Sipoon kunnan hyvinvointikertomus /Lausuntopyyntö/Vapaa-ajanjaosto / Sibbo kommuns välfärdsberättelsen /Utlåtande/Fritidssektionen

Transkriptio

1 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektio nen Sipoon kunnan hyvinvointikertomus /Lausuntopyyntö/Vapaa-ajanjaosto / Sibbo kommuns välfärdsberättelsen /Utlåtande/Fritidssektionen 1313/ /2015 VAPJAOS 14 Vapaa-ajanjaosto/Fritidssektionen Valmistelija / Beredare: kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikkö/kultur-och fritidschef Anne Laitinen, anne.laitinen(at)sipoo.fi Kunnan johtoryhmä on päättänyt pyytää lausunnot hyvinvointikertomuksesta jaostoilta, valiokunnilta, vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta ja nuorisovaltuustolta. Kertomusta käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa ja valtuustossa Taustaa Kuntien hyvinvointityön vaikutuksia dokumentoidaan, seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksissa. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamista ja poliittista päätöksentekoa tukeva asiakirja, jota on työmenetelmänä kehitetty 2000-luvun alusta alkaen. Nykyisin käytössä on Kuntaliiton ylläpitämä, kunnittaisia hyvinvoinnin seurantatietoja sisältävä sähköinen kertomusalusta ( Rekistereihin ja tiedonkeruisiin perustuvia valtakunnallisia ja kunnittaisia hyvinvointiraportoinnin seurantatietoja täydennetään kuntien omilla strategioihin ja toimenpideohjelmiin liittyvillä tiedoilla. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on terveydenhuoltolain 1326/2010 ja sosiaalihuoltolain 1301/2014 mukaan raportoitava valtuustolle vuosittain. Lisäksi valtuustolle on valmisteltava kerran valtuustokaudessa laaja hyvinvointikertomus. Kertomus sisältää katsauksen kuntalaisten hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ja suunnitelman kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä arvioinnin toteutetusta hyvinvoinnin edistämistoiminnasta ja toteutuneesta hyvinvointipolitiikasta. Väestön hyvinvointi on kehittynyt myönteisesti useilla eri osa-alueilla, mutta toisaalta hyvinvointi jakautuu epätasaisesti väestöryhmittäin. Kuntalain 410/2015 mukaan kunta ylläpitää ja edistää asukkaidensa hyvinvointia kehittämällä kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjännitteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hyvinvointipolitiikka sisältää kaiken toiminnan, joka vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja sen kokemiseen. Hyvinvointityö koskee kaikkia kunnan toimijoita

2 viranhaltijajohdosta ja poliittisista päätöksentekijöistä työntekijöihin, kuntalaisiin ja alueellisiin ja paikallisiin yhteistyökumppaneihin. Hyvinvoinnin osatekijöinä tarkastellaan terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteita, ympäristöä, asumisoloja, toimeentuloa, harrastuksia, ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja turvallisuutta. Hyvinvoinnin ja terveyden suora mittaaminen on monimutkaista, ja hyvinvointi merkitsee ihmisille erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Sipoon hyvinvointikertomuksessa kuvataan asukkaiden hyvinvointitilannetta elämänkaarimallin mukaisissa ryhmissä. Sipoon kunnan hyvinvointikertomuksen valtuustokauden laatimisesta on vastannut kunnan johtoryhmä ja sen nimeämä poikkihallinnollinen hyvinvointityöryhmä. Hyvinvointityöryhmään on kuulunut palvelupäällikkö-hyvinvointikoordinaattori Leena Pääkkönen-Tarvainen (varaedustaja palvelujohtaja Bodil Grön), erikoissuunnittelija Rita Lönnroth (varaedustaja hallintosihteeri Nina Grandell), ruotsinkielinen opetuspäällikkö Hannu Ollikainen (varaedustajat liikuntapalvelupäällikkö Piritta Forsell, kansalaisopiston rehtori Annelie Åkerman-Anttila), tilakoordinaattori Juha Huotari lokakuuhun 2015 asti, hallintosihteeri Lari Siren, suunnittelija Suvi Tuiskunen lokakuusta 2015 alkaen (varaedustaja lupasihteeri Paula Kling), johtoryhmän sihteerinä toimiva suunnittelija Heidi Träskelin, laskentapäällikkö Johan Mattsson lokakuusta 2015 alkaen (varaedustaja tiedottaja Stella Lausamo saakka). Filosofian tohtori Mari-Anna Berg valmisteli käsillä olevaa raporttia kuuden kuukauden ajan kesäkuun 2015 loppuun saakka. Hyvinvoinnin nykytila Kaikki ikäryhmät o Osallistuminen keskimääräistä aktiivisempaa; kuntavaalien 2012 äänestysaktiivisuus 65 %. o Työikäinen väestö terveempää kuin maassa keskimäärin, terveyden edistämisaktiivisuus (TEA) selvästi alle maan keskitason. o Pienituloisuusaste alhainen ja tulonjakoa kuvaavan GINI-kertoimen mukaan tulonjako on tasainen. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet o Lasten ystävyyssuhteissa on myönteistä kehitystä. Vanhemmuuden puutetta kokee viidennes 8. ja 9. luokkalaisista, samoin noin viidennes kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi.

3 o Kasvatus- ja perheneuvolan asiakkaita ja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä on vähemmän alle 18 vuotiaita kuin maassa keskimäärin. o Lasten pienituloisuusaste ja ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus on huomattavasti alle maan keskitason. o Lasten ylipainoisuus lisääntyy myös Sipoossa. Nuoret ja nuoret aikuiset o Nuorten ystävyyssuhteissa myönteistä kehitystä. o Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 14 % kokee terveytensä keskinkertaiseksi tai huonoksi ja viidennes kokee vanhemmuuden puutetta. Noin 40 % kokee koulun fyysisissä työoloissa puutteita. o Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita on vähemmän kuin maassa keskimäärin, alle 10 %. o Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä on 0,8 % vuotiaista. o Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 13 % on kokenut seksuaalista väkivaltaa. o Pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 1 %. Työikäiset o Työikäisten henkinen hyvinvointi, terveydentila ja toimintakyky ovat parempia kuin maassa keskimäärin; vuotiaista mielenterveysperusteista sairauspäivärahaa saavia on 13 %, työkyvyttömyyseläkettä saavia on 5 %. o Työllisyys ja toimeentulo on paremmalla tasolla kuin maassa keskimäärin; vaikeasti työllistyviä vuotiaita on alle 2 %, pitkäaikaista toimeentulotukea saavia vuotiaita on noin 1 % (vuoden 2013 tilanne). Ikäihmiset o Dementia lisääntyy. Erikoiskorvattavien lääkkeiden käyttö on hieman vähäisempää kuin maassa keskimäärin. o 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona 90 %. o 75 vuotta täyttäneistä kotihoidon piirissä on 10 %. o Täyttä kansaneläkettä saavia (pienituloisia) 65 vuotta täyttäneitä on alle 2 %. Sipoolaisen hyvinvointitulevaisuuden vahvuuksia, haasteita ja mahdollisuuksia Vahvuuksia o Väestön sosiaalis-taloudellinen rakenne on kohtuullisen hyvä. o Lapsiperheiden tulo- ja asumistilanne on hyvä ja lasten

4 sosiaalisissa suhteissa on myönteistä kehitystä. o Nuoret kouluttautuvat hyvin. o Työikäisten terveydentila, henkinen hyvinvointi ja toimintakyky ovat hyvällä tasolla ja kehityssuunta myönteinen. Työllisyystilanne on tyydyttävä ja pitkäaikaisen toimeentulotuen saaminen on harvinaista. o 75 vuotta täyttäneillä kotihoidon tarvetta on alle 10 %:lla. Haasteita o Vanheneva ikärakenne; dementia yleistyy voimakkaasti. o Vieraskielisten kasvava määrä. o Osallistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden uudet muodot; puolue- ja vaaliosallistuminen korvautuu yleisödemokratialla ja verkkokanssakäymisellä. o Yksinäisyys uhkana yksinasuvilla ja taloudellinen haavoittuvaisuus ja henkinen kuormittuneisuus lisääntyvillä yksinhuoltajatalouksilla. o Lasten ja nuorten kokema vanhemmuuden puute ja erityisesti 8. ja 9. luokkalaisten kokemat puutteet fyysisissä työoloissa. o Kunnan terveydenedistämisaktiivisuuden parantaminen. o Kuntaan muuttavan väestön integroituminen kuntaan. Mahdollisuuksia Sipoon kasvustrategia ja sitä tukevat ohjelmat tavoitteineen tarjoavat suuria mahdollisuuksia kehittää kaikki elämänkaaren vaiheet kattavaa hyvinvointi-infrastruktuuria": o Järjestää tiloja ja rakenteita kulttuurille, harrastamiselle, yhteisöllisyydelle ja yleisödemokratialle. o Suunnitella asumisen ja työssäkäynnin kokonaisuutta, sekä joustavia ja toimivia liikennejärjestelyjä. o Rakentaa viihtyisiä asumisympäristöjä ottaen huomioon luonnonympäristöjä ja viherkäytäviä. o Varautua väestönkasvun edellyttämiin palvelutarpeisiin. o Suunnitella ja vakauttaa kunnan taloutta pitkäjänteisesti kasvuodotuksin. Liitteet/Bilagor: Liite / Bilaga 1/14. VAPJAOS Sipoon kunnan hyvinvointikertomus Kulttuuri- ja vapaa-aikapäällikön ehdotus Vapaa-ajanjaoston kommentit Sipoon hyvinvointikertomukseen Yleistä

5 Vapaa-ajanjaosto katsoo, että hyvinvointikertomus sisältää runsaasti kiinnostavaa tietoa kuntalaisten elämäntavoista ja toteaa myönteisenä huomiona, että hyvinvointi Sipoossa on mukaan keskitasoa parempaa. Parannettavaa toki löytyy paljon ja toimenpidekaavioissa on huomioitu hyviä kehittämiskohteita. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ja näiden palvelujen tarjonta näyttäytyvät kuitenkin varsinkin tekstiosuudessa olevan taka-alalla. Nämä palvelut kuitenkin ennaltaehkäisevät pahoinvointia, ovat eniten yhteisöllisyyttä luovia, antavat myönteistä kuvaa kunnasta, sekä lisäävät kuntalaisten elämäniloa ja arjessa selviytymistä. Vertailuissa olisi kiinnostavaa saada tietoa kuntalaisten liikuntatottumuksista ja harrastamisesta osoituksena osallistumisesta, koska pelkkä kuntavaalien äänestysprosentti näyttää hyvin suppeasti tämän päivän kuntalaisen toimeliaisuutta, esim. kunnan verkkopalvelujen käyttöä olisi jatkossa hyvä seurata. Kysymällä asukkaiden mielipiteitä ja toiveita kunnan palveluista, saisi tärkeää tietoa, jonka pohjalta on helpompi toteuttaa sellaisia toimenpiteitä jotka lisäävät hyvinvointia kunnassa. Täsmennyksiä hyvinvointikertomukseen Vapaa-ajanjaosto esittää seuraavia tarkennuksia hyvinvointikertomukseen: Kohta 1.3.Hyvinvoinnin edistämistä tukevat muut strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat. Lisäys. Nikkilän Taideohjelma 2015 Kohta Osallisuus ja elämänlaatu Lisäys: Elämänlaatuun vaikuttavat mielekkääseen vapaa-ajan viettoon...(sivu 29). Sipoon kunta tukee avustuspolitiikallaan paikallisia kulttuuri- liikunta-, ja nuorisoseuroja, jotta nämä voivat jatkossakin tarjota monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja tilaisuuksia asukkaiden tavata toisiaan. Avustuksilla on saatu uusia liikuntapaikkoja kuntaan ja kylissä on voitu ylläpitää lähiliikuntapaikkoja. Sipoon kunnalla on laaja ulkoilureittiverkosto jota tulee ylläpitää ja näin lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia sekä arkiliikuntaan että liikuntaharrastuksiin. Kirjaston kävijämäärät ovat olleet jatkuvassa nousussa. Sipoo-talo portaali ei vielä ole käytössä.

6 Mainitsemisen arvoista olisi esim. Nikkilän Joulumarkkinat, Ihan Pihalla tapahtuma, Uuden vuoden ilotulitus ym. jotka antavat mahdollisuuden isolle joukolle osallistua. Kohta Osallisuus ja vaikuttaminen. Lisäys: Nuorten osallisuutta on pyritty lisäämään Nuorisovaltuuston kautta. Sipoossa on toiminut Nuorisovaltuusto vuodesta Nuorisovaltuuston edustajalla on puheoikeus kunnanvaltuuston kokouksissa sekä osallistumis- ja puheoikeus kunnan valiokunnaissa ja ajostoissa. 4.3 Mahdollisuudet - järjestää mahdollisuuksia, tiloja ja rakenteita kulttuurille, harrastamiselle, yhteisöllisyydelle ja yleisödemokratialle. - kohdeavustukset yhdistyksille ja hyvä vuorovaikutus kolmannen sektorin kanssa lisäävät monipuolisia kulttuuri-, liikunta ja nuorisopalveluja kunnassa myös jatkossa - huomioida arkiliikunta ja virkistys- sekä liikuntamahdollisuudet uusia asuinalueita suunniteltaessa. - ulkoilusaaret ja -alueet ovat tärkeitä, samoin Sipoonkorpi Taulukko 5. Pois: lause. Etsivä nuorisotyö jalkautuu. Lisäys: -Nuorisotilatoiminnan talotoimikunnat - Nuorisovaltuusto Kultur- och fritidschefens förslag Fritidssektionens kommentarer till Sibbo kommuns välfärdsberättelse Allmänt Fritidssektionen anser att välfärdsberättelsen innehåller rikligt med intressant information om kommuninvånarnas levnadsvanor och konstaterar att det var positivt att se att välfärden i Sibbo är bättre än i landet i genomsnitt. Det finns dock mycket att förbättra och i åtgärdsschemat ingår bra utvecklingsobjekt. Men kultur- och fritidstjänsterna och utbudet av de tjänster som enheten erbjuder har hamnat i bakgrunden, särskilt i textavsnittet. De här tjänsterna förebygger dock illamående, skapar mest social gemenskap, ger en positiv bild av kommunen samt ökar kommuninvånarnas livsglädje och förbättrar deras förmåga att klara av vardagen. I det jämförande materialet skulle det vara intressant att få information om kommuninvånarnas motionsvanor och fritidsaktiviteter som ett tecken på delaktighet, eftersom bilden av

7 driftigheten hos dagens kommuninvånare blir mycket snäv om man endast anger röstningsprocenten i kommunalvalen. I framtiden skulle det t.ex. vara bra att följa upp användningen av kommunens nättjänster. Om man frågade om invånarnas åsikter och önskemål gällande kommunens tjänster, skulle man få viktig information som grund för att lättare förverkliga åtgärder som ökar välbefinnandet i kommunen. Preciseringar till välfärdsberättelsen Fritidssektionen föreslår följande preciseringar till välfärdsberättelsen: Punkt 1.3 Övriga strategier, program och planer som stöder främjandet av välfärden. Tillägg. Konstprogram för Nickby 2015 Punkt Delaktighet och livskvalitet Tillägg: Livskvaliteten påverkas bl.a. av möjligheterna till trevliga fritidsaktiviteter... (sid 29). Med sin bidragspolitik stödjer Sibbo kommun lokala kultur-, idrotts- och ungdomsföreningar så att dessa även i fortsättningen kan erbjuda mångsidiga möjligheter till fritidsaktiviteter och evenemang där invånarna kan träffa varandra. Med hjälp av bidragen har nya idrottsanläggningar byggts i kommunen och i byarna har man kunnat upprätthålla näridrottsplatser. I Sibbo kommun finns ett omfattande närverk av friluftsleder som bör underhållas i syfte att öka kommuninvånarnas möjligheter till vardagsmotion och idrottsaktiviteter på fritiden. Antalet besökare på biblioteken har ökat ihållande. Portalen Sibbohuset har ännu inte tagits i bruk. Det vore värt att nämna bl.a. Julmarknaden i Nickby, evenemanget Helt Ute, Nyårsfyrverkeriet osv. som är tillställningar där en stor mängd människor har möjlighet att träffas. Punkt Delaktighet och inflytande. Tillägg: Man har strävat efter att öka de ungas delaktighet via Ungdomsfullmäktige. I Sibbo har Ungdomsfullmäktige fungerat sedan år Ungdomsfullmäktiges representant har rätt att yttra sig vid kommunfullmäktiges möten samt rätt att delta och yttra sig i kommunens utskott och sektioner. 4.3 Möjligheter ordna möjligheter, lokaler och strukturer för kultur,

8 hobbyverksamhet, social gemenskap och publikdemokrati. projektunderstöd till föreningar och en bra växelverkan med tredje sektorn ökar mängden mångsidiga kultur-, idrotts- och ungdomstjänster i kommunen även i fortsättningen beakta vardagsmotion och rekreations- och idrottsmöjligheter vid planeringen av nya bostadsområden. - friluftsholmarna- och områden samt Sibbo Storskog är viktiga Tabell 5. Tillägg: Huskommittéerna i ungdomslokalverksamheten Ungdomsfullmäktige Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Beslut Föredragandens förslag godkändes enhälligt.