Mahdollistaako uudistuva insinöörikoulutus teollisuuden säilymisen Suomessa?

Transkriptio

1 Mahdollistaako uudistuva insinöörikoulutus teollisuuden säilymisen Suomessa? Esitelmä Piikkiön Rotary-klubin kokouksessa Osmo Eerola Yliopettaja Teknologiaosaamisen johtaminen Turun ammattikorkeakoulu

2 Osmo Eerola DI 1980, TkL 1993, Tampereen teknillinen korkeakoulu Työhistoria: 1979 Wallac Oy: suunnittelija, tuoteasiantuntija 1984 Biorec Oy, Integra Oy: toimitusjohtaja/yrittäjä 1988 Nokia Mobira: GSM-projektipäällikkö 1990 Turun yliopisto: tutkimusinsinööri 1994 Teleste (Miratel Oy): T&K-päällikkö 2000 Devisor Oy (Telelogic): tj/liiketoimintajohtaja 2003 Elcoteq Design Center Oy: operatiivinen johtaja 2010 Turun AMK: projektijohtamisen yliopettaja Missio: Osaamisella menestykseen!

3 Suomen teknologiateollisuus Historiallinen tausta pitkälti sotakorvausteollisuudessa Työllistää reilut henkeä (n. 45 prosenttia teollisuuden henkilöstöstä) Suomen suurin tavaroiden viejä ja valuutan ansaitsija, 56 prosenttia tavaraviennistä on alan tuotteita.

4 Kolme toimialaa Elektroniikkateollisuus ja sähköteollisuus Tietoliikennelaitteet, tietokoneet, sähkömoottorit ja muuntajat Koneteollisuus ja metallituoteteollisuus metsä- ja paperiteollisuuden koneet, kaivos- ja murskauskoneet, metsä- ja maataloustraktorit sekä laivat, hissit ja dieselmoottorit Metallien jalostus Teräksen ja värimetallien valmistus

5 Teknologiateollisuuden SWOT Vahvuudet: Työn tuottavuuden kasvu (tähän asti) Henkilöstön korkea osaaminen ja sitoutuminen Verkostomainen toiminta Mahdollisuudet: Innovaatiopakko Globaalit mahdollistajat Oikeanlaiseen osaamiseen panostaminen Heikkoudet: Pienet kotimarkkinat Pitkät etäisyydet Korkeat työvoimakustannukset Uhat: Teknologiaosaamisen etumatka menetetään Investointihalukkuuden puute Globaali lama Lähde: Luennoitsijan oma näkemys

6

7

8 Teknologiateollisuuden SWOT Vahvuudet: Työn tuottavuuden kasvu (tähän asti) Henkilöstön korkea osaaminen ja sitoutuminen Verkostomainen toiminta Mahdollisuudet: Innovaatiopakko Globaalit mahdollistajat Oikeanlaiseen osaamiseen panostaminen Heikkoudet: Pienet kotimarkkinat Pitkät etäisyydet Korkeat työvoimakustannukset Uhat: Teknologiaosaamisen etumatka menetetään Investointihalukkuuden puute Globaali lama Lähde: Luennoitsijan oma näkemys

9 Trendi ?

10 Teknologiateollisuuden SWOT Vahvuudet: Työn tuottavuuden kasvu (tähän asti) Henkilöstön korkea osaaminen ja sitoutuminen Verkostomainen toiminta Mahdollisuudet: Panostus T&K-investointeihin Innovaatiopakko Globaalit mahdollistajat Osaamiseen panostaminen Heikkoudet: Pienet kotimarkkinat Pitkät etäisyydet Korkeat työvoimakustannukset Uhat: Teknologiaosaamisen etumatka menetetään Investointihalukkuuden puute Globaali lama Lähde: Luennoitsijan oma näkemys

11

12 SWOT/Mahdollisuudet Innovaatiopakko Nokia-klusteri vapauttanut tuhansia osaajia => Uusia ideoita, uusia yrityksiä Toisaalta olemme keksijäkansaa Globaalit mahdollistajat Raaka-aineiden kysynnän jatkuva kasvu Energian kysynnän jatkuva kasvu Pohjoinen/arktinen ulottuvuus, koillisväylä Paradigman muutokset teknologiassa Suomalaiset olleet aina nopeita soveltajia Oikeanlaiseen osaamiseen panostaminen Insinöörien määrä ja laatu Lähde: Luennoitsijan oma näkemys

13 Suomen insinöörit Diplomi-insinöörejä n , Aloituspaikkoja n seitsemässä yliopistossa 2300 valmistuu vuodessa Insinöörejä n Aloituspaikkoja n (7000 nuorisoasteella, 3000 aikuiskoulutuksessa) n. 20 AMK:ssa 5000 valmistuu vuodessa (kato 50%!)

14 Koulutuksen haasteita Tiedon nopea puoliintumisaika (3-5 vuotta) Aloituspaikkojen kohdentaminen oikeille aloille: 4-7 vuoden läpäisyviive Opettajien ammattitaidon ja motivaation ylläpito Oikeanlaisten opiskelijoiden valinta Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa: Koulutustarpeiden arviointi ja koulutuksen kehittäminen Työharjoittelut TKI-yhteistyö Valmistumisaikojen lyhentäminen ja määrien lisääminen Oikeanlainen jatkokoulutus

15 Tulevaisuuden insinööri? Edelleen vahva teknisluonnontieteellinen pohja: Matematiikka Fysiikka & kemia Oman tekniikan alan substanssiosaaminen Systeemiosaaminen: Järjestelmien ymmärtäminen Prosessien hallinta ja johtaminen Ongelmanratkaisutaidot Yhteistyötaidot: Projektiosaaminen Yhteisöllinen oppiminen Johtamis- ja talousosaaminen: Ihmisten ja asioiden johtaminen Makro- ja mikrotalouden ymmärtäminen Ympäristöosaaminen

16 Insinööri (YAMK) -tutkinto Ylempi korkeakoulututkinto: 240 op + 60 op = 300 op Pakollisia opintoja 22 op Valinnaisia opntoja 8 op Opinnäytetyö 30 op (työelämän kehittämishanke) Lähiopetusta noin 2 päivää kuukaudessa + paljon harjoitustöitä Opiskellaan työn ohessa 2 lukuvuoden aikana Laventaa insinööri (AMK) osaamista Johtamiseen ja esimiestyöhön Prosessi- ja projektimaiseen toimintakulttuuriin Liiketalouteen Markkinointiin Kansainvälisyyteen Innovaatiotoimintaan

17 Teknologiaosaamisen johtamisen YAMK-tutkinto (60 op) PAKOLLISET OPINTOJAKSOT: Tutkiva kehittämistyö (5 op) Opiskelutaidot (1 op) Menetelmäopinnot (4 op): kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Osaamisen johtaminen (5 op) Liiketoiminnan kehittäminen (12 op) Talous ja kannattavuus (2op) Prosessien johtaminen ja kehittäminen (2op) Asiakkuuksien hallinta ja myyntitoiminta (2op) Kansainvälinen liiketoiminta (2op) Viestintä- ja neuvottelutaito (2op) Laatujohtaminen (2op)

18 Teknologiaosaamisen johtamisen YAMK-tutkinto (60 op) Tuotekehitys ja tuotteistaminen (8 op) Innovaatiosta tuotteeksi (2 op) Teknologiastrategia (2 op) Standardointi ja teollisoikeudet (2 op) Tekninen tuotteenhallinta (2 op) ProDesim simulaatiopeli (2 op) Tuotantojohtaminen ja talous (8 op) Johdon laskentatoimi (2 op) Tuotannon tietojärjestelmät (2 op) Tuotannon simulointi ja optimointi (2 op) Tekninen tuotteenhallinta (2 op) ProDesim simulaatiopeli (2 op) Opinnäytetyö (30 op) Valinnaisia 8 op

19 Säilyykö Suomessa teollisuutta? Kyllä, jos niin haluamme!