Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma

Transkriptio

1 Dnro VARELY/5895/ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma

2 2 / 28 Sisältö 1 Johdanto Varsinais-Suomen ja Satakunnan ympäristöolot Valvonnalle asetetut tavoitteet Valvonnan voimavarat Valvonnan tehtävät Ennakko- ja jälkivalvonta ja yleisen edun valvonta Valvonnan toteutuminen, tehostaminen ja tehtävien priorisointi Ympäristönsuojelulain (YSL) valvonta Valvontakohteet Muutokset tehtävissä ja toimintaympäristössä Valvonta- ja ratkaisuvastuu Laitosten valvontaluokat Valvontaohjelma Tarkastukset Suunnitelmat, raportit ja selvitykset Onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteet Lausunnot ja muutoksenhaku Ilmoitusten käsittely ja valvonta Jätelain (JL) valvonta Kemikaalilain ja haitallisten aineiden päästöjen valvonta Merenkulun ympäristönsuojelulain (MYSL) valvonta Vesilain (VL) valvonta Vesistöön rakentamisen valvonta Pohjavedenoton ja pohjavesien suojelun valvonta Hallintopakkoasiat ja tutkintapyynnöt Viranomaisyhteistyö ja tiedottaminen Yhteistyö Tiedottaminen Ympäristövahingot ja muut erityistilanteet Tietojärjestelmät Valvonnan kehittäminen Valvontasuunnitelman toteutumisen seuranta ja tarkistaminen Lähteet ja lisätietoja... 28

3 3 / 28 Liitteet Liite 1. Ympäristönsuojelulain, jätelain ja vesilain valvontatoimenpiteitä Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Liite 2. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristönsuojelulain ja vesilain valvonnan tehtävien luokittelu Liite 3. Ympäristönsuojelun valvonnan asiantuntijat ja vastuuvalvojat Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Liite 4. Lupamääräysten rikkominen, tiedottamisvastuu, tarkistamismenettely ja hallintopakkomenettely *************************************************************************************** 1 Johdanto Ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014, 168 ) mukaan valtion valvontaviranomaisen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on laadittava alueelleen valvontasuunnitelma ympäristönsuojelulain säännöllistä valvontaa varten. Lisäksi on laadittava valvontaohjelma luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastuksista ja muusta säännöllisestä valvonnasta. Valvontasuunnitelman ja ohjelman sisällöistä määrätään ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA, 713/2014, 28, 30 ). Valvonta käsittää ennakko- ja jälkivalvonnan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ennen vuotta 2010 myöntämiä lainvoimaisia ympäristöja vesilupia valvoo Varsinais-Suomen ELY-keskus. Sen toiminta-alue kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan. ELY-keskus valvoo myös kuntien myöntämien ympäristölupien lainmukaisuutta. Ensisijainen vastuu valvonnasta ja sen suunnittelusta kuuluu Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa Ympäristö ja luonnonvarat (Y) vastuualueen ympäristönsuojeluyksikölle. Tämä valvontasuunnitelma korvaa edellisen, vuoden 2013 suunnitelman. Se kattaa ympäristönsuojelulain, maa-aineslain, jätelain, kemikaalilain, vesilain ja merenkulun ympäristönsuojelulain mukaisen ELY-keskuksen toimialaan kuuluvan valvonnan. ELY-keskukselle kuuluu myös mm. maankäyttö- ja rakennuslain, vesihuoltolain ja luonnonsuojelulain valvonta, mutta niitä ei käsitellä tässä suunnitelmassa. Valvontasuunnitelman tavoitteena on kehittää, yhtenäistää ja tehostaa valvontaa. Suunnitelmassa on huomioitu kokemukset valvonnan tehostamisesta, valvonnan resurssit ja lähdeluettelossa mainitut lait, ohjeet ja raportit. Valvontasuunnitelman ja ohjelman hyväksyy Y-vastuualueen johtaja. 2 Varsinais-Suomen ja Satakunnan ympäristöolot Lounais-Suomen maakunnista Varsinais-Suomessa oli vuoden 2014 lopussa asukkaita ja Satakunnassa Varsinais-Suomessa on 27 ja Satakunnassa 19 kuntaa. Varsinais-Suomessa on lääkkeiden valmistuksen, meriteollisuuden, kaupan ja palveluiden keskittymiä sekä teknologia-, kemian-, rakennustuote- ja elintarviketeollisuutta sekä kalankasvatusta. Se on maan johtava elintarviketuotannon alue leipäviljan, puutarhasektorin, sikojen, siipikarjan ja kananmunien tuotannossa. Satakunnassa merkittävimmät teollisuuden alat ovat puolestaan teknologia-, elintarvike-, pakkaus-, metsä-, rakennus- ja kemianteollisuus, metallinjalostus, energiantuotanto, cleantech sekä teollisuuden palvelut. Lounais-Suomessa vesien tila on heikompi kuin muualla Suomessa keskimäärin. Varsinais- Suomessa jokien ja rannikkovesien ekologinen tila on huonontunut ja lähes kaikki ovat hyvää huonommassa tilassa. Satakunnan joista suurin osa ja rannikkovesistä noin viidennes

4 4 / 28 on hyvää huonommassa tilassa. Maakuntien järvistä vajaa puolet on hyvää huonommassa tilassa. Vesistöjen suurin ongelma on rehevöityminen, mikä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta ulkoisesta kuormituksesta. Pääosa vesistökuormituksesta tulee hajakuormituksena erityisesti maataloudesta, mutta myös haja-asutuksesta ja metsätaloudesta. Pistekuormituksen osuus on vähäisempi, merkittävin kuormitus aiheutuu yhdyskuntien jätevesistä ja teollisuudesta. Alueella on 275 luokiteltua pohjavesialuetta, joista 196 on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Merkittävimmät pohjavesivarat keskittyvät suurimmille pääosin luodekaakkosuuntaisille harjujaksoille, joita ovat Porin-Virttaankankaan-Koski Tl:n harjujakso, Porin Noormarkun-Kokemäen-Huittisten harjujakso ja Pyhärannan-Laitilan-Turun harjujakso. Myös suuret reunamuodostumat, kuten Hämeenkangas-Pohjankangas sekä Salon Kiikalan kohdalla kolmas Salpausselkä ovat merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Pohjavedet ovat pääosin hyvälaatuisia, mutta kahdeksalla pohjavesialueella veden kemiallinen tila on luokiteltu laaja-alaisesti huonoksi torjunta-aineiden, liuottimien, raskasmetallien tai korkeiden kloridipitoisuuksien takia. Riskipohjavesialueiksi on luokiteltu 44 aluetta. Pohjavesialue on nimetty riskialueeksi silloin, kun vedessä on todettu ihmistoiminnasta peräisin olevia haitallisia aineita, joiden pitoisuus voi kasvaa ja vaarantaa pohjaveden tilaa ilman suojelutoimia. Merkittävimpiä riskinaiheuttajia ovat liikenne ja tienpito, pilaantuneet maa-alueet, maaja metsätalous, asutus ja maankäyttö sekä kuljetukset maa- ja rautateillä. Etenkin Harjavallassa, Eurassa, Turussa ja Laitilassa on keskittynyt laajoja teollisuusalueita tärkeille pohjavesialueille. Merkittävin hiilidioksidipäästölähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa ja liikenteessä. Suurin osa happamoittavasta kuormituksesta tulee kaukokulkeumana ja ylittää edelleen kriittisen kuormituksen happamoitumiselle herkissä vesistöissä ja maaperässä. Teollisuus- ja voimalaitoksissa toteutetut päästöjen vähentämistoimet ja fossiilisten polttoaineiden osittainen korvaaminen biopolttoaineilla ovat vähentäneet rikkidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. Ammoniakkipäästöjen vähentäminen huomioidaan mm. suurten eläinsuojien ympäristöluvissa. Suurin osa melualtistuksesta aiheutuu liikenteen, erityisesti tie- ja katuliikenteen melusta. Meluhaittoja pyritään rajoittamaan ja ennaltaehkäisemään mm. liikenne- ja tiesuunnittelun, kaavoituksen ja rakentamista koskevan sääntelyn keinoin. Meluhaittaa aiheutuu myös ympäristöluvanvaraisista toiminnoista, kuten kivenlouhimoista, teollisuudesta, satamista ja lentoasemista. Niistä aiheutuva melualtistus kohdistuu usein rajoitetummalle alueelle kuin esimerkiksi tieliikennemelun, mutta voi olla huomattavan häiritsevää ja valvonnallisesti haastavaa. Ympäristöluvanvaraisten laitosten lupavalvonta on keskeinen ja yleensä tehokas valvonnan väline. Melu on kaiken kaikkiaan ympäristövaikutus, josta valitetaan herkästi, ja ELY-keskus tekee meluvalitusten vuoksi vuosittain useissa luvanvaraisissa kohteissa valvonnallisia toimenpiteitä. Viime vuosina valituksia on tehty jonkin verran myös tuulivoimaloiden melusta. Tuulivoimaloilta ei pääsääntöisesti edellytetä ympäristölupaa, vaan meluhaittaa pyritään ennaltaehkäisemään maankäyttö- ja rakennuslain keinoin, ennen muuta sijainninohjauksella. Suuriin voimalakokonaisuuksiin sovelletaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Yhdyskuntajätteen määrä Lounais-Suomessa on ollut vuosina noin tonnia/vuosi. Asukasta kohden tarkasteltuna jätemäärä oli 427 kg vuonna Kaatopaikalle loppusijoitetun yhdyskuntajätteen määrä on vähentynyt lähes puoleen luvun puolenvälin tasosta eli vajaat tonnia. Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin Lounais-Suomessa vuonna 2012 yli 70 %. Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on, että vuonna 2016 yhdyskuntajätteistä 50 % kierrätetään materiaalina ja 30 % hyödynnetään energiana ja enintään 20 % päätyisi loppusijoitettavaksi kaatopaikoille. Alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) tavoite on asetettu tätä tiukemmaksi: korkeintaan 10 % yhdyskuntajätteestä saisi päätyä kaatopaikalle vuonna 2020.

5 5 / 28 Alueella on yhdeksän yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, joilla on voimassa oleva ympäristölupa jätteiden vastaanottoon. Toimivien kaatopaikkojen lukumäärää on saatu vähennettyä merkittävästi ympäristönsuojelulain määräysten ja vaatimusten avulla. Käytöstä poistuneet kaatopaikat vaativat edelleen valvontatoimia ja esimerkiksi maankäytön muutoksista johtuen alueilla on tarvetta erilaisiin kunnostustoimenpiteisiin vielä useiden vuosien ajan. Lounais-Suomen alueella on teollisuushistoriallisista syistä tuhansia kohteita, joiden maaperä on mahdollisesti pilaantunut ja puhdistustarve tulee arvioida erityisesti maankäyttötarpeiden muuttuessa. Puhdistamattomien kohteiden maaperässä olevista haitta-aineista voi aiheutua terveys- tai ympäristöhaittaa tai -vaaraa. Lisätietoa Lounais-Suomen ympäristöpalvelusta 3 Valvonnalle asetetut tavoitteet Tavoiteajat Valvonnalla varmistetaan, että laitokset toimivat ja vesitaloushankkeet toteutetaan niitä koskevien lupien, lakien, asetusten, ilmoitusten ja päätösten mukaisesti. Ympäristönsuojelulain valvonnalla vähennetään päästöjä pinta- ja pohjavesiin, ilmaan ja maaperään, edistetään meluntorjuntaa ja rajoitetaan haitallisten aineiden käyttöä. Vesilain valvonnalla turvataan vesitaloushankkeiden toteuttamisessa riittävä vesiensuojelun taso ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen; tavoitteena on edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä niin, että se on yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää; ehkäistä ja vähentää vedestä ja vesiympäristön käytöstä aiheutuvia haittoja sekä parantaa vesivarojen ja vesiympäristön tilaa. Ympäristönsuojelulain (167 ) mukaan valvonta on järjestettävä niin, että se on laadukasta, säännöllistä ja tehokasta ja perustuu ympäristöriskien arviointiin. Valvontatyössä korostetaan puolueettomuutta, esteettömyyttä, avoimuutta ja hyvää asiakaspalvelua. Toiminnanharjoittajille välitetään tietoa nykyisen ja valmisteilla olevan lainsäädännön vaatimuksista, ympäristön pilaantumisuhista ja -herkkyydestä, toiminnan ympäristövaikutuksista, parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaista käytännöistä (BEP). Tavoitteena on, että valvonta on suunnitelmallista ja keskittyy ympäristövaikutuksiltaan merkittäviin toimintoihin ja tehtäviin. Ongelmatilanteet pyritään ratkaisemaan ennalta ja ensisijaisesti neuvottelemalla. Niihin puututaan viivytyksettä ja tarvittaessa hallintopakkomenettelyillä (luku 11). Jätelain (luku 7), kemikaalilain (luku 8) ja merenkulun ympäristönsuojelulain (luku 9) mukainen valvonta tapahtuu ympäristöluvanvaraisen toiminnan osalta ympäristönsuojelulain mukaisessa lupavalvonnassa. Valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja periaatteita. Ympäristönsuojelulaissa riskiperustainen laitosten valvonta on velvoittavaa. Myös jätelain, vesilain ja merenkulun ympäristönsuojelulain osalta riskiperustainen valvonta on Ympäristövalvonnan ohjeen (luonnos ) mukaan suositeltavaa. ELY-keskus tekee valvontaa yhteistyössä muiden ELY-keskusten, Etelä-Suomen AVIn, alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa (ks. luku 12). ELY käsittelee akuutit valvontatapaukset kuten häiriö- ja yleisöilmoitukset ja ympäristövahinkotilanteet joutuisasti. Niiden sekä muutamien muiden tehtävien käsittelylle on asetettu seuraavat tavoiteajat:

6 6 / 28 Taulukko 1. Valvontaan liittyviä tavoiteaikoja Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa. Asia Käsittelyn enimmäis- tai tavoiteaika Peruste Ympäristönsuojelulain mukainen valvonta: Luvan muuttamisen tarpeen arviointi enintään 1 vuoden kuluessa siitä kun YSL 89, muutossäädös 423/2015 luvan tarkistamista koskeva hakemus oli määrä jättää lupaviranomaiselle Päätös pilaantuneen maaperän ja enintään 45 vuorokautta YSL 136 pohjaveden puhdistamisesta Päätös melua ja tärinää aiheuttavasta enintään 30 vuorokautta YSL 118 tilapäisestä toiminnasta Vuosi-ilmoituksen käsittely (lupavelvolliselta laitokselta) enintään 90 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (luonnos , liite 2) Kuukausi-ilmoituksen käsittely (lupavelvolliselta laitokselta) enintään 30 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (luonnos , liite 2) Päästöraja-arvon ylitykseen puuttuminen enintään 30 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (luonnos , liite 2) Yleisöilmoituksen käsittely enintään 30 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (luonnos , liite 2) Häiriöilmoituksen käsittely enintään ilmoituspäivä + 3 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (luonnos , liite 2) Mittaus- ja tarkkailuraportin käsittely enintään 90 vuorokautta Ympäristövalvonnan ohje (luonnos , luku 7) Jätelain mukainen valvonta Jätteet: jätehuoltorekisteriin hyväksyminen, uusi toiminta tavoite: 7 vuorokautta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoite Vesilain mukainen valvonta: Ruoppausilmoituksen käsittely enintään 30 vuorokautta VL 2:15 Ojitusilmoituksen käsittely enintään 60 vuorokautta VL 5:6 Tarkkailusuunnitelmien käsittely enintään 60 vuorokautta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tavoite 4 Valvonnan voimavarat Valvontaan vuosittain käytettävistä resursseista päättää Y-vastuualueen johtaja ympäristönsuojeluyksikön esityksen ja vastuualueen henkilövoimavarojen perusteella. Valvonnan järjestämisestä ja resurssien käytöstä vastaa ympäristönsuojeluyksikön päällikkö yhdessä Y-vastuualueen johtajan kanssa. Valvontatehtävistä sovitaan yksikönpäällikön ja valvojien kehityskeskusteluissa. Valvontaan käytettävää työaikaa seurataan työntekijöiden Taika-järjestelmään (vuonna 2016 Kieku) syöttämien tietojen avulla. Tarkastuksiin kuluvaa työaikaa seurataan myös erikseen tarkastuskertomuslomakkeen avulla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ympäristönsuojelu- ja jätelakien valvontaan on käytetty vuosina noin 9-10 ja vesilain valvontaan noin 2,5 henkilötyövuotta (Taulukko 2). Resurssitarve on ollut suurempi kuin valvontaan käytettävissä olevat resurssit. Resurssien riittävyyteen ja työajan jakautumiseen vaikuttavat uuden ympäristönsuojelulain tuomat muutokset (ks. 6.2) sekä mahdolliset henkilöstövaihdokset, osa-aikaeläkkeet, virkavapaudet, sairaslomat ja eläköitymiset. Ympäristönsuojelulain valvonnan osalta vuosina eläkkeelle jäi kaksi valvojaa ja vuosina saavuttaa laskennallisen eläkeiän kolme valvojaa. Vesilain valvonnan osalta eläköitymisiä tai muita henkilöstömuutoksia ei ole tiedossa lähivuosina. ELY-keskusten henkilöstönvähennystarpeet vaikuttavat tulevina vuosina myös valvontatehtäviin ja sijaisten ja uusien valvojien rekrytointi on vaikeaa. Siten

7 7 / 28 nykyiset ja uudet tehtävät joudutaan pääosin hoitamaan laajentamalla valvojien tehtävänkuvia, keventämällä tehtävien suorittamistapaa sekä priorisoimalla tehtäviä (ks. 5.2 ja liite 2). Taulukko 2. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa valvontaan käytetyt henkilötyövuodet (htv). (1 henkilötyövuosi = 200 henkilötyöpäivää.) Ympäristönsuojelulain ja jätelain valvonta 9,3 10,5 Vesilain valvonta 2,5 2,5 Valvonta yhteensä (htv) 11,8 13 Valvonnan maksullisuus Uuden ympäristönsuojelulain (205 ) myötä ympäristölupien valvonta tuli osittain maksulliseksi. Valvontamaksuista määrätään valtioneuvoston asetuksessa (1397/2014) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna Maksu voidaan periä valvontaohjelmaan perustuvista luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan määräaikaistarkastuksista, onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteisiin ja kiellon, määräyksen tai toiminnan keskeyttämiseen liittyvistä tarkastuksista sekä toiminnanharjoittajien toimittamien vuosi-, osavuosi- ja kuukausiraporttien tarkastamisesta. Ympäristövaliokunta esitti lausunnossaan (3/2014 vp) hallituksen esityksestä uudeksi ympäristönsuojelulaiksi, että hallituksen tulee huolehtia siitä, että kertyvät maksutulot ohjataan ELY-keskuksissa valvonnan käyttöön vähentämättä muuta valvonnan rahoitusta. Tämä tulee todennäköisesti parantamaan valvonnan resursseja. Valvontaan liittyviä maksuja peritään myös esimerkiksi melu- ja tärinäilmoitusten ja pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoitusten käsittelystä, tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä, päätöksistä jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä sekä vesilain mukaiseen lupaan liittyvän tarkkailusuunnitelman ja padon turvallisuustarkkailuohjelman hyväksymisestä. 5 Valvonnan tehtävät 5.1 Ennakko- ja jälkivalvonta ja yleisen edun valvonta Ennakkovalvontaa tehdään ennen luvan- tai ilmoituksenvaraisen toiminnan aloittamista. Se käsittää toimintojen luvantarpeen arviointia, toiminnanharjoittajien informointia lainsäädännön vaatimuksista, Etelä-Suomen AVI:lle ja toimialueen kunnille annettavia lausuntoja lupahakemuksista, osallistumista luvan käsittelyyn liittyviin tarkastuksiin ja neuvotteluihin sekä tarvittaessa muutoksenhakua tehtyihin päätöksiin. Valitusasioissa annetaan lausuntoja ja vastineita Vaasan hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Jälkivalvonta on laillisuusvalvontaa ja kohdistuu toiminnan aloittamisen ja lopettamisen väliseen aikaan sekä toiminnan loppumisen jälkeiseen aikaan. Siinä valvotaan lupamääräysten ja muiden toimintaa koskevien säännösten noudattamista. Tarkoituksena on selvittää, vastaako toiminta lupapäätöstä, täyttyvätkö luvan myöntämisedellytykset yhä, vastaako lupa ajantasaista lainsäädäntöä ja aiheutuuko toiminnasta lupamääräyksistä (ja niiden noudattamisesta) huolimatta ympäristön pilaantumista. Jälkivalvonta sisältää päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmien ja raporttien (vuosi- ja kuukausiraportit, häiriöraportit, ympäristön tilan seurantaraportit) tarkastamista, laitoksiin tehtäviä määräaikais- ja muita tarkastuksia sekä poikkeustilanteita koskevien ilmoitusten ja yleisöilmoitusten käsittelyä. Jälkivalvontaan kuuluvat myös hallinnolliset ja rikosoikeudelliset toimet (ks. luku 11).

8 8 / 28 Yksi ELY-keskusten tehtävistä on valvoa yleistä etua toimialueellaan. Tällöin haitankärsijänä ei ole lainkaan tai pelkästään yksityishenkilö tai henkilöryhmä, vaan esimerkiksi kulttuuriympäristö, ilmasto, maa- tai vesialue, maisemakuva, virkistyskäyttö tai jokin eliölaji/- yksilö. Yleistä etua katsotaan ympäristölainsäädännössä kestävän kehityksen ja ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Vesilaissa otetaan huomioon myös alueiden käyttöön, kalatalouteen ja vesiliikenteeseen liittyviä näkökohtia. ELY edustaa valtiota ympäristönsuojelu- ja vesilain nojalla tuomioistuimissa, aluehallintovirastossa ja muissa viranomaisissa sekä toimii niitä sekä jätelakia koskevissa rikosasioissa asianomistajana, jos yleistä etua on loukattu. Yleisen edun valvontaa toteutetaan sekä ennakko- että jälkivalvonnassa. 5.2 Valvonnan toteutuminen, tehostaminen ja tehtävien priorisointi Tilastotietoa valvonnassa vuosittain tehdyistä toimenpiteistä esitetään liitteessä 1. Ympäristönsuojelulain 167 :n mukaan valvontaviranomainen voi asettaa tehtävät tärkeysjärjestykseen, jos se on välttämätöntä tehtävien asianmukaisen hoitamisen vuoksi. ELYkeskuksia koskevien sopeuttamistoimien takia ympäristöhallinnon voimavarat vähenevät, joten Varsinais-Suomenkin ELY-keskuksessa joudutaan priorisoimaan tehtäviä, kohdentamaan resursseja uudelleen ja keventämään työskentelytapoja. Lisäksi valvontaa tehostetaan panostamalla valvojien substanssi- ja hallinto-osaamisen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Tehtävien hoitoa pyritään yhdenmukaistamaan. Sähköistä tiedonvaihtoa tehostetaan, esimerkiksi tiedot tietojärjestelmiin pyydetään toiminnanharjoittajilta sähköisenä. Tarkastusten havainnot ja valvontatoimet dokumentoidaan selkeästi ja huolella (tarkastuskertomus, neuvottelu- ja puhelinmuistio, kirje, päätös, sähköpostiviesti) ja kirjataan USPAan ja tarvittaessa VAHTIin. Yhteistyötä muiden ELYjen kanssa tiivistetään (ks. luku 12). Toiminta kohdennetaan riskinarvioinnin perusteella erityisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen kannalta keskeisiin valvontatehtäviin. Tehtävät jaotellaan kolmeen tärkeysluokkaan (liite 2): A. Tehtävät pyritään hoitamaan määrä- tai tavoiteajassa, mikäli sellainen on (ks. Taulukko 1) ja muutoinkin laadukkaasti. Työajasta valtaosa varataan päätehtävien hoitoon. B. Tehtäviä koskevia lakisääteisiä määräaikoja ei ole tai ne ovat joustavampia. Tehtävät hoidetaan asianmukaisesti mutta keskittyen olennaiseen. Menettelyt voivat olla keveämpiä lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa. C. Tehtävien hoitamista joudutaan nykyisillä resursseilla karsimaan. Niitä tehdään vain osittain, kevennetysti, viiveellä tai kampanja- tai otantaluonteisesti. Tehtäviä voi jäädä myös tekemättä. Tehtäviin voidaan panostaa projektiluonteisesti, mikäli niihin myönnetään erillismäärärahaa. A-luokan tehtävien hoito on aina tärkeysjärjestyksessä etusijalla. B- ja C-luokan tehtävien priorisoinnista sovitaan kunakin vuonna erikseen valvontaohjelmassa ja tulostavoitteissa. ELY-keskuksessa tiedostetaan, että osa priorisoinneista siirtää valvontatehtäviä tuleviin vuosiin ja saattaa monimutkaistaa valvontatilanteita jatkossa. Valvontaluokan määräytymistä ja muuta valvontatehtävien tärkeysluokittelua ja (liite 2) ohjaavaa riskinarviointikriteeristöä kehitetään vuonna 2016.

9 9 / 28 6 Ympäristönsuojelulain (YSL) valvonta 6.1 Valvontakohteet Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa sijaitsee huomattava osa Suomen metalli-, kemianja puunjalostusteollisuuslaitoksista, energiantuotantolaitoksista sekä kalankasvatuslaitoksista. Myös jätevedenpuhdistamoja, jätteenkäsittelylaitoksia ja eläintiloja on runsaasti. Varsinais-Suomen ELY-keskus valvoo 900 ympäristölupavelvollista laitosta tai toimintaa. Toimivista laitoksista on teollisuuspäästödirektiivin (Industrial Emission Directive, IED) mukaisia laitoksia 231 ja muita laitoksia 620. Lisäksi on 20 laitosta, joiden toimintaa ei ole vielä aloitettu. Jälkiseurannassa on noin 29 laitosta. Alla on valvottavien laitosten lukumäärä toimialoittain (Taulukko 1). Kunta- ja toimialakohtainen tarkempi lista valvottavista kohteista ja linkki Vahtiin löytyy verkkopalvelusta Taulukko 3. Valvottavien ympäristölupavelvollisten laitosten lukumäärä toimialoittain Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ( ). * Näiden lisäksi valvotaan seitsemää kalankasvatuslaitosta Uudenmaan ELYkeskuksen toimialueella. Toimiala Muut laitokset Direktiivilaitokset Direktiivilaitos, ei aloitettu Muu laitos, ei aloitettu Toiminta päättynyt, jälkiseuranta armeija asumisjätevedenpuhdistamot eläinsuojat energiantuotanto jätteenkäsittely jätteenkäsittely: lopetettu kaatopaikka kalankasvatus lentoasemat 3 3 muu 3 3 satamat 9 9 teollisuus, elintarvike ja rehu- teollisuus, kaivos teollisuus, kemian teollisuus, metalli teollisuus, muu teollisuus, nahka- 1 1 teollisuus, puunjalostus kem. teollisuus, puunjalostus mek. teollisuus, raken- nus Yhteensä

10 10 / 28 teollisuus, tekstiili- 1 1 turvetuotanto varastot, polttoaine ja kemikaali- Kaikki yhteensä Muutokset tehtävissä ja toimintaympäristössä Ympäristönsuojelulainsäädännön uudistus on tuonut valvontaan mm. seuraavia muutoksia: Valvontatehtävät voidaan asettaa tarvittaessa tärkeysjärjestykseen. (YSL 167 ) Määräaikaistarkastukset ovat riskiarvioperusteisia. (YSA 29 ) Valvonta on osittain maksullista. (YSL 205 ) Direktiivilaitosten valvonnassa on uusia velvoitteita: esimerkiksi ympäristölupa on tarkistettava uusien parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) päätelmien vuoksi, määräaikaistarkastukset tehtävä 1-3 vuoden välein, päästötarkkailutiedot toimitettava vähintään kerran vuodessa ja tarkastuskertomuksesta käytävä ilmi toiminnan luvanmukaisuus. (YSL 62.3, 77, 80, 89, 168, YSA 31 ) Toistaiseksi voimassaolevissa ympäristöluvissa asetetut tarkistamispäivät poistettiin alkaen. Luvan muuttamisen tarveharkinta siirtyi ELYlle. (YSL 87, 89 ) Pilaantuneen maaperän lisäksi myös pilaantuneen pohjaveden puhdistaminen tuli ilmoituksenvaraiseksi, puhdistamisesta tehdään päätös ELYssä. (YSL 136 ) Joitakin toimintoja siirtyi ELYiltä kunnan valvottaviksi tai niiden luvanvaraisuus poistui (esim. eläinsuojia, autopurkamoja). Joitakin toimintoja siirtyi kunnilta ELYn valvottaviksi (sahalaitoksia, viilu- ja pesuainetehtaita). Kaikki (myös alle 10 ha) turvetuotanto on siirtymäajan jälkeen luvanvaraista. (YSA 1-2 ) Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta siirtyi kuntiin noin 25 eläinsuojaa ja 30 autopurkamoa. Kunnista siirtyi ELY-keskukseen noin 10 eläinsuojaa ja 9 sahaa. Lisäksi tiedossa on noin alle 10 hehtaarin turvesuota, jotka tulevat uusiksi valvontakohteiksi, mikäli haluavat jatkaa tuotantoa siirtymäajan jälkeen ja saavat siihen ympäristöluvan. Myös lausuntokierroksella oleva ympäristöministeriön uusi valvontaohje voi tuoda muutostarpeita. Luonnoksessa esitetyt suuntaviivat on pyritty huomioimaan tässä suunnitelmassa. 6.3 Valvonta- ja ratkaisuvastuu Valvontavastuu jaetaan laitos-, sektori- ja toimialakohtaisesti asiantuntemuksen ja valvontakokemuksen perusteella ja kirjataan VAHTI:in (Liite 3). Kullakin valvottavalla laitoksella on vastuuvalvoja. Samalla teollisuusalueella sijaitsevien laitosten valvonta ja yhteistarkkailujen valvonta keskitetään enintään kahdelle valvojalle. Toimialoilla on vastuuhenkilöt, jotka vastaavat mm. uusien laitosten ja toimintojen luvanvaraisuuden arvioinnista. Erityisasiantuntemusta vaativissa valvontaluokan 1 laitoksissa tai laitoskokonaisuuksissa voi olla sektorivalvoja. Sektoreita ovat ilmansuojelu, meluntorjunta, energiatehokkuus, jätevedet, jätehuolto, materiaalitehokkuus ja kemikaalit. Ratkaisuvastuu jaetaan siten, että yksikönpäällikön lisäksi asioita ratkaisevat esittelystä muutkin henkilöt työjärjestyksen mukaisesti. Esittelijä ratkaisija -työparien lisäksi toimivat tarvittaessa kokoontuvat asiantuntijatiimit: jäteasiat, PIMA ja pohjavesi, eläinsuojat, kalankasvatus, turvetuotanto, teollisuus ja vesilain valvonta.

11 11 / Laitosten valvontaluokat Määräaikaistarkastusten tiheys eli laitoksen valvontaluokka määritetään ympäristöriskien järjestelmällisen arvioinnin perusteella. Mitä suuremman riskin toiminta aiheuttaa, sitä useammin on tehtävä tarkastuksia. Riskinarvioinnissa otetaan ympäristönsuojeluasetuksen (29 ) ja Ympäristövalvonnan ohjeen mukaan huomioon: toiminnan mahdolliset ja tosiasialliset vaikutukset ihmisen terveyteen ja ympäristöön ottaen huomioon päästötasot ja -tyypit, toiminnan laajuus ja monitahoisuus, onnettomuusriski sekä paikallisen ympäristön herkkyys; ympäristölainsäädännön ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten, etenkin lupamääräysten, noudattaminen toiminnassa; jatkuva päästöjen seuranta ja raportointi; toiminnanharjoittajan osallistuminen EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS tai ISO 14001) ja auditointiraportin toimittaminen valvojalle; muu laitosta koskeva valvonta, jos se vastaa osittain tai kokonaan YSL:n mukaista valvontaa. Näitä arvioidessa otetaan huomioon toiminnan tarkkailu- ja vuositiedot, yleisö- ja häiriöilmoitukset, aikaisempien tarkastusten ajankohta ja tulokset, ympäristön tilaa koskevat raportit ja taloudellista tilannetta kuvaava riskimittari. Luokittelussa voidaan hyödyntää Ympäristöriskien arviointi valvontaohjelman laadinnassa -raportin menetelmiä (SYKE 28/2013). Arvioinnin perusteella valvottavat laitokset jaetaan neljään valvontaluokkaan. Ns. direktiivilaitosten (teollisuuspäästödirektiivin mukaiset ympäristönsuojelulain liitteessä 1 taulukossa 1 luetellut laitokset) määräaikaistarkastus on tehtävä toiminnan riskitasosta riippuen 1 3 vuoden välein (YSL 168 ). Siten direktiivilaitokset sijoitetaan valvontaluokkiin 1 3. Muut laitokset sijoitetaan pääasiassa valvontaluokkaan 4 (Taulukko 4). Valvoja merkitsee valvomiensa laitosten valvontaluokat VAHTI:in. Luokkaa tarkistetaan tarvittaessa riskinarvioinnin perusteella. Taulukko 4. Valvottavien toiminnassa olevien ympäristölupavelvollisten laitosten valvontaluokat Varsinais- Suomen ELY-keskuksessa ( ). Määräaikaistarkastukset Valvontaluokka Direktiivilaitokset Muut laitokset Yhteensä (osuus kaikista laitoksista %) VL 1 Vähintään kerran vuodessa (4 %) VL 2 Vähintään kerran kahdessa vuodessa (5 %) VL 3 Vähintään kerran kolmessa vuodessa (24 %) VL 4 Valvontaohjelman mukaisesti, (67 %) otantaperusteisesti vähintään kerran 5 10 vuodessa Yhteensä Tarkastukset ja muut valvontatoimet kohdistetaan ensisijaisesti direktiivilaitoksiin, valvontaluokkien 1 ja 2 muihin laitoksiin sekä laitoksiin, joilla on ajankohtaisia valvontaa edellyttäviä tapahtumia kuten onnettomuus- tai häiriötilanteita. Myös niiden raporttien tarkistamiseen, tarkastuskertomuksiin ja muuhun paperityöhön varataan enemmän työaikaa.

12 12 / 28 Valvontaluokkien 3 ja 4 muiden laitosten valvonta perustuu pääasiassa vuosi- ja häiriöraporttien tarkastuksiin sekä otanta- ja kampanjaluonteisiin tarkastuksiin. Otanta- ja kampanjaluonteisten tarkastusten kohdentaminen voi olla toimialakohtaista (yhtenä vuonna tarkastetaan tehostetusti esim. turvetuotantoalueita), sektorikohtaista (tarkastetaan esim. melutai ilmansuojeluasioita), riskiperusteista (tarkastetaan esim. riskimittaria hyödyntäen maksuhäiriö- tai konkurssiriskiyrityksiä) tai aluekohtaista (tarkastetaan esim. jollakin herkällä vesistöalueella sijaitsevat päästöjä pintavesiin aiheuttavat toiminnot). Tarkastettavat laitokset valitaan esimerkiksi satunnais-, systemaattisella tai ositetulla otannalla (menetelmistä tarkemmin raportissa Ympäristöriskien arviointi valvontaohjelman laadinnassa.) 6.5 Valvontaohjelma Valvontaohjelmassa todetaan valvonnan painopisteet sekä vuoden aikana toteutettavat luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen määräaikaistarkastukset ja muut säännöllisen valvonnan toimenpiteet (YSA 30 ). Ohjelma laaditaan vuosittain valvontasuunnitelman, valvontaluokkien, muun riskinarvioinnin sekä tulos- ja kehityskeskustelujen perusteella. Tarkastusten ajoittamiseen vaikuttavat myös edellisen tarkastuksen ajankohta ja tulokset, sekä käytettävissä olevat resurssit. Määräaikaistarkastusten lisäksi tehdään tarkastuksia laitoksissa, joiden uusi tai tarkistettu ympäristölupa tulee lainvoimaiseksi toimintavuoden aikana. Lisäksi tarkastuksia tehdään laitoksiin, joiden toiminnassa havaitaan luparikkomuksia tai säädösten laiminlyöntejä. Valvontaohjelmaa päivitetään näiden osalta tarvittaessa. 6.6 Tarkastukset Tarkastukset jaetaan määräaikaistarkastuksiin ja muihin tarkastuksiin. Kaikista muista tarkastuksista paitsi yllätystarkastuksista ilmoitetaan etukäteen toiminnanharjoittajalle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa muille viranomaisille. Myös tarkastuksen asialista toimitetaan etukäteen. Samoin ilmoitetaan, jos käynnillä käsitellään kemikaalien erityiskysymyksiä. Tarkastuksen jälkeen laaditaan tarkastuskertomus USPA-asianhallintajärjestelmän lomakkeelle. Se lähetetään sähköpostilla toiminnanharjoittajalle ja muille osallistujille kahden kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen tulos voi olla laillinen tila, lieviä rikkomuksia tai vakavia rikkomuksia. Rikkomus on vakava, jos siitä voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle ja elollisen luonnon toiminnalle tai jos rikotaan keskeisiä velvoitteita tai luvan myöntämisen edellytyksiä. Toiminta on laillisessa tilassa, kun arvioidaan että: laitoksen toiminta vastaa ympäristöluvan kuvailuosan tekstiä; valvojalla ei ole tarvetta esittää, että o olisi haettava uutta lupaa (YSL 29 ) o lupaa olisi muutettava (YSL 89 ) o lupa olisi tarkistettava BAT-päätelmien takia (YSL 80 ) tai o lupa olisi peruutettava (YSL 93 ); laitoksella ei ylitetä ympäristöluvassa asetettuja raja-arvoja; laitos on toimittanut tarvittavat poikkeustilaraportit (YSL 123 ) ja muut raportit valvojan hyväksymällä tavalla; laitoksesta ei ole sellaisia ympäristövaikutusten kannalta merkittäviä avoimia kansalaisvalituksia, jotka vaativat valvojan mielestä lisäselvityksiä. Määräaikaistarkastukset Määräaikaistarkastus on valvontaohjelman mukainen määräajoin tehtävä luvan- tai ilmoituksenvaraisen laitoksen tai toiminnon maksullinen valvontatarkastus (YSL 168 ), jolla:

13 13 / 28 käydään läpi valvontakohteen toimintaa, ympäristöriskejä, päästöjä ja ympäristövaikutuksia; varmistetaan, että toiminta on ympäristöluvan kuvailuosan ja määräysten tai ilmoituksen mukaista ja noudattaa ympäristölainsäädännön vaatimuksia ja selvitetään toiminnanharjoittajalle myös tulevia vaatimuksia; arvioidaan lupamääräysten riittävyyttä ja kattavuutta, toiminnan ympäristönsuojelun eri osa-alueita ja niiden tasoa, ympäristön tilaa ja tarkkailun luotettavuutta ja tarkastetaan toiminnanharjoittajan tekemän prosessien ja päästöjen seurannan sekä raportoinnin toimivuus; tarkastetaan ympäristövahinkovakuutusvelvollisella laitoksella, että sillä on toimintaa vastaava ympäristövakuutus ja jätteen käsittelytoimintaa harjoittavalla laitoksella, että sillä on kunnossa oleva ja riittävä vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Määräaikaistarkastus voi olla laaja tai suppea sen mukaan, käydäänkö läpi koko toiminta vai osa toiminnasta. Se voi koostua suurilla laitoksilla useasta osatarkastuksesta. Tarkastukseen kuuluu valmistautuminen (perehtyminen toimintaan ja lupapäätöksiin, päästö-, ympäristöntila- ja häiriöraportteihin ja yleisöilmoituksiin), itse tarkastus matkoineen, tarkastuskertomuksen laadinta sekä mahdolliset jatkotoimet. Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa ensimmäinen määräaikaistarkastus tehdään toimintansa aloittavilla valvontaluokan 1-3 laitoksilla luvan tultua lainvoimaiseksi tai toiminnan alkaessa ja muilla laitoksilla riskinarvioinnin perusteella. Tarkastuksella tai neuvottelulla luvan voimaantulon jälkeen varmistetaan, että toiminnanharjoittaja ymmärtää ympäristöluvan vaatimukset. Muut tarkastukset Muita tarkastuksia tehdään tarvittaessa seuraavissa tilanteissa: tarkastus poikkeuksellisessa tilanteessa eli onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteissa (YSL 169, laaja tai suppea tarkastus); tarkastus kiellon tai määräyksen valvomiseksi (YSL 175, 176 ja 181 ); uusintatarkastus (direktiivilaitoksissa kuuden kuukauden kuluessa), jos valvonnassa havaitaan, että asetettuja vaatimuksia rikottu huomattavasti (YSL 168 ); lupahakemukset; toiminnan muutokset; yleisöilmoitukset; kampanjat; yllätystarkastukset. Osa toiminnan muutokseen tai häiriöön liittyvistä tarkastuksista tehdään määräaikaistarkastuksen yhteydessä. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti kohteessa, jossa ympäristövahinko ilmenee, mutta voi joskus perustua myös luotettavien dokumenttien arviointiin. 6.7 Suunnitelmat, raportit ja selvitykset Tarkkailusuunnitelmat ja määräaikaisraportit Toiminnanharjoittajien tarkkailusuunnitelmien, -tulosten ja -raporttien tarkastaminen ja hyväksyminen ovat keskeisiä valvontatehtäviä. Ympäristöluvassa annetaan määräykset päästöjen, toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta ja toiminnan lopettamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta sekä jätehuollon seurannasta ja tarkkailusta (YSL 62 ). Luvassa hyväksytään tarkkailusuunnitelma tai määrätään esittämään se lupa-, valvonta- tai

14 14 / 28 kalatalousviranomaisen hyväksyttäväksi päätöksellä. Luvassa voidaan hyväksyä tarkkailuksi osallistuminen alueella tehtävään seurantaan tai määrätä useat luvanhaltijat yhteistarkkailuun. Suunnitelmaan sisältyy tarvittaessa E-PRTR-raportointi (Pollutant Release and Transfer Register) Euroopan päästörekisteriä varten. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen valvomista laitoksista 226 on E-PRTR-raportointivelvollisia. Valvoja huolehtii, että toiminnanharjoittaja toimittaa tarkkailutulokset lupapäätöksen mukaisesti määräaikaisraportteina kuukausittain, osavuosittain tai vuosittain, ja tarkastaa ne tavoiteajassa (Taulukko 1). Tavoitteena on saada raportit sähköisinä OpusCapita TYVI-Vahtijärjestelmän kautta. Sähköpostilla tai postitse saapuvat raportit kirjataan erikseen USPAan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosiraportti edellisen vuoden toiminnasta helmikuun loppuun mennessä. Päästötietojen hyväksymisestä ilmoitetaan toiminnanharjoittajalle. Valvoja tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään huhtikuun loppuun mennessä. Jos tietoja ei toimiteta määräajassa, valvoja lähettää sähköpostimuistutuksen kuukauden kuluessa. Jos tietoja ei edelleenkään toimiteta kolmen kuukauden kuluessa, käynnistetään hallintopakkomenettely. Valvoja seuraa päästörajojen ylityksiä ja pitkän ajanjakson päästötrendejä sekä arvioi tarkkailuiden tarkoituksenmukaisuutta sekä mittausmenetelmien ja tietojen luotettavuutta. Jos havaitaan ylityksiä tai puutteita tiedoissa, pyydetään lisäselvityksiä. Jos niidenkään perusteella ei voida vakuuttua toiminnan ympäristöluvanmukaisuudesta, tehdään tarkastus ja ryhdytään tarvittaessa hallinnollisiin toimenpiteisiin. Direktiivilaitoksen luvan tarkistaminen uusien BAT-päätelmien vuoksi Toiminnanharjoittajan on toimitettava ELY-keskukselle selvitys luvan tarkistamisen tarpeesta perusteluineen kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on julkaissut päätöksen päätelmistä. Valvoja arvioi selvityksen perusteella, onko toiminnan ympäristölupaa tarkistettava. Jos lupaa on tarpeen tarkistaa, ELY edellyttää toiminnanharjoittajan jättämään tarkistamista koskevan hakemuksen AVI:lle määräajassa. Varautumissuunnitelma Valvoja arvioi onnettomuus- ja poikkeustilanteiden varalle laadittavan riskinarviointiin perustuvan varautumissuunnitelman (YSL 15 ) tarvetta uuden toiminnan osalta ensimmäisellä tarkastuksella ja olemassa olevan toiminnan osalta seuraavalla määräaikaistarkastuksella. Suunnitelma tulee päivittää vähintään viiden vuoden välein. Perustilaselvitys Direktiivilaitoksen on tehtävä maaperän ja pohjaveden perustilaselvitys (YSL 82 ) ympäristölupahakemuksen tai luvan päivittämisen yhteydessä, jos toiminnassa käytetään, varastoidaan, tuotetaan tai syntyy merkityksellisiä vaarallisia aineita, jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista. ELY tekee toiminnan päättyessä päätöksen mahdollisista toimenpiteistä perustilan palauttamiseksi (YSL 95 ). (Lisätietoja ohjeessa Ympäristönsuojelulain mukainen perustilaselvitys.) Muut selvitykset Ympäristöluvissa voidaan määrätä toiminnanharjoittajaa tekemään ja toimittamaan valvontaviranomaiselle myös muita selvityksiä joko hyväksyttäväksi tai tiedoksi. ELY käsittelee hyväksyttäväksi määrätyt selvitykset hallintolain mukaisesti. Tiedoksi määrätyt selvitykset käydään läpi ja käsitellään tarvittaessa esimerkiksi tarkastuskäynneillä.

15 15 / Onnettomuus-, haitta- ja rikkomustilanteet Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvojalle viipymättä poikkeuksellisesta tilanteesta, kuten onnettomuudesta tai tuotantohäiriöstä, jos siitä syntyy päästöjä tai jätettä siten, että ympäristölupaa tai valtioneuvoston päätöstä ei voida noudattaa, voi aiheutua ympäristön pilaantumisvaaraa tai jätehuollossa tarvitaan tavanomaisesta poikkeavia toimia (YSL 123 ). Ilmoitukset ohjeistetaan tekemään ensisijaisesti sähköisesti TYVI-järjestelmän kautta. Valvoja tekee enintään kolmessa vuorokaudessa arvion häiriöilmoituksen merkittävyydestä ja pyytää selvitystä toiminnanharjoittajalta. Jos häiriöön liittyy päästöraja-arvon ylitys tai muu luparikkomus, noudatetaan jatkotoimissa määräaikoja (Taulukko 1). Valvoja huolehtii siitä, että toiminnanharjoittaja toimittaa viipymättä suunnitelman päästöjen, jätteiden ja ympäristön pilaantumisen rajoittamiseksi ja pyrkii ympäristöluvan tai rekisteröintipäätöksen mukaiseen lailliseen tilaan. Tarvittaessa valvoja hankkii lisäselvityksiä tai tekee tarkastuksen. Merkittävissä poikkeustilanteissa ELY tekee päätöksen, jossa annetaan tarpeelliset määräykset määräaikoineen. Menettelyjä rikkomustilanteissa kuvataan tarkemmin luvussa 11 ja tiedottamista ympäristövahinko- ja erityistilanteissa luvussa 12. Yleisöilmoitukset Yksittäinen kansalainen voi tehdä viranomaiselle yleisöilmoituksen havaitsemastaan ympäristön pilaantumisesta ja sen vaarasta. Jos yleisöilmoitus on kohdennettavissa tiettyyn laitokseen, valvoja kirjaa sen VAHTIin ja USPAan, muutoin vain USPAan. Valvoja tekee määräajassa (Taulukko 1) arvion asian merkittävyydestä ja ryhtyy tarvittaessa valvontatoimiin. Tilannetta selvitetään laitokselta. Tarvittaessa tehdään tarkastus tai pyydetään apua kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Jos ilmoitus osoittautuu tarpeettomaksi, asian käsittely keskeytetään. Ilmoituksen tekijälle ilmoitetaan tehdyistä toimenpiteistä tai käsittelyn keskeyttämisestä. Jos valvontaviranomainen joutuu tekemään tarpeettomaksi osoittautuvan ilmoituksen selvittämiseksi paljon työtä ja jos samasta asiasta on useita perusteettomia ilmoituksia, voidaan ilmoituksen tekijää laskuttaa (YSL 205, VnA 1397/2014). 6.9 Lausunnot ja muutoksenhaku Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää ELY-keskukselta lausuntoja mm. ympäristölupahakemuksista (YSL 42 ), koeluonteisesta toiminnasta (YSL 31 ) ja toiminnan lopettamisesta (YSL 94 ). Lisäksi ELY antaa lausunnon siitä, onko direktiivilaitoksen lupaa tarkistettava BAT-päätelmien takia (YSL 80 ). Lupien valitusasioissa lausuntoja ja vastineita pyytävät Vaasan hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus (ks. liite 1). Myös kunnat pyytävät erilaisia lausuntoja. Asian esittelijä ja ratkaisija arvioivat lausunnon/vastineen antamisen tarpeen tapauskohtaisesti (ks. liite 1) ja tiedottavat lausunto-/vastinepyynnöstä tarvittaessa ELY:n muille asiantuntijoille (pohjavedet, luonnonsuojelu, vesilain suojelukohteet ym.) Lausunnoissa ja vastineissa tuodaan esiin valvonnan ja ympäristön kannalta keskeiset asiat. Jos lausuntoa/vastinetta ei anneta, siitä ilmoitetaan lausunnon/vastineen pyytäjälle. Toimialuetta koskevat Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämät ympäristöluvat sekä hallinto-oikeuksien päätökset käydään läpi. Kuntien myöntämistä ympäristöluvista käydään läpi ainakin pohjavesialueilla tai vedenottopaikan lähellä sijaitsevien riskilaitosten päätökset. Muutoksenhakuun (valitukseen) voidaan päätyä, jos lupa ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimuksia (yleisen ympäristöedun valvonta) tai ole valvottavissa.

16 16 / Ilmoitusten käsittely ja valvonta Melua ja tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta ELY-keskus käsittelee usean kunnan alueella toteutettavista tilapäistä erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista toimenpiteistä tai tapahtumista jätetyt ilmoitukset (YSL 118 ). Näistä suurin osa koskee rallikilpailuja ja osa myös liikenneväylien rakennus- tai korjaustöitä. Viime vuosina on tullut vireille alle 10 ilmoitusta vuodessa (Liite 1). Niistä annetaan 30 päivän kuluessa päätös, jossa on tarpeelliset määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja jätelain velvollisuuksien täyttämiseksi sekä toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille. Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa koskevien ilmoitusten käsittelyssä on tarkoituksena edistää jätteiden käyttöä maarakentamisessa, kun hyödynnettävät jätteet täyttävät tietyt edellytykset (VnA eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa eli ns. MARA-asetus 591/2006). Viime vuosina on tullut vireille alle 20 ilmoitusta vuodessa (liite 1). Ilmoitukset käsitellään ja hyväksytyt ilmoitukset merkitään VAHTI:in. Käsittely edellyttää nykyisin aiempaa enemmän selvitystyötä, lainsäädännön tulkintaa ja neuvotteluja. Ilmoitusten jälkivalvonnasta vastaavat kunnat. Pilaantuneiden maiden puhdistaminen Ns. PIMA-ilmoituksia maaperään tai pohjaveteen päässeistä jätteistä tai muista pilaantumista mahdollisesti aiheuttavista aineista tulee vuosittain noin (liite 1). ELY käsittelee ilmoitukset päätöksellä noin kuukauden kuluessa. Maaperän puhdistamisesta on vuoden 1994 jälkeen tehty 425 hallintopäätöstä (tilanne ). Toimialueen kunnista yhdessä, Turun kaupungissa, toimivaltaa maaperän puhdistamisasioissa käyttää ympäristöministeriön päätöksellä kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Valvonnassa priorisoidaan pohjavesialueella olevat puhdistuskohteet. Puhdistamista valvotaan tarkastuskäynneillä. Lisäksi tarkastetaan ja hyväksytään resurssien sallimissa rajoissa puhdistuksen tarkkailu- ja jatkotoimenpidesuunnitelmia, loppuraportteja, tutkimussuunnitelmia ja pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiraportteja sekä käsitellään kunnostamiseen liittyviä hallintopakkoasioita. Pienimuotoisissa maaperän pilaantumis- ja onnettomuustapauksissa maan kaivu hyväksytään tarkastuskäynnillä tai puhelimitse/sähköpostilla. Valvojia työllistävät myös konsulttien, kuntien ja kansalaisten pilaantuneita kohteita koskevat tietopyynnöt, joita tulee satoja vuosittain. Toiminta-alueella on Maaperän tilan tietojärjestelmän (MATTI) mukaan noin 3300 kohdetta, joiden maaperä on mahdollisesti pilaantunut ja puhdistustarve tulee arvioida. Näistä osa on ns. isännättömiä ja tarvitsee toimenpiteitä. Kohteiden kunnostamista on voitu tukea valtion jätehuoltotyömäärärahoilla sekä öljysuojarahaston ja sen rahoittamien hankkeiden (esim. tutkimus- ja kunnostushanke Jaska) kautta. Jatkossa menettelytapoihin vaikuttaa ympäristöministeriössä laadittava Kansallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskinhallintaohjelma. Sen toimeenpanon keskeisin keino on tutkimus- ja kunnostusohjelma, joka avulla isännättömät kohteet priorisoidaan ja kunnostetaan kiireellisyysjärjestyksessä valtakunnallisesti keskitetysti. Riskihallintaohjelmaan sisältyy myös valtion ympäristötyöjärjestelmän luominen nykyistä jätehuoltotyöjärjestelmää uudistamalla.

17 17 / 28 7 Jätelain (JL) valvonta Kaatopaikat Jos toiminta edellyttää ympäristölupaa, jätelain noudattamista valvotaan ympäristölupavalvonnan ja -tarkastusten yhteydessä. Jätelain mukaisia valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Toimivalta on osin päällekkäinen. Jätteen ammattimaista kuljetusta ja välitystä valvoo ELY (hyväksyminen jätehuoltorekisteriin) ja jätteen keräystoimintaa kunta. ELY toimii asianomistajana jätelakia koskevissa rikosasiassa, jos yleistä etua on loukattu. Jätelain valvonnan työnjakoa kuntien kanssa selkeytetään resurssien käytön tehostamiseksi. ELY voi ryhtyä ylikunnallisen jätehuoltoviranomaisen esittämästä valvontapyynnöstä valvontatoimiin ja tarvittaessa hallintopakkomenettelyihin myös kunnan järjestämää jätehuoltoa koskevissa asioissa, jos jätteenkuljettajat toimivat usean kunnan alueella. Tällaiset asiat voivat koskea esimerkiksi rekisteritietoja jätteenkuljettajien kuljettamista jätteistä, jätteenkuljettajan tietojenantamisvelvollisuuden laiminlyöntiä tai kunnan vastuulle kuuluvan jätteen toimittamista jätehuoltoviranomaisen määräämään paikkaan. Roskaantumistapauksia ja laittomia kaatopaikkoja koskevia kyselyjä tulee vuosittain noin 10. Tapaukset ohjataan pääosin hoidettavaksi kuntaan, joka voi jätelain mukaan määrätä alueen puhdistamisesta. Tarvittaessa annetaan neuvontaa. Jos kunta laiminlyö siivoamisvelvollisuutensa, ELY voi antaa sille määräyksen siivoamisesta. ELY ottaa lausunnoissaan ympäristölupahakemuksista huomioon myös toimintaa koskevat jätelain mukaiset velvoitteet kuten jätteen käsittelijän velvoite laatia jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma (JL 120 ) sekä ilmoittaa ominaisjätemäärä (JL 119 ). ELY antaa tarvittaessa lausuntoja kunnille niiden valmistelemista jätehuoltomääräyksistä sekä jätteen käsittelykapasiteetin riittävyydestä jätteen viejän, tuojan tai Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) pyynnöstä. Jätteen kansainvälisiä siirtoja valvotaan yhteistyössä SY- KEn ja Tullin kanssa ja niitä koskevat asiat tarkastetaan ympäristöluvan tarkastuskäynneillä. Laittomia jätesiirtoja koskevista epäilyistä ilmoitetaan SYKElle. Jos tuottajanvastuunalaisten tuotteiden keräämistä tehdään ilman yhteistoimintasopimusta kyseisen alan tuottajan tai tuottajayhteisön kansa, siitä ilmoitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toiminta-alueella on yhdeksän toiminnassa olevaa yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, joilla on ympäristölupa kaatopaikkatoiminnalle. Luvissa on määräykset ympäristön tilan tarkkailusta (pohja- ja pintavedet, huokoskaasut) ja käytöstä poistuvien jätetäyttöjen pintarakennevaatimuksista. ELY valvoo myös lopetettujen kaatopaikkojen ja muiden jätteenkäsittelypaikkojen jälkihoitotoimenpiteitä ja tarkkailua. Alueella on noin 150 yhdyskuntajätteen kaatopaikkaa, joilla toiminta on loppunut. Niistä pääosa on sellaisia, joilla ei ole ollut ympäristölupaan perustuvia velvoitteita, joten kohteiden vaatimat ympäristönsuojelutoimenpiteet ovat valvonnan kannalta haasteellisia. Kaatopaikkojen ympäristönsuojelurakenteiden valvonnan painopisteenä on rakentamissuunnitelmissa esitettyjen ratkaisujen sekä valmistuneen rakenteen ympäristöluvanmukaisuuden arviointi ja näistä annettavat lausunnot. Rakentamisenaikaisessa valvonnassa tukeudutaan toiminnanharjoittajan nimeämän riippumattoman laadunvalvojan suorittamaan valvontaan. Valmistuneen rakenteen ympäristöluvanmukaisuus varmistetaan ao. ympäristöluvassa määrätyllä tavalla.

18 18 / jälkeen kaatopaikkojen jätetäyttöön ei pääsääntöisesti enää saa sijoittaa orgaanisia jätteitä. Tästä johtuen toiminta kaatopaikoilla muuttuu: jätteiden sijoittaminen jätetäyttöihin loppuu miltei kokonaan ja kaatopaikka-alueista tulee jätteen siirtokuormausasemia, joille toimitettu jäte toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Siirtokuormaus ja käytössä olleiden jätetäyttöjen sulkemismenettelyt aiheuttavat uusia valvontatarpeita. Jätteen kuljettajat ja välittäjät Jätelain mukaan sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista tai toimia jätteen välittäjänä on tehtävä hakemus toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin. Hyväksymismenettelyllä varmistetaan jätteen kuljetus- ja käsittelyketjun asiantuntemus jätejakeiden oikeasta käsittelystä ja sijoittamisesta. Vanhassa jätetiedostojärjestelmässä olevat hakivat hyväksymistä mennessä. Varsinais-Suomen ELY:n tavoitteena on käsitellä uudet hakemukset seitsemässä vuorokaudessa siitä, kun toiminnanharjoittajalta on saatu riittävät tiedot (Taulukko 1, liite 1). Toimintaa ei saa aloittaa ennen päätöksen myöntämistä. Päätökseen sisältyy vakuustarpeen arviointi. Siihen vaikuttavat kuljetettava kokonaisjätemäärä, mahdollinen vaarallisten jätteiden kuljettaminen ja kuljetuskalusto. Vakuuksia on vaadittu noin parilta kymmeneltä jätteen kuljettajalta ja välittäjältä. Jätehuoltorekisterissä oli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueella 408 jätteen ammattimaista kuljettajaa ja välittäjää ( ). Jätelaki (124 ) edellyttää ELYn tarkastamaan jätteen kuljettajien ja välittäjien toiminnan määräajoin. Tarkastukset voidaan Ympäristövalvonnan ohjeen mukaan tehdä riskiperusteisesti. Niiden on katettava kerätyn ja kuljetetun jätteen lähtöpaikka, laatu, määrä ja määränpää eli esimerkiksi jätehuoltorekisterin hyväksymispäätöksen mukainen vuosiraportti, jätekirjanpito, kuljetuskalusto ja siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjavelvollisuus koskee vaarallista jätettä, sako- ja umpikaivolietettä, hiekan- ja rasvanerotuskaivolietettä, rakennus- ja purkujätettä ja pilaantunutta maa-ainesta (JL 121 ). Käytännössä resurssit rajoittavat Varsinais-Suomen ELYssä tarkastuksia siten, että jätehuoltorekisteriin merkityt tiedot tarkastetaan toiminnanharjoittajilta kolmen vuoden välein. Kuljetuskaluston asianmukaisuutta voidaan tarkastaa kampanja- tai pistokoeluonteisesti. Tarkastuskäyntejä tehdään lähinnä epäillyissä rikkomustapauksissa. Jätelain (131 ) mukaan toiminnanharjoittajalta voidaan periä tietyistä laiminlyönneistä hallinnollisessa menettelyssä määrättävä laiminlyöntimaksu, mikäli hän ei kirjallisen kehotuksenkaan jälkeen ole korjannut laiminlyöntiään. Rikkomuksiin syyllistynyt toimija voidaan poistaa jätehuoltorekisteristä. 8 Kemikaalilain ja haitallisten aineiden päästöjen valvonta Kemikaalilain (599/2013, 11 ) mukaan ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset valvovat ympäristöluvanvaraisissa ja rekisteröitävissä toiminnoissa toiminnanharjoittajien velvoitetta ehkäistä ja torjua ympäristöhaittoja kemikaalien käytössä ja varastoinnissa ja noudattaa: kemikaalilakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annettua REACH-asetusta, biosidivalmisteiden käytölle asetettuja ehtoja ja edellytyksiä (biosidiasetusta) ja pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annettua POP-asetusta.

19 19 / 28 Jos ympäristölupa sisältää esimerkiksi REACH-asetuksen mukaisia määräyksiä, valvontaviranomainen valvoo niitä ympäristönsuojelulain nojalla. Muuten kemikaalilain valvonnassa sovelletaan kemikaalilain mukaisia menettelyitä lukuun ottamatta muutoksenhakua, jossa sovelletaan ympäristönsuojelulain mukaisia menettelyitä. Kemikaalivalvontaa tehdään resurssien puitteissa ns. REACH-valvontana toiminnanharjoittajien tekemän raportoinnin ja ympäristönsuojelulain mukaisten määräaikaistarkastusten yhteydessä selvittämällä, onko toiminta altistumisskenaarioiden mukaista, käytetäänkö REACH-asetuksen liitteissä mainittuja luvanvaraisia, kiellettyjä tai rajoitettuja aineita, ovatko luvat kunnossa ja noudatetaanko rajoituksia. Samoin selvitetään, käytetäänkö toiminnassa biosidivalmisteita tai POP-aineita ja noudatetaanko niiden käyttörajoituksia. Tarkastuskertomuksessa mainitaan REACH-valvontaoppaan mukaiset raportointitiedot. Lisäksi resurssien puitteissa valvotaan: ympäristönsuojelulain yleisiä velvollisuuksia, erityisesti selvilläolovelvollisuus toiminnassa käytettävien kemikaalien ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta (5 ), ennaltavarautumisvelvollisuus (15 ), pilaantumisen torjuntavelvollisuus (14 ), kemikaaleja koskeva erityinen huolehtimisvelvollisuus (19 ) ja valintavelvollisuus (19 ); ympäristöluvassa annettuja määräyksiä ympäristöriskien arvioinnista, haitallisten aineiden turvallisuusvaatimuksista, päästöjen rajoittamisesta, tarkkailusta ja raportoinnista; otsonikerrosta heikentäviä aineita ja fluorattujen kasvihuonekaasuja koskevia EU/EYasetuksia (aineiden käyttö laitoksissa, laitteiden huoltovelvoitteiden noudattaminen); vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevaa asetusta (ks. alla); orgaanisten liuottimien käyttöä eräissä maaleissa ja lakoissa sekä ajoneuvojen korjausmaalaustuotteissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamista koskevaa tuote-voc-asetusta sekä elohopean vientikieltoasetusta. Valvonnassa otetaan huomioon Ympäristövalvonnan ohjeen mukaisesti Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) päästökiellot, päästöraja-arvot ja ympäristölaatunormit. ELY esittää luvan muuttamista, jos laitokselta pintaveteen tai vesihuoltolaitoksen viemäriin johdetaan asetuksen liitteen 1 A-kohdassa mainittuja aineita, päästetään vesiin liitteen 1 B-kohdassa mainittuja aineita päästöraja-arvoja korkeampina pitoisuuksina tai luvan sallimat päästöt voivat aiheuttaa pintavesissä liitteen C- tai D-kohdassa mainittuja ympäristölaatunormeja suurempia pitoisuuksia. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteet saatetaan asetuksen mukaisiksi määräaikaistarkastusten, lupalausuntojen ja tarkkailuohjelmien uudistamisen yhteydessä ja merkittävimpien kuormittajien osalta mahdollisesti myös erikseen (esim. pohjavesialueilla sijaitsevat, vesistöön prosessijätevesiä johtavat teollisuuslaitokset, toimivat kaatopaikat). Vesirakentamishankkeiden tarkkailuissa kiinnitetään huomiota sedimentin haitallisiin aineisiin. 9 Merenkulun ympäristönsuojelulain (MYSL) valvonta Ympäristöluvanvaraisen toiminnan merenkulun ympäristönsuojelulain mukaista toimintaa valvotaan ympäristönsuojelulain mukaisen lupavalvonnan yhteydessä. Merenkulun ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus, Liikenteen turvallisuusvirasto, Suomen ympäristökeskus, rajavartiolaitos, Tulli ja poliisi. ELY-keskus valvoo, että satamille laaditaan merenkulun ympäristönsuojelulain mukaiset jätehuoltosuunnitelmat. (Huvivenesatamien jätehuoltosuunnitelmat hyväksyy kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.) Valvontavelvollisuus koskee erityisesti sellaisia kauppamerenkulun satamia, joilla on ympäristölupa. Lisäksi valvotaan, että satamissa on aluksista peräisin olevia jätteitä varten riittävät vastaanottolaitteet, sataman jätehuoltoa koskevat

20 20 / 28 maksut ovat laillisia ja toiminta on jätelain mukaista eli jätteen keräys- ja muut palvelut ovat riittäviä. Satamien jätehuoltosuunnitelmat hyväksytään päätöksellä, jossa annetaan tarpeelliset määräykset. Suunnitelma merkitään ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ja siitä voidaan periä maksu. Suunnitelma on tarkistettava, jos sataman toiminta muuttuu merkittävästi jätteiden laadun, määrän tai jätehuollon osalta. Suunnitelma hyväksytään uudelleen joka kolmas vuosi ilmoitusmenettelyllä. Tarvittaessa voidaan pyytää täydentämään ilmoitusta tai kehottaa jätehuoltosuunnitelman tarkistamiseen. 10 Vesilain (VL) valvonta Vesilakia sovelletaan vesitalousasioihin, joilla tarkoitetaan vesitaloushankkeiden toteuttamista sekä muuta vesivarojen ja vesiympäristön käyttöä ja hoitoa. Koska osa vesilain mukaisista hankkeista on pitkäaikaisia, sovelletaan uutta vesilakia (578/2011) ja vanhaa vesilakia (264/1961) siirtymäsäännöksiä noudattaen rinnakkain. Valvonnan menettelyissä sovelletaan kuitenkin pääasiassa uutta lakia. Aina luvanvaraisten vesilaissa lueteltujen hankkeiden (VL 3 luku 3 ) lisäksi vesilain mukainen lupa tarvitaan hankkeelle, joka voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä tai pohjaveden laatua tai määrää, niin että aiheutuu laissa lueteltuja vaikutuksia (VL 3 luku 2 ). Vesilaissa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Toimivalta on rinnakkainen lukuun ottamatta tiettyjä kunnalle kuuluvia ojitusasioita sekä ELYlle tehtäviä ilmoituksia. Molemmilla on oikeus ja velvollisuus ryhtyä välittömiin toimiin haitan tai vaaran poistamiseksi, keskeyttää toiminta ja tehdä rikosilmoitus. Poikkeuksellisten luonnonolojen tai muun ylivoimaisen tapahtuman edellyttämien vaarantorjuntatoimien osalta vireillepano-oikeus on ELYllä. Varsinais-Suomen ELYn kalatalouspalvelut vastaa rannikon kalataloustehtävistä ja yleisen kalatalousedun valvonnasta vesija ympäristölupaprosesseissa Vesistöön rakentamisen valvonta Vesilupa-asioissa lausuntoja pyytävät ELY-keskukselta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ja alueen kunnat. Valitusasioissa lausuntoja ja vastineita pyytävät Vaasan hallintooikeus ja korkein hallinto-oikeus. Lupahakemuksesta annetaan lausunto AVIlle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle aina, jos hankkeella voi olla merkittäviä vaikutuksia. Lausunnossa otetaan huomioon vesien- ja merenhoitosuunnitelmat, tulvariskien hallintasuunnitelmat, yhteisvaikutukset alueen muiden hankkeiden kanssa, tarkkailutarve sekä luonnonsuojelu- ja kaavoitusasiat. Lausunnot pyritään antamaan niille varatussa määräajassa (yleensä vuorokautta). Lupaviranomaiselle ilmoitetaan, jos lausuntoa ei anneta. Muutoksenhakuun ELY ryhtyy ainoastaan yleisen edun näkökulmasta. Ennakkovalvonnan uudeksi välineeksi säädettiin vesilaissa ilmoitusmenettely. Hankkeesta vastaavan on vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista ilmoitettava ELYlle kirjallisesti haitan poistamisesta (ruoppauksesta ja niitosta), maa-ainesten ottamisesta vesistön pohjasta sekä pinta- ja pohjaveden ottamisesta (määrä yli 100 m 3 /vrk), jos hanke ei edellytä vesilain (3 luku 2 tai 3 ) mukaista lupaa. Lisäksi ELYlle on ilmoitettava muusta kuin vähäisestä ojituksesta vähintään 60 vuorokautta ennen aloittamista. Asiakkaita suositellaan käyttämään verkkosivuilta löytyviä ojitus- ja ruoppausilmoituslomakkeita. Käsittelyssä hyödynnetään toimintamallityössä laadittuja ohjeita. Ruoppaus- ja niittoilmoitukset sekä ojitusilmoitukset käsitellään määräajassa (Taulukko 1). Ruoppausilmoituksesta annetaan lausunto vain jos hanke sijoittuu luonnonsuojelullisesti