Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet
|
|
- Juho Nurmi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka ohjelma KICK OFF: Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet Aika: Torstai klo Paikka: Helsingin yliopiston Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4 krs. Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelman uusi Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet -ohjelmakausi vuosille käynnistyy Helsingin yliopistolla järjestettävän Kick Off tilaisuuden muodossa. Kaikki ohjelman vuoden 2015 tutkimus- ja kehittämishankkeet esittäytyvät tilaisuudessa ja vapaamuotoisen posterisession aikana on mahdollista keskustella hankkeiden toteuttajien kanssa. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervetuloa! Ohjelma Avaussanat: Professori Jari Niemelä (Helsingin yliopisto) ja johtaja Asta Manninen (Helsingin kaupungin tietokeskus) Hankkeet esittäytyvät Posterisessio Pienen juhlasalin aulatilassa
2 Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma Tilaisuudessa esittäytyvät tutkimus- ja kehittämishankkeet: Marja Mesimäki (Helsingin yliopisto/luonnontieteellinen keskusmuseo): Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena Professori Heikki Setälä ja Vesa Yli-Pelkonen (Helsingin yliopisto): Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Mona-Anitta Riihimäki ja Outi Tahvonen (Hämeen-ammattikorkeakoulu HAMK): KIM - Kasvipintaiset imeytysrakenteet Professori Tuuli Toivonen (Helsingin yliopisto): MetropAccess: Avoimia työkaluja ja ymmärrystä: kaupungin saavutettavuus- ja liikkumisrakenteet muutoksessa Hannu Kytö (Helsingin yliopisto/kuluttajatutkimuskeskus): Asuntotuotannon ja muuttovirtojen kytkennät pääkaupunkiseudulla vuosina Heli Ponto (Helsingin yliopisto): Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat: yritys- ja rahoittajanäkökulma, osa II Virpi Sorsa (Hanken): Strategiatyö suomalaisten kaupunkien uudistumisen edistäjänä Professori Jukka Ojasalo (LAUREA-ammattikorkeakoulu): Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Sami Makkula (Lahden ammattikorkeakoulu): BayCityPlay Kaupunkimuotoilupeli Dosentti Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle: (Helsingin yliopisto): Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Tuija Toivola ja Minna-Maari Harmaala (HAAGA-HELIA-ammattikorkeakoulu): Sharing City- Helsingistä jakamistalouden edelläkävijä Dosentti Mats Nylund (Yrkeshögskolan ARCADA): Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto Sari Höylä (Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK): PAIKALLA! Nuorten ja nuorisotyön panos asuinalueen parantamiseen Marja Katisko (Diakonia-ammattikorkeakoulu): Paperittomat ja muut asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolelle jäävät ulkomaalaiset Helsingissä, Espoossa, Lahdessa ja Vantaalla Laura Huhtinen-Hilden (Metropolia-ammattikorkeakoulu): Arvokas ikä? - kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa
3 VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena KatuMetro Kick off: Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet , Helsingin yliopiston Pieni juhlasali
4 Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Dosentti, FT Susanna Lehvävirta VTM, tohtorikoulutettava Marja Mesimäki FM, tohtorikoulutettava Kaisa Hauru Vanhempi tutkija Johan Kotze Tohtorikoulutettavat Malgorzata Gabrych ja Kukka Kyrö Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala Photos: Niina Ala-Fossi
5 Kuva: Niina Ala-Fossi Kaupunkitilojen käyttöön liittyy erilaisia (moninaistuvia) tarpeita Myös viherympäristöjen pitäisi joustaa vastaamaan erilaisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin Miten viherrakenteen avulla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti sekä kaupungin ekologiseen toimivuuteen että kaupunkilaisten hyvinvointiin > elettävä (liveable) kaupunki, laadukas kaupunkikokemus kaupunkien kilpailuvaltti? Voisiko viherympäristöjä integroida monipuolisemmin kaupunkirakenteeseen?
6 Lähtökohtia II Helsingin seudun väestön on arvioitu kasvavan vuoden 2025 loppuun mennessä 1,5 miljoonaan ja työpaikkojen määrän nousevan :n Pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva 2025 Lyhytkin luontokontakti voi palauttaa ja elvyttää esim. stressistä ja näin parantaa työtehoa Työntekijöillä ei aina ole mahdollisuutta vihreään ikkunanäkymään tai pääsyä lähiluontoon taukojen aikana. Työelämässä pitäisi jaksaa pidempään
7 Kuva: Dmitry Marochko (Creative Commons) Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala
8 Aiempaa tutkimusta aiheesta Työpaikoille toivotaan lisää vihreää, eritoten monitoiminnallisia (esim. monimuotoisuutta ja hyvinvointia lisääviä) ympäristöjä. Työpaikka-alueet voivat parantaa kaupunkien ekologista toimivuutta tarjoamalla viherympäristöjä, jotka toimivat ns. askelkivinä laajemmassa viherverkostossa. Monimuotoinen viherkattomaisema tuottaa työpaikoilla tärkeitä virkistyskokemuksia (mm. elämyksellisyys, luova ajattelu, rauhoittuminen), kun taas yksitoikkoisempi kasvillisuus ei juuri tunteita herätä. Loder, A. (2014). There s a meadow outside my workplace : A phenomenological exploration of aesthetics and green roofs in Chicago and Toronto. Landscape and Urban Planning 126, Snep R. ym. 2011: Conservation where people work: A role of business districts and industrial areas. Landscape and Urban Planning Snep R. ym. 2009: Enhancing biodiversity at business sites Landscape and Urban Planning 91.
9 MEIDÄN HANKKEEMME Miten edistetään luonnon monimuotoisuutta ja kokemuksellisuutta tukevia ja tuottavia viherympäristöjä tutkimuksen kautta työpaikoilla? Tavoitteena kehittää uudenlaisia, ekologisesti ja hyvinvoinnin kannalta toimivia vihreän infrastruktuurin ratkaisuja MONITOIMINNALLINEN VIHREÄ INFRASTRUKTUURI Rakennettuun ympäristöön tarkoituksellisesti tuodun viherrakenteen SUORITUSKYKY? 7
10 SISÄLTÖ Tuotamme tietoa a) ekologisesti toimivan ja kokemuksellisesti rikkaan viherympäristön edellytyksistä ja ominaisuuksista työpaikkojen yhteydessä ja b) viherinnovaation omaksumisesta rakentamisessa. Kehitämme menetelmiä, joilla voidaan tutkia ihmisten kokemuksia ja näkemyksiä nykyisistä ja tulevaisuuden viherympäristöistä. Sovellamme tuloksia käytännön yhteistyökohteessa CO-DESIGN
11 MISTÄ KOHDE? EHDOTUKSIA OTETAAN VASTAAN! Uudiskohde, perusparannuskohde Sopiva aikataulu (suunnittelu alkamassa) Halu sitouttaa tutkimusta suunnitteluun ja toteutukseen Käyttäjät mielellään tiedossa Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala
12 Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala
13 Tältä pohjalta eteenpäin KIITOS! Henkilön nimi / Esityksen nimi / Tieteenala
14 Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä & Vesa Yli-Pelkonen ym. Helsingin yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos
15 Mottomme: Tutkimustulosten realistinen sovellettavuus käytännön tasolla vaatii tarkkaa ja pitkäjänteistä tutkimusta Missiomme: Kaupunkiviheralueiden ekosysteemipalveluilta odotetaan paljon ja nopeita ratkaisuja kaupungistumisen tuomiin haasteisiin mitä? missä? milloin? REALISTISUUS (hyödyt/haitat, jne)
16 Hankkeemme tavoitteena on tuottaa kaupunkiympäristössä tehtävien tarkkojen mittausten avulla uutta tutkimustietoa kaupunkiviheralueiden kyvystä tuottaa ekosysteemipalveluita Kohteina HMA-LTSER (Helsinki Metropolitan Area Long Term Social-Ecological Research) tutkimusalueet HELSINKI LTSER-ydinalueet ja laajemminkin LAHTI
17 Mitä ekosysteemipalveluja mittaamme ja arvioimme? (1) Kasvillisuuden kykyä vaikuttaa kaupunki-ilman laatuun: hyvät ja huonot viherrakenteelliset ratkaisut (liikenne väylät, korttelisisäpihat ja katukanjonit) O 3 NO 2 partikkelit (2) Helsingin katupuiden kykyä sitoa ja varastoida ilmakehän hiilidioksidia apua ilmastonmuutoksen hillinnässä? Apuna maastolaserkeilauksella tehdyt puustokartat ja lentolaserkeilaustiedot
18 (3) Kaupunkiviheralueiden taloudellinen merkitys esim. hiilen sidontaan ja varastointiin liittyvässä ekosysteemipalvelussa. Helsingin Sanomat Lokakuu 2014 Kaupunkirakenteen tiivistäminen Viheralueiden vs. perinteisen kaupunki-infran arvo
19 Tutkijakunta: Prof. Heikki Setälä (HY ympäristötieteiden laitos) FT Vesa Yli-Pelkonen (HY ympäristötieteiden laitos) MMM Topi Tanhuanpää, (HY metsätieteiden laitos) Prof. Markus Holopainen (HY metsätieteiden laitos) FM Sveta Silvennoinen (HY ympäristötieteiden laitos) FT Arto Pennanen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Prof. Marko Lindroos (HY taloustieteen laitos) FM Viljami Viippola (HY ympäristötieteiden laitos) FT Anna-Lea Rantalainen (HY ympäristötieteiden laitos) Sekä tutkijoita USA:sta (Cornell univ., US Forest Service) ja Kiinasta (Kiinan Tiedeakatemia)
20 KIM kasvipeitteiset imeytysrakenteet KatuMetro ohjelman Kick-off tilaisuus Mona-Anitta Riihimäki Outi Tahvonen
21 Tausta A
22 Tausta B
23 Kasvullisten alueiden toiminnot tulevat uudelleen määriteltäviksi
24 Esimerkki imeytysrakenteen sijoittumisesta rakennettuun ympäristöön
25 1. vuosi 2. vuosi
26 Haluaisimme tänään: 1. Keskustella alustavasta kasvilistasta 2. Kuulla kokemuksistanne imeytysrakenteista 3. Kartoittaa olevia imeytysrakenteita pk-seudulla Hankkeessa mukana Helsinki, Espoo ja Vantaa
27 MetropAccess: Avoimia työkaluja ja ymmärrystä: kaupungin saavutettavuus- ja liikkumisrakenteet muutoksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Tuuli Toivonen, Maria Salonen, Henrikki Tenkanen, Olle Järv
28 Tavoitteenamme MetropAccess-hankkeessa Menetelmä- kehitys Ymmärryksen lisääminen (Mahdollisimman) avoin data Toivonen et al. / MetropAccess / HY /
29 Tavoitteenamme MetropAccess-hankkeessa Menetelmä- kehitys Ymmärryksen lisääminen Työkalut/aineistot yhteiseen käyttöön Toivonen et al. / MetropAccess / HY /
30 Menetelmäkehitys Saavutettavuuden mallinnus eri kulkumuodoilla
31
32 artikkelit
33 Tutkimusta ja käyttöä kaupungeilla ja konsulteilla
34 Uuden projektikauden tavoitteet korkealla
35 1. Muuttuva saavutettavuus: Saavutettavuuden muutoksia nuuskimassa
36
37
38 2009 vs min: as.
39 2. Mallinnettu saavutettavuus vs. todellinen liikkuminen: Accessibility vs. mobility
40 Matkapuhelindata Geososiaalinen media 2. Mallinnettu saavutettavuus vs. todellinen liikkuminen: Accessibility vs. mobility Kaupungin hotspotit Ihmisten liikkeet
41 Kiitos! Maria Salonen Jaani Lahtinen Tuuli Toivonen Olle Järv Henrikki Tenkanen Jaani Lahtinen Maria Salonen
42 KaTuMetro Asuntotuotannon ja muuttovirtojen väliset kytkennät pääkaupunkiseudulla vuosina Hannu Kytö Hannu Kytö 1
43 Tavoitteet Kysymykset, joihin hankkeessa etsitään vastausta, ovat: 1. Miten pääkaupunkiseudun asuntorakentaminen ohjaa eri muuttovirtoja (kuntien välinen muutto, kuntien sisäinen muutto ja maahanmuutto)? 2. Miten erityisesti tulomuuttajien (mutta myös maahanmuuttajien ja lähtömuuttajien) sosioekonomiset (pääasiallinen toiminta, ikä, koulutusaste, äidinkieli, tuloluokka) taustatekijät ja asuntotuotannon rakenteelliset (talo- ja huoneistotyyppi sekä rahoitusmuoto ja hallintaperuste) tekijät ovat yhteydessä keskenään ja miten ne vaikuttivat muuttovirtojen suuntautumiseen pääkaupunkiseudun asuinalueille vuosien aikana? 3. Ovatko muuttovirrat valikoituneet muuttajien ominaisuuksien ja tuloalueiden asuntorakentamisen veto-ominaisuuksien mukaan? 4. Onko muuttovirtojen mahdollinen eriytyminen (erityisesti nettomuuton mukaan) jatkunut samanlaisena koko tutkimusajanjakson vai vaihteleeko se asuntorakentamisen rakenteiden kanssa? Hannu Kytö 2
44 Aineistot Tutkimuksessa käytetään pääsiassa neljää tilastoaineistopakettia, jotka yhdistetään vuosi- ja asuinaluetasolla: 1. Tulo- ja lähtömuuttajien taustatiedot. 2. Asumista ja asuntorakentamista kuvaavat tilastotiedot (pääkaupunkiseudun aluesarjojen asunto- ja rakennuskanta sekä asuntotuotanto -tietokannoista). 3. Tilastokeskukselta hankittu pääkaupunkiseudun muuttajia kuvaava aineisto. 4. Tilastokeskukselta hankittava muuttajia pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä kuvaava aineisto Hannu Kytö 3
45 Valmiina Tilastokeskukselta ostettu aineisto (aineisto 1.) Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) tulo- ja lähtömuutto osa-alueittain (tilastollinen pienalue) vuosina Mukana kuntien sisäinen muutto, kuntien välinen muutto ja siirtolaisuus. Vuoden 2012 kunta- ja osa-aluejako Muuttaneiden taustatiedot -tietokannan taulukot: 1a. Kuntien välisen muuton tulomuuttajat pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan 1b. Kuntien välisen muuton lähtömuuttajat pääasiallisen toiminnan, koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan 3a. Tulomuuttajat iän, tulotyypin ja tuloluokan mukaan sekä tulokertymät ja keskimääräiset tulot tulotyypeittäin, työlliset ja muut erikseen 3b. Kuntien välisen muuton lähtömuuttajat iän, tulotyypin ja tuloluokan mukaan sekä tulokertymät ja keskimääräiset tulot tulotyypeittäin, työlliset ja muut erikseen 4a. Työlliset tuloalueelle muuttaneet lähtöalueen ja valtionveronalaisten tulojen mukaan 4b. Kuntien välisen muuton työlliset lähtöalueelta muuttaneet tuloalueen ja valtionveronalaisten tulojen mukaan Taulukot kolmen vuoden summatietoina, , , , Hannu Kytö 4
46 Toteutus ja aikataulu Tutkimusryhmä: FT Hannu Kytö ja FM Monika Kral-Leszczynska. syyskuu 2015 lokakuu 2015 marraskuu 2015 joulukuu 2015 tammikuu 2016 helmikuu 2016 maaliskuu 2016 huhtikuu 2016 Kirjallisuus ja aiemmat tutkimukset Tietokantojen hankinta ja rakentaminen Tietokantojen rakentaminen ja täydentäminen Aineistojen analysointi (Paikkatietoja monimuuttujaanalyysit) Aineistojen analysointi Raportointi ja alustavien tulosten esittely Raportointi ja tulosten esittely Raportointi valmis Hannu Kytö 5
47 Kiitos! Hannu Kytö 6
48 Metropolialueen innovatiivisen kasvun alustat: yritys- ja rahoittajanäkökulma, osa II Tommi Inkinen & Heli Ponto Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Faculty of Science / Tommi Inkinen
49 Hankkeen tausta Hanke jatkaa vuonna 2014 tehtyä projektin ensimmäistä osaa, jossa tunnistimme ja luokittelimme GIS ja tilastomenetelmin 25 metropolialueen tärkeintä tietointensiivistä talouskeskittymää. Aiomme nyt jatkaa tilastollisen pohjatyön perusteella analyysia sekä tarkentaa näkökulmaamme noin 5-10 tärkeimpään yrityskeskittymään. Vastaavasti verkotamme hankkeen kansainväliseen tutkimukseen. Vuoden 2014 aikana hanke on luonut tiiviin yhteistyön Queensland University of Technologyn (Australia) yhdyskunta- ja aluesuunnitteluosaston kanssa.
50 Tutkimuksen pääkysymykset 1) kuinka yrityskeskittymät ovat rakentuneet fyysisinä kokonaisuuksina (aluesuunnittelu ja arkkitehtuuri) 2) millaisia yritysprofiileja niissä on (kenttätyö)? 3) mitkä ovat niiden markkinat, taustatiedot ja muut tarpeelliseksi katsotut rekisteritiedot (yritysrekisteriseuranta) 4) miten yrityskeskittymät ovat logistisesti saavutettavissa (kenttätyö)? 5) miten yrityskeskittymä on jäsentynyt osaksi muuta kaupunkirakennetta sekä mitä suunnitteluelementtejä tähän liittyy? 3
51 Hankkeen aineistot Hankkeessa kerätään monipuolinen aineistopaketti: Aiempien tilasto- ja paikkatietoaineistojen tueksi keräämme laadullisesti painottuvan kenttäaineiston Kenttäaineisto sisältää määrällisen havainnoinnin, laadullisen havainnoinnin ja yrityshaastatteluja Aineisto sisältää myös yritysrekisteriseurannan ja tarpeellisten yritystietoaineistojen läpikäynnin Teemme myös kansainvälisten partnereiden kanssa yhteistyötä vertailuaineistojen tuottamiseksi 4
52 Kiitos ja yhteystiedot Hankkeen johtaja: Hankkeen tutkija: 5
53 Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics
54 Strategiatyö suomalaisten kaupunkien uudistumisen edistäjänä Yliopistolehtori (PhD) Virpi Sorsa Tutkija (DI) Kari Jalonen, Professori Liisa Välikangas Contact: Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics
55 Johdanto Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics
56 Kaksi näkökulmaa Millaisesta näkökulmasta kaupunkia tulisi johtaa? Voiko kaupunki valita pitkäjänteisen demokraattisen päätöksentekomallin ja joustavan muutokseen sopeutumisen välillä? Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics
57 Tutkimuskysymykset» Miten strategiakäytäntöjä sovelletaan kaupunkien uudistamisen työkaluina?» Miten eri kaupungintoimijat näkevat tulevaisuuden kehittyvän ja miten se vaikuttaa paitsi heidän strategiaansa myös yhteistyokokyynsä?» Miten kaupunkien uudistuminen muotoutuu visuaalisten ja materiaalisten symbolien käytön kautta ja miten nämä kytketään osaksi kaupungin strategiatyötä? Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics
58 Aineisto ja yhteistyökumppanit Otanta: 3-5 metropolialueen kaupunkiorganisaatiota Aineisto: Strategiakokouksia, haastatteluja ja dokumentteja Analyysimenetelmä: induktiivinen Tutkimusyhteisö: Professori Eero Vaara, Aalto yliopisto Tohtoriopiskelija Anniina Rantakari, Oulun yliopisto Strategy as Practice kansainvälinen tutkimusverkosto Tulokset: Autetaan kaupunkeja tekemään tehokkaammin strategiatyötä lisäämällä ymmärrystä onnistumisista ja epäonnistumisista Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics
59 Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof. Jukka Ojasalo, Dr. Tuija Hirvikoski, Mr. Harri Haapaniemi, Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka-ohjelman hanke
60 Tavoite Kehittää Geneerinen toimintakonsepti palvelutuotannon ja - innovaation avoimeksi kehittämismalliksi kaupunkeja ja muita julkisista palveluista vastaavia tahoja varten Tähän liittyvä malli julkisen päätöksenteon tueksi
61 Miksi tämä TKI-projekti? Menestyneiden smart city alueiden (esim. Barcelona ja Amsterdam) hyvien kokemusten perusteella palvelujen tuotantoa ja kehittämistä älykkään kaupungin kontekstissa antaa merkittäviä mahdollisuuksia kestävän kasvun haasteiden kohtaamiseen Toimivat konseptit palvelutuotannon ja innovaation avoimiin kehittämisalustoihin puuttuvat Mallit tähän liittyvään julkisen päätöksenteon tueksi puuttuvat
62 Empiirinen tutkimus ja kehittäminen Kaupunkinen päätöksentekijöiden, smart cityasiantuntijoiden sekä kaupunki- ja metropolipolitiikkaa tekevien henkilöiden syvähaastattelut Metropolialueen kaupungeissa Menestyneissä kansainvälisissä smart city-kaupngeissa, esim. Barcelona, Amsterdam Yhteiskehittämistyöpajat Osallistujat laajemman metropolialueen kaupungeista Muut toimijat Poikkitieteellinen lähestyminen Innovaatio, palvelumuotoilu ja -liiketoiminta, yhteiskuntatieteellinen, kaupunki, yrittäjyys, ICT:n ja käyttäjälähtöisyyden tutkimus Kesto Tutkimusmenetelmät
63 Sekä soveltavia että tieteellisiä tuloksia Uusia käytänteitä ja malleja, jotka tukevat julkista päätöksentekoa Metropolialueen kaupungeissa Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti, Hämeenlinna,.. Uutta tieteellistä tietoa avoimesta palvelutuotannosta ja innovaatiosta älykkäässä kaupungissa ja siihen liittyvästä päätöksenteosta Tulokset ja vaikuttavuus
64 1. Geneerinen toimintakonsepti palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoimeksi kehittämismalliksi älykkäässä kaupungissa Kehittämisalustan konsepti, jolla jalostetaan palveluideoita julkisen palvelutuotannon tarpeita varten Avaamalla kaupungin prosesseja niin, että yhteiskunnallisista ongelmista ja niiden ratkaisuista syntyy kestävää liiketoimintaa Yksittäisten palveluiden jalostaminen Kehittämisalustalla olevan ideaportfolion kokonaisuuden hallinta Toimintamekanismi jolla hallitaan kehittämisalustalla olevien julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden välisten synergioiden hyödyntämistä Metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden parantaminen työpaikkoja luovien investointien, kasvuhakuisten pkyritysten sekä osaavien ja yritteliäiden maahanmuuttajien keskuudessa
65 Osaamisen siirtäminen ja vuorovaikutuksen hallinta muissa Smart city -tyyppisissä kehittämisympäristöissä tapahtuvan palvelu- ja tuotekehitystoiminnan kanssa Tuotetaan käytänteet, joiden avulla hallitaan kehittämisalustan yhteydet muihin sitä tukeviin kehittämisympäristöihin ja markkinoihin Sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyöverkostojen tuominen kehittämisalustalla toimivien kuntien ja yritysten saataville, niin että muualla tutkimusmaailmassa ja yrityksissä tehtävä kehitystyö ja osaamisen tulee mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettäväksi benchlearning periaatetta hyödyntäen Verkostojen tarkoituksena on edistää muissa johtavissa Smart City ympäristöissä (esim. Amsterdam ja Barcelona) saavutettujen läpimurtojen hyödyntämistä metropolialueella Luodaan menetelmiä joilla voidaan edistää innovaatioalustalla olevien palveluiden skaalautuvuutta muihin eri kehitysvaiheessa oleviin Smart City -kaupunkeihin Luodaan mekanismeja joiden avulla kehittämisalustalla olevia palveluita voidaan kehittää helposti modifioitaviksi, erilaisiin kansallisiin, kansainvälisiin ympäristöihin lokalisoitaviksi ja modulaarisiksi
66 2. Malli julkisen päätöksenteon tueksi älykkään kaupungin palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoimessa kehittämismallissa Kuuluuko palvelun kehittäminen ja tuottaminen toteutettavaksi julkisen, yksityisen vai kolmannen sektorin toimesta tai niiden yhteistyönä Palveluideoiden arviointi ja priorisointi Missä tilanteissa hyödynnetään avointa, puoliavointa tai organisaation sisällä tapahtuvaa innovaatiota (open, semi-open ja inhouse innovation)? Mikä on kansalaisten osallistumisen muoto kaupungin kehittämiseen ja päätöksentekoon ja osallistamisen menetelmät? Top-down tai bottom-up tai näiden yhdistelmä Millä käytänteillä edistetään kaupunkilaisten osallistumista, paikallisdemokratiaa ja kansalaisktivismia päätöksenteossa Mitkä ideat hyväksytään kehitysalustalle ja mitkä torjutaan? Mekanismi, jonka avulla kehittämisalustalle pyrkiviä tuotteita ja palveluita pystytään arviomaan loppukäyttäjän ja kuntalaisen, yksittäisen yrityksen, alueen älykkään erikoistumisstrategian, käytännön kaupunkipolitiikan, sosiaalipolitiikan, paikallisdemokratian, pienyrittäjyyden ja ICT:n hyödyntämisen sekä kansallisten strategioiden näkökulmasta
67 Kiitos! Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof. Jukka Ojasalo, Dr. Tuija Hirvikoski, Mr. Harri Haapaniemi, Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka-ohjelman hanke
68 BayCityPlay Kaupunkimuotoilupeli
69 Oma Lahti illat yhdessä Lahden maankäytön suunnittelun kanssa: 107 osallistujaa, 400 paikannusta
70 1. Tulevaisuusseinä 2. Liikkuminen 3. Lähiympäristö ja palvelut
71 Mukkulan kartanon kehittyminen matkailun näkökulmasta 2. Sataman alue /Moottoripyörämuseo 3. Tiede-ja yrityspuisto. Yliopistot + yritykset 4. Iskun alue. Lamk + yritykset 5. Lahden kaupungin kaavoitus Kuva, Ladec
72 BayCityPlay tuloksia 1. Vakioituja tuloksia työpajoista 2. Muotoilupeli tukemaan kaavoitustyötä ja kuntalaisten osallisuutta 3. Rakennemuutosalueiden kehittyminen
73 BayCityPlay Kaupunkimuotoilupeli 2015 pelin konseptointi ja testaus Lahdessa 2016 Pelin tastaus metropolialueella
74 KatuMetron kick-off Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää & Maija Faehnle
75 Kaupunkiaktivismia eli kansalaisten paikallisia organisoitumisen ja toiminnan muotoja tarkastellaan ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden näkökulmista. Miten kaupunkiaktivismit palvelevat kaupunkien tavoitteita? Miten julkisen vallan kannattaa tukea kaupunkiaktivismeja?
76 Esimerkkejä Ruokapiirit luovat yhteisöllisyyttä, vähentävät ruokahävikkiä, kasvattavat paikallistaloutta ja lisäävät kaupan kilpailua. Pitäisikö kaupungin tukea niitä? Voiko niitä yhdistää kaupungin palveluihin? Voiko ruokapiirillä tuoda yhteisöllisyyttä ja identiteettiä uusille asuinalueille? Stadin aikapankki tuottaa vertaispalveluja kaupunkilaisten kesken. Miten palvelut suhteutuvat julkisiin palveluihin? Voivatko kaupungit oppia vertaisvaihdon toimintatavasta? Voisiko julkisia, perustason ylittäviä hoivapalveluja ansaita omilla palveluksillaan? Kimppakyydit, PiggyBaggy-kuljetuspalvelu ja autojen vertaisvuokraus ovat liikkumiseen liittyviä kaupunkilaisten keskinäisiä toimintatapoja. Pitäisikö toimintaa integroida julkiseen liikenteeseen ja miten se voisi tapahtua? Voisiko syntyä järjestelmä, jossa esim. omaa autoa vuokraamalla saisi rahan sijasta arvoa HSL:n matkakortille? Asuinalueilla toimii useita nettikirpputoreja. Voisiko kaupunki edesauttaa toimintaa esim. luomalla eri ryhmien myynti-ilmoitukset yhdistävän markkinatorin tai yhdistämällä ryhmät paikallisiin kirpputoreihin? Lisää kaupunkia Helsinkiin -Facebook-ryhmä on aktiivinen keskustelufoorumi, jota ammattilaiset seuraavat ja kaupunkisuunnittelu hyödyntää. Mitkä ovat tämän hyödyntämisen legitiimisyyden rajat ja riskit? Voiko muita some-ryhmiä hyödyntää vastaavasti? Miten kaupungin pitäisi suhtautua kansalaislähtöiseen kaupunkikehittämiseen?
77 Tutkimuskysymyksiä Millainen asukasaktivismi tukee kaupunkien innovaatiopolitiikkaa ja tavoitteita ekologisesta kestävyydestä ja yhteisöllisyydestä? Millainen asukasaktivismi luo itse taloudellista tuottoa ja pystyy kannattelemaan itseään esim. asukastilan ylläpitämisessä? Millainen asukasaktivismi voi institutionalisoitua ja kehittyä liiketoiminnaksi ja miten se tapahtuu? Millaisia tiloja ja muita fasiliteetteja kaupunkiaktivistinen toiminta tarvitsee? Millaiset toimintatavat ja tukimuodot edistäisivät ekologisen kestävyyden, innovaatiopolitiikan ja yhteisöllisyyden tavoitteita tukevaa kaupunkiaktivismia? Mitä julkinen valta voi oppia kaupunkiaktivisteilta pyrkiessään edistämään näitä tavoitteita ja kansalaisten osallisuutta metropolin kehittämisessä? Millaisia vaikutuksia kaupunkiaktivismilla on yritystaloudelle ja miten esim. kilpailunvapaus ja verotus ehdollistavat sekä aktivistien toimintaa että julkisen vallan osallisuutta siinä?
78 Tausta Idea Kansalaisten itseorganisoituminen on synnyttänyt toimintaa, joka institutionalisoituessaan, levitessään ja laajetessaan voi luoda merkittäviä myönteisiä kehityssykäyksiä. Visio Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta ja itseorganisoituminen ottavat vähitellen edustuksellisen demokratian, virkamiestyön ja asiantuntijavallan tehtäviä ja asemaa yhteiskunnassa. Teoria resurssitehokkuus innovaatioympäristöt yhteiskäyttöisyys ja jakamistalous prosumerismi, DIY-kulttuuri ja some osallistuminen ja kansalaisten tiedon hyödyntäminen
79 Tutkimusintressit Toimintatutkimus parannetaan maailmaa Hyötytutkimus autetaan hallintoa Yhteiskunnallisten liikkeiden tutkimus mihin tämä maailma on menossa vai onko? Välitystehtävä tietoa ja vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja hallinnon kesken
80 Tutkimusympäristö ja rahoitus Tutkijat yliopistotutkija, dosentti Pasi Mäenpää (HY, sosiaalitieteiden laitos) tutkija, FT Maija Faehnle (HY/Suomen ympäristökeskus) Lisäksi yliopistonlehtori VTT Maaria Linko (Avoin yliopisto) professori emeritus Harry Schulman graduntekijöitä hankekumppanit: YM, VM, Ara, Syke, Helsinki, Espoo, Vantaa, Lahti Rahoittajat Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelma ( ) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara (2015) sekä valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö
81 Kiitos! Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää & Maija Faehnle
82 Sharing City- Helsingistä jakamistalouden edelläkävijä Kaupunkitutkimuksen kick off KTT, Tuija Toivola KTT, Minna-Maari Harmaala FT, Merja Drake
83 Jakamistalous Sharing Economy kuluttajat tai asukkaat tuottavat toisilleen palveluja sekä luovat yhdessä uusia palveluja peer to peer palvelut digitaalisuus ja sosiaalinen media mahdollistavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen ja kuluttajien/asukkaiden välisen yhteistyön jakamistalous perustuu yhteisöllisyydelle ja paikallisuuden hyödyntämiselle sekä yksilöiden ja yhteisöjen verkostoille tavaroita tai hyödykkeitä ei tarvitse omistaa, vaan ne voidaan jakaa muiden kanssa ja käyttää silloin kuin tarvitaan (esim. autot, pyörät, työkalut, tilat) resurssien hyötykäyttö ja kestävä kehitys (esim. asuminen, käytettyjen tavaroiden jälleenmyynti, liikkuminen ) Mitä tämä hyötyjä tämä voi tuoda kaupungille?
84 Projektin tavoite nostaa esille sharing city ajattelun keskeiset elementit näkökulmina liiketalous ja kestävä kehitys lisätä ymmärrystä siitä, mitä hyötyä jakamistalouteen panostamisesta voisi olla Helsingille ja käydä keskustelua ja yhteistä pohdintaa siitä mitä se kaupungilta edellyttäisi ja miten lähteä liikkeelle Hanke tekee yhteistyötä Arcadan hankkeen: Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto kanssa.
85 Menetelmät toimintatutkimus Teoriakentän jäsennys - erityisesti kaupunkien näkökulma Kansianvälinen benchmarking Työpajat ja eri ryhmien osallistaminen Kaupunkitutkimuksen kick off
86 EDISTÄÄKÖ JAKAMISTALOUS KAUPUNKILAISTEN OSALLISTUMISTA JA KANSALAISAKTIVISMIA? MITÄ ON JAKAMISTALOUS? Jakamistalous on urbaani ilmiö, jossa verkkoa ja sen yhteisöpalveluja käytetään paikallisten yhteisöjen ja kuluttajien vahvistamiseksi. Keskeistä on siirtyminen uuden tavaran tuottamisesta, myymisestä ja omistamisesta kohti taloutta, joka painottaa tavaran lainaamista, vaihtamista, vuokraamista, kierrätystä ja yhteiskäyttöä. Jakamistaloudessa painotetaan aineettomia palveluita, paikallisuuden merkitystä ja kansalaisten asemaa palvelujen ja hyödykkeiden tuottajina. Jakamistalouden puolestapuhujat näkevät ilmiössä erittäin suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen potentiaalin ja murroksen. Näiden mukaan jakamistaloudessa on merkittäviä taloudellisia, ekologisia, teknologisia, kulttuurisia ja poliittisia mahdollisuuksia. Toisaalta eräitä jakamistalouden muotoja on myös voimakkaasti kritisoitu. MIKSI TÄMÄ HANKE? Jakamistalouden kehityksellä tulee olemaan lisääntyvä vaikutus kaupunkien vireyteen ja vetovoimaan. Hankkeen tavoitteena on luoda suomalaisten metropolialueiden erityispiirteisiin perustuva, kansainvälisesti kiinnostava jakamistalouden malli. Kehitämme myös menetelmiä, joilla maailman kaupunkien jakamistalouden kehitystä voi mitata ja vertailla. Hanke painottaa kaupunkien roolia jakamistalouden kehityksessä. Esimerkiksi kirjastojen suosion ja yhteiskäyttöön perustuvan liikenteen suhteen pääkaupunkiseutu on ollut edelläkävijä maailmalla. Kiinnostuksemme kohteena on jakamistalous osallistumisen ja kansalaisaktivismin näkökulmasta. Kiinnostavaa on, jos ja miten kaupalliset, julkiset ja yhteisölliset toimijat löytävät toisensa. MITEN JAKAMISTALOUTTA TUTKITAAN? Hankkeessa käytetään kahta eri tutkimusmenetelmää. Verkkokyselyn avulla selvitämme kokemuksia, suhtautumista ja valmiuksia jakamistalouden eri muotoihin. Kyselyn tarkoituksena on saada parempi käsitys siitä, mitkä seikat (sosiaaliset, psykologiset, teknologiset) vaikuttavat ihmisten suhtautumiseen jakamistalouden ilmiöihin. Verkkoetnografian tutkimusmenetelmillä tutkitaan verkkovälitteistä yhteistoimintaa. Tärkeää on ymmärtää esimerkiksi verkkosovelluksen merkitys vuorovaikutuksen syntymiselle, ja sen ympärille syntyvän yhteistoiminnan muotoja, ja niiden vaikutuksia kaupunkiympäristöön ja ihmisten arkeen. Kiinnostavia suomalaisia verkkosovelluksia ovat esim. Stadin aikapankki, Sharetribe ja Nearhood. Maailmalla on puhuttu paljon majoitusta välittävästä Airbnbstä ja erittäin kiistanalaisesta taksiyrityksestä Uberista. KEITÄ OVAT TUTKIJAT? Hankkeen johtaja: Dosentti Mats Nylund Tutkijat: John Grönvall, Jukka Piippo ja Jukka Surakka Yhteystiedot: Koko tutkimusryhmä työskentelee ammattikorkeakoulu Arcadassa
87 PAIKALLA! NUORTEN JA NUORISOTYÖN PANOS ASUINALUEEN PARANTAMISEEN Lehtori Sari Höylä
88 Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen (Nk) kanssa Yhdyskuntatyön menetelmiä (aluetyö) on Nk:ssa käytetty vuosikymmenten kuluessa. Työmenetelmä vaatii sekä erityistä teoreettista että menetelmällistä kehittämistä. Kaupunkimaisessa nuorisotyössä tarvitaan yhteisen käsityksen muokkaamista yhdyskuntatyön/aluetyön työmuodoista, menetelmistä ja teoriapohjasta. Keskiössä on nuorisotyö eli on tärkeää kehittää yhdyskuntatyömaista työotetta yhdessä nuorten kanssa, heidän omaa asuinaluettaan koskevaa asiantuntijuuttaan arvostaen ja hyödyntäen. Nk on aloittanut suunnantarkistuksen, jonka tavoitteena on päivittää nuorisotyön tavoitteita ja painopisteitä. Yhdeksi tavoitteeksi on jo noussut kehittää alueilla tehtävän nuorisotyön yhdyskuntatyömaista työotetta.
89 PAIKALLA! Nuorten ja nuorisotyön panos asuinalueen parantamiseen Tavoitteena on tutkia ja kehittää yhdyskuntatyötä/aluetyötä kolmella erityyppisellä asuinalueella, etsien erityyppisillä alueilla toimisesta samanlaisuutta ja erilaisuutta. Lähtökohtana on valmiin asuinalueen ja toisaalta täydentyvän asuinalueen tilanne ja toiminta, josta voidaan teoreettisesti ja menetelmällisesti hakea malleja ja käytänteitä täysin uusien asuinalueiden asukastoiminnan ja erityisesti nuorten osallisuuden kehittämiseen. Nk vahvistaa alueet, joilla hanke toteutetaan. Vahvat ehdokkaat ovat: Pikku- Huopalahti, Mellunkylän alue ja Pihlajamäki Hankkeessa pilotoidaan toiminnallisia menetelmiä, joilla etsitään nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistamista oman asuinalueensa kehittämisessä. Työn tueksi varmistetaan tietopohja olemassa olevan tutkimustiedon lisäksi haastattelemalla nk:n työntekijöitä, muita alueella toimivia sekä nuoria. Tähän kehittämistyön tietopohjan rakentamiseen osallistuu Humakin kehittämismenetelmä - opintojen 20 hengen ryhmä yhdessä lehtorin kanssa. 3
90 Nuorten innostamiseen ja toiminnallisten menetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja arviointiin osallistuu Humakin osallistavat menetelmät - opintojakson opiskelijaryhmä lehtorin kanssa. Laajemman kyselytutkimuksen toteuttaa, ja tulosten analysointiin osallistuu Humakin opiskelijaryhmä, joka on aivan opintojensa loppuvaiheessa. Lisäksi ryhmä toteuttaa kvalitatiivista tutkimusta, joka johdetaan alueiden tarpeista. Nuorisotyössä tehtävän yhdyskuntatyön /aluetyön teoriapohjaa rakennetaan hankkeen edetessä. Nuorten ja nuorisotyöntekijöiden osuus korostuu hankkeessa alueiden asiantuntijoina sekä uusien näkemysten ja ideoiden synnyttäjinä ja tulosten arvioijina. Hankkeen tulokset mallinnetaan hyödynnettäviksi kaupunkimaisessa nuorisotyössä. Hankkeen edetessä julkaistaan artikkeleita esim nuorisotyön ammattilehdessä. Hankkeen lopputuotoksena tehdään opas siitä, kuinka nuoret ja nuorisotyö voivat vaikuttaa asuinalueensa parantamiseen. 4
91 Lisätietoja Humanistinen ammattikorkeakoulu Lehtori Sari Höylä Ilkantie 4, HELSINKI puh
92 TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko,
93 KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa maahanmuuuttajataustaisen väestön hyvinvoinnista ja elinolosuhteista pääkaupunkiseudulla ( ) : Tutkimushanke maahanmuuttajataustaisten henkilöiden ja perheiden asunnottomuudesta, erilaisia taustoja. Erilaisten siirtolaisryhmien asunnottomuus nousemassa vakavaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi monikulttuurisissa yhteiskunnissa Poliittisesti ja inhimillisesti tärkeä kysymys Globaalisuus, eurooppalaisuus, paikallisuus Tutkimuksen viitekehys ja tausta
94 Kansallinen ja kansainvälinen verkosto The European Federation of National Organizations Working with the Homelessness CERIS Tutkimus- ja yhteistyökeskus, Kanada Pääkaupunkiseudun kunnat. Y-säätiö Helsingin Diakonissalaitos Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA) Tampereen ja Helsingin yliopistojen sosiaalityön oppiaine Tutkimushanke
95 Tuottaa tietoa keitä paperittomat ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevat ulkomaalaiset ovat? Minkälaisia haasteita he tuovat kuntien palvelujärjestelmään? Minkälaista on elää paperittomana, oikeudettomana ja vailla sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita pääkaupunkiseudulla? Tuottaa tietoa ilmiöstä 1) Kuntien palvelujärjestelmään 2) Kuntien poliittiseen päätöksentekoon Tavoite
96 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden fokusryhmähaastattelut Helsingin Diakonissalaitoksen (Hirundo ja Paperittomien Klinikka) työntekijöiden fokusryhmähaastattelut Kohderyhmän haastattelut Haastattelut yhteistyössä sairaanhoidon-, terveydenhoidonsekä sosionomiopiskelijoiden kanssa Tutkimustieto viedään sinne missä sitä tarvitaan: kuntien viranomaisille ja poliittiseen päätöksentekoon (työpajat) Tutkimusmenetelmät ja tutkimustiedon jalkauttaminen
97 Tutkija, VTT Marja Katisko Diakonia-ammattikorkeakoulu Puh: Kiitos mielenkiinnostanne ja tervetuloa standille!
98 Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1
99 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma, jossa taide, luovuus ja kulttuuri tuodaan eri tavoin osaksi vanhustyötä ja sen kehittämistä Laura Huhtinen-Hilden 2
100 Kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Tutkimushanke lisää ymmärrystä luovuuden, osallistavan musiikki- ja taidetoiminnan sekä kulttuuria arvostavan näkökulman merkityksestä Tietoa kulttuurisesta vanhustyöstä saadaan pilottiprojektin toimintaa ja siinä syntyneitä kokemuksia analysoimalla Laura Huhtinen-Hilden 3
101 Lähtökohdat ja tavoitteet luodaan, vahvistetaan ja juurrutetaan hyviä käytänteitä keskitytään välineiden kehittämiseen laaja-alainen yhteiskehittäminen kokemuksia analysoimalla vaikutetaan pysyvien käytänteiden muotoutumiseen kulttuurisen vanhustyön uudenlaiset mahdollisuudet vanhustyön arkeen Laura Huhtinen-Hilden 4
102 Toimintatutkimus aktivoiva osallistuva havainnointi, pyritään aktiivisesti muuttamaan toimintakulttuuria lisäten luovia menetelmiä ja kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa toimintatutkimuksessa yhteiskehittelyn avulla ohjata, korjata ja arvioida toimintaa aineistoa haastattelemalla, tilanteita havainnoimalla sekä kehittämistyötä dokumentoimalla. (ks. Carr ja Kemmis 1986; Heikkinen 2007; Vilkka 2006.) Laura Huhtinen-Hilden 5
103 Työntekijöiden haastattelujen kautta välittyviä kokemuksia tutkitaan fenomenologisella tutkimusotteella (ks. Perttula 1995; 2009; myös Giorgi 1985; van Manen 1990) Laura Huhtinen-Hilden 6
104 Tutkimus pyrkii selvittämään: Mikä kehittämisprojektissa saatujen kokemusten valossa mahdollistaa kulttuurisen vanhustyön näkökulman ja menetelmien hyödyntämistä vanhustyössä? Millaisia hyviä käytänteitä tai ratkaisuja projektin aikana havaitaan ja löydetään? Mitä merkityksiä luovilla ja taidelähtöisillä lähestymistavoilla on vanhustyön arjessa työntekijöiden, esimiesten että asiakkaiden näkökulmista? Laura Huhtinen-Hilden 7
105 Tuloksena tietoa miten kulttuurisen vanhustyön näkökulmaa ja menetelmiä tiiviimmin osaksi vanhustyötä millaiset tekijät kehittävät osaamista sekä helpottavat niiden juurtumista osaksi työn arkea miten rakenteellisia toimintamalleja, käytänteitä ja ratkaisuja voidaan soveltaa millaista merkitystä työntekijöiden, esimiesten ja asiakkaiden näkökulmista Laura Huhtinen-Hilden 8
106 Tutkimuksessa saadun tiedon avulla voidaan tunnistaa keskeisiä kehittämiskohtia parantaa asiakaslähtöistä toimintakulttuuria tuoda kulttuurisen vanhustyön näkökulmia ja menetelmiä osaksi vanhustyön arkea lisätä taiteen ja kulttuurin avulla ikäihmisten hyvinvointia ja toimijuutta kehittää tutkintoihin johtavia koulutuksia havaita ammatillisia täydennyskoulutustarpeita Laura Huhtinen-Hilden 9
107 Hankkeen tuloksia hyödynnetään metropolialueella sekä koko maassa tapahtuvassa vanhuspalvelujen kehittämistyössä parannetaan asiakaslähtöistä toimintakulttuuria vanhuspalveluissa Laura Huhtinen-Hilden 10
108 Hankkeen toteuttajat ja yhteistyö päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Laura Huhtinen-Hilden, FT, MuM, musiikkikasvatuksen lehtori Pia Strandman-Suontausta, TaT, FM, kulttuurituotannon lehtori Anna Puustelli-Pitkänen, YTM, Geronomi (AMK), vanhustyön lehtori yhteistyötä Helsingin kulttuurikeskus (Helsingin kaupunki), kulttuuripolitiikan osasto Jenni Varho, FM, kulttuurisuunnittelija / kulttuurinen vanhustyö Reetta Sariola, FM, kulttuurisuunnittelija / taidekasvatus, selvitykset Laura Huhtinen-Hilden 11
109 Hankkeen eteneminen KL15 Hanketoimijoiden ja tutkijoiden organisoituminen, ohjausryhmän kokoaminen Kehittämistyön aloittaminen: lähtötilanne ja yhteistyössä tapahtuva suunnittelu Osallistavan taidetoiminnan intervention valmistelu SL15 ensimmäinen toiminnallinen sykli: 3 luovaa työpajaa workshoppien observointi, kokemukset, aineiston keruu kerätyn kokemuksen analysointi, intervention muutokset Yhteiskehittelyssä syntyneet kokemukset Laura Huhtinen-Hilden 12
110 Hankkeen eteneminen KL16 toinen toiminnallinen sykli: 2 luovaa työpajaa. Hankkeen muiden kaupunkien edustajilla mahdollisuus osallistua näihin työpajoihin workshoppien observointi, kokemukset, aineistonkeruu tiedon analysointi ja raportointi SL 16 tiedon levittäminen ja juurruttaminen kuntatoimijoiden vanhuspalvelujen arkeen ja toimintakulttuuriin Seminaari Tiedotus kansallisissa ja seudullisissa verkostoissa, tilaisuuksissa ja tietoväylissä loppuraportin viimeistely ja painatus Laura Huhtinen-Hilden 13
KatuMetron kick-off Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana
KatuMetron kick-off 5.2.2015 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää & Maija Faehnle 4.2.2015 1 Kaupunkiaktivismia eli kansalaisten
LisätiedotHyvinvointia tukevat työympäristöt
VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Hyvinvointia tukevat työympäristöt - fiksu viherrakenne jaksamisen ja luovuuden tukena KatuMetro
LisätiedotKohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa
Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,
LisätiedotPalvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi
Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.
LisätiedotKaupunkitutkimuksen päivät, Tampere 11.5.2015 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana
Kaupunkitutkimuksen päivät, Tampere 11.5.2015 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää & Maija Faehnle 12.5.2015 1 Kaupunkiaktivismia
LisätiedotKaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Ohjausryhmä
Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Ohjausryhmä 10.3.2015 Ohjelma 1. Johdatus hankkeeseen 2. Tavoiteltavat tulokset 3. Työsuunnitelma 4. Ohjausryhmän toimintatavat 5. Seuraava kokoontuminen 2 1. Johdatus
LisätiedotKaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma
Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -tutkimus ja yhteistyöohjelma Metropolialueen kestävän kasvun haasteet ja mahdollisuudet Jussi Kulonpalo (jussi.kulonpalo@helsinki.fi) www.helsinki.fi/kaupunkitutk
LisätiedotTutkimuksen viitekehys ja tausta
TUNTEMATTOMAT Tutkimus paperittomista ja asumiseen perustuvan sosiaaliturvan ulkopuolella olevista ulkomaalaisista Tutkija Marja Katisko, marja.katisko@diak.fi KatuMetron rahoittama tutkimus Diakonia-amk:ssa
LisätiedotKaupunkiaktivismi-työpaja
Kaupunkiaktivismi-työpaja 18.5.2015 Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Hanke-esittely Kansalaisyhteiskunta muuttuu miten valtio luo nahkansa? Tausta Koulutetut ja valistuneet kansalaiset ovat mm.
LisätiedotHaasteena lähiö-kurssi Maunulassa 1.9.2015 Kaupunkiaktivismi aluekehittämisen työkaluna
Haasteena lähiö-kurssi Maunulassa 1.9.2015 Kaupunkiaktivismi aluekehittämisen työkaluna Valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalitieteiden laitos Pasi Mäenpää (& Maija Faehnle) 2.9.15 1 Tausta: julkinen
LisätiedotKaupunkiaktivismi Lahen voimavarana
Lahen aktiivien tapaaminen 26.11.2015 Kaupunkiaktivismi Lahen voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen
LisätiedotMitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)
Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY) Heikki Setälä, Vesa Yli-Pelkonen, Viljami Viippola ym. Helsingin yliopisto, Ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotKaupunkiak(vismi- (etopankki (etoa, välineitä ja ideoita kaupunkien kehi8äjille
Rakennetun ympäristön ja asumisen (etoaineistot 19.9.2017 Kaupunkiak(vismi- (etopankki (etoa, välineitä ja ideoita kaupunkien kehi8äjille Maija Faehnle, SYKE & HY/TaY Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto
LisätiedotMetropAccess Työkaluja ja ymmärrystä: Kaupungin saavutettavuus ja liikkumisrakenteet muutoksessa
MetropAccess Työkaluja ja ymmärrystä: Kaupungin saavutettavuus ja liikkumisrakenteet muutoksessa Tuuli Toivonen Maria Salonen, Henrikki Tenkanen, Olle Järv, Jaani Lahtinen Saavutettavuustutkimusryhmä Digital
LisätiedotJakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin
Arcada Working Papers 4/2015 ISSN 2342-3064 ISBN 978-952-5260-63-2 Jakamistalous: Urbaanin osallistumisen ja kansalaisaktivismin uusi muoto Mats Nylund i Abstract Jakamistalous on urbaani ilmiö, jossa
LisätiedotSome-data kaupunkisuunnittelijan apuna - data-analyysit ja vuorovaikutus
1.2.2017, Espoo https://www.linkedin.com/pulse/social-media-data-analysis-its-industrial-impact-shivam-bansal Some-data kaupunkisuunnittelijan apuna - data-analyysit ja vuorovaikutus 1.2.2017, Espoo Miten
LisätiedotMatkalla tee-se-itse -kaupunkiin
Kestävät kaupunkiympäristöt 25.11.2015 Matkalla tee-se-itse -kaupunkiin Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos ja Suomen
LisätiedotKaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015. Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data
Kaupunkiaktivismi-työpaja 17.11.2015 Kaupunkisuunnittelu Sosiaalinen media Avoin data Julkisen hallinnon kannattaa muuttua kansalaisyhteiskunnan mukana Visio 1: Kaupunkilaiset ottavat vähitellen itselleen
LisätiedotMetropolialueen saavutettavuuden alueelliset rakenteet muutoksessa
Metropolialueen saavutettavuuden alueelliset rakenteet muutoksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Maria Salonen, Jaani Lahtinen, Timo Jaakkola, Sakari Jäppinen, Juha Järvi, Perttu
LisätiedotMaahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro
Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena
LisätiedotMonikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta
KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:
LisätiedotAvoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group
Avoimet paikkatiedot ja tulevaisuuden tietolähteet liikkumisen tutkimuksessa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto Accessibility Research Group Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Terveelliset
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotCase: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi
Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien
LisätiedotPääkaupunkiseudun moniulotteista saavutettavuutta tutkimassa
Pääkaupunkiseudun moniulotteista saavutettavuutta tutkimassa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Maria Salonen, Jaani Lahtinen, Sakari Jäppinen, Timo Jaakkola, Perttu Saarsalmi & Henrikki
LisätiedotSMART PARKS. Käyttäjäkokemus osaksi julkisen ulkotilan investointi- ja ylläpitopäätöksiä. w w w. h a m k. f i
SMART PARKS Käyttäjäkokemus osaksi julkisen ulkotilan investointi- ja ylläpitopäätöksiä Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka ohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeiden puoliväliseminaari 2.2.2018 Lehtori
LisätiedotArtsEqual - Taide kouluissa. Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva.
ArtsEqual Arts@School - Taide kouluissa Eeva Anttila, Taideyliopisto eeva. anttila@uniarts.fi artsequal.fi Tutkimuskysymykset Mitä ovat ne mekanismit, jotka taidetta ja taidekasvatusta koskevissa suomalaisissa
LisätiedotBussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa. Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke
Bussilla, pyörällä vai autoillen? Urbaania saavutettavuutta mittaamassa Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Tavoitettavuus ja liikkuminen arkipäivän peruskysymyksiä Mikä on paras kulkumuoto?
LisätiedotCoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET
CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotDOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke
DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke 7.9.2016 Jyrki Koskinen jyrki.koskinen@coss.fi 2016 COSS Sisältö Tausta ja tavoite Datasta oivalluksia ja bisnestä, innovaatioalustan konsepti
LisätiedotTyökaluja metropolialueen kehittämiseen - Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka - ohjelman tuloksia vuosina
Työkaluja metropolialueen kehittämiseen - Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka - ohjelman tuloksia vuosina 2010-2014 Pääosa artikkeleista sisältää hankkeiden tuloksista johdettuja politiikkasuosituksia.
Lisätiedot6Aika-strategian esittely
6Aika-strategian esittely Toukokuu 2014 Suurimpien kaupunkien kestävän kehittämisen strategia Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden 2014 2020 yhtenä painopisteenä kestävä kaupunkikehittäminen. Toteutus
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotKaupunkien ja korkeakoulujen tutkimusyhteistyön mahdollisuudet ja haasteet
Kaupunkien ja korkeakoulujen tutkimusyhteistyön mahdollisuudet ja haasteet Tiedekulma Fönster 25.1.2019 www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus www.helsinki.fi Kaupunkien ja korkeakoulujen tutkimusyhteistyön
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet
Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
LisätiedotPysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari Riikka Pellikka
Pysyvä toimintatapamuutos keskushallinnon uudistuksella - seminaari 9.3.2017 Riikka Pellikka Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla.
LisätiedotSMART-MR Low Carbon District konsepti asemanseuduille
SMART-MR Low Carbon District konsepti asemanseuduille Asemanseudut 2017 -seminaari Viisaat ja vähähiiliset kaupunkielämän ytimet 7.6.2017 Projektipäällikkö Pia Tynys, HSY 1880-2016 Lähde: NASA/GISTEMP
LisätiedotTAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen
VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,
LisätiedotJulkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur)
Julkinen TKI-rahoitus, (viimeisin tilastoitu vuosi) TKI-rahoitus (eur) SOTE-alojen TKI (eur) Koulutus (eur) HUSin tutkimusrahoitus - osana potilaskohtaista kuntalaskutusta 28 000 000 70 000 000 TKI-rahoitus
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotLiikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa?
Liikenne ja yhdyskuntarakenne Mistä tulossa, mihin menossa? HT, DI Seppo Lampinen Lehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu Etelä-Savon ELY-keskus 29.11.2016 Kaupunki ja liikennejärjestelmä Kaupungit ovat aina
LisätiedotTulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke
Tulevaisuuden asuntotuotanto Asuinympäristön digitaalisuushanke Heli Suuronen 7.2.2018 MAL-verkosto ALLPPT.com _ Free PowerPoint Templates, Diagrams and Charts Asuinympäristön digitaalisuus Hankkeen tavoitteena
LisätiedotViides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia
Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia Kuva: Niina Ala-Fossi Oma Piha -messut 29.3.2012 Dos. Susanna Lehvävirta, LTKM & UERG Viikki. www.helsinki.fi/yliopisto www.luomus.fi/viherkatot Osasto /
LisätiedotOPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen
Tervetuloa! OPISKELIJAMETROPOLI-HANKE: opiskelija-asumisen asiantuntijatapaaminen keskiviikkona 3. maaliskuuta 2010 Helsingin kaupungintalolla AAMUPÄIVÄN OHJELMA 9.00 avaus ja hankkeen esittelyä 9.20 osallistujien
LisätiedotAvoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä. Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki
Avoin innovaatioalusta kaupunkikehittämisessä Nina Mustikkamäki / Tampereen kaupunki YHTEISÖ Mitä avoimella innovaatioalustalla tarkoitetaan? Verkostovaikutus TILA TOIMINTA (Raunio ym. 2016) Mitä avoimella
LisätiedotAnna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.
Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa
LisätiedotKoditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista
Koditta kotoutujat Tutkimus maahanmuuttajataustaisista asunnottomista nuorista Tutkija Marja Katisko (VTT) Diakonia-ammattikorkeakoulu Metropolialue muutoksessa KatuMetro/Helsingin yliopisto 31.3.2015
LisätiedotTyökalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin
Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin
LisätiedotArjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa
Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen
LisätiedotMaria Salonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke
Kestävää arkiliikkumista: Tapaustutkimus Kuninkaankolmion asukkaiden kulkutapapreferensseistä Maria Salonen Helsingin yliopisto MetropAccess-hanke Anna Broberg Marketta Kyttä Tuuli Toivonen Mikä MetropAccess?
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotTutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.
Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013
LisätiedotMuseoystävät digiajalla inspiraatiota kaupunkiaktivismeista
Museoystävät digiajalla inspiraatiota kaupunkiaktivismeista Ystävyyslataamo 15.5.2018 Maija Faehnle, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Tampereen yliopisto @maija_f @sykeinfo (Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto,
LisätiedotTAKUULLA RAKENTEISIIN!
TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAKUULLA RAKENTEISIIN! TAVOITE 1. VOIMALA-yhteistyömalli, toiminta rakenteisiin 2. Vanhusten fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen kehittämällä luovuutta ja kulttuurisia
LisätiedotHANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi
HANKEHAUN TEEMAT JA SISÄLLÖT Lähtökohdat keskustelun ja ideoinnin pohjaksi 6.6.2014 Infotilaisuus, Oulu Sari Luostarinen, Ville Meloni Timo Nousiainen, Outi Rouru ja Juha Sirviö Painopistealueet 1. haku
LisätiedotTilannekatsaus seudullisiin selvityksiin. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen
Tilannekatsaus seudullisiin selvityksiin Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Meneillään olevat selvitykset Seutuhallintomallien etujen ja haittojen selvitys Helsingin
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotRahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen
Rahoittajan puheenvuoro REPA- loppuseminaari 1.11.17 Tuomas Lehtinen Miksi Tekes oli mukana? Ideat testiin paremman kaupunkiympäristön puolesta Idea: Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat
LisätiedotCreative Norden. We bring culture back to business
Creative Norden We bring culture back to business Miksi luovalla taloudella on väliä? Teollisen yhteiskunnan murtuessa aineettomaan arvonluontiin liittyvät kilpailukykytekijät korostuvat. Myös ihmisten
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotFiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen
Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten
LisätiedotAvoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset. 10.6.2015 Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus
Avoimen datan ja APIen tuoreet kuulumiset 10.6.2015 Avointa kaupunkia rakentamassa Projektipäällikkö Tanja Lahti Helsingin kaupungin tietokeskus Datan avaaminen Helsingissä arkipäivää HRI jatkaa työtään
LisätiedotOSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET
OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.
LisätiedotStrategian viimeistelyn askeleet
Strategian viimeistelyn askeleet Valtuustoseminaari 2.11.2017 Uuden strategian luonnos esiteltiin valtuustoseminaarissa 2.11. ja strategialuonnosta työstettiin seminaarissa osallistujien kesken. Valtuustoseminaarin
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotTekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo
Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu
LisätiedotPYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa
Projektin työsuunnitelma PYKÄLÄ II - Pyöräilyn ja kävelyn potentiaalin hyödyntäminen Suomessa Kohti konkretiaa kaupunkiverkoston voimalla 1. Lähtökohta Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotAvoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet
Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet 14.6.2017 DataBusiness-kiertue Ari Ylinärä Oulun kaupunki // Konsernihallinto // Tietohallinto Avoimen datan edistäminen 14.6.2017 avoimen datan hanke datatoiveet
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotKetterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma
Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma BEMINE: Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG) Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
LisätiedotJUHTA Riikka Pellikka
JUHTA 4.4.2017 Riikka Pellikka Suomidigin missio: Uudistamme julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Tilanne kevät 2016 o Digitalisoinnin periaatteet
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotKestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
LisätiedotKAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus
KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun
LisätiedotTulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus
Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle
LisätiedotVOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT
Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,
LisätiedotASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?
ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotKaupunkiaktivismi metropolin voimavarana
Metropolitutkimusseminaari 25.11.2015 Jakamistalous, kaupunkiaktivismi ja kaupunkilaiset Kaupunkiaktivismi metropolin voimavarana Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle,
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotDigiohjausta kaikille!
Digiohjausta kaikille! 2018-2020 Osatoteuttajat Hankkeen toimijat Oulun yliopisto Centria-amk Osao Päätoteuttaja PP-ELOverkosto Yhteistyökumppanit Erilaisten oppijoiden liitto Oulun lukioverkosto Oulun
LisätiedotOHJELMAN SEURANNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELU. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma (Paavo 2)
OHJELMAN SEURANNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELU Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012 2015 (Paavo 2) Seuranta- ja arviointikokonaisuus Miksi arvioidaan/ seurataan? Tunnusluvut tehdyn työn näkyväksi
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotAvoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki
Avoin ja joukkoistava kaupunki 28.10.2015 Avoin, joukkoistava, aktivismia hyödyntävä kaupunki Pasi Mäenpää, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos Maija Faehnle, Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden
LisätiedotTäydennysrakentaminen ja lähi(ö)ostarit
Täydennysrakentaminen ja lähi(ö)ostarit Esitys täydennysrakentamisseminaarissa Hotelli Arthur 28.5.2014 Pasi Mäenpää, yliopistotutkija, dosentti Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos pasi.maenpaa@helsinki.fi
LisätiedotAsuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta
Asuinalueiden kehittäminen ikääntyneen väestön näkökulmasta Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari Ira Verma Tutkija, arkkitehti Sotera-instituutti, Arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR-HANKEHAKU Infotilaisuus Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR-HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Infotilaisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Anna-Mari Sopenlehto,
LisätiedotMuuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät
Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia
LisätiedotViherkatot osana kaupunkisuunnittelua: uudenlaista, laadukasta ja kestävää kaupunkitilaa sekä hyvinvointia kaupunkilaisille
VTM Marja Mesimäki Helsingin yliopisto Luonnontieteellinen keskusmuseo & Kaupunkiekologian tutkimusryhmä Viherkatot osana kaupunkisuunnittelua: uudenlaista, laadukasta ja kestävää kaupunkitilaa sekä hyvinvointia
LisätiedotKuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto
Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotKorkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus
Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen
LisätiedotSuomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019
Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2019 Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot ry Hälsofrämjande sjukhus och organisationer i Finland
Lisätiedot