Iu-rajapinta S Teletekniikan erikoistyö (3 ov)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Iu-rajapinta S Teletekniikan erikoistyö (3 ov)"

Transkriptio

1 Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Teletekniikan laboratorio Marko Halme Iu-rajapinta S Teletekniikan erikoistyö (3 ov) Jättöpäivä Tekijä: Ohjaaja: Petri Karttunen

2 Iu-rajapinta 1 TIIVISTELMÄ Tässä tutkielmassa selvitetään, UMTS:n Iu-rajapinnan toiminnallista jakoa ja sen toteutusta määritellyillä protokolla-arkkitehtuureilla. Iu-rajapinta kytkee radioliityntäverkon (UTRAN) yhteyksien ja palveluiden kytkemisestä, tilaajaliittymien ja liikkuvuuden hallinnasta sekä ulkoisiin verkkoihin kytkeytymisestä vastaavaan runkoverkkoon (CN). UTRAN tarjoaa yhteisen joukon radioverkon kantajapalveluita ohjaus- ja käyttäjätiedon siirtoon matkaviestimien ja runkoverkon välillä Iu-rajapinnan yli. Koko UMTS-järjestelmä on mallinnettu jakamalla se toiminnallisuuden mukaisiin kerroksiin. Iu-rajapinta toteuttaa tätä jakoa määrittelemällä radioverkkokerroksen radioliityntää koskevan toiminnallisuuden hallitsemiseen ja kuljetusverkkokerroksen radioverkkokerroksen tiedon siirtämiseen rajapinna yli. GSM:n verkkoalijärjestelmäpohjaisessa runkoverkossa on piirikytkettyjen palveluiden ja pakettikytkettyjen palveluiden tuottaminen jaettu niille omistautuneihin verkkoalueisiin. Tämän takia Iu-rajapinnasta on määritelty kaksi fyysistä ilmentymää. Näillä ilmentymillä on yhteinen radioverkkokerros, mutta erilaiset kuljetusverkkokerrokset. Iu-rajapinnan kaksi ilmentymää rikkovat Iu-rajapinnan alkuperäistä suunnitteluperiaatetta ilmentymien mahdollisimman pitkälle viedystä yhtenäisyydestä. IP:n tuominen ATM:n rinnalle lisää merkittävästi toteutuksen monimutkaisuutta tuomatta mitään merkittävää lisäarvoa Iu-rajapinnan toiminnoille tai suorituskyvylle. Laadun hallinta radioverkon kantajapalveluilla ja alempien protokollakerroksilla sekä rajapinnoilla on merkittävin avoin kysymys koko UMTS:ssä. Kokonaisuudessaan Iu-rajapinta on avoin, hyvin määritelty rajapinta, jota voidaan käyttää liittämään eri laitevalmistajien verkkoelementtejä toisiinsa UMTS-verkon rakentamiseksi.

3 Iu-rajapinta 2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO JOHDANTO STANDARDOINTI UMTS-JÄRJESTELMÄ VERKKOARKKITEHTUURI Radioliityntäverkko Runkoverkko Toiminnalliset kerrokset PALVELUT IU-RAJAPINNAN PERIAATTEET IU-RAJAPINNAN STANDARDOINTI IU-RAJAPINNAN YLEISET PERIAATTEET YLEINEN PROTOKOLLA-ARKKITEHTUURI Ohjaustaso Käyttäjätaso Siirtoverkon ohjaustaso RADIOVERKKOKERROS RANAP RANAP-proseduurit RANAP-merkiantoyhteyden toimintatavat IU-RAJAPINNAN KÄYTTÄJÄTASON PROTOKOLLA Siirtotavat Läpinäkyvämoodi Tukevamoodi KULJETUSVERKKOKERROS IU-RAJAPINTA PIIRIKYTKETTYYN VERKKOALUEESEEN Protokolla-arkkitehtuuri Yhteiset protokollakerrokset Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon ohjaustasolla Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon käyttäjätasolla Siirtoverkon ohjaustaso IU-RAJAPINTA PAKETTIKYTKETTYYN VERKKOALUEESEEN Protokolla-arkkitehtuuri Yhteiset protokollakerrokset Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon ohjaustasolla Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon käyttäjätasolla Siirtoverkon ohjaustaso JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET... 33

4 Iu-rajapinta 3 SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO 3GPP ALCAP AMR AS CDMA CC CM CN CRC MDC MM 3 rd Generation Partnership Project ETSI:n, TTC:n, ARIB:n, TTA:n, T1:n ja CWTS:n muodostama yhteenliittymä maailmanlaajuisen UMTS:n standardoimiseksi Yleinen termi kuljetustekniikoiden merkiantoprotokollille Adaptive Multi-Rate codec Adaptiivinen moninopeuskoodekki Access Stratum Radioverkkoon ja radiopääsyyn liittyvien toimintojen ja protokollien kerros Code Division Multiple Access Koodijaettu monipääsytekniikka Call Control Puhelunohjausprotokolla Connection Management Yhteyden hallinta protokollaryhmä, johon kuuluu esimerkiksi CC Core Network UMTS:n palveluiden ja yhteyksien kytkennästä sekä UMTS:n liittämisestä ulkopuolisiin verkkoihin vastaava alijärjestelmä, runkoverkko. Cyclic Redundancy Check Jaksolliseen koodiin perustuva virhetarkistus Macro Diversity Combining Reittitoisteyhdistely Mobility Management Liikkuvuuden hallinta -protokolla

5 Iu-rajapinta 4 NAS RAN RNS SAP UE UMTS UTRA UTRAN WCDMA Non-Access Stratum Radioverkkoon ja radiopääsyyn liittymättömien ja riippumattomien toimintojen ja protokollien kerros Radio Access Network Radioverkko Radio Network System Radioverkkojärjestelmä Service Access Point Palvelunsaantipiste User Equipment Matkaviestin Universal Mobile Telecommunication System 3GPP:n määrittelemä maailmalaajuinen kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä UMTS Terrestrial Radio Access 3GPP:n valitsema WCDMA:han perustuva radiopääsysuunnitelma, skeema. Universal Terrestrial Radio Access Network UMTS:n maanpäällinen radiopääsyverkko Wideband CDMA Laajakaistainen CDMA

6 Iu-rajapinta 5 1. JOHDANTO UMTS (Universal Mobile Telecomunications System) on kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä. UMTS:n tarkoitus on tuoda korkealaatuinen langaton leveäkaistainen monimediaviestintä massamarkkinoille. Palveluntarjonta on alkamassa vuonna 2001 Japanissa ja Euroopassa vuonna Ammattipiireissä UMTS:stä usein käytetään puhekielen lyhennettä '3G'. Tutkimukseni tarkoitus on selvittää, millainen on Iu-rajapinnan toiminnallinen jako ja sen toteutus määritellyissä protokolla-arkkitehtuureissa. Tutkimuksen suorittamista hieman rajoittaa keskeneräinen standardointi, joten työn sisältö perustuu tämän hetkisiin luonnoksiin vuoden 1999 lopussa valmistuvasta ensimmäisestä julkaisusta, julkaisu 99. Perusperiaatteet ovat jo kuitenkin vakaita ja tulevat yksityiskohdat eivät tule muuttamaan niitä vuoden 1999 julkaisun osalta. Luvussa 2 esittelen UMTS:n standardointia. Luvussa 3 tutkitaan UMTS:n verkkoarkkitehtuuria sekä UMTS:n merkittävimpiä konsepteja, ominaisuuksia ja palveluita. Seuraavaksi keskitytään Iu-rajapinnan suunnittelun ja toteutuksen periaatteisiin luvussa 4. Samalla tutkitaan tarkemmin Iu-rajapinnan standardointia. Luvussa 5 tutkitaan radioverkon toiminnallisuuden toteutusta radioverkkokerroksella. Nämä toiminnallisuudet tarvitsevat luvussa 6 esiteltäviä kuljetusverkkokerroksen palveluita. Luku 7 tekee johtopäätökset Iurajapinnasta. 2. STANDARDOINTI UMTS on yksi jäsen ITU-T:n (International Telecommunication Union Telecommunication standardization sector) kolmannen sukupolven matkapuhelinjärjestelmien maailmanlaajuista perhettä, niin sanottua IMT-2000:tta (International Mobile Telecommunications 2000) [1]. UMTS:n standardointia varten ETSI, TTC, ARIB, TTA, T1 ja CWTS muodostivat yhteisen standardointiprojektin nimeltä 3GPP (3 rd Generation Partnership Project) [2]. Näitä alueellisia standardisointiorganisaatioita kutsutaan myös partnereiksi. 3GPP:n toimintaan voi osallistua myös yksityisiä jäseniä eli yksityisiä tietoliikennealan valmistajia ja operaattoreita kuten Nokia, Ericsson, Lucent, France Télécom, NTT DoCoMo tai BT. Yritysjäsenien tulee olla jo valmiiksi alueellisten standardisointiorganisaatioiden jäseniä.

7 Iu-rajapinta 6 3GPP tuottaa eheän kokonaisuuden teknisiä määrittelyitä (Technical Specification, TS) UMTS:lle. Eheä kokonaisuus tarkoittaa, että määrittelyiden perusteella voi rakentaa koko UMTS-järjestelmän, joka on yhteensopiva muiden valmistajien järjestelmien kanssa avoimien rajapintojen osalta. 3GPP valmistelee, hyväksyy ja ylläpitää tekniset määrittelyt. Ensimmäisen julkaisun pitäisi olla valmis vuoden 1999 lopussa. Kuvassa 3GPP:n organisaatio esitellään 3GPP:n rakenne. Se muodostuu neljästä teknisestä määrittelyryhmästä (Technical Specification Group, TSG) ja projektin koordinointiryhmästä (Project Co-ordination Group, PCG). Tekniset määrittelyryhmät jakautuvat tehtäväkohtaisiin työryhmiin (Working Group, WG). PCG Project Co-ordination Group TSG CN Core Network TSG T Terminals TSG SA Service and System Aspects TSG RAN Radio Access Network WG N1 MM, CC, SM (Iu) WG T1 Conformance Testing WG S1 Services and Capabilities WG R1 Radio Layer 1 WG N2 CAMEL, MAP WG T2 Services and Capabilities WG S2 System Architecture WG R2 Radio Layer 2, 3RR WG N3 Interworking WG T3 USIM WG S3 Security WG R3 Architecture (Iu, Iur, Iub & O&M) WG S4 Codec Aspects WG R4 Radio Performance WG S5 Network Management ITU Ad Hoc Kuva 1. 3GPP:n organisaatio [3] Työryhmät runkoverkkomäärittelyryhmässä (TSG Core Network, TSG CN) vastaavat palveluiden tilaamiseen ja kytkentään liittyvistä määrittelyistä. Sen piiriin kuuluvat ilmatierajapinnan verkkokerroksen, sijainnin seurannan (roaming) ja kytkentäverkon solmujen välisten rajapintojen ja protokollien määrittely. Lisäksi ryhmä määrittelee, miten runkoverkko liitetään ulkoisiin verkkoihin kuten PSTN, ISDN tai Internet. [5] Päätelaitemäärittelyryhmässä (TSG Terminals) määritellään päätelaitteiden yhteensopivuusja suorituskykyvaatimukset, palveluiden päästä-päähän sovittamiseen liittyvät asiat ja UMTS:n tilaajan tunnisteyksikkö (USIM). [6] Palvelu- ja järjestelmämäärittelyryhmä (TSG Service and System Aspects, TSG SA) vastaa UMTS:n yleistä järjestelmäarkkitehtuurin ja järjestelmätason palvelukyvykkyyksien (service

8 Iu-rajapinta 7 capability) suunnittelusta. Tämä sisältää mm. toimintojen sijoittamisen määriteltyihin alijärjestelmiin, palveluiden, palvelukyvykkyyksien ja arkkitehtuurin ja laskutuksen kehittäminen sekä turvallisuusominaisuuksien määrittely. [7] Radioliityntäverkkomäärittelyryhmä (TSG Radio Access Network, TSG RAN) vastaa ilmatierajapinnan ja radioverkkoarkkitehtuurin sekä siihen liittyvien toimintojen, rajapintojen ja protokollien määrittelystä. Yhtenä työryhmistä toimii arkkitehtuuriryhmä, joka vastaa Iurajapintojen määrittelystä.[8] 3. UMTS-JÄRJESTELMÄ UMTS-järjestelmä on mallinnettu toiminnallisin ja fyysisin perustein. Seuraava kuva esittää fyysisin perustein mallinnetun UMTS-järjestelmän. Se jakaa järjestelmän verkkoalueisiin (domain). Kuva esittää myös UMTS-järjestelmän referenssipisteet. Home Network Domain [Zu] Cu Uu Iu [Yu] Serving Network Domain Transit Network Domain USIM Domain Mobile Equipment Domain Access Network Domain Core Network Domain User Equipment Domain Infrastructure Domain Kuva 2. UMTS:n verkkoalueet ja referenssipisteet [9] Matkaviestinalue (User Equipment domain) koostuu radiolähetystä, sovelluksia ja tilaajaa koskevista toiminnoista. Liityntäverkkoalue (Access Network domain) hallitsee liityntäverkon resursseja ja tarjoaa tilaajille pääsyn palveluihin. Palveleva verkkoalue (Serving Network domain) osana runkoverkkoa (Core Network domain) tarjoaa siihen yhteydessä oleville matkaviestimille paikalliset toiminnot kuten puheluiden ja palveluiden kytkemisen ja käyttäjätiedon siirron. Kotiverkkoalue (Home Network domain) vastaa matkaviestimen sijainnista riippumattomista toiminnoista kuten tilaajaliittymien hallinnasta. [9] Toiminnalliseen jakoon palataan myöhemmin kappaleessa VERKKOARKKITEHTUURI 3GPP:n määrittelemä UMTS:n verkkoarkkitehtuuri perustuu GSM:n verkkoalijärjestelmästä (Network Subsystem) kehitettyyn runkoverkko (Core Network, CN) ja ETSI:n ja ARIB:n

9 Iu-rajapinta 8 yhteistyönä kehittämään WCDMA-radiopääsysuunnitelmaan, UTRA:an, perustuva radioliityntäverkko (Universal Terrestrial Radio Access Network, UTRAN), katso kuvaa UMTS:n verkkoarkkitehtuuri [10] UTRAN Uu Iub Iu RNS Core Network UE Node B Node B RNC WMSC/ VLR MAP GMSC PLMN/ PSTN/ ISDN UE RNS Iur Gs MAPe HLR SCP CAP Node B UE Node B RNC 3G- SGSN Gn GGSN Internet Intranet Kuva 3. UMTS:n verkkoarkkitehtuuri [10] Matkaviestimiä (User Equipment, UE) käytetään UMTS-verkkoon liittymiseen ja palveluiden tilaamiseen. Ne ovat yhteydessä radioliityntäverkkoon ilmatierajapinnan Uu yli. Radioliityntäverkko erottaa kaikki sen käyttämään tekniikkaan liittyvän toiminnallisuuden muusta liitynnän tarvitsemasta toiminnallisuudesta [9]. UTRAN:in tarjoaman Iu-rajapinnan yli kytketty runkoverkko huolehtii radioverkkoriippumattomasta toiminnallisuudesta, tietoliikenne- ja UMTS:n verkkopalveluista kuten tilaaja- ja liikkuvuuden hallinnasta Radioliityntäverkko UMTS:n radioliityntäverkko koostuu radioverkkojärjestelmistä (Radio Network System, RNS). Radioverkkojärjestelmä hallitsee solujensa radioresursseja ja allokoi niitä yhteyden muodostamiseksi matkaviestimen ja runkoverkon välillä. Yhdessä radioverkkojärjestelmässä on yksi radioverkko-ohjain (Radio Network Controller, RNC) ja yksi tai useampia tukiasemia (Node B). Radioverkko-ohjain on vastuussa radioverkkojärjestelmän resurssien hallinnasta. Tukiasema on vastuussa radiolähetyksestä ja -vastaanotosta yhdessä tai useammassa solussa. Radioliityntäverkko tukee kaksisuuntaista reittitoistetta (macro diversity) eli matkaviestin on rinnakkain yhteydessä useampaan soluun. Näistä reittitoistehaaroista (macro diversity branch) tuleva informaatio yhdistellään radioverkko-ohjaimessa. Kun matkaviestin liikkuu radioliityntäverkon palvelualueella (Service Area), lisätään uusia, parempia haaroja

10 Iu-rajapinta 9 aiheuttamatta keskeytystä palvelulle. Tätä ominaisuutta kutsutaan pehmeäksi kanavanvaihdoksi (Soft Handover). Pehmeää kanavanvaihto-ominaisuutta tuetaan yli radioverkkojärjestelmän, minkä takia on määritelty Iur-rajapinta radioverkkojärjestelmien yli kappaleessa 3.1 esitetyn toiminnallisen jaon toteuttamiseksi. Samasta syystä radioverkkojärjestelmillä on loogiset roolit suhteessa matkaviestimen yhteyteen. Matkaviestimen muodostaessa ensimmäistä yhteyttään runkoverkkoon radioverkkojärjestelmä, johon se silloin on yhteydessä, kutsutaan palvelevaksi radioverkkojärjestelmäksi (Serving RNS). Se vastaa matkaviestimen yhteydestä, ja niitä on yksi jokaiselle matkaviestimelle. Pehmeän kanavanvaihdon myötä radioverkkojärjestelmiä, joiden kautta haaroja kulkee, kutsutaan haararadioverkkojärjestelmäksi (Drift RNS). Matkaviestimen kaikkien haarojen kulkiessa yhden haararadioverkkojärjestelmän kautta voidaan suorittaa palvelevan radioverkkojärjestelmän uudelleensijoittaminen (Serving RNS Relocation). Kovaa kanavanvaihtoa (Hard Handover) tuetaan esimerkiksi tilanteissa, joissa suoritetaan taajuuksien välinen kanavanvaihto (Inter Frequence HO) tai Iur-rajapintaa ei ole toteutettu Runkoverkko Radioliityntäverkon ja runkoverkon välinen toiminnallinen jako mahdollistaa erityypisten runkoverkkojen liittämisen UTRAN:iin. 3GPP:n standardoiman UMTS:n runkoverkko perustuu GSM:n verkkoalijärjestelmään, joka jakautuu kahteen verkkoalueeseen (domain). Piirikytketty runkoverkkoalue koostuu WMSC-VLR:stä ja yhdyskeskuksesta (Gateway MSG) ja tarjoaa piirikytkettyjä puhe- ja datapalveluita sekä kytkettävyyttä muihin piirikytkettyihin verkkoihin. Pakettikytketty runkoverkkoalue koostuu 3G-SGSN:stä ja GGSN:stä ja tarjoaa pakettikytkettyjä Internetpalveluita sekä kytkettävyyttä muihin IP-kytkettyihin verkkoihin. Kotirekisteri (HLR) ja palvelukytkentäpiste (SCP) liikkuvuus-, tilaaja- ja älyverkkopalvelut Toiminnalliset kerrokset UMTS:n tarjoamat tiedonsiirtopalvelut toteutetaan radioverkon kantajapalveluina (Radio Access Bearer, RAB) matkaviestimen ja runkoverkon välillä. RAB kattaa kaikki radioliityntään vaadittavat toiminnot. RAB tarjoaa sekä ohjaus- että käyttäjätiedon kuljetuksen sekä piiri- että pakettikytketylle liikenteelle halutulla palvelulaadulla. Liityntä

11 Iu-rajapinta 10 tarvitsee lisäksi muuta toiminnallisuutta. Tämä toiminnallisuujako on mallinnettu kuvan Toiminnalliset kerrokset mukaisesti. CM, MM, GMM, SM & user data Non-Access Stratum SAP SAP Radio Protocols Radio Protocols Iu protocols Iu protocols Access Stratum UE Uu UTRAN Iu CN Kuva 4. Toiminnalliset kerrokset [11] Radiopääsykerros (Access Stratum, AS) sisältää kaiken radioliityntään tarvittavan toiminnallisuuden ja toiminnallisuuden toteuttamiseen tarvittavat ohjaus- ja käyttäjätason protokollat. AS toteuttaa käyttätiedon kuljetuksen eli RAB:t ja RAB:ien hallinnan. Radiopääsyyn liittymätön kerros (Non-Access Stratum, NAS) koostuu muista liittymän toiminnoista. Näitä toimintoja ovat yhteydenohjaus (Connection Management, CM), liikkuvuuden hallinta (Mobility Management, MM & GPRS MM, GMM) ja istunnon hallinta (Session Management, SM). Lisäksi NAS:n läpi kulkee käyttäjätieto. AS tarjoaa palveluitaan NAS:lle palvelusaantipisteiden (Service Access Point, SAP) kautta. [11] 3.2 PALVELUT UMTS tarjoaa kahdenlaisia tietoliikennepalveluita (telecommunication service). Verkkopalvelut (bearer service) ovat palvelulaatuhallintaa tukevia käyttäjätiedon siirtopalveluita. Verkkopalvelut luovat palvelualusta, jonka päälle voidaan rakentaa nopeasti standardoimattomia, operaattorikohtaisia tiedonsiirtosovelluksia. Telepalvelut (teleservice) määrittelevät kaikki tarvittavat tiedonsiirto-ominaisuudet, kuten esimerkiksi puhe- tai videokoodekit, matkaviestimissä, keskuksissa ja jopa erikoispalvelimissa. UMTS määrittelee vain peruspuhe- ja hätäpuhelupalvelut sekä lyhytsanomapalvelut. [12] Teleservices Bearer service TE TAF MT UMTS network Transit network Terminating network TE ME Kuva 5. UMTS:n perustietoliikennepalvelut [12]

12 Iu-rajapinta 11 Verkkopalvelut toteutetaan RAB:eilla ja ovat siis toteutettu radiopääsykerroksella (AS). Telepalveluiden lisäominaisuudet kuuluvat NAS:lle. Verkkopalvelut jaetaan neljään liikenneluokkaan: kysymys-vastaus luokka (conversational class), virtaava luokka (streaming class), interaktiivinen luokka (interactive class) ja taustaluokka (backgroung class). Verkkopalveluille ja samalla RAB:ille on määritelty seuraavan taulukon laatuattribuutit. Taulukko 1. Verkkopalveluiden laatuattribuutit [13] Liikenneluokka Kysymys-vastaus Virtaava Interaktiivinen Tausta Maksimi bittinopeus X X X X Järjestyksen säilyminen X X X X SDU-koko tieto X Luotettavuus X X X Siirtoviive X X Taattu bittinopeus X X Liikenteen käsittelyprioriteetti X Allokointi- ja pitoprioriteetti X X X X 4. IU-RAJAPINNAN PERIAATTEET UMTS-järjestelmässä Iu-rajapinnalla on kaksi fyysisistä ilmentymää (instance), kuten kuvasta UMTS:n verkkoarkkitehtuuri [10] voidaan havaita. Iu-rajapinta kytkee sekä piirikytketyn että pakettikytketyn runkoverkkoalueen yhteiseen radioverkkoon. 4.1 IU-RAJAPINNAN STANDARDOINTI Pääasiallisen vastuun avoimen Iu-rajapinnan standardoinnista kantaa TSG RAN WG 3, joka vastaa UTRAN:n arkkitehtuurin ja rajapintojen määrittelystä. TSG CN WG 1 huolehtii Iurajapinnan yli kuljetettavien ilmatierajapinnan verkkokerrosprotokollien, kuten liikkuvuuden hallinta (Mobility Management, MM) ja puhelunohjaus (Call Control, CC), standardoinnista. Samalla se huolehtii verkkokerrosprotokollien liittämisestä radioverkkokerroksen ohjaustason sovellusosaan, katso lukua 4.3. Näiden kahden ryhmän koordinoinnista ja yleisestä arkkitehtuurin määrittelystä, myös rajapintojen osalta, vastaa TSG SA WG 2. TSG RAN WG 3:n tuottamat määrittelyt hyväksyy ja mahdolliset ristiriitatilanteet ratkaisee TSG RAN. Iu-rajapinnan periaatteita ja toteutusta kuvaa joukko teknisiä määrittelyitä ja teknisiä raportteja (Technical Report, TR). Seuraavassa on lueteltu Iu-rajapintaa koskevat määrittelyt.

13 Iu-rajapinta 12 Taulukko 2. 3GPP:n Iu-rajapinnan tekniset määrittelyt Alue Numero Nimi TSG Iu-rajapinnan yleiset periaatteet ja vaatimukset Iu Principles SA UTRAN:n yleinen kuvaus UTRAN Overall Description RAN Iu-rajapinnan yleiset asiat ja periaatteet UTRAN Iu Interface: General Aspects and Principles RAN Iu-rajapinnan fyysinen kerros UTRAN Iu Interface Layer 1 RAN Iu-rajapinnan merkiannon kuljetus UTRAN Iu Interface Signalling Transport Iu-rajapinnan merkinantosovellus UTRAN Iu Interface RANAP Signalling RAN RAN Iu-rajapinnan käyttäjätiedon kuljetuspalvelu ja kuljetuspalvelun merkinanto UTRAN Iu Interface Data Transport and Transport Signalling RAN Iu-rajapinnan käyttäjätaso Iu Interface CN-UTRAN User Plane Protocols RAN 4.2 IU-RAJAPINNAN YLEISET PERIAATTEET Koska Iu-rajapinnan katsotaan kuuluvan osaksi UTRAN:ia, tavoitteena on, että Iu-rajapinnat olisivat mahdollisimman yhtenäiset. Iu-rajapinnalla runkoverkon suuntaan samaa periaatetta noudatetaan riippumatta siitä, mihin runkoverkkoalueeseen ollaan yhteydessä. Nämä periaatteet on tiivistetty kolmeen suunnittelulähtökohtaan Iu-rajapinnan osalta. [14] UTRAN tarjoaa yhteisen joukon radioverkon kantajapalveluita (RAB) runkoverkolle riippumatta UTRAN:iin kytketystä runkoverkkoelementistä, WMSC tai 3G-SGSN. UTRAN:n ja runkoverkon välillä on yhtenäinen toiminallisuuden jako riippumatta UTRAN:iin kytketystä runkoverkkoelementistä, WMSC tai 3G-SGSN. Radioverkon ohjaustason merkinanto ei ole riippuvainen kuljetuskerrosten valinnasta. On kuitenkin annettu mahdollisuus, että tarvittaessa joitakin verkkoalueeseen liittyviä erikoisominaisuuksia voidaan toteuttaa. 4.3 YLEINEN PROTOKOLLA-ARKKITEHTUURI UTRAN jakaa Iu-rajapinnat kahteen kerrokseen ja kolmeen tasoon, katso kuvaa Iurajapintojen referenssimalli [11]. Referenssimallin sisältämä toiminnallisuus ja protokollat

14 Iu-rajapinta 13 sijaitsevat kokonaan radiopääsykerroksella (AS). Malli perustuu kerrosten ja tasojen loogiseen riippumattomuuteen, joka johtaa siihen, että protokolla tai kokonainen protokollapino voidaan vaihtaa niin halutessa [11]. Radioverkkokerros Ohjaustaso SS7:n sovellusosa Käyttäjätaso Käyttäjäliikenteen tietovirrat Kuljetusverkkokerros Siirtoverkon käyttäjätaso Siirtoverkon ohjaustaso ALCAP Siirtoverkon käyttäjätaso Merkinannon siirtopalvelu Merkinannon siirtopalvelu Käyttäjäliikenteen siirtopalvelu ATM Fyysinen kerros Kuva 6. Iu-rajapintojen referenssimalli [11] Pystysuunnassa referenssimalli jakaa rajapinnan radioverkkokerrokseen (radio network layer) ja kuljetusverkkokerrokseen (transport network layer). Radioverkkokerros koostuu kaikista UTRAN:iin liittyvistä asioista. Kuljetusverkkokerros perustuu jo standardoituun kuljetustekniikkaan. UTRAN ei aseta mitään lisävaatimuksia valitulle kuljetustekniikalle standardoitujen ominaisuuksien lisäksi. [11] Ohjaustaso Pystysuunnassa käyttäjätaso koostuu sovellusosan protokollassa ja sovellusprotokollan sanomien kuljetukseen tarvittavasta merkinannon siirtopalvelusta (signalling bearer). Sovellusprotokollan tehtäviä on mm RAB:ien pystytys. Palveluiden parametrit ovat yleisiä, eivätkä liity suoraan mihinkään kuljetustekniikkaan, katso taulukko Verkkopalveluiden laatuattribuutit [13]. Merkinannon siirtopalvelu voi olla sama kuin siirtoverkon ohjaustasolla. [9] Käyttäjätaso Käyttäjätaso koostuu käyttäjien tietovirroista (data stream) ja käyttäjäliikenteen siirtopalvelusta (data bearer). Tietovirtojen siirtoa kuvaa yksi tai useampi käyttäjätasoprokolla, katso lukua 5.2. [9]

15 Iu-rajapinta Siirtoverkon ohjaustaso Siirtoverkon ohjaustason tehtävänä on muodostaa käyttäjäliikenteen siirtopalvelun yhteyksiä käyttäjätason käytettäväksi ohjaustason toimeksiannosta. Taso koostuu käyttäjäliikenteen siirtopalvelun kuljetustekniikasta riippuvasta merkinantoprotokollasta (ALCAP) ja protokollan tarvitsemasta merkinannon siirtopalvelusta. Yhteyksien muodostus ja ohjaus tapahtuvat reaaliajassa. Siirtoverkon ohjaustaso toimii kokonaan kuljetusverkkokerroksella, eikä tarvitse radioverkkokerroksen radioteknologiasta riippuvaa tietoa toimiakseen. Siirtoverkon ohjaustaso käyttää vain yleisiä kantajapalvelun määritelmiä (bearer parameters). Tämä mahdollistaa sovellusprotokolla täydellisen riippumattomuuden käyttäjätason käyttäjäliikenteen siirtopalvelusta. ALCAP:ia ei käytetä merkinannon siirtopalveluyhteyksien muodostamiseen. Nämä yhteydet muodostetaan verkonhallinnalla. Iu-rajapinnan verkonhallinta voi käyttää samoja protokollia kuin ALCAP, mutta nämä eivät kuulu standardoinnin piiriin. [9] 5. RADIOVERKKOKERROS Radioverkkokerroksella toimivat UTRAN:n ohjaus- ja käyttäjätasot, katso kuvaa Iurajapinnan radioverkkokerros. Ohjaustaso RANAP Käyttäjätaso Radioverkkokerros Käyttäjätasoprotokolla Kuva 7. Iu-rajapinnan radioverkkokerros Ohjaustason tehtävänä on hallita RAB:ja ja tarjota palvelunsaantipiste (SAP) radiopääsyyn liittymättömän kerroksen (NAS) protokollille. Käyttäjätaso tarjoaa palvelunsaantipisteen käyttäjäliikenteelle ja kuljettaa sen RAB:lla. 5.1 RANAP Ohjaustason radioverkkokerroksen protokollana Iu-rajapinnalla toimii RANAP (Radio Access Network Application Part). Se on yhteiskanavamerkinantojärjestelmän (SS7) sovellusosa (Application Part), joka on erityisesti suunniteltu Iu-rajapinnalle käytettäväksi. RANAP:ia käytetään sekä piiri- että pakettikytkellä runkoverkko-osalla. Se määrittelee kaikki mekanismit runkoverkon ja UTRAN:n välisten proseduurien käsittelemiseksi. Tämän lisäksi

16 Iu-rajapinta 15 RANAP kuljettaa läpinäkyvästi NAS:lla toimivien ilmatierajapinnan verkkokerrosprotokollien sanomia matkaviestimelle UTRAN:n yli. Merkinannon hallitsemiseksi RANAP erottaa yksittäiset matkaviestimet protokollatason tunnisteella. [14] Proseduurit muodostuvat perusproseduureista (Elementary Procedure). Perusproseduuri on radioverkkojärjestelmän ja runkoverkon välisen vuorovaikutuksen (interaction) yksikkö. Perusproseuduuri sisältää aloitussanoman ja mahdollisen vastaussanoman. Perusproseduurit luokitellaan vastaussanoman olemassaolon perusteella vastauksellisiin ja vastauksettomiin. Vastaussanoma ilmoittaa, onko sanoma vastaanotettu tai proseduuri suoritettu loppuun onnistuneesti vai proseduurin suoritus epäonnistunut tai ajastin lauennut. [15] RANAP-proseduurit Perusproseduureista muodostetuilla 15 proseduurilla voidaan muodostaa, ylläpitää ja purkaa RAB:ja, hakea (page) matkaviestintä seurata tilaajan liikettä palvelualueella (Service Area), ja siirtää NAS-sanomia. Seuraavassa proseedurit on esitelty. [15] Relocation-proseduuri Relocation-proseduuri käytetään palvelevan radioverkkojärjestelmän toiminnallisuuden uudelleen sijoittamiseen toiseen radioverkkojärjestelmään. Pehmeää kanavanvaihtoa käytettäessä Relocation-proseduuria käytetään, kun kaikki matkaviestimen reittitoistehaaroista kulkevat yhden haararadioverkkojärjestelmän kautta. Tämä tapahtuu ilman, että käyttöönannettuja radioresoursseja joudutaan muuttamaan. Kovassa kanavanvaihdossa vaihdetaan palvelevan radioverkkojärjestelmän sijainti samalla, kun vaihdetaan käytettävät radioresurssit Radio Access Bearer Assignment -proseduuri Radio Access Bearer Assignment proseduurilla pystytetään, uudelleenneuvotellaan tai puretaan RAB:ja yhdelle matkaviestimelle. Yhdellä proseduurilla voidaan saman aikaisesti käsitellä yhtä tai useampaa RAB:ia. Tätä proseduuria voidaan käyttää vasta sitten, kun radioliityntäverkko ja matkaviestin ovat muodostaneet merkinantoyhteyden RRCprotokollalla.

17 Iu-rajapinta Iu Release -proseduuri Proseduurilla vapautetaan kaikki yhden matkaviestimen ohjaus- ja käyttäjätason resurssit Iurajapinnalla. Proseduuria käytetään onnistuneen Relocation-proseduurin, UTRAN:n pakottamasta syystä tai runkoverkon ja matkaviestimen transaktion päättymisen jälkeen Overload Control -proseduuri Overload Control proseduuria käytetään yksinkertaiseen radioverkkokerroksen merkinannon vuonohjaukseen. Sitä käytetään silloin, kun joko runkoverkon tai radioliityntäverkon prosessointi tai merkinantoyhteys ylikuormittuu Reset-proseduuri Reset:llä uudelleen alustetaan runkoverkon tai UTRAN:n puoli Iu-rajapinnasta virhetilanteen sattuessa. Proseduuri alustaa koko radioverkko-ohjaimen uudelleen. Runkoverkon puolella uudelleenkäynnistys voidaan rajoittaa koskemaan vain kyseistä Iu-ilmentymää vastaaviin prosesseihin Common Id-proseduuri Common Id proseduurilla runkoverkko siirtää käyttäjän kansainvälisen matkaviestintilaajan numeron (IMSI) radioverkkoon tiedoksi siitä, että matkaviestin on saapunut kyseisen radioverkkojärjestelmän palvelualueelle. IMSI:n avulla radioverkko-ohjain pystyy tarkistamaan, onko sillä jo merkinantoyhteys matkaviestimen kanssa, kun runkoverkko aloittaa yhteyden muodostuksen hakuproseduurilla Paging-proseduuri Käyttäjätason yhteyden pystytys joutilaalle (idle) matkaviestimelle aloitetaan yhteyden luomisella runkoverkon ja matkaviestimen välille haulla Trace Invocation-proseduuri Trace Invocation:llä runkoverkko pyytää UTRAN:ia tekemään pöytäkirjaa matkaviestimen ja UTRAN:n välisen yhteyden tapahtumista ja parametreistä. yhden

18 Iu-rajapinta Cipher Mode Control -proseduuri Cipher Mode Control proseduurilla runkoverkko ohjaa salauksen toimintatilaa UTRAN:ssa. Proseduurilla valitaan haluttu salausalgoritmi ja avain ja käynnistetään sekä ohjaus- että käyttäjätason tiedon salaus CN Information Broadcast -proseduuri Runkoverkko asettaa ja muuttaa UTRAN:n yleislähetyskanavalla lähettämää järjestelmätietoa. Proseduurilla siirrettävä ja kanavalla lähetettävä tieto on läpinäkyvää radioverkolle. Proseduurissa siirretään myös UTRAN:lle tieto siitä, millä maantieteellisellä alueella yleislähetyskanavan asetettu järjestelmätieto lähetetään Direct Transfer-proseduuri RANAP pystyy siirtämään läpinäkyvästi Iu-rajapinnan yli ylemmän kerroksen merkinantosanomia matkaviestimen ja runkoverkon välillä. UTRAN:n ei tarvitse tulkita näitä sanomia vaan siirtää ne RRC-yhteyttä pitkin matkaviestimelle. Tätä palvelua käyttävät ilmatierajapinnan verkkokerroksen protokollat kuten CM, MM tai SM. Nämä sanomat kuljetetaan Direct Transfer sanomien parametreina Initial UE Message -proseduuri Initial UE Message aloittaa Iu-rajapinnan merkinantoyhteyden pystytyksen radioverkkoohjaimen suunnasta silloin, kun ensimmäinen verkkokerroksen merkinantosanoma saapuu matkaviestimen suunnasta esimerkiksi haku-sanoman vastaukseksi tai liikkuvuuden hallinnan (MM) sijainnin päivittämiseksi. Proseduuri siirtää verkkokerroksen sanoman läpinäkyvästi UTRAN:n läpi Location Reporting Control -proseduuri Runkoverkko voi käynnistää UTRAN:n raportoimaan siihen yhteydessä olevan matkaviestimen paikkatietoja. Proseduuria käytetään raportoinnin käynnistämiseen, muuttamiseen ja keskeyttämiseen Location Reporting -proseduuri Location Reporting siirtää paikkatietoraportteja radioverkosta runkoverkkoon.

19 Iu-rajapinta Error Indication -proseduuri Virheilmoitusproseduuria käytetään siirtämään RANAP:n toimintaan liittyviä virheilmoitussanomiem kuljettamiseksi Iu-rajapinnan yli RANAP-merkiantoyhteyden toimintatavat Seuraava taulukko ilmaisee proseduurien käyttämät merkinantoyhteyden toimintatavat eli moodit. Moodi ilmaisee sen, onko proseduuri yleinen (global) vai matkaviestinkohtainen (dedicated). Yleisellä proseduurilla käsitellään koko Iu-rajapinnan ilmentymää kuten esimerkiksi radioverkon uudelleenalustuksessa. Matkaviestinkohtaisilla proseduureilla vaikutetaan yhteen matkaviestimeen tai sen yhteyksiin. Yleiset proseduurit käyttävät yhteydetöntä SCCP-merkinantoyhteyttä ja matkaviestinkohtaiset käyttävät yhteydellistä SCCP-yhteyttä. Taulukko 3. Proseduurien yhteysmoodit [15] Proseduuri Moodi Relocation Matkaviestinkohtainen Radio Access Bearer Assignment Iu Release Overload Control Reset Common Id Paging Trace Invocation Cipher Mode Command CN Information Broadcast Direct Transfer Initial UE Message Location Reporting Control Location Report Error Indication Matkaviestinkohtainen Matkaviestinkohtainen Yleinen Yleinen Matkaviestinkohtainen Yleinen Matkaviestinkohtainen Matkaviestinkohtainen Yleinen Matkaviestinkohtainen Matkaviestinkohtainen Matkaviestinkohtainen Matkaviestinkohtainen Yleinen

20 Iu-rajapinta IU-RAJAPINNAN KÄYTTÄJÄTASON PROTOKOLLA Iu-rajapinta käyttää käyttäjätasoprotokollaa (Iu User Plane [UP] Protocol) käyttäjäliikenteen siirtämiseen rajapinnan yli. Käyttäjätasoprotokolla tarjoaa palvelusaantipisteen radiopääsyyn liittymättömälle kerrokselle (NAS). Osana radiopääsykerrosta protokolla vastaa kaikista NAS:n tietovirtojen käsittelyyn ja siirtämiseen palvelusaantipisteiden välillä tarvittavista palveluista ja toiminnoista. Yhtä käyttäjätasoprotokollailmentymää kohden voi olla yksi tai useampi tietovirta. Palvelusaantipiste tunnetaan nimellä DC SAP (Dedicated Control SAP). [16] Käyttäjätasoprotokolla on käytännössä kehysprotokolla Iu-rajapinnan yli. Se on yhteinen kummallekin runkoverkkoalueelle. Sen suunnittelulähtökohdaksi on otettu palvelulähtöisyys ennemminkin kuin runkoverkkoalue- tai telepalvelulähtöisyys. Tämä tarkoittaa, että protokolla on käytetystä runkoverkkoalueesta ja telepalvelusta riippumaton muuten kuin aivan erityisten ominaisuuksien osalta, se sisältää joukon toimintoja, joita käynnistetään RABkohtaisesti, ja tarjoaa joustavuutta vielä tuntemattomien palveluiden toteuttamiseksi [17]. Protokolla myös huolehtii liittymisestä kuljetusverkkokerrokseen. Yhteyden muodostuksen aloittamisesta protokollalla vastaa palveleva radioverkko-ohjain. [16] Siirtotavat Käyttäjätasoprotokolla tukee kahta pääsiirtomoodia, joista toinen jakautuu vielä kahteen alisiirtomoodiin [17] [18]. Päämoodit ovat läpinäkyvätapa (transparent mode) ja tukevatapa (support mode). Seuraavassa on tutkittu niiden ominaisuuksia ja käyttötarkoitusta hieman tarkemmin Läpinäkyvämoodi Läpinäkyvää moodia käyttävät RAB:t, jotka eivät tarvitse muita erityisiä ominaisuuksia käyttäjätasoprotokollalta kuin käyttäjätiedon siirron. Seuraava kuva havainnollistaa läpinäkyvän moodin toimintaa. Kuten kuvasta näkyy läpinäkyvämoodi ei prosessoi siirrettävää tietoa.

21 Iu-rajapinta 20 Iu Interface UTRAN CN RNL-SAP Non-Access Stratum Access Stratum Iu UP Layer in transparent mode Iu UP Layer in transparent mode Radio Interface Protocols TL-SAP: AAL-SAP/ GTP-SAP TL-SAP: AAL-SAP/ GTP-SAP Kuva 8. Läpinäkyvämoodi [19] Päätös läpinäkyvän moodin käytöstä tekee runkoverkko RAB:n pystytyksen yhteydessä perustuen esimerkiksi RAB:n ominaisuuksiin. Moodin käyttö viestitetään ohjaustasolla jokaisen RAB:n pystytyksen ja uudelleensijoituksen yhteydessä. Käyttäjätasoprotokolla ilmaisee sisäisesti moodin käytön käyttäjätasoa muodostettaessa. Moodia ei voida vaihtaa ilman, että samalla vaihdetaan RAB:ia. Kuljetuskerroksen palvelusaantipisteen valinnan AAL-SAP:iin tai GTP-SAP:iin sitoo käytetty runkoverkkoalue, katso kappaletta 6. [17] Läpinäkyvää moodia voidaan käyttää pakettikytketyn verkkoalueen GTPprotokollatietoyksiköiden (Protocol Data Unit, PDU) tai piirikytketyn verkkoalueen rajoittamaton digitaalisen tiedonsiirron (Unrestricted Digital Information, UDI) protokollatietoyksiköiden siirtoon. Seuraavassa on kuvattu läpinäkyvän moodin PDU:n kehysrakenne. [17] Bits Payload 4... Octets n Kuva 9. Läpinäkyvämoodin protokollatietoyksikön kehysrakenne [17]

22 Iu-rajapinta 21 PDU:illa ei ole otsikkokenttiä (header field) ja niiden pituus on vaihteleva, eivätkä ne sisällä pituuden ilmoittavaa kenttää Tukevamoodi Tukevaa moodia käyttävät vastaavasti ne RAB:t, jotka tarvitsevat erityisiä ominaisuuksia käyttäjätiedon siirron lisäksi. Tukevamoodi sisältää kaksi alimoodia, joita käsitellään hieman myöhemmin. Seuraava kuva havainnollistaa tukevan moodin toimintaa. Kuvassa näkyvät myös siirrettävää tietoa prosessoivat toiminnot. Iu Interface UTRAN CN RNL-SAP Non-Access Stratum Access Stratum Iu UP Layer in support mode Iu UP Layer in support mode Radio Interface Protocols NAS Data Streams specific functions Frame Handler functions Procedure Control Functions Procedure Control Functions NAS Data Streams specific functions Frame Handler functions TL-SAP: AAL-SAP/ GTP-SAP TL-SAP: AAL-SAP/ GTP-SAP Kuva 10. Tukevamoodi [19] Kuten läpinäkyvälle moodille päätöksen moodin käytöstä tekee runkoverkko RAB:n pystytyksen yhteydessä perustuen esimerkiksi RAB:n ominaisuuksiin. On kuitenkin huomattava, että kaikki RAB:t eivät tarvitse samoja ominaisuuksia tukevassa moodissa. Moodin käyttö viestitetään ohjaustasolla ja käyttäjätasoprotokollalla kuten läpinäkyvässä moodissa. Moodia ei voida vaihtaa ilman, että samalla vaihdetaan RAB:ia. Kuljetuskerroksen palvelusaantipisteen valinnan sitoo käytetty runkoverkkoalue, katso kappaletta 6. [17] Tukevaa moodia voidaan käyttää AMR-koodekin protokollatietoyksiköiden siirtoon, koska ne tarvitsevat prosessointiohjaus- ja tietovirtakohtaisia toimintoja. Seuraavassa on kuvattu ensimmäisessä vaiheessa standardoitavan tukevan moodin PDU:n kehysrakenne.

23 Bytes Iu-rajapinta 22 Bits PME PCE PDU Type Frame Number Procedure Control Bitmap RAB Format Selection Control Field M M O Frame Control Part Frame Procedure Control Part PCE Time Alignment Control Field O 4 PCE Abnormal Event Control Field O 5 PCE Initialization Control Field Frame Header Check Frame Payload Check Sum Sum Payload Fields O 6 M 7 C 8-n Frame Check Sum Part Frame Payload Part C: Conditional = Ehdollinen M: Mandatory = Pakollinen O: Optional = Valinnainen Kuva 11. Tukevanmoodin protokollatietoyksikön kehysrakenne Tyyppi 0 [19] Verrattuna läpinäkyvään moodiin tukevamoodi lisää otsakekentän, joka sisältää kolme osaa: kehyksen ohjausosa (Frame Control Part), kehyksen prosessoinnin ohjausosa (Frame Procedure Control Part) ja kehyksen virheentarkistusosa (Frame Check Sum Part). Hyötykuormakentän koko riippuu käytetystä alimoodista Määritellyt palvelutietoyksikkökoot Määriteltyjä SDU-kokoja käytetään silloin, kun tiedetään NAS-yhteyden käyttävän vain ennaltatunnettuja kokoja. Hyvänä esimerkkinä käy AMR-koodekki, jonka käyttämä SDUkoko riippuu koodekin käyttämästä tilasta. Tämä tila voi vaihdella yhteyden aikana. SDUkoot neuvotellaan käyttäjätasoprokollayhteyden muodostuksen yhteydessä. SDU-kokojen ennaltamäärittely helpottaa verkkoelementtien toteutusta, koska silloin se pystyy varautumaan yhden yhteyden vaatimuksiin Vaihtelevamittaiset palvelutietoyksikköt Toinen vaihtoehto on, että SDU-koot voivat vaihdella. Tällöin SDU:hun liitetään koon ilmaiseva kenttä. Tämä vaatii, että verkkoelementtien täytyy valmistautua käsittelemään peräkkäin saapuvia rajattomasti vaihtelevia SDU:ita Tuettavat toiminnot [16] Frame Handler toiminto Tämä toiminto huolehtii palvelutietoyksikköjen (Service Data Unit, SDU) kehystämisestä ja kehyksen poistosta. Se asettaa kehyksen ohjausosan PDU:hun ja

24 Iu-rajapinta 23 huolehtii, että siinä on oikea semantiikka ja oikeat arvot. Samalla se huolehtii kytkeytymisestä kuljetusprotokollien kanssa. Procedure Control toiminnot Nämä toiminnot ohjaavat käyttäjätasoprotokollakeroksen proseduureja. Näitä proseduureja ovat mm aloitustiedon (initialisation information) vaihto yhteydenmuodostuksessa ja protokollakehyksien lähetysajan tahdistus. Nämä toiminnot myös vastaavat kehyksen prosessoinnin ohjausosasta. NAS Data Streams kohtaiset toiminnot Nämä toiminnot voivat rajoitetusti manipuloida kehyksien hyötykuormaa. Samalla ne ovat vastuussa virhesumman laskemisesta ja tarkistamisesta. 6. KULJETUSVERKKOKERROS Kuljetusverkko kerroksen tehtävänä on tukea radioverkkokerroksen toiminnallisuutta. Kerros perustuu jo standardoituihin tekniikoihin, joita käytetään UMTS:n vaatimilla tavoilla. Kuljetusverkkokerroksella toimii kaksi tasoa. Siirtoverkon käyttäjätaso palvelee sekä radioverkkokerroksen ohjaustasoa että käyttäjätasoa. Näillä kahdella tasolla on omat suorituskykyvaatimuksensa. Ohjaustasolla kuljetusverkon tulee täyttää merkinannolle asetetut vaatimukset luotettavasta merkiantosanomien siirrosta. Käyttäjätasolla täytyy tukea RAB:eiden suorituskykyvaatimuksia rajapinnan osalta. Sitä varten on määritelty kaksi erillistä siirtoverkon käyttäjätasoa. Siirtoverkon ohjaustason tehtävänä on muodostaa radioverkon käyttäjätason tarvitsemat siirtoyhteydet. Kuljetuverkkokerroksesta on kaksi fyysistä ilmentymää UMTS-järjestelmässä kahdelle verkkoalueelle. Yksi palvelee piirikytkettyjä puhe- ja datapalveluita WMSC:n suuntaan ja toinen pakettikytkettyjä palveluita 3G-SGSN:n suuntaan. Näitä varten on luvussa 4 esitettyjen periaatteiden vastaisesti määritelty kaksi siirtoverkon käyttäjätasoa. Iu-rajapinnan kahta ilmentymää on tutkittu tarkemmin seuraavissa kappaleissa. 6.1 IU-RAJAPINTA PIIRIKYTKETTYYN VERKKOALUEESEEN Iu-rajapinta piirikytkettyyn verkkoalueeseen tukee UTRAN:n kytkemistä WMSC:hen. Pääasialliset käyttäjäpalvelut, joita RAB:eilla tuetaan, ovat reaaliaikaisia puhe- ja

25 Iu-rajapinta 24 datapalveluita. Nämä palvelut vaativat lyhyitä viiveitä ja tiukkaa synkronointia. Seuraavassa käsitellään tarvittavaa protokolla-arkkitehtuuria ja sen tarjoamia palveluita kuljetusverkkokerroksen kolmelle tasolle Protokolla-arkkitehtuuri Seuraavassa kuvassa esitellään Iu-rajapinnan protokolla-arkkitehtuuri piirikytketyille palveluille. Kuljetusverkkokerros Radioverkkokerros Ohjaustaso Käyttäjätaso RANAP Iu UP Protocol Siirtoverkon käyttäjätaso Siirtoverkon ohjaustaso Siirtoverkon käyttäjätaso Q SCCP Q MTP3b MTP-3B SSCF-NNI SSCF-NNI SSCOP SSCOP AAL5 AAL5 AAL2 ATM Physical Layer Kuva 12. Iu-rajapinnan protokolla-arkkitehtuuri piirikytkettyyn verkkoalueeseen [14] Rajapinnalla on toteutettu kaikki kolme tasoa. Arkkitehtuuri perustuu yhteisille fyysisen ja siirtoverkkokerroksille. Tämä mahdollistaa yhteisen transmissio- ja kuljetusverkon käytön kaikille tasoille. Näiden kerrosten päälle on rakennettu tasot niiden yksilöllisten vaatimusten mukaan Yhteiset protokollakerrokset Iu-rajapinnalla kaikille tasoille yhteisiä kerroksia ovat OSI-mallin kaksi alinta kerrosta. Fyysinen taso tarjoaa bittitason transmission fyysisen siirtomedian yli ja siirtoverkkokerros solmujen välisten linkkien muodostuksen, ylläpidon ja purun, virhetilanteista palautumisen ja datan kehystyksen ATM-kerros ATM-kerros tarjoaa ylemmälle kerrokselle I.361-mukaisen yhteydellisen solukytkentäisen tiedonsiirtopalvelun. Palvelu takaa solujärjestyksen säilymisen. Se tarjoaa ylemmistä kerroksista riippumattoman palvelun.

26 Iu-rajapinta Fyysinen kerros Fyysisen kerroksen tehtävänä on tarjota liityntäpinta fyysiselle kerrokselle, solujen kohdistaminen, solujärjestyksen säilyminen, transmissiolaadun hallinta, linjakellon erottaminen ja fyysisen kerroksen hälytyksien erottaminen ja muodostaminen. Ylemmälle kerrokselle tarjottava palvelu on riippumaton käytetystä fyysisen kerroksen tekniikasta. Muiden siirtoverkkojen, kuten SDH- tai PDH-linkkien, väliintuloa ei kielletä. Samoin fyysisen yhteyden osittainen käyttö (fractional use) tai käänteinen kanavointi (Inverse Multiplexing on ATM, IMA) ovat mahdollisia. Fyysinen kerros perustuu jo standardoituihin siirtotekniikoihin. Hyväksytyt tekniikat, niiden nopeudet ja referenssit standardeihin on listattu seuraavassa. [20] Taulukko 4. Fyysisen kerroksen tekniikat Tekniikka Nopeus (Mbps) Referenssi ETSI STM G.957 SONET STS-12c 622 T SONET STS-3c 155 T ETSI STM I & G.703 ETSI STM I & G.957 ITU STS-1 51 T ITU STM-0 51 ITU STM-0 51 G.957 J2 6,3 JT-G.703 & JT-G.704 E2 8 G.703 & G.704 E3 34 G.751 T3 45 G.703 & G.704 E1 2 ETS , G.704, TBR 013 & AF-PHY E1 2 G.703, G.704 & AF-PHY J1 1,5 Jt-431-a J1 1,5 JT-G.703 & JT-G.704 T1 1,5 G.703, G.704 & AF-PHY

27 Iu-rajapinta Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon ohjaustasolla Siirtopalvelun tehtävänä on kuljettaa RANAP-sanomia. Tämä aiheuttaa siirtopalvelulle vaatimuksia. Sen pitää pystyä takamaan luotettava siirto ohjaustason merkinantosanomille sekä yhteydellisessä että yhteydettömässä moodissa. Erottaakseen yksittäisten matkaviestimien transaktiot siirtopalvelu tarjoaa niille erilliset, itsenäiset yhteydet. Siirtopalvelu valvoo 'matkaviestinyhteyksiä' ja tarjoaa tilatietoa yhteyksistä ylemmille kerroksille. Samalla se tarjoaa verkko- ja reititystoimintoja, merkiantoverkon redundanssisuutta ja kuorman tasausta. Seuraavassa on esitelty piirikytketyn verkkoalueen merkinannon siirtopalvelu protokollapinoa. [21] SCCP SCCP tarjoaa neljä palveluluokkaa sovellusosan sanomien siirtoa varten: yhteydetön perusluokka (basic connectionless class), yhteydetön luokka solujärjestyksen säilymisellä (in-sequence delivery connectionless class), yhteydellinen perusluokka (basic connection-oriented class) ja vuo-ohjattu yhteydellinen luokka (flow control connection-oriented class). Yhteydellisellä palveluyhteydellä SCCP tunnistaa yksittäisten matkaviestimien yhteydet ja pystyy muodostamaan yhteydellisiä palveluyhteyksiä matkaviestinkohtaisesti. Palveluiden käyttöä ovat kuvattu taulukossa Proseduurien yhteysmoodit [15]. MTP3b MTP3b tarjoaa merkinantosanomille reititys-, erottelu- ja jakelutoiminnot. Lisäksi se huolehtii merkinantolinkin hallinnasta, kuormantasauksesta ja linkin vaihdosta yhdessä linkkiryhmässä. SSCF SSCF sovittaa MTP3-kerroksen sanomat SSCOP:n kuljetettavaksi. SSCOP SSCOP tehtävänä on muodostaa ja purkaa SSCOP-yhteyksiä sekä taata luotettava merkinantosanomien vaihto merkinanto-olioiden välillä. Luotettavan sanomavaihdon toteuttamiseksi on määritelty virheenkorjaus uudelleenlähettämällä,

28 Iu-rajapinta 27 merkiantoyhteyden vuonohjaus, virheistä ilmoittaminen ATM:n kerroshallinnalle ja merkinantolinkin ylläpidon varmistus [22]. AAL5 ATM-sovituskerros 5 sovittaa SSCOP:n vaatimukset ATM-kerroksen siirtopalvelua varten. SSCF:n, SSCOP:n ja AAL5:n muodostama pino tunnetaan myös merkinannon ATMsovituskerroksena (Signalling AAL,SAAL) Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon käyttäjätasolla Käyttäjätason siirtopalveluprotokolla on ATM-sovituskerros 2. AAL2 on suunniteltu sovelluksille, jotka käyttävät vaihtelevaa ja suhteellisen hidasta siirtonopeutta ja suhteellisen pieniä pakettikokoja sekä ovat herkkiä siirtoviiveen vaihteluille. Hyvä esimerkki tälläisestä yhteydestä on koodattu puhe matkapuhelinjärjestelmässä. Korkean siirtohyötysuhteen aikaansaamiseksi AAL2 kanavoi monta edellä kuvatun kaltaista yhteyttä, AAL2-yhteyttä, yhdelle ATM-yhteydelle. AAL2 käyttää vakiosiirtonopeuksista ATM-yhteyttä. Yksittäiset AAL2-yhteydet tunnistetaan toisistaan kanavatunnisteella (Channel Indentifier, CID) Siirtoverkon ohjaustaso Siirtoverkon ohjaustaso muodostaa käyttäjätasolle siirtoyhteyden ohjaustason pyynnöstä. Kuten kappaleessa todettiin, taso on riippuvainen käyttäjäliikenteen siirtopalvelusta, joka piirtkytketylle liikenteelle on AAL2. Tämä perusteella on valittu AAL2:n merkinantoprotokolla Q ALCAP:ksi. Merkinantosanomien kuljettamiseksi on määritelty MTP3b ja SAAL kuten ohjaustasolla luotettavan siirtoyhteyden saamiseksi. Q ja MTP3b kerrosten sovittamiseksi tarvitaan muunninkerrosta (Signalling Transport Converter, STC) Q [23] Q Merkinantoprotokolla muodostaa, ylläpitää ja purkaa päästä-päähän pisteestäpisteeseen AAL2-yhteyksiä AAL2-kykenevien solmujen yli. AAL2-yhteyksille käytetään sisäisiä (embedded) E.164-osoitteita ja AESA-muunnosta NSAPosoitemuodoista. Q tukee liikenteenhallintamekanismeja

29 Iu-rajapinta 28 vaihtelevanopeuksisien reaaliaikaisten AAL2-yhteyksien muodostamiseksi. Q pystyy neuvottelemaan seuraavista laatuparametreista yhteyden muodostuksen aikana. Nämä liikenteenhallintaparametrit tunnetaan nimellä linkkiominaisuudet (Link Characteristics). [24] Taulukko 5. Q :n linkkiominaisuudet Ominaisuus Maksimi CPS-SDU bittinopeus Keskimääräinen CPS-SDU bittinopeus Maksimi CPS-SDU:n koko Keskimääräinen CPS-SDU:n koko 6.2 IU-RAJAPINTA PAKETTIKYTKETTYYN VERKKOALUEESEEN Iu-rajapinta pakettikytkettyyn verkkoalueeseen tukee UTRAN:n kytkemistä 3G-SGSN:ään. Pakettikytketyn verkkoalueen palvelut ovat IP-pohjaisia Internet-palveluita. Tällä hetkellä niiden tarvitsemat laatupalvelut ovat vielä kehittymässä, mikä näkyy välillisesti myös rajapinnan protokolla-arkkitehtuurissa. Seuraavassa käsitellään määriteltyä protokollaarkkitehtuuria ja pakettikytketyn liikenteen tarvitsemia tasoja Protokolla-arkkitehtuuri Seuraavassa kuvassa esitellään Iu-rajapinnan protokolla-arkkitehtuuri pakettikytkettyyn verkkoalueeseen.

30 Iu-rajapinta 29 Radioverkkokerros Ohjaustaso Käyttäjätaso RANAP Iu UP Protocol Kuljetusverkkokerros Siirtoverkon käyttäjätaso SCCP Siirtoverkon ohjaustaso Siirtoverkon käyttäjätaso MTP3b CTP GTP-U SSCF-NNI SSCOP IP UDP IP AAL5 AAL5 ATM Physical Layer Kuva 13. Iu-rajapinnan protokolla-arkkitehtuuri pakettikytkettyyn verkkoalueeseen [14] Kuten voidaan havaita, rajapinnalla ei määritellä siirtoverkon ohjaustasoa. Tämän lisäksi ohjaustasolle on määritelty vaihtoehtoiset ratkaisut. Kuten piirikytketyn liikenteen Iurajapinnalle kaksi OSI-mallin alinta kerrosta ovat yhteisiä kaikille tasoille Yhteiset protokollakerrokset Iu-rajapinta käyttää samoja fyysisen ja siirtoyhteyskerroksen tekniikoita myös piirikytketyn verkkoalueen suuntaa. Katso kappaleet ja Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon ohjaustasolla Merkinannon siirtopalvelu pakettikytketyyn verkkoalueeseen siirtoverkon käyttäjäosa tarjoaa vaihtoehdon kappaleessa käsitellyn SAAL-pohjaisen signalointiyhteyden lisäksi SCCPsanomien kuljetukseen. Se perustuu Internet Protokollaan (IP) ja IETF:n SIGTRANtyöryhmän parhaillaan määrittelemään yleiseen kuljetusprotokollaan (Common Transport Protocol, CTP). IP tarjoaa MTP3:n kaltaiset reititys-, erotus- ja jakelutoiminnot. CTP:n tehtävänä on tarjota SS7:ää vastaavat luotettavuus-, turvallisuus-, yhteydenmuodostus- ja laatupalvelut. ATM-sovituskerros on AAL5, jonka liityntäpinta IP:hen on IETF:n standardien RFC 2225 ja RFC 1483 mukaiset 'Classical IP over ATM' ja 'Multiprotocol Encapsulation over AAL5' Siirtoverkon käyttäjätaso radioverkon käyttäjätasolla Radioverkon käyttäjätasolla pakettikytketyn verkkoalueen suuntaan rikotaan yhtäläisyyden periaatetta, katso kappaletta 4.2. AAL2:n sijasta käytetään kuvan Iu-rajapinnan protokolla-

31 Iu-rajapinta 30 arkkitehtuuri pakettikytkettyyn verkkoalueeseen [14] esittämää protokollapinoa. Seuraavassa on esitelty siirtoverkon käyttäjätaso [23]. GTP-U GPRS:ssä Gn- ja Gp-rajapinnoilla käytettyä tunnelointiprotokollan (GPRS Tunnelling Protocol, GTP) käyttäjätasoa käytetään myös UMTS:n Iu-rajapinnalla Gn- ja Gp-rajapintojen lisäksi. GTP:n tehtävänä on kuljettaa ylemmän käyttäjätason paketteja tunneloimalla ne GTP-polulle (GTP path). Polku on kahden verkkoelementin välinen yhteys, ja haluttaessa lähettää sanoma tiettyyn verkkoelementtiin osoitetaan sinne vievää polkua. GTP kanavoi usean käyttäjän yhteydet yhdelle polulle antamalla kaikkien matkaviestimen jokaiselle yhteydelle tunnelitunnisteen (Tunnel ID, TID) yhdellä polulla. GTP kapseloi radioverkkokerroksen SDU:t GTP-kehykseen PDU:iksi. GTP:n tunneliyhteydet ovat yhteydettömiä. [25] UDP UDP ja IP muodostavat GTP:n käyttämät yhteydettömät polut verkkoelementtien välille. UDP tarjoaa epäluotettavan yhteydettömän kuljetusyhteyden IETF-standardin RFC 768 mukaisesti. GTP:n käyttämä porttinumero on [23] IP Sekä IP versio 4 (RFC 791) että IP versio 6 (RFC 2460) voidaan käyttää. Kuten edellä todettu IP on yhteydetön verkkokerrosprotokolla, jonka avulla GTP-kehykset voidaan reitittää verkkoelementtien välillä. [23] AAL5 IP-paketit kuljetetaan AAL5-virtuaaliyhteyksillä. Virtuaaliyhteydet voivat olla UMTS-verkkoelementtien välisiä pisteestä-pisteeseen yhteyksiä tai IP-kerroksella reitittävien solmujen välillä. Kahden verkkoelementin välillä voi olla monta virtuaaliyhteyttä. 'Classical IP over ATM' vaatii yksiyhteen suhdetta IP-osoitteen ja virtuaaliyhteyden välille. Osoitteen ja yhteyden assosiointi tapahtuu vasteelementeissä Iu-rajapinnan yli. [23]

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station

Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Teknillinen Korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto Marko Kotilainen Tools and methods for testing Open Iub interface of WCDMA base transceiver station Espoo 14.1.2003 Valvoja: Prof. Sven-Gustav

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY T304/A01/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY WE CERTIFICATION OY OPERATOR LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address

Lisätiedot

ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares

ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY. Teemu Hares ADDING MULTIMEDIA RESOURCE FUNCTION PROCESSOR FUNCTIONALITY TO MOBILE MEDIA GATEWAY Teemu Hares 28.1.2003 Perustietoja diplomityöstä Tehty Ericssonille Valvoja: professori Raimo Kantola Ohjaaja: Juha Eloranta

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali

Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Matkapuhelinverkot, 3g lisämateriaali Seppo Moilanen Matkapuhelinverkot, 3G Avainkysymyksiä: Miten 3g (WCDMA/UMTS) verkko / ilmarajapinta eroaa 2G:stä (GSM:stä)? Mitä etua 3g:stä on operaattoreille? Mitä

Lisätiedot

Protokollien yleiset toiminnot

Protokollien yleiset toiminnot CT30A2003 Tietoliikennetekniikan perusteet Protokollien yleiset toiminnot 1 Järjestelmä ja olio Eri järjestelmissä sijaitsevat oliot kommunikoivat keskenään - Jotta se olisi mahdollista, täytyy niiden

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Tietotekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Tietotekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ 3G-LABORATORIOVERKON RAKENTAMINEN JA RAJAPINTAMITTAUSTEN ANALYSOINTI Työn tekijä: Jarno Toivio Työn valvoja: Seppo Lehtimäki

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite

Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov. Kurssin sisältö ja tavoite Tiedonvälitystekniikka 1-3 ov Luennoitsija: Ma prof. Raimo Kantola raimo.kantola@hut.fi, SG 210 ke 10-12 Assistentti: Erik. Tutkija Mika Ilvesmäki (lynx@tct.hut.fi) Tiedotus: http://www.tct.hut.fi/opetus/s38110/...

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

TVP 2003 - Kevätkurssi

TVP 2003 - Kevätkurssi TVP 2003 - Kevätkurssi Wireless networks Otto Alhava otto.alhava@ericsson.fi Luento 7: osat! Soveltava osa:! ADSL, ATM ja IP: pääsyverkko! VPN-ratkaisut: ATM, FR, Ethernet, IP (MPLS)! Opimme uutta:! Mobiiliverkot

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572 Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD.

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. T287/M03/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY VERKOTAN OY VERKOTAN LTD. Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite Address www www T287

Lisätiedot

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat

1. ATM: SIGNALOINTI. 1.1 Protokollat 1. ATM: SIGNALOINTI ITU-T:n N-ISDN:n suositukset normaaliin puhelunohjaukseen sisältyvät Q.930-sarjaan ja niitä kutsutaan DSS 1:ksi (Digital Subscriber Signaling No. 1). Lisäykset DSS 1:n B-ISDN sovelluksia

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat

Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/M02/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma

Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Neljännen sukupolven mobiiliverkon tietoturvakartoitus Operaattorin näkökulma Riku-Antti Oinonen Toimeksiantaja: Ukkoverkot Oy Valvoja: Prof Jukka Manner, Ohjaaja: DI Kari Lehtinen 4.10.2016 Esitelmän

Lisätiedot

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015

SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT A Tietoliikennetekniikka II Osa 17 Kari Kärkkäinen Syksy 2015 1 SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT MATKAPUHELINVERKON PELKISTETTY IDEA 2 SOLUKON IDEA: TAAJUUKSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ 3 1/r 2...6 -vaimenemislain vuoksi D CP :n välein voidaan sama taajuus ottaa uudelleen käyttöön.

Lisätiedot

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman

IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta. IPLU-II-projektin päätösseminaari Kari Wirman IP-verkkojen luotettavuus huoltovarmuuden näkökulmasta IPLU-II-projektin päätösseminaari Network Message Formatting Huoltovarmuus ja sen turvaaminen Huoltovarmuus: Väestön toimeentulo, välttämättömän talouden

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät AP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät Mobiilipalvelut (tilaajien roamaus) Älyverkkopalvelut Puhejohdoista riippumattomat palvelut (look-ahead ) O&M sovellukset jne AP tarjoaa geneerisiä

Lisätiedot

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva,

Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina. aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina. elektronien liikkeestä johtuva, Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät

TCAP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät AP - Transaction Capabilities Sovellusosaa käyttävät Mobiilipalvelut (tilaajien roamaus) Älyverkkopalvelut Puhejohdoista riippumattomat palvelut (look-ahead ) O&M sovellukset jne AP tarjoaa geneerisiä

Lisätiedot

Uutuudet. Tosiaikapalvelut Liikkuvuus. Sanna Liimatainen T Tietokoneverkot

Uutuudet. Tosiaikapalvelut Liikkuvuus. Sanna Liimatainen T Tietokoneverkot Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus 1 Tällä kerralla esitellään Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot 2 Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T298/M03/2018 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY ESPOTEL OY, TESTILABORATORIO ESPOTEL OY, TEST LABORATORY Tunnus Code Laboratorio Laboratory

Lisätiedot

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 S-38.201 JA MULTIMEDIA SEMINAARI, SYKSY -96 Palvelun taso ja laatu :ssä Marko Luoma S 39279H Teknillinen korkeakoulu, Teletekniikan laboratorio Otakaari 5A, 02150 Espoo Marko.Luoma@hut.fi TIIVISTELMÄ 3

Lisätiedot

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT

1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1. B-ISDN: PROTOKOLLAT 1980- luvun alkupuolella käynnistettiin kehitystyö, jonka päämääränä oli siirtyä erillisverkoista monipalveluverkkoihin. Perinteisesti eri käyttötarkoitusta varten oli suunniteltu

Lisätiedot

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin

Tällä kerralla esitellään. Uutuudet. Reaaliaikainen tiedonsiirto. Äänen ja videon siirto. Session Initiation Protocol (SIP) IP-puhelin Tällä kerralla esitellään Uutuudet Tosiaikapalvelut Liikkuvuus Voice over IP Palvelunlaatu Mobile IP Ad Hoc -verkot Äänen ja videon siirto Ääni muutetaan digitaaliseen muotoon Säännöllisin väliajoin otetut

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA. Sähkö- ja tietoliikennetekniikka. Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ. UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN TOIMIALA Sähkö- ja tietoliikennetekniikka Tietoliikennetekniikka INSINÖÖRITYÖ UMTS:n pakettikytkentäinen tiedonsiirto Työn tekijä: Huy Tan Työn ohjaaja: Seppo Lehtimäki Työn valvoja:

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet

Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...

Lisätiedot

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi?

Projektina gradu. Miten? Missä? Milloin? Miksi? Projektina gradu Miten? Missä? Milloin? Miksi? Sisältö Johdanto Storage Area Networks SCSI ja Fibre Channel Multiprotokollareititys Esimerkkitoteutus Yhteenveto Storage Domain Tietokanta (dbms) Sovellukset

Lisätiedot

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL

Standardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso

Lisätiedot

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. VÄLIKYSELY, KOLMEN NEUVOTTELU JA SIIRTO

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. VÄLIKYSELY, KOLMEN NEUVOTTELU JA SIIRTO GFI 9802-15 3.9.1998 GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. VÄLIKYSELY, KOLMEN NEUVOTTELU JA SIIRTO GFI 9802-15 1 (6) Sisällys 1 YLEISKUVAUS... 2 2 KESKUKSEN TOIMINTA... 3 2.1 Välikyselyn

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2008 (4 op) Syksy Teknillinen korkeakoulu. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2008 (4 op) jkangash@cc.hut.fi Teknillinen korkeakoulu Syksy 2008 (TKK) Syksy 2008 1 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 2 / 39 Sisältö 1 2 (TKK) Syksy 2008 3 / 39 iksi monilähetys? : saman

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Tuleeko EU sääntelyä? Pilotointi ecall standardointi

Tuleeko EU sääntelyä? Pilotointi ecall standardointi PASTORI-SUNTIO info 28.1.2011 ecall tilannekatsaus Anu Laurell Tuleeko EU sääntelyä? Pilotointi ecall standardointi ITS Direktiivin ensisijaiset toimet 1. EU:n laajuisten multimodaalisten matkatietopalveluiden

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (6) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD

SDH. Mikä SDH 0DUNR/XRPD SDH 0DUNR/XRPD 1988 TVT I / Marko Luoma & Raimo Kantola 1 Mikä SDH Synkronisen digitaalisen hierarkian (SDH) mukaisessa tiedonsiirrossa kaikki tieto on pakattu kehyksiin, jotka toistuvat 8000 kertaa sekunnissa.

Lisätiedot

Palvelukuvaus ja hinnasto Ethernet monipalvelunielu Versio

Palvelukuvaus ja hinnasto Ethernet monipalvelunielu Versio 1 (6) Palvelukuvaus ja hinnasto monipalvelunielu Versio 1.1 1.4.2018 2 (6) Sisällys 1 Yleistä... 3 2 Lyhenteet... 3 3 Nielupisteet... 3 4 Fyysisen liitäntä... 4 5 monipalvelunielu... 4 6 Liikenteen luokittelu...

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi S-26.002 Johdatus

Lisätiedot

Tietokanta (database)

Tietokanta (database) Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

Diplomityöseminaari 21.5.2002

Diplomityöseminaari 21.5.2002 Diplomityöseminaari.5. Nimi: Aihe: Valvoja: Ohjaaja: Teettäjä: Leimakytkentää hyödyntävien virtuaaliverkkojen vertailu Prof. Raimo Kantola DI Jarno Salmela Sonera Oyj.5. Diplomityöseminaari Esityksen rakenne

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Lauri Karaksela 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET

Lauri Karaksela 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET Lauri Karaksela 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto 2009 3G-MOBIILIVERKKOYHTEYDET Karaksela, Lauri Satakunnan ammattikorkeakoulu Tietotekniikan

Lisätiedot

Next Generation Network

Next Generation Network Next Generation Network Tiedonsiirtotoimikunnan työryhmä TIVA-seminaari 10.11.2005 Kari Wirman NGN raportointityö Työryhmän kokouksia 8 Valmistelu alatyötyhmissä Palvelut (TR) Verkkotekniikka (TH) Standardointi

Lisätiedot

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo

Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo Aalto-yliiston sähkötekniikan korkeakoulu Korvaavuusluettelo S-72 Tietoliikennetekniikka Uusin kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi Edellinen kurssi ELEC-A0110 Johdatus

Lisätiedot

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP

Reititys. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL. Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP Reititys 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 DUNXVHXKNXUL Tämä ja OSI Yhteyden jakaminen Reititys Kytkentä Internet-protokolla TCP, UDP 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso 4 siirto verkko linkki fyysinen

Lisätiedot

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. KOPUTUS

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. KOPUTUS GFI 9802-14 3.9.1998 GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. KOPUTUS GFI 9802-14 1 (7) Sisällys 1 YLEISKUVAUS... 2 2 KESKUKSEN TOIMINTA... 3 2.1 Koputtaminen... 3 2.2 Vuorottelu...

Lisätiedot

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille)

Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) Liikenneteoriaa (vasta-alkajille) samuli.aalto@hut.fi liikteor.ppt S-38.8 - Teletekniikan perusteet - Syksy 000 Sisältö Liikenneteorian tehtävä Verkot ja välitysperiaatteet Puhelinliikenteen mallinnus

Lisätiedot

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju

Lisää reititystä. Tietokoneverkot 2009 (4 op) Syksy Futurice Oy. Lisää reititystä. Jaakko Kangasharju Tietokoneverkot 2009 (4 op) jaakko.kangasharju@futurice.com Futurice Oy Syksy 2009 (Futurice Oy) Syksy 2009 1 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 2 / 39 Sisältö 1 2 (Futurice Oy) Syksy 2009 3 / 39

Lisätiedot

Netplaza. paremman palvelun puolesta! Asiakaspalvelu palvelee. Sinä keskityt omaan työhösi. Jos jokin ei suju niin kuin oletit

Netplaza. paremman palvelun puolesta! Asiakaspalvelu palvelee. Sinä keskityt omaan työhösi. Jos jokin ei suju niin kuin oletit Netplaza paremman palvelun puolesta! Asiakaspalvelu palvelee Me vastaamme kaikkeen, mikä sinua askarruttaa. Me kerromme, millainen Netplazan liittymä haluamaasi osoitteeseen voidaan toimittaa. Me otamme

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys

Lisätiedot

Harjoituksen sisältö ja tavoitteet

Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Tietoliikenneverkkojen arkkitehtuurit Harjoitus 3/01: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoitelu Klaus Nieminen Harjoituksen sisältö ja tavoitteet Aiheena: Tiedonsiirtopalveluiden hinnoittelu Rajaus: Tilaajan

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

LANGATTOMAT VERROSOVELLUKSET RAPORTTI

LANGATTOMAT VERROSOVELLUKSET RAPORTTI LANGATTOMAT VERROSOVELLUKSET RAPORTTI Tammikuu 2003 KUVAUS GPRS:N RADIOLIITYNNÄSTÄ 1. Laajuus/Alue Tämä ETSI TS tarjoaa kaiken kattavan kuvauksen GPRS (Um) alakerrosten toiminnoista. Kuvaus antaa seuraavan

Lisätiedot

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN

METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO ALKAEN METROETHERNET PALVELUKUVAUS JA HINNASTO 1.7.2016 ALKAEN Palvelukuvaus Kaisanet Oy (myöhemmin KAISA) Metro Ethernet operaattorituote yhdistää eri pisteissä sijaitsevat lähiverkot tai muut verkkoratkaisut

Lisätiedot

jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja

jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja mikä tahansa tietokokoelma? --> erityispiirteitä Tietokanta vs. tiedosto 1

Lisätiedot

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => =>

Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle HSCSD HSCSD HSCSD => => 305 306 Lähtökohdat 2G+:lle ja 2½G:lle 2G+ ja 2½G perustuivat GSM-verkon kehittämiseen seuraavin ratkaisuin: (High Speed Circuit Switched Data) eli nopea piirikytkentäinen datasiirto (2G+). GPRS (General

Lisätiedot

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ

GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ GFI 9802-20 3.9.1998 GUIDELINES FOR IMPLEMENTATION KANSALLISET TILAAJATOIMINTEET. SULJETTU KÄYTTÄJÄRYHMÄ GFI 9802-20 1 (4) Sisällys 1 YLEISKUVAUS... 2 2 KESKUKSEN TOIMINTA... 2 3 TELEYRITYKSEN TOIMENPITEET...

Lisätiedot

xdsl Operaattorihinnasto

xdsl Operaattorihinnasto 1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon

Lisätiedot

in condition monitoring

in condition monitoring Etäteknologioiden automaatiosovellukset Using e-speak e in condition monitoring tutkija professori Hannu Koivisto Sisältö Tausta Globaali kunnonvalvontajärjestelmä E-speak globaalissa kunnonvalvontajärjestelmässä

Lisätiedot

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

Turvallisuus verkkokerroksella

Turvallisuus verkkokerroksella Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake

AH-otsake. Turvallisuus verkkokerroksella. AH-otsake. AH-otsake. ESP-otsake. IP-otsake Turvallisuus verkkokerroksella IPsec Authentication Header ( AH) -protokolla Encapsulation Security Payload (ESP) -protokolla ennen käyttöä on luotava kommunikoivien koneiden välille turvasopimus SA (Security

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta

Multicast. Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta Multicast Johdanto Ryhmien hallinta Reititys Reaaliaikaiset siirto- ja hallintaprotokollat Resurssien varaus Sessioiden hallinta 1 Johdanto Tietoverkoissa voidaan lähettää kolmella eri tavalla Unicast

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

MAP - Mobile Application Part

MAP - Mobile Application Part - Mobile Application Part Liikkuvuuden hallinta GSM-verkossa Palvelut GSM-verkossa CAMEL = INGSM integraatio Raimo Kantola tvt 1 - k1998 17-1 GSM -järjestelmä jaetaan 4 alijärjestelmään Radio A-rajapinta

Lisätiedot

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja

Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Elektroniikan koulutusohjelma / tietoliikennetekniikka Opinnäytetyö 2011 Tuomo Korja Tiedot KORJA, TUOMO Opinnäytetyö Työn ohjaaja Toimeksiantaja Huhtikuu 2011 Avainsanat

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1

Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97. Frame relay-verkon liikenteenhallinta

S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97. Frame relay-verkon liikenteenhallinta S-38.201 ATM JA MULTIMEDIA SEMINAARI, KEVÄT -97 Frame relay-verkon liikenteenhallinta Tuomo Sipilä S 34082T tuomo.sipila@research.nokia.fi TIIVISTELMÄ 3 1. JOHDANTO 4 2. FRAME RELAY 4 2.1 TAUSTAA 4 2.2

Lisätiedot