TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

2 2

3 Sisällys TOIMINTAKERTOMUS... 3 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 5 Kaupunginjohtajan katsaus... 5 Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio... 7 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 9 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TOTEUTUMISVERTAILU Tavoitteiden toteutuminen Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimen toimiala Tekninen toimiala Savonlinnan Vesi Investointiosa Konserniosien tiedot Avustukset Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Kunnan liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Savonlinnan Vesi ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelot ja selvitykset

4 4

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Savonlinnan tilinpäätös on vuodelta 2014 noin 5,16 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulokseen vaikuttivat: harkinnanvarainen valtionosuuden korotus euroa ja Mikkelin ammattikorkeakoulu kuntayhtymän ylijäämäpalautus euroa. Ilman näitä kertaluonteisia eriä tilinpäätös olisi ollut vain 1,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Savonlinnan kaupunginvaltuusto on joulukuussa 2013 hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman vuoteen 2019 saakka. Ohjelman suuruus on noin 32 miljoonaa euroa sisältäen noin 70 erilaista toimenpidettä. Tasapainotusohjelma tarvitaan, koska valtio on voimakkaasti leikannut vuodesta 2012 lukien valtionosuuksia. Tänä vuonna valtionosuudet ovat lähes kuusi miljoonaa euroa pienemmät kuin viime vuonna. Tästä syystä tasapainotusohjelmaan ollaan valmistelemassa uusia toimenpiteitä, jotka tulevat kaupunginvaltuuston päätettäväksi kesäkuussa. Lisäksi valtuusto poisti mm. kahden lukion sivutoimipisteen lakkautuksen tasapainotusohjelmasta, josta aiheutuu noin 1,6 miljoonan euron vajaus tasapainotusohjelmaan. Vuonna 2014 henkilöstömäärä väheni 60,6 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2012 tilinpäätökseen. Pääosin henkilöstöä on vähennetty hallinnosta. Yksi kyläkoulu lakkautettiin, samoin Kerimäen ja Punkaharjun vuodeosastot sekä Itäinen terveysasema. Tasapainotusohjelman onnistuneen toteutuksen seurauksena toimintakate kasvoi vain 0,5 prosenttiyksikköä, kun valtakunnan keskimääräinen kasvu oli 1,6 prosenttiyksikköä. Savonlinna jatkoi viime vuonna isoa investointiohjelmaa. Investoinnit olivat n. 18,1 milj. euroa. Suurimmat investoinnit olivat Kerimäen koulukeskus noin 2,2 miljoonaa euroa, Kellarpellon uusi päiväkoti 2,1 miljoonaa euroa, uusi perhekeskus 1,2 miljoonaa euroa sekä uusi syväsatama 1,6 miljoonaa euroa. Vuosikate riitti kattamaan poistot , mutta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja, joten kaupungin velkaantuminen jatkui edelleen vuonna Lainakanta oli 117,6 milj. euroa ja jokaista asukasta kohden euroa, kun se keskimäärin kunnissa ja kuntayhtymissä vuonna 2014 oli euroa. Kaupungin vakavaraisuusaste kuitenkin parani ja nousi 50,64 prosenttiyksikköön johtuen suuresta ylijäämästä. Savonlinnan kaupunki joutuu jatkamaan tiukkaa taloudenpitoa ja lisäämään talouden tasapainottamistoimenpiteitä, koska valtionosuusleikkaukset kohdistuvat Savonlinnan kaupungin talouteen erittäin voimakkaasti. Tänä vuonna valtionosuudet ovat lähes kuusi miljoonaa euroa pienemmät kuin viime vuonna, joka on historiallisesti ennennäkemätön tilanne Savonlinnan kaupungin taloushistoriassa. Kiitoksia henkilöstölle ja poliittisille päättäjille siitä, että menojen kasvu saatiin pidettyä hyvin kurissa. 5

6 6

7 Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio 7

8 Tilivelvolliset tehtäväalueittain v Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja kaikkien lauta- ja johtokuntien jäsenet sekä viranhaltijat kunkin toimielimen tehtäväalueilta seuraavasti: Tehtäväalue KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut PERUSTURVAN TOIMIALA Perusturvalautakunta Hallintopalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Terveyspalvelut SIVISTYSTOIMIALA Sivistyslautakunta Hallintopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetus Lukiokoulutus Muut koulutus Kulttuurijaosto Kulttuuripalvelut Vapaa-aikajaosto Vapaa-aikapalvelut TEKNINEN TOIMIALA Tekninen lautakunta Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Toimitilapalvelut Savonlinnan Vesi Tiejaosto Tiepalvelut Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelupalvelut Tilivelvollinen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hallintojohtaja Kehitysjohtaja Talous- ja strategiajohtaja ja alkaen talousjohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Opetuspäällikkö ja alkaen sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Kulttuuritoimenjohtaja Vapaa-aikapäällikkö Tekninen johtaja Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Kiinteistöjohtaja Toimistoinsinööri Kiinteistöinsinööri Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö 8

9 Puoluejakautuma vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Valtuutetut (kokoontui ensimmäisen kerran ) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 8 Vasemmistoliitto r.p. 2 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 3 Vihreä liitto r.p. 3 Suomen Keskusta r.p. 15 Perussuomalaiset r.p. 6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys MAAILMAN- JA EUROTALOUDEN KEHITYS VUONNA 2014 Maailmantaloudessa Yhdysvalloissa talouskasvu oli vajaa kolme prosenttia. Kiinan kasvu pysyi seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous kasvoi noin puolitoista prosenttia. Euroalueen talous kahden negatiivisen vuoden jälkeen kasvoi noin prosentin. SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2014 Taloustilanne Suomessa oli koko vuoden 2014 heikko ja heikkeni alkuvuodesta loppuvuotta kohden. Bruttokansantuote supistui jo toisena vuotena peräkkäin. Vuonna 2014 BKT:n muutos oli -0,1. Inflaatio jäi 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 % -yksikköä tuli välillisen verotuksen muutoksista. Yksityinen kulutus ei lisääntynyt edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskivat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkeni edelleen. Suomen vienti kehittyi maailmankauppaa hitaammin. Työvoima ja ansiokehitys Työttömyysaste nousi 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkeni edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat olivat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Ansiokehitys oli heikko, joka osaltaan vaikutti siihen, että yksityinen kulutus ei kasvanut. Keskiansio kunnissa sukupuolet yhteensä oli euroa/kk vuonna Hinnat, korot Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 0,6 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Korkotaso pysyi erittäin matalana koko vuoden. JULKISEN TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2014 Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys hidastivat kuntien verotulojen kasvua sekä lisäsivät menoja. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %, vaikka 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Verotulojen hidas kasvu johtui edellisen vuoden jako-osuuksien oikaisuista ja tilitysuudistuksesta sekä heikosta talouskasvusta ja maltillisesta palkkaratkaisusta. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kuntien verotulot kasvoivat kaikkiaan 390 miljoonaa euroa. Painotettu veroprosentti oli 19,75. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostuminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen n. 250 miljoonaa euroa vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia ja toimintakate 1,6 prosenttia. Ilman ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisiä toimintamenojen muutos olisi ollut noin 1 %. Henkilöstömenot vähenivät yhteensä noin 400 miljoonaa euroa. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 n. 360 miljoonan euron lisäleikkaus eli 1,3 %. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli 1,4 mrd. euroa eli n. 15 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd. euroa, mikä oli kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuttanut kuntien rahoitusasemaan. Ilman yhtiöittämisiä tulos olisi ollut suurin piirtein edellisen vuoden tasolla. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuoteen. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Vuosikate asukasta kohden oli 373 euroa, vuosikate %:a poistoista oli 101 ja vuosikate %:a investoinneista 72. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokertymästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien laina- 9

10 kanta vuoden 2014 lopussa oli 14,88 miljardia euroa vuosimuutoksen ollessa 7,7 %. Lainaa jokaista asukasta kohden on euroa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat suuret noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta kasvatti investointeja kertaluonteisesti noin 2,5 miljardia euroa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja. Poistonalaiset investoinnit laskivat edellisestä vuodesta 2 prosenttia. Tietoja Etelä-Savon kuntien taloudesta vuosina Vuos i Verotulot Valtion Verotulot + Toiminta- Vuos ikate Vuos ikate Negat. Tilikaud. Inves- Lainat Raha- /as os uudet valtionos. kate /as %:a vuos ikate tulos toinnit /as varat /as /as /as pois tois ta määrä /as /as /as Etelä-Savon kuntien muuttujien vuosimuutoksia , % Vuosi Verotulot Valtion- Verotulot + Toimintakate Investoinnit Lainakanta osuudet valtionosuudet ,9 5,9 3 3,7-10,7 8, ,3 2,9 4,9 3,9 10,2 6, ,5 1,2 3,1 1,6-10 5,2 Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat kunnittain ELY-keskus: Etelä-Savo Kunta ENONKOSKI ,8 16, HEINÄVESI ,0 14, RANTASALMI ,4 14, SAVONLINNA ,2 16, SULKAVA ,3 14, SAVONLINNAN SEUTUKUNTA ,1 15, Työvoima Tyött.aste, % Vert. jouluk Työttömät yhteeensä Miehet Naiset Alle 20 v. Alle 25 v. Yli 50 v. Pitkäaik. tyött. ETELÄ-SAVO , KOKO MAA ,9 12, Avoimet työpaikat 10

11 Väestö Suomen väkiluku oli Väkiluku kasvoi vuoden 2014 aikana yhteensä henkilöllä. Edellisten vuosien tapaan muuttovoitto ulkomailta oli luonnollista väestönkasvua voimakkaampaa. Savonlinnan väkiluku oli ja yhteensä henkilöä, vähennystä 287 henkilöä. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Savonlinnan kaupungin henkilöstömäärä vuoden 2013 lopussa oli henkilöä. Henkilöstömäärä väheni 53:llä henkilöllä vuoden 2014 aikana eli muutos edelliseen vuoteen oli -3,9 %. Henkilötyövuodet vuosina oli 1 276,2, missä on vähennystä edelliseen vuoteeni -60,6 henkilötyövuotta -4,5 %. Laskennassa eivät ole mukana työllistämistoimenpitein palkatut työntekijät. Savonlinnan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 17,1 %, kun koko maan vastaava luku oli 13,9 %. Savonlinnan kaupunki panosti noin 3,4 milj. eurolla pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen vuonna 2014, johon kaupunki sai työllistämistukea 1,7 milj. euroa. Palkkatuella työn aloittaneita tammi joulukuussa 2014 oli yhteensä 196, joista 500 päivää työmarkkinatukea saaneita 105 henkilöä eli 60 % työllistetyistä. Taloustilanteen edelleen heikentyessä syksyllä 2014 valmisteltiin uusi talouden tasapainotusohjelma, jonka valtuusto hyväksyi Ohjelmaa ryhdyttiin toteuttamaan välittömästi ja sillä täydennettiin valtuuston vuonna 2013 hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa. Tasapainotusohjelmat ajalle ovat yhteensä n. 40 milj. euroa. Keskeisiä tulos- ja rahoituslaskelman toteumavertailutietoja Heikko talouskehitys yleisesti, kasvanut työttömyys ja negatiivinen väestökehitys hidastivat kaupungin toimintatulojen kasvua sekä lisäsivät menoja. Toimintatuotot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 prosenttia. Talousarvioon nähden toimintatuotot jäivät 2 miljoonaa euroa alle ja muutettuun talousarvioon nähden euroa alle. Myyntituotot sekä tuet ja avustukset jäivät noin 1 milj. euroa alle lopullisen talousarvion. Puun myynnistä kertyi tuloja 0,9 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntivoittoja kertyi yli 2 milj. euroa, mikä on alkuperäiseen talousarvioon nähden 1,3 milj. euroa alle, mutta lähes muutetun talousarvion mukainen. Muut tuotot; pääsääntöisesti erilaisiin sopimuksiin yms. perustuvat korvaukset kaupungille; toteutuivat alkuperäiseen ja muutettuun talousarvioon nähden 1,2 milj. euroa yli. Maltillinen palkkaratkaisu, talouden tasapainotustoimenpiteet ja palvelutoiminnan tehostaminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat vain 0,9 prosenttia. Talousarvioon nähden toimintamenot jäivät 1,6 milj. euroa alle ja muutettuun talousarvioon nähden euroa alle. Toimintakate kasvoi 0,5 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna, mikä osoittaa sen, että talouden tasapainottaminen valtuuston hyväksymien ohjelmien mukaisesti on vuoden 2014 aika pystytty toteuttamaan kaupungin palvelutoiminnassa ilman, että se olisi olennaisesti heikentänyt kuntapalvelujen tasoa ja määrää. Henkilöstökulut: palkat ja palkkiot, eläkekulut sekä henkilösivukulut yhteensä toteutuivat 0,7 milj. euroa alle lopullisen talousarvion. Asiakaspalvelujen ostot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 1,7 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon nähden 2,4 milj. euroa, mikä selittyy Sosterin kuntalaskutuksen ylittymisellä n. 2,4 milj. euroa. Muut palvelujen ostot yhteensä toteutuivat euroa alle alkuperäisen talousarvion ja euroa yli muutetun talousarvion. Työmarkkinatuen kuntaosuusmeno 1,4 milj. euroa ylittyi alkuperäiseen talousarvioon nähden euroa ja toteutui lähes muutetun talousarvion mukaisesti. Vuosikate on runsaat 12 milj. euroa ylijäämäinen; n. 4,8 milj. euroa alkuperäistä ja muutettua talousarviota parempi. Tilikauden tulos poistojen ja satunnaisten tuottojen jälkeen on noin 5,2 milj. euroa eli runsaat 4 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Tilikauden tulokseen vaikutti toiminnallisen tuloksen lisäksi harkinnanvarainen valtionosuuden korotus euroa, Mikkelin ammattikorkeakoulun ky:n ylijäämäpalautus euroa ja kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen euroa. Kaupungin tulovero kasvoi 4,4 prosenttia, kiinteistöverot 7,6 prosenttia ja osuus yhteisöveron tuotosta 15,5 prosenttia. Yhteenlasketut kaupungin verotulot kasvoivat 5,3 prosenttia, mikä selittyy tuloveroprosentin yhden prosenttiyksikön korotuksella vuodelle Talousarvioon nähden verotulot ylittyivät 2,5 milj. euroa. Valtionosuudet laskivat -0,3 %, mutta kun huomioidaan kaupungin saama 1,9 milj. euron suuruinen harkinnanvarainen valtionosuuden korotus vuodelle 2014, valtionosuudet kasvoivat 2,1 prosenttia.. Korkotuotot laskivat -18,7 prosenttia ja korkokulut -0,3 prosenttia Käyttöomaisuuden poistot 8,8 milj. euroa ovat 0,6 milj. euroa budjetoitua isommat, josta puolet selittyy käytöstä poistettujen kiinteistöjen alaskirjauksista ja toinen puoli valmistuneiden investointihankkeiden käyttöönotosta. 11

12 Kaupungin bruttoinvestoinnit vuonna 2014 olivat 18,1 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 13,9 milj. euroa. Vuosikate riitti kattamaan poistot 8,8 milj. euroa, mutta ei riittänyt kattamaan nettoinvestointeja ja lainanlyhennyksiä 20,6 milj. euroa. Kaupungin lainakanta kasvoi 8,3 milj. euroa ja se kohdentui lyhytaikaiseen lainanottoon. Tällä lainan lisäyksellä on rahoitettu tilinpäätösvuoden 2013 ostovelkoja, joita ko. vuoden tilinpäätöksessä oli noin 20 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä ostovelkoja on noin 14 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni 1,7 milj. euroa vuonna Lainakanta vuoden lopussa oli 117,6 milj. euroa ja jokaista asukasta kohden euroa. Suhteellinen velkaantumisprosentti oli 54,40. Kaupungin tasealijäämä oli vuoden 2013 lopussa vajaat 14,9 milj. euroa. Tulosylijäämä n. 5,2 milj. euroa vuodelta 2014 laskee sen noin 9,7 milj. euroon. Kaupungin kiinteistöihin sisältyvä varallisuus on tilinpäätösvuonna ja sitä edeltävinä vuosina kasvanut merkittävästi, mikä osaltaan antaa mahdollisuuksia talouden tasapainottamiseen myyntituottoja lisäämällä ensisijaisten toimintamuutosten ja karsintojen ohella. 12

13 HENKILÖSTÖ 13

14 14

15 HENKILÖSTÖ Savonlinnan kaupunki, henkilöstömäärä toimialoittain pois lukien työllistetyt työntekijät. Savonlinnan kaupunki henkilöstömäärä Palvelussuhde Keskushallinto Perusturvan toimiala Sivistystoimiala Tekninen toimiala Koko kaupunki Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Savonlinnan kaupunki henkilöstömäärä vuosina Palvelussuhde tilanteessa Muutos ed. vuodesta Muutos % ed. vuodesta Vakinaiset ,4 % Määräaikaiset ,2 % Yhteensä ,9 % Henkilötyövuodet vuosina , vakinaiset ja määräaikaiset (pl. työllistetyt) Henkilötyövuodet Muutos ed. vuodesta Muutos % ed. vuodesta Kuukausipalkkaiset 1251, ,28-41,7-3,3 % Tuntipalkkaiset 84,8 65,87-18,9-22,3 % Yhteensä 1336,8 1276,2-60,6-4,5 % Henkilötyövuosien laskennassa on mukana palvelussuhteessa vuosina ollut henkilöstö pois lukien työllistetyt työntekijät. Henkilötyövuoden määrään lasketaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työskentely, johon sisältyy vuosiloma, mutta ei muita poissaoloja. Työllistetyt työntekijät tilanteessa v ja henkilötyövuodet Vuosi Henkilöä Henkilötyövuodet 39,2 112,87 Savonlinnan kaupunki on valittu työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun vuosille ja kaupungin rooli työllisyyden hoitamisessa on keskeinen. Seuraavassa taulukossa on esitetty henkilöstökustannukset vuosina Henkilöstöä koskevat koko kaupungin ja toimialojen tiedot ja tunnusluvut on koottu erilliseen vuoden 2014 henkilöstöraporttiin. 15

16 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Henkilöstötuloslaskelma PALKAT JA PALKKIOT (MAKSETUT) (Sis. myös käyttöomaisuuden jankintamenoon aktivoidut palkat) Vakinaisen henkilöstön palkat , ,05 Muun henkilöstön palkat , ,81 Ylituntipalkat , ,90 Tunti- ja urakkapalkat , ,06 Erilliskorvaukset , ,44 Muut palkkiot , ,47 Kokouspalkkiot , ,86 Koululaisten ja opiskelijoiden palkat ,04 Työllisyysmäärärahoin palkatut , ,93 Yhteensä , ,56 ELÄKEKULUT Eläkevakuutusmaksut , ,21 Muut työeläkemaksut , , , ,04 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sairausvak.maksut , ,15 Työttömyysvakuutusmaksut , ,68 Tapaturmavakuutusmaksut , ,06 Yhteensä , ,89 MUUT HENKILÖSTÖKULUT Henkilökunnan terveydenhoito ja tyky , ,97 Henkilökunnan virkistys 7 615, ,19 Yhteensä , ,16 HENK.KULUJEN JA PALKKOJEN OIKAISUERÄT Sairausvakuutuskorvaukset , ,87 Tapaturmakorvaukset , ,15 Yhteensä , ,02 YHTEENSÄ , ,63 Yllä oleva laskelma ei pidä sisällään mm. Palkat ja palkkiot ilman sotua Luontoisedut Jaksotetut palkat Jaksotetut lomarahat 16

17 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa hallintosäännön 31 mukaan kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja ja sen toimeenpanosta huolehtivat lautakunta ja toimialajohtaja tehtäväalueellaan. Kaupungin sisäisen valvonnan ohjetta on päivitetty viimeksi Ohjeen mukaan tilivelvollisen pitää dokumentoida kirjallisesti vuoden aikana tekemänsä valvontasuunnitelman mukainen valvonta ja laatia dokumentoinnin pohjalta raportti puolivuosittain. Raportissa esitetään valvonnan johdosta tehdyt havainnot ja toimenpiteet. Sisäisestä valvonnasta raportoidaan puolivuosittain kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Lautakunnat hyväksyvät toimialojensa ja kaupunginhallitus keskushallinnon osalta sisäisen valvonnan suunnitelman. Vuoden 2014 sisäisen valvonnan kaikille yhteisiä kohteita olivat mm. kaupunginhallituksen ja lautakuntien päätöksiin liittyvät oikaisuvaatimukset, viranhaltijoiden hankintapäätökset, talouden tasapainottamistoimenpiteiden toimeenpano ja toteuma, omaisuusvahinkojen seuranta ja sopimushallinnan ajantasaisuus kuntaliitoksen jälkeen. Lisäksi toimialoilla oli omia, erityisiä sisäisen valvonnan kohteita. Selonteko perustuu pääosin lautakuntien antamien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan selontekojen keskeisimpiin kohtiin ja keskushallinnon sisäisen valvonnan raporttiin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Vuonna 2014 kaupunginhallituksen päätöksiin on tehty kaksi oikaisuvaatimusta ja sivistystoimen viranhaltijan päätökseen yksi. Prosessien jatkumisesta ei ole vielä tietoa. Perusturvan toimialan sisäisessä valvonnassa on todettu, että oikaisuvaatimukset viranhaltijapäätöksistä ovat jonkin verran lisääntyneet aikaisempaan verrattuna. Yhtenä syynä voidaan pitää talouden tasapainottamisesta johtuvaa tiukennusta palvelujen myöntämisen kriteereissä. Lastensuojelulain ja toimeentulotukilain mukaisia käsittelyaikoja on seurattu ja raportoitu säännöllisesti. Kaikkia hakemuksia ja selvityksiä ei ole pystytty käsittelemään lain määräämässä ajassa. Sivistystoimialalla oppilas- ja opiskelijahuolto tuli kuntien järjestämisvelvollisuuden piiriin lukien. Sivistyslautakunnan omassa selonteossa todetaan, että työtä vaikeuttaa merkittävästi opetuspäällikön viran lakkauttaminen, työtä on tehty osittaisella hankerahoituksella ja työ on pahasti kesken. Strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja varojen käytön valvonta Talouden ja talousarvion toteutumista seurataan säännöllisesti kuukausittain sekä puolivuosiraportoinnin yhteydessä. Raportit käsitellään sekä lautakunnissa että kaupunginhallituksessa, puolivuosiraportti lähetetään tiedoksi myös kaupunginvaltuustolle. Sivistystoimialan varhaiskasvatuksessa on otettu käyttöön SPB-malli eli talouden ja toiminnan ohjausjärjestelmä päivähoidon kustannustehokkuuden lisäämiseksi. SPB-järjestelmä on sisäisen valvonnan väline sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutumisen seurantaan. Tavoitteena on, että järjestelmä tulevina vuosina ohjaa yksiköitä parantamaan tuottavuuttaan. Sivistystoimialan sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomiota kirjaston ammatillisen henkilökunnan määrään, joka on Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen alapuolella. Sivistystoimialan mukaan pätevän henkilöstön vajaus aiheuttaa vaikeuksia vaativien tehtävien hoidossa ja ylirasitus heikentää työviihtyvyyttä ja motivaatiota. Myös kirjastolaki ja asetus edellyttävät tietynlaista henkilöstörakennetta ja kirjastoalan koulutusta kirjastojen henkilökunnalle. Tämä tarkoittaa lähivuosina suunnitelmallisuutta rekrytoinnissa. Keskushallinnossa yhtenä sisäisen valvonnan kohteena oli palkkausjärjestelmän uudistaminen. Uuden järjestelmän mukaisesti työtehtävien vaativuus arvioidaan koko henkilökunnan osalta toukokuun 2015 loppuun mennessä. Tavoitteena on tehtäväkohtaisten palkkojen määräytyminen tasapuolisesti ja yhdenmukaisesti. 17

18 Riskienhallinnan järjestäminen Hallintosäännön 3 15 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää kaupungin riskienhallintapolitiikasta ja ohjelmasta. Riskienhallinnan vastuut on määritelty riskienhallintapolitiikassa, joka on viimeksi päivitetty kaupunginhallituksessa Kaupungin ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset perusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Vahinkovakuutusyhtiö IF Oy:n vuoden 2013 alussa tekemässä koko kaupunkia koskevassa riskienhallinnan laatuarviossa havaittuihin puutteisiin perustuen toimialoilla ja keskushallinnossa on tilikauden aikana jatkettu riskienhallintaan liittyviä toimenpiteitä. Esimiehiä on koulutettu vastuu- ja tietoturva-asioista. Toimialojen riskienhallinnan vastuuhenkilöistä on tehty päätökset jo aikaisempina vuosina. Sivistystoimialan riskienhallinnan valvontakohteena vuonna 2014 oli koulurakennusten fyysisen kunnon seuraaminen ja mahdollisten riskien tiedostaminen sekä niiden kirjaaminen yhteistyössä toimitilapalvelun kanssa. Toimitilapalvelun kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä. Tarvittaessa toimitilapalvelu tekee kuntoselvityksen, jolla saadaan tarkasti selville koulun kunto. Sivistyslautakunnan selonteon mukaan sivistystoimiala on kaikkiaan yli 900 työntekijän palveluorganisaatio, jossa opetuspäällikön viran lakkauttamisen jälkeen on koulutoimen päätöksentekoa hallintosäännössä keskitetty lähinnä sivistystoimenjohtajalle sekä toisaalta henkilöstöpäätösten osalta hajautettu rehtoreille. Selonteossa todetaan, että tällainen toimintatapa on ristiriidassa työssä jaksamisen kanssa ja siten riski tahattomiin virheisiin henkilöstön koordinoinnissa on jatkuvasti läsnä, varsinkin koulutoimen selkeän vajaamiehityksen takia. Riskienhallintakeinona on varahenkilöjärjestelmän kehittäminen ja johtamis-järjestelmän muutokset koulujen lukumäärän vähentämisen kautta niin, että hallinnollinen työ vähenee. Henkilöstöhallinnon tekemän seurannan mukaan kaupungin henkilöstön terveysperusteisten poissaolojen määrä on kalenteripäivinä mitattuna kasvanut edellisestä vuodesta 22,9 %, mikä tulee ottaa huomioon henkilöstöriskinä. Teknisen toimialan riskikartoitus on tarkoitus toteuttaa kaupungin vakuutusten kilpailutuksen jälkeen vakuutusyhtiön kanssa. Riskienhallinnan toimenpiteitä tehdään vuosittain osana sisäistä valvontaa, ja tavoitteiden toteutumista uhkaavia riskejä ja toisaalta mahdollisuuksia tunnistetaan ja arvioidaan jonkin verran osana talousarvion tavoitteiden asettamisprosessia, mutta arviointiprosessin riittävän järjestelmällisessä ja dokumentoidussa toimintatavassa on parannettavaa. Kehittämiskohteena on nähty toimialojen kokonaisvaltainen, järjestelmällinen ja säännönmukainen riskienkartoitus. Riskien hallitsemiseksi toimialat aloittavat vuonna 2015 merkittävimpien riskien kartoittamisen ja arvioimisen, johon sisältyy myös toimenpiteiden vastuuttaminen, aikatauluttaminen ja toimenpiteiden seurannasta ja raportoinnista päättäminen. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin omaisuuden myynnistä aiheutuneet luovutustappiot ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöjen myynnit sisältyvät talouden tasapainottamisohjelmaan, mutta käyttökustannusten poistuma tulevina vuosina kattaa myyntitappiot. Sopimustoiminta tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen kaupungin sopimushallinta on saatu ajan tasalle vuoden 2014 lopussa, jolloin lähes kaikki kuntaliitoksessa kaupungin vastuulle siirtyneet sopimukset on viety Dynasty - sopimushallintajärjestelmään. Sopimusten sisältöjen seuranta ja analysointi on osa vuoden 2015 sisäistä valvontaa. 18

19 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hallintosäännön 41 mukaan sisäinen tarkastus toimii kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa ja kaupunginhallitus vahvistaa vuosittain sisäisen tarkastuksen työohjelman. Vuonna 2014 työohjelman mukaisia tarkastuskohteita olivat mm. kaupungin myöntämät avustukset, riskienhallinnan laatuarvioon perustuvat riskienhallintatoimenpiteet, Savonlinnan Veden investointihankinta (Puhdistamo), konserniohjeen taloutta ja rahoitusta koskevan osan toteutuminen, henkilöstön työhyvinvointikyselyn tuloksiin perustuvat kehittämissuunnitelmat, tasapainottamisohjelman toimeenpano sekä johtamisjärjestelmään liittyviä asioita, mm. kehityskeskustelujen toteutuminen, sovittujen aikataulujen ja toimenpiteiden toteutumisen seuranta sekä ohjeiden ja sääntöjen ajantasaisuus. Lisäksi sisäinen tarkastaja on suorittanut tarkastussuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia erillisten toimeksiantojen perusteella. Sisäisen tarkastuksen tuloksena on päivitetty kaupungin avustusohjetta (kh ) ja käyty läpi kaupungin avustuskäytäntöjä, joiden osalta tarkastelu jatkuu vielä vuoden 2015 aikana. Lisäksi havaittujen erilaisten kokous- ja asiakirjahallinnan käytäntöjen yhtenäistämiseksi valmistelijoille ja esittelijöille järjestetään koulutusta vuoden 2015 alussa. Kaupunginlakimiehelle on annettu tehtäväksi tarkastaa kaupungin sopimuskanta vuoden 2015 aikana. Talouspalvelujen tehtäväksi jäi tarkastuksen yhteydessä havaittujen ongelmallisten arvonlisäverokirjausten tarkastukseen ja korjaamiseen liittyvin asioiden ratkaiseminen. Sisäisestä tarkastuksesta raportoidaan sisäisen valvonnan ohjeen mukaan puolivuosittain johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen perusteella on saatu kohtuullinen varmuus siitä, että toimintoja on hoidettu olennaisilta osin sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan havaintojen perusteella toiminnassa ei ole ollut vakavia ongelmia tai puutteita. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty vuosittain suunnitelmiin perustuvaksi. Suunnitelmien pohjalta on laadittu dokumentointi ja raportointi, joita tulee kuitenkin kehittää. Eläköitymisen kautta kaupungin palvelurakenne vaatii muutoksia, koska tavoitteena on jatkaa henkilöstömäärän vähentämistä talouden sopeuttamiseen liittyen.. 19

20 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,4 13,7 Vuosikate/Poistot, % 136,5 62,6 Vuosikate,euro/asukas Asukasmäärä Toimintatuotot/toimintakulut 14,4 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) ,4 toimintakulut(ulkoiset) Vuosikate-% poistoista 136,5 % 100 * vuosikate ,5 poistot Vuosikate /asukas 335 vuosikate ,06 asukasluku

21 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Keskener. hankkeiden korj. Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 72,9 20,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 32,4 14,7 Lainanhoitokate 0,6 0,6 Kassan riittävyys, pv 0 0 Asukasmäärä

22 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2014 Investointien tulorahoitus 72,9 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate ,9 % invest. omahank.meno Investointien omahankintameno: Investointimenot inv. rahoitusosuudet Pääomamenojen tulorahoitus 32,4 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh Lainanhoitokate 0,62 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut ,62 korkokulut + lainanlyh Kassavarat ,19 m Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit rahat ja pankkisaamiset Kassastamaksut M 274,80 m Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) Korkokulut Muut rahoituskulut Käyttöomaisuusinvestoinnit Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) Kassan riittävyys pv 0 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat kassastamaksut

23 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Saamiset Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

24 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöltä Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 50,6 49,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 54,4 55,7 Kertynyt yli-/alijäämä, milj Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , milj Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, milj. 9 9 Asukasmäärä

25 Omavaraisuusaste 50,6 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var ,6 koko pääoma - saadut ennakot Oman pääoman sidottujen erien osuus 54,0 % Sidotun pääoman osuus taseen loppusummasta kuvaa kunnan taserakenteen vakautta 100 * peruspääoma+arvostuserät ,0 koko pääoma - saadut ennakot Rahoitusvarallisuus /asukas Rahoitusvarallisuus osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman Rahoitusvarallisuus : Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vieras pääoma Saadut ennakot Suhteellinen velkaantuneisuus 54,4 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) ,4 käyttötulot Lainakanta M 107,3 m Lainakanta: Vieras pääoma saadut ennakot ostovelat (lyhyt ja pitkä) siirtovelat muut lyhytaikaiset velat liittymismaksut ,28 Lainat /asukas Lainasaamiset ,5 M Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 25

26 Kokonaistulot ja menot 2014 TULOT euroa MENOT euroa Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,20 Toimintakulut ,93 Verotulot ,55 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet ,00 Korkokulut ,33 Korkotuotot ,48 Muut rahoituskulut ,50 Muut rahoitustuotot ,22 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot ,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (-), väh. (+) ,11 hyödykkeiden luovutusvoitot ,97 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot ,05 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,07 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödyk- Investointimenot ,69 keiden luovutustulot ,36 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 8 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,98 Pitkäaikasten lainojen lisäys ,00 Lyhytaikasten lainojen vähennys ,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,00 Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaismenot yhteensä ,49 Kokonaistulot yhteensä ,91 Täsmäytys Kokonaistuotot - kokonaismenot ,42 Muut maksuvalmiuden muutokset ,08 Rahavarojen muutos , ,42 Kuntakonsernin toiminta ja talous Omistajaohjauksen periaatteet Omistajaohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Talousarviossa valtuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Talousarvioon sisältyy konserniyhteisöjen tavoitekortit. Toimintaohjeiden antamisesta vastaa kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja. Konsernin vastuuhenkilön vastuulla on seurata ja valvoa vastuulleen annetun konserni- ja tuottajayksikön sekä takauksia saaneiden yhteisöjen toimintaa ja valmistella kaupunginhallitukselle tai kaupunginjohtajalle kaupungin edun niin vaatiessa toimintaohje päätettäväksi. Konsernivastuuhenkilöllä on pääsääntöisesti puhe- ja läsnäolo-oikeus valvomiensa yhteisöjen hallituksissa. Vastuuhenkilöt saavat myös valvomiensa yhteisöjen toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat sekä muun tarvitsemansa materiaalin. Lisäksi vastuuhenkilöt toimivat pääsääntöisesti kaupungin edustajana valvomiensa yhteisöjen yhtiökokouksissa tai vastaavissa. Kokonaisvastuu kaupunkikonsernin kehittämis- ja omistajaohjauspalveluista on keskitetty kehitysjohtajalle. Kehitysjohtaja huolehtii siitä, että yhtiökokouksien päätöspöytäkirjat toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kuntalain 68 a :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntakonsernin tulee laatia täydellinen tilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, konsernintuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Täydellinen konsernitilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta Tavoitteet Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta. Vuoden 2014 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu. 26

27 Takaukset Kaupungin takausvastuut konserniyhtiöiden lainoista olivat 26,5 miljoonaa euroa. Takaukset on myönnetty omavelkaisina takauksina, joissa takaaja vastaa velasta kuin omastaan. Vastavakuuksia on 9,6 milj. euroa, yleensä vastavakuuksia ei ole edellytetty. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin aiemmin myöntämille takauksille haetaan vastavakuudet, panttikirjat tai lainojen ensisijaisen vakuutena oleviin panttikirjoihin jälkipanttaus ja peritään uusista ja uudistettavista takauksista takausprovisio. Kaupunginvaltuusto päättää vuodelle 2014 takausprovision suuruudeksi 0,50 2,00 %. Ponsi: Takaukset ja vastavakuudet liite tuodaan tytäryhteisöjen osalta myös talousarvioprosessin käsittelyyn vuosittain. Suhteellisuus asioiden käsittelyssä lisääntyisi. Tavoitteiden toteutuminen Konserniohjauksen ja rakenteen uudistaminen on edennyt siten, että kaupunginhallitukselle valmisteltiin valtuuston edellyttämä suunnitelma YH-Itä-Savon, Savonlinnan opiskelija-asuntojen, Savonlinnan Vuokratalojen ja Savotekin toimintojen fuusioimisesta esim. YH-Itä-Savoon. Liiketoiminnallisille osille asetettaisiin selkeä tuottotavoite. Tätä suunnitelmaa/muistiota käsiteltiin kaupunginhallituksessa kahdesti, mutta asia ei edennyt päätöksentekoon ja kaupunginvaltuusto päättikin vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä, että laaditaan konsernin tulevaisuussuunnitelma. Konsernirakenteessa/-yhtiöissä on tapahtunut muutoksia siten, että Savonlinnan Yritystilat Oy on laajentunut kaupungilta siirretyillä yritystiloilla. Lisäksi käynnistettiin Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy:n fuusiointi osaksi Savonlinnan Yritystilat Oy:tä. Vuoden aikana valmisteltiin myös kaupungin omistamien palveluasuntojen siirtoa osaksi Savonlinnan Vuokratalot Oy:tä, mutta kyseinen siirto ei toteutunut. Valmistelu on jatkunut siten, että palveluasunnot siirrettäisiin uuteen perustettavaan yhtiöön. 27

28 SAVONLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIKAAVIO Tytäryhteisöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt SAVONLINNAN KAUPUNKI 57,08 % Savonlinnan Asunnontuotanto Oy 72,16 % 95,77 Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy 84,80 % Savonlinnasali Oy 85,10 % YH-Itä-Savo Oy 86 % Sln:n Opiskelijaasunnot Oy 96 % 17,54 % 97,95 % 2,05 % 0,36 % 49 % 20 % Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy 100 % Savonlinnan Yritystilat Oy 100 % Savonlinnan yrityspalvelut Oy 100 % Savonlinnan Vuokratalot Oy 99,71 % Kiinteistöpalvelu Savotek Oy 98,62 % 31 % 100 % Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä 27,70 % Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky 80,30 % -Itä-Suomen laboratoriokeskuksen llky 6,82 % Itä-Savon koulutuskuntayhtymä 81,63 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 4,94% Vaalijalan ky 9,07 % Kiint.Oy Sln musiikkiopisto 42,50 % Kiint.Oy Pihlajaniemen srk-keskus 42,86 % Kiint. Oy Sanski 49 % Kiint. Oy Kerimäen Linjaautoasema 49,2 % Itä-Savon Vesi Oy 60 % Kiint.Oy Sln:n Ainonkatu 18 98,62 % Etelä-Savon maakuntaliitto 24,72 % Kerimäen Kaukolämpö Oy 60 % Kerimäen Vuokratalot Oy 100% As Oy Sln:n Pesätupa (90 %) 89,74 % As Oy Sln:n Kyrönkaari (67,70 %) 67,50 % KOY Punkaharjun Nobelinniemi 100 % As Oy Alhonpelto 76,24 % Punkaharjun Lämpö Oy 70 % As Oy Eenokkila 88,85 % Punkaharjun Keilahalli Oy 51,95 % Kiint. Oy Säästökeskus 72,92 % Sln:n Jäähalli Oy 100 % Kiint. Oy Kerimetalli 51 % KOY Punkaharjun Vuokratalot 100 % 88,31 % As Oy Savonlinnan Niittylä 88,31 % Kiint. Oy Sln:n Satelliittipuisto 1 51 % Kiint. Oy Schaumannintien Yritystalo 100 % 28

29 Konsernin toiminnan ohjaus Savonlinnan kaupungin konserniohjaus rakentuu siten, että kaupunkikonsernin keskeisiä yhtiöitä koskevat tavoitteet asettaa kunkin yhtiön kohdalla kaupunginvaltuusto. Tämän lisäksi valtuusto on asettanut koko konsernin kehittämistä koskevat tavoitteet. Tavoitteiden asettaminen konsernin osille tapahtuu siten, että osana talousarvioprosessia konserniyhtiöt tekevät luonnokset omista tavoitekorteistaan. Näiden luonnosten pohjalta käydään yhtiöiden kanssa tavoiteneuvottelut, joissa kaupungin puolelta neuvottelijoina ovat kaupunginjohtaja ja kehitysjohtaja. Neuvotteluissa asetetut tavoitteet kirjataan yhtiöiden tavoitekortteihin, jotka ovat osana kaupungin talousarviokirjaa. Yhtiöitä koskevat tavoitteet ja niiden toteutuminen on raportoitu kunkin yhtiön tavoitekortissa. Konserniyhtiöiden valvonta- ja seurantavastuu on määritetty talousarviossa. Kullekin yhtiölle on nimetty konsernivastuuhenkilö, jonka tehtävänä on valvoa yhtiön toimintaa sekä raportoida tarvittaessa kaupunginjohtajalle sekä edelleen kaupunginhallitukselle, jotka antavat tarvittaessa yhtiöille toimintaohjeita. Kokonaisvastuu konsernivalvonnan järjestämisestä on hallintosäännön mukaan kehitysjohtajalla. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kuntalain muutoksen edellyttämä yritystilojen yhtiöittäminen toteutettiin vuoden 2014 aikana siirtämällä kaupungin suorassa omistuksessa olleet yritystilat Savonlinnan Yritystilat Oy:n omistukseen. Savonlinnan Innovaatiokeskuksen koko osakekanta hankittiin kaupungin omistukseen ja yhtiön fuusiointi osaksi Savonlinnan Yritystilat Oy:tä käynnistettiin. Savonlinnasali Oy:n liiketoiminta siirrettiin liiketoimintakaupalla Savonlinnan seudun teatteriyhdistykselle. Savonlinnasali Oy:n toiminta muuttui näin ollen kiinteistöyhtiöksi. Tarkemmat tiedot eri yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta sekä tavoitteiden toteutumisesta on esitetty kunkin yhtiön tavoitekortissa. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvonnan järjestämisen kokonaisvastuu on kehitysjohtajalla. Yksittäisten yhtiöiden valvontavastuut on määritelty talousarviossa. Kullekin yhtiölle on nimetty konsernivastuuhenkilö, jonka tehtävät on kirjattu kaupunginhallituksen hyväksymään konserniohjeeseen. Konserniyhtiöiltä edellytetään sisäisen valvonnan suunnitelmien laatimista sekä raportointia sisäisen valvonnan toteutuksesta. Konsernivastuuhenkilön vastuulla on raportoida kaupunginjohdolle, mikäli yhtiön toiminnassa havaitaan jotain puutteita tai ongelmia. Tarvittaessa näihin valmistellaan kaupunginhallitukselle päätettäväksi toimintaohje. Konserniyhtiöiden yhtiökokouspöytäkirjat on viety kaupunginhallitukselle tiedoksi vuonna Konsernivalvontaa on tuettu myös kaupungin sisäisen tarkastuksen avulla. Sisäisen tarkastuksen vuosittaiseen suunnitelmaan sisältyy myös konserniyhtiöiden valvontaa. Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa Kaupunginhallituksen hyväksymässä konserniohjeessa on määritelty konserniohjauksen toimivallan- ja vastuunjako. Lähtökohtana on, että kehitysjohtaja tai muu nimetty konsernivastuuhenkilö seuraan ja valvoo yhtiön toimintaa ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle ja kaupunginhallitukselle. Lisäksi vuosittain kaupunginjohtaja, kehitysjohtaja ja mahdollinen muu vastuuhenkilö käyvät konserniyhtiöiden kanssa talousarvion valmisteluun liittyen tavoitekeskustelut. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kaupunginhallitus ohjeistaa tarvittaessa yhtiökokousedustajia sekä konsernivastuuhenkilöitä. Merkittävin ohjeistus liittyy henkilövalintoihin yhtiöiden hallituksiin. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Kaupunkikonsernin yhtiöiden taloudellisen aseman arvioimiseksi on poimittu taloudellisia tunnuslukuja, joita seurataan kaikkien yhtiöiden osalta. Nämä talouden tunnusluvut on kirjattu kunkin konserniyhtiön tavoitekorttiin ja niitä koskien asetetaan vuosittain tavoitteita. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeessa on annettu ohjeita keskitettyjen toimintojen osalta. Konserniyhtiöt ovat melko kattavasti mukana yhteisissä hankinnoissa. Lisäksi konserniyhtiöiden talouden ja rahoituksen järjestämisestä on annettu linjauksia konserniohjeessa. Näiden osalta toiminta on yhtiöissä konserniohjeen mukaista. Konserniyhtiöiden välisten liiketoimien hinnoittelu on lähtökohtaisesti markkinaehtoista. Osin yhtiöiden välinen liiketoiminta on myös kilpailutuksen tuloksena syntynyttä, jolloin markkinaehtoisuus on myös todellisuudessa testattu. 29

30 Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Kaupunkikonsernin yhtiöiden riskienhallinnan toimenpiteenä riskikartoitusten tilanne kartoitettiin syksyn konsernineuvotteluiden yhteydessä. Yhtiöiltä pyydettiin neuvottelumateriaalina raportti riskikartoitusten tilanteesta. Riskikartoitusten tilanne yhtiöissä oli vaihteleva ja ohjeistuksena yhtiöille todettiin, että niiden tulisi saattaa riskikartoitukset ajan tasalle tarvittaessa hyödyntämällä vakuutusyhtiön asiantuntemusta. 30

31 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 38,9 38,5 Vuosikate/Poistot, % 116,3 85,7 Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

32 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta yhteensä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta yhteensä Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja po. muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 79,4 38,1 Pääomamenojen tulorahoitus, % 40,4 27,6 Lainanhoitokate 0,9 1,0 Kassan riittävyys

33 KONSERNITASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Mut osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

34 KONSERNITASE VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste %, 34,1 33,2 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 81,4 86,1 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernilainat, /asukas Konsernilainakanta , Kunnan asukasmäärä Konsernin omavaraisuusaste prosentteina lasketaan seuraavan kaavan mukaisesti: Omavaraisuusaste, %, = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma - Saadut ennakot) 34

35 KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS Yhdistelmässä mukana: Savonlinnan kaupunki, Itä-Savon Sairaanhoitopiirin ky, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, YH-Itä-Savo Oy, Kiinteistöpalvelu Savotek Oy, Savonlinnan Yrityspalvelut Oy, Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy, Savonlinnasali Oy ja Savonlinnan Asunnontuotanto Oy Kerimäeltä ja Punkaharjulta Savonlinnalle siirtyneissä yhtiöissä ei ole omaa palkattua henkilöstöä, lukuun ottamatta Itä-Savon Vesi Oy:n osa-aikaista toimihenkilöä, 60 %. KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Määräaikaisten lukumääriin sisältyy myös sijaiset. AJANKOHTA YHTEENSÄ VAKINAISET MÄÄRÄAIK. (pl työllistetyt) muutos 13/14-94 henkilöä - 56 henkilöä - 38 henkilöä muutos % - 2,70-1,92-6,71 KONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ YHTEENSÄ , , , YHTEENSÄ VAKINAISET MÄÄRÄAIK. (pl työllistetyt) TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHOIN PALKATUT AJANKOHTA TYÖLLISTETTY

36 KAUPUNKIKONSERNIN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ ERITELTYNÄ (pl työllistetyt) YHT -14 YHT -13 VAK -14 VAK -13 MA -14 MA -13 Savonlinnan kaupunki Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Itä-Savon koulutuskuntayhtymä YH-Itä-Savo Oy Kiinteistöpalvelu Savotek Oy Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy Savonlinnasali Oy Savonlinnan Asunnontuotanto Oy YHTEENSÄ KONSERNIN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE VIIDEN VUODEN VÄLEIN V < ikäluokat henkilö lkm lkm KONSERNIN HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE V < ikä vuosina KONSERNIN PALKAT, PALKKIOT JA HENKILÖSIVUKULUT V PALKAT JA HENKILÖ- YHTEENSÄ PALKKIOT SIVUKULUT

37 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos tilikaudelta on ,77 euroa ylijäämäinen. Tilikauden ylijäämä kirjataan oman pääoman yli-/alijäämätilille omaa pääomaa lisäävänä eränä. Kertyneitä alijäämiä tilinpäätöksen mukaan on ,56 euroa. Tasapainotuksen toteutuminen vuonna 2014: 1) Tasapainotusohjelma vuodelle kustannussäästöt e - kertaluontoinen omaisuuden myynti e - kunnallisverotulon lisäys e 2) Taloussuunnitelma kustannussäästöt e - kertaluontoinen omaisuuden myynti e - kunnallisverotulon lisäys e 3) Tilinpäätös /tasekirja kustannussäästöt e - kertaluontoinen omaisuuden myynti e - kunnallisverotulon lisäys e Kustannussäästöjä ei saavutettu Sosterin talouden tasapainottamisessa eikä Savonlinnan Teatterin katemaksun osalta, yhteensä n. 2,2 milj. euroa. Lisäksi palvelupisteiden lakkauttaminen ei toteutunut euroa. Voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyys talouden tasapainottamiseksi Valtionosuustulon vähentymisestä johtuen on kaupunginhallitus välittömästi alkuvuodesta 2015 käynnistänyt ,00 euron suuruisen talousarviomuutosvalmistelun kuluvan talousarviovuoden osalle sekä talouden tasapainotusohjelman täydentämisen ajalle Kaupunginvaltuusto hyväksyi n. - 2 milj. euron suuruiset talousarviomuutokset ja päättää n. 0,9 milj. euron talousarviomuutoksista Tasapainotusohjelma ei ole tämänhetkisen arvion mukaan riittävä, vaan Savonlinna on nyt voimassaolevilla kaupunginvaltuuston päätöksillä ajautumassa kriisikunnaksi tulevalla taloussuunnitelmakaudella eikä kumulatiivista alijäämää saada katettua vuoteen 2019 mennessä. Tähän vaikuttaa valtuuston hylkäämät, joulukuussa 2014 n. 1,4 milj. euron ja maaliskuussa 2015 n. 1 milj. euron, kehysleikkaukset. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti teatterin katemaksun palauttamisesta noin euroa. Talouden tasapainottamisohjelmat, voimassa oleva taloussuunnitelma, ja siihen hyväksytyt ja vielä hyväksyttävät talousarviomuutokset vuodelle 2015, eivät riitä kaupungin talouden tasapainottamiseen vuoteen 2019 mennessä. Kaupungin talouden heikentyminen ja toimenpideohjelman riittämättömyys aiheutuu todella suurista valtionosuusleikkauksista sekä valtionosuusuudistuksen aiheuttamista lisämenetyksistä valtionosuustulossa. Samaan aikaan valtio on lisännyt merkittävästi kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Kuluvan talousarviovuoden osalta valtionosuusleikkaukset olivat noin kolme miljoonaa euroa suuremmat ja tästä aiheutuu kuluvan vuoden budjettiin tuloaukko. Maan uusi hallitus jatkaa valtionosuuksien leikkausta ja niiden kattaminen edellyttää uusia toimenpiteitä. Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus sisällyttää vuoden 2014 tilinpäätökseen selonteon talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. 37

38 38

39 TOTEUTUMISVERTAILU Tavoitteiden toteutuminen 39

40 40

41 KESKUSHALLINTO 41

42 42

43 Savonlinnan kaupunki Toimiala KESKUSHALLINTO Palvelusuunnitelman kuvaus Keskushallinnon tehtävänä on tuottaa tarvittavia hallinto-, kehittämis-, elinkeino-, maaseutuelinkeino-, maaseutuhallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen menestystekijä 6.1. Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista ja kuuntelemista. JET-koulutukseen osallistuu 22 työntekijää eri toimialoilta. Mini-JET koulutukseen osallistuu 19 lähiesimiestä. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet %. Työhyvinvointiohjelmassa olevaa aktiivinen aikainen tuki toimintamallia vahvistettiin kiinteämmäksi osaksi työyhteisöjen toimintaa. Kehityskeskustelujen yhteydessä kartoitetut osaamis- ja koulutustarpeet kootaan työyksiköiden koulutussuunnitelmissa ja päivitetään vuoden aikana. Savonlinnan kaupungin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi valmistui keväällä Työhyvinvointikyselyn työyksiköiden kehittämissuunnitelmien saattaminen käytäntöön 43

44 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen 6.6. Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yttoimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulutammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaami-nen otetaan palvelussa vahvasti huomioon. Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi. Toteutui %. Vuonna 2014 työhyvinvointikyselyn kehittämissuunnitelmien yhteenveto käsiteltiin kaupunginjohtajan johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa sekä saatettiin kaupunginhallituksen tietoon. Työyksikkökohtaista kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Koko kaupunkia koskevia kehittämiskohteita edistettiin eri toimenpitein. Kehittävä arviointi tehtiin yhteistyössä Kevan kanssa. Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio on valmistelussa. Vuoden aikana valmistui ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, missä tutkittiin ikäjohtamista Savonlinnan kaupungin yli 55- vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa, tulosten hyödyntäminen toimintatavoissa Ajanmukaisia toiminta-tapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Koulutussuunnitelmissa on osaamisen kehittämisen tavoitteena parantaa samanaikaisesti tuloksellisuutta ja työ-elämänlaatua yksilö-, tiimi- ja organisaatiotasolla ja perustana on oppimiseen kannustava ilmapiiri. Keskeistä on yhteinen käsitys nykytilasta ja tulevina vuosina tarvittavasta osaamisesta. Sisäisessä tiedottamisessa on lisätty intranetin (Savnet) käyttöä ja sisäisessä toiminnassa lisätty mm. sähköistä tiedonhankintaa. Vuoden 2014 aikana pidetyissä yhteistapaamisissa asetettiin tavoitteeksi konserniyhtiöiden ja kaupungin henkilöstöetujen yhtenäisen linjan toteuttaminen vuoden 2016 loppuun mennessä. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on asetettu tavoitteet ehkäisevän työterveyshuollolle ja sairaanhoidolle, joiden toteutumista on seurattu työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun yhteistyönä. Koko kaupunkiorganisaatio 44

45 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne Palkitseminen ja kannustaminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoit-teiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. ja eri työyksiköihin kohdistettujen toimenpiteiden tehostamisesta huolimatta terveysperusteisten poissaolojen määrä lisääntyi ed. vuoteen verrattuna koko kaupunkitasolla ollen 15,8 kalenteripäivää/htv (2013:12,9), valtakunnallisen tason ollessa 16,7 vuonna Kaupungin henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 53 henkilöllä. Tilinpäätöksen mukaan toiminnallinen tulos oli positiivinen. Palvelurakenneuudistus ei ole edennyt henkilöstöresurssien vähentämistarpeiden mukaisesti. Työn vaativuuden arviointijärjestelmän kehittämissuunnitelman mukainen uudistettu TVA järjestelmä testattiin vuonna 2014 ja se käyttöönotetaan vuonna

46 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta 100 Tarkastustoimi Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen menestystekijä 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen valmistuminen mennessä Tarkastuslautakunta allekirjoitti vuoden 2013 arviointikertomuksen Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 TP 2014 Nettomenot/asukas 1,74 0,83 1,09 Tarkastuslautakunnan - varsinaiset kokoukset arviointipäivä arv.kertomuksen luovutus työkokoukset yms. 7 3 Yhteensä Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti 0,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -18,1 % Toimintakate Muutosprosentti -37,7 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti -37,7 % 46

47 Tavoitteiden toteutuminen Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2014 toteutuivat, mutta toimintamenojen määrärahat ylittyivät alkuperäiseen, valtuustossa tarkastuslautakunnan esittämää huomattavasti pienempänä hyväksyttyyn talousarvioon verrattuna. Ylitys johtui pääasiassa luottamushenkilöiden kokouspalkkioiden ja km-korvausten ylityksistä. Kaupunginvaltuusto myönsi kokouksessaan tarkastuslautakunnalle euron lisämäärärahan, josta osa jäi lopulta käyttämättä, kun koulutukseen varattua määrärahaa ei käytetty ollenkaan ja asiantuntijapalvelujen ostot jäivät arvioitua pienemmiksi. Kokousten lukumäärä on pyritty pitämään minimissä eikä kustannuksiin pakollisten menojen ja kokous- kulujen lisäksi sisälly mitään ylimääräistä. 47

48 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö Keskushallinto Kaupunginhallitus 110 Hallintopalvelut hallintojohtaja Saku Linnamurto Palvelusuunnitelman kuvaus Hallintopalvelut tukee kaupungin hallinnon päätöksentekoa sekä kaupungin strategista ja operatiivista johtamista sekä huolehtii kaupungin johtamisjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä. Hallintopalvelut tukee ja ohjaa toimialoja sekä konsernin toimintayksiköitä tavoitteiden saavuttamisessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitetään Savonlinnan kaupungin tukipalveluja ja päätöksentekojärjestelmää huomioiden kaupungin talouden tasapainottamisohjelman asettamat hallinnon tehostamisvaateet. - Monipalvelukeskuksessa vapautuvat virat, toimet ja sijaisuudet täytetään sisäisesti. - Kahdeksan äänestysaluetta yhdistetään läheisiin äänestysalueisiin. - Kerimäen yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta terveyskeskukselle. - Savonrannan yhteispalvelupiste siirretään kunnantalolta koululle tai terveysasemalle taikka paloasemalle. - Aluejohtokuntien tarpeellisuus arvioidaan valtuustokauden lopulla. - Etelä-Savon maakuntaliiton maksuosuutta pyritään kohtuullistamaan. - Henkilöstön eläköityminen hyödynnetään talouden tasapainottamisessa. 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen menestystekijä 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt, kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Tukipalvelujen uudelleen organisointi osana asiakaslähtöisen prosessiorganisaation käyttöönottoa, tavoitteena ottaa uudistettu organisaatio käyttöön vuoden 2016 alussa. Tukipalvelutyöryhmälle annettu toimeksianto valmistuu 3/2015. Asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelutyö jatkuu kehitysjohtajan johdolla. Palvelukustannukset euroa/asukas verrattuna asukkaan kuntiin 48 Hallintosäännön uudistus, hallintosääntö muutetaan vastaamaan uutta hallintokäytäntöä ja organisaatiota. TVT- suunnitelman toimenpiteiden toteuttaminen - Puhelinjärjestelmän uusiminen - Verkkolaskutusjärjestelmän käyttöönotto - Pilvipalvelujen käyttöönotto - Sisäisen viestinnän välineeksi otetaan Microsoft Lync. Palvelujen kustannukset ( /as) verrattuna asukkaan kaupunkeihin ovat keskimääräistä edullisempia. Hallintosääntöuudistus toteutetaan asiakaslähtöisen prosessiorganisaation valmistelun ohessa. Pilvipalvelu on otettu käyttöön. Verkkolaskutusjärjestelmä on käytössä. Puhelinjärjestelmän uusiminen on kilpailutettu ja sopimus uusittu syksyllä Microsoft Lync:n käyttöönotto on vasta pilotoitu sivistystoimessa, koko organisaation käytössä se on vuoden 2015 aikana. Edellisen vuoden kustannustietoja ei ole saatavissa. Sen sijaan palvelujen kustannuksia indikoivat tuloveroprosentit Savonlinnan kokoisissa kunnissa ovat %. Ikä- ja tarvevakioidut raportit tulevat vuoden myöhässä.

49 2.6. Toimivat lähipalvelut Lähipalvelujen määrä ja saatavuus Palveluvarustukseltaan toimivat yhteispalveluyksiköt. Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan yhteispalvelupisteet tarjoavat kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut. Savonrannan yhteispalvelupiste on muuttanut uusiin tiloihin. Yhteispalvelupisteet tarjoavat edelleen kuntaliitossopimuksen mukaiset lähipalvelut sekä valtionhallinnon etäpalveluja. 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen menestystekijä 4.2. Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta Turvallisuustilastot Savonlinna on keskimääräistä turvallisempi kaupunki Suomessa. Valtakunnallista vertailtavaa tilastoa kaupunkien kokonaisturvallisuudesta ei ole saatavilla, mutta maakuntien väliset vertailut turvallisuuteen liittyvien toimintojen osalta löytyvät ositteesta Tilastokeskuksen raporttien mukaan rikosten määrä Savonlinnassa on vähentynyt, kuten myös koko maassa verrattuna vuoteen Kansalaisyhteisöjen sekä kylä- ja kaupunginosayhdistysten määrä 4.3. Kaupunkia markkinoi- Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree- van konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön kaupan määrä Savonlinnassa lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Konserniviestintämalli, jossa hyödynnetään konsernin viestintäresurssit. Kyläyhdistyksiä ja kaupunginosayhdistyksiä on saatavilla olevien rekisteritietojen mukaan Savonlinnassa 25. Viestintäohjeen kokonaisvalmistelu on tehty ja koordinoitu yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n kanssa ja se viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi maaliskuussa Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti -11,6 % Toimintamenot Muutosprosentti -6,4 % Toimintakate Muutosprosentti 22,4 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti -3,3 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti 21,8 % Poikkeama Toimintatuotot alittuivat ,57 euroa, koska monipalvelukeskuksen sisäinen myynti jäi alle talousarvion ja vastaavasti menot jäivät myös alle talousarvion (henkilökunta väheni). 49

50 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 120 Kehittämis- ja elinkeinopalvelut Kehitysjohtaja Hannu Kurki Palvelusuunnitelman kuvaus Elinkeinopalveluiden operatiivinen toteutus hankitaan Savonlinnan yrityspalvelut Oy:lle ostopalvelusopimuksella. Sopimuksen mukainen vuosittainen korvaus on euroa (alv 0 %) vuodessa. Palvelujen kehittämissuunnitelma Kehitysyhtiön ja kaupungin palveluiden yhteistyön kehittämisen tavoitteena on mahdollisimman saumaton yhden kontaktin palveluperiaatteen toteuttaminen. Sisältää avustuksen Savonlinnan Oopperajuhlien kannatusyhdistys ry. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen menestystekijä 1.1. Savonlinnasta tulee yksi johtavista ja innovatiivisista ympärivuotisista matkailukeskuksista Matkailijamäärä kasvaa vuodesta uusi yksityinen matkailuinvestointi Matkailijamäärä laski jonkin verran edellisestä vuodesta, rekisteröityjä yöpymisiä oli n vähemmän kuin 2013 Savonlinnassa toimii ammattiteatteri omissa tiloissa Matkailijamäärä Investointikanta Työpaikkamäärä Kärkitapahtumien ja - kohteiden kokonaiskävijämäärä - Olavinlinna - Oopperajuhlat - Pyhän Olavin päivä - Syystulet - Jäälinna-tapahtuma - vuodenvaihteen tapahtumakokonaisuus - järvilaivaristeilyt - Retretti - Lusto - Kerimäen kirkko - Puruvesi POPtapahtuma Luodaan edellytykset että kärkitapahtumat onnistuvat kävijämäärältään ja taloudellisesti. Korkeatasoinen taidenäyttelytoiminta käynnistyy uudelleen. Tapahtumat saadaan tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinomarkkinoinnissa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Kärkitapahtumat onnistuivat hyvin. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallitus päätti että yhtiö ei järjestä korkeatasoista taidenäyttelyä vuodelle 2015 Elinkeinomarkkinointia toteutettiin Savonlinnan oopperajuhlien kanssa yhteistyössä 1.2.Teknologiapuisto Noheva yhteistyössä alueen yritysten ja Kuitulaboratorion kanssa muodostaa kansainvälisesti merkittävän ja kasvavan metsäbiotalouden prosessien ja laitteiden innovaatiokeskittymän. Toimialan työpaikkojen määrä Yritystilojen vuokrausaste Savonlinnan kuntataajamien matkailutarjonnan parempi esiintuominen koko kaupunkia koskevissa julkaisuissa ja kaupungin matkailu-infopisteiden konseptien yhtenäistäminen. Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa T&K-palvelumyynti eli tutkimus- ja tuotekehityspalvelumyynti kasvaa Kuitulaboratorion laajennus yhteistyössä Yritystilat Oy:n kanssa Kuitulaboratorion laajennus toteutettiin Tekes-hanke esityksiä on tehty ennätyksellinen määrä biotalouden alalla, mutta hankepäätökset ovat siirtyneet vuodelle T&K-palvelumyynti vuotta 2013 suurempi. (VASTUUTAHO Savonlinnan yrityspalvelut Oy) 50

51 1.3. Teknologiateollisuus (koneenrakennus, sähkönjakelutekniikka, elektroniikka, älykkäät materiaalit) toimii tehokkaasti ja alueen koulutusjärjestelmä tuottaa toimialalle hyviä perusosaajia Kasvava energia- ja ympäristöalan liiketoiminta ja merkittävä mekaaninen metsäteollisuus Toimialan työpaikkamäärä Toimialan työpaikkojen määrä Bioöljyinvestointi on toteutunut ja suunnitteilla/investointivaiheessa on kaksi uutta erikoistunutta metsäbiojalostamoinvestointia Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Tekes-hankekanta kasvaa T&K palvelumyynti kasvaa (VASTUUTAHO Savonlinnan Yyrityspalvelut Oy) Työpaikkojen määrä kasvaa vuodesta Bioöljytehdasprojekti käynnistyy Koivunkuorijalostamo hanke tuottaa toteutettavan liiketoimintamallin (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Elektroniikkateollisuudessa työpaikat eivät ole kasvaneet. Konepajateollisuus kehittynyt positiivisesti erityisesti kuituteknologian alalla. Älykkäiden materiaalien alalla toiminta vahvistunut ja yritysverkosto sitoutunut alan kehittämiseen yhteistyössä LUT:in kanssa. Vesiala vahvistunut kärkiyritysten ja mm. kaivosteollisuuden innovaatioiden osalta. Bioöljytehdasprojekti viivästynyt. Koivunkuorijalostamon liiketoimintamalli kehitetty ja yritysverkosto muodostunut Venäjän markkinoiden hyödyntäminen sekä matkailijavirran kasvun hyödyntäminen Savonlinnan alueella 1.8. Yliopisto, ammattikorkeakoulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö sekä luomaan uutta yritystoimintaa. Oppisopimus- ja venäjän kielen koulutuksen lisääminen Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa 1.9. Luodaan toimiva teknologiapuistokonsepti, jonka avulla vahvistetaan painopistealueilla teknologiayri- Venäjälle vientiä harjoittavien yritysten määrä Venäläiset investoinnit Savonlinnaan Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Savonlinnassa Kauppakeskusten kaavoitusten toteuttaminen ja infran luominen (Tekninen toimi) Opiskelijamäärä Valmistuminen ja sijoittuminen työelämään Opiskelijakyselyiden tulokset Oppimistulokset Keskeyttämisprosentti Jatko-opiskelijoiden määrä Työpaikat Nohevan täyttöaste Yritystoimeksiantojen määrä ja volyymi Kansainvälisen tutkija- 51 Ulkomaalaisten yritysten määrä kasvaa vuodesta 2013 Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuodesta 2013 Yritysten vienti venäjälle kasvaa vuodesta 2013 (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä ja vuoropuhelua pyritään lisäämään Opiskelijamäärät kehittyvät myönteisesti (tä-suomen Yliopisto 822 opiskelijaa, Mamk, Sami) Nohevan täyttöaste on vähintään 98 % Nohevan toisen vaiheen kannattavan rakentamisen Hiilidioksidin talteenoton alalle on käynnistynyt uusi start-up yritys Venäläisten matkailu kehittyi alkuvuodesta myönteisesti, mutta kansainvälinen tilanne aiheutti epävarmuutta ja matkailijamäärät tippuivat. Samasta syystä muutkaan Venäjään liittyvät kasvutavoitteet eivät toteutuneet. Oppilaitosten hakijamäärät ovat pysyneet riittävällä tasolla ja opiskelijamäärissä ei ole tapahtunut olennaisia pudotuksia. Nohevan täyttöaste oli vuoden lopussa 84 % Nohevan toista vaihetta on valmisteltu

52 tystoimintaa sekä edistetään yritysten tuloa Savonlinnaan. Vahvistetaan yhteyksiä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Pietarin polyteknillisen yliopiston kanssa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen toimintojen valtakunnallisen ja alueellisen profiilin nostaminen Savonlinnan matkailun osaamis- ja koulutuskeskittymästä Suomen johtava ja kansainvälisesti merkittävä matkailun osaamiskeskittymä; professuurit Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen terveysalan koulutukseen sisältyvien kaupungin/talousalueen hyvinvointia edistävien kehittämishankkeiden mahdollistaminen Myös Savonlinnassa vahvasti toimivan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulukokonaisuuden toteuttaminen ja kehittäminen Uusien alueellisesta tarpeesta nousevien koulutusohjelmien kehittäminen/tuottaminen Savonlinnassa Edistetään pienyritystoiminnan jatkumista yrittäjien eläköityessä tai muuten luopuessa yritystoiminnasta Alkutuotanto ja maaseutuyrittäminen osana elinkeinopolitiikkaa Edistetään kalastusta, kalastusmatkailua ja kalatuotteiden valmistusta. vaihdon määrä Ensisijaisten hakijoiden määrä Valmistuneiden määrä Aloituspaikkojen määrä Savonlinnan kampuksella Kansainvälisen tutkijaja opiskelijavaihdon määrä Jatko-opiskelijoiden määrä Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi Asiantuntijahenkilöstön määrä AMK-koulutuspaikat Savonlinnassa Onnistuneiden omistajaja sukupolvenvaihdosten määrä Maatilojen määrä ja liikevaihto Kalatalouden työpaikat ja liikevaihto. edellytykset selvitetään (VASTUUTAHO Savonlinnan Yritystilat Oy yhteistyössä Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Itä-Suomen yliopiston käynnissä olevat kehittämishankkeet, joihin kaupunki osallistuu lisäävät Savonlinnan kampuksen vetovoimaa ja parantavat tutkimustoiminnan edellytyksiä Tutkimus- ja kehittämishankkeiden volyymi pysyy hankekauden vaihtumisesta huolimatta vähintään nykyisellä tasolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehittyminen koko alueen ammattikorkeakouluksi jatkuu siten, että koulutuspaikkojen määrä Savonlinnassa pysyy vähintään nykyisellä tasolla Jatkajien määrä vastaa luopujien määrää. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Haja-asutusalueella yritystoiminta kehittyy myönteisesti. (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) (VASTUUTAHO Savonlinnan Yrityspalvelut Oy) Uudet kehittämishankkeet ovat käynnistyneet suunnitellusti Uuden ohjelmakauden kehittämishankkeet ovat osin käynnistyneet ja osa on rahoittajien käsittelyssä Kaakkois-Suomen AMK, valmistelu etenee suunnitellusti Tilanne on haasteellinen, koska merkittävä määrä luopuvista yrityksistä ei koskaan tule myyntiiin Bioenergiakäyttöpaikkojen lisääntyminen on tuonut työtä metsätalouden puolelle Kalatalohanke toteutettiin ja jatkohankkeena toteutetaan logistiikkaselvitys 52

53 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio (palveluketju) 2.7. Konserniohjauksen ja -johtamisen sekä konsernirakenteen uudistaminen kaupungin kokonaisedun näkökulmasta Prosessiorganisaatio käyttöön v loppuun mennessä Konsernirakenne toiminnallisesti selkeä, konsernin osien määrä vähenee Organisaatiouudistuksen rakenne ja luonnos hallintosäännöstä ovat valmiita vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2014 aikana käynnistetään vuokrataloyhtiöiden fuusioiden valmistelu. Savonlinnan Yritystilat Oy:n toiminta vakiintuu Prosessikuvaukset keskeisistä poikkihallinnollisista prosesseista on laadittu. Hallintosääntövalmistelu on edennyt, mutta luonnosta ei valmistunut vuoden 2014 aikana. Savonlinnan Yritystilat Oy:lle siirrettiin kaupungin omistamia yrityskiinteistöjä. Lisäksi käynnistettiin Savonlinnan innovaatiokeskuksen fuusio osaksi yritystiloja. Palveluasuntojen siirtoa erilliseen yhtiöön valmisteltiin. 3. Viihtyisä, ekologisesti kestävä asuinympäristö ja toimiva infrastruktuuri Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Kerimäen, Punkaharjun ja Savonrannan taajamien asumisen ja työpaikkojen ylläpito ja kehittäminen 3.5 Rinnakkaisväylän 3. vaihe 3.6. Venäjän saavutettavuus paranee Parikkalan rajanylityspaikan ja Parikkalan- Elisenvaaran ratayhteyden avulla erityisesti Pietarin metropolialueelle, Barentsin alueelle sekä Trans- Siperiaradalle 3.7. Lentokentän säilyminen, toimiva lentoliikenne, charter-lennot Uudisrakentaminen verrattuna viime vuosien tasoon Taajamien väestökehitys Rakennettu vuonna 2016 Rajanylityspaikan status ja rajanylitysten määrä Ratahankkeen eteneminen Säännöllisen lentoliikenteen matkustajamäärät Charter-lentojen määrä Savonlinnaan Elinkeinoelämän osallistuminen lentoliikenteen kehittämiseen Soveltuvien yritystilojen ja tonttien tarjonta riittävä ja hintataso kohtuullinen Kirkonkylien kehittämissuunnitelmien valmistuminen, aluejohtokuntien omarahoitusosuus Tehokas alueellinen edunvalvontayhteistyö kansanedustajien, maakuntaliiton, lähikaupunkien ja kuntien sekä muiden yhteisorganisaatioiden kanssa ja kautta. ENI - hankkeiden valmistelu siten, että niillä tuetaan rajanylityspaikan kansainvälistymistä. (ENI on Euroopan Unionin raja-alueohjelma) Venäjäohjelma valmistuu Uuden kaksivuotisen kilpailutuksen mukainen lentoliikenne käynnistyy. Elinkeinoelämän kanssa yhteistyössä haetaan keinoja matkustajamäärän kasvattamiseen. Tuike-taajama-hankkeessa valmisteltiin kehittämishankeaihioita, joihin haetaan Leader-rahoitusta Rinnakkaisväylän 3. vaihe on ollut edunvalvonnan keskeisimpiä asioita ENI-hankkeita on valmisteltu, mutta ohjelman käynnistymisen ajankohta on auki. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä on edistetty, mutta asian päätöksenteko siirtyy tulevaisuuteen. Venäjä-ohjeman valmistuminen siirrettiin vuoteen 2015 Lentioliikenteen kilpailutus jouduttiin uusimaan Varkauden vetäydyttyä. Vuonna 2014 lennettiin väliaikaisella sopimuksella, joka päättyi syyskuun lopussa. Loppuvuonna lentoja ei ollut, koska sopimuksen allekirjoitus viivästyi kilpailutuksesta tehdyn valituksen vuoksi. Lennot alkoivat helmikuun 2015 alusta Ohituskaistojen lisääminen valtatieyhteyksissä Ohituskaistojen määrä VT 14 ja tie 71 Suorat, toimivat, hyvähenkiset yhteydet valtionhallintoon. Asioita on edistetty edunvalvonnassa. 53

54 3.10. Henkilöliikenne Savonlinna- Pieksämäki radalla ja lähiraide-liikenteen kehittäminen Radalla liikennöivien junavuorojen määrä Asioiden/hankkeiden asettaminen selvään tärkeysjärjestykseen. 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Kaupunkia markkinoivan konserniviestinnän rakentaminen ja yhteistyön lisääminen oopperajuhlien, matkailuyhtiön ja yrityspalveluyhtiön kanssa. Tilastoidut hotelli- ja lomakyläyöpymiset sekä taxfree-kaupan määrä Savonlinnassa Markkinointiviestinnän kehittämisvastuu on Savonlinnan yrityspalvelut Oy:llä Matkailijamäärä laski jonkin verran edellisestä vuodesta, rekisteröityjä yöpymisiä oli n vähemmän kuin 2013 Taxfree-kaupan volyymi putosi maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Aktiivinen edunvalvonta Edunvalvontamuistio Valtion investoinnit ja muu rahoitus alueelle Valtion järjestämien palveluiden ja toimintojen säilyminen Edunvalvontamuistiossa esitettyjen edunvalvontatehtävien ja hankkeiden toteuttaminen Edunvalvontaa on toteutettu aktiivisesti Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti 65,1 % Toimintamenot Muutosprosentti -0,2 % Toimintakate Muutosprosentti -2,5 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti 4814,4 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti -0,1 % Poikkeama Poistot ylittyivät, koska poistettiin Savonlinnan seudun kuntayhtymän kuntaosuus ,71 euroa. Savonlinnan seudun kuntayhtymä purettiin ja purkusopimuksen mukaisesti varat ja vastuut siirtyivät jäsenkunnille, Savonlinnan kaupungin osuus oli 88,68 %. 54

55 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö KESKUSHALLINTO Kaupunginhallitus 130 Talous- ja henkilöstöpalvelut Talousjohtaja Arja Petriläinen Palvelusuunnitelman kuvaus Talouden ja henkilöstöresurssien hallinta palvelujen järjestämisessä ja strategisten päämäärien saavuttamisessa Palvelujen kehittämissuunnitelma Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen menestystekijä 2.1. Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi v kaupungin palvelukustannukset keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Kuntalaispalaute/ asiakastyytyväisyyskyselyt kuntalaisten esittämien ehdotusten toteutuminen talouden raamit huomioon ottaen Hyvinvointikertomus Palvelukustannukset euroa/ asukas (tai oppilas tms.) verrattuna asukkaan kuntiin Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Kaupungin ostopalvelujen kokonaismäärä ei kasva ja hintakehitys jää alle yleisen kustannusnousun. Palvelujen odotekustannusvertailun perusteella kaupungin palvelukustannukset ovat keskimäärin vertailuryhmän keskitasoa paitsi varhaiskasvatuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokonaismäärä on pysynyt edellisen vuoden tasolla ja hintakehitys on pysynyt maltillisena. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti siirrytään ns. pilvipalvelujen käyttöön. Syntyvä säästö eur on otettu huomioon talousarviossa. Sähköinen laskutus toiminnassa Tavoite on saavutettu ja syntynyt hankintamenosäästö on huomioitu talousarviossa tulosalueella atk-palvelukeskus On toiminnassa 5. Kestävä, tasapainoinen kuntatalous ja kaupungin omaisuuden arvosta huolehtiminen Kriittinen Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen menestystekijä 5.1. Tavoitteena on, että kaupunki täyttää terveen talouden kriteerit viimeistään vuonna Talouden tasapainottamisohjelma toteutettava Suunnittelukauden lopussa 2019 on omavaraisuusaste yli 50 %, suhteellinen velkaantuneisuus alle 50 % ja kaikki alijäämät katettu. Tasapainotusohjelma toteutuu. Lainamäärä asukasta kohti ei kasva suunnittelukaudella yli 3000 euroon. Vertailut samankokoisiin kaupunkeihin 55 Omavaraisuusaste on 50,64 % Suhteellinen velkaantuneisuus on 54,40 %, lasku edelliseen vuoteen 1,28 %. Tasapainotusohjelma on toteutunut pääsääntöisesti vuoden 2014 osalta. Lainamäärä e/as Asukasluvultaan asukaan kuntien lainamäärä e/asukas tp14 arvion mukaan on ja keskimäärin kunnissa e/as

56 5.2. Kaupungin kiinteistöjen kunnossapito ja tarpeettomien kiinteistöjen määrän vähentäminen Kiinteistöjen korjausvelkasaldo Huoneisto-m 2 :t Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan ja määrää vähennetään tasapainotusohjelman mukaisesti. Palveluverkko on vuoden 2013 kuntaliitosten jälkeen liian laaja. Palveluverkon karsinta on edennyt tasapainotusohjelmien mukaisesti, mutta kiinteistöjen käyttö ei ole tehostunut, vaan huoneisto -. m 2 :t ovat kasvaneet esim. Telakka, Perhekeskus. Kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta kiinteistöjen määrän väheneminen on edennyt hitaasti. Korjausvelka on vähentynyt 0,7 milj. eurolla vuoteen 2013 verrattuna. Palvelutuotannon käytössä ollut huoneisto -m 2 :t oli ,5 m 2 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti 4,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -1,0 % Toimintakate Muutosprosentti -4,3 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti -4,2 % Poikkeama Toimintakulut ylittyivät, koska SaaS pilvipalvelu ei tuottanut säästöä talous- ja henkilöstöpalveluihin. Säästöä tuli atk-palveluihin, kun ei tarvinnut hankkia uutta Personec F ja ESS palvelinalustaa eikä palvelinta Citrixympäristöä varten. 56

57 PERUSTURVAN TOIMIALA 57

58 58

59 Savonlinnan kaupunki Toimiala PERUSTURVA Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimiala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Savonlinnan kaupungissa. Kaupunki tuottaa itse aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammahuollon ja maahanmuuttajien palvelun ja ostaa Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, vanhustenhuollon ja päihdehuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelun. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö säätelee toimintaa ja palvelutuotantoa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 6. Hyvä työnantaja ja osaava, motivoitunut, palvelutarpeiden mukainen henkilöstö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Hyvät esimiestaidot ja henkilöstöjohtaminen Esimieskoulutus tavoite toteutunut 6.2. Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnitelma Kahdenkeskisten kehityskeskustelujen ja tiimikeskustelujen toteutuminen Yhdistäen henkilöstön työhyvinvointi, työtyytyväisyys ja yksikön tavoitteiden toteuttaminen Henkilöstön työyhteisö- ja ammatillinen täydennyskoulutus JET-koulutuksen toteuttaminen (JET=johtamisen erikoisammattitutkinto) Keskustelujen toteutuma 100 %. Henkilöstöhallinto edistää toimenpiteillään resurssien puitteissa työhyvinvoinnin, työtyytyväisyyden ja tavoitteiden toteutumista kaupunki- ja työyksikkötasolla. tavoite toteutunut 6.3. Operatiivisen ja poliittisen johtamisen sekä johdon ja henkilöstön sitoutuminen yhteisiin päätöksiin 6.4. Henkilöstön oman työn ja osaamisen kehittäminen 6.5. Asiakaslähtöisyyden sisäistäminen Henkilöstön osaamistason paraneminen ja henkilöstösuunnitelman hyödyntäminen Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitekeskustelujen toteutuminen 100 % Henkilöstökysely toteutetaan suunnitelmallisesti ja kyselyn tuloksia käytetään henkilöstön sekä työyhteisön kehittämiseen. Asiakaspalaute Kehityskeskustelujen yhteydessä selvitetään koulutustarve työyksikön toiminnan ja henkilöiden työtehtävien kannalta sekä työn kehittämistarpeet ja henkilöresurssien kohdentaminen. Vahvistetaan henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia asioiden valmisteluun lisäämällä tiedottamista. Toteutetaan 100 %. Toteutetaan yhteistyössä Kevan kanssa jo syksyllä Tulosten käsittely joryssä marraskuussa, samoin yksi esimiesvalmennus ja käsittely yttoimikunnassa. Työyhteisökohtaiset käsittelyt ja tarvittavista toimenpiteistä sopiminen joulutammikuussa, jonka jälkeen toimenpiteiden täytäntöönpano. Asiakkaan, kuntalaisten tarpeisiin vastaaminen hyödynnetty savnetjärjestelmää tiedottamisessa tavoite toteutunut Kyselyn tulokset käsitelty kaikissa työyksiköissä. Ei ole toteutettu 59

60 otetaan palvelussa vahvasti huomioon Valmius muutoksiin ja uusien toimintatapojen käyttöönotto 6.7. Ajanmukaisia toiminta-tapoja käyttävä työyhteisö 6.8. Henkilöstön kohtelu yhdenvertaista, tasapuolista ja oikeudenmukaista 6.9. Palvelutarpeen ja resurssien mukaan mitoitettu henkilöstörakenne Palkitseminen ja kannustaminen Paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen Henkilöstö- ja työtyytyväisyyskyselyn tulokset Sairauspoissaolojen määrä alle kuntien keskiarvon Yksikön toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kilpailukykyinen palkkausjärjestelmä Kannustetaan henkilöstöä esittämään työtä ja työmenetelmiä koskevia parannuksia. Hyviä käytäntöjä sovelletaan toiminnaksi. Sähköisiä toimintoja lisätään asiakaspalveluissa ja sisäisessä toiminnassa. Henkilöstöpolitiikka ja henkilöstöetuudet yhdenmukaistetaan konsernitasolla. Sairauspoissaolojen vähentäminen. Toteutetaan käytettävissä olevilla resursseilla. Valmistellaan uudistettava palkkausjärjestelmä käyttöönotettavaksi. Toteutettu 60

61 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 200 Hallintopalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Perusturvan toimialan hallintopalvelu huolehtii toimialan yleisistä toimintaedellytyksistä Palvelujen kehittämissuunnitelma Hallintopalvelujen kehittäminen, sote - palveluiden järjestäminen ja valmistelu tehtyjen ratkaisujen perusteella Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 1. Elinvoimaisuutta edistävä toimintaympäristö Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Yliopisto, ammattikorkea-koulu- ja ammatillisen osaamisen (Samin vahvistaminen) avulla pystytään turvaamaan ammattitaitoinen työelämän tarpeisiin vastaava henkilöstö Sosiaali- ja terveysalalle valmistuvien määrä Savonlinnassa toimiviin alan koulutusyksiköihin hakeutuvien määrä kasvaa 3 % Alalle valmistuvien rekrytointiin Savonlinnan seudulle kaikkien hakijoiden määrä kasvoi 6,6%, ensijaisten/nuorten osalta 32%. rekrytointitilaisuuksia järjes- sekä luomaan uutta yritystoimintaa, panostetaan (lääkärit, tetty mm. kesälääkäreille ja Oppisopimus- ja hoitajat, sosiaalityöntekijät hoitotyöhön valmistuville venäjän kielen koulutuksen Sosiaali- ja terveysalan ja -ohjaajat) lisääminen. Perusope- tuksen ja lukiokoulutuksen korkea laatu on keskeinen perusta kaikentasoiselle jatkokoulutukselle. koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikkamäärä (SAMI ja MAMK) Koulutuksen aloitus- ja koulutuspaikka-määrää Savonlinnassa toimivissa yksiköissä lisätään, Mamk:n osalta lisäys 25 paikkaa. aloituspaikkoja terveysalalla lisätään MAMK:ssa 38 vuonna Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Osaava palvelujen ostaminen ja ostopalveluiden kriittinen tarkastelu Ostopalvelujen hinta- ja määräkehitys Ostopalvelujen hinnat pysyvät vuoden 2013 tasolla Omaa toimintaa lisätään (perhekeskus, perhetyö, työtoiminta, vanhusten palvelut) Oma sote-alue Savonlinnan seudulle hintakehitys on ollut maltillinen. Palvelujen tuottajille lähetetty suositus hintojen jäädyttämisestä Perhekeskus aloitti toiminnan 1.4. ja vanhusten palveluasumisen oman tuotannon suunnitelma tehty Ei toteudu 2.6. Toimivat lähipalvelut (sosiaali- ja terveyspalvelut) Lähipalvelupisteiden määrä, sijainti ja palveluvarustus; terveysasemat ja sosiaalitoimen palvelupisteet Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Avoterveydenhuollon (lääkäri-, terveydenhoitaja- ja hammashuolto-, neuvola-, kotisairaanhoito- ja sosiaali-huollon lähipalvelupisteissä on asiakas-määriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat) SPB-malli käyttöönotossa Lähipalvelupisteet Savonlinnassa, Punkaharjulla, Kerimäellä ja Savonrannalla toiminnassa. Tilamuutoksia Savonrannan osalta toteutettu. Lääkärivaje näkyy kaikissa yksiköissä. 61

62 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti 6,2 % Toimintamenot Muutosprosentti 2,4 % Toimintakate Muutosprosentti 0,6 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti 0,6 % Poikkeama Hallintopalvelujen tuotot ylittyivät ,38 euroa ja menot ylittyivät ,66 euroa. Tulojen ylittymiseen vaikutti perusturvajohtajan työpanoksen myynti Itä-Savon sairaanhoitopiirille. Menojen ylitys johtui Kanava-, Kuntakokeilu- ja Paalupaikka hankkeiden Savonlinnan kaupungin omarahoitusosuudesta, jota ei ollut huomioitu talousarviossa (sisäiset menot hallintopalveluille/tulot hankkeille). Tavoitteiden toteutuminen Hallinnon tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hyvin. SOTE-uudistuksen valtakunnallinen valmistelu ja asian keskeneräisyys on hankaloittanut tulevaisuuden palvelujärjestelmän suunnittelua. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 Kiviapajan kerhotilasta luovutaan Yhteensä Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Tavoite toteutui. 62

63 Savonlinnan kaupunki Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 211 Sosiaali- ja perhepalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Sosiaali- ja perhepalvelut käsittävät aikuissosiaalityön, vammaishuollon, maahanmuuttajien ja lastensuojelupalvelut. Palvelujen kehittämissuunnitelma Oman toiminnan vahvistaminen Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Kuntalaispalaute/asiakastyytyväisyyskyselyt Kuntalaispalaute kerätään lastensuojelun perhetyöstä. Hyvinvointikertomus päivitetään Siirtyy vuodelle 2015 Siirtyy vuodelle 2015 Hyvinvointikertomus (esim. opinnäyte- työ). Palvelukustannukset euroa/asukas Laaditaan vertailu samankokoisten kaupunkien kesken. Kaupungin työllisyydenhoidon toimintamalli otetaan käyttöön. 500 pv:n listalla olevista henkilöistä on 150 henkilöä kaupungin työllistämistoimen-piteissä vuoden aikana. Kaupungin oma työpajatoiminta laajenee. Lastenkoti/perhekeskus käynnistyy Kuljetuspalveluissa sosiaalihuollollisten kuljetusten osuus vahvistuu. Maahanmuuttajien kotoutumista edistävä palvelumalli vakiintuu. Kehitysvammahuollon laitoshoidon purku Omien palveluiden hinnoittelu näkyväksi Toimivat peruspalvelut ja palveluiden priorisointi Laaditaan vanhuspalveluohjelma tavoite toteutunut tavoite toteutunut tavoite toteutunut Työpajatoiminta Telakka on toiminnassa Perhekeskuksen toiminta käynnistynyt Kuljetuspalvelut tarkastelussa kokonaisuutena talouden tasapainotusohjelmassa Pakolaisten vastaanottoa ei jatketa, maahanmuuttajapalvelujen palvelumalli vakiintunut Vähennetty, ei kokonaan purettavissa SPB-malli käyttöönotetaan arviointi osana talouden tasapainotusohjelmaa vuoden 2015 loppuun mennessä 63

64 4. Ihmisläheisyys, kansalaisvaikuttaminen, osallistaminen ja viestintä. Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Turvallinen maaseutukaupunki, jossa on myönteinen suomalainen kotiseutuidentiteetti, vahva yhteisöllisyys ja välittävät ihmiset sekä aktiivinen järjestö- ja kylätoiminta. Turvallisuustilastot; päihdepidätys- ja perheväkivaltatilastot Huostaan otettujen lasten määrä Päihdepidätysten ja perheväkivaltahälytysten määrä ei kasva. Uusien huostaanottojen määrä ei kasva. Päihdepidätyksiä 565 Perheväkivaltahälytyksiä 32 8 uutta (v.2013: 6) huostaanottoa vuoden 2014 aikana, tavoite ei aivan toteutunut Toiminnan tunnusluvut Kysyntä ja laajuustiedot TP 2013 TA 2014 TP 2014 tt-tukikotitaloudet kuntouttava työtoiminta , kuljetuspalveluasiakkaat omaishoidontuen asiakkaat kv asumispalvelupäivät vpl asumispalvelupäivät kv laitoshoitopäivät avohuollon asiakkuudet sijoitetut lapset/nuoret uudet sijoitetut uudet huostaanotot perhehoidossa perhekoti tai laitos ls perhehoitopäivät ls laitoshoitopäivät lastenkoti oma / vrk oma (nettohinta) ,65 / vrk/ ostot perhekoti/laitos(netto) ,58 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama 64 TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti 22,3 % Toimintamenot Muutosprosentti 2,3 % Toimintakate Muutosprosentti -0,6 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti 2205,4 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti -0,6 % Poikkeama Aikaisemmin lastensuojelun sosiaalityötä ei ollut talousarviossa eriytetty, joten kustannusjaossa aikuissosiaalityön kesken ei kaikkia kustannuseriä ole otettu huomioon, mutta aikuissosiaalityössä toimintakulut alittuivat vastaavasti. Uuden perhekeskuksen toimintakulut ylittyivät ,28 euroa johtuen toiminnan käynnistämisestä Toimintatuotot ylittyivät ,86 euroa hoitomaksujen osalta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ylittyivät ,08 euroa, syynä asiakkaiden siirtyminen psykiatrisesta osastohoidosta asumispalveluihin, joka säästää vastaavasti erikoissairaanhoidosta. Työvoiman palvelukeskuksen toimintakulut ylittyivät ,65 euroa, koska TE-toimisto ei enää palkannut neuvontahenkilöä palvelukeskuksen aulaan, vaan kaupunki joutui palkkaamaan ko. henkilön. Tulot ylittyivät vastaavasti ,88 euroa.

65 Työmarkkinatuen kuntaosuus KELA:lle ylittyi vaikeutuneen työllisyystilanteen johdosta euroa, mutta ostopalveluista säästyi euroa, joten toimintakulut ylittyivät ,65 euroa. Tämä kustannuspaikka oli katteena kaupungin toimialojen työllistämisessä. Katetta on siirretty toimialojen kustannuspaikoille. Toimeentulotuen valtionosuus jäi arvioitua pienemmäksi, koska toimeentulotukimenojen kasvu jäi arvioitua pienemmäksi ja se vaikutti valtionosuutta pienentävästi. Nettomenot kuitenkin alittuivat ,38 euroa johtuen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen arvioitua vähäisemmästä käytöstä. Tukihenkilöpalvelujen tarve on kasvanut ja toimintakulut ovat ylittyneet ,78 euroa. Tukipalveluja jouduttu ostamaan perhekodeilta, koska tukihenkilöperheitä ei riittävästi. Tukihenkilöpalvelujen tarjoaminen ehkäisee kalliita sijoituksia. Toimintakulut ylittyivät 6 331,88 euroa johtuen mm. matkakorvausten määrästä, sekä lakisääteisten maksujen ja sosiaalipäivystyskulujen ylittymisestä. Kehitysvammaisten päivätoiminnan ja työtoiminnan ostopalvelut ylittyivät ,16 euroa. On jouduttu käyttämään ostopalveluita lakisääteisen pv-toiminnan järjestämiseen, koska ei ollut riittävästi omia resursseja. Pääskylän toiminnan siirto ei vielä toteutunut vuonna Toisaalta tulojen ylitys ,63 eurolla kattoi menojen ylityksen. Perhehoidon kulut ylittyivät ,20 euroa, koska perhehoitoa käytetty lasten tilapäishoitoon laitoshoitoa edullisempana vaihtoehtona. Työpaja Telakan ensimmäinen toimintavuosi. Toimintakulut ylittyivät ,88 euroa. Talousarvio oli alimitoitettu, koska asiakasmäärä on ollut huomattavasti arvioitua suurempi, jolloin mm. kuljetus- ja ateriakustannukset ovat kasvaneet. Myös työosuusrahan tarve on arvioitu pienemmälle asiakasmäärälle. Myös tilojen muutostöitä on jouduttu teettämään. Asiakasmäärän kasvu on lisännyt myös ohjaajien tarvetta. Kehitysvammaisten asumispalvelut ylittyivät ,53 euroa, koska laitoksesta on kotiutunut useita asiakkaita, joka vastaavasti on säästänyt laitosasumisen kustannuksissa. Opetusyksikkö Pohjanlinnussa kuluylitys aiheutui koulu- ja pv-toiminnan kyytien ylityksenä. Kyydit ovat lakisääteisiä menoja, mutta ne oli arvioitu liian pieniksi talousarviossa. Päivätoiminnassa ylitykset ovat aiheutuneet ravitsemuspalveluissa sekä asiakkaiden kuljetuksissa. Ylitys yhteensä ,36 euroa. Vammaispalvelun sosiaalityö ylittyi 2 421,76 euroa, johtuen sisäisten atk-palvelujen ja vuokrien arvioitua suuremmista kustannuksista. Vammaisten asumispalvelut ovat ylittyneet ,66 eurolla. Palvelut on järjestetty pelkästään ostopalveluin, koska kaupungilla ei ole omaa palveluasumistuotantoa. Tuloja kertyi ,41 euroa arvioitua suurempina kotikuntalain mukaisina korvauksina. Vammaisten tukitoimet ovat ylittyneet ,27 eurolla. Ylitys johtuu omaishoidontuen ylityksestä. Omaishoidontuki on edullisin tapa järjestää vammaisen hoito tai hoiva. Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä on pysynyt suunnilleen samana, mutta vaativampaa hoivaa tarvitsevien asiakkaiden määrä on kasvanut. Osa kustannuksista palautuu, kun asiakkaan kotikunta maksaa asiakkaan käyttämästä palvelusta. Toimintakulut ylittyivät ,47 eurolla. Ostopalvelujen osuus henkilökohtaisen avun järjestämisessä on kasvanut vaativien asiakkaiden myötä. Henkilöt, jotka eivät voi toimia työnantajina, mutta tarvitsevat vahvaa hoiva- ja huolenpitoa, ovat saaneet avun ostopalvelujen avulla. Oman toiminnan vahvistaminen voisi alentaa kustannuksia. Ostopalvelut ylittyivät ,13 euroa. Sopeutumisvalmennuksen toimintakulut ylittyivät ,36 euroa. Sopeutumisvalmennusta on myönnetty lastenkommunikaation vahvistamiseen. Palvelulla tuetaan lapsen oppimista sekä lähiympäristöä sekä ennalta ehkäistään tulevaisuuden tuomia haasteita. Asunnonmuutostyöt ylittyivät ,67 eurolla. Asunnonmuutostyöt on toteutettu lakisääteisesti. Loppuvuonna oli muutama erittäin suuri muutostyö, jotta vammautuneet asiakkaat pääsivät kotiutumaan laitoksesta. Mikäli näitä muutostöitä ei olisi tehty, joutuisi kunta maksamaan korkeita laitoshoitopäivähintoja. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ylittyivät ,54 eurolla. Kuljetuspalveluissa odotettiin kustannusten pienenemistä asiointiliikenteen lisääntymisen myötä. Asiointiliikenne ei kuitenkaan ole toteutunut suunnitellusti suunnitelmien karsinnan johdosta. Asiointiliikenne ei ole myöskään tavoittanut vplkuljetusten käyttäjiä. Palvelu on lakisääteisesti myönnettävä palvelu. Tavoitteiden toteutuminen Sosiaali- ja perhepalvelujen tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hyvin, hyvinvointikertomuksen päivittämisen ja asiakaspalautteen keräämisen osalta tavoitteet siirtyivät vuodelle Erityisesti oman toiminnan lisääminen lastensuojelussa ja vammaispalveluissa on toteutunut niin toiminnan kuin taloudenkin näkökulmasta hyvin. Tasapainottamistoimenpiteet 65

66 Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 Mäntykodin laajennus työllisyyshankkeet, passiivituen minimointi uusi perhekeskus käynnistyy keva-päivätoiminnan ostojen purkua keva-työtoiminta Savonrannalta Kerimäelle henkilökohtaisen avun myöntämiskriteerit ostopalvelujen siirtoa omaksi toiminnaksi lastensuojelun sijaishuollossa painotus perhehoitoon palvelujen myöntämisen kriteerit ostopalvelusopimukset, hintaneuvottelut Yhteensä Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Talouden tasapainotuksen vaikutus näkyy koko tulosalueen tuloksessa, jossa alkuperäiseen talousarvioon nähden toimintamenot toteutuivat kohtuullisesti. Ostopalvelujen siirto omaksi toiminnaksi on vaikuttanut tulokseen. Tasapainotuksessa onnistuttiin muutoin paitsi passiivituen minimoinnin osalta. 66

67 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 290 Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Vanhusten huollon ja päihdehuollon palvelut ostetaan palvelutilauksen mukaisesti Itä-Savon sairaanhoitopiiriltä Palvelujen kehittämissuunnitelma Ikääntyneiden yksiportaisen palvelumallin toimeenpano Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Väestön ikääntymisestä aiheutuvaan palvelutarvemuutokseen vastaaminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Kotona asuvien yli 75- vuotiaiden määrä 91 % yli 75-vuotiasta asuu kotona tavoite toteutunut suunnitelma laadittu Palvelurakenteen käyttöönotto Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet toteutuvat Pyydetään Sosteria laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä Omaishoidettavien määrä Valtakunnallisen tavoitteen saavuttaminen; tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä olevien osuus yli 75-vuotiaista on 9 % (nykytila 11 %). Laitoshoitopaikat ovat vähentyneet tavoitteen mukaisesti. Punkaharjun Helminauha-hanke etenee suunnitellusti. Muiden hankkeiden osalta suunnittelutyö on käynnissä ja etenee päätöksentekoon Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä RAItoimintakykymittaustulokset (RAI on toiminta-kyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) Omaishoidettavien määrä vuoden 2013 tasolla Asiakkaat/potilaat ovat oikea-aikaisen palvelun piirissä tavoite toteutunut Arvioidaan tavoite toteutunut 67

68 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti -11,6 % Toimintamenot Muutosprosentti 10,2 % Toimintakate Muutosprosentti 11,1 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti 11,1 % Poikkeama Vanhusten sosiaalipalvelut ylittyivät yhteensä ,90 eurolla, johtuen pääosin siitä, että Sosterin talousarvioesityksessä ei ole mukana omaishoidontuki, joten kaupungin talousarvio oli jo lähtökohdiltaan alimitoitettu. Tulot alittuivat ,36 euroa pääosin siitä syystä, että inkeriläisveteraaneja oli aiempaa vähemmän. Lisäksi Kerimäen palvelutalojen ostopalvelut ylittyivät ,81 euroa ja sos.palvelujen vanhat eläkevastuut ylittyivät euroa. Tavoitteiden toteutuminen Sosiaalipalvelujen tavoitteet ovat toteutuneet ja suunnitelmat ovat edenneet. Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 palveluasumisen ostojen vähentäminen Yhteensä 0 0 Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Palveluasumisen ostojen vähentämisen vaikutukset voidaan arvioida sitten, kun oman tuotannon lisäämisen vaikutukset toteutuvat. 68

69 Toimiala Toimielin Tulosalue Vastuuhenkilö PERUSTURVA Perusturvalautakunta 291 Terveyspalvelut Perusturvajohtaja Palvelusuunnitelman kuvaus Itä-Savon sairaanhoitopiiri tuottaa terveyspalvelut Savonlinnan kaupungin väestölle Palvelujen kehittämissuunnitelma Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja kehittäminen. Huolehditaan yhteisistä prosesseista perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Strategiset ja toiminnalliset tavoitteet 2. Laadukkaat kuntapalvelut Kriittinen menestystekijä Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Ikääntyneiden yksiportainen palvelurakenne Yli 75-vuotiaiden pitkäaikainen laitoshoito, hoitopäivien määrä Laitoshoitopäivien määrä vähenee, hpv tavoite on toteutunut 2.3. Terveyden edistäminen mm. ennaltaehkäisyllä ja liikuntamahdollisuuksia järjestämällä Aikuistyypin diabetestä sairastavien ja hoidon piirissä olevien määrä Tupakoivien lasten ja nuorten määrä Diabeteksen hoidon toimintamalli on kysyntää vastaava. Lasten ja nuorten tupakointi vähenee. tavoite toteutunut tavoite toteutunut Aikuisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä RAItoimintakykymittaustulokset (RAI on toimintakyvyn itsearviointimenetelmä aikuisille) Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn toimintamalli on väestön tarpeiden mukainen. Asiakkaat/potilaat ovat oikea-aikaisen palvelun piirissä. tavoite toteutunut tavoite toteutunut Ikääntyneiden kotona asumisen määrä 2.6. Toimivat lähipalvelut Asiakaspalvelupisteet Lähipalvelupisteissä on asiakasmääriin suhteutettu resursointi (tilat, henkilöstö, palveluajat). tavoite toteutunut Sosterin palvelukorttiin ehdotetut lisäykset ja muutokset Selvitetään pitkäaikaissairaiden osalta omalääkäripalvelu. Kilpailutuksen edellytyksenä on, että Sosteria pyydetään laatimaan suunnitelma yksiportaisesta hoitomallista, jossa on selvitetty oman tuotannon kustannukset verrattuna yksityiseen palvelutuotantoon sekä eri tilavaihtoehdot taloudellisine kannattavuuslaskelmineen helmikuun 2014 loppuun mennessä. 69

70 Talous TP 2013 TA 2014 Ta-muutos Ty-kate TA TP 2014 Poikkeama TA-muutos+ Ty-kate Toimintatulot Muutosprosentti ,0 % Toimintamenot Muutosprosentti -0,3 % Toimintakate Muutosprosentti -0,7 % Suunnitelmapoistot Muutosprosentti 0,0 % Yli-/alijäämä Muutosprosentti -0,7 % Poikkeama Erikoissairaanhoito ylittyi ,98 euroa. Kaupungin talousarvio oli jo lähtökohdiltaan pienempi kuin Sosterin talousarvio. Lisäksi Sosteri ei saavuttanut Savonlinnan kaupunginvaltuuston asettamaa euron tasapainotustavoitetta vuonna Tavoitteiden toteutuminen Tasapainottamistoimenpiteet Tasapainottamistoimenpide TA 2014 TP 2014 terveyskeskusvuodeosastopaikkojen vähentäminen Palvelun lopettaminen itäisellä terveysasemalla talouden tasapainotustoimenpiteet Yhteensä Tasapainottamistoimenpiteiden toteutuminen Itäinen terveysasema integroitiin pääterveysasemalle ja Kerimäen vuodeosaston toiminta muille vuodeosastoille. 70

71 71

72 72

73 73

74 74

75 75