Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 538/2006 vp Helsingin yliopiston käännöstieteen laitoksen rahoittaminen Eduskunnan puhemiehelle Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos on Kouvolan Kasarminmäen kampuksen ainoa yliopistollisia perus- ja jatkotutkintoja tuottava yksikkö. Syyskuussa 2004 Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun rehtorit allekirjoittivat yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa Kasarminmäen kampuksen korkeakouluyhteistyötä ja sen kehittämistä koskevan sopimuksen, jossa yhtenä osapuolena on myös käännöstieteen laitos. Sopimuksen mukaan on muun muassa tarkoitus kehittää ja vahvistaa seudun korkeakoulupalveluja ja tutkimusta sekä tukea korkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä niin seudun kuin koko Kymenlaakson kehittymiselle tarpeellisen osaamisperustan vahvistamiseksi. Helsingin yliopisto on esittänyt opetusministeriölle Kouvolan hankerahoituksen jatkamista kaudella Yliopiston esityksessä todettiin mm. "Opetusministeriö rahoittaa laitoksen toimintaa osana korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohjelmaa ( euroa/vuosi ). Rahoituksen jatkuminen on edellytys laitoksen toiminnan jatkumiselle Kouvolassa. Kyseessä ei siten ole varsinainen hankerahoitus, vaan pysyvä rahoitustarve niin kauan kuin laitos toimii Kouvolassa." Saamieni tietojen mukaan opetusministeriö olisi nyt tarjoamassa euroa ammattikorkeakoulun ja käännöstieteen laitoksen yhteistyötä varten. Käännöstieteen laitos on jo parhaansa mukaan tehnyt yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa ja tekee sitä edelleenkin tieteellisestä tasosta tinkimättä. Käännöstieteen laitos on vähäisillä resursseillaan tehnyt valtavan työn tutkimuksensa kehittämisessä ja saanut yliopistossa tehdyssä tutkimustulosten arvioinnissa arvosanansa kohoamaan 100 %:lla ensimmäisestä arvioinnista (kolme väitellyttä, kaksi väitöskirjaa esitarkastuksessa, ja lukuvuonna on laitoksesta valmistunut kolme lisensiaattia). Väitöskirjoja on viimeistelyvaiheessa tällä hetkellä kolme ja koko ajan on tekeillä lisää ns. Kouvolan rahoituksen turvin. Lisäksi laitoksen professoreiden ja tutkijoiden, mm. saksan osaston, tutkimuksia on julkaistu korkeatasoisten kansainvälisten tahojen julkaisemina. Näin tutkimustoiminta on ollut ja on tuloksellista numeroidenkin valossa. Tämän kaiken on mahdollistanut Kouvolan kaupungin merkittävä tutkimusrahoitustuki. Tätä varten ovat Kouvolan kaupunki ja Helsingin yliopisto solmineet vuosille sopimuksen, jossa on todettu tutkimuksen kehittyneen suotuisasti sopimuskauden aikana ja on sovittu, ettei sopimuskaudella yliopiston taholta tehdä mitään suunnitelmia laitoksen lakkauttamiseksi tai siirtämiseksi pois Kouvolasta. Kasarminmäen kampukselle käännöstieteen laitoksen siirtäminen Helsinkiin ja kääntämisen tutkimukseen perustuvan yliopisto-opetuksen lakkauttaminen merkitsisivät kampussopimuksessa mainitun kehityksen romahtamista. Se olisi outo ratkaisu nyt, kun Kasarminmäen osaamiskeskusta ollaan kehittämässä ja alueelle tuomassa muutakin toimintaa, mm. yrityksiä, jotka edellyttävät yliopistotasoisen perusopetuksen jatku- Versio 2.0

2 vaa läsnäoloa ja vaikutusta. Puitteet korkeatasoiseen koulutustoimintaan siis alueella säilyisivät ja paranisivat, koska yhteistyön myötä eri oppilaitosten resursseja voitaisiin hyödyntää yhteisesti. Yhteistoiminta ei tietenkään tarkoita samaa kuin yhdistäminen, vaan kunkin erilaisen panoksen tuomista yhteiseksi hyväksi. Käännöstieteen laitoksessa on kuusi oppiainetta ja kaksi opintokokonaisuutta: pääainetasoiset englannin kääntäminen ja tulkkaus, kieliteoria ja käännösteknologia, ruotsin kääntäminen ja tulkkaus, saksan kääntäminen ja tulkkaus sekä venäjän kääntäminen ja tulkkaus, aineopintotasoinen käännösviestinnän suomi sekä perusopintotasoiset AV-kääntäminen ja ammatilliset erikoistumisopinnot. Laitoksen oppiaineissa annetaan korkeatasoista tutkimukseen perustuvaa opetusta, monilta osin valtakunnallisestikin vain Kouvolassa, koska täällä on siihen sekä osaamista että välineet. Käännöstieteen laitos voi ottaa myös uusia tehtäviä kuten kiinan kääntämisen ja tulkkauksen opetuksen ja tutkimuksen. Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurin laitos Helsingissä ei koe Kouvolan laitosta kilpailijana vaan yhteistyökumppanina. Käännöstieteen laitoksen opetus on yliopiston opetuksen arvioinnissa todettu korkeatasoiseksi, ja se tunnustetaan yleisesti. Sen vuoksi ei tunnu järkevältä siirtää yliopistolta hyvää, tutkimukseen perustuvaa opetusta ammattikorkeakouluun, josta saatua opetusta ei hyväksytä yliopistossa edes korvaaviin opintoihin. Lisäksi on todettava, että yliopistot pitävät kääntämisen tutkimusta ja opetusta yliopistollisena oppiaineena. Käännöstieteen laitoksen siirtäminen Helsinkiin taas vaatisi jo nyt ahtaissa Metsätalon tiloissa valtavia lisäresursseja keskustakampukselle. Laitoksen kuuden oppiaineen kokonaisopiskelijamäärä on ollut keskimäärin 400 pääaineopiskelijaa/vuosi ja jatko-opiskelijoita Tämänkin vuoden pääsykokeissa laitos oppiaineineen osoittautui varsin houkuttelevaksi: hakijoiksi ilmoittautui 395 henkilöä, joista 255 ensisijaisiksi. Oppiaineista valmistuu vuosittain yhteensä noin kandidaattia ja maisteria. Paitsi arviointilautakunta myös opiskelijat arvostavat käännöstieteen laitoksen korkeatasoista opetusta. Niinpä opiskelijoita tuleekin eri puolilta Suomea opiskellakseen nimenomaan Kouvolassa. Opiskelijat ovat keskuudessaan suorittaneet kyselyn Kouvolassa opiskelusta. Kyselyyn on tähän mennessä vastannut noin sata opiskelijaa, joista 90 haluaa, että laitos jatkuu Kouvolassa ja vain 10 haluaisi siirtää laitoksen Helsinkiin ja tässäkin tapauksessa sellaisenaan. Opiskelijat eivät halua muuttaa laitoksen opetusta ja tutkimusta osaksi filologian laitoksia, ammattikorkeakouluun liittämisestä puhumattakaan. Helsingin yliopiston strategian mukaisesti laitos on hankkinut lisärahoitusta yliopiston ulkopuolelta. Mm. Kymiyhtiön satavuotissäätiö on antamassa huomattavan rahoituksen kieliteknologian tutkimukseen, ja alueen metsäteollisuuden huomioon ottava suomi-venäjä metsäsanakirja -projekti on lähes valmis. Näin yliopiston kolmas tehtävä, alueellinen vaikuttavuus, toteutuu Kymenlaaksossa parhaalla mahdollisella tavalla muun kansainvälisen toiminnan ohella. Laitoksella on runsaasti tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihtoa, mm. opettajakunnasta 40 % on kansainvälisiä opettajia. Käännöstieteen laitoksen opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille tulisi antaa työrauha. Lakkautusuhilla tai ns. rakenteellisilla uudistuksilla on negatiivinen vaikutus kaikkeen toimintaan. Kouvolan kaupunki on sijoittanut huomattavan määrän varoja käännöstieteen laitoksen tutkimustoimintaan. Yliopistollinen tutkimus vaatii pitkäjänteistä työtä. Siksi valtion tulee ottaa vastuuta rahoituksesta, etteivät kaikki tähänastiset ponnistelut laitoksen parhaaksi ja tulosten lisäämiseksi romutu. Jos Kouvolan käännöstieteen laitoksen lisärahoitus nyt evätään suunnittelukaudelta , saattaa käännöstieteen laitoksen toiminta olla kokonaan uhattuna. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen Helsingin yliopiston Kouvolassa sijaitsevan käännöstieteen laitoksen ra- 2

3 hoituksen myös tulevaisuudessa samalla tukeakseen näin alueellista kehittämistä sekä vuosia kestänyttä pitkäjänteistä ja tuloksellista työtä? Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2006 Pekka Kuosmanen /kok 3

4 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Pekka Kuosmasen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 538/2006 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen Helsingin yliopiston Kouvolassa sijaitsevan käännöstieteen laitoksen rahoituksen myös tulevaisuudessa samalla tukeakseen näin alueellista kehittämistä sekä vuosia kestänyttä pitkäjänteistä ja tuloksellista työtä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriön ja yliopistojen väliset vuosia koskevat tulosneuvottelut käytiin huhtikuussa Tulosneuvotteluissa käsiteltiin tavoitteiden ja osoitettavien voimavarojen lisäksi yliopistojen strategisia haasteita muutaman etukäteen valitun teeman osalta. Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja tuottavuusohjelman toteuttaminen olivat keskeisesti esillä neuvotteluissa. Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteet sisältyvät valtioneuvoston tekemään periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä. Sen lähtökohtana on, että kansainvälisen kilpailukykymme vahvistamiseksi ja toiminnan laadun parantamiseksi korkeakoululaitoksen rakenteita tulee uudistaa niin, että ne nykyistä paremmin kykenevät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Opetusministeriön julkistama muistio korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen periaatteista täsmentää osaltaan rakenteellisen kehittämisen toteuttamista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Helsingin yliopiston kanssa käydyssä tulosneuvottelussa eräänä rakenteellisen kehittämisen keskustelukysymyksenä nousi esille yliopiston Kouvolan käännöstieteen laitoksen toiminta ja sen rahoittaminen. Opetusministeriö on aiemmin tukenut hankerahoituksella vuosina Helsingin yliopiston käännöstieteiden ja kieliaineiden rakennemuutosta sekä vuosina korkeakoulujen alueellisen kehittämisen ohjelman osana Kouvolan käännöstieteen laitosta. Yliopistojen toimintamenojen rahoitusmallissa painopistettä on siirretty vahvistamaan tutkimuksen, tutkijakoulutuksen sekä kansainvälistymisen edellytyksiä. Yksittäisten yliopistotoimintojen korvamerkittyjä rahoituseriä on vähennetty korostaen yliopistojen omien strategioiden, johtamisen ja organisaatiorakenteiden kehittämisen merkitystä niiden päättäessä määrärahojensa kohdentamisesta omien laskentamalliensa ja kriteereidensä perusteella. Helsingin yliopiston kanssa käydyssä tulosneuvottelussa sovittiin Kouvolan käännöstieteen laitoksen osalta opetusministeriön hankerahoitusta myös vuodelle Mahdollisesta jatkorahoituksesta on tarkoitus sopia sen jälkeen, kun yliopisto on selvittänyt yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa mahdollisen koulutuksen uudelleen järjestämisen. Selvityksessä otetaan huomioon korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden ohella myös pyrkimys korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden vahvistamiseen. Koulutuksen tutkimuksellista tukea ja yhteisrahoitteista toimintamallia tarvitaan jatkossakin riippumatta siitä, kuinka koulutusjärjestelyitä kehitetään. 4

5 Ministerin vastaus KK 538/2006 vp Pekka Kuosmanen /kok Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 5

6 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 538/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Pekka Kuosmanen /saml: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta för att trygga den framtida finansieringen av Helsingfors universitets institution för översättningsvetenskap i Kouvola och för att samtidigt på så sätt stödja den regionala utvecklingen och det långsiktiga, resultatrika arbete som pågått där i åratal? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I april 2006 förde undervisningsministeriet och universiteten resultatöverläggningar om åren Då behandlades mål och resursinsatser såväl som strategiska utmaningar för universiteten i fråga om några teman som valts på förhand. Produktivitetsprogrammet och den strukturella utvecklingen av högskolorna var viktiga samtalsämnen. Målen för den strukturella utvecklingen av högskolorna ingår i statsrådets principbeslut den 7 april 2005 om utveckling av det offentliga forskningssystemet. Utgångspunkten är att högskoleväsendets strukturer förnyas så att vi bättre kan bemöta de framtida utmaningarna, förbättra vår internationella konkurrenskraft och höja kvaliteten på verksamheten. Undervisningsministeriets promemoria den 8 mars 2006 om principerna för den strukturella utvecklingen av högskolorna preciserar hur utvecklingen ska fullföljas vid universiteten och yrkeshögskolorna. Vid resultatöverläggningarna med Helsingfors universitet diskuterades den strukturella utvecklingen och samtidigt också frågan om verksamheten vid och finansieringen av universitetets institution för översättningsvetenskap i Kouvola. Tidigare har undervisningsministeriet med projektfinansiering stött strukturändringen inom översättningsvetenskap och språkämnen vid Helsingfors universitet och institutionen för översättningsvetenskap i Kouvola som en del av programmet för regional utveckling av högskolorna I modellen för finansiering av universitetens omkostnader ligger vikten nu på att förbättra förutsättningarna för forskning, forskarutbildning och internationalisering. De öronmärkta finansieringsposterna för enskilda universitetsfunktioner har minskats samtidigt som betydelsen av att utveckla universitetens egna strategier, ledarskap och organisationsstrukturer har betonats, då universiteten får besluta om anslagsanvändningen enligt egna beräkningsmodeller och kriterier. Vid resultatöverläggningarna med Helsingfors universitet kom man överens om att undervisningsministeriet finansierar institutionen för översättningsvetenskap i Kouvola även år Avsikten är att avtala om fortsatt finansiering efter att universitetet i samarbete med lokala aktörer har utrett möjligheten att omorganisera utbildningen. I utredningen beaktas strävan efter att stärka högskolornas regionala effektivitet vid sidan av målen för strukturell utveckling av högskolorna. Även i fortsättningen behövs det stöd för utbildning och forskning samt en modell för gemensam finansiering, oberoende av hur utbildningen omorganiseras. Helsingfors den 10 juli Undervisningsminister Antti Kalliomäki