Kunnanhallitus Kunnanhallitus Turun seudun elinkeinosopimuksen hyväksyminen 673/ /2014 KHALL

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus Turun seudun elinkeinosopimuksen hyväksyminen 673/ /2014 KHALL Asian valmistelija: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä Turun kaupunkiseudun kuntakokous on käsitellyt Turun seu dun elinkeinosopimuksen uudistamisen tilannetta. Kuntakokous kä vi aiheesta lähetekeskustelun ja päätti pyytää asiasta kun ta kokouk seen kuuluvilta kunnilta lausunnot, jotka on pyydetty mennessä. Lisätietoja asiasta antavat tarvittaessa Turun kaupungin kau pun ki kehi tys ryh män johtaja Pekka Sundman tai sekä Turun seudun kehittämiskeskuksen johta ja Niko Kyynäräinen tai Oheismateriaali: luonnos sopimukseksi Turun seudun elin kei no yhteis työs tä, luonnos Turun seudun kehitys oy:n osakassopimukseksi, taus ta ma te ri aa li Elinkeino- ja innovaatiopalvelujen uudelleen ra kenta mi nen Turun seudulla, maksuosuuslaskelma Syksyn 2014 aikana käytiin Turun Seudun Kehittämiskeskuksen halli tuk ses sa keskustelua elinkeinosopimuksen uudistamisesta. Ir ti sanou tu mis ai ka nykyisestä sopimuksesta on seuraava ka len te ri vuo si, min kä vuoksi Masku, Mynämäki, Nousiainen, Rusko ja Raisio ovat irti sa no neet voimassa olevan sopimuksen. Irtisanoutuminen as tuu voimaan Turun kaupunki on vuoden 2014 talousarvion kirjauk sen mukaisesti käynnistänyt oman elinkeinotoimijoiden uu delleen arvioinnin. Turku konsernin muita elinkeinopalveluiden tuottajia Tu run Seudun Kehittämiskeskuksen lisäksi ovat Turku Science Park Oy, Koneteknologiakeskus Turku Oy sekä Turku Touring Oy. Elinkeinosopimuksen alaisesta toiminnasta yrityspalvelupiste Pot ku ri, verkossa toimivat yrityspalvelut, osa markkinoinnista sekä osa hankkeis ta on koettu perustelluksi yhteistoiminnaksi. Suurin osa han ke toimin nas ta on jäänyt kuitenkin kaukaiseksi eikä niistä ole koet tu saatavan vastaavaa hyötyä. Myös paikalliseen elin kei no toi min nan kehittämiseen on kaivattu enemmän resursseja. Kehittämiskeskuksen hallituksessa päätettiin, että kevään 2015 ai kana Turun Seudun Kehittämiskeskuksen hallituksen johdolla sekä Turun kaupungin oman valmistelun pohjalta uudistetaan Turun seu dun

2 elinkeinosopimus sekä tarjottavat yrityspalvelut. Valmistelua varten hallitus nimesi keskuudestaan työryhmän val miste le maan esitystä hallitukselle. Työryhmään kuuluvat Ari Korhonen, Sei ja Österberg, Seppo Allen, Harri Virta ja Pekka Sundman (pj). Työryhmän keskusteluissa on noussut vahvasti esiin toiminnan sekä pää tök sen teon virtaviivaistaminen. Yhtiömuotoon siirtyminen nähdään kannatettavana, mikäli nykyiset ongelmat de mi ni mis-tul kin tojen osalta ratkeavat. Toiminnan sisällön osalta erityisesti han ke kannan osalta halutaan lisätä kuntien mahdollisuutta ohjata toimintaa. Pa nos tus ten rahastoimista esitetään harkittavaksi, jotta kunnilla olisi re ser viä käynnistää itselleen tärkeitä hankkeita. Keskustelun pohjaksi Turun seudullisen elinkeinotoiminnan jär jes tämisen päälinjoista: 1. solmitaan kuntien välinen elinkeinosopimus, jolla kunnat si tou tu vat yhteisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseen, perustavat yh tei sen yhtiön ja rahoituksen periaatteista. 2. muodostetaan seudullinen osakeyhtiö, Turun seudun kehitys Oy, jos sa kunnat ovat mukana kokoaan vastaavin osuuksin - yhtiöllä on hallitus jonka pöydässä istuu vain tj., sihteeri ja osa kaskun tien valitsemat hallituksen jäsenet erikseen valittavalla ta val la - yhtiökokous muodostuu kuntien valitsemista edustajista. Turun seudun kehitys Oy tekee osakaskuntien kanssa pal ve lu so pimuk sen, joka koostuu kahdesta pääosa-alueesta, jonka mukaan myös budjetti jaotellaan: Palvelusopimus koostuu kahdesta pääalueesta: 1. Yrityspalvelut Yritysten neuvontapalvelut laajasti (Potkurin toiminta) Kasvuyrityspalvelut Kansainvälistäminen Invest In ja sijoittautumispalvelut Markkinointi Alueellisten verkostojen ylläpito-/klusteripalvelut 2. Elinkeinorahasto Elinkeinorahasto on rahasto, josta rahoitetaan hankkeita tai mak setaan avustuksia Turun seudun elinkeinosopimuksen tarkoitusta toteut ta vil le ja Turun seudun elinvoiman kehittymistä edistäville ta hoil le Turun seudun kehitys OY:n hallituksen päättämällä tavalla.

3 Tavoitteena on, että elinkeinorahastosta rahoitetaan erityisesti hankkei ta, joissa on mukana myös muita rahoittajia tai ra hoi tus muo to ja (EU-han ke ra hat, valtiontuet, Sitra, Tekes, Invest In yms.) Elinkeinorahasto jaetaan kiinteään osaan sekä kuntakohtaiseen osaan. Elinkeinorahaston toimintaperiaatteita esitellään tarkemmin liit tee nä olevassa palvelusopimuksessa. 3. Perustetaan neuvottelukunta, johon kuuluu luottamushenkilöitä, eri yhteistyötahoja, mm. Yrittäjien, ELY-keskuksen, yms. edustus voi järjestää myös seminaareja ja osallistua yhteisten tapahtumien suun nit te-luun yms. 4. Esitetään Turun kaupunginhallitukselle, että se muodostaa osa keyh tiön, joka tarjoaa elinkeinopalveluja sopimuksen varaisesti alu een kun nil-le. Palvelut tilaa Turun seudun kehitys Oy. Osakeyhtiö muodostetaan olemassa olevien yhtiöiden pohjalle. Toimin ta kattaa koko elinkeinopoliittisen toiminnan. Osakeyhtiöltä os tetaan palvelut 4-vuotisella palvelusopimuksella. Yhtiön hallituksen muo dos ta vat omistajien valitsemat asiantuntijat (Turun kaupunki, kor kea kou lut, elinkeinoelämä). Yhtiön palvelut Alkavien yritysten palvelut (yhdistyksen kautta kerätään yk si tyi sen puo len toimijat mukaan?) start up palvelut (Born global) Kasvupalvelut (rahoitus, korkeakouluosaaminen, kou lu tus) Invest In ja sijoittautuminen Turun seudulle (koh de toi mi alat, seu dulli nen markkinointi, vierailukeskustoiminta, etab loi tu mis pal ve lu, verkos sa toimivat tontit ja toimitilat) Kansainvälistymispalvelut (Viennin edistäminen) (koh de maat: Itäme ri, Venäjä, Kiina, Amerikka) Alueellisten verkostojen ylläpito-/klusteripalvelut (va lit ta vat toi mi alat: meri, Bio Turku, kiertotalous, elintarvike, logistiikka, ICT, elo ku va, KIBS) Tilaisuudet ja tapahtumat TSEK:n työntekijät tai osa siirtyvät yhtiön palvelukseen. Nykyisen elinkeinosopimuksen piirissä olevien kuntien kuntakokous on käsittelyt elinkeinoyhteistyötä ja päättänyt pyytää kuntien lau sun not esitetyistä sopimuksista. Turun seudun kehittämiskeskuksen hallitus on oh jeis ta nut kun tia siten, että lausunnoissa otetaan selkeästi kantaa siihen, ovat-

4 ko sopimukset hyväksyttävissä. Nousiaisten kunnan elinkeinotoimikunta on käsitellyt esitettyä yh teistyö mal lia , jotta asiaan saataisiin myös Nousiaisetn Yrit täjät ry:n näkemys. Kokouksessa läsnä olleet yhdistyksen edus ta jat nä ki vät ko. yhteistyömallin perustelluksi. Valmistelun yhteydessä asiasta on keskusteltu useaan otteeseen Tu run läntisten kuntien kuntajohtajakokouksissa ja lisäksi erikseen Mas kun, Mynämäen ja Nousiaisten kunnanjohtajien kesken. Eri tyises ti naapurikuntien kanssa käydyissä keskusteluissa on ko ros tunees ti tullut esille se, että jos kunnat jäävät pois laajemmasta Turun seu dun elinkeinoyhteistyöstä, tarvittaisiin kuitenkin vaihtoehtoinen mal li, jolla mm. alkavien yritysten neuvontapalvelut voitaisiin to teuttaa. Nousiaisten kunta kytkeytyy hyvin tiiviisti Turun kaupunkiseutuun. Kun nan työpaikkaomavaraisuus on alle 50 % ollen siten Var sinais-suo men alhaisin. Turun seutu on nousiaislaisten luonnollista työs sä käyn ti aluet ta ja siksikin tämän alueen elinvoimaisuus ja ve tovoi ma on kunnalle ensiarvoisen tärkeää. Moottoritie välillä Raisio - Nousiainen valmistuu syksyllä Kunnan uuden teollisuusalueen asemakaava on hyväksytty val tuus tos sa ke sä kuus sa 2015 ja kunnallistekniikan rakentaminen alueelle on tarkoi tus aloittaa vuonna Tulevaisuudessa paranevilla lii ken ne yhteyk sil lä ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittymisellä on varmas ti Nousiaisten vetovoimaa edistävä vaikutus. Näistäkin syistä on vai keaa löytää perusteita sille, että kunta jäisi pois nyt esitetystä seudul li ses ta elinkeinoyhteistyöstä. Valitettavaa sinänsä on, että kuntien maksuosuudet eivät uudessa yh teis työ mal lis sa pienene, mikä oli irtisanoutuneiden kuntien yh teinen lähtökohta. Ehdotus Kunnanhallitus päättää antaa Nousiaisten kunnan puolesta seu raavan lausunnon: Perustettavan Turun seudun kehitys Oy:n toiminta tulee järjestää kus tan nus te hok kaas ti eikä sinne saa muodostua turhaa hallintoa. Toi mi tus joh ta jan rooli yhtiön ainoana työntekijänä on aivan kes keinen, jotta yhtiöllä on käytännössä myös tuloksellista toimintaa. Johta jan valintaprosessi on valmisteltava huolellisesti. Kuntiin jalkautuvia palveluja voidaan toivottavasti lisätä. Nyt toiminta on ollut varsin etäistä keskittyen varsin harvoihin vuosittaisiin ta paami siin TSE:n ja kunnan edustajien kanssa. Alkavien yritysten pal velua (Potkuri) tulee edelleen kehittää asiakaslähtöisesti.

5 Esitetyssä yhteistyömallissa Turku Science Parkiin syntyy suuri osaa mis- ja henkilöstökeskittymä fyysisesti samaan toi min ta ym pä ristöön. Toivottavaa on, että tätä monipuolista osaamista voidaan nykyis tä laajemmin hyödyntää myös kuntiin kohdistuvien palvelujen tuot ta mi ses sa. Esitetty kunnan maksuosuus / rahasto-osuus on edelleen liian korkea ottaen huomioon kuntien taloudellisen tilanteen ja rahoituksella saa ta vat palvelut. Toivottavaa on, että syntyvän osaa mis kes kit ty män puit teis sa voidaan tehdä toiminnan tehostamistoimenpiteitä si ten, että kuntien kustannuksia voidaan alentaa. Perusteltua on, että hankkeet erotetaan selkeästi erilliseen elin kei nora has toon. Sen sijaan kuntakohtainen rahasto nähdään ky seenal laise na, koska valittavien hankkeiden seudullisuusvaatimus rajaa kunta koh tai sia hankkeita sen ulkopuolelle. Pienille kunnille saatava hyöty vaikuttaa tässä vaiheessa kovin rajalliselta, koska kunnalla tai kunnil la voi olla omia elinkenotoimintaa kehittäviä hankkeita, joista kuntien tulee voidaa päättää itse. Nousiaisen kunta esittää harkittavaksi, että elinkeinorahaston ns. kun ta koh tai nen osuus jätetään pois seudullisen elinkeinoyhteistyön ra hoi tuk ses ta. Kun ta ei kuitenkaan aseta tätä asiaa kyn nys ky myksek si, vaan il moit taa lausuntonaan olevansa valmis hyväksymään uu den seudullisen elin kei no yh teis työ mal lin ja esitetyt sopimukset. Nou siais ten kunta to teaa edelleen, että mikäli joku kunta jää pois yhteis työs tä, tulee toi min ta sopeuttaa siten, että jäljelle jäävien kun tien maksuosuus ei kas va. Päätös Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Lisätietoja päätöksestä antaa: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä, p KHALL Asian valmistelija: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä Kuntien lausunnot elinkeinosopimuksiin Kuntakokous päätti siis pyytää kunnilta lausunnon so pimuk sis ta, jolla kartoitetaan kunkin kunnan tavoitetilaa seudullista elin kei no toi min taa kohtaan. Mitä halutaan tuottaa itse, ja mitä odo tetaan seudulliselta toimijalta? Myös painotuksia eri palveluiden osal ta tu lee käsitellä. Lausunnoissa tuotiin esille huoli hallinnon monimutkaisuudesta kah-

6 den yhtiön mallissa. Sinänsä yhtiömuotoon siirtyminen nähtiin yk simie li ses ti hyvänä, virtaviivaistavana tekijänä. Uusi elin kei no ra has tomal li sai myös pääosin kiitosta, koska se lisää kuntien liikkumavaraa pää tök sen teos sa. Yhteen palveluyhtiöön siirtyminen koettiin pal ve luja selkeyttäväksi. Samalla esitettiin toive, että isompi pal ve lu or ga nisaa tio kykenisi ottamaan kuntakohtaiset palvelutarpeet paremmin huo mi oon. Tavoitteellisuus ja toiminnan arviointi kyetään helpommin to teut ta maan selkeässä palvelusopimusmallissa, jossa asetetaan tavoit teen tuottajayhtiölle. Osa kunnista oli valmis hyväksymään so pimuk sen esitetyssä muodossa. Esiin nousivat myös kysymykset sopimuksen pituudesta ja kun ta kohtai sis ta maksuosuuksista. Lausunnoissa esitettiin, että so pi mus kau si olisi toistaiseksi voimassa oleva, ja irtisanominen vastaisi ny kyi ses sä sopimuksessa esitettyä muotoa. Kolme kuntaa kokivat elin kei no rahas ton kuntakohtaisen osuuden hyödyt pieniksi. Näistä kaksi toi voi sitä poistettavaksi. Lausunnoissa esiin nostettuihin asioihin on voitu suhtautua pääosin myön tei ses ti. Erityisen merkille pantavaa on kaikissa lausunnoissa esiin nostettu tahto tehdä elinkeinoyhteistyötä seudullisesti. Esitetyn mal lin lähtökohta on ollut palvelujen selkeyttäminen ja te hos ta mi nen, toiminnan arvioinnin parantaminen, avoimuus sekä kun ta koh tai sen päätöksenteon lisääminen. Kaikkiin näihin kohtiin uu dis tu mi sel la ja sopimuksen hyväksymisellä voidaan päästä. Sopimuksen voimassa oloa voidaan muuttaa siten, että ir ti sa no mispy kä lä toteutetaan nykysopimuksen kaltaisella kirjauksella. Edel li sen so pi muk sen hyväksymisen yhteydessä ensimmäinen vuosi jä tet tiin kui ten kin irtisanoutumismahdollisuuden ulkopuolella, jotta toi min nan käyn nis ty mi seen tarjotaan aito mahdollisuus. Näin ollen so pi mus olisi irtisanottavissa aikaisintaan vuoden 2018 loppuun. Kuntakohtaista rahoitusosuutta elinkeinorahastoon on pidetty val miste lun aikana yhtenä keskeisenä uutena instrumenttina. On hyvä huomioi da, että rahastoon kerättävä potti on monessa kohtaa tar koi tuksen mu kais ta moninkertaistaa hankerahoituksen kautta. Ny ky ti lantees sa kuntakohtaisia hankerahoituksia on hyvin vaikea saada, jo ka kannustaa yhdessä tekemiseen. Yhteensä elinkeinorahaston kun takoh tai seen osioon kertyy kaiken kaikkiaan n euroa. Täl lä rahalla voidaan rahoittaa yliopistohankkeita, tehdä lo gis tiik ka-aluesel vi tyk siä, kiertotalouden edistämishankkeita, satsata yri tys aluei den markkinointiin, toteuttaa yhteinen maaseudun ke hit tä mis han ke, työllisyyskokeiluja, elintarvikekehittämishankkeita, Smart Che mist ry Parkin kaltaisia innovaatioalustoja jne. Mahdollisuudet ovat rajattomat. Osuutena summa on elinkeinoyhteistyöstä n. 20 %, minkä vuoksi katsotaan, ettei ole mahdollisuutta luopua näin kes kei ses tä osasta toimintaa. Elinkeinorahaston toimivuus on toki koko ajan

7 seurannan alla, ja sen toimivuudesta hallitus tekee arvioita vuo sittain. Irtisanomisajoissa on jatkovalmistelussa tehty kuntien lausuntojen poh jal ta komp ro mis si esi tys, jonka päälinja on se, että ir ti sa no mis pykä lä on ny ky so pi muk sen kaltainen kuitenkin siten, että ensimmäistä ker taa sopimus on irtisanottavissa vuoden 2017 aikana. Realistinen ai ka tau lu uuden yh tiön käynnistämiseen on maaliskuun alku Erik seen kuntiin tul laan tuomaan päätöksentekoon osakassopimus ja yhtiöjärjestys. En si si jais ta on kuitenkin hyväksyä elin kei no so pimus. Alv-velvollisuus ja kilpailuttamisvelvollisuus selvitetään vielä Kpmg:n toimesta. Eli ky se on siitä käsitelläänkö kuntakohtaista maksu osuut ta avustuksena Tu run seudun kehitys Oylle, vai onko se selkeä palvelujen osto. Sel vi tyk ses sä on myös, millä tavalla kil pai lut tami sen näkökulmasta kä si tel lään Turun seudun kehitys Oyn pal ve lujen ostoa emoltaan Turku Sci ence Park Oyltä. Tässä tapauksessa siis palvelusopimus lin ki te tään vahvasti elinkeinosopimuksen osak si. Tä ten niiden ir ti sa no mis ajat kulkevat myös käsi kädessä. Tämä oli kun tien lausunnoissa esiin tuotu toive. Oheismateriaali: esitys Turun seudun elinkeinosopimuksen pää linjois ta, Turun seudun elinkeinosopimus 2016-, Turun seudun elin keino so pi muk sen palvelusopimusliite Ehdotus Päätös Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy oheis ma te ri aa lin mukaisen sopimuksen Turun seudun elinkeinoyhteistyöstä ja Tu run seudun elinkeinosopimuksen palvelusopimuksen. Li säk si val tuus to oikeuttaa kunnanhallituksen tekemään tarvittaessa ko. so pi muk siin vähäisiä muutoksia. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Lisätietoja päätöksestä antaa: kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä, p