Turku Future Technologies

Transkriptio

1 Making of Turku Future Technologies Valmistelun vaiheet Esa Tuomisto

2 Turun kaupungin strategia, syyskuu 2014: Uudistetaan elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kaupungin yhteistyö teknillisten yliopistojen kanssa

3 Lähtökohdat strategian kirjaukselle -Turku ja lounainen Suomi on Suomen kolmanneksi merkittävin teknologiateollisuuden tuotantokeskittymä -Teknologiateollisuus on alueen tärkein vientitulojen lähde ja työllistäjä -Laaja-alainen teknillinen yliopisto, yliopistotason tutkimus ja koulutus puuttuvat alueelta - Pitkän aikavälin kuluessa on perustekniikan alalle (erityisesti kone- ja tuotantotekniikka) on muodostunut rakenteellinen osaamiskuilu, jota ei ole saatu täytettyä vuosikymmenien ajan hyvistä yrityksistä huolimatta - Kyseessä on keskeisin ja merkittävin erottava tekijä Turun ja muiden suurimpien kaupunkiseutujen osaamis- ja osaajaprofiileissa - Meriteollisuuden uusi nousukausi ->Turun telakan tuotannon kaksinkertaistuminen -> koko verkostoon tarvitaan uutta osaajaa vuoteen 2020 mennessä ->mistä?

4

5

6 Havaintoja nykytilasta - Julkisen TKI rahoituksen hyödyntäminen Turussa ja Varsinais-Suomessa on alimittaista sekä absoluuttisesti että etenkin suhteessa alueen teknologiseen tuotantovolyymiin - Tekniikan alalla yliopistoyhteistyön kulttuuri, toimintamuodot ja tunnettuus yrityskentässä on jäänyt kehittymättömäksi verrattuna kaupunkeihin ja seutuihin, joilla on oma teknillinen yliopisto - Korkeakouluyhteistyö on pistemäistä ja satunnaista, harvoin vakiintunutta ja riittävän systemaattista pitemmän aikavälin vaikuttavuuden aikaansaamiseksi - Vaje uusimman tutkimustiedon ja tuoreimman osaamisen hyödyntämisessä muodostaa vakavan riskin tuotteiden, valmistuksen, liiketoiminnan ja kyvykkyyksien ajantasaisuudelle yrityksissä - Teknillisen huippuosaamisen riittävä kriittinen massa on välttämätön edellytys yritysten tuottavuudelle ja kilpailukyvylle ja myös alueen elinvoimalle ja työllisyydelle - Korkeakoululähtöinen uusyrittäjyys on vahvinta teknillisillä aloilla ja tuloksekkainta teknillisillä yliopistopaikkakunnilla (erityisesti Otaniemessä) - Äkillisissä rakennemuutostilanteissa osaamisen korkea taso ja monipuolisuus ovat ratkaiseva etu (resilienssi)

7 Korkeakoulujen toimintaympäristön muutostekijöitä (ns. - one-timerit ) -Kansallisen korkeakoulupolitiikan raju muutos, yliopistoverkon karsimisen uhka, tutkimusalojen yhdistäminen, profilointi, perusrahoituksen supistuminen ->haastaa yliopistokentän ja luo painetta ja tilausta uusille toimintamalleille ja rohkeillekin avauksille -Turun seutu nousee - taantuma-suomen veturi ja (ainoa) valopilkku? -> erityisesti meriteollisuuden vahva kasvu ja uudet tilaukset muodostavat muualla Suomessa ja myös yliopistoissa houkuttelevuustekijän Turkua kohtaan -Uudistukset ja muutokset Turun omassa korkeakoulukentässä (mm. Turku AMK Oy) -Alueen yritysmaailman (Kauppakamarit, Yrittäjät, järjestöt, yritykset) vahva tuki ja tilaus muutokselle, pohjautuen yhteiselle näkemykselle ja tahtotilalle

8 Strateginen osatehtävä 1: elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti -lokakuu 2014-helmikuu 2015: -Tehtiin laajapohjainen selvitys nykytilasta; koottiin valmistavan teollisuuden, erityisesti meriteollisuuden yritysten näkemys teknologiaosaamisen tarpeista, avainteknologioista ja liiketoiminnan kehittämisalueista, joihin yritysten tulevaisuuden kilpailukyky perustuu -inventoitiin suomalaisten teknillisten yliopistojen osaamistarjoomat/parhaat osaamiset yritysten tarpeisiin vastaamiseksi ja selvitettiin yliopistojen intressit uuteen yhteistyöhön Turun alueella -> syntyi TFT profiloinnin ja työnjaon pohja -menetelmänä suorat yrityshaastattelut, työpajat, vierailut ja haastattelut Suomen teknillisissä yliopistoissa ja turkulaisissa korkeakouluissa sekä sidosryhmissä -selvityksen tulosten perusteella kaupunginjohtajan vastuutuspäätös2/2015 jatkosta

9 Strateginen osatehtävä 2: Uudistetaan yhteistyö teknillisten yliopistojen kanssa maaliskuu-lokakuu 2015: -Tiivis Concept Design -vaihe 3-5/2016 yliopistojen, yritysten, järjestöjen, muiden avaintoimijoiden ja -henkilöiden kanssa -1. sopimusluonnos korkeakouluille 6/2015 Turku Future Technologies -yhteistyön käynnistämisestä 2016 alusta alkaen. -Kahdeksan korkeakoulun, Turun, Rauman ja Turun seudun sopimus TFT -yhteistyöstä allekirjoitettiin vuosi selvityshankkeen aloittamisesta. TFTyhteistyösopimus koskee T&K&I- palvelujen tuottamista korkeakouluista alueen yrityksille keskitetysti ja tehostetusti yhdestä myyntikanavasta -TFT:n rinnalle muodostettiin omat hankkeet DI ja YAMK -koulutuksen kehittämiselle Turussa (Turun AMK, korkeakoulut) sekä Turun alueen vetovoimaisuuden kehittämiselle (TSEK) teknologia-alueena

10

11 TFT:n kaltaisen innovaatioekosysteemin kovin haaste Ownership Ambition Difficulty BINARY Me & partner NETWORK Multiple players, vertical interdependence ECOSYSTEM Cross-industry, government, municipality, academia Interdependence lähde: Mika Tuomola/

12 Teknillisen alan korkeakouluyhteistyö Turussa kolme toimenpidekokonaisuutta käynnissä (1) TFT: Suomen laajin ja toimivin korkeakoulujen TKI palvelutarjotin teknologiayrityksille Turku Future Technologies yhteistyösopimus allekirjoitettiin Turussa kahdeksan korkeakoulun, Turun, Rauman ja Turun seudun kehittämiskeskuksen välillä. Sopimuksen puitteissa tehostetaan korkeakoulujen TKI -palvelujen tuotantoa, saatavuutta ja käyttöönottoa valmistavan teollisuuden yrityksissä, painopisteenä meriteollisuuden toimialan yritykset ja erityisesti PK-sektori. TFT toiminnan avainhenkilöt (T&K-päällikkö, myyntipäällikkö ja verkostokoordinaattori) aloittivat tehtävässään vuoden 2016 alussa. Alueen suurimmat valmistavan teollisuuden veturiyritykset ovat mukana rakentamassa TFT:n menestystä. (2) DI- ja YAMK -tutkintokoulutuksen lisääminen: uudet ratkaisut ja koulutuspolut tekniikan ylemmän korkeakoulutason tutkintoihin Turun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Åbo Akademi, Turun AMK ja Satakunnan AMK allekirjoittivat sopimuksen konetekniikan ja automaatiotekniikan DI -tutkintoon johtavan maisterikoulutuksen toteuttamisesta Lounaisrannikolla 2016 alkaen. Turun AMK on solminut sopimukset Åbo Akademin ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa suorien koulutuspolkujen käynnistämisestä Turun AMK:sta ao. yliopistoihin DI -opintoihin sekä tähän liittyvästä opetussuunnitelmien yhteisestä valmistelusta kemian ja prosessitekniikan, viestintä- ja tietoliikennetekniikan, kone- ja energiatekniikan ja sähkötekniikan aloilla. Turun AMK valmistelee myös DI -tutkintokoulutukseen liittyviä yhteistoimintasopimuksia saksalaisten korkeakoulujen kanssa. (3) Houkuttelevuus: Lisää vetovoimaa ja tunnettuutta Turun alueelle teknologia-alueena ja houkuttelevuutta tekniikan koulutukselle Turun alueen imagoa ja houkuttelevuutta tekniikan alan osaamiskeskittymänä kehitetään yhteistyössä yritysten kanssa mm. teknillisiin yliopistoihin suuntautuvilla kampuskierroksilla sekä kesäteekkarikampanjalla (2015 ja 2016).

13 Kiitos! Kysymyksiä? Esa Tuomisto elinkeinojen ja osaamisen kehittäminen ja korkeakouluyhteistyö, Kaupunkikehitysryhmä, Turun kaupunki Karri Mikkonen Turku Future Technologies, T&K päällikkö, TSEK Kalle-Antti Suominen ylemmän teknillisen korkeakoulutuksen kehittäminen, Turun yliopisto Juhani Soini ylemmän teknillisen korkeakoulutuksen kehittäminen, Turku AMK Niko Kyynäräinen Turun alueen vetovoima, TSEK