Julkisen sektorin innovaatiotoiminta - Pub I hankkeen väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkisen sektorin innovaatiotoiminta - Pub I hankkeen väliraportti"

Transkriptio

1 Julkisen sektorin innovaatiotoiminta - Pub I hankkeen väliraportti Toimittajat: Ville Valovirta ja Jukka Hyvönen Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Osaaminen, työ ja hyvinvointi

2

3 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 1 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Pub-I-hankkeen väliraportti Raportin laatija(t): Jukka Hyvönen, Kirsi Hyytinen, Hannu Hämäläinen, Heidi Kemppi, Sirkku Kivisaari, Satu Korhonen, Maisa Lovio, Raimo Lovio, Ville Valovirta, Sari Yli-Kauhaluoma

4 2 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Esipuhe Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointi-jaosto käynnisti syksyllä 2009 työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön, sosiaalija terveysministeriön ja valtiovarainministeriön yhteisesti rahoittaman tutkimushankkeen Julkisen sektorin innovaatioprosessit ja innovaatiotoiminnan johtaminen. Hankkeen toteuttajaksi valittiin VTT:n johtama konsortio. VTT:n lisäksi konsortioon kuuluu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (HSE), Terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuslaitos (THL) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Hankkeen vastuuhenkilö VTT:ssä on asiakaspäällikkö Ville Valovirta. Hankkeen muut tutkijat ovat tutkija Jukka Hyvönen (VTT), professori Raimo Lovio (HSE), johtava asiantuntija Hannu Hämäläinen ja tutkija Satu Korhonen (THL), ohjelmajohtaja Mikael Hildén (SYKE). Tutkija Sari Yli-Kauhaluoma (HSE) sekä kauppatieteiden kandidaatti Heidi Kemppi erityisasiantuntija Maisa Lovio Suomen kuntaliitosta ovat osallistuneet innovaatioita ja innovaatiojohtamista kunnallisissa kirjastoissa käsittelevän tapaustutkimuksen toteutukseen. Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten julkisen sektorin innovaatiot Suomessa syntyvät, millaisia ovat innovaatioihin johtaneet prosessit ja miten innovaatiotoiminnan erityisvaatimuksia otetaan huomioon julkisen sektorin organisaatioiden johtamisessa. Hanke tuottaa myös tietoa julkisen sektorin innovaatiotoiminnan esteistä ja mahdollistavista tekijöistä sekä suosituksia ja kehitysideoita siitä, miten julkisen sektorin innovaatioita ja innovaatiotoimintaa voidaan edistää ja kehittää Suomessa. Hanke syventää keväällä 2009 sektoritutkimuksen neuvottelukunnalle toteutetun esiselvityksen tuottamaa tietoa julkisen sektorin innovaatioista ja innovaatiotoiminnasta (sektoritutkimuksen neuvottelukunnan julkaisuja , ISBN: (pdf)). Hankkeen toteutus on jaettu kahteen osaan. Nyt julkaistava raportti koskee ensimmäistä osaa, joka toteutettiin ajanjaksolla Raportti sisältää tapaustutkimuksiin perustuvan analyysin kunnallisten kirjastojen innovaatioista ja innovaatiojohtamisesta, analyysin Innokylä verkostoyhteistyön organisoinnista, johtamisesta ja käyttäjälähtöisyyden toteutumisesta avoimen innovaatioympäristön kehittämisessä sekä katsauksen kansainvälisiin esimerkkeihin julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edistämisessä. Hankkeen yhteydessä on myös toteutettu katsaus julkisen sektorin innovaatioita ja innovaatiotoimintaa käsittelevään kansainväliseen kirjallisuuteen. Katsaus on julkaistu sähköisesti VTT:n tiedotteita sarjassa (Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen; Raimo Lovio & Sirkku Kivisaari; VTT tiedotteita 2540). Hankkeen toinen osa alkaa syyskuussa 2010 ja se jatkuu vuoden 2011 heinäkuun loppuun asti. Toisessa osassa syvennetään 1. osan analyysiä sekä laajennetaan tarkastelua uusiin tapaustutkimuksiin. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan Osaaminen, työ ja hyvinvointi jaosto on toiminut hankkeen ohjausryhmänä. Jaostossa hankkeen vastuuhenkilönä on toiminut neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta työ- ja elinkeinoministeriöstä.

5 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 3 Tiivistelmä Tässä raportissa esitetään Pub-I-tutkimushankkeen tulokset hankkeen ensimmäisen toteutusjakson osalta. Se sisältää yhteenvedon, kirjallisuuskatsauksen, tapaustutkimuksen kirjastoinnovaatioista, tapaustutkimuksen InnoKylä-innovaatioympäristöstä sekä katsauksen kiinnostaviin kansainvälisiin käytäntöihin. Hanke on toteutettu sektoritutkimuksen neuvottelukunnan toimeksiannosta. Tutkimuksen on toteuttanut tutkimuskonsortio, jonka vetäjänä toimii VTT ja jäseninä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulu sekä Suomen Ympäristökeskus.

6 4 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Sammanfattning I denna rapport presenteras resultaten av den första perioden av Pub-I forskningsprojektet. Den innehåller en sammanfattning, en litteraturstudie, en fallstudie om innovationer i biblioteksväsen, en fallstudie om InnoKylä innovationsmiljö och en översikt av intressanta internationell praxis. Projektet har genomförts på uppdrag av delegationen för sektorsforskning. Forskningen utfördes av ett konsortium lett av VTT tillsammans med Institutet för hälsa och välfärd, Aalto universitet handelshögskola, och Finlands miljöcentral.

7 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 5 Summary The report presents the results of the first phase of the Pub-I research project. It contains a summary, a literature review, a case study on library innovations, a case study on InnoKylä innovation environment, and an overview of interesting international practices. The project was undertaken as a commission to the Advisory Board for Sectoral Research. The research was carried out by a consortium led by VTT Technical Research Centre of Finland, together with the National Institute for Health and Welfare, the Aalto University School of Economics, and the Finnish Environment Institute.

8 6 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Sisällysluettelo Esipuhe... 2 Tiivistelmä... 3 Sammanfattning... 4 Summary... 5 Sisällysluettelo Yhteenveto Innovaatiojohtaminen ja innovaatiot kunnallisissa kirjastoissa Johdanto Kunnallinen kirjastolaitos ja sen tilanne: miksi innovaatioita tarvitaan? Tutkittu otos kirjastoinnovaatioista Miten innovaatiot ovat syntyneet, otettu käyttöön ja levinneet? Mitä hyötyjä innovaatioista on saatu? Johtopäätöksiä innovaatiojohtamisen kannalta Innokylä Horisontaalisen ja monitoimijaisen verkostoyhteistyön organisointi, johtaminen ja käyttäjälähtöisyyden toteutuminen avoimen innovaatioympäristön kehittämisessä Johdanto Avoimista innovaatiojärjestelmistä Yhteisen valmistelun lopputulokset: visio, periaatteet ja päätavoitteet Kysely Innokylä-hankkeen valmistelun etenemisestä Johtopäätökset Kansainvälisiä esimerkkejä julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edistämisestä Johdanto Innovaatiokilpailu amerikkalainen malli julkisen sektorin innovaatiotoiminnan edistämiseen Julkisen sektorin innovaatiotoiminnan kehittäminen Iso- Britanniassa Käyttäjälähtöinen kehittämisympäristö Tanskassa... 43

9 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 7 1. Yhteenveto Tässä raportissa esitetään välitulokset julkisen sektorin innovaatiotoimintaa koskevasta tutkimushankkeesta. Hankkeen tavoitteena on syventää olemassa olevaa kuvaa julkisen sektorin innovaatiotoiminnan piirteistä. Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan rahoituksella toteutettu hanke palvelee ministeriöiden yhteisiä tiedontarpeita julkisten palveluiden innovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Tutkimus on luonteeltaan monitieteinen ja monialainen. Kantavana ajatuksena on vertailla innovaatiotoiminnan ominaispiirteitä eri toimialoilla ja erityyppisten kehittämisvälineiden osalta. Tällä tavoin pyritään luomaan monipuolisempi ymmärrys siitä, millaisen lisäarvon innovaationäkökulma voi tuoda julkisen sektorin kehittämiseen. Raportti sisältää kaksi tapaustutkimusta. Ensimmäinen niistä käsittelee innovaatioita kirjastoalalla. Osiossa on tunnistettu joukko kirjastoinnovaatioita, joiden luonnetta, syntyhistoriaa ja vaikutuksia arvioidaan. Myös innovaatioon johtaneita syitä sekä kehityksen esteenä olleita tekijöitä analysoidaan. Tapaustutkimuksessa havaittiin, että innovaationäkökulman hyödyntämisellä alan kehittämisessä on ollut myönteinen toimijoita innostava ja motivoiva vaikutus. Toinen keskeinen havainto on, että innovaatiotoiminta tulisi kyetä integroimaan osaksi normaalia toimintaa. Innovaatiot syntyvät luontaisesti parhaiten tavanomaisen toiminnan yhteydessä erityisesti erilaisissa muutostilanteissa. Kolmas keskeinen havainto on, että koska innovaatioiden hyödyt ovat moniulotteisia, tulisi niiden arviointi myös toteuttaa useita rinnakkaisia kriteereitä ja näkökulmia hyödyntäen. Toinen tapaustutkimus liittyy InnoKylä-toimintamallin kehittämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon alueella. Kyseessä on laaja, monitoimijainen yhteistyöalusta, jonka tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle avoin innovaatioympäristö. Tässä tutkimuksessa tapaus edustaa systemaattista tapaa rakentaa julkisten palveluiden kehittämiseen soveltuvaa innovaatioympäristöä. Tässä mittakaavassa ei vastaavaa verkostoyhteistyön toimintamallia ole aiemmin luotu, joten se on kiinnostava esimerkki yhteistyön puitteiden rakentamisesta julkisten palveluiden uudistamiselle. Tapaustutkimuksen johtopäätöksinä esitetään havaintoja niistä tekijöistä ja haasteista, joita liittyy laajan yhteistyöverkoston rakentamiseen ja ylösajoon. Useita vuosia vienyt valmisteluvaihe eteni hitaammin kuin toivottiin. Sen nähdään kuitenkin merkittävällä tavalla muokanneen yhteistä toimintakulttuuria ja luottamuksen syntymistä osapuolten välille, mitkä ovat keskeisiä tekijöitä toimintamallin onnistumiselle pitkällä aikavälillä. Toinen keskeinen havainto liittyy laajan ja monipuolisen ohjelman sirpaloitumiseen, kun se joudutaan kasaamaan useiden eri rahoittajien ehtojen mukaan osahankkeina. Riskinä on intressien eriytyminen ja siten kokonaiskonseptin hämärtyminen. Kolmas raportin osio käsittelee kansainvälisiä esimerkkejä julkisen sektorin edistämisestä muutamissa kiinnostavissa verrokkimaissa. Luvussa esitellään kolme tapauskuvausta. Ensimmäinen niistä tarkastelee Yhdysvalloissa kehitettyä innovaatiopalkinnon konseptia, joka on sittemmin otettu käyttöön useissa muissakin maissa. Toisessa luodaan katsaus julkisen sektorin innovaatioiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämiseen Iso-Britanniassa. Maassa on jo yli kahden vuosikymmenen perinne ja monipuolinen joukko innovaatiotoimintaan omistautuneita organisaatioita. Kolmas esimerkki koskee Tanskassa kehitettyä käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan kehittämisympäristöä.

10 8 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Lisäksi tutkimushankkeessa on tuotettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus julkisen sektorin innovaatiotoimintaa käsittelevästä kansainvälisestä tutkimuksesta. Tämä osio raportoidaan erillisenä tutkimusraporttina, joka julkaistaan VTT:n Tiedotteetsarjassa (Lovio & Kivisaari 2010). Katsauksen perusteella päätellään, että potentiaalinen hyöty innovaationäkökulman käyttämisestä julkisten palveluiden kehittämisessä on siinä, että julkisten organisaatioiden uudistumissuuntautuneisuus vahvistuisi ja kunnianhimoisuus toiminnan vaikuttavuuden parantumisessa lisääntyisi. Tärkeänä pidetään sitä, että innovaatiokäsitteistö tarjoaisi uusia näkökulmia nykytoiminnan analysointiin ja uudistusten suunnitteluun. Hankkeen toisessa osassa jatketaan tutkimustyötä kahdella uudella tapaustutkimuksella. Ensimmäinen niistä liittyy ympäristöalan ohjausinnovaatioihin teollisen toiminnan sääntelyssä. Toinen puolestaan tarkastelee niin sanottua Maisemamallia, joka edustaa kuntien johtamiseen kehitettyä innovatiivista mallia. Nämä kaksi tapaustutkimusta täydentävät tässä raportissa analysoituja tapauksia. Toisessa vaiheessa myös jatketaan jo raportoitujen tapausten analysointia siltä osin, kun kohteiden kehitys etenee tulevan vuoden kuluessa pidemmälle. Toiseen toteutusvaiheeseen kuuluu myös osio, jossa pohditaan tarvetta ja toteutusmahdollisuuksia lähteä kokoamaan aineistoa ja tietokantaa julkisen sektorin innovaatioista. Kirjallisuus Lovio, R., Kivisaari, S Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta. Katsaus kansainväliseen kirjallisuuteen. VTT, Espoo.

11 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 9 2. Innovaatiojohtaminen ja innovaatiot kunnallisissa kirjastoissa Raimo Lovio & Sari Yli-Kauhaluoma, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Heidi Kemppi & Maisa Lovio, Suomen Kuntaliitto 2.1 Johdanto Kirjastoinnovaatiot tarkentui Pub-I-projektin opetus- ja kulttuurialan casetutkimuksen kohteeksi, koska Suomen Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikössä oli käynnistymässä samanaikaisesti vuoden 2010 alussa hanke kirjastoinnovaatioista. Kirjastot koettiin sopivan rajatuksi ja uudeksi alueeksi pohtia julkisen sektorin innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia. Pub-I-projekti ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Maisa Lovion Kirjastoinnovaatiot-hanke tekivät yhteistyötä siten, että empiirinen otos ja aineisto kirjastoinnovaatioista muodostettiin yhteistyössä. Otos päätettiin tammi-helmikuussa 2010 ja haastatteluaineisto kerättiin maalishuhtikuussa Tässä raportissa hyödynnetään alustavasti kerätty aineisto 16 innovaatiotapauksesta ja tehdään niiden pohjalta joitakin yleistäviä johtopäätöksiä julkisen sektorin innovaatioista ja innovaatiojohtamisesta. Kustakin tapauksesta hankkeessa on tehty tiivistelmämuistio, joita tässä raportissa hyödynnetään. Aineiston pohjalta KTK Heidi Kemppi tekee kesän 2010 aikana pro gradu - tutkielman Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Johtamisen laitokselle. Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hanke jatkuu ainakin vuoden 2010 loppuun saakka. Tarkoitus on laajentaa innovaatio-aineistoa, syventää analyysia ja päätyä myös mahdollisesti konkreettisiin toimiin innovaatioiden synnyn ja leviämisen edistämiseksi. Kuntaliitto julkaisee erityisasiantuntija Maisa Lovion kokoaman laajemman raportin kirjastoinnovaatioista vuoden 2010 lopussa. 2.2 Kunnallinen kirjastolaitos ja sen tilanne: miksi innovaatioita tarvitaan? Suomessa on hyvätasoinen, kattava ja kansalaisten arvostama yleisten kunnallisten kirjastojen järjestelmä. Kaupunkien kirjastoista 19 toimii myös maakuntakirjastona. Kunnallisten kirjastojen lisäksi Suomen kirjastoverkostoon kuuluvat yliopistokirjastot (22) ja ammattikorkeakoulukirjastot (27). Seuraavassa kuvataan kunnalliset kirjastot tiiviisti OPM:n (2010) kokoaman tiedon pohjalta. Kunnalliset yleiset kirjastot kuuluvat Kirjastolain ja -asetuksen (1998) piiriin. Kuntien tehtävänä on järjestää kirjastolain mukaiset kirjasto- ja tietopalvelut. Palvelut voidaan järjestää osittain tai kokonaan myös yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Rahoitus on kuntavetoinen. Kunnat saavat käyttökustannuksiin lakisääteistä valtionosuutta. Vuonna 2009 kirjastojen käyttökustannukset olivat 290 milj. euroa (n. 55 euroa/asukas) ja valtionosuudet kirjastojen toimintakuluihin 120 milj. euroa. Kuluista suurimmat erät kohdistuvat henkilöstön palkkoihin (160 milj. euroa). Aineistoa kirjastot hankkivat vuonna miljoonalla eurolla. Kansalaisille kirjaston omien kokoelmien käyttö kirjastoissa ja niiden lainaus on maksutonta.

12 10 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa on myös tavoitteena edistää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Vanhasen II-hallituksen ohjelmassa todetaan, että "vahvistetaan kirjastojen roolia lähipalveluina ja kansalaisten oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä". Vuonna 2009 kirjastoyksiköitä oli yhteensä 863, joista kunnallisia pääkirjastoja oli 319 ja loput sivukirjastoja. Kirjastoautoja oli 111. Kirjastojen kokoelmiin kuului 40 milj. aineistonimikettä, josta kirja-aineisto kattaa noin 90 %. Vuonna 2009 hankittiin 2,1 milj. uutta aineistonimikettä. Kirjastoissa tehtiin 4200 henkilötyövuotta (kirjaston palkkaamat). Kansalaiset tekivät kirjastoihin keskimäärin 10,3 fyysistä käyntiä (yhtensä 54 milj. käyntiä). Sen lisäksi kirjastojen verkkosivuilla rekisteröitiin 52 milj. käyntiä. Kansalaiset lainasivat keskimäärin 18,7 aineistonimikettä vuoden 2009 aikana, mikä tarkoittaa lähes 100 milj. aineistonimikkeen lainaamista. Lainatuista aineistonimikkeistä 75 % on kirjoja ja 25 % muita (mm. musiikki- ja elokuvatuotteita). Lainaajia oli 2,1 miljoonaa henkilöä. Lainaamisen lisäksi kirjaston käyttäjät lukevat kirjastoissa laajasti lehtiä, kuuntelevat musiikkia, hyödyntävät tietotekniikkapalveluja jne. Kunnallinen kirjastolaitos ei ole laajentunut vuosina Henkilötyövuosien lukumäärä on pysynyt muuttumattomana. Verkkokäyntien määrä on kasvanut huimasti, mutta fyysiset käynnit ovat olleet hieman laskusuunnassa. Lainausten määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan samoin kuin uuden aineiston hankinnat. Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hankkeessa innovoinnin tärkeyttä korostetaan monilla perusteilla (Lovio, M. 2009). Ensimmäinen perusteluryhmä liittyy kuntien yleistilanteen muutoksiin. Tällaisia perusteluja ovat mm. Kunnallinen toiminta on yleisesti muuttumassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edetessä; Kuntien kuten koko julkisen sektorin taloudellinen tilanne on heikkenemässä, mikä tarkoittaa, että varojen tehokas ja oikeaan osuva käyttö on entistä tärkeämpää; Syrjäseutujen väestön väheneminen vaikeuttaa kirjastopalvelujen ylläpitoa näillä alueilla. Myös kaupungeissa lähikirjastoverkoston kehittäminen on ajankohtainen haaste. Toinen ryhmä perusteluja liittyy kirjastojen muuttuneeseen asemaan tietoyhteiskuntapalvelujen tuotannossa ja jakelussa. Erityisesti internetin käytön yleistyminen ja monipuolistuminen ovat lisänneet kansalaisten mahdollisuuksia päästä käsiksi monenlaiseen informaatioainekseen. Sama teknologia on toisaalta käytettävissä kirjastopalvelujen uudistamisessa. Joka tapauksessa kirjastojen on päivitettävä roolinsa modernin tietoyhteiskunnan osana. Kolmanneksi kirjastoille on yhteiskunnan muutoksen myötä syntymässä uusia palvelutarpeita. Nämä liittyvät mm. palvelujen luomiseen maahanmuuttajille sekä erilaisten poikkisektoraalisten palvelukokonaisuuksien luomiseen yhteistyössä muiden hallinnonalojen, kansalaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Myös käyttäjien vaatimukset kirjastopalveluja kohtaan kasvavat mm. koulutustason noustessa.

13 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 11 Kuntaliiton hankkeen perusteluissa todetaan myös: Kirjastojen uusia palvelu- tai toimintatapoja ei ole aikaisemmin tarkasteltu innovaatiotoiminnan näkökulmasta Suomessa; Innovaatiokeskustelu antaa käsitteellisen jäsennyksen apuvälineitä palvelujen kehittämiseen ja sen avulla voidaan tehdä näkyväksi jo tehtyä ja hyväksi havaittua; Kirjastoinnovaatioiden tunnistamista, kehittämistä ja levittämistä voidaan parantaa. Palveluiden tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden kasvattamien jatkossa on parhaiten mahdollista innovaatioiden ja palvelukyvykkyyden lisäämisen avulla. (Lovio, M. 2009) 2.3 Tutkittu otos kirjastoinnovaatioista Tutkimusta varten pyrittiin muodostamaan monipuolinen ja ennakkoluuloton otos kirjastoinnovaatioista. Ennakkoluulottomuudella haluttiin tässä korostaa sitä, ettei ole välttämättä etukäteen selvää millaisia ovat hyödylliset innovaatiot kirjastoissa. Tämän vuoksi innovaatioita ei määritelty eikä luokiteltu etukäteen tarkasti, vaan annettiin otoksen syntyä luontaisesti kunnioittaen kirjastoammattilaisten käsityksiä ja ehdotuksia. Innovaatioiden merkittävyyden suhteen haluttiin mukaan sekä pieniä että suuria innovaatioita. Käytännössä hankkeessa päädyttiin 16 innovaation listaan seuraavien vaiheiden kautta: Erityisasiantuntija Maisa Lovio laati Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hankkeessa monivuotisen valtakunnallisen kokemuksen perusteella alustavan luettelon tuntemistaan uusista ja erilaisista innovatiivisista ratkaisuista. Listasta keskusteltiin Pub-I hankkeen tutkijoiden kanssa. Innovaatiotutkijoiden kysymysten perusteella listaa täydennettiin muutamilla lisäinnovaatioilla. Kuntaliiton kokoama Suomen suurimpien kaupunkien kirjastotoimenjohtajien verkostossa listasta keskusteltiin ja heillä oli mahdollisuus ehdottaa uusia innovaatioita. Lopuksi oltiin yhteydessä kuhunkin tapaukseen ja varmistettiin, että kyseisiä innovaatioita voidaan tutkia haastattelemalla niiden kehittämisessä ja käyttöönotossa mukana olleita henkilöitä. Syntynyttä 16 innovaation otosta ei pidä ottaa listana parhaista Suomessa tehdyistä kirjastoinnovaatioista. Otos on kuitenkin varsin monipuolinen ja riittää hyvin paljastamaan kirjastoinnovaatioiden erityispiirteitä ja haasteita Pub-I hankkeen näkökulmasta. Ehkä merkittävin rajaus tässä otoksessa on se, että tässä eivät ole esillä kirjastojen toiminnan kannalta tärkeät kirjastotietojärjestelmät, jotka on pääasiassa kehitetty ja otettu käyttöön jo hieman aiemmin. Otosta tullaan myöhemmin täydentämään Kuntaliiton Kirjastoinnovaatiot-hankkeen edetessä. Taulukossa 1 innovaatiot on esitelty lyhyesti. Innovaatiot voidaan ryhmitellä neljään pääryhmään, vaikkakin tarkempia ja myös erilaisia luokitteluja voidaan tehdä.

14 12 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta Taulukko 1. Tutkimuksessa analysoidut 16 innovaatiota. Innovaatio Paikkakunta Luonnehdinta Synty Seutukirjasto Joensuu Usean kunnan kirjastot yhdistetty Alueelliset monipalvelupisteet Oppilaitoskirjaston ulkoistaminen Salo Vantaa Kuntien yhdistyessä uudistettiin paikallisia kirjastoja Yleinen kirjasto hoitaa myös oppilaitoksen kirjaston Työnkierto Tampere Henkilöstön työnjaon kehittäminen koti- ja laitospalvelussa Open zone - projekti Turku Monikulttuuristen palveluiden kehittäminen mm. kouluttamalla henkilöstöä Lähikirjastojen profilointi Turku Lähikirjastojen erikoistuminen ja integroituminen muihin palveluihin Kirjasto 10 Helsinki Uudentyyppinen musiikki ja tietotekniikkakirjasto Entressen kirjasto Espoo Ostoskeskuksessa sijaitseva maahanmuuttajiin ja nuoriin profiloitu kirjasto Kirjastoauto Tilda Leppävirta Kirjastoauton palvelujen täydentäminen sosiaali- ja terveyspalveluilla Liikuntavälineiden lainaus kirjastossa Ompelukone kirjastossa Tapahtumatuotanto verkostoyhteistyönä Heinola Helsinki Turku Erilaisten liikuntavälineiden lainauspalvelu Asiakkaiden käytössä ompelukone kirjastotilassa Kirjasto ja yhteistyötahot tuottavat yhdessä tapahtumia uudessa pääkirjastossa Chat- tietopalvelu Haapajärvi Reaaliaikainen virtuaalinen kysy-vastaa- tietopalvelu Älyhylly Luvia RFID-teknologiaan perustuva hylly, joka välittää tietoa kirjasta ja arvosteluista Lukupysäkki Jyväskylä Tärkeän utuuskirjallisuuden lukemiseen tarkoitettu erityistila Varauslahjakortti Jyväskylä Varausmaksun jalostaminen kirjaston käyttöä kannustavaksi tuotteeksi Alustava ryhmittely Toimintamalli Toimintamalli ja lisäpalvelut Toimintamalli Toimintamalli ja henkilöstön työn organisointi Toimintamalli, henkilöstön kehittäminen, uudet palvelut Kirjastokonseptin uudistaminen Kirjastokonseptin uudistaminen Kirjastokonseptin uudistaminen Uudet palvelut Uudet palvelut Uudet palvelut Uudet palvelut Perinteisen palvelun parantaminen tietotekniikalla Perinteisen palvelun parantaminen tietotekniikalla Perinteisen palvelun kehittäminen tila- ja palveluratkaisulla Asiakaspalvelun uudistaminen

15 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 13 Erilaiset uudet toimintamallit Ensimmäisen ryhmään on asetettu innovaatiot, joissa päällimmäisenä asiana on erilaiset uudet toimintamallit. Kaksi ensimmäistä (Joensuun seutukirjasto ja Salon alueelliset monipalvelupisteet) liittyvät selvimmin kuntien yleisten toiminta- ja palvelurakenteiden uudistamiseen. Joensuussa usean kunnan kirjastolaitokset on yhdistetty yhdeksi seutukirjastoksi. Salossa taas kuntien yhdistymisen yhteydessä paikallisiin kirjastoihin perustettiin uudenlaisia monipalvelupisteitä, joiden tarkoituksena oli turvata kirjastopalveluverkko ja osallistaa se samalla kuntarakenteen uudistamiseen. Vantaan oppilaitoskirjaston tapauksessa on kysymys siitä, että paikallinen ammattioppilaitos ulkoisti oman kirjastonsa hoitamisen paikalliselle yleiselle kirjastolle varmistaakseen kirjastopalvelujen laadukkaan ja tehokkaan hoitamisen. Turun kaupunginkirjasto, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun Diakoniammattikorkeakoulu toteuttavat kunnianhimoista Open Zone Avoimen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden lähikirjastovyöhykeprojektia, jota rahoittaa ESR. Projekti kehittää kirjaston monikulttuurisia palveluja. Keskeistä hankkeessa on henkilöstön koulutus. Hankkeessa järjestetään ammatillista kirjastoalan täydennyskoulutusta maahanmuuttajille sekä monikulttuurisen kirjastotyön täydennyskoulutusta kirjastoammattilaisille. Kirjastoon koulutetaan myös maahanmuuttajataustaisia vertaisoppaita kirjasto-opastukseen. Kysymys on siis monipuolisesta uudesta kirjaston ja koulutusyksiköiden yhteistyöstä, henkilöstön kehittämisestä ja palvelujen parantamisesta kasvavalle uudelle asiakasryhmälle. Tampereen kaupunginkirjaston koti- ja laitospalveluyksikkö tuottaa kirjastopalveluja ihmisille, jotka terveydentilansa vuoksi eivät pääse tavallisiin kirjastoihin. Tässä yksikössä on kehitetty innovatiivinen työnkiertojärjestelmä, jossa kirjastovirkailijat työskentelevät eri laitoskirjastoissa kolmen kuukauden jaksoissa. Sen lisäksi jokaisella on omat henkilökohtaiset kotipalvelu- ja yhteisöasiakkaat, jotka eivät vaihdu. Työnkierto aloitettiin, koska haluttiin tasata raskasta työtä työntekijöiden kesken ja parantaa työhyvinvointia. Kierto on myös auttanut koko yksikön palvelukonseptin uudistumista. Kirjastokonseptin uudistaminen ja profiloiminen Toisen ryhmän tutkitut innovaatiot liittyvät yhden kokonaisen kirjaston uudistamiseen ja profiloimiseen. Varsinkin suurissa kaupungeissa on nykyisin mahdollista ja tarpeellista, että kaikki sivukirjastot eivät ole samankaltaisia vaan erikoistuvat mm. sijainnin perusteella jonkin tyyppiseen toimintaan ja/tai asiakasryhmiin. Aineistossa tällaisia innovaatiotapauksia on kolme. Turun kaupungin kirjastossa on uudistettu lähikirjastokonseptia. Uutta konseptia alettiin kehittää, koska lähikirjastoverkon ylläpitäminen edellytti niiden uudistamista. Lähikirjastot profiloitiin ja ne toimivat erilaisissa palvelukeskuksissa. Monipalvelukeskus voi tarjota kirjastopalvelujen lisäksi esimerkiksi nuorisopalveluja, maahanmuuttajapalveluja sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Innovaatiossa on siis merkittävää kirjastopalveluiden profiloinnin ohella niiden tiivis integrointi muuhun palvelutoimintaan. Helsingin Kirjasto 10 on musiikkiin ja tietotekniikkaan erikoistunut kirjasto Helsingin ydinkeskustassa. Kirjasto syntyi kun tietotekniikkakirjasto ja musiikkikirjasto yhdistettiin uuteen tilaan. Kirjastossa olennaista on se, että se tarjoaa käyttäjilleen mahdollisuuden tuottaa tilassa itse haluamiaan palveluja. Kirjasto tarjoaa modernit tilat ja laitteet musiikin tekemiseen sekä omaehtoiseen opiskeluun ja työskentelyyn. Kirjastossa järjestetään viikoittain erilaisia tapahtumia ja noin 80 prosenttia niistä on käyttäjien järjestämiä. Kirjastossa järjestetään myös

16 14 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta ikäihmisille kursseja ja tietotekniikkapalveluja. Kirjastolla on poikkeuksellisen laaja aukioloaika (7 päivää viikossa klo 08-22). Kirjaston avaamisen myötä uusi asiakaskunta löysi kirjaston: noin 60 % asiakkaista on alle 30-vuotiaita miehiä. Espoon Entressen kirjasto sai opetusministeriön kehittäjäpalkinnon vuonna Kirjasto on Espoon kolmanneksi suurin kirjasto ja se sijaitsee Entressen kauppakeskuksessa modernisti suunnitellussa tilassa. Kirjasto on profiloitunut maahanmuuttajiin ja nuoriin johtuen mm. alueen asukkaiden tarpeista. Kirjaston asiakaskunnasta maahanmuuttajia on noin 50 %. Kirjallisuutta löytyy lukuisilla kielillä ja kirjaston opasteet on kirjoitettu kaikilla suurilla kielillä. Kirjastossa on viisi vakinaista maahanmuuttajatyöntekijää. Nuorille järjestetään tapahtumia ja nuoriso-ohjaajan koulutuksen saanut henkilökunta ohjaa nuoria. Myös tällä kirjastolla on poikkeuksellisen laajat aukioloajat (7 päivää viikossa 09-20). Uusia palveluja yhteistyössä muiden kanssa Kirjastopalvelun kehittämisessä olennaista näyttää olevan uusien palvelujen kehittäminen yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Tällaisia esimerkkejä aineistossa on neljä. Leppävirran kunnassa otettiin 2008 käyttöön uudistettu kirjastoauto, jossa yhdistyvät kirjasto ja terveyspalvelut sekä eräät muutkin kuntapalvelut. Ajatuksena on haja-asutusalueiden, lähinnä ikääntyneen väestön elämän helpottaminen oheispalvelujen muodossa kirjastoautosta saatavilla palveluilla. Hankkeen suunnittelussa oli vahvasti mukana kunnan sosiaali- ja terveystoimi. Heinolan kirjasto lainaa nykyisin myös liikuntavälineitä. Kirjastosta lainattavien liikuntavälineiden taustalla on Heinolan kaupunginhallituksen päätös nimetä Heinolan kaupunki terveysliikuntakaupungiksi. Aloite liikuntavälineiden lainaamiseen kirjastosta tuli kunnan liikuntatoimelta. Liikuntatoimi hankkii välineet ja laatii niiden käyttöohjeet. Kirjastossa välineet laitetaan rekisteriin niin kuin muukin aineisto eikä järjestelmään tarvinnut tehdä mitään muutoksia. Helsingissä Etelä-Haagan kirjastossa on asiakkaiden käytössä ompelukone. Ompelukone on sijoitettu omaan rauhalliseen tilaan ja sen voi varata käyttöönsä kirjastokortilla. Asiakkaat tuovat mukanaan kankaat ja langat. Tarvittaessa asiakasta autetaan ompelukoneen käytössä. Kirjasto tarjoaa myös aineistoa ompelusta ja käsityöstä, jota asiakkaat voivat hyödyntää käyttäessään ompelukonetta. Monilla lähiön asukkailla ei ole nykyään kotona ompelukonetta. Kirjaston yksi tehtävä on oppimisen tukeminen muissakin kuin tietotekniikkaasioissa. Oppiminen liittyy myös kädentaitoihin. Lisäksi innovaation avulla on haettu kirjastotilalle uutta käyttötapaa. Kirjastot tarjoavat nykyisin yhä useammin myös tapahtumia. Turun uusi pääkirjasto tuottaa tapahtumia verkostoyhteistyönä erilaisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on tehdä kokoelmat eläviksi. Tiloissa järjestetään yksittäisiä tilaisuuksia ja tapahtumasarjoja, joihin kuuluu luentoja, näyttelyitä ja kulttuuriesityksiä. Teemana voivat olla esimerkiksi islamilaiset kulttuurit tai ilmastonmuutos. Uutta hankkeessa on ennen muuta se, että tilaisuudet järjestetään kirjaston ja jonkin ulkopuolisen tahon yhteistyönä, jossa sisältö suunnitellaan yhdessä ja myös kustannuksia jaetaan. Yhteistyön kautta kirjastoammattilaiset saavat myös tukea tapahtumatuotannon oppimiseen.

17 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 15 Perinteisten kirjastopalveluiden kehittäminen Kirjastojen perinteisimmät palvelut ovat kirjallisuuden lainaus ja informaatikkojen tarjoamat tietopalvelut. Innovaatio-otoksesta neljä voidaan luokitella uudistuksiksi, jotka tuovat jotain uutta näihin perinteisiin palveluihin ja niihin liittyviin prosesseihin. Luvian kirjastossa kehitettiin yhdessä ulkopuolisten tahojen kanssa älyhylly, joka tunnistaa sille asetutun kirjan RFID-teknologian avulla ja välittää käyttäjälle kirjaa koskevat Wikipedia-tiedot sekä kirja-arvostelut. Asiakkaat voivat myös itse arvostella palauttamiaan kirjoja ja asiakkaiden arvostelun numeerinen keskiarvo tulee näkyviin älyhyllyssä kirjan tietojen osana. Älyhyllyn toivotaan kiinnostavan mm. lapsia ja vanhuksia, koska se on varsin helppokäyttöinen. Älyhylly helpottaa tiedonhakua ja henkilökunnalle jää aikaa keskittyä vaativampaan asiakaspalveluun. Chat-tietopalvelu on uusi valtakunnallinen järjestelmä, jossa kirjaston käyttäjät voivat chatin välityksellä kysyä kirjastoon ja kirjastoaineistoon liittyviä kysymyksiä. Haapajärven kirjaston johdolla Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu viiden kunnan kehitysprojekti maakunnallisen chat-palvelun toteuttamiseksi. Chat-tietopalvelu on asiakkaan ja kirjastovirkailijoiden välinen reaaliaikainen kysy-vastaa-palvelu. Palvelun vastausvuorossa on aina kerralla 10 kirjastoa. Palvelu on avoinna iltapäivisin arkipäivinä. Palvelu helpottaa erityisesti pitkän matkan päässä asuvia kansalaisia. Chat-tietopalvelu on osa uusia asiakkaille tarjottavia verkkopalveluja, joiden kautta kirjasto laajenee virtuaaliseen maailmaan, jossa asiakkaat liikkuvat. Jyväskylän pääkirjaston lukupysäkki on taas uusi fyysinen palvelu itse kirjastossa. Lukupysäkki on kirjastossa sijaitseva pieni ja rauhallinen muutaman hengen lukutila, jossa on luettavissa laajahko huolellisesti koostettu valikoima uutuuskirjallisuutta kokoelman eläessä koko ajan. Uutuuskirjat ovat yleensä hyvin kysyttyjä ja pitkien varausjonojen päässä. Lukupysäkin kokoelmasta kirjoja ei lainata kotiin, vaan ideana on, että uutuuskirjat ovat aina asiakkaiden luettavissa. Kirjasto ei ole vain kirjavarasto, vaan myös tärkeiden uusien kirjojen lukupaikka, jossa voi viettää aikaa. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on käytössä myös varauslahjakortti. Sen avulla kirjaston maksullinen varauspalvelu on jalostettu kirjaston käyttöön houkuttelevaksi ja palkitsevaksi toimintatavaksi. Kirjasto voi jakaa lahjakortteja palkintoina asiakkailleen tai asiakkaat voivat ostaa niitä omaan tai lahjakäyttöön. 2.4 Miten innovaatiot ovat syntyneet, otettu käyttöön ja levinneet? Edellä lyhyesti esitettyyn kirjastoinnovaatio-otokseen perehdyttiin haastattelemalla paikan päällä innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon osallistuneita henkilöitä. Näiden tietojen perusteella voidaan tehdä joitakin johtopäätöksiä innovaatioiden edistämisestä kirjastoissa ja yleensä julkisella sektorilla. Laukaisevat tilanteet Ensinnäkin haastattelut paljastivat, että innovaatioiden syntyprosessi on käynnistynyt hyvinkin erilaisten tilanteiden kautta. Tällaisia laukaisevia tilanteita olivat esimerkiksi

18 16 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta kunta- ja palvelurakenteen uudistus (Salon monipalvelupisteet, Joensuun seutukirjasto), kirjastoverkoston kehittämishaaste (Turun uudistettu lähikirjastokonsepti, Leppävirran monipalveluauto), uuden kirjastorakennuksen tai tilan suunnittelu (Kirjasto 10, Entressen kirjasto, Turun uusi pääkirjasto, Luvian uusi kirjastotalo), asiakaskyselyssä esitetyn idean yhdistäminen tilauudistukseen (Etelä-Haagan ompelukone), haettavana ollut ESR-raha (Open Zone), ulkopuolisen aloite (Heinolan liikuntavälineiden lainaus, Vantaan oppilaitoskirjaston ulkoistaminen), henkilöstön aloitteellisuus (mm. Tampereen työnkierto, Jyväskylän lukupysäkki). Syntyprosesseja luonnehtii siis pääasiassa paikallisuus ja luonteva kytkentä kirjaston arkipäivään. Innovaatiot eivät ole syntyneet erityisten valtakunnallisten kehittämishankkeiden jalkauttamisen yhteydessä, vaan pikemminkin nousseet alhaalta ylöspäin kirjastoammattilaisten normaalityöhön liittyen tai tilanteissa, joissa tehdään muita uudistuksia. Tämä havainto korostaa innovaatioiden kehittämisen ja normaalin toiminnan välisen yhteyden tärkeyttä. Innovaatioiden kehittämistä ei pidä eristää omaksi erityistoiminnaksi. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa Ulkopuolisen aloitteentekijän ohella varsin monissa innovaatioprosesseissa ja myös innovaation käytännön toteuttamisessa olennaista on ollut yhteistyö ulkopuolisten kanssa. Ulkopuolisina tahoina tutkituissa tapauksissa tunnistettiin mm. seuraavia tahoja: Kuntaliitto Seutuhallinnon kehittämispäällikkö Muiden palvelusektoreiden ja tilahallinnon edustajia (esim. terveys- ja liikuntatoimi) Ammattioppilaitos Ammattikorkeakoulut ja yliopistot Yksityiset yritykset ja kansalaisjärjestöt Tapauksissa tuli myös esiin, että kuntarajat ylittävissä ratkaisuissa aiemmin tehty yhteistyö avitti innovaatioiden syntyä: Salo: "Monipalvelupisteet oli helppo perustaa juuri kirjastoihin, koska Salon alueella kirjastot olivat tehneet yhteistyötä jo pitkään. Yhteistyön kehittäminen ja palvelupisteiden rakentaminen oli helppoa aloittaa vakiintuneen yhteistyön pohjalta." Joensuu: "Yhteistyö oli helppo aloittaa ja prosessi eteni hyvin, koska kirjastot olivat tehneet yhteistyötä aikaisemmin ja tunsivat toisensa." Tämä havainto korostaa vuorovaikutteisen toiminnan ja yhteistyökyvykkyyden merkistä innovaatioiden syntymisessä ja niiden toteuttamisessa. Siiloutumista vain oman sektorin sisäiseen toimintaan tulee välttää. Asiakasyhteistyön kehittäminen Tämän lisäksi tutkituille innovaatioille on ominaista yhteistyön tiivistäminen asiakkaiden ja kirjaston käyttäjien kanssa eri muodoissa. Kirjastoja profiloidaan tarkemmin tietyille asiakasryhmille ja samalla pyritään kehittämään uusia palveluja, joilla palvellaan juuri heitä. Joissakin tapauksissa itse innovaation idea on tullut asiakkailta esimerkiksi asiakaskyselyn kautta.

19 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta 17 Tärkeää on myös kirjaston mieltäminen asiakkaiden monipuolisen toiminnan tilana fyysisesti (tapahtumatuotanto, musiikin kanssa työskentely, uutuuskirjojen ja lehtien lukeminen, ompelukoneen käyttö) ja virtuaalisesti (chat-palvelu). Kirjasto on kehittymässä asiakkaan monipuoliseksi alustaksi (platform), jota henkilöstö kehittää ja jonka käyttöä henkilöstö opastaa. Asiakkaiden ja kirjastovirkailijoiden raja-aitaa on madallettu myös avoimilla tilaratkaisuilla. Henkilöstön aloitteellisuus ja kouluttaminen Varsin monissa tutkituissa tapauksissa kirjaston henkilöstön asema hankkeissa on ollut keskeisessä asemassa. Henkilöstö voidaan tässä mieltää laajasti pitäen sisällään kunnan sivistystoimen/kulttuuritoimen/kirjastotoimen johtajat, kirjastoyksiköiden vetäjät sekä kirjastovirkailijat. Kirjastoalalla organisaatiot ovat matalia ja henkilöstö yleisesti ottaen hyvin koulutettua, mikä tarjoaa hyvän lähtökohdan paikalliselle innovaatiotoiminnalle. Tapauksista tehdyissä muistioista voidaan poimia tähän liittyen esimerkiksi seuraavia esimerkkejä: Kirjasto 10: "Kirjaston suunnittelun haluttiin olevan henkilökuntalähtöistä. Henkilöstö suunnitteli monet kirjaston toiminnat osastonjohtajan ja suunnittelijoiden avulla. Suunnitteluvaiheessa käytettiin myös ulkopuolista apua, tehtiin asiakaskyselyitä ja keskusteltiin kaupunkikulttuurin parissa toimivien ihmisten kanssa. Uuden kehittäminen jatkuu Kirjasto 10:ssä koko ajan. Kirjastossa pyritään mahdollisimman paljon keskustelemaan, kuuntelemaan, vaihtamaan ideoita ja kertomaan havainnoista muille. Henkilöstöä kannustetaan kertomaan ideoistaan ja toimivia ideoita lähdetään prosessoimaan eteenpäin. Henkilöstö kokee, että he saavat vaikuttaa siihen, minkälainen heidän työpaikkansa on ja miten he työskentelevät. Henkilökuntalähtöinen toimintatapa motivoi ja innostaa henkilöstöä." Entresse: "Prosessiin osallistui kirjaston henkilökunta ja suunnittelijat. Henkilökunta käytti runsaasti aikaa idean kehittelyyn ja tutustui useisiin kirjastoihin ja vastaaviin yhteisöihin. Suunnitteluvaiheessa henkilökunta kokeili useiden uusien ideoiden toimivuutta vanhassa kirjastossa. Vanhassa kirjastossa kokeiltiin esimerkiksi laajempia aukioloaikoja ja itsepalveluvarausta. Prosessin yhteydessä henkilöstön keskuudessa tehtiin osaamiskartoituksia. Erilaista osaamista tehtiin näkyväksi ja jokainen etsi itsestään kehittämisalueen. Osaamiskartoitusten tekemiseen käytettiin vuosi aikaa." Tampereen työnkiertojärjestelmä: "Työnkiertojärjestelmä elää koko ajan ja sen kehittämisestä vastaa yksikkö itse. Viikkopalavereissa keskustellaan kokemuksista ja kehitellään uusia ideoita. Henkilökunta pitää säännöllisesti yhteyttä muiden toimijoiden, kuten sairaalan henkilökunnan, kanssa, koska suuri osa palveluista menee heidän välityksellään asiakkaille. Työnkiertojärjestelmä on myös mahdollistanut uusien palvelumuotojen kehittymisen, koska työntekijät ovat tyytyväisiä työhönsä ja innokkaita kehittämään omaa työtään sekä yksikön palveluja." Jyväkylän "lukupysäkki oli kirjaston tietopalvelutiimin idea ja se toteutettiin kirjaston oman henkilökunnan kesken. Lukupysäkistä ja sen valikoimista vastaa vahvan kirjallisuustuntemuksen omaava kirjastonhoitaja." Jyväskylän varauslahjakortti: "Suunnitteluun osallistui kirjastotoimenjohtaja, kirjaston tiedottaja ja graafisen suunnittelun koulutuksen saanut työntekijä." Chat-palvelu: "Idea Pohjois-Pohjanmaan maakunnalliseen chat-tietopalveluun syntyi maakunnassa Haapajärven kirjastossa, josta lähdettiin keräämään maakunnan kirjastoja yhteistyöhön." Ompelukone: "Henkilökunta pohti, miten tila käytetään ja mitä he itse toivoisivat kirjastolta sekä mitä alueen asukkaat tarvitsisivat. Silloin keksittiin, että aiemmin esiin noussut ompelukone voisi olla hyvä idea. Kirjastossa tehtiin pelisäännöt

20 18 Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta ompelukoneen käyttöä varten ja valittiin ompelukonevastaava. Muutamalle kiinnostuneelle kirjaston työntekijällle opastettiin ompelukoneen käyttöä." Kaiken kaikkiaan tapaustutkimusten mukaan henkilöstöllä on siis ollut useimmissa tapauksissa tärkeä rooli innovaation ideoinnissa, suunnittelussa ja täytäntöönpanossa. Tärkeä on myös se tutkimuksen havainto, että monien innovaatioiden täytäntöönpano on edellyttänyt henkilöstön lisäkoulutusta. Uusien palveluiden myötä tulee uusia koulutustarpeita myös perinteisen ammattiosaamisen ulkopuolelta. Tutkittujen tapausten yhteydessä henkilöstölle on annettu koulutusta mm. seuraavista aihepiireistä: työn ja organisaation kehittämiskoulutus, tapahtumatuotanto ja esiintyminen, tietotekniikka, musiikki, kielet, monikulttuurisuus ja maahanmuuttajat, muistelukoulutus, kirjavinkkauskoulutus, äänenkäyttökoulutus. Innovaatioiden esteitä ja hidasteita Monet innovaatiot epäonnistuvat niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla ja vaikka ne onnistuisivatkin niin hidasteita ja esteitä on aina olemassa - muutenhan ei olisi kysymys innovaatiosta. Osa tapauksissa esiin tulleista esteistä on luonteelta yleisiä innovaatiotoiminnan esteitä ja osa taas spesifejä juuri tähän tilanteeseen liittyviä esteitä. Yleisenä esteenä tulee aineistosta esiin lähinnä selkeän johtamisen puute ja resurssiniukkuus. Esimerkiksi Salon tapauksessa todettiin, että "Prosessin aikana ei ollut ihan selvää, mitä palveluja monipalvelupisteiden palvelutarjontaan tullaan sisällyttämään. Toiminnan alettua konsepti oli yhä hieman epäselvä ja se vaikeutti palvelupisteistä tiedottamista. Projektissa oli mukana henkilöitä eri tasoilta, mutta se olisi kaivannut selkeän johtajan ja vastuuhenkilön suunnittelemaan ja ohjaamaan projektia. Uuden kunnan perustamistilanteessa ei ollut riittävästi voimavaroja palvelupisteiden perustamiseen. Myös toiminnan alettua selkeä palvelupistetoiminnan johtaminen puuttui." Kirjastoalalle ja kyseisiin innovaatioihin liittyvistä spesifeistä ongelmista tärkeimmäksi osoittautui kirjastohenkilöstön ammatillisen toimenkuvan laajentuminen ja siihen liittyvä poikkisektoraalinen yhteistyö. Esimerkiksi ompelukoneiden ja urheiluvälineiden tuominen kirjastoihin on herättänyt keskustelua. Ompelukonetapauksessa "muiden kirjastojen henkilökunnalta tuli aluksi jonkun verran ennakkoluuloisia ja vastustavia kommentteja". Turun lähikirjastokonseptin uudistuksessa ongelma oli vielä suurempi: "Prosessin aikana hanketta kohtaan ilmeni vastustusta. Hankkeen vieminen eteenpäin vastustuksesta huolimatta ja päättäjien vakuuttaminen hankkeen kannattavuudesta oli haastavaa. Myös henkilökunnan motivoiminen ja innostaminen oli haastavaa. Uudenlaisen toimintakonseptin kehittäminen vaati henkilöstöltä verkostotyöskentelyä eri ammattikuntien kanssa. Henkilöstölle on

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Mitä uuden kirjastolain pitäisi mahdollistaa? Kirjastolain uudistamisen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe

YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO. Tehtävä I (max 15 pistettä) Vastaajan nimi. Hallintotieteen valintakoe 1 YHTEISKUNTATIETEIDEN TIEDEKUNTA, LAPIN YLIOPISTO Hallintotieteen valintakoe 10.6.2008 Valintakokeessa on tehtävät I, II ja III. Jokaiselle tehtävälle on oma oheismateriaalinsa. Kokeen yhteispistemäärä

Lisätiedot

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri.

Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri. Kokemuksia käyttäjälähtöisestä kuntakehittämisestä ja jatkoaskeleita Mikkelin malliin Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja, valt.tri., Soile Kuitunen 1 Visio 2020: Mikkeli modernin palvelun kasvukeskus Saimaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti

Yleiset kirjastot Perustietopaketti Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto 1 Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

Innovaatioyhteisö Innokylä

Innovaatioyhteisö Innokylä Innovaatioyhteisö Innokylä Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa -seminaari 16.5.2012 Innokylän päällikkö Anne Knaapi-Lamminen Suomen Kuntaliitto Jotta sosiaali- ja terveysalan kehittämistyötä

Lisätiedot

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI

Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa. Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI Avoimet oppimisympäristöt osallistavat teknologia tuo tasa-arvoa Leena Vainio, Omnia Sajos, INARI 24.11.2014 Esimerkkejä oppimisympäristöistä Avara museo - kehitettiin museoammattilaisten aikuispedagogista

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Valmisteilla: Kunteko 2020

Valmisteilla: Kunteko 2020 Valmisteilla: Kunteko 2020 Liikkeelle sopimuskirjauksesta Osapuolet käsittelevät seuraavassa pääneuvotteluryhmän kokouksessa erikseen laadittavaa ehdotusta työryhmän asettamiseksi valmistelemaan työelämän

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti

18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala. Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 1 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala Proaktiivinen kirjastoammattilainen ja uusi kokoelmakonsepti 18.11.2010 Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto M. Pekkala 2 18.11.2010

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Pirkanmaan seutukirjasto?

Pirkanmaan seutukirjasto? Pirkanmaan seutukirjasto? Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, sivistystyöryhmä 13.1.2010 Tuula Haavisto kirjastotoimenjohtaja, Tampere Tampereen kaupunki Preludi: Maakuntakirjastotoiminta [Ainoa] lakisääteinen

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet

Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Opetusministeriö 2.11.2009 Tutkimushanke Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Aalto-yliopisto: kolmen yliopiston yhdistymisen lähteet, voimat ja haasteet Tutkijatiimi

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014

Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Hankinnan ja luetteloinnin prosessien kehittäminen Jyväskylän kaupunginkirjastossa 2013-2014 Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on saada aineistot mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti asiakkaiden käyttöön

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto

Yleiset kirjastot Perustietopaketti. Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Yleiset kirjastot Perustietopaketti Kirjastoverkosto Lainsäädäntö Rahoitus Hallinto Kirjastoverkosto KUNNALLISET KIRJASTOT = YLEISET KIRJASTOT Yleisten kirjastojen keskuskirjasto. Monikielinen kirjasto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU

YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU YLEISTEN KIRJASTOJEN YHTEINEN VIESTINTÄ JA VIESTINTÄKETJU Marraskuu 2016 Päivi Litmanen-Peitsala Viestinnänsuunnittelija, Yleisten kirjastojen keskuskirjasto - Kirjastot.fi YKN:n viestintäryhmä Mukana:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto

HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto HARRI SAHAVIRTA Helsingin kaupunginkirjasto 23.11.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama tutkimushanke 2016-2017 Helsingin kaupunginkirjasto hallinnoi, mukana myös Espoo, Inari, Tampere ja Vihti

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto

JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen. JHS-jaosto JHS129 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen JHS-jaosto 23.05.2014 Sisältö Käsitteet ja tavoitteet Työskentelyprosessi Suositusluonnoksen esittely 2 Käsitteet ja tavoitteet 3 Verkkopalvelu

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ

Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ Rakennetaan yhteistyönä KAIKILLE AVOIN INNOVAATIO- YHTEISÖ 1 Innopajan sisältö 1. Keskustelupaneeli: Mitä tehtiin Oulussa ja Haukiputaalla? Uuden toimintamallin käyttöönoton ja vakiinnuttamisen kysymyksiä

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo

Kirjastojen kehittämishankkeet. Kommenttipuheenvuoro kentältä Jari Paavonheimo Kirjastojen kehittämishankkeet Kommenttipuheenvuoro kentältä 24.11.2015 Jari Paavonheimo Hankerahoitus Kirjastojen kehittämiselle vaikutus on ollut merkittävä Kirjastojen budjeteissa kehittämispanos usein

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot