LATURI TEKIJÄNOIKEUDELLISET KYSYMYKSET KIRJASTO/Anna-Kaarina Linna 2 OPINNÄYTTEEN PALAUTUSPROSESSI Ohjaaja toimittaa opintosihteerille tutkielman pohjatiedot. Ohjaaja lataa tutkielman Laturista

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7

Naisyrittäjät ja maaseutumatkailu. Sivu 1 / 7 Olemme erittäin kiitollisia, jos osallistut tähän kyselyyn. Kysely koskee maaseutumatkailun, käsityön ja elintarviketuotannon alalla jo työskentelevien naisyrittäjien ja näillä aloilla liiketoimintaa suunnittelevien

Lisätiedot

Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki

Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint käytön tuki Yleistä Vianova Systems Finland Oy:n Novapoint ylläpitosopimus sisältää ohjelmiston käytön tukipalvelun. Asiakas on oikeutettu saamaan kohtuullisessa

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö

Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Miten globalisaatio vaikuttaa kansantalouden tilastointiin? UNECE:n Globalisaatio-ohjekirja Miten tilastotoimi vastaa globalisaation haasteisiin Seminaari 22.3.2012 Eeva Hamunen Kehittämispäällikkö Mitä

Lisätiedot