SELVITYS SAKO- JA UMPIKAIVOLIETE- TYHJENNYSTEN JÄRJESTÄMISESTÄ ROUSKIS OY:N OSAKASKUNNISSA KEMIÖNSAARI, PAIMIO, SALO, SAUVO

Transkriptio

1 SELVITYS SAKO- JA UMPIKAIVOLIETE- TYHJENNYSTEN JÄRJESTÄMISESTÄ ROUSKIS OY:N OSAKASKUNNISSA KEMIÖNSAARI, PAIMIO, SALO, SAUVO 2013

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO JA SELVITYKSEN KOHDE 1 2. NYKYINEN TILANNE Lain lähtökodat Kiinteistöt selvitysalueella Olemassa olevien jätevesijärjestelmien vaikutus tyhjennyksiin Kuntien viemäröintitilanne ja osuuskuntavetoiset paineviemäröintihankkeet Vastaanottopaikat ja hinnat Alueen urakoitsijat 5 3. SELVITYS Logistinen selvitystyö Kuljetusjärjestelmäselvityksen toteutus Nykytilan kartoituksen ongelmat Lietemäärät Urakoitsijat ja toimintaympäristö Tyhjennysten ajojärjestelyt Rekisterit ja seuranta Lietteen hyödyntäminen paikallisesti Oma liete omaan käyttöön Lietetyhjentäjä käsittelee naapurin lietettä naapurin pellolle Yhteiskäsittelypiste Toimija myy lietettä lannoitevalmisteena Sakokaivolietteen kalkkistabilointi Tarkastelu käsittelemättömien jätevesien ja lietteiden ympäristövaikutuksista Lietetyhjennysten järjestäminen Pohjoismaissa ja Suomessa JÄTELAIN TÄYTTYMINEN JA EHDOTUKSIA JATKOTOIMIKSI 13 LÄHTEET 15

3 1 1. JOHDANTO JA SELVITYKSEN KOHDE Toukokuussa 2012 voimaan astunut Jätelaki (646/2011) edellyttää, että vanhan lain mukaiset sopimusperusteiset jätteenkuljetuspäätökset on arvioitava uudelleen. Päätös uudesta jätteenkuljetusjärjestelmästä on tehtävä vuoden aikana lain voimaantulosta kunnissa, joissa on sopimusperusteinen jätteenkuljetus. Laissa on kuvattu tietyt edellytykset jatkamiselle sopimusperusteisella järjestelmällä. Selvitysalue kattaa Kemiönsaaren, Paimion ja Sauvon kunnat sekä Salon kaupungin. Jätehuollosta alueella vastaa Rouskis Oy, joka on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö. Rouskis Oy järjestää asumisen ja julkisten palveluiden jäteneuvontaa, on vastuussa jätteiden keräyksestä sekä hyödyntämisestä ja käsittelystä. Lisäksi yhtiön tehtäviin kuuluu toimialueen jätehuollon kehittäminen. Toimivaltaisena viranomaistahona alueella toimii Kemiönsaaren, Paimion, Salon ja Sauvon jätehuoltolautakunta. Tämä selvitys keskittyy tarkastelemaan Jätelain 6 2:ssa mainittua vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää sako- ja umpikaivolietettä (tarkasteluun tulee huomioida myös jätevesijärjestelmien prosessilietteet, vaikka niitä ei ole erikseen mainittukaan laissa). Tämän selvityksen on tarkoitus avustaa ym. edellytysten arvioimisessa. 2. NYKYINEN TILANNE 2.1. Lain lähtökodat Jätelaki (646/2011) Salossa, Sauvossa ja Paimiossa on käytössä sopimusperusteinen järjestelmä. Kemiönsaaressa on käytössä kunnan kilpailuttama järjestelmä Kemiönsaaren pääsaaren, Lövö-Kasnäsin, Rosala-Hiittisten ja Högsåren alueilla. Muilla alueilla kiinteistön käyttäjä tilaa tyhjennykset valitsemaltaan yrittäjältä. Jos jätehuoltolautakunnan päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, on laissa määritelty siirtymäaika kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lopettamiseen. Tämä voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta (JL 149 ). Jos kunnassa on voimassa vanhan lain mukainen sopimusperusteinen järjestelmä, jätehuoltolautakunta voi harkita kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen jatkamista vain, jos seuraavat kriteerit täyttyvät: 1) päätöksen kohteena olevalla alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin; (JL 35 2) 2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle; (JL 37 ) 3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. (JL 37 ) Jos kriteerit eivät täyty, on siirryttävä kunnan järjestämään kuljetukseen aikaisintaan 3 vuoden kuluttua päätöksestä ja viimeistään 5 vuoden kuluessa lain voimaantulosta (Salo 2011). Muita sako- ja umpikaivo lietteiden tyhjennyksiin vaikuttavia lakeja ovat: Ympäristönsuojelulaki ( /86) Ympäristönsuojelulaissa on määritelty yleiset pohjaveden ja maaperän pilaamiskiellot (7 ja 8 ), jotka kieltävät aiheuttamasta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Luvussa 3.5 käsitellään tarkemmin käsittelemättömien lietteiden ympäristövaikutuksia. Käsittelemättömät lietteet voivat aiheuttaa ympäristöön johdettaessa pilaantumisen vaaraa. Lain kolmannessa luvussa käsitellään mm. jätevesien yleistä puhdistusvelvollisuutta ja asetuksella tarkemmin säädettävistä lietteen poistamisesta.

4 2 YSL 4 luku määrittelee eri toimintojen luvanvaraisuudesta. Kohdassa 28 Yleinen luvanvaraisuus määritellään että ympäristölupa on oltava: 4) jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen laitos- tai ammattimaiseen käsittelyyn;. Tämä tarkoittaa että lupa on oltava jos lietteitä käsittelee pelloilla käytettäväksi. Laissa on myöhemmin kuitenkin määritelty poikkeus luvanvaraisuuteen kohdassa 30 a ( /253) Poikkeus eräiden jätteen käsittelytoimintojen luvanvaraisuudesta ( /647). Kyseisessä kohdassa säädetään, että ympäristölupaa ei tarvittaisi: 2) haitattomaksi käsitellyn jätevesilietteen, sakokaivolietteen tai kuivakäymäläjätteen taikka haitattoman tuhkan tai kuonan hyödyntäminen ja käyttö lannoitevalmistelain (539/2006) mukaisesti;. Linjaus siitä tarkoittaako tämä lain kohta pienimuotoisen keräyksen ja käsittelyn mahdollistamista ilman ympäristölupaa on vielä mielestäni vakiintumatta. Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Asetuksen 7 Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto säädetään että: Jätevesijärjestelmän lietteen ja umpikaivojen jätteen kuljettamisesta ja käsittelemisestä säädetään jätelaissa (1072/1993) ja sen nojalla. Asetuksen liitteessä 2 Jätevesijärjestelmien käyttö- ja huolto-ohjeet määritellään saostussäiliöiden, umpisäiliöiden sekä pienpuhdistamojen ylijäämälietteiden tyhjentämine tapahtuvaksi vähintään kerran vuodessa. Lietteen käytöstä maanviljelyksessä säädetään Lannoitevalmistelaissa (539/2006) sekä useissa Maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa kuten MMMa 11/12 sekä 24/11. Näitä käsitellään tarkemmin luvussa Kiinteistöt selvitysalueella Taulukko 1. Viemäröinnin ulkopuoliset kiinteistöt kunnittain. Kunta Peruskäsittely alue Imeytys ei mahd. Ranta-alue Luonnonsuojelualue Pohjavesi alue Yhteensä KEMIÖNSAARI Vakituinen Loma/muu tilapäinen Toimitila/tuotanto PAIMIO Vakituinen Loma/muu tilapäinen Toimitila/tuotanto SALO Vakituinen Loma/muu tilapäinen Toimitila/tuotanto SAUVO Vakituinen Loma/muu tilapäinen Toimitila/tuotanto Vakituiset yht Loma/muu tilapäinen yht Toimitila/tuotanto yht. 305 YHTEENSÄ Luvut perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen teettämään selvitykseen: Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi.

5 Olemassa olevien jätevesijärjestelmien vaikutus tyhjennyksiin. Kaikki haja-asutusalueen viemäröinnin toiminta-alueiden ulkopuoliset kiinteistöt eivät tule lietetyhjennysten piiriin. Rouskiksen alueella on Valonian Hakku-hankkeen kiinteistökäyntien raportin (Sarkki 2013) mukaan esimerkiksi loma-asunnoista noin 30 % on vähäisten vesien kiinteistöjä, joista lietettä ei tule. Lietetyhjennysten piiriin kuuluvat loma-asuntojen määrä on siis noin Toisaalta taas mökit muuttuvat yhä useammin kakkosasunnoiksi, joilta vaaditaan korkeampaa varustelutasoa, kuten vesivessaa ja muita keittiömukavuuksia. Tällöin vähäisten vesien kiinteistöjen määrän voidaan olettaa vähentyvän. Kiinteistöjen kokonaismäärää vähentävät myös kiinteistöt, joissa on lietteen kuivattava pienpuhdistamo. Mukaan voidaan laskea myös kiinteistöt joilla vesien käyttö ei ole määritelmän mukaisesti vähäistä (kiinteistöllä on vesikalusteita), mutta joilla ei ole vesivessaa ja harmaat vedet käsitellään siihen soveltuvalla järjestelmällä. Näillä kiinteistöillä on lain mukainen velvollisuus tyhjentää sakokaivot kerran vuodessa, mutta voidaan olettaa, ettei tätä velvollisuutta tulla noudattamaan. Näiden kiinteistöjen määrä on kuitenkin pieni, arviolta prosentin luokkaa. Suurempi vaikutus tuleviin lietemääriin on harmaavesijärjestelmän ja kuivakäymälän yhdistelmissä lomaasunnoilla. Tämä on jätevesien käsittelyn menetelmä, jonka soisi yleistyvän loma-asumisessa. Näistä kiinteistöistä ei tule suuria määriä tyhjennettävää lietettä, varsinkin jos järjestelmään kuuluu jonkinlainen rasvaerotin. On myös tutkimustuloksia (Särkelä 2013) joiden mukaan kerran vuodessa tapahtuva saostuskaivojen tyhjennys haittaisi harmaavesipuhdistamojen toimintaa. Suositeltava tyhjennysväli olisikin näille järjestelmille kerran kahdessa vuodessa. Harmaavesijärjestelmissä saostuskaivoihin muodostuu ns. aktiivilietettä, joka parantaa kentän tai suodattimen toimintaa. Tämä on seikka, joka voisi olla tyhjennysvälin pidennyksen peruste ja se tulisi mainita jätehuoltomääräyksissä. Oheisissa taulukoissa on Valonian Hakku-hankkeen tuloksia neuvontakiinteistöjen järjestelmien hajonnasta. Kuvaaja 1. Jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä. (Sarkki 2013) Jätevesijärjestelmät vakituisesti asutuilla kiinteistöillä (pl saunarakennukset) Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 0,7 5,5 5,1 8,7 0,7 0,3 1,2 8,3 1,6 67,8 Kuvaaja 2. Loma-asuntojen jätevesijärjestelmät. (Sarkki 2013) %

6 4 Jätevesijärjestelmät loma-asunnoilla (pl saunarakennukset) Jätevedet johdetaan käsittelemättöminä suoraan vesistöön saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maasuodattamo saostuskaivokäsittely ja oikeaoppinen maahanimeyttämö wc-vedet umpisäiliöön kaikki jätevedet umpisäiliöön harmaavesisuodin laitepuhdistamo (kaikille jätevesille) saostuskaivokäsittely harmaille vesille saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille kuivakäymälä ja vähäiset vedet 1,5 0,7 0,0 0,7 0,7 0,7 10,3 14,7 18,4 52, % Suurimmalla osalla kiinteistöistä on käytössään kaksi tai useampi sakokaivo. Kaivojen tyhjennys on suositusten mukaan suoriteltava ennen kuin ensimmäisen sakokaivon pohjan lietekerros ulottuu toiseen sakokaivoon lähtevään T-putken alareunaan. Vanhat betoniset sakokaivot voivat vuotaa saunoistaan jätevettä maaperään, jolloin jäteveden virtaus muuttuu. T-haarojen kunto huono kunto voi myös päästää lietettä karkaamaa sakokaivoista eteenpäin ja näin pidentää tyhjennysväliä. Omatoiminen sakokaivojen tyhjennys on ongelma. Uppopumpulla metsään tai ojaan tyhjennystä voi tapahtua etenkin keväällä, kun jo huonokuntoiset kaivot päästävät sulamisvesiä kaivoon näin nostaen veden pintaa ja häiriten kaivojen toimintaa sekä tuottaen ongelmia kiinteistön sisällä. Tällaisen toiminnan yleisyydestä on vaikea esittää arvioita. Sulamisvedet voivat toimia myös lietettä huuhtelevasti siten että lietettä ajautuu poistoputkeen. Umpitankkien osalta voidaan harvaa tyhjennysväliä voi selittää reikien poraaminen tankkiin ennen asennusta tai muut asennusvirheet jolloin asentaja on tehnyt vahingossa reiän tankkiin. Tällöin tyhjennysväli voi olla useampi vuosi. Rekisterien ja seurannan puuttuessa kyseisten toimintamallien yleisyydestä ei voi esittää kuin valistuneita arvauksia. Yleisesti voidaan toivoa että jätevesijärjestelmien uudistumisen myötä sakokaivojen tyhjennykset tulevat säännöllisemmiksi, tyhjennysten ollessa tärkeämpi osa järjestelmän ylläpitoa ja huoltoa Kuntien viemäröintitilanne ja osuuskuntavetoiset paineviemäröintihankkeet Kuntien yleisen rahatilanteen vuoksi suurimittaisia viemäröintihankkeita ei ole yleisesti suunnitteilla. Kunnat keskittyvät siirtoviemäreiden rakentamiseen ja olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoon. Haja-asutusalueilla on kuitenkin yleistä kiinnostusta paineviemäröintiä kohtaan vesihuollon järjestämisen keinona. Voidaan sanoa, että paineviemäröinti on ainoa haja-asutuksen vesihuollon järjestämisen keino, jolla on jonkinlaisia markkinoita ja vetovoimaa. Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi raportissa on jaoteltu alueita viemäröinnin tärkeyden perusteella. Priorisointi on tehty ympäristösuojelullisten syiden sekä viemäröinnin mahdollisten kustannusten mukaan. Voidaan olettaa että paineviemäröinti-hankkeet tulevat lisääntymään tulevaisuudessa ja näin ollen vähentämään haja-asutusalueilta noudettavien lietteiden määrää ja näin ollen tasaamaan jätevesijärjestelmien uudistamisen mukanaan tuomaa lietteen määrän lisäystä.

7 Vastaanottopaikat ja hinnat Salon Keskusjätevedenpuhdistamo ottaa vastaan ja käsittelee sakokaivolietettä. Uusi nykyinen Salo, joka rakennettiin kymmenestä Salon seudun kunnasta, on aloittanut toimintansa v alusta. Salossa on vanhan kuntarakenteen pohjalta kahdeksan erillistä viemäröintialuetta, joilla on omat jätevedenpuhdistamot. Vanhan salon keskuspuhdistamo käsittelee n. 90 % uuden Salon viemärilaitoksen piirissä olevista jätevesistä. Tulevaisuudessa Keskusjätevedenpuhdistamolle pyritään johtamaan kaikki Salon jätevedet. Lietteiden käsittely on lähes kokonaan keskitetty Keskusjätevedenpuhdistamolle. Sauvon kunta ei ota vastaan sakokaivolietettä. Sauvon kunnan sakokaivolietteet johdetaan Salon Keskuspuhdistamolle. Nykypäivä ja tulevaisuus Liikelaitos Salon Veden viemärilaitos käsittelee ensisijaisesti viemärilaitoksen kanssa sopimuksen tehneiden kiinteistöjen, jotka johtavat jätevetensä viemärilaitokseen, jätevedet ja jätevesistä poistettavat lietteet. Sako- ja umpikaivolietteiden käsittely ei suoranaisesti kuulu viemärilaitokselle, mutta olemme käsitelleet niitä koska muutakaan vaihtoehtoa ei kaupungilla ole ollut ja meillä on ollut palvelun tuottamiseen resurssit. Vanhan Salon jätevedenpuhdistamon rakensivat v 1982 Salon kaupunki ja Halikon kunta palvelemaan vanhan Salon ja Halikon kunnan jätevesien ja lietteiden käsittelyä. Hyväksytyn vesihuollon kehityssuunnitelman mukaisesti uuden v toimintansa aloittaneen Salon, joka käsittää 10 Salon seudun entistä kuntaa, jätevedet on tarkoitus käsitellä tulevaisuudessa vanhan Salon jätevedenpuhdistamolla, josta käytetään nyt nimitystä Liikelaitos Salon Veden Keskusjätevedenpuhdistamo. Tällä hetkellä n. 90 % nykyisen Salon jätevesistä käsitellään Keskusjätevedenpuhdistamolla. Jätevedenpuhdistamoita on Liikelaitos Salon Vedellä seitsemän kappaletta. Enimmillään niitä oli 13 kpl. Teijon siirtoviemäri valmistuu vajaan vuoden kuluttua, jolloin taas yksi aluejätevedenpuhdistamo lakkautetaan. Kaikkien Liikelaitos Salon Veden jätevedenpuhdistamoiden lietteiden käsittely tehdään tällä hetkellä Keskusjätevedenpuhdistamolla. Liikelaitos Salon Vedellä ei ole suunnitelmissa rakentaa lisää kapasiteettia lietteenkäsittelyyn. Olemme joutuneet omien tarpeidemme johdosta rajoittamaan lietteiden tuontia Keskusjätevedenpuhdistamolle muiden kuntien alueelta. (Viemärilaitospäällikkö Jyrki Toivonen Liikelaitos Salon Vedeltä ). Kemiönsaaren Taalintehtaan laitos kaukaisen etäisyyden takia, kunta käsittelee sakokaivolietteet itse. Kemiönsaarella on tällä hetkellä toiminnassa kolme laitosta, joista Taalintehtaan laitos on ollut käytössä noin vuoden. Tulevaisuudessa tilanne tulee pysymään samana. Jos kaksi muuta laitosta päätetään sulkea, niin silloin Taalintehtaan laitosta on mahdollista laajentaa. Taulukko 2. Vastaanottohinnat Jäteveden Umpitankki puhdistamon Kuljetusmaksu Sakokaivoliete Umpitankkiliete jätevesi liete (+alv) /m3 (+alv) /m3 (+alv) /m3 (+alv) /m3 (+alv) Salon vesi 8,02 3,86 0,85 9,14 Kemiönsaari (Rouskis) 61,38 15,00 9,00 9,00 Hinnat tarkastettu kuntien nettisivuilla olevista taksoista Alueen urakoitsijat Taulukko 3. Alueen urakoitsijat Rouskis Oy:n alueen urakoitsijat Urakoitsija Osoite postinro ja paikka puhelin Kuljetus Juha Sirkiä Isosuontie HAJALA

8 6 Ralf Helsberg Oy Vesalantie HALIKKO AS Eerola Oy (Kaarinan Putkistohuolto) Juristikatu 1 B KAARINA Leino Lasse Kuusitie 6 A KISKO Topi Nikula Vilikkalantie KISKO Nurminen Jouni Leivonpolku 6 E KUUSANKOSKI Harri Nikkanen Oy Veikkarintie PAIMIO H. Koskinen Oy Kemiöntie PERNIÖ Yhtymä kulta Heikkiläntie PERNIÖ Salon imuautot Oy Junnaronkatu SALO Senno Oy PL SALO KTK-lääninkuljetus Satamakatu SALO Kossa Maurits Järvenkylän SAUVO Someron ympäristöhuolto Terttiläntie TERTTILÄ SELVITYS 3.1. Logistinen selvitystyö Logistisen tarkastelun tavoitteena oli selvittää kahden eri lietteen kuljetusjärjestelmän eroja kuljetuksissa syntyvien päästöjen osalta Rouskiksen toiminta-alueella sekä tarkastella ja vertailla lietekuljetusten tulevaisuuden eri vaihtoehtoja. Nykyisessä lietteen kuljetusjärjestelmässä kaivojen tyhjennys on kiinteistön haltijan vastuulla. Selvityksessä oli tarkoitus suorittaa toiminnallisen tason optimointia, jossa pyritään suunnittelemaan ajoreiteistä ja aikatauluista mahdollisimman kustannustehokkaista. Kuljetusjärjestelmien vertailu oli tarkoitus toteuttaa logistiikkaohjelmalla, jonka avulla olisi pystytty laskemaan lietteen kuljetuksista syntyviä päästöjä, kilometrimääriä, reitteihin kuluvaa aikaa sekä suunnittelemaan kuljetusyrittäjien urakka-alueita Kuljetusjärjestelmäselvityksen toteutus Selvitystä varten pohjatietoa lähdettiin keräämään alueen lieteurakoitsijoilta, puhdistamoilta ja kuntien viranomaisilta. Hyvin nopeasti selvisi, ettei logistisen tarkastelun vaatimia tietoja ole saatavilla niin tarkalla tasolla, kuin logistiikkaohjelman käyttö vaatii. Lietteen kuljetuksen muodostavat asiakas, urakoitsija ja puhdistamo. Jokaiselle asiakkaalle (kiinteistölle), urakoitsijalle ja puhdistamolle on ohjelmassa annettava paikkatieto, osoitteena tai koordinaattina. Paikkatietojen avulla ohjelma laskee etäisyyksiä ja niiden avulla pystytään laskemaan vastaavasti kuljetuksista aiheutuvia päästöjä. Kuljetusten päästöjen laskennassa hyödynnettäisiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) LIPASTO:n, Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen yksikköpäästöjen laskentajärjestelmää. Päästöistä huomioon otettaisiin ympäristön kannalta oleellisimmat, eli partikkelit (PM), typen oksidit (NO x ) ja hiilidioksidi (CO 2 ). Lisäksi tarkasteltaisiin kuljetusjärjestelmien hiilidioksidiekvivalenttilukuja, jotka kuvaavat kasvihuonekaasuja (metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja hiilidioksidi (CO 2 )) hiilidioksidin ekvivalenttina. Paikkatietojen lisäksi tietoa tarvittiin urakoitsijoiden käyttämästä kalustosta, koska kulkuneuvon lietesäiliön koko vaikuttaa siihen, kuinka monta sako- tai umpikaivoa urakoitsija pystyy kerralla tarvittaessa tyhjentämään. Säiliöiden koko vaihtelee 6-14 m 3 välillä. Pienempiin säiliöihin ei mahdu kuin yksi tai kaksi tyhjennystä. Urakoitsijoilta tarvittavaa tietoa olivat myös tyhjennysten päivämäärät, jotta pystyttäisiin hahmottamaan kaivojen tyhjennysfrekvenssit ja urakoitsijoiden ajamat tyhjennysreitit. Nykytilanteessa oletuksena on, etteivät kaikki urakoitsijoiden kaivojen tyhjennykset ole valmiiksi reititettyjä, vaan kaivoja käydään tyhjentämässä tarvittaessa asiakkaan tilauksesta. Reittien kokonaiskilometrimäärät saadaan pieniksi ja kuljetuksista syntyvät ympäristöpäästöt mataliksi, kun reiteillä tyhjennetään mahdollisimman monen kiinteistön kaivot kerralla.

9 7 Kuva 1. Nykytilan kartoitukseen tarvittavat pohjatiedot Nykytilan kartoituksen ongelmat Puuttuvien pohjatietojen vuoksi logistista selvitystä ei voitu suorittaa. Puuttuvia pohjatietoja ovat: osoitetiedot viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä kunnittain o Salon osalta kiinteistöjen osoitteet tiedossa syntyvän lietteen määrä tyhjennyspäivämäärät kerätyn lietteen käsittelypaikat nykyiset lietemäärät puhdistamolle kunnittain o voidaan arvioida kuinka suuri osa kaivoista tyhjennetään määräysten mukaisesti Vuonna 2008 Riikka Erjomaa kirjoitti opinnäytetyössään Rouskiksen alueen lietekuljetusten nykytilan arvioinnista ja tutkimisesta, että Tällä hetkellä ei oikeastaan tiedetä ketkä kaikki sako- ja umpisäiliöitä tyhjentävät, ei ole myöskään takeita siitä, että lietteet päätyvät asianmukaiseen käsittelyyn ja tarvittavan käsittelykapasiteetin riittävyyttä ja kehittämistä on vaikea arvioida ja tehdä. Haja-asutuksen lietteiden keräys ei siis ole oikeastaan kenenkään hallinnassa. (Erjomaa 2008) Lietemäärät Tietoa nykyisistä lietemääristä ei ollut saatavilla, joten logistisia laskelmia varten olisi lietemääriä joutunut arvioimaan. Tietoja alueella syntyvästä lietteen määrästä kyseltiin lieteurakoitsijoilta ja alueen puhdistamoilta. Kaikilta urakoitsijoilta ei ollut saatavilla asiakasrekistereitä ja puhdistamoiltakin saatavissa oli vain lietteen kokonaismääriä. Salon puhdistuslaitokselta saimme tietoja jätemääristä urakoitsijoittain, mutta logistisia tarkasteluja varten tarvitaan myös tieto miltä alueilta ko. liete on kerätty. Koska lietemäärien syntypisteitä ei pystytty kohdistamaan, on mahdotonta laskea kuljetusmatkoja. Kuva 2. Rouskiksen toiminta-alueen lietevirrat vuonna 2012 (Paimio, Salo ja Sauvo)

10 8 Tiedetään, että Rouskiksen alueelta lietettä vietiin Salon puhdistamoon vuonna 2012 n m 3 ja Perniön puhdistamoon m 3. Biovakasta ei saatu tietoa kuinka paljon lietettä puhdistamoon vietiin Rouskiksen alueelta. Vuonna 2012 Biovakalla käsiteltiin m 3 lietettä. Tietoa siitä viedäänkö Rouskiksen alueelta lietettä myös muihin lähialueen puhdistamoihin, ei ole. Päätyykö lietettä myös muualle, kuin asianmukaiseen käsittelyyn ja kuinka paljon? Kuinka paljon alueella on kaivoja, joita ei tyhjennetä määräysten mukaisesti ja minne niiden kaivojen lietteet kulkeutuvat? Urakoitsijat ja toimintaympäristö Nykytilan selvitykseen tarvittiin tietoa urakoitsijoiden ajamista reiteistä. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan olettaa, että kaikkia lietekuljetuksia ei ole logistisesti suunniteltu valmiiksi, vaan urakoitsija käy tyhjentämässä asiakkaan kaivon aina tarvittaessa, jolloin valmiin reitistön luominen on hankalaa. Urakoitsijoiden osalta tulisi selvittää myös heidän toimipisteen sijainti ja se mihin kerätyt lietteet tyhjennetään. Pohjatietoja kerättäessä huomioitiin, ettei urakoitsijoilla ole ajan tasalla olevia asiakasrekistereitä. Täydellisesti selvitystä palvelleesta asiakasrekisteristä olisi selvinnyt tyhjennyspäivämäärän lisäksi myös lietteen määrä ja asiakkaan osoitetiedot. Muita mahdollisia tietoja asiakasrekisteriin merkittyjä tietoja voisivat olla kiinteistön käyttötarkoitus (vapaa-ajan / vakituinen asunto) ja tieto kiinteistön kaivosta (sako- vai umpikaivo). Lieteurakoitsijoilta tulee edellyttää asiakasrekisterin pitoa, jotta tarvittavat tiedot ovat käytössä tulevaisuudessa.

11 9 Taulukko 4. Puhdistamojen lietemäärät. Salon ja Perniön puhdistamolle tuodut lietemäärät urakoitsijoittain: Urakoitsija m3 Salon Imuautot Oy Jätehuolto Kulta Perniön puhdistamo Leino Sirkiä Koskinen Perniön puhdistamo 325 Kossa 661 Nikkanen YHT m3 Lietteen laskennallinen kokonaismäärä vuodessa tiedetään, joka on Salon, Paimion ja Sauvon osalta n m 3. Selvityksen kannalta olisi olennaista selvittää, paljonko lietettä alueella tällä hetkellä kuljetetaan käsiteltäväksi puhdistamoihin. Tiedot nykyisistä lietemääristä olisivat mahdollistaneet vertailun optimitilanteeseen, jossa kaikki alueella syntyvä liete käsitellään puhdistamoissa. Tällä hetkellä ei ole tietoa kuinka monta kiinteistöä alueella tyhjentää sako- tai umpikaivonsa määräysten mukaisesti vähintään kerran vuodessa Tyhjennysten ajojärjestelyt Ajojärjestely I Ensimmäisessä tilanteessa ei kaikkia alueen kaivoja tyhjennetä eikä tyhjennyksiä ole suunniteltu logistisesti. Alueelta kerätty liete ei ohjaudu määräysten mukaiseen käsittelyyn. Ajojärjestely II Kaikki alueen kaivot tyhjennetään määräysten mukaisesti ja tyhjennykset on suunniteltu etukäteen logistisesti. Lietteet ohjautuvat määräysten mukaiseen käsittelyyn. Kuva 3. Ajojärjestelyt I ja II Nykytilanne on yhdistelmä molempia järjestelyjä. Sako- ja umpikaivolietteen noutokuljetusten suunnittelu ja optimointi on sen reunaehtojen vuoksi haastavaa. Tapahtumien suuri volyymi ja vaihtelevuus lietteen määrässä vaikeuttavat reittisuunnittelua. Tietyn suunnitteluperiodin aikana monet kaivot tulee tyhjentää useasti, joka

12 10 kasvattaa käyntien määrää moninkertaisiksi ja samalla kasvattaa ongelman kokoa. Ympäristökuormitusta syntyy laiminlyödyistä tyhjennyksistä mutta myös suunnittelemattomista kaivojen tyhjennyksistä, joiden kuljetusmatkoista syntyy ympäristöpäästöjä. Aikaisempien tutkimusten mukaan optimoimalla lietekuljetusten urakka-alueet kuljetusten päästöissä voidaan saavuttaa jopa 30 % säästöt Rekisterit ja seuranta Jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja sako- ja umpikaivolietteestä, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jos 1 momentissa tarkoitettu jäte noudetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettajan on jätteen haltijan sijasta laadittava siirtoasiakirja sekä huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle ja sen säilyttämisestä (JL 121 ) Jätteenhuoltoammattilaisen on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. Toiminnan harjoittajan velvollisuutena on pitää rekisteriä kuljettamistaan jätteistä ym. määritelmien mukaan. Ilman asianmukaisen rekisterin ylläpitoa on toimivaltaisen valvontaviranomaisen mahdotonta valvoa toteutuuko lietetyhjennyksissä sitä ohjaavat lait Lietteen hyödyntäminen paikallisesti Jätelaissa on erityistä huomiota kiinnitetty myös jätteiden kierrätyksen lisäämistä. Jätelain 8 on määritelty yleinen etusijajärjestys jätteiden käsittelylle: Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Lietteiden paikallisen käytön lisäämisen voidaan katsoa olevan tämänkaltaista uudelleenkäyttöä, jonka lisääntymistä ei pitäisi vaikeuttaa ylimääräisillä kielloilla ja määräyksillä. Tämänhetkiset vaatimukset ovat tarvittavan tiukat ja niitä seurattaessa haja-asutuksen sako- ja umpikaivoliete on mahdollinen lisäravinne maanviljelyskäytössä. Hajalietteiden käytössä on syytä erotella neljä erilaista käyttötapaa. Kaikissa tapauksissa maatilan pellot tulee olla aktiivisessa viljelyskäytössä Oma liete omaan käyttöön Tilalla käsitellään lietettä kalkkistabiloinnilla maatilan omaan käyttöön. Lannoitevalmistelain ilmoitusvelvollisuus ei täyty (MMMa 11/12 2 2). Käsitellyn lietteen tulee täyttää lannoitevalmisteiden haitallisille aineille ja eliöille säädetyt vaatimukset (MMMa 24/11 liite IV). Lietettä vain pellolle jossa kasvaa viljaa, sokerijuurikasta, öljykasveja tai nurmea perustettaessa (MMMa 12/12 11 a). Lohkokohtainen kirjanpito Lietetyhjentäjä käsittelee naapurin lietettä naapurin pellolle Lietetyhjentäjä kalkkistabiloi kalustollaan naapurin lietteen ja levittää paikan päällä naapurin pellolle. Koskevat samat vaatimukset kuin yllä Yhteiskäsittelypiste Tilalla käsitellään pienimuotoisesti eri talouksien lietteitä ja käytetään omaan käyttöön

13 11 Toiminnanharjoittajan on tehtävä Elintarviketurvallisuusvirastolle kirjallinen ilmoitus toiminnastaan (LvL 539/ ) Haettava laitoshyväksyntää (LvL 539/ ) ja omavalvontavelvoite täyttyy (LvL 539/ ) Käsitellyn lietteen tulee täyttää lannoitevalmisteiden haitallisille aineille ja eliöille säädetyt vaatimukset (MMMa 24/11 liite IV) Samat käytön rajoitteet kuin yllä. Koskee hehtaarikohtaiset haitallisten metallien raja-arvot sekä peltomaan tutkimusvelvoite (MMMa 12/12 11a ) Toimija myy lietettä lannoitevalmisteena Koskee kaikki lannoitevalmistelain velvoitteet ja vastuut 3.4. Sakokaivolietteen kalkkistabilointi Kalkkistabilointi suoritetaan sakokaivossa tai alle 100 m3 lietesäiliössä. Käsittelyyn käytetään 8,5 kg/m3 kalkkia. Käsiteltävien lietteiden ollessa hyvin vesipitoisia hygienisointiin on käytettävä 13,5 kg/m3 kalkkia. Kalkki ja sakokaivoliete on sekoitettava tehokkaasti keskenään esimerkiksi imupainevaunun tai lietepumpun avulla. Sakokaivoissa lietteen annetaan hygienisoitua kaksi tuntia. Suurissa lietesäiliöissä tai jos tiedetään, että käsiteltävässä lietteessä on salmonella, lietteen käsittelyaika on 48 tuntia. 48 tunnin käsittelyaikaa käytettäessä on liete sekoitettava uudelleen kahden tunnin jälkeen kalkituksesta. Kalkki tuhoaa lietteestä Escherichia colit ja enterokokit alle rajoitusarvojen ja poistaa lietteestä salmonellan. (Lampén 2007) 3.5. Tarkastelu käsittelemättömien jätevesien ja lietteiden ympäristövaikutuksista Jäteveden laadusta riippuvat paikalliset vaikutukset liittyvät ennen kaikkea jätevesien sisältämiin ravinteisiin, eloperäisen aineksen määrään ja ulosteperäisten mikrobien määrään. Jätevesien paikallisten ympäristövaikutuksien suuruutta määrittävät useat tekijät: puhdistustehokkuus, jäteveden purkupaikka, maaperä, pohjaveden pinnan läheisyys, ympäröivän alueen herkkyys (pohjavesialueet, vesistöt, luonnonsuojelualueet). Hajajätevesiasetuksessa (209/2011) on määritelty puhdistusvaatimukset fosforille, typelle ja orgaaniselle aineelle. Mikrobimäärälle ei ole asetettu suoranaista vaatimusta, mutta orgaanisen aineen määrällä on selkeä yhteys jäteveden hygieeniseen laatuun (esim. Kujala-Räty 2004). Käytännössä hajajätevesiasetuksen mukaisesti puhdistetut jätevedet sisältävät vähän suolistoperäisiä mikrobeja verrattuna käsittelemättömään jäteveteen. Asetuksen mukaisesti käsitellyssä jätevedessä on ulosteperäisiä enterokokkibakteereita keskimäärin 5 % käsittelemättömän jäteveden bakteerimäärästä (Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöministeriö). Pelkkä saostuskaivokäsittely vähentää ulosteperäisiä enterokokkeja keskimäärin 50 %. Fosforin osalta asetuksen mukainen jätevesien käsittely vähentää kuormitusta keskimäärin vajaaseen kolmannekseen käsittelemättömän jäteveden sisältämään fosforimäärään nähden. Käsittelemättömät tai riittämättömästi puhdistetut jätevedet voivat aiheuttaa terveysriskin saastuttamalla lähialueen talousvesikaivoja. Siksi onkin tärkeää taata riittävät suojaetäisyydet purkupaikan ja kaivojen välillä sekä sijoittaa purkupaikka alarinteen puolella kaivoihin nähden. Ravinnepäästöjen välittömät näkyvät vaikutukset voivat jäädä purkupaikan läheisyydessä vähäisiksi, mikäli purkuputki päätyy esimerkiksi ojaan tai jokeen. Rehevöityminen on vähittäinen prosessi, jonka vaikutukset kasautuvat valuma-alueen alaosissa. Rehevöityminen ilmenee muun muassa veden samentumisena, ranta- ja vesikasvillisuuden lisääntymisenä, leväkukintojen yleistymisenä ja runsastumisena sekä särkikalojen runsastumisena. Koko Suomen mittakaavassa haja-asutuksesta aiheutuvat fosforipäästöt ovat noin 9 % ihmisen aiheuttamasta fosforin kokonaiskuormituksesta. Typen osalta osuus on noin 3,5 %. Käsittelemättömien jätevesilietteiden johtaminen tai levittäminen ympäristöön voi aiheuttaa terveysriskin. Lampénin (2007) tutkimuksessa käsittelemättömissä sakokaivolietenäytteissä oli Esherichia coli bakteereja

14 12 keskimäärin noin pmy/g ja kalkkistabiloinnin jälkeen enää keskimäärin alle 4 pmy/g. Ennen hyötykäyttöä maataloudessa sakokaivolietteen Escheria colin määrän tulisi olla alle 1000 pmy/g. Lampénin tutkimustulosten mukaan kalkkistabilointi on hyvä keino lietteen hygienisoimiseksi maatalouskäyttöä varten. Käsiteltyäkin lietettä saa käyttää vain viljelymaalla, jolla viljellään viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja. Erityisesti perunaa, juureksia, vihanneksia tai juuri- ja yrttimausteita viljeltäessä käsittelemättömän lietteen käyttö aiheuttaa selkeän terveysriskin. Lietekuljetusten ympäristövaikutukset liittyvät ennen kaikkea kuljetusmatkojen pituuteen. Raskaasta tieliikenteestä aiheutuu paikallisesti ja maailmanlaajuisesti merkittäviä hiilidioksidipäästöjä. Jätevesilietteen paikallinen hyödyntäminen vähentää tyypillisesti kokonaisajomäärää, mikä näkyy ympäristö- ja taloushyötynä. Seudullinen jätehuolto keskittää jätevesilietteen vastaanottopisteet yleensä yhteen tai muutamaan paikkaan, jolloin seudun reuna-alueilta kuljetusmatkat muodostuvat pitkiksi. Toisaalta maatalous on todennäköisesti keskittynyt juuri näille reuna-aluille. Lietekuljetusten logistiikan kannalta ensisijaisia paikallisen lietteen hyödynnyspaikkoja ovat kaukana keskitetyistä lietteen vastaanottoasemista sijaitsevat maatalousalueet, joilla eläintiloja on vähän Lietetyhjennysten järjestäminen Pohjoismaissa ja Suomessa Ruotsi Ruotsissa on tehty ohjeistus lietetyhjennysten järjestämisestä haja-asutusalueiden kiinteistöiltä (Avfall Sverige 2009). Ohjeistuksessa on yksityiskohtaisesti kerrottu mitä tulee ottaa huomioon käytännöllisen ja turvallisen lietteentyhjennyspaikan suunnittelussa ja toteutuksessa. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu ruotsalaisten laatiman ohjeistuksen olennaisimmat asiat. Tieyhteyden loka-auton imupaikalle tulee olla riittävän leveä ja tiepohjan kantava, jotta se kestää painavan ja kookkaan loka-auton ajamisen perille saakka. Toisaalta loka-auton seisontapaikka tyhjennyksen aikana ei saa olla sellaisessa kohdassa, että se tukkii tien tai aiheuttaa vaaraa liikenteelle (mutka tai mäennyppylä). Lokaautolla on oltava kääntömahdollisuus ja tien tulee olla talviaikaan aurattu ja hiekoitettu. Loka-auton tyhjennyspaikan ja tyhjennettävän lietesäiliön välinen etäisyys pitäisi olla mahdollisimman lyhyt, mieluiten alle 20 metriä ja ehdottomasti enintään 40 metriä. Imukorkeus voi olla enintään 6 metriä. Imuputken vetäminen on raskasta ja vetoreitin tulisi olla mahdollisimman esteetön ja tasainen. Työturvallisuuden takia lietesäiliön kannen tulisi olla kevytrakenteinen (esim. muovi, lasikuitu, pelti). Mikäli kansi pitää nostaa paikoiltaan, se saisi painaa enintään 15 kg ja turvallisuussyistä sen tulee olla lukittavissa. Jos lietesäiliön kansi voidaan vetää sivuun, se saa painaa enintään 40 kg, mikä vastaa halkaisijaltaan 80 cm:n betonikantta. Lietesäiliön kannen tulee olla lukittu lapsiturvallisesti. Helposti ruostuvat ja jäätyvät riippulukot tulee suojata sateelta. Lietesäiliön kannelle pitää olla esteetön pääsy lietetyhjennyksen aikana, jolloin kansi ei saa olla peitetty eikä sen päällä ole koristeita. Kiinteistönomistajan tulee merkitä lietesäiliön paikka selvästi, että se on helposti löydettävissä. Lietetyhjennysmahdollisuus on järjestettävä myös saariin, joihin ei ole kiinteää tieyhteyttä tai lauttayhteyttä. Saarikiinteistöjen lietetyhjennystä koskevat samat ohjeet kuin edellä on kerrotut mannerkiinteistöjen ohjeet. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää lietekuorman lastaukseen veneeseen ja sieltä pois, että voidaan minimoida onnettomuuden riski. Suomi Suomessa osa kunnista on laatinut uudet jätehuoltomääräykset, joissa on säädetty kiinteistökohtaisten jätevesilietteiden keräämisestä ja hyödyntämisestä. Tässä kappaleessa käsitellään kahden esimerkkitapauksen perusteella kansallisia lietehuoltoa koskevia määräyksiä. Lakeuden jätehuoltolautakunnan jätehuoltomääräykset ovat tulleet voimaan Niissä säädetään, että asumisessa syntyvien lietteiden osalta siirrytään vaiheittain kunnan kilpailuttamaan kuljetusjärjestelmään. Kun alueella astuu voimaan kunnan kilpailuttama kuljetusjärjestelmä, korvaa se sopimusperusteisen kuljetusjärjes-

15 13 telmän. Saostussäiliöiden ja pienpuhdistamojen lietetilat on tyhjennettävä tarvittaessa ja kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Poikkeuksen näistä määräyksistä voi saada hakemuksesta kiinteistöt, joissa on harmaille jätevesille erillinen käsittelyjärjestelmä sekä vapaa-ajan kiinteistöille, jotka ovat pienellä käytöllä. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa. Ne on kuitenkin kiinteistön haltijan toimesta tarkistettava käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Tyhjennystarpeesta on ilmoitettava riittävän ajoissa ja vakituisessa käytössä olevien kiinteistön osalta suositellaan säännönmukaista tyhjennysväliä järjestelmän ja tyhjennysreitityksen toimivuuden varmistamiseksi sekä ylitäyttymisvaaran välttämiseksi. Asumisessa syntyvien kalkkistabiloimalla tai muulla hyväksytyllä tavalla hygienisoitujen lietteiden levittäminen omalle pellolle on sallittua, mikäli maatalouskiinteistön ja asunnon haltija on yksi ja sama sekä maataloutta aktiivisesti harjoittava. Tällaiseen asumisessa syntyvän lietteen omatoimiseen käsittelyyn siirtymisestä ja siitä luopumisesta on asunnon haltijan tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Käsitellynkään lietteen levittäminen ei ole sallittua nurmelle tai pohjavesialueella. Asumisessa syntyvä liete ja umpisäiliöliete on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai Lakeuden Etapin osoittamaan muuhun vastaanottopaikkaan. Fosforinpoistokaivojen käytetyt massat on toimitettava jätehuoltokeskukseen tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa kyseiseen toimintaan. Maapuhdistamoista poistetut käytetyt maa-ainekset ovat rakennusjätettä. Mikäli kiinteistöllä on käytössä kiinteistökohtainen jätevesien käsittelyjärjestelmä, jonka lietetilaa tyhjennetään, on kiinteistön haltijan annettava tarvittavat ohjeet tyhjennyksen suorittamiseksi. Loka-autolla tai muulla tyhjennyskulkuneuvolla on oltava esteetön pääsy vähintään 20 metrin päähän tyhjennettävistä jätevesien käsittelyjärjestelmistä. Kiinteistön haltijan tulee välittää tyhjentäjälle tarvittavat ohjeet tyhjentämisestä. Tarvittaessa jätevesien käsittelyjärjestelmien paikat tulee olla merkittynä ja mahdolliset tyhjennystoimintaa haittaavat esteet poistettuna (esim. lumipeitteet/kinokset). Liperin kunnan ympäristönsuojelumääräysten (Liperin kunnan valtuusto ) mukaan saostuskaivoja ja umpisäiliöitä ammattimaisesti tyhjentävän on ilmoittauduttava ELY-keskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. Jätevesilietteen varastointiin ja käsittelyyn tarvitaan ympäristölupa. Haja-asutusalueella kiinteistön haltija voi tyhjentää ja levittää omalle tai vuokratulle pellolleen omassa käytössä olevan asuin- ja lomakiinteistön jätevesilietteet. Lietteet on käsiteltävä terveydelle ja ympäristölle vaarattomaksi esim. kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levittämistä. Pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla jätevesilietteiden levittäminen on kielletty. 4. JÄTELAIN TÄYTTYMINEN JA EHDOTUKSIA JATKOTOIMIKSI Ilman tarvittavia pohjatietoja on mahdotonta muodostaa tarkkaa kuvaa lietteen kuljetusten nykytilasta. Epätietoisuus järjestelmään kuuluvien kiinteistöjen määristä ja kaivojen todellisista tyhjennysväleistä herättää kuitenkin ajatuksia aiheen jatkotutkimukselle. Kunnilla ei ole tällä hetkellä tietoa mihin alueella syntyvät lietteet päätyvät ja kuinka iso osuus viemäriverkon ulkopuolella olevista kiinteistöistä tyhjentää kaivonsa määräysten mukaisesti. Onko kenelläkään lietteen kuljetusten kokonaiskuva hallussa? Selvitykseen saatujen tietojen perusteella on vaikea arvioida täyttyykö Jätelain määräykset sopimusperusteisen lietteentyhjennysten jatkamisen mahdollistajana. Jätelain täyttymistä arvioidaan kolmen kohdan perusteella: 1) Päätöksen kohteena olevalla alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin Kaikilla alueilla on todennäköisesti saatavilla lietteen tyhjennyspalveluja. Yleisesti voidaan olettaa että palvelu on luotettavaa. Hinnat vaihtelevat alueittain. Tähän vaikuttaa mm. pitkät välimatkat sekä tyhjennyspaikkojen vähyys. 2) Jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

16 14 Vaikutukset jätehuollon yleiseen toimivuuteen on vaikea arvioida. Selvitykseen ei ollut saatavissa tietoa esimerkiksi lietevirroista. Tällöin ei ole tietoa kuinka paljon lietteestä kulkeutuu virallisten käsittelypaikkojen ulkopuolelle ja tulee käsitellyksi väärin. Tällä hetkellä ainoa kanava millä väärinkäyttö voisi tulla ilmi, olisi naapurustoon kohdistuva merkittävä hajuhaitta tms. joka johtaisi valitukseen. Lietteen luvaton hävittäminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Seurannan ja rekisterien puuttuminen heikentää alueellisen jätehuollon kehittämistä. Kehittämistoimet ovat mahdottomia jos ei olla selvyyttä lähtötilanteesta. 3) Päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan Viemärilaitospäällikkö Jyrki Toivosen mukaan Salon keskusjätevedenpuhdistamo ei tule lisäämään lietteiden käsittelyn kapasiteettia ja nyt jo on tilanne jossa kaikkia lietteitä ei pystytä ottamaan vastaan. Tässä tilanteessa on vaikea nähdä mahdollisuuksia seudulliseen kehittämiseen kun jo olemassa oleva vastaanottokapasiteetti on äärirajoillaan. Tämä myös heikentää kotitalouksien asemaa. Sopimusperusteisen järjestelmän jatkaminen heikentää myös viranomaisten asemaa, jos seurantatoimia ei lisätä. Yhtenä ratkaisuna voisi olla lietteen paikallisen maanviljelyskäytön edistäminen kuntien taholta. Tällöin saataisiin ohjattua lietettä uudelleenkäyttöön sekä mahdolliset väärinkäytöt valvontaan. Ehdotuksena on lisäselvityksen tekemistä esim. haastattelujen sekä kyselyjen muodossa. Ehdotuksena on myös, että lietetyhjennyksiä tekevien toiminnanharjoittajia on vaadittava pitämään sähköistä asiakasrekisteriä Jätelain vaatimusten mukaisesti. Tällöin olisi tyhjennysjärjestelmää uudelleen punnittaessa tarkempaa tietoa päätöksen tekemiseen.

17 15 LÄHTEET KIRJALLISET LÄHTEET AIRIX Ympäristö (2012) Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentumisalueet ja priorisointi. Työ: E Haettu Avfall Sverige 2009: Handbok för avfallsutrymmen. Råd och anvisningar för transport, förvaring och dimensionering av hushållsavfall. Rapport s. n.pdf. Haettu Erjomaa, Riikka (2008). Haja-asutuksen jätevesilietteiden keräys Nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Rouskis Oy:n osakaskunnissa. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Kujala-Räty, K. 2004: Kiinteistökohtaisen jätevedenpuhdistuksen toimivuus Hajasampo-projektissa. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Suomen ympäristö s. Lampén, Heidi (2007). Haja-asutusalueiden sakokaivolietteiden kalkkistabilointi ja hyötykäyttö maataloudessa. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Diplomityö. Salo, arkku (2011) Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon. Jätelaitosyhdistys..jly. i jly askelmerkit.pd. Haettu Särkelä, Aski (2013) Haja-asutuksen jätevesien koostumus ja eri jätevesijärjestelmien toiminta Haiku-hankkeessa. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haettu Vuorinen, Arja (2013). Sakokaivolietteen kalkkistabilointi ja hyödyntäminen. EVIRA. Haettu LAIT JA ASETUKSET Jätelaki (646/2011) Lannoitevalmistelaki (539/2006) Ympäristönsuojelulaki ( /86) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Ympäristönsuojeluasetus ( /169) MMMa 11/12 MMMa 24/11 TIEDONANNOT Henkilökohtainen tiedonanto sähköpostilla: Viemärilaitospäällikkö Jyrki Toivonen Liikelaitos Salon Vedeltä

18 16 Tämän selvityksen tarkoituksena on tarjota tietoa ja olla apuna päätettäessä jätehuoltokuljetusten järjestämisestä Rouskis Oy:n osakaskunnissa. Selvitysraportissa on tietoa alueen lietetyhjennysten nykytilasta ja siitä mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon lietetyhjennysten organisoinnissa tulevaisuudessa lainsäädännön, valvonnan, käytännön toteutuksen ja ympäristönsuojelullisten näkökulmien kannalta. Raportin koostamisessa mukana ovat olleet: Valonia: Jussi Heikkinen, Jarkko Leka ja Minna Kivilähde Turun ammattikorkeakoulu: Henna Knuutila ja Anna Hallvar