Julkisen sektorin innovaatiotoiminta - Pub I hankkeen väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisen sektorin innovaatiotoiminta - Pub I hankkeen väliraportti"

Transkriptio

1 Julkisen sektorin innovaatiotoiminta - Pub I hankkeen väliraportti Toimittajat: Ville Valovirta ja Jukka Hyvönen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi

2

3 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 1 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Pub-I-hankkeen väliraportti Raportin laatija(t): Jukka Hyvönen, Kirsi Hyytinen, Hannu Hämäläinen, Heidi Kemppi, Sirkku Kivisaari, Satu Korhonen, Maisa Lovio, Raimo Lovio, Ville Valovirta, Sari Yli-Kauhaluoma

4 2 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Esipuhe Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointi-jaosto käynnisti syksyllä 2009 työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, sosiaalija terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisesti rahoittaman tutkimushankkeen Julkisen sektorin innovaatioprosessit ja innovaatiotoiminnan johtaminen. Hankkeen toteuttajaksi valittiin VTT:n johtama konsortio. VTT:n lisäksi konsortioon kuuluu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (HSE), Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitos (THL) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Hankkeen vastuuhenkilö VTT:ssä on asiakaspäällikkö Ville Valovirta. Hankkeen muut tutkijat ovat tutkija Jukka Hyvönen (VTT), professori Raimo Lovio (HSE), johtava asiantuntija Hannu Hämäläinen ja tutkija Satu Korhonen (THL), ohjelmajohtaja Mikael Hildén (SYKE). Tutkija Sari Yli-Kauhaluoma (HSE) sekä kauppatieteiden kandidaatti Heidi Kemppi erityisasiantuntija Maisa Lovio Suomen kuntaliitosta ovat osallistuneet innovaatioita ja innovaatiojohtamista kunnallisissa kirjastoissa käsittelevän tapaustutkimuksen toteutukseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten julkisen sektorin innovaatiot Suomessa syntyvät, millaisia ovat innovaatioihin johtaneet prosessit ja miten innovaatiotoiminnan erityisvaatimuksia otetaan huomioon julkisen sektorin organisaatioiden johtamisessa. Hanke tuottaa myös tietoa julkisen sektorin innovaatiotoiminnan esteistä ja mahdollistavista tekijöistä sekä suosituksia ja kehitysideoita siitä, miten julkisen sektorin innovaatioita ja innovaatiotoimintaa voidaan edistää ja kehittää Suomessa. Hanke syventää keväällä 2009 sektoritutkimuksen neuvottelukunnalle toteutetun esiselvityksen tuottamaa tietoa julkisen sektorin innovaatioista ja innovaatiotoiminnasta (sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja , ISBN: (pdf)). Hankkeen toteutus on jaettu kahteen osaan. Nyt julkaistava raportti koskee ensimmäistä osaa, joka toteutettiin ajanjaksolla Raportti sisältää tapaustutkimuksiin perustuvan analyysin kunnallisten kirjastojen innovaatioista ja innovaatiojohtamisesta, analyysin Innokylä verkostoyhteistyön organisoinnista, johtamisesta ja käyttäjälähtöisyyden toteutumisesta avoimen innovaatioympäristön kehittämisessä sekä katsauksen kansainvälisiin esimerkkeihin julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edistämisessä. Hankkeen yhteydessä on myös toteutettu katsaus julkisen sektorin innovaatioita ja innovaatiotoimintaa käsittelevään kansainväliseen kirjallisuuteen. Katsaus on julkaistu sähköisesti VTT:n tiedotteita sarjassa (Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen; Raimo Lovio & Sirkku Kivisaari; VTT tiedotteita 2540). Hankkeen toinen osa alkaa syyskuussa 2010 ja se jatkuu vuoden 2011 heinäkuun loppuun asti. Toisessa osassa syvennetään 1. osan analyysiä sekä laajennetaan tarkastelua uusiin tapaustutkimuksiin. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointi jaosto on toiminut hankkeen ohjausryhmänä. Jaostossa hankkeen vastuuhenkilönä on toiminut neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta työ- ja elinkeinoministeriöstä.

5 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 3 Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään Pub-I-tutkimushankkeen tulokset hankkeen ensimmäisen toteutusjakson osalta. Se sisältää yhteenvedon, kirjallisuuskatsauksen, tapaustutkimuksen kirjastoinnovaatioista, tapaustutkimuksen InnoKylä-innovaatioympäristöstä sekä katsauksen kiinnostaviin kansainvälisiin käytäntöihin. Hanke on toteutettu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen on toteuttanut tutkimuskonsortio, jonka vetäjänä toimii VTT ja jäseninä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu sekä Suomen Ympäristökeskus.

6 4 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Sammanfattning I denna rapport presenteras resultaten av den första perioden av Pub-I forskningsprojektet. Den innehåller en sammanfattning, en litteraturstudie, en fallstudie om innovationer i biblioteksväsen, en fallstudie om InnoKylä innovationsmiljö och en översikt av intressanta internationell praxis. Projektet har genomförts på uppdrag av delegationen för sektorsforskning. Forskningen utfördes av ett konsortium lett av VTT tillsammans med Institutet för hälsa och välfärd, Aalto universitet handelshögskola, och Finlands miljöcentral.

7 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 5 Summary The report presents the results of the first phase of the Pub-I research project. It contains a summary, a literature review, a case study on library innovations, a case study on InnoKylä innovation environment, and an overview of interesting international practices. The project was undertaken as a commission to the Advisory Board for Sectoral Research. The research was carried out by a consortium led by VTT Technical Research Centre of Finland, together with the National Institute for Health and Welfare, the Aalto University School of Economics, and the Finnish Environment Institute.

8 6 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Sisällysluettelo Esipuhe... 2 Tiivistelmä... 3 Sammanfattning... 4 Summary... 5 Sisällysluettelo Yhteenveto Innovaatiojohtaminen ja innovaatiot kunnallisissa kirjastoissa Johdanto Kunnallinen kirjastolaitos ja sen tilanne: miksi innovaatioita tarvitaan? Tutkittu otos kirjastoinnovaatioista Miten innovaatiot ovat syntyneet, otettu käyttöön ja levinneet? Mitä hyötyjä innovaatioista on saatu? Johtopäätöksiä innovaatiojohtamisen kannalta Innokylä Horisontaalisen ja monitoimijaisen verkostoyhteistyön organisointi, johtaminen ja käyttäjälähtöisyyden toteutuminen avoimen innovaatioympäristön kehittämisessä Johdanto Avoimista innovaatiojärjestelmistä Yhteisen valmistelun lopputulokset: visio, periaatteet ja päätavoitteet Kysely Innokylä-hankkeen valmistelun etenemisestä Johtopäätökset Kansainvälisiä esimerkkejä julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edistämisestä Johdanto Innovaatiokilpailu amerikkalainen malli julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edistämiseen Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittäminen Iso- Britanniassa Käyttäjälähtöinen kehittämisympäristö Tanskassa... 43

9 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 7 1. Yhteenveto Tässä raportissa esitetään välitulokset julkisen sektorin innovaatiotoimintaa koskevasta tutkimushankkeesta. Hankkeen tavoitteena on syventää olemassa olevaa kuvaa julkisen sektorin innovaatiotoiminnan piirteistä. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan rahoituksella toteutettu hanke palvelee ministeriöiden yhteisiä tiedontarpeita julkisten palveluiden innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Tutkimus on luonteeltaan monitieteinen ja monialainen. Kantavana ajatuksena on vertailla innovaatiotoiminnan ominaispiirteitä eri toimialoilla ja erityyppisten kehittämisvälineiden osalta. Tällä tavoin pyritään luomaan monipuolisempi ymmärrys siitä, millaisen lisäarvon innovaationäkökulma voi tuoda julkisen sektorin kehittämiseen. Raportti sisältää kaksi tapaustutkimusta. Ensimmäinen niistä käsittelee innovaatioita kirjastoalalla. Osiossa on tunnistettu joukko kirjastoinnovaatioita, joiden luonnetta, syntyhistoriaa ja vaikutuksia arvioidaan. Myös innovaatioon johtaneita syitä sekä kehityksen esteenä olleita tekijöitä analysoidaan. Tapaustutkimuksessa havaittiin, että innovaationäkökulman hyödyntämisellä alan kehittämisessä on ollut myönteinen toimijoita innostava ja motivoiva vaikutus. Toinen keskeinen havainto on, että innovaatiotoiminta tulisi kyetä integroimaan osaksi normaalia toimintaa. Innovaatiot syntyvät luontaisesti parhaiten tavanomaisen toiminnan yhteydessä erityisesti erilaisissa muutostilanteissa. Kolmas keskeinen havainto on, että koska innovaatioiden hyödyt ovat moniulotteisia, tulisi niiden arviointi myös toteuttaa useita rinnakkaisia kriteereitä ja näkökulmia hyödyntäen. Toinen tapaustutkimus liittyy InnoKylä-toimintamallin kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Kyseessä on laaja, monitoimijainen yhteistyöalusta, jonka tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle avoin innovaatioympäristö. Tässä tutkimuksessa tapaus edustaa systemaattista tapaa rakentaa julkisten palveluiden kehittämiseen soveltuvaa innovaatioympäristöä. Tässä mittakaavassa ei vastaavaa verkostoyhteistyön toimintamallia ole aiemmin luotu, joten se on kiinnostava esimerkki yhteistyön puitteiden rakentamisesta julkisten palveluiden uudistamiselle. Tapaustutkimuksen johtopäätöksinä esitetään havaintoja niistä tekijöistä ja haasteista, joita liittyy laajan yhteistyöverkoston rakentamiseen ja ylösajoon. Useita vuosia vienyt valmisteluvaihe eteni hitaammin kuin toivottiin. Sen nähdään kuitenkin merkittävällä tavalla muokanneen yhteistä toimintakulttuuria ja luottamuksen syntymistä osapuolten välille, mitkä ovat keskeisiä tekijöitä toimintamallin onnistumiselle pitkällä aikavälillä. Toinen keskeinen havainto liittyy laajan ja monipuolisen ohjelman sirpaloitumiseen, kun se joudutaan kasaamaan useiden eri rahoittajien ehtojen mukaan osahankkeina. Riskinä on intressien eriytyminen ja siten kokonaiskonseptin hämärtyminen. Kolmas raportin osio käsittelee kansainvälisiä esimerkkejä julkisen sektorin edistämisestä muutamissa kiinnostavissa verrokkimaissa. Luvussa esitellään kolme tapauskuvausta. Ensimmäinen niistä tarkastelee Yhdysvalloissa kehitettyä innovaatiopalkinnon konseptia, joka on sittemmin otettu käyttöön useissa muissakin maissa. Toisessa luodaan katsaus julkisen sektorin innovaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen Iso-Britanniassa. Maassa on jo yli kahden vuosikymmenen perinne ja monipuolinen joukko innovaatiotoimintaan omistautuneita organisaatioita. Kolmas esimerkki koskee Tanskassa kehitettyä käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan kehittämisympäristöä.

10 8 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Lisäksi tutkimushankkeessa on tuotettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus julkisen sektorin innovaatiotoimintaa käsittelevästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Tämä osio raportoidaan erillisenä tutkimusraporttina, joka julkaistaan VTT:n Tiedotteetsarjassa (Lovio & Kivisaari 2010). Katsauksen perusteella päätellään, että potentiaalinen hyöty innovaationäkökulman käyttämisestä julkisten palveluiden kehittämisessä on siinä, että julkisten organisaatioiden uudistumissuuntautuneisuus vahvistuisi ja kunnianhimoisuus toiminnan vaikuttavuuden parantumisessa lisääntyisi. Tärkeänä pidetään sitä, että innovaatiokäsitteistö tarjoaisi uusia näkökulmia nykytoiminnan analysointiin ja uudistusten suunnitteluun. Hankkeen toisessa osassa jatketaan tutkimustyötä kahdella uudella tapaustutkimuksella. Ensimmäinen niistä liittyy ympäristöalan ohjausinnovaatioihin teollisen toiminnan sääntelyssä. Toinen puolestaan tarkastelee niin sanottua Maisemamallia, joka edustaa kuntien johtamiseen kehitettyä innovatiivista mallia. Nämä kaksi tapaustutkimusta täydentävät tässä raportissa analysoituja tapauksia. Toisessa vaiheessa myös jatketaan jo raportoitujen tapausten analysointia siltä osin, kun kohteiden kehitys etenee tulevan vuoden kuluessa pidemmälle. Toiseen toteutusvaiheeseen kuuluu myös osio, jossa pohditaan tarvetta ja toteutusmahdollisuuksia lähteä kokoamaan aineistoa ja tietokantaa julkisen sektorin innovaatioista. Kirjallisuus Lovio, R., Kivisaari, S Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. VTT, Espoo.

11 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 9 2. Innovaatiojohtaminen ja innovaatiot kunnallisissa kirjastoissa Raimo Lovio & Sari Yli-Kauhaluoma, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Heidi Kemppi & Maisa Lovio, Suomen Kuntaliitto 2.1 Johdanto Kirjastoinnovaatiot tarkentui Pub-I-projektin opetus- ja kulttuurialan casetutkimuksen kohteeksi, koska Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikössä oli käynnistymässä samanaikaisesti vuoden 2010 alussa hanke kirjastoinnovaatioista. Kirjastot koettiin sopivan rajatuksi ja uudeksi alueeksi pohtia julkisen sektorin innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Pub-I-projekti ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Maisa Lovion Kirjastoinnovaatiot-hanke tekivät yhteistyötä siten, että empiirinen otos ja aineisto kirjastoinnovaatioista muodostettiin yhteistyössä. Otos päätettiin tammi-helmikuussa 2010 ja haastatteluaineisto kerättiin maalishuhtikuussa Tässä raportissa hyödynnetään alustavasti kerätty aineisto 16 innovaatiotapauksesta ja tehdään niiden pohjalta joitakin yleistäviä johtopäätöksiä julkisen sektorin innovaatioista ja innovaatiojohtamisesta. Kustakin tapauksesta hankkeessa on tehty tiivistelmämuistio, joita tässä raportissa hyödynnetään. Aineiston pohjalta KTK Heidi Kemppi tekee kesän 2010 aikana pro gradu - tutkielman Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Johtamisen laitokselle. Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hanke jatkuu ainakin vuoden 2010 loppuun saakka. Tarkoitus on laajentaa innovaatio-aineistoa, syventää analyysia ja päätyä myös mahdollisesti konkreettisiin toimiin innovaatioiden synnyn ja leviämisen edistämiseksi. Kuntaliitto julkaisee erityisasiantuntija Maisa Lovion kokoaman laajemman raportin kirjastoinnovaatioista vuoden 2010 lopussa. 2.2 Kunnallinen kirjastolaitos ja sen tilanne: miksi innovaatioita tarvitaan? Suomessa on hyvätasoinen, kattava ja kansalaisten arvostama yleisten kunnallisten kirjastojen järjestelmä. Kaupunkien kirjastoista 19 toimii myös maakuntakirjastona. Kunnallisten kirjastojen lisäksi Suomen kirjastoverkostoon kuuluvat yliopistokirjastot (22) ja ammattikorkeakoulukirjastot (27). Seuraavassa kuvataan kunnalliset kirjastot tiiviisti OPM:n (2010) kokoaman tiedon pohjalta. Kunnalliset yleiset kirjastot kuuluvat Kirjastolain ja -asetuksen (1998) piiriin. Kuntien tehtävänä on järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut. Palvelut voidaan järjestää osittain tai kokonaan myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Rahoitus on kuntavetoinen. Kunnat saavat käyttökustannuksiin lakisääteistä valtionosuutta. Vuonna 2009 kirjastojen käyttökustannukset olivat 290 milj. euroa (n. 55 euroa/asukas) ja valtionosuudet kirjastojen toimintakuluihin 120 milj. euroa. Kuluista suurimmat erät kohdistuvat henkilöstön palkkoihin (160 milj. euroa). Aineistoa kirjastot hankkivat vuonna miljoonalla eurolla. Kansalaisille kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastoissa ja niiden lainaus on maksutonta.

12 10 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa on myös tavoitteena edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Vanhasen II-hallituksen ohjelmassa todetaan, että "vahvistetaan kirjastojen roolia lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä". Vuonna 2009 kirjastoyksiköitä oli yhteensä 863, joista kunnallisia pääkirjastoja oli 319 ja loput sivukirjastoja. Kirjastoautoja oli 111. Kirjastojen kokoelmiin kuului 40 milj. aineistonimikettä, josta kirja-aineisto kattaa noin 90 %. Vuonna 2009 hankittiin 2,1 milj. uutta aineistonimikettä. Kirjastoissa tehtiin 4200 henkilötyövuotta (kirjaston palkkaamat). Kansalaiset tekivät kirjastoihin keskimäärin 10,3 fyysistä käyntiä (yhtensä 54 milj. käyntiä). Sen lisäksi kirjastojen verkkosivuilla rekisteröitiin 52 milj. käyntiä. Kansalaiset lainasivat keskimäärin 18,7 aineistonimikettä vuoden 2009 aikana, mikä tarkoittaa lähes 100 milj. aineistonimikkeen lainaamista. Lainatuista aineistonimikkeistä 75 % on kirjoja ja 25 % muita (mm. musiikki- ja elokuvatuotteita). Lainaajia oli 2,1 miljoonaa henkilöä. Lainaamisen lisäksi kirjaston käyttäjät lukevat kirjastoissa laajasti lehtiä, kuuntelevat musiikkia, hyödyntävät tietotekniikkapalveluja jne. Kunnallinen kirjastolaitos ei ole laajentunut vuosina Henkilötyövuosien lukumäärä on pysynyt muuttumattomana. Verkkokäyntien määrä on kasvanut huimasti, mutta fyysiset käynnit ovat olleet hieman laskusuunnassa. Lainausten määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan samoin kuin uuden aineiston hankinnat. Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hankkeessa innovoinnin tärkeyttä korostetaan monilla perusteilla (Lovio, M. 2009). Ensimmäinen perusteluryhmä liittyy kuntien yleistilanteen muutoksiin. Tällaisia perusteluja ovat mm. Kunnallinen toiminta on yleisesti muuttumassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edetessä; Kuntien kuten koko julkisen sektorin taloudellinen tilanne on heikkenemässä, mikä tarkoittaa, että varojen tehokas ja oikeaan osuva käyttö on entistä tärkeämpää; Syrjäseutujen väestön väheneminen vaikeuttaa kirjastopalvelujen ylläpitoa näillä alueilla. Myös kaupungeissa lähikirjastoverkoston kehittäminen on ajankohtainen haaste. Toinen ryhmä perusteluja liittyy kirjastojen muuttuneeseen asemaan tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja jakelussa. Erityisesti internetin käytön yleistyminen ja monipuolistuminen ovat lisänneet kansalaisten mahdollisuuksia päästä käsiksi monenlaiseen informaatioainekseen. Sama teknologia on toisaalta käytettävissä kirjastopalvelujen uudistamisessa. Joka tapauksessa kirjastojen on päivitettävä roolinsa modernin tietoyhteiskunnan osana. Kolmanneksi kirjastoille on yhteiskunnan muutoksen myötä syntymässä uusia palvelutarpeita. Nämä liittyvät mm. palvelujen luomiseen maahanmuuttajille sekä erilaisten poikkisektoraalisten palvelukokonaisuuksien luomiseen yhteistyössä muiden hallinnonalojen, kansalaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös käyttäjien vaatimukset kirjastopalveluja kohtaan kasvavat mm. koulutustason noustessa.

13 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 11 Kuntaliiton hankkeen perusteluissa todetaan myös: Kirjastojen uusia palvelu- tai toimintatapoja ei ole aikaisemmin tarkasteltu innovaatiotoiminnan näkökulmasta Suomessa; Innovaatiokeskustelu antaa käsitteellisen jäsennyksen apuvälineitä palvelujen kehittämiseen ja sen avulla voidaan tehdä näkyväksi jo tehtyä ja hyväksi havaittua; Kirjastoinnovaatioiden tunnistamista, kehittämistä ja levittämistä voidaan parantaa. Palveluiden tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden kasvattamien jatkossa on parhaiten mahdollista innovaatioiden ja palvelukyvykkyyden lisäämisen avulla. (Lovio, M. 2009) 2.3 Tutkittu otos kirjastoinnovaatioista Tutkimusta varten pyrittiin muodostamaan monipuolinen ja ennakkoluuloton otos kirjastoinnovaatioista. Ennakkoluulottomuudella haluttiin tässä korostaa sitä, ettei ole välttämättä etukäteen selvää millaisia ovat hyödylliset innovaatiot kirjastoissa. Tämän vuoksi innovaatioita ei määritelty eikä luokiteltu etukäteen tarkasti, vaan annettiin otoksen syntyä luontaisesti kunnioittaen kirjastoammattilaisten käsityksiä ja ehdotuksia. Innovaatioiden merkittävyyden suhteen haluttiin mukaan sekä pieniä että suuria innovaatioita. Käytännössä hankkeessa päädyttiin 16 innovaation listaan seuraavien vaiheiden kautta: Erityisasiantuntija Maisa Lovio laati Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hankkeessa monivuotisen valtakunnallisen kokemuksen perusteella alustavan luettelon tuntemistaan uusista ja erilaisista innovatiivisista ratkaisuista. Listasta keskusteltiin Pub-I hankkeen tutkijoiden kanssa. Innovaatiotutkijoiden kysymysten perusteella listaa täydennettiin muutamilla lisäinnovaatioilla. Kuntaliiton kokoama Suomen suurimpien kaupunkien kirjastotoimenjohtajien verkostossa listasta keskusteltiin ja heillä oli mahdollisuus ehdottaa uusia innovaatioita. Lopuksi oltiin yhteydessä kuhunkin tapaukseen ja varmistettiin, että kyseisiä innovaatioita voidaan tutkia haastattelemalla niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa mukana olleita henkilöitä. Syntynyttä 16 innovaation otosta ei pidä ottaa listana parhaista Suomessa tehdyistä kirjastoinnovaatioista. Otos on kuitenkin varsin monipuolinen ja riittää hyvin paljastamaan kirjastoinnovaatioiden erityispiirteitä ja haasteita Pub-I hankkeen näkökulmasta. Ehkä merkittävin rajaus tässä otoksessa on se, että tässä eivät ole esillä kirjastojen toiminnan kannalta tärkeät kirjastotietojärjestelmät, jotka on pääasiassa kehitetty ja otettu käyttöön jo hieman aiemmin. Otosta tullaan myöhemmin täydentämään Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hankkeen edetessä. Taulukossa 1 innovaatiot on esitelty lyhyesti. Innovaatiot voidaan ryhmitellä neljään pääryhmään, vaikkakin tarkempia ja myös erilaisia luokitteluja voidaan tehdä.

14 12 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Taulukko 1. Tutkimuksessa analysoidut 16 innovaatiota. Innovaatio Paikkakunta Luonnehdinta Synty Seutukirjasto Joensuu Usean kunnan kirjastot yhdistetty Alueelliset monipalvelupisteet Oppilaitoskirjaston ulkoistaminen Salo Vantaa Kuntien yhdistyessä uudistettiin paikallisia kirjastoja Yleinen kirjasto hoitaa myös oppilaitoksen kirjaston Työnkierto Tampere Henkilöstön työnjaon kehittäminen koti- ja laitospalvelussa Open zone - projekti Turku Monikulttuuristen palveluiden kehittäminen mm. kouluttamalla henkilöstöä Lähikirjastojen profilointi Turku Lähikirjastojen erikoistuminen ja integroituminen muihin palveluihin Kirjasto 10 Helsinki Uudentyyppinen musiikki ja tietotekniikkakirjasto Entressen kirjasto Espoo Ostoskeskuksessa sijaitseva maahanmuuttajiin ja nuoriin profiloitu kirjasto Kirjastoauto Tilda Leppävirta Kirjastoauton palvelujen täydentäminen sosiaali- ja terveyspalveluilla Liikuntavälineiden lainaus kirjastossa Ompelukone kirjastossa Tapahtumatuotanto verkostoyhteistyönä Heinola Helsinki Turku Erilaisten liikuntavälineiden lainauspalvelu Asiakkaiden käytössä ompelukone kirjastotilassa Kirjasto ja yhteistyötahot tuottavat yhdessä tapahtumia uudessa pääkirjastossa Chat- tietopalvelu Haapajärvi Reaaliaikainen virtuaalinen kysy-vastaa- tietopalvelu Älyhylly Luvia RFID-teknologiaan perustuva hylly, joka välittää tietoa kirjasta ja arvosteluista Lukupysäkki Jyväskylä Tärkeän utuuskirjallisuuden lukemiseen tarkoitettu erityistila Varauslahjakortti Jyväskylä Varausmaksun jalostaminen kirjaston käyttöä kannustavaksi tuotteeksi Alustava ryhmittely Toimintamalli Toimintamalli ja lisäpalvelut Toimintamalli Toimintamalli ja henkilöstön työn organisointi Toimintamalli, henkilöstön kehittäminen, uudet palvelut Kirjastokonseptin uudistaminen Kirjastokonseptin uudistaminen Kirjastokonseptin uudistaminen Uudet palvelut Uudet palvelut Uudet palvelut Uudet palvelut Perinteisen palvelun parantaminen tietotekniikalla Perinteisen palvelun parantaminen tietotekniikalla Perinteisen palvelun kehittäminen tila- ja palveluratkaisulla Asiakaspalvelun uudistaminen

15 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 13 Erilaiset uudet toimintamallit Ensimmäisen ryhmään on asetettu innovaatiot, joissa päällimmäisenä asiana on erilaiset uudet toimintamallit. Kaksi ensimmäistä (Joensuun seutukirjasto ja Salon alueelliset monipalvelupisteet) liittyvät selvimmin kuntien yleisten toiminta- ja palvelurakenteiden uudistamiseen. Joensuussa usean kunnan kirjastolaitokset on yhdistetty yhdeksi seutukirjastoksi. Salossa taas kuntien yhdistymisen yhteydessä paikallisiin kirjastoihin perustettiin uudenlaisia monipalvelupisteitä, joiden tarkoituksena oli turvata kirjastopalveluverkko ja osallistaa se samalla kuntarakenteen uudistamiseen. Vantaan oppilaitoskirjaston tapauksessa on kysymys siitä, että paikallinen ammattioppilaitos ulkoisti oman kirjastonsa hoitamisen paikalliselle yleiselle kirjastolle varmistaakseen kirjastopalvelujen laadukkaan ja tehokkaan hoitamisen. Turun kaupunginkirjasto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Diakoniammattikorkeakoulu toteuttavat kunnianhimoista Open Zone Avoimen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden lähikirjastovyöhykeprojektia, jota rahoittaa ESR. Projekti kehittää kirjaston monikulttuurisia palveluja. Keskeistä hankkeessa on henkilöstön koulutus. Hankkeessa järjestetään ammatillista kirjastoalan täydennyskoulutusta maahanmuuttajille sekä monikulttuurisen kirjastotyön täydennyskoulutusta kirjastoammattilaisille. Kirjastoon koulutetaan myös maahanmuuttajataustaisia vertaisoppaita kirjasto-opastukseen. Kysymys on siis monipuolisesta uudesta kirjaston ja koulutusyksiköiden yhteistyöstä, henkilöstön kehittämisestä ja palvelujen parantamisesta kasvavalle uudelle asiakasryhmälle. Tampereen kaupunginkirjaston koti- ja laitospalveluyksikkö tuottaa kirjastopalveluja ihmisille, jotka terveydentilansa vuoksi eivät pääse tavallisiin kirjastoihin. Tässä yksikössä on kehitetty innovatiivinen työnkiertojärjestelmä, jossa kirjastovirkailijat työskentelevät eri laitoskirjastoissa kolmen kuukauden jaksoissa. Sen lisäksi jokaisella on omat henkilökohtaiset kotipalvelu- ja yhteisöasiakkaat, jotka eivät vaihdu. Työnkierto aloitettiin, koska haluttiin tasata raskasta työtä työntekijöiden kesken ja parantaa työhyvinvointia. Kierto on myös auttanut koko yksikön palvelukonseptin uudistumista. Kirjastokonseptin uudistaminen ja profiloiminen Toisen ryhmän tutkitut innovaatiot liittyvät yhden kokonaisen kirjaston uudistamiseen ja profiloimiseen. Varsinkin suurissa kaupungeissa on nykyisin mahdollista ja tarpeellista, että kaikki sivukirjastot eivät ole samankaltaisia vaan erikoistuvat mm. sijainnin perusteella jonkin tyyppiseen toimintaan ja/tai asiakasryhmiin. Aineistossa tällaisia innovaatiotapauksia on kolme. Turun kaupungin kirjastossa on uudistettu lähikirjastokonseptia. Uutta konseptia alettiin kehittää, koska lähikirjastoverkon ylläpitäminen edellytti niiden uudistamista. Lähikirjastot profiloitiin ja ne toimivat erilaisissa palvelukeskuksissa. Monipalvelukeskus voi tarjota kirjastopalvelujen lisäksi esimerkiksi nuorisopalveluja, maahanmuuttajapalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Innovaatiossa on siis merkittävää kirjastopalveluiden profiloinnin ohella niiden tiivis integrointi muuhun palvelutoimintaan. Helsingin Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietotekniikkaan erikoistunut kirjasto Helsingin ydinkeskustassa. Kirjasto syntyi kun tietotekniikkakirjasto ja musiikkikirjasto yhdistettiin uuteen tilaan. Kirjastossa olennaista on se, että se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden tuottaa tilassa itse haluamiaan palveluja. Kirjasto tarjoaa modernit tilat ja laitteet musiikin tekemiseen sekä omaehtoiseen opiskeluun ja työskentelyyn. Kirjastossa järjestetään viikoittain erilaisia tapahtumia ja noin 80 prosenttia niistä on käyttäjien järjestämiä. Kirjastossa järjestetään myös

16 14 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta ikäihmisille kursseja ja tietotekniikkapalveluja. Kirjastolla on poikkeuksellisen laaja aukioloaika (7 päivää viikossa klo 08-22). Kirjaston avaamisen myötä uusi asiakaskunta löysi kirjaston: noin 60 % asiakkaista on alle 30-vuotiaita miehiä. Espoon Entressen kirjasto sai opetusministeriön kehittäjäpalkinnon vuonna Kirjasto on Espoon kolmanneksi suurin kirjasto ja se sijaitsee Entressen kauppakeskuksessa modernisti suunnitellussa tilassa. Kirjasto on profiloitunut maahanmuuttajiin ja nuoriin johtuen mm. alueen asukkaiden tarpeista. Kirjaston asiakaskunnasta maahanmuuttajia on noin 50 %. Kirjallisuutta löytyy lukuisilla kielillä ja kirjaston opasteet on kirjoitettu kaikilla suurilla kielillä. Kirjastossa on viisi vakinaista maahanmuuttajatyöntekijää. Nuorille järjestetään tapahtumia ja nuoriso-ohjaajan koulutuksen saanut henkilökunta ohjaa nuoria. Myös tällä kirjastolla on poikkeuksellisen laajat aukioloajat (7 päivää viikossa 09-20). Uusia palveluja yhteistyössä muiden kanssa Kirjastopalvelun kehittämisessä olennaista näyttää olevan uusien palvelujen kehittäminen yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tällaisia esimerkkejä aineistossa on neljä. Leppävirran kunnassa otettiin 2008 käyttöön uudistettu kirjastoauto, jossa yhdistyvät kirjasto ja terveyspalvelut sekä eräät muutkin kuntapalvelut. Ajatuksena on haja-asutusalueiden, lähinnä ikääntyneen väestön elämän helpottaminen oheispalvelujen muodossa kirjastoautosta saatavilla palveluilla. Hankkeen suunnittelussa oli vahvasti mukana kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Heinolan kirjasto lainaa nykyisin myös liikuntavälineitä. Kirjastosta lainattavien liikuntavälineiden taustalla on Heinolan kaupunginhallituksen päätös nimetä Heinolan kaupunki terveysliikuntakaupungiksi. Aloite liikuntavälineiden lainaamiseen kirjastosta tuli kunnan liikuntatoimelta. Liikuntatoimi hankkii välineet ja laatii niiden käyttöohjeet. Kirjastossa välineet laitetaan rekisteriin niin kuin muukin aineisto eikä järjestelmään tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Helsingissä Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Ompelukone on sijoitettu omaan rauhalliseen tilaan ja sen voi varata käyttöönsä kirjastokortilla. Asiakkaat tuovat mukanaan kankaat ja langat. Tarvittaessa asiakasta autetaan ompelukoneen käytössä. Kirjasto tarjoaa myös aineistoa ompelusta ja käsityöstä, jota asiakkaat voivat hyödyntää käyttäessään ompelukonetta. Monilla lähiön asukkailla ei ole nykyään kotona ompelukonetta. Kirjaston yksi tehtävä on oppimisen tukeminen muissakin kuin tietotekniikkaasioissa. Oppiminen liittyy myös kädentaitoihin. Lisäksi innovaation avulla on haettu kirjastotilalle uutta käyttötapaa. Kirjastot tarjoavat nykyisin yhä useammin myös tapahtumia. Turun uusi pääkirjasto tuottaa tapahtumia verkostoyhteistyönä erilaisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tehdä kokoelmat eläviksi. Tiloissa järjestetään yksittäisiä tilaisuuksia ja tapahtumasarjoja, joihin kuuluu luentoja, näyttelyitä ja kulttuuriesityksiä. Teemana voivat olla esimerkiksi islamilaiset kulttuurit tai ilmastonmuutos. Uutta hankkeessa on ennen muuta se, että tilaisuudet järjestetään kirjaston ja jonkin ulkopuolisen tahon yhteistyönä, jossa sisältö suunnitellaan yhdessä ja myös kustannuksia jaetaan. Yhteistyön kautta kirjastoammattilaiset saavat myös tukea tapahtumatuotannon oppimiseen.

17 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 15 Perinteisten kirjastopalveluiden kehittäminen Kirjastojen perinteisimmät palvelut ovat kirjallisuuden lainaus ja informaatikkojen tarjoamat tietopalvelut. Innovaatio-otoksesta neljä voidaan luokitella uudistuksiksi, jotka tuovat jotain uutta näihin perinteisiin palveluihin ja niihin liittyviin prosesseihin. Luvian kirjastossa kehitettiin yhdessä ulkopuolisten tahojen kanssa älyhylly, joka tunnistaa sille asetutun kirjan RFID-teknologian avulla ja välittää käyttäjälle kirjaa koskevat Wikipedia-tiedot sekä kirja-arvostelut. Asiakkaat voivat myös itse arvostella palauttamiaan kirjoja ja asiakkaiden arvostelun numeerinen keskiarvo tulee näkyviin älyhyllyssä kirjan tietojen osana. Älyhyllyn toivotaan kiinnostavan mm. lapsia ja vanhuksia, koska se on varsin helppokäyttöinen. Älyhylly helpottaa tiedonhakua ja henkilökunnalle jää aikaa keskittyä vaativampaan asiakaspalveluun. Chat-tietopalvelu on uusi valtakunnallinen järjestelmä, jossa kirjaston käyttäjät voivat chatin välityksellä kysyä kirjastoon ja kirjastoaineistoon liittyviä kysymyksiä. Haapajärven kirjaston johdolla Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu viiden kunnan kehitysprojekti maakunnallisen chat-palvelun toteuttamiseksi. Chat-tietopalvelu on asiakkaan ja kirjastovirkailijoiden välinen reaaliaikainen kysy-vastaa-palvelu. Palvelun vastausvuorossa on aina kerralla 10 kirjastoa. Palvelu on avoinna iltapäivisin arkipäivinä. Palvelu helpottaa erityisesti pitkän matkan päässä asuvia kansalaisia. Chat-tietopalvelu on osa uusia asiakkaille tarjottavia verkkopalveluja, joiden kautta kirjasto laajenee virtuaaliseen maailmaan, jossa asiakkaat liikkuvat. Jyväskylän pääkirjaston lukupysäkki on taas uusi fyysinen palvelu itse kirjastossa. Lukupysäkki on kirjastossa sijaitseva pieni ja rauhallinen muutaman hengen lukutila, jossa on luettavissa laajahko huolellisesti koostettu valikoima uutuuskirjallisuutta kokoelman eläessä koko ajan. Uutuuskirjat ovat yleensä hyvin kysyttyjä ja pitkien varausjonojen päässä. Lukupysäkin kokoelmasta kirjoja ei lainata kotiin, vaan ideana on, että uutuuskirjat ovat aina asiakkaiden luettavissa. Kirjasto ei ole vain kirjavarasto, vaan myös tärkeiden uusien kirjojen lukupaikka, jossa voi viettää aikaa. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä myös varauslahjakortti. Sen avulla kirjaston maksullinen varauspalvelu on jalostettu kirjaston käyttöön houkuttelevaksi ja palkitsevaksi toimintatavaksi. Kirjasto voi jakaa lahjakortteja palkintoina asiakkailleen tai asiakkaat voivat ostaa niitä omaan tai lahjakäyttöön. 2.4 Miten innovaatiot ovat syntyneet, otettu käyttöön ja levinneet? Edellä lyhyesti esitettyyn kirjastoinnovaatio-otokseen perehdyttiin haastattelemalla paikan päällä innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon osallistuneita henkilöitä. Näiden tietojen perusteella voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä innovaatioiden edistämisestä kirjastoissa ja yleensä julkisella sektorilla. Laukaisevat tilanteet Ensinnäkin haastattelut paljastivat, että innovaatioiden syntyprosessi on käynnistynyt hyvinkin erilaisten tilanteiden kautta. Tällaisia laukaisevia tilanteita olivat esimerkiksi

18 16 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta kunta- ja palvelurakenteen uudistus (Salon monipalvelupisteet, Joensuun seutukirjasto), kirjastoverkoston kehittämishaaste (Turun uudistettu lähikirjastokonsepti, Leppävirran monipalveluauto), uuden kirjastorakennuksen tai tilan suunnittelu (Kirjasto 10, Entressen kirjasto, Turun uusi pääkirjasto, Luvian uusi kirjastotalo), asiakaskyselyssä esitetyn idean yhdistäminen tilauudistukseen (Etelä-Haagan ompelukone), haettavana ollut ESR-raha (Open Zone), ulkopuolisen aloite (Heinolan liikuntavälineiden lainaus, Vantaan oppilaitoskirjaston ulkoistaminen), henkilöstön aloitteellisuus (mm. Tampereen työnkierto, Jyväskylän lukupysäkki). Syntyprosesseja luonnehtii siis pääasiassa paikallisuus ja luonteva kytkentä kirjaston arkipäivään. Innovaatiot eivät ole syntyneet erityisten valtakunnallisten kehittämishankkeiden jalkauttamisen yhteydessä, vaan pikemminkin nousseet alhaalta ylöspäin kirjastoammattilaisten normaalityöhön liittyen tai tilanteissa, joissa tehdään muita uudistuksia. Tämä havainto korostaa innovaatioiden kehittämisen ja normaalin toiminnan välisen yhteyden tärkeyttä. Innovaatioiden kehittämistä ei pidä eristää omaksi erityistoiminnaksi. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa Ulkopuolisen aloitteentekijän ohella varsin monissa innovaatioprosesseissa ja myös innovaation käytännön toteuttamisessa olennaista on ollut yhteistyö ulkopuolisten kanssa. Ulkopuolisina tahoina tutkituissa tapauksissa tunnistettiin mm. seuraavia tahoja: Kuntaliitto Seutuhallinnon kehittämispäällikkö Muiden palvelusektoreiden ja tilahallinnon edustajia (esim. terveys- ja liikuntatoimi) Ammattioppilaitos Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Yksityiset yritykset ja kansalaisjärjestöt Tapauksissa tuli myös esiin, että kuntarajat ylittävissä ratkaisuissa aiemmin tehty yhteistyö avitti innovaatioiden syntyä: Salo: "Monipalvelupisteet oli helppo perustaa juuri kirjastoihin, koska Salon alueella kirjastot olivat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Yhteistyön kehittäminen ja palvelupisteiden rakentaminen oli helppoa aloittaa vakiintuneen yhteistyön pohjalta." Joensuu: "Yhteistyö oli helppo aloittaa ja prosessi eteni hyvin, koska kirjastot olivat tehneet yhteistyötä aikaisemmin ja tunsivat toisensa." Tämä havainto korostaa vuorovaikutteisen toiminnan ja yhteistyökyvykkyyden merkistä innovaatioiden syntymisessä ja niiden toteuttamisessa. Siiloutumista vain oman sektorin sisäiseen toimintaan tulee välttää. Asiakasyhteistyön kehittäminen Tämän lisäksi tutkituille innovaatioille on ominaista yhteistyön tiivistäminen asiakkaiden ja kirjaston käyttäjien kanssa eri muodoissa. Kirjastoja profiloidaan tarkemmin tietyille asiakasryhmille ja samalla pyritään kehittämään uusia palveluja, joilla palvellaan juuri heitä. Joissakin tapauksissa itse innovaation idea on tullut asiakkailta esimerkiksi asiakaskyselyn kautta.

19 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 17 Tärkeää on myös kirjaston mieltäminen asiakkaiden monipuolisen toiminnan tilana fyysisesti (tapahtumatuotanto, musiikin kanssa työskentely, uutuuskirjojen ja lehtien lukeminen, ompelukoneen käyttö) ja virtuaalisesti (chat-palvelu). Kirjasto on kehittymässä asiakkaan monipuoliseksi alustaksi (platform), jota henkilöstö kehittää ja jonka käyttöä henkilöstö opastaa. Asiakkaiden ja kirjastovirkailijoiden raja-aitaa on madallettu myös avoimilla tilaratkaisuilla. Henkilöstön aloitteellisuus ja kouluttaminen Varsin monissa tutkituissa tapauksissa kirjaston henkilöstön asema hankkeissa on ollut keskeisessä asemassa. Henkilöstö voidaan tässä mieltää laajasti pitäen sisällään kunnan sivistystoimen/kulttuuritoimen/kirjastotoimen johtajat, kirjastoyksiköiden vetäjät sekä kirjastovirkailijat. Kirjastoalalla organisaatiot ovat matalia ja henkilöstö yleisesti ottaen hyvin koulutettua, mikä tarjoaa hyvän lähtökohdan paikalliselle innovaatiotoiminnalle. Tapauksista tehdyissä muistioista voidaan poimia tähän liittyen esimerkiksi seuraavia esimerkkejä: Kirjasto 10: "Kirjaston suunnittelun haluttiin olevan henkilökuntalähtöistä. Henkilöstö suunnitteli monet kirjaston toiminnat osastonjohtajan ja suunnittelijoiden avulla. Suunnitteluvaiheessa käytettiin myös ulkopuolista apua, tehtiin asiakaskyselyitä ja keskusteltiin kaupunkikulttuurin parissa toimivien ihmisten kanssa. Uuden kehittäminen jatkuu Kirjasto 10:ssä koko ajan. Kirjastossa pyritään mahdollisimman paljon keskustelemaan, kuuntelemaan, vaihtamaan ideoita ja kertomaan havainnoista muille. Henkilöstöä kannustetaan kertomaan ideoistaan ja toimivia ideoita lähdetään prosessoimaan eteenpäin. Henkilöstö kokee, että he saavat vaikuttaa siihen, minkälainen heidän työpaikkansa on ja miten he työskentelevät. Henkilökuntalähtöinen toimintatapa motivoi ja innostaa henkilöstöä." Entresse: "Prosessiin osallistui kirjaston henkilökunta ja suunnittelijat. Henkilökunta käytti runsaasti aikaa idean kehittelyyn ja tutustui useisiin kirjastoihin ja vastaaviin yhteisöihin. Suunnitteluvaiheessa henkilökunta kokeili useiden uusien ideoiden toimivuutta vanhassa kirjastossa. Vanhassa kirjastossa kokeiltiin esimerkiksi laajempia aukioloaikoja ja itsepalveluvarausta. Prosessin yhteydessä henkilöstön keskuudessa tehtiin osaamiskartoituksia. Erilaista osaamista tehtiin näkyväksi ja jokainen etsi itsestään kehittämisalueen. Osaamiskartoitusten tekemiseen käytettiin vuosi aikaa." Tampereen työnkiertojärjestelmä: "Työnkiertojärjestelmä elää koko ajan ja sen kehittämisestä vastaa yksikkö itse. Viikkopalavereissa keskustellaan kokemuksista ja kehitellään uusia ideoita. Henkilökunta pitää säännöllisesti yhteyttä muiden toimijoiden, kuten sairaalan henkilökunnan, kanssa, koska suuri osa palveluista menee heidän välityksellään asiakkaille. Työnkiertojärjestelmä on myös mahdollistanut uusien palvelumuotojen kehittymisen, koska työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä ja innokkaita kehittämään omaa työtään sekä yksikön palveluja." Jyväkylän "lukupysäkki oli kirjaston tietopalvelutiimin idea ja se toteutettiin kirjaston oman henkilökunnan kesken. Lukupysäkistä ja sen valikoimista vastaa vahvan kirjallisuustuntemuksen omaava kirjastonhoitaja." Jyväskylän varauslahjakortti: "Suunnitteluun osallistui kirjastotoimenjohtaja, kirjaston tiedottaja ja graafisen suunnittelun koulutuksen saanut työntekijä." Chat-palvelu: "Idea Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliseen chat-tietopalveluun syntyi maakunnassa Haapajärven kirjastossa, josta lähdettiin keräämään maakunnan kirjastoja yhteistyöhön." Ompelukone: "Henkilökunta pohti, miten tila käytetään ja mitä he itse toivoisivat kirjastolta sekä mitä alueen asukkaat tarvitsisivat. Silloin keksittiin, että aiemmin esiin noussut ompelukone voisi olla hyvä idea. Kirjastossa tehtiin pelisäännöt

20 18 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta ompelukoneen käyttöä varten ja valittiin ompelukonevastaava. Muutamalle kiinnostuneelle kirjaston työntekijällle opastettiin ompelukoneen käyttöä." Kaiken kaikkiaan tapaustutkimusten mukaan henkilöstöllä on siis ollut useimmissa tapauksissa tärkeä rooli innovaation ideoinnissa, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Tärkeä on myös se tutkimuksen havainto, että monien innovaatioiden täytäntöönpano on edellyttänyt henkilöstön lisäkoulutusta. Uusien palveluiden myötä tulee uusia koulutustarpeita myös perinteisen ammattiosaamisen ulkopuolelta. Tutkittujen tapausten yhteydessä henkilöstölle on annettu koulutusta mm. seuraavista aihepiireistä: työn ja organisaation kehittämiskoulutus, tapahtumatuotanto ja esiintyminen, tietotekniikka, musiikki, kielet, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat, muistelukoulutus, kirjavinkkauskoulutus, äänenkäyttökoulutus. Innovaatioiden esteitä ja hidasteita Monet innovaatiot epäonnistuvat niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla ja vaikka ne onnistuisivatkin niin hidasteita ja esteitä on aina olemassa - muutenhan ei olisi kysymys innovaatiosta. Osa tapauksissa esiin tulleista esteistä on luonteelta yleisiä innovaatiotoiminnan esteitä ja osa taas spesifejä juuri tähän tilanteeseen liittyviä esteitä. Yleisenä esteenä tulee aineistosta esiin lähinnä selkeän johtamisen puute ja resurssiniukkuus. Esimerkiksi Salon tapauksessa todettiin, että "Prosessin aikana ei ollut ihan selvää, mitä palveluja monipalvelupisteiden palvelutarjontaan tullaan sisällyttämään. Toiminnan alettua konsepti oli yhä hieman epäselvä ja se vaikeutti palvelupisteistä tiedottamista. Projektissa oli mukana henkilöitä eri tasoilta, mutta se olisi kaivannut selkeän johtajan ja vastuuhenkilön suunnittelemaan ja ohjaamaan projektia. Uuden kunnan perustamistilanteessa ei ollut riittävästi voimavaroja palvelupisteiden perustamiseen. Myös toiminnan alettua selkeä palvelupistetoiminnan johtaminen puuttui." Kirjastoalalle ja kyseisiin innovaatioihin liittyvistä spesifeistä ongelmista tärkeimmäksi osoittautui kirjastohenkilöstön ammatillisen toimenkuvan laajentuminen ja siihen liittyvä poikkisektoraalinen yhteistyö. Esimerkiksi ompelukoneiden ja urheiluvälineiden tuominen kirjastoihin on herättänyt keskustelua. Ompelukonetapauksessa "muiden kirjastojen henkilökunnalta tuli aluksi jonkun verran ennakkoluuloisia ja vastustavia kommentteja". Turun lähikirjastokonseptin uudistuksessa ongelma oli vielä suurempi: "Prosessin aikana hanketta kohtaan ilmeni vastustusta. Hankkeen vieminen eteenpäin vastustuksesta huolimatta ja päättäjien vakuuttaminen hankkeen kannattavuudesta oli haastavaa. Myös henkilökunnan motivoiminen ja innostaminen oli haastavaa. Uudenlaisen toimintakonseptin kehittäminen vaati henkilöstöltä verkostotyöskentelyä eri ammattikuntien kanssa. Henkilöstölle on

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Julkisen sektorin innovaatioprosessit ja innovaatiojohtaminen

Julkisen sektorin innovaatioprosessit ja innovaatiojohtaminen Julkisen sektorin innovaatioprosessit ja innovaatiojohtaminen Ville Valovirta & Jukka Hyvönen (toim.) 9-2011 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi Julkisen sektorin innovaatioprosessit

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä

Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Hämeenlinna 2010. Teemaseminaari: Kirjastoalan yhteistyö Suomen ja Venäjän välillä Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno

Kirjasto kaikille. Projektipäällikkö Rauha Maarno Kirjasto kaikille Projektipäällikkö Rauha Maarno Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 13.11.2014 Celian asiakas Antti Vuori heittää haasteen kirjastoille: https://www.dreambroker.com/cha nnel/0eoxq4uz/77ya3wv5

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä. Asiakaskysely kirjastopalveluista Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä.

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Päivitetty 17.8.2015/Tarja Ahlgren Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto.

Lisätiedot

Yllättävän hyvä kirjasto!

Yllättävän hyvä kirjasto! Yllättävän hyvä kirjasto! Hämeenlinnan, Kouvolan ja Lahden yleisten kirjastojen laatuprosessi Hanna Kaisti Kirjastopäivät 28.11.2013 Hanke-esittely Laatua ja tuottavuutta kirjastopalveluille verkostoituen

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa

Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1 (6) Joensuun seutukirjaston tilastovertailu muiden maakuntakirjastojen kanssa 1. Suoritevertailu Tilastoissa Joensuun seutukirjaston toimintatilastoja on verrattu kaikkiin muihin maakuntakirjastoihin

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä SUOMEN AKATEMIA Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Suomen Akatemian yhteydessä 1 Strateginen tutkimus Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Työttömät Painettu sana ei koskaan kuole, jos sillä on lukijansa. Kiitos Suomalaiselle Kirjastolle. Vastaajat Vastaajia 19, joista naisia

Lisätiedot

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki

Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Kirjasto mediakasvattajana Rebekka Pilppula, kirjastotoimen johtaja, Joensuun kaupunki Dia 1 Yleensä ajatellaan, että kirjastojen mediakasvatuksen kohteena ovat lapset ja nuoret ja heidän opettajansa.

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen

VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen VASKI kirjastot: uusi järjestelmä ja uusia kirjastoja 2.5. alkaen Kysymyksiä ja vastauksia (muutokset mahdollisia) Milloin Vaski laajenee? Milloin oma kirjasto on osa Vaskia? Laajentunut Vaski avaa ovensa

Lisätiedot

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen

Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät. Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Valtakunnalliset kaukopalvelupäivät 11.5.2011 Katsaus SYKEn kaukopalveluun ja kokoelmien jakamiseen Elisa Paavilainen i SYKE verkossa www.ymparisto.fi/syke www.miljo.fi/syke www.environment.fi/syke Monitieteisyyttä,

Lisätiedot

Kirjasto on osa arkea ja elämää

Kirjasto on osa arkea ja elämää Kirjasto on osa arkea ja elämää Satakunnan Kulttuurifoorumi 12.3.2014 Asko Hursti Kirjastotoimenjohtaja, Porin kaupunki Kirjaston tehtävä Satakunnan kulttuurin edistämisessä on... Toteuttaa Suomen perustuslain

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010

Kyselyt 2010. Käyttäjäkysely 2010. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Kyselyt 2010 Käyttäjäkysely 2010 Keskustelu- ja tiedotustilaisuus 17.6.2010 Mitä luvassa tänään? Tavoite: saada kirjastojen näkemys kyselyn hyödyistä ja ongelmista jatkoa varten Lyhyt katsaus käyttäjäkyselyn

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista

Kirjastoverkkopalvelut. Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista Kirjastoverkkopalvelut Asiakaskysely kansallisista kirjastoverkkopalveluista 2008 ASIAKASKYSELY KANSALLISISTA KIRJASTOVERKKOPALVELUISTA 1. Kirjastosektori ( Mitä kirjastosektoria edustat ) 2. Työtehtävä

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Pirkanmaan seutukirjasto?

Pirkanmaan seutukirjasto? Pirkanmaan seutukirjasto? Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, sivistystyöryhmä 13.1.2010 Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere Tampereen kaupunki Preludi: Maakuntakirjastotoiminta [Ainoa] lakisääteinen

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Opetusministeriö 2.11.2009 Tutkimushanke Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Tutkijatiimi

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas

Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella. Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Palvelujen saatavuuden turvaaminen laajenevan kunnan alueella Salo 11.6.2008 Heikki Lunnas Mitä on tapahtumassa julkisille asiakaspalveluille? Aikaisemmat valtion paikalliset palvelut ovat muuttumassa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi>

Kysy kirjastonhoitajalta. Linkkikirjasto. Tiedonhaun portti. Frank-monihaku. kirjastot.fi> Kysy kirjastonhoitajalta Linkkikirjasto Tiedonhaun portti Frank-monihaku kirjastot.fi> : Tiedonhaku-kanava Kaikki hakupalvelut ja hakutavat { www.kirjastot.fi/tiedonhaku Tiedonhaku-kanava kokoaa yhteen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani

Vantaan kaupunginkirjasto. Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Monipuolinen yhteistyökumppani Vantaan kaupunginkirjasto Tietoa ja teknologiaa Vantaan kaupunginkirjastolla on kymmenen toimipistettä ja kaksi kirjastoautoa. Ne tarjoavat kuntalaisten

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin

Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Aija Laine Suunnittelija Sähköiset sisällöt yleisiin kirjastoihin Turun kaupunginkirjasto / Helsingin kaupunginkirjasto 040 168 2636 aija.laine@turku.fi Taustaa

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO 21.03.2013 Olettamuksia rahan ja kehityshankkeiden suhteesta Teoria 1: Kehityshankkeet pyrkivät tuloksiin, joita ainakin

Lisätiedot