Julkiset hankinnat. innovaatioiden edistäjinä

Transkriptio

1 Julkiset hankinnat innovaatioiden edistäjinä 1

2 Julkiset hankinnat innovaatioiden edistäjinä Julkisten hankintojen osuus Suomessa on 19,4 prosenttia bruttokansantuotteesta ja hankintoja tehdään 35 miljardilla eurolla vuodessa (2010). Hankintapäätöksillä on suuri taloudellinen merkitys, suunnitelmallisella ja ammattimaisella hankintapolitiikalla luodaan edellytyksiä tarjonnan ja kilpailun lisääntymiseen ja tehostetaan markkinoiden toimintaa. Julkisilla hankinnoilla voidaan edistää innovaatiotoimintaa. Ne vaikuttavat erityisesti nuoriin, kasvaviin toimialoihin. Innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinnalla voidaan vähentää kustannuksia sekä parantaa julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta. Innovatiivisia julkisia hankintoja ovat muun muassa innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinta, tutkimus-, kehitysja innovaatiotoimintaa tukevat ns. esikaupalliset hankinnat sekä toimenpiteet, joilla yksityisiä hankintoja kehitetään innovaatiomyönteisemmiksi. Suomen kansallisessa innovaatiostrategiassa julkiset hankinnat on määritelty yhdeksi kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan välineeksi. Julkisten hankintojen menettelytavat on tarkoitus kehittää sellaisiksi, että ne luovat mahdollisuuksia ja kannustavat innovatiivisiin hankintoihin. Innovaatio eli uudennos Innovaatio eli uudennos on jokin uusi tai olennaisesti parannettu, taloudellisesti hyödyllinen tuote, prosessi, palvelu tai keksintö. Innovaatio voidaan ymmärtää ideana, käytäntönä tai esineenä, jota pidetään uutena. Innovaatiot jakautuvat karkeasti kahteen luokkaan: on mullistavia innovaatioita ja vähittäisin muutoksin syntyviä innovaatioita. Innovaatiot voidaan jakaa myös asteittaisiin (nykyisten tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien parannukset) ja radikaaleihin (luovat uusia markkinoita ja pakottavat muuttamaan ajattelua) 2

3 Innovaatioiden syntyä edeltää pitkä ketju, jonka alkupäässä on syvällistä tietoa, laaja-alaista osaamista ja kykyä yhdistellä niitä mullistavalla tavalla. Ihminen on innovaatioissa avainasemassa, mutta järjestelmääkään ei voi unohtaa. Kulttuuri, normit, arvot ja rakenteet joko tukevat tai estävät luovuuden kehittymistä innovatiivisiksi palveluiksi ja tuotteiksi, mikä tekee innovatiivisuudesta yhteiskunnallisen asian. Innovaatiot ovat talouden kasvun keskeisin käyttövoima. Markkinoille tulevat uudet tuotteet ja teknologiat ja niitä tuottavat yritykset haastavat vanhat tuotteet ja yritykset ja näin syntyvä "luova kaaos" avaa tietä kehitykselle. Innovaation määritelmä * Uuden tuotteen esittely - sellaisen, joka ei ole kuluttajille entuudestaan tunnettu tai uuden laatuisen tuotteen. * Uuden tuotantotavan tai -menetelmän esittely, jonka ei tarvitse millään muotoa olla tieteellisesti uusi, ja joka voi olla myös uusi tapa kaupallistaa hyödyke. * Uuden markkinan avautuminen - sellaisen, jossa tuotetta ei aikaisemmin ole ollut kaupan, olivatpa nämä markkinat olleet olemassa jo aikaisemmin tai eivät. * Uuden raaka-aineen ja puolivalmisteen toimituslähteen haltuunotto, jälleen riippumatta siitä, oliko toimituslähde ollut olemassa jo aikaisemmin vai luotiinko se ensimmäistä kertaa. * Uuden teollisen markkinarakenteen toteuttaminen, kuten monopoliaseman luominen tai purkaminen. Tekes on määritellyt innovaation seuraavasti: "Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista." 3

4 Innovaatiot eri näkökulmista Innovaatio voi joskus olla kertakaikkinen ja yhtäkkinen (jokin aivan uusi laite tai liikeidea), mutta paljon useammin se on vähittäinen eli inkrementaalinen. Sillä tarkoitetaan kehitystoimintaa, jossa jokin tuote, teknologia tai muu sellainen muuttuu askel askeleelta. Esimerkiksi palvelualoilla innovaatiotoiminnasta saatetaan puhua käsitteillä asiakastyytyväisyyden lisääminen tai laadun parantaminen. On olemassa myös sosiaalisia, kulttuurisia ja taiteellisia (yleisemmin "yhteiskunnallisia") innovaatioita. Teknis-taloudelliset innovaatiot ja yhteiskunnalliset innovaatiot liittyvät läheisesti toisiinsa. Uuden ja vahvan yleiskäyttöisen teknologian käyttöönotto voi esimerkiksi muuttaa yhteiskuntaa rajusti ja vaikuttaa eri kansanryhmien suhteelliseen asemaan ja ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi höyryvoima ja sähkövoima synnyttivät kokonaisia uusia ammattikuntia ja tekivät tarpeettomaksi joitain toisia. Vaikutustensa kautta ne ovat myötävaikuttaneet huomattaviin yhteiskunnallisiin rakennemuutoksiin, joissa varallisuus yhteiskunnassa on jakautunut uudella tavalla ja ihmisten tulevaisuudenodotukset ovat muuttuneet. Tällä hetkellä höyryvoiman ja sähkövoiman asemassa ovat tietotekniikka ja mobiiliteknologia. Vahvan yleiskäyttöisen teknologian käyttöönotto laajasti yhteiskunnassa vaatii tai mahdollistaa innovaatioita myös organisaatioissa, työkäytännöissä ja liike-elämässä sekä ihmisten sosiaalisissa suhteissa ja sosiaalisissa käytännöissä. Esimerkiksi mobiiliteknologian ja tietoverkkojen yhdistymisen ansiosta syntynyt ja koko ajan voimistuva mobiilisuus on merkittävä yhteiskunnallinen trendi, joka muuttaa nopeasti ihmisten työkäytäntöjä, vapaa-ajanviettoa, viestintää ja jopa asumista. Tämän on esitetty näkyvän esimerkiksi etätyömahdollisuuksien kehittymisenä. Onkin todettu, että teknis-taloudellisiakaan innovaatioita ei tulisi tarkastella vain kaupallisina tuotteina, joiden ainoa tai tärkein vaikutus on niiden tuottamissa tuotoissa yritykselle, vaan vahvat 4

5 innovaatiot ovat myös sosiaalisia liikuttajia, joiden analysoiminen yhteiskunnallisessa kontekstissa vasta antaa koko kuvan niiden merkityksestä. Innovaatiot nähdään keskeisenä talouskehityksen voimana Innovaation leviämiseen vaikuttaa se, millaisena mahdolliset omaksujat kokevat sen tarjoaman - suhteellisen hyödyn aiemmin käytössä olevaan välineeseen verrattuna, - yhteensopivuuden aiempien kokemusten, arvojen ja tarpeiden kanssa, - monimutkaisuuden, kokeiltavuuden ja näkyvyyden Keskeisiä tekijöitä ovat myös sosiaalisen systeemin normit, viestintätavat, muutosagentit ja mielipidevaikuttajat. Yritysverkostot innovaatioiden kehittäjänä Innovaatioprosessilla tarkoitetaan yleensä ketjua ideasta keksinnön kautta innovaatioksi. Pelkkä idea tai keksintö ei siis ole innovaatio. Organisaatioiden rajapinnoilla innovaatioita syntyy luontevasti, kun erilaiset ja eri tavoin suuntautuneet ihmiset haastavat toisensa. Siksi verkosto on yksi parhaista tavoista organisoida innovatiivista toimintaa. Verkostoa ei voida johtaa muodollisesti tai autoritaarisesti johtajan pitää järjestellä viestintä siten, että kaikki hyötyvät ja saavat asiansa esitettyä. Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka parantaa yritysten kilpailukykyä Kysyntälähtöisessä innovaatiopolitiikassa tarkastellaan markkinoita. Politiikan keinoilla pyritään edistämään innovaatioiden syntymistä ja leviämistä siten, että vahvistetaan innovaatioiden kysyntää ja kehitetään niiden käyttöönoton edellytyksiä. Kysyntään voidaan vaikuttaa vahvistamalla yksityistä ja julkista kysyntää, vaikuttamalla asenteisiin ja kulutuskäyttäytymiseen sekä parantamalla luottamusta uusiin innovatiivisiin ratkaisuihin. Markkinoiden toimivuutta ja siten innovaatioiden kysyntää voidaan tehostaa luomalla edellytyksiä 5

6 edelläkävijämarkkinoiden syntymiselle aloilla, joilla on globaalia kysyntää. Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka auttaa vastaamaan useisiin laajoihin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten esim. ympäristöä säästävät tuotteet ja toimintatavat, väestön ikääntyminen ja julkisten palvelujen tuottavuus. Koulutus ja käytännön toiminnassa tarvittava osaaminen ovat tärkeitä kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan alueita. Näillä toimilla voidaan parantaa julkisten hankintojen osaamista, vaikuttaa kuluttajien tietoisuuteen innovaatioiden hyödyistä ja standardien tehokkaampaan hyödyntämiseen. Kannusteiden kehittäminen Innovaatioiden kysyntää voidaan lisätä rahoituksellisilla kannustimilla, kuten verotuksella, ja kysyntälähtöisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksella. Julkinen sektori voi toimia esimerkkinä muille markkinatoimijoille ja osoittaa edelläkävijyyttä vastaamalla yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tähän liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa uusien toimintamallien ja kokeiluympäristöjen kehittäminen sekä kannusteet innovaatioiden hankintaan julkisella sektorilla. Infrastruktuurin parantaminen Kysyntälähtöinen innovaatiopolitiikka on monien politiikkojen kokonaisuus ja toimiakseen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Tätä voidaan edistää parantamalla innovaatiotoimintaan liittyvän päätöksenteon ennustettavuutta ja edistämällä julkisen sektorin toimien johdonmukaisuutta. Yksityisen ja julkinen sektorin yhteistyö (Public Private Partnership, PPP) mahdollistaa uusien innovatiivisten toimintamallien hyödyntämisen esimerkiksi julkisten palveluiden ja niiden tuottavuuden kehittämisessä. 6

7 Sääntelyn uudistaminen Sääntelyllä voidaan lisätä kysyntää monilla aloilla. Tästä syystä on tärkeää, että säädösvalmistelussa huomioidaan vaikutukset innovaatioihin ja innovatiivisten markkinoiden kehitykseen. Tämä edellyttää, että sääntelyssä huomioidaan myös vaikutukset innovaatiotoimintaan ja asetetaan haastavia tavoitteita markkinatoimijoille. On olemassa useita pehmeämpiä ohjauksen muotoja. Suosituksilla ja merkinnöillä voidaan parantaa käyttäjien tietoisia valintamahdollisuuksia sekä vaikuttaa käyttöön ja kulutukseen. Markkinoita luovat ja innovaatioihin kannustavat standardit edistävät kysyntälähtöisen innovaatiopolitiikan tavoitteita. Kilpailu ja markkinoiden toimivuuden parantaminen ovat tärkeitä, sillä ne kannustavat innovaatiotoimintaan ja edistävät innovaatioiden leviämistä. Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikan toimilla osallistetaan käyttäjiä innovaatioprosessiin. Politiikalla vahvistetaan käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hyötyjä koskevaa tietoisuutta, tutkimusta ja osaamista sekä edistetään käyttäjälähtöisten innovaatioita tukevien kehittämisalustojen perustamista. Edellisten lisäksi tavoitteena on käyttää hyödyksi uusimpia menetelmiä, joilla tunnistetaan käyttäjätarpeita ja markkinatrendejä sekä ennakointia ja analysointia. Strateginen muotoilu ja palvelumuotoilu ovat esimerkkejä työkaluista, jotka mahdollistavat käyttäjälähtöisiä innovaatioita. Tärkeitä ovat myös internet-pohjaiset analyysityökalut tietomassojen analyysissä, etnografia ja muut kehittyneet käyttäjätarpeiden analyysimenetelmät ja ennakointi. Käyttäjälähtöisyyden sovellusalueena julkiset palvelut Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan taustalla on näkemys siitä, että yritysten menestyminen rakentuu entistä enemmän käyttäjien varaan. Pelkkä uuden teknologian kehittäminen ei riitä, koska arvonluonti perustuu yhä useammin käyttäjiä varten räätälöityihin tuote- tai 7

8 palveluratkaisuihin. Käyttäjälähtöisyyden tunnistamisen myötä syntyy uusia tutkimus- ja analyysimenetelmiä, joilla luodaan kilpailuetuja. Käyttäjälähtöisyyden toinen merkittävä sovellusalue on julkiset palvelut ja niiden uudistumisen, tuottavuuden ja asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen. Tavoitteeseen pyritään tuomalla käyttäjät mukaan kehittämään julkisia palveluita ja vaikuttamaan valinnoillaan niiden sisältöön. Tämä edellyttää merkittävää asennemuutosta ja julkisen sektorin toimijoiden uudentyyppistä osaamista. Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keskeiset osa-alueet ovat - osaamistason nostaminen - käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannusteiden kehittäminen - infrastruktuurin parantaminen - sääntelyn kehittäminen ja uudistaminen innovointia kannustavaksi kokonaisuudeksi Osaamistason nostaminen Käyttäjälähtöisen innovoinnin tehokkuus vaatii aihealueen osaamisen syventämistä. Tutkimusta suunnataan niin, että se tukee käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Koulutus ja käytännön toiminnassa tarvittavan osaamisen kehittäminen ovat tärkeitä käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan alueita. Koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä teemoja: - vaativan, vastuullisen ja osallistuvan kuluttajan taidot - verkosto-osaaminen ja kyky tunnistaa loppukäyttäjän arvonluontimahdollisuudet - monitaitoisuus ja moniarvoisuus käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa - panostukset kulttuuri- ja muotoiluosaamiseen, muotoilun hyödyntäminen yrityksissä strategisena välineenä 8

9 - aineettoman omaisuuden luominen, hallinta ja kaupallistaminen avoimessa innovaatioympäristössä Innovaatiopolitiikan näkökulmasta tärkeitä ovat käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan menetelmät, niiden saatavuus ja käytön edistäminen. Menetelmiin kuuluvat ennakointi, kvalitatiiviset menetelmät kuten etnografia sekä internet- ja tarveanalyysityökalut. Käyttäjälähtöisten innovaatioiden kannustimet Rahoituskannustimilla voidaan ohjata käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa. Perinteiset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i) rahoitusinstrumentit ja verokannusteet täydentävät toisiaan. Molemmissa kiinnitetään huomiota siihen, että hankkeiden rahoituskriteerit soveltuvat useille käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan muodoille. Nykyisten rahoitusinstrumenttien kriteereitä uudistetaan tarvittaessa ja joitakin uusia instrumentteja kehitetään käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin. Muutkin kannustimet arvioidaan ja parannetaan niiden soveltuvuutta käyttäjälähtöiseen innovointiin. Tavoitteena on kehittää erityisesti avoimeen innovaatioympäristöön ja julkiselle sektorille soveltuvia käyttäjälähtöisen innovoinnin kannusteita. Politiikan tavoitteena on tunnistaa vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin tietoisuutta käyttäjälähtöisyydestä. Infrastruktuurin parantaminen Voidakseen kehittyä ja menestyä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta tarvitsee suotuisan infrastruktuurin. Tietotekninen infrastruktuuri ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus ovat välttämättömiä. Erityisesti julkisen sektorin tietojärjestelmien yhteentoimivuutta tulee edistää. Vuorovaikutteisuus on käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan keskeinen elementti. Politiikan toimenpiteillä voidaan edistää käyttäjien ja muiden osapuolten välistä avoimuutta ja yleistä luottamusta 9

10 Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka pyrkii uudistamaan julkisia palveluja ja hyödyntämään käyttäjälähtöisyyden periaatetta palveluita kehitettäessä. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä (PPP, public - private partnership) tulee lisätä vuorovaikutteisuutta. Esimerkkinä voidaan mainita palvelumuotoilun menetelmät, joita hyödynnetään julkisten palveluiden käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. Sektorirajat ylittävä verkostoituminen edistää käyttäjälähtöisyyttä. Innovatiivisia yhteistyömalleja kehitetään käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toimilla synnytetyillä innovointialustoilla ja kehitysympäristöissä. Palveluntuottajien välisten kumppanuuksien edistäjänä Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan keinoin edistetään osallistavia toimintatapoja, jotka lisäävät kansalaisten valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuuksia erityisesti julkisiin palveluihin. Keskeistä on kehittää julkisen sektorin käyttäjälähtöisyyttä edistävää lainsäädäntöä. Usein käyttäjälähtöiset ratkaisut ja niihin liittyvät innovaatiot vaativat palveluntuottajien yhteistyötä. Politiikan keinoin pyritään edistämään palveluntuottajien välisiä kumppanuuksia. Käyttäjälähtöisyys asettaa innovaatioympäristölle uusia haasteita, esimerkkialueena immateriaalioikeudet, joiden syntyminen, hallinta ja kaupallistaminen ovat muuttuneet nopeasti. Sääntelykehikon ja sääntelyn toimivuuden parantaminen avoimessa, käyttäjälähtöisessä innovoinnissa on määritelty yhdeksi politiikan kohdealueeksi. Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan toteuttamisessa tulee huolehtia siitä, että selkiytetään käyttäjälähtöisen innovoinnin tuottoja ja vastuita. 10