LOPPURAPORTTI. Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Päivi Niiranen 10/2011

2 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO HANKKEEN TAUSTAA HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI HANKKEEN ORGANISOITUMINEN Resurssit Rahoitus ja raportointi Henkilöstö Ohjausryhmä VERKOSTOITUMINEN HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Vanhustyön rakenteiden ja alueellisen tasapuolisuuden vahvistaminen asiakkaan näkökulmasta Palvelujen laadun ja ennaltaehkäisevän työn parantaminen Prosessien kuvaaminen Ennaltaehkäiseviä työmuotoja Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ikäihmisten päihdepalvelujen kehittäminen Teknologian hyödyntäminen lääkkeidenjakelussa Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön sekä oman osallisuuden edistäminen Alkuperäinen hankesuunnitelma ja Vaasan Vuorikoti Omaishoidon kehittäminen Muistioireisen ja hänen läheisensä tukeminen Kuntien kehittämistyön tukeminen, sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden välisen yhteistyön generointi ja välittäminen Hanke strategisen työn tukena Henkilöstökyselyt Senioribarometri Kotihoidon kehittämistyön tukeminen Vertaistukiryhmät Alueellisen tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön välisen yhteistyön syventäminen Tutkimuksen ja kehittämisen ylimaakunnallinen työryhmä Vanhustyön henkilöstön täydennyskoulutus Hanke opiskelijoiden harjoittelupaikkana POHDINTA

3 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Taulukot Taulukko1 Kuntaliitokset...6 Taulukko 2 Yhteistoiminta-alueiden organisointimuodot Taulukko 3 Yli 75-v saamien palveluiden jakautuminen Etelä-Pohjanmaa... 7 Taulukko 4 Yli 75-v palvelut suhteessa laatusuositukseen, Etelä-Pohjanmaa 8 Taulukko 5 Hankerahoitus.14 Kuviot Kuvio 1 Etelä-Pohjanmaan osahankkeen arvioinnin viitekehys (Robson).12 Kuvio 2 Hankkeen arvioinnin aikataulutus Kuvio 3 Hankkeen keskeiset verkostot 19 Kuvio 4. Hankkeen tavoitteiden konkretisointi 20 Kuvio 5 Omaishoitajan tuen tarpeet..37 2

4 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke JOHDANTO Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus hanke toteutettiin Seinäjoen kaupungin hallinnoidessa hanketta. Hankkeen toiminta-alue oli hankkeen alkaessa Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa, myöhemmin Etelä-Pohjanmaa. Etelä-Pohjanmaan kunnista mukana olivat: Seinäjoen kaupunki, JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä; Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka, Kuntayhtymä Kaksineuvoisen yhteistoiminta-alue; Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Kuusiokuntien seutukunnasta; Alavus, Töysä, Ähtäri sekä Lapuan kaupunki. Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus -hankkeen keskeisinä sisältöinä oli vanhuspalvelujen kehittämistyön vahvistaminen ja kuntien tukeminen osana kunta- ja palvelurakenneuudistusta, verkostojen kokoaminen kehittämisteemojen ympärille tukemaan vanhustyön kehittämistä kunnissa. Lisäksi hanke välitti vertaistukea, kartoitti vanhustyön kehittämiseen liittyviä asioita, kokosi täydennyskoulutus tarpeita ja välitti niitä koulutusorganisaatioille sekä teki tiivistä yhteistyötä järjestökentän kanssa. Hankkeessa painottui erityisesti toimintaprosessien tunnistaminen, kuvaaminen ja kehittäminen sekä ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittäminen. Hanke pohjautui verkostomaiseen työskentelytapaan. Verkostojen tavoitteena oli edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä vahvistaa vanhusyön asiantuntemusta, tukea tietotaitoa ja levittää hyviä käytäntöjä eri alueiden kesken. Hankkeessa verkostoitumista tapahtui monella eri tasolla. Keskeisiksi verkostoiksi hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta nousivat vanhustyön tutkimuksen- ja kehittämisen verkosto, maakunnalliset vanhustyön vastaavien alueryhmät, moniammatilliset työryhmät mm. ikäihmisten päihdepalvelujen ja omaishoidon kehittämiseksi. Vanhustyön kehittämiskeskus -hankkeella pystyttiin koordinoimaan alueellisen vanhustyön kehittämistä. Hankkeen aikana kuntarajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä ja verkostoitumista tapahtui. Nähtävissä on laaja-alaisen ajattelumallin ja ylikunnallisen yhteistyön lisääntyminen, joka johti ja on edelleen johtamassa palveluiden yhdenmukaistamiseen ja palveluiden turvaamiseen kuntien kesken, yhteistoiminta - alueittain, seutukunnittain ja laajemmin maakunnittain. 3

5 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Hankkeen aikana toteutettu asiakaspalveluja tuottavien yksiköiden kehittämistyö tuotti toimintamalleja ja kokemuksia, jotka ovat hyödynnettävissä muissa alueen kunnissa. Yksiköiden kehittämistehtävissä huomioitiin erilaisia kehittämisteemoja jotka yhdessä ovat muodostaneet myös kokonaiskuvaa ikäihmisen palveluverkostoista. Hankkeen aikana erityisteemoina nousivat esille ikäihmisten päihteidenkäyttö, ennaltaehkäisevä päihdetyö sekä hyvinvointia edistävien kotikäyntien tiedonhallinnan kehittäminen. Hanke toteutui ajallisesti samaan aikaan Paras -hankkeen toteuttamisen kanssa. Kunnissa meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistustyö ja siihen liittyvät muutokset työllistivät kuntien työntekijöitä omissa organisaatioissaan, mikä vaikutti osaltaan kehittämistyöhön käytettävissä oleviin resursseihin. Hankkeen toimikauden aikana kuntien toiminnassa näyttäytyi kuntaliitoksiin ja yhteistoiminta-alueiden muutoksiin liittyvien hallinnollisten ratkaisuiden ja uudistusten vakauttaminen ja toimintamallien yhdenmukaistaminen. Toimintamallien selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen on ollut myös eräs hankkeen keskeinen tavoite, jolla on pystytty lisäämään ikäihmisten tasa-arvoisuutta vanhuspalveluissa alueella. Hankkeen tehtävä oli sekä koko Ikäkaste-hankekokonaisuuden että osahankkeen osalta tehdä KASTE -ohjelmaa tunnetuksi. Ohjelman sisäistäminen ja selkeytyminen vei paljon aikaa etenkin hankkeen alkuvaiheessa. KASTE -ohjelman laajuudesta johtuen myös toimijoiden odotukset ovat olleet suuret. Alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön kehittäminen tarvitsee kehittyäkseen riittävät resurssit ja koordinoivan tahon. Muutokset ja työn juurruttamien vaativat aikaa, mutta askeleita yhteistyön kehittämiseen ja juurruttamiseen on otettu. Tavoitteena on, että aloitettu työ jatkuu ja kehittyy edelleen. 4

6 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke HANKKEEN TAUSTAA Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämistyöllä on pitkät perinteet. Kehittämistyössä ovat kiinteästi olleet mukana alueen kunnat, Länsi-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Vanhustyön kehittäminen alueella pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn vuonna 2004 käynnistämän ylimaakunnallisen vanhustyön kehittäjäryhmän toimintaan. Kehittäjäryhmän toiminta kartoitti vuosina alueen vanhustyön haasteita, osaamista, ja hankkeistamistarpeita sekä välitti vanhustyön hyviä käytäntöjä. Kyseisenä aikana yhteistyöfoorumi koettiin tarpeelliseksi ja kehittäjäryhmä sitoutui vuonna 2006 yhteisen ylimaakunnallisen vanhustyön kehittämishankkeen suunnitteluun. Yhteistyö syveni Kolmen pohjalaismaakunnan vanhustyön kehittämishankkeeksi, joka suunniteltiin edistämään kuntien keskinäistä yhteistyötä ja kuntien keskinäisen vanhustyön ja toiminnan tuntemusta, jota alueella oli ollut vähän. Pohjalaismaakuntien osalta todettiin myös vanhustyön keskeneräisyys ja epätasaisuus kuntien aktiivisuudessa kehittää vanhustyötä. Valtakunnallisen sosiaalialan kehittämishankkeen alainen kolmen pohjalaismaakunnan vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke toteutui vuosina yhtenä tavoitteenaan luoda alueella pysyvä vanhustyökehittämisyksikkö. Kehittämisyksiköt jäivät vaille pysyvän toiminnan rahoitusta. Vanhustyön kehittämistyötä jatkettiin alueella Kaste-ohjelman kautta, osana IkäKaste -hanketta. Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus-hanke käynnistyi Hankkeeseen osallistui - Seinäjoen kaupunki - Vaasan kaupunki - JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä; Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka - Kuntayhtymä Kaksineuvoisen yhteistoiminta-alue; Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi - Kuusiokuntien seutukunnasta; Alavus, Töysä, Ähtäri - Lapuan kaupunki 5

7 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Vaasan kaupunki irtautui IKÄKASTE - hankekokonaisuudesta alkaen ja hankesuunnitelmaa tarkistettiin. Hankkeen nimeksi muodostui Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke. Vanhustyön kehittämishankkeiden taustalla vaikuttivat vuonna 2005 käynnistynyt Paras hanke, Ikäihmisten palveluiden laatusuositukset, väestön ikärakenteen muutokset palvelutarpeiden muutokset, taloudellisten reunaehtojen kapeneminen sekä kunnille tulleet velvoitteet palvelujen järjestämiseksi. Paras -uudistus vaikutti voimakkaasti pohjalaismaakuntien kuntarakenteeseen vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla syntyi yhteensä viisi kuntaliitosta vuosina Taulukko 1 Kuntaliitokset Kuntaliitos Kunnan nykyinen nimi Vuosi Vöyri ja Maksamaa Vöyri-Maksamaan kunta 2007 Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro Seinäjoen kaupunki 2009 Kurikka ja Jurva Kurikan kaupunki 2009 Kauhava, Alahärmä, Ylihärmä ja Kauhavan kaupunki 2009 Kortesjärvi Alajärvi ja Lehtimäki Alajärven kaupunki 2009 Kuntarakenteiden lisäksi, myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet muuttuivat pohjalaismaakunnissa merkittävästi viimeisten kahden vuoden aikana. Kuntien muodostamien yhteistoiminta-alueiden organisointimuotoja ovat kuntayhtymä ja isäntäkuntamalli. Taulukko 2 Yhteistoiminta-alueiden organisointimuodot Kunnat Seinäjoki ja Isokyrö organisointimuoto Seinäjoen yhteistoiminta-alue (Seinäjoki isäntäkuntana) Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Kauhava, Evijärvi ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Lappajärvi Kauhajoki, Isojoki, Karijoki ja Suupohjan peruspalveluliikelaitos Ky Teuva Alajärvi, Soini ja Vimpeli Järvi - Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Alavus, Kuortane, Töysä ja Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Ähtäri Vaasa, Vähäkyrö ja Laihia Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistoiminta - alueena (Vaasa isäntäkuntana) 6

8 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Kuntien palvelutuotannon uudet organisointimallit muuttivat merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita. Esimerkiksi isäntäkunta- ja elämänkaarimalli sekä tilaaja-tuottajamalli ovat viime vuosina rakenteistaneet kuntien palveluja uudella tavalla. Myös perinteiset seutukunnat muuttivat muotoaan ja niiden merkitys vähentyi. Lisäksi perusterveydenhuollossa lisääntyi ratkaisut, joissa yksityinen palveluntuottaja vastaa palvelutoiminnasta. IKÄKASTE - hankkeelta toivottiin tukea erityisesti kunnissa tehtäviin rakennemuutoksiin, sisällön kehittämiseen sekä palvelujen ja toimintamallien yhdenmukaistamiseen vanhustyön osalta. Alla olevissa taulukoissa on kuvattu Sotkanetin tilastollisiin tietoihin perustuen, miten 75 -vuotiaat käyttävät kuntien vanhuspalveluita (koonnut Hämäläinen, 2009) Taulukko 3 Yli 75-vuotiaiden saamien palveluiden jakautuminen Pohjanmaa Etelä Kotona asuvat - muu 2009 Kotona asuvat - säänn. kotihoito Kotona asuvat - omaishoito Tehostettu palveluasuminen Laitos- tai terveyskeskushoit o 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Osuus kaikista yli 75-vuotiaista 7

9 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Taulukko 4 Yli 75-vuotiaiden palvelut suhteessa laatusuositukseen Etelä-Pohjanmaa Tavoite 2012** Kotona asuvat 89,1 89,5 89,5 89,3 88,9 yhteensä* % % % % % Kotona asuvat - muu 73,8 % 73,2 % 74,7 % 74,7 % - - Kotona asuvat - säänn. kotihoito 10,1 % 11,2 % 10,2 % 9,8 % Kotona asuvat - omaishoito 5,1 % 5,9 % 5,1 % 4,4 % 4,4 % Tehostettu palveluasuminen 3,2 % 3,8 % 3,9 % 4,6 % 5,4 % Laitos- tai terveyskeskusho ito 7,8 % 6,7 % 6,6 % 6,1 % 5,7 % - 3 e Väestömäärä yhteensä Yli 75-vuotiaat % väestöstä 8,8 % 9,0 % 9,2 % 9,2 % 9,3 % 9,4 % 10,9 % Yli 85-vuotiaat % väestöstä 2,0 % 2,1 % 2,3 % 2,4 % 2,5 % 2,6 % 3,4 % * = kuviossa sinisävyiset palkit (muu, säännöllinen kotihoito ja omaishoito) yhteenlaskettuna ** = ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM julkaisuja 2008/3) Lukujen perusteella on nähtävissä, että laitoshoidon osuus on vähentynyt ollen kuitenkin vielä 3 % -yksikön päässä laatusuosituksen mukaisesta tavoitteesta. Tehostettu palveluasuminen on lähes laatusuosituksen mukainen. Merkille pantavaa on, että kuitenkaan säännöllisen kotihoidon ja omaishoidon osuudet eivät ole lisääntyneet samassa suhteessa. 8

10 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke HANKKEEN TAVOITTEET JA NIIDEN ARVIOINTI Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE hanke kokonaisuus koostui viidestä ylätavoitteesta, jotka muotoutuivat alueellisten osahankkeiden tavoitteista. Hankekokonaisuuden kokonaistavoitteeksi määriteltiin osaava, innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas- ja asukaslähtöinen vanhustenhuolto, jossa ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä edistetään ja ongelmia ennaltaehkäistään. Kaikki osahankkeet sitoutuivat yhteisten tavoitteiden toteuttamiseen ja osahankkeiden tavoitteet edesauttoivat ylätavoitteiden toteutumista. Viisi yhteistä ylätavoitetta olivat: 1) palvelurakenteiden ja prosessien kehittäminen Ikäihmisten laatusuositusten mukainen palvelurakenne ja sen edellyttämät muutokset palveluprosesseissa ja uusien toimintamuotojen innovointi 2) asiakaslähtöisyys ja ikäihmisten osallisuus Ikäihmisten roolin vahvistaminen strategisessa suunnittelussa, asiakkaiden osallistuminen palvelutarpeen arviointiin sekä annettujen palveluiden vaikuttavuuden arviointiin. 3) henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuus Osaava ja oikea-aikainen henkilöstö, sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaiset ammatilliset henkilöstön tehtävärakenteet ja riittävä mitoitus sekä asiantunteva johtaminen ikäihmisten palveluissa sosiaali- ja terveystoimessa 4) elinympäristön kehittäminen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi Esteettömyyden ja virikkeellisyyden liittäminen osaksi fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ympäristöä, jossa turvataan riittävä lähipalveluverkko ja hyödynnetään hyvinvointiteknologiaa 5) pysyvä vanhustenhuollon kehittämistyön rakenne Tutkimus- ja oppilaitosyhteistyötä hyödyntävä jatkuvasti kehittyvä vanhustenhuolto. Kehittämistyön tuloksilla pysyvä kotipesä, joka tuottaa mahdollisuudet tulosten levittämiseen ja juurruttamiseen. (Janhunen, Lehtimäki, 2008) Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus osahankkeen perusta muodostui paikallisista verkostoista, joissa ikäihmisten palveluja kehitetään pitkäjänteisesti, 9

11 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen tavoitteet muotoutuivat seuraavasti: Vanhustyön rakenteiden ja alueellisen tasapuolisuuden vahvistaminen asiakkaan näkökulmasta Paras - hankkeen kanssa yhdensuuntaisesti Palvelujen laadun ja ennaltaehkäisevän työn parantaminen Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön sekä ikäihmisten oman osallisuuden edistäminen Kuntien kehittämistyön tukeminen, sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden välisen yhteistyön generointi ja välittäminen Alueellisen tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn välisen yhteistyön syventäminen. Hankkeen arviointi Hankkeen arviointi toteutettiin kahdella tasolla, sekä osana koko Ikäkaste hankekokonaisuutta että hankekohtaisena formatiivisena prosessiarviointina. Prosessiarvioinnin tarkoitus on tuottaa jatkuvaa ja välitöntä arviointia Kehittämistyölle on tyypillistä prosessimainen etenemistapa sekä ratkaisuvaihtoehtojen ja etenemisväylien moninaisuus. Alussa asetetut tavoitteet täsmentyvät tai hämärtyvät prosessimaisen etenemisen aikana. Erityisesti arvioinnissa on huomioitava kehittämistyön hitaus, joka korostuu kuntakentässä tapahtuvien suurten rakennemuutosten ollessa käynnissä Hankesuunnitelman mukaisesti osahankkeen arviointi toteutettiin sisäisenä arviointina. Arvioinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhustyön kehittämiskeskus- hankkeen tavoitteista, toteutuksesta ja tuloksista. Kehittämisprojektissa itsearviointi voi asettua eri tasoille: se voi olla yksilön henkilökohtaista, tiimin, työyhteisön, asiakasryhmän tai projektin tasoilla. Tällöin omaehtoinen arviointi tuottaa työn kehittämisessä välittömämmin hyödynnettävää tietoa. 10

12 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Arvioinnin avulla oli tarkoitus tuottaa tietoa hankkeen etenemisestä. Arvioinnin tuottamaa tietoa pyrittiin hyödyntämään suunnittelussa ja kehittämisen kohdetta tarkennettaessa. Arviointisuunnitelmaa laadittaessa arvioinnin viitekehys laadittiin Robsonin mallia soveltaen. Keskeisiksi arviointikysymyksiksi nousivat Arviointikysymykset Saavutetaanko päämäärät/tavoitteet? o Onko tavoitteet oikein asetettu suhteessa käytettäviin resursseihin Miten toteutettu kehittämistyö on edennyt? o Miten hanke edennyt, mikä edistänyt, mikä hidastanut Ovatko käytössä olleet toimintatavat tukeneet kuntien kehittämistyötä o Miten hanke on edesauttanut kuntien kehittämistyön etenemistä Miten kuntien ja järjestöjen yhteistyö on edennyt ja kumppanuus syventynyt 11

13 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Kuvio 1 Etelä-Pohjanmaan osahankkeen arvioinnin viitekehys Arvioinnin tarkoitus Ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelm an mukaisesti Jäsentää hanketta. Varmistaa pysymisen tavoitteiden määrittämissä toimenpiteissä. Auttaa korjaamaan suuntaa. Tuoda näkyväksi kehittämistyön haasteet. Lisää hankeosaamista ja hankkeen uskottavuutta. Menetelmät (eri kysymyksissä eri menetelmiä) 1. Toiminnan dokumentointi (pöytäkirjat, toteumaraportit) 2. Haastattelut, kyselyt, keskustelutilaisuudet, vertaiskehittäminen 3. Palautteet, 4. Sähköiset kyselyt, arviointityökalut (webropol) Arviointikysymykset 1. Saavutetaanko päämäärät/tavoitteet? 2. Miten toteutettu kehittämistyö on edennyt? 3. Ovatko käytössä olleet toimintatavat tukeneet kuntien kehittämistyötä 4. Miten kuntien ja järjestöjen yhteistyö on edennyt ja kumppanuus syventynyt Aineiston hankintastrategia Kuntakierrokset Yhteistyötapaamiset, verkostot Toiminnan dokumentointi (muistiot, raportit) Palaute (palautekyselyt) Vertaiskehittäminen Senioribarometrit Hankkeen ohjelmateoria (hypoteesit, oletukset) Ennalta ehkäisevä vanhustyö tukee palvelurakenteen painopisteen siirtymistä kohti kevyempiä ratkaisuja. Ylisektorinen yhteistyö vanhuspalveluissa parantaa palveluketjujen saumattomuutta. Ammattihenkilöstön tarkoituksenmukainen ammattirakenne ja mitoitus lisäävät palvelujen laatua ja asiakastyytyväisyyttä. Yhdenmukaiset toimintamallit, alueellinen tasavertaisuus, Ikäihmisen oman osallisuuden lisääntyminen Arviointiaineistoa tuotettiin mm. käyden jatkuvaa keskustelua hankkeen etenemisestä ohjausryhmässä, tekemällä arviointikyselyjä ohjausryhmälle ja keskeisille sidosryhmille sekä eri prosessien mallintamiseen osallistuneille. Hankkeen järjestämistä tilaisuuksista (seminaarit) kerättiin palautteita sekä vanhustyön henkilöstölle tehdyt kyselyt tuottivat arviointitietoa myös hankkeelle. Järjestöjen ja kuntien yhteistyön etenemisestä ja kumppanuuden syvenemistä oli tarkoitus arvioida erityisesti Vuorikodin kehittämisen osalta, joten siltä osin suunnitelma ei toteutunut. 12

14 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Kuvio 2 Hankkeen arvioinnin aikataulutus Koko Ikäkaste arviointi Syksy 2009 Dokumentointi ja raportointi Kuntakierrokset Kevät 2010 Dokumentointi ja raportointi Palautteet järjestetyistä tilaisuuksista Arviointikyselyt Senioribarometri Syksy 2010 Dokumentointi ja raportointi Palautteet järjestetyistä tilaisuuksista Henkilöstökyselyt Kevät 2011 Dokumentointi ja raportointi Palautteet järjestetyistä tilaisuuksista Arviointikyselyt Syksy 2011 Dokumentointi ja raportointi Palautteet järjestetyistä tilaisuuksista Arviointikeskustelu ohjausryhmässä 4 HANKKEEN ORGANISOITUMINEN IKÄKASTE - hanke ja pohjalaismaakuntien, alkaen Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus pohjautui verkostomaiseen työskentelytapaan. Hankkeen perustan muodostivat paikalliset verkostot kehittäen ikäihmisten palveluita pitkäjänteisesti, paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien ja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke oli tiiviissä yhteistyössä muiden Väli-Suomen alueen IKÄKASTE -hankkeessa mukana olevien osahankkeiden, sosiaalialan osaamiskeskusten ja alan oppilaitosten kanssa. Pohjalaismaakuntien alueella hanke jatkoi sosiaalialan kehittämishankkeen alaisen vanhustyön kehittämisyksikön ( ) ensimmäisen vaiheen aikana käynnistettyjä toimintoja syventäen niitä ja rakentaen pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. 13

15 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Kehittämiskeskus toimi koordinoijana sekä tiedon kerääjänä ja välittäjänä alueen kuntien vanhustyön toimijoiden välillä, jolloin kunnissa tehtävää kehittämistyötä hyödynnettiin ja hyödynnetään edelleen laajasti hyvien käytäntöjen muodossa. Vanhustyön kehittämisessä korostui sosiaaligerontologinen tietoperusta. 4.1 Resurssit Rahoitus ja raportointi Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämiskeskus-hankkeen alkuperäinen hankebudjetti oli , josta kuntien oma osuus oli (25 %) ja haettu valtionavustus (75 %). Hankkeen kuntarahoitusosuus perustui veturikaupunkien Seinäjoki ja Vaasa rahoitukselle, joka lähtökohtaisesti oli yhteensä (koko hanke) /veturikaupunki. Muiden pohjalaismaakunnan alueen kuntien oma osuus hankkeeseen osallistumiseksi laskettiin seuraavasti:1 / osallistuvan kunnan yli 75 -vuotiaat asukkaiden määrän mukaisesti/ vuosi. Vaasan kaupunki irtisanoutui hankkeesta alkaen. Vaasan irtautuminen hankkeesta edellytti hankesuunnitelman muutosta ja toiminnan sopeuttamista pienempään hankebudjettiin. Vaasa jäätyä pois hankkeesta kokonaisbudjetti koko hankkeelle oli n Taulukko 5 Hankerahoitus yhteensä Kuntaosuudet ( ) Valtionavustus ( ) Yhteensä ( ) Jokaisen osahankkeen budjettista osa kattoi VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE hankekokonaisuuden yhteisiä kuluja. Hankkeen toimintaa, edistymistä ja tuloksia seurattiin hankkeen aikana ohjausryhmässä, asiantuntijaryhmissä ja työryhmissä sekä osahankkeiden vertaistapaamisissa. Hankkeen alusta asti oli selvää, että kaikki kehittämistyö tehdään periaatteella, että niitä välitetään muille kumppaneille ja aiheesta kiinnostuneille. 14

16 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Kehittämispilotteja käsiteltiin säännöllisesti ohjausryhmässä, jossa niistä välitettiin kehittämiskokemuksia ja tietoa. Myös hankkeen kotisivut toimivat materiaalipakkina, joista asiasta kiinnostuneet ovat voineet saada hankkeen keräämää ja tuottamaa materiaalia. Tämän loppuraportin yhtenä funktiona on myös välittää edelleen tietoa hankkeen kehittämistyöstä. Hankkeesta tehtiin viisi edistymisraporttia ja maksatushakemusta. Hankkeen toteutuneet kustannukset mennessä olivat yhteensä Hankkeen valtionavustuspäätöksessä olevista hyväksytyistä kustannuksista jää käyttämättä Tämä johtuu osaltaan siitä, että hankkeen käynnistyminen erityisesti Vaasan osalta viivästyi. Vaasan osuus poisjäädessä laskettiin siihen mennessä toteutuneiden kulujen mukaan. Alkuperäiseen hankesuunnitelmaan kirjattu osa-aikainen työntekijän palkkaaminen sekä siihen liittyvät mm. vuokrakulut eivät koskaan toteutuneet. Vaasan jäätyä pois hankkeesta myös alkuperäistä hankesuunnitelmaan jouduttiin muokkaamaan ja kaikkia hankkeelle suunniteltuja kehittämistoimintoja ei jäljelle jääneellä henkilöresurssilla pystytty toteuttamaan Henkilöstö Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa hankkeeseen resurssoitiin 1,5 henkilön työpanos. Hankkeen projektikoordinaattorina aloitti yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Niiranen. Hankesuunnitelmaan kirjatun osa-aikaisen työntekijän rekrytointi käynnistyi Osa-aikaista projektityöntekijän työpanosta ajateltiin ensisijaisesti liittää vanhustyössä olevan työntekijän työnkuvaan. Sijoituspaikaksi oli ajateltu Vaasaa. Osa-aikaisen työntekijän rekrytointivaikeudet hidastivat oleellisesti hankkeen käynnistymistä Ohjausryhmän kokouksessa keskusteltiin osa-aikaisen työntekijän palkkaamisen järjestelyistä. Ehdotuksena työn organisoimiseksi oli, että tehtäväkokonaisuuteen sisältyy puolet IkäKaste-ÄldreKaste -hankkeen työtä ja puolet Vaasassa meneillään olleen Bower-hankkeen työtä, Vaasan kaupungin hallinnoidessa Bower -hanketta. Työsuhde olisi muodostunut Vaasaan. Maksujärjestelyn olisi tapahtunut IkäKaste - ÄldreKaste -hankkeen osalta ostopalvelukäytännön mukaisesti Vaasan ja hanketta hallinnoivan Seinäjoen kaupungin välillä. SONet BOTNIAn 15

17 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke johtoryhmän esityksenä oli, että näiden tehtävien kautta hoidettaisiin pohjoismaisen yhteistyön välittämistehtävää sosiaalialan osaamiskeskusverkostolle, jolloin tehtävä sisällöllisesti painottuisi vanhustyöhön ja maahanmuuttajatyöhön. IkäKaste - ÄldreKaste -hankkeeseen liittyen Vaasan kaupunki priorisoi gerontologisen sosiaalityön mallintamista. Se nähtiin olevan osana Vuorikeskuksen ennaltaehkäisevää työtä. Sosiaalityö on puolestaan ollut osa Vuorikeskuksessa tehtävää työtä, limittyen sen toimintoihin ja sosiaalityöntekijöiden nähtiin olevan merkittävässä roolissa niiden asioiden edistämisessä. Kuntaedustajien kanssa käytiin keskustelua myös siitä, miten muut hankkeen kumppanit voisivat hyötyä tällaisesta painotuksesta Vaasan osalta. Yhteisen neuvottelun tuloksena todettiin, että gerontologinen sosiaalityö on myös laajemman intressin kohteena ja asiaa haluttiin hankkeen avulla edistää laajemmin. Ohjausryhmän päätöksenä oli, että hankkeelle palkattava osa-aikainen työntekijä resurssi voidaan ratkaista niin, että tehtävän kokonaisuus olisi muodostunut 2 x 50 % työstä kahdessa eri hankkeessa (IkäKaste ja Bower) ja näihin töihin sisältyen pohjoismaisen yhteistyön välitystehtävä, jota rahoittaa SONet BOTNIAa/ STM ja Vaasan kaupunki. Tämä olisi merkinnyt käytännössä yhteistyötä NVC:N (Nordiska Välfärdscenter) kanssa. Järjestely edellytti, että hankekoordinaattori Päivi Niiranen ja osa-aikainen työntekijä sopivat yhdessä tehtävien jaosta siten, että se osaltaan tukisi hankesuunnitelman toteuttamista ja huomioi hankesuunnitelmassa esille nostetut tavoitteet, joiden ensisijaisena resurssina hankkeeseen palkattavat työntekijät toimivat. Projektinjohtaja Vuokko Lehtimäkeä konsultoitiin ja häntä informoitiin toimintasuunnitelmasta. Neuvottelut tehtävien jakamisesta edistyivät ja niistä päästiin yhteisymmärrykseen. 16

18 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Ohjausryhmä Sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn vuonna 2004 perustettu vanhustyön kehittäjäryhmä on toiminut hankkeen ohjausryhmänä. Ohjausryhmä muodostui isompien kuntien (Seinäjoki, Vaasa, Lapua) edustajista, kuntayhtymien (Kaksineuvoinen, JIK) edustajista, Kuusiokuntien seutukunnan edustajasta, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulun ja yliopiston ja sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajista sekä hankkeen hankejohtajasta ja projektikoordinaattorista. Ohjausryhmä kokoontui yhteensä yhdeksän kertaa. Hankkeen varsinaiseen ohjausryhmään kuuluivat Eväsoja Sirkka, Lapuan kaupunki Karvala Irja, Vaasan kaupunki saakka Knif Pirjo, SoNet Botnia, sihteeri Laaksonen, Hannele, Vuorikoti, Vaasa kaupunki saakka Niiranen Päivi, projektikoordinaattori Palosaari Sinikka, Vaasan ammattikorkeakoulu Palomäki Sirkka-Liisa, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Palomäki Tarja, JIK - peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Saarinen Anneli, Seinäjoen kaupunki, pj Talosela Terttu-Liisa, Kauhava/ Kuntayhtymä Kaksineuvoinen, varahenkilönä Marita Neiro Valkama Katja, Vaasan yliopisto saakka, jonka jälkeen Maarit Lehtonen Ylilahti Marita, Ähtäri/ Kuusiokunnat saakka, jonka jälkeen Elina Niskakangas Lehtimäki Vuokko, projektipäällikkö, IkäKaste - hanke Voutilainen Päivi, IkäKaste hankkeen yhteyshenkilö, STM 5 VERKOSTOITUMINEN Kehittämiskeskus- hankkeen yhtenä tehtävänä oli hankesuunnitelman mukaisesti koota ja koordinoida avoimia verkostoja ja erilaisia foorumeja kuntakentältä nousevien ajankohtaisten kehittämisteemojen ympärillä. Verkostojen tehtävä oli tukea osaltaan vanhustyön kehittämistä kunnissa. Monet hankkeen verkostoista ja työryhmistä olivat käynnistyneet jo Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö hankkeen aikana. Olennaista verkostoitumisessa on, että mukana olevat tahot hakevat kumppanuutta sellaisten toimijoiden kanssa, joista molemmille on hyötyä. Vanhustyön 17

19 Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke kehittämiskeskus-hanke osaltaan tuki ja koordinoi verkostoitumista mutta varsinainen sitoutuminen verkostoitumiseen oli toimijoiden vastuulla. Hankkeessa verkostoitumista tapahtui monella eri tasolla esimerkiksi ylimaakunnallinen vanhustyön tutkimuksen- ja kehittämisen verkosto, maakunnallinen (mukana myös hankkeen ulkopuolisten kuntien edustajia) vanhustyön vastaavien alueryhmä sekä ikäihmisten päihdepalvelujen kehittämiseksi perustettu Ikäpä - ryhmä ja moniammatillinen ja -toimijainen omaishoidon kehittämistyöryhmä. Alueellisten ja paikallisten verkostojen lisäksi hanke oli joko suoraan tai välillisesti hankekokonaisuuden kautta yhteydessä muihin osahankkeisiin ja niiden verkostoihin sekä valtakunnallisiin yhteistyötahoihin. 18

20 Kuvio 3 Hankkeen keskeiset verkostot STM Tampereen kaupunki Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Lakeuden omaishoitajat ry Etelä- Pohjanmaan muistiyhdistys ry KASPERI AIJJOOS VÄLITTÄJÄ Hankkeet Järjestöt Etelä-Pohjanmaan liitto Projektijohtaja ja muut osahankkeet ETELÄ-POHJANMAAN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS SoNET BOTNIA THL Ohjausryhmä SeAMK JIK ky Kaksineuvoinen Ikäkeskus Ähtärin kaupunki Alavuden kunta Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kotihoito Viherkoti Tutkimus- ja kehittämistyöryhmä Töysän kunta vanhustyön päällikkö 19 Tieto hallinto kotihoidon johtaja IKÄPÄtyöryhmä

21 6 HANKKEEN TOTEUTUS JA TULOKSET Hankkeen tavoitteiden asettelussa haluttiin turvata ja jatkaa myös hanketta edeltäneen vanhustyön kehittämisyksikön aikana käynnistettyjä toimintoja syventäen niitä ja rakentaen pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Hankkeen tavoitteissa ja toteutuksessa, suhteessa hankekokonaisuuden tavoitteisiin, korostuivat toimintaprosessien ja ennaltaehkäisevän työn kehittäminen sekä kuntien kehittämistyön tukeminen. Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa painotettiin myös kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä sekä ikäihmisten oman osallisuuden edistämistä. Vaasan kaupungin ja samalla Vuorikodin pilottiyksikkönä jäädessä pois hankkeesta tämä tavoitteen konkretisointi muuttui alkuperäisestä suunnitelmasta. Hankkeen tekemä kehittämistyö ja sen tulokset toteuttivat yhtäaikaisesti useampaa tavoitekokonaisuutta riippuen tarkasteltavasta näkökulmasta. Kuvio 4. Hankkeen tavoitteiden konkretisointi Hankkeen toimet Yhteistyö kunta/ kolmas sektori omaishoidon kuvaaminen muistioireisen hoitopolun kuvaaminen muistioireisen varhaisen tukemisen malli yhteiset seminaarit Ennaltaehkäisevä työ hyvinvointia edistävät kotikäynnit ikääntyvien päihdepalvelujen kehittäminen, hoitopolku teknologian hyödyntäminen Kuntien kehittämistyön tukeminen ikäpoliittiset strategiat senioribarometri henkilöstökyselyt osaamiskartoitukset prosessien kehittäminen vertais-/teemaryhmät, hyvien käytäntöjen ja työmenetelmien levittäminen Pilottiyksiköt: Seinäjoella; Ikäkeskus, kotihoito, Viherkoti Tutkimus- ja kehittämisyhteistyö oppilaitosyhteistyö alueellinen t&kryhmä Rakenteiden ja tasapuolisuuden vahvistaminen asiakkaan näkökulmasta palvelujen yhdenmukaistaminen, alueellinen tasavertaisuus, palvelujensaatavuus, kustannuskehityksen hallittavuus 20

22 6.1 Vanhustyön rakenteiden ja alueellisen tasapuolisuuden vahvistaminen asiakkaan näkökulmasta Vanhustyön rakenteellinen ja sisällöllinen kehittäminen tapahtui yhtäaikaisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisen kanssa. Vanhustyön rakenteiden toimintakäytäntöjen kehittämisessä huomioitiin Ikäihmisten palvelujen laatusuositukset. Toiminnan kehittämisessä nostettiin asiakasnäkökulma keskiöön edistämällä palveluohjausta, palveluketjujen saumattomuutta ja palvelujen saatavuutta yhden luukun periaatteella. Hankkeen keskeiseksi tehtäväksi toimintaympäristön nopeasta muuttumisesta johtuen nousi vanhustyön ja -palvelujen yhdenmukaistamisen tarve. Kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueiden muodostaminen edellytti pikaisesti yhteisten toimintamallien ja käytäntöjen luomista sekä uuden kunnan sisällä, että myös laajemmin alueella. Vanhustyön toimijoiden verkottumisen ja keskinäisen yhteistyön tarve korostui mm. erityispalvelujen tuottamisessa, osaamisen lisäämisessä, hyväksi koettujen menetelmien ja toimintamallien käyttöönottamisessa ja levittämisessä. Painopiste palvelurakenteen uudistamisessa ja kehittämisessä siirtyi entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön, kotihoitoon ja palvelujen oikea-aikaiseen kohdentamiseen. Kaikki hankkeen neljä muuta tavoitetta toteuttavat tätä ensimmäistä tavoitetta. 6.2 Palvelujen laadun ja ennaltaehkäisevän työn parantaminen Prosessien kuvaaminen Hankkeen yksi kuntien kehittämistyötä tukeva työskentelytapa oli prosessien kuvaaminen. Palvelujen laadun kehittämistä lähestyttiin prosessikehittämisen näkökulmasta. Vanhustyön kehittämisyksikkö-hankkeessa tehtyjä kotihoidon prosessikuvauksia hyödynnettiin arkityön sisällön ja johtamisen kehittämisessä. Hankkeen aikana aiemmin tehtyjä prosessikuvauksia myös syvennettiin ja päivitettiin. Eri palveluja tuottavien yksiköiden prosessikuvaukset muodostivat kokonaiskuvan palveluketjusta, jota hyödynnetään asiakaspalvelujen saumattomuuden edistämisessä. 21

23 Prosessikuvaukset tukivat mm. kuntien yhteisten asiakaslähtöisten toimintamallien luomista kuntien yhdistyessä. Lisäksi prosessikuvauksia käytettiin ja tullaan edelleen käyttämään henkilöstön perehdyttämisessä. Työn sisällön kuvauksilla haluttiin yhdenmukaistaa työn sisältöjä ja työkäytäntöjä sekä ottaa käyttöön parhaat toimintamallit toimintayksiköiden välillä sekä laajemmin ylikunnallisesti. Käytännössä prosessien kuvaaminen on työprosessien aukikirjoittamista ja kuvaamista. Apuna mallintamistyössä käytettiin QPR - mallinnusohjelmaa. Prosessi on eri toimintojen ketju, jonka näkyväksi tekeminen tuo esille eri työvaiheet. Kuvaamalla saadaan näkyviin missä ja miten työt tehdään, missä laatu, aika ja kustannukset syntyvät ja miten niihin voisi vaikuttaa, tunnistetaan piilossa olevia tiimien välisiä rajapintaongelmia, pohditaan tehtäville looginen järjestys, voidaan analysoida prosesseja (mitä voisi yksinkertaistaa, yhdistää, tehdä kumppaneiden kanssa), selkiinnytetään läpimenoaikaan vaikuttavat asiakastarpeesta asiakastyytyväisyyteen ketjut, voidaan kohdistaa mittareita prosesseille. Jos organisaation toimintatapoja ei ole selkeästi kuvattu: - kaikki toimivat omalla tavallaan - jokainen joutuu keksimään pyörän uudelleen Seurauksena voi olla tehottomuus ja vaihteleva laatu. Kuntasektorin tuottamissa vanhuspalveluissa on erityishaasteita, jotka ovat tulleet esille prosessien kehittämisen yhteydessä tulleissa keskusteluissa. Erityishaasteita ovat: - palveluiden kysynnän kasvaminen vs. pienenevät resurssit - toimialat ylittävissä prosesseissa tapahtuva yhteistyö - henkilöstön ikääntyminen ja se miten varmistetaan hiljaisen tiedon siirtyminen ja osaaminen - muuttuvan toimintaympäristön tuomat haasteet - monitoimijainen työskentelytapa palvelujen ulkoistaminen ja kolmannen sektorin mukaan tulo sekä liikelaitostaminen - asiakastarpeiden muuttuminen - yhteistyökumppaneiden lisääntyminen 22

24 Prosessiajattelun eduksi työntekijät ovat arvioineet, että jokainen työntekijä ymmärtää kokonaisuuden ja oman roolinsa siinä. Asiakkaalle tämän arvellaan näyttäytyvän hyvänä, nopeana ja joustavana palveluna. Kokonaiskuva oman työn osuudesta laajempaan laajeni, vahvistui ja kirkastui, kun asioita avattiin ja pohdittiin yhteisesti. Tulee paremmin toimittua prosessikuvauksen mukaisesti, niin että asiakkaat tulevat tietoiseksi toimintalinjastani Joka ammattiryhmän ehkä kannattaisi miettiä omaa työtänsä prosessikuvauksen kautta. Selkeyttää toimintaa Prosessien mallintamisen yhteydessä heräsi mielenkiintoinen keskustelu asioista, myös pohdinta hyvää. Mallinnuksen toteutuksessa hanketyöntekijä ohjasi työskentelyä ja kuvasi prosessia. Prosessien kuvaaminen eteni seuraavasti - sovittiin prosessi, joka haluttiin kuvata - sovittiin työryhmä, joka toteutti mallintamista - sovittiin tavoitteet, mihin prosessikuvausta halutaan käyttää ja kuka kuvausta käyttää - sovittiin kuvaustapa (kuinka tarkasti prosessi kuvataan) - tunnistettiin ydinprosessit ja näiden alatasot - kuvattiin prosessit ja linkitettiin mahdolliset dokumentit kuvauksiin, dokumentteina olivat mm. aiheeseen liittyvät lait, asetukset, toimintaohjeet, käytettävät lomakkeet, erilaiset nettilinkit ym. Pelkkä prosessien kuvaaminen ei yksistään riitä vaan varsinainen prosessien kehittämistyö alkaa vasta siitä. Prosessikuvauksia tehtiin mm Seinäjoen kotihoidon, vuorohoitoyksikön, SAS-toimiston ja laskutuksen prosesseista. Seinäjoen kotihoidon kanssa yhteistyössä aloitettiin myös kotiutusprosessin mallintaminen. 23

25 Mallintaminen työvälineenä mahdollisti oman työprosessin tarkastelun ulkopuolelta, objektiivisesti. Prosessimalli toimi lähtökohtana rakentavalle keskustelulle myös työprosessin muutoksista. Mallintamisen yhteydessä syntyi hyviä kehittämiskeskusteluja, joissa esimerkiksi työn solmukohdat tulivat esille. Eri toimijoiden yhteistyössä tehdyissä prosessikuvauksissa (esim. kaupungin työntekijät, järjestöjen edustajat) tarkasteltiin samassa kuvauksessa sekä kaupungin tuottamaa prosessia että järjestöjen prosesseja. Tämä oli hyvä lähtökohta keskustelulle yhteistyöstä, työnjaosta ja vastuukysymyksistä. Lähentää eri toimijoiden tietoisuutta toisistaan ja toisten työnkuvasta Prosessikuvauksia on käytetty työn näkyväksi tekemisessä ja sisältöjen kehittämisessä, vastuujako kysymyksissä, perehdyttämisessä, uusien resurssien saamisen perusteluissa Tuotetut prosessikuvaukset toimivat konkreettisena apuvälineenä mm. kuntaliitoksiin valmistautumisessa ja toimintatapojen yhdenmukaistamisessa. Tämän lisäksi prosessikuvauksia hyödynnettiin toimintojen kehittämisessä, henkilöstön perehdyttämisessä (konkreettinen väline perinteisten perehdytyskansioiden sijasta; esim. tulevaisuuden sähköiset perehdytys- ja laatukäsikirjat toimijoiden ulottuville vaivattomasti), johtamisessa, kirjaamisen apuvälineenä ja prosessien pulmakohtien tunnistamisessa. Perehdyttämiseen uusille työntekijöille, sijaisille, opiskelijoille, mahdollisesti lautakunnalle tms. Prosessikuvauksen avulla (konkreettinen kuva - paperi) on helpompi miettiä ja kehittää työtä Työtä helpottaa kun voi käyttää lomakkeita joita linkitetty kuvauksiin. Sosiaali- terveysalan prosessien kehittämisessä korostuu usein entistä enemmän asiakasnäkökulma. Palvelun käyttäjät osallistuvat kehittämiseen suoraan tai välillisesti. Prosessien kuvaamisessa korostuvat avoimuus ja läpinäkyvyys Työprosessien kuvaaminen ja sen myötä prosessien kehittäminen vaikutti viimekädessä asiakkaan saamaan palvelun laatuun parantavasti sekä joiltakin osin pystyttiin reagoimaan päällekkäiseen työhön. 24

26 Positiivinen kokemus kokonaisuudessaan, kun en ole aikaisemmin ole ollut tällaisessa mukana. Olen pitänyt näitä kaavioita aina tylsinä, mutta en enää tämän kokemuksen jälkeen Ennaltaehkäiseviä työmuotoja Ennaltaehkäisevän työn parantamisessa keskityttiin ennaltaehkäisevien kotikäyntien tiedonhallinnan edelleen kehittämiseen ja ikääntyvien päihdeongelman tunnistamiseen, varhaiseen puuttumiseen ja hoitopolun luomiseen sekä omaishoivan ja hoitajuuden tukemiseen Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Tiedonhallinta Hyvinvointia edistävien kotikäyntien osalta haluttiin hyödyntää kotikäynneistä saatavaa tietoa palvelujen kehittämisessä sekä päätöksenteon tukena. Lisäksi haluttiin luoda ennaltaehkäisevien kotikäyntien vaikutusten seurantamalli yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Seinäjoen kaupungin palvelupiste Ikäkeskus ja sen toiminta on yksi ennaltaehkäisevän vanhustyön muoto. Ikäkeskuksesta saa tietoa ikäihmisille suunnatuista palveluista, virkistysmahdollisuuksista sekä muista ikäihmisille tärkeistä asioista. Ikäkeskuksen toimintaan kuuluu mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit 75 vuotiaille. Seinäjoen Ikäkeskuksen toiminta on monen vuoden kehittämistyön tulos, jonka kehittämistä on tuettu myös hankkeiden avulla. Se on kaikki kotia päin, Ikäkeskuksen kehittämishanke toteutui vuosina , jolloin kehitettiin ennaltaehkäisevien palvelujen kokonaisuus kotona asuvien iäkkäiden ihmisten ja omaishoitajien tueksi. Tällöin aloitettiin myös hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Kotikäyntien tiedontuotannon kehittäminen aloitettiin Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö-hankkeessa ja sitä on edelleen jatkettu Etelä -Pohjamaan vanhustyön kehittämiskeskus-hankkeessa Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tuottavat paljon tietoa ja informaatiota, jota haluttiin voitavan hyödyntää palvelujärjestelmän suunnitteluun ja kehittämiseen. Lähtökohtana oli, että kotikäynneistä olisi saatavissa yhteenvetoraportteja ja mm. vertailutietoa eri kaupunginosien välillä. Tiedontuotannon kehittäminen tuli ajankohtaiseksi, koska 25

27 saatava tieto kasautuu ja mittavasta tietomäärästä on vaikeaa seuloa hyödynnettävää tietoa. Ajankohtaiseksi tuli myös pohtia millä tavoin tiedontuotantoa voisi kehittää. Kehittämistyö kytkettiin osaksi kehittämishanketta. Tiedontuotannon kehittämistehtävää lähestyttiin hyödyntäen Chun Wei Choon (1998) tiedonhallinnan prosessimallia, jonka mukaan tiedonhallinnan keskeiset tekijät ovat suhteessa toisiinsa muodostaen kuusivaiheisen syklin. Kotikäynneistä saatava tieto jäsentyi kolmeen ryhmään siten, että haastattelumateriaalista seulottiin palvelujen suunnittelun kannalta tilastollisesti oleellinen tieto, jota on jatkossa tarkoitus kerätä ja seurata. Osa haastattelussa syntyvästä tiedosta oli luonteeltaan informatiivista, asiakasta hyödyntävää tietoa; ohjausta ja neuvontaa sekä toisaalta asiakaskohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää silloin kun asiakas siirtyy säännöllisten sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ja tiedonkeruun kehittämistyön osalta vuodesta 2004 saadun kokemuksen perusteella voitiin sanoa, että saatavaa tietoa ei vielä osata hyödyntää kattavasti kaupungin vanhuspalvelujen johtamisessa, suunnittelussa ja tarpeiden ennakoinnissa. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että toimivan tietojärjestelmän puute koettiin erittäin ongelmalliseksi. Tämä näyttäytyi sekä asiakastiedon käsittelyssä, että tiedon hyödynnettävyydessä johtamisen ja suunnittelun tukena. Mikään nykyisin vanhustyössä käytössä olevista ohjelmistoista ei tue hyvinvointia edistävien kotikäyntien kirjaamis- ja tilastointitarvetta. Puutteena koettiin myös se, että kerätyillä tiedoilla ei ole yhteyttä käytettävissä oleviin vanhustyön ohjelmistoihin. Tulevaisuudessa tarvitaan yhtenäinen järjestelmä koko sosiaali- ja terveysalalle. (Niiranen & Paukku 2010.) Seurantakäynnit Ikäkeskus aloitti yhteistyön Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa hyvinvointia edistävien kotikäyntien seurannan toteuttamiseksi 80-vuotiaille. Tarkoituksena oli, että kotikäyntien vaikutusta olisi mahdollista seurata pitkällä aikavälillä. Geronomi - opiskelijoiden ensimmäiset seurantakäynnit toteutuivat kevään 2009 aikana. Ensimmäisten seurantakäyntien (2009) tulosten pohjalta oli nähtävissä, että hyvinvointia edistävien kotikäyntien ajoittuminen 75 ikävuoteen näyttäisi ajallisesti 26

28 osuvan otolliseen ajankohtaan. Seurantakäynnin oli kokenut hyödylliseksi 61,5 % haastatelluista. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien hyödyksi mainittiin etenkin tiedon lisääntyminen ja turvallisuuden tunteen lisääntyminen. Lisäksi konkreettisina toimenpiteinä mainittiin muistin seuranta, omaishoidon tuen laittaminen vireille, oman tilanteen kokonaisvaltainen kartoitus sekä asunnon muutostyöt. Seurantakäynnin tuloksista oli nähtävissä, että viiden vuoden aikana tyytymättömyys asuntoon ja asumisolosuhteisiin oli lisääntynyt, sosiaaliset kontaktit olivat vähentyneet. Kontaktit rajoittuvat pääasiassa omaisiin ja läheisiin, mutta siitä huolimatta sosiaaliset kontaktit koettiin pääosin riittäväksi. Erityisryhmänä esille nousivat ne ikäihmiset, joilla omaisia ei ole tai omaiset asuvat kaukana. Kodin ulkopuolella liikkumista ja osallistumista rajoittavat terveydentilan muutokset ja heikot liikenneyhteydet. Viiden vuoden aikana terveydentilaan liittyvät kysymykset olivat lisääntyneet ja oman terveydentilan heikentyminen huolestutti sekä esille nousi erilaisia pelkoja, kuten mm. laitoshoitoon joutuminen ja yksinäisyys. (Niiranen & Paukku 2010) Raportti hyvinvointia edistävien kotikäyntien tiedonhallinnan kehittämisestä ja vaikutusten seurantamallista löytyy osoitteesta: tuotokset Seinäjoen kaupungin Ikäkeskus, Aijjoos - kumppanuushanke ja Vanhustyön kehittämiskeskus-hanke, järjestivät aiheeseen liittyen, yhteistyössä HEHKOkokemuksia hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä ja tulosten hyödyntämisestä - seminaarin Seinäjoella Seminaariin osallistui 125 henkilöä. Ohjelma ja aineisto löytyvät hankkeen sivuilta. tml Seminaarin tarkoitus oli tuoda esille kokemuksia hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä ja tulosten hyödyntämisestä Seinäjoen Ikäkeskuksessa ja kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella. 27

29 Ikäihmisten päihdepalvelujen kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa vuosien aikana toteutuneet Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke, ruotsinkielinen vanhustyön kehittämisyksikköhanke Äldrecentrum Österbotten sekä Pohjanmaan maakuntien päihdepalvelujen kehittämishanke päättivät keväällä 2008 lähteä kartoittamaan ikääntyvien päihteidenkäyttöä ja esiintyvyyttä pohjalaismaakunnissa. Raportti selvityksestä: Kartoituksen avulla haluttiin saada tietoa: - ikääntyvien päihdeongelmien esiintyvyydestä toimintayksiköissä - päihteiden käytöstä aiheutuvista hoidon haasteista - kehittämistarpeista - käytössä olevista toimintamalleista. Kartoituksen pohjalta esitettiin useita toimenpide-ehdotuksia. Tulevaisuudessa ongelman arvellaan kasvavan räjähdysmäisesti, minkä vuoksi siihen tulisi paneutua jo tässä vaiheessa. Päihdeongelmaisten palvelut on suunniteltu vastaamaan työikäisen väestön tarpeita. Ikäihmisille suunnattuja palveluita on vähän tarjolla. Ongelmaan tulee varautua selkeyttämällä palvelurakenteita, tarjoamalla asianmukaista hoitoa jo olemassa olevien ja potentiaalisten haittojen vähentämiseksi, sekä kehittämällä varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän työn menetelmiä. Päihteiden käyttö heikentää itsenäistä selviytymistä ja aiheuttaa lisääntyvästi hoidon, hoivan ja huolenpidon tarvetta sekä se on myös suuri terveysuhka (kaatumiset, sekavuus, muistioireet, kognition heikentyminen, dementoituminen) Ikäihmisten parissa työskentelevien henkilöiden ammatillista osaamista tulee lisätä. Lisäksi tarvitaan lisää tutkimus- ja seurantatietoa kehittämisen ja päätöksentuen tueksi. Seinäjoelle perustettiin IKÄPÄ- työryhmä syksyllä IKÄPÄ -työryhmä on vanhusja päihdetyössä toimivien viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien edustajista muodostuva asiantuntijatyöryhmä, jossa käsitellään ikääntyvien päihdeongelmaan liittyvien palvelujen kehittämistä. Työryhmän tavoitteena on edistää ja toteuttaa omalta osaltaan Seinäjoen päihde- ja mielenterveysstrategiaa. Toisena tavoitteena on edistää ja tukea ikäihmisten turvallista 28

30 ja hyvää arkea vaikuttamalla olosuhteisiin ja ikäihmisten parissa tehtävään päihdetyöhön. Työryhmän tehtävänä on mahdollistaa ehkäisevän päihdetyön työotteen käyttöönottoa kaikilla toimintasektoreilla muun muassa jakamalla tietoa, kouluttamalla ja tukemalla erilaisten toimintamallien käyttöönottoa. Lisäksi tehtävänä on esittää kannanottoja ja tehdä esityksiä muun muassa päihdeongelmaisen ikäihmisten hoitopolusta. Ikääntyvien päihdeongelmien osalta vaikutetaan heidän parissa tehtävään työhön ja olosuhteisiin niin, että kaikilla toimintasektoreilla käytetään päihdetyö työotetta. Vuosina toteutunut Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikköhanke sekä Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus hanke oli mukana kehittämässä ikääntyneiden päihdepalveluja sekä projektipäällikkö oli Ikäpä - työryhmän toiminnassa sen perustamisesta alkaen. Kehittämiskeskus hankkeessa lähdettiin yhdessä Ikäpä - työryhmän kanssa laatimaan ja kuvaamaan ikääntyvän päihdehoitopolkua Ryhmään kutsuttiin kotihoidon, Ikäkeskuksen, terveyskeskuksen päivystyksen, vuodeosaston ja terveyden edistämisen asiantuntijat, sekä A-klinikan, diakonian, erikoissairaanhoidon, vanhusneuvoston ja omaisten edustajat. IKÄPÄ- työryhmän kokoonpano: Sosiaalityön tulosalue Koukkari, Sari, sairaanhoitaja, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö, puheenjohtaja Saukko, Päivi, sosiaalityön päällikkö Kontturi, Jaakko, kotihoidon johtaja Leppänen, Minna, psykososiaalisen keskuksen johtaja Takala, Hannele, sosiaalityöntekijä Vanhustyön tulosalue Saarinen, Anneli, vanhustyön johtaja Terveydenhuollon tulosalue Kojola, Marita, ylihoitaja Ylihärsilä, Oili, terveyden edistämisen johtaja Syrjälä, Sirpa, osastonhoitaja Pippola, Pauliina, lääkäri 29

31 Finnilä, Elina, sairaanhoitaja Kurhela, Marja-Leena, sairaanhoitaja Ahokas, Ritva, päihdehoitaja Beldjerd, Ulla, terveydenhoitaja Muut edustajat Salo, Tuomo, diakoni, Seinäjoen seurakunta Kulmala, Tarja, Kivipuron toimintakeskus Vatanen, Riitta, toiminnanjohtaja, Seinäjoen Järjestötalo Sironen, Anne, Tukihenkilövälitys, Seinäjoen Järjestötalo Niiranen, Päivi, projektikoordinaattori, Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikkö Moinio, Terttu, Seinäjoen Ikäneuvosto Salo, Tuula, koulutussuunnittelija, Seinäjoen seudun ammattikorkeakoulu Huhtamäki-Kuoppala, Minna, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry Hoitopolun tarve lähti epätietoisuudesta miten toimia ja miten ohjata ikääntyvää päihdeongelmaista Hoitopolun kuvaamisen tarkoituksena oli turvata ikäihmisen pääsy mm. mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Hoitopolun ja toimintamallien laatimisella pyrittiin puolestaan yhteiseen toimintamalliin ja työnjaosta sopimiseen. Aluksi kuvattiin nykyisten toimijoiden toimintatapa, eli mistä asiakkaat tulevat, miten heidän kanssaan toimitaan ja minne he lähtevät. Myös ongelman tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen tarvittiin välineitä ja osaamista. Totutettu hoitopolku kuvaus on suunnattu sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille että myös ikäihmisille ja heidän lähiomaisilleen Päihdeongelmaisen ikääntyvän hoitopolun juurruttamistyötä, ehkäisevän päihdetyön työotteen edistämistä ja käyttöönottoa kaikilla toimintasektoreilla, tehtiin yhteistyössä Seinäjoen kaupungin ja Välittäjä-hankkeen kanssa kesän ja syksyn 2010 aikana. Juurruttamista tapahtui mm. jakamalla tietoa, kouluttamalla (Välittäjä-hanke ja Seinäjoen kaupunki) sekä julkaisemalla ikääntyvän päihdehoitopolku hankkeen ja kaupungin nettisivuilla. Ensimmäiset kokemukset hoitopolusta ovat olleet hyviä, vaikka juurruttamistyötä vielä tarvitaan. 30

32 Hoitopolku on hyvä ja käyttökelpoinen. Hoitopolku on helpottanut puheeksi ottoa eri kohtaamistilanteissa. Hoitopolkuun haluttaisiin lisäyksenä akuutin tilanteen polku-malli. Kaiken kaikkiaan kokemukset ovat olleet myönteisiä, edelleen juurruttamistyötä jatketaan Hoitopolusta tehtiin myös ns. lyhyt versio laminaattikorttina (liite 4) sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. Puheeksiottamisen tueksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat Suvi Rajamäki ja Annika Jokiranta laativat opinnäytetyönään oppaan Muutosvaihemallin ja motivoivan haastattelun mukainen ohjaus ikäihmisen alkoholin ja lääkkeiden käytössä. Opas todettiin olevan tarpeellinen työväline sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Oppaassa esitelty muutosvaihemalli antaa informaatiota työntekijälle muutoksen prosessimaisuudesta ja motivoiva haastattelu on esitetty lyhyesti ja ytimekkäästi. Myös alkoholin ja yleisempien lääkkeiden yhteisvaikutustaulukko helpottaa käytännön työtä. Opasta levitettiin laajasti kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön käyttöön. Hoitopolku julkistettiin aiheeseen liittyvässä seminaarissa Ikääntyminen ja päihteet, joka pidettiin Seminaarin käytännön järjestelyjen ja toteutus tapahtui Vanhustyön kehittämiskeskus- ja Välittäjä-hankkeiden yhteistyönä. Seminaarissa jaettiin edellä mainittuja laminaattikortteja sekä opiskelijoiden laatimaa opasta. Seminaariin osallistui 119 sosiaali- ja terveystoimen työntekijää. Seminaarin luentoaineisto löytyy osoitteesta: tml Ikääntyvän päihdeongelmaisen hoitopolusta laaditaan THL:n mukainen hyvän käytännön kuvaus Innokylä sivustolle. Kuvauksen valmistelu on käynnissä tätä raporttia kirjoitettaessa. Aiheesta kiinnostui myös Tampereen Yliopiston sosiaalityön opiskelija Marjo Taittonen, jonka pro gradu työtä Päihteitä käyttävän ikäihmisen kohtaaminen kotihoidossa 31

33 Asiakkaiden ryhmittely juomatapojen mukaan, kotihoidon työntekijän rooli sekä eettiset jännitteet. Marjo tarkasteli tutkimuksessaan miten kotihoidon työntekijät tulkitsevat omaa rooliaan kohdatessaan runsaasti alkoholia käyttävän asiakkaan. Teoreettisena lähtökohtana olivat kotona tehtävän hoito- ja hoivatyön velvoitteiden aiheuttamat eettiset ristiriidat sekä asiakkaan itsemääräämisoikeus. Tutkimusaineistona oli teemahaastatteluina toteutetut ryhmähaastattelut, joihin osallistui erään keskisuuren kaupungin kotihoidon 22 työntekijää. Aineisto oli analysoitu laadullisella sisällön analyysillä ja tutkimuksen lähestymistapa on fenomenologishermeneuttinen. Tutkimuksen mukaan kotihoidon työntekijät jaottelevat asiakkaita juomatapojen mukaan kolmeen eri asiakasryhmään. Työntekijät kokivat, että he ovat päihteitä käyttävän ikäihmisen viimesijaisin apu, mutta heillä ei ole keinoja auttaa asiakkaita. Huoli asiakkaista näyttäytyy hoivana ja huolenpitona, mikä puolestaan mahdollistaa asiakkaan juomisen. Alkoholisoituneiden ikäihmisten asiakkuutta kuvataan loppuajan asiakkuudeksi. Tässä asiakassuhteessa itsemääräämisoikeus korostuu. Loppuajan asiakkaan juomiseen ei puututa, ellei siitä aiheudu vaaraa ympäristöön. Pro gradu löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: (Taittonen, 2011). Marjo Taittonen oli esittelemässä opinnäytetyötään ja tutkimustaan Ikäpä -työryhmän kokouksessa. Tutkimustuloksia tullaan käyttämään myös jatkossa kehitettäessä ikäihmisten päihdepalveluja. Vanhustyökehittämiskeskus ja Välittäjä-hanke toteuttivat yhteistyössä Mitä mieltä on vanhuudessa - mistä elämäniloa? Ikääntyminen ja päihteet - jatkoseminaarin itsetuhoisuuden näkökulmasta. Seminaarin aihe valikoitui Ikääntyminen ja päihteet seminaarissa saaduista palautteista ja jatkoseminaaritoiveista. Seminaari aineisto tml 32

34 Teknologian hyödyntäminen lääkkeidenjakelussa Seinäjoen kaupungin kotihoidon aloitteesta nousi tarve uudistaa vanhusten lääkehoidon toteuttamiseen ja seurantaan liittyviä palveluja asiakaslähtöisesti uuden teknologian avulla. Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen apteekkareiden, kuopiolaisen Newico Oy:n ja Etelä- Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hankkeen kanssa yhteistyössä laadittiin suunnitelma koneellisen lääkkeiden annosjakelun hankkeistamiseksi ja pilotoimiseksi. Vanhustyön alueryhmä kokoontui, teemana keskitetty lääkkeidenjakelu, Kiinnostusta keskitetyn lääkkeidenjakelun osalta ilmeni myös laajemmin maakunnassa. Suunnitelman tarkoituksena oli teknologiaa kehittämällä ja ottamalla käyttöön uudistaa toimintaprosesseja siten, että vanhustenhuollon henkilökunnan asiakkailleen suorittamasta lääkkeiden annostelusta mahdollistettaisiin vastaavan työresurssin siirtäminen muuhun hoito- ja hoivatyöhön (Seinäjoen kaupungin osalta laskennallisesti 7 henkilön työpanos). Samalla haluttiin parantaa lääketurvallisuutta sekä vähentää lääkkeiden kasautumista ikäihmisten koteihin. Kehitystyön tuloksena ja lopputuotteena olisi ollut mahdollista saada potilaan nimellä ja tunnuksin, lääkärin, hoitajan ja apteekin yhteystiedoin varustettu, värejä hyväksi käyttäen, lääkekuvauksin, potilaan kuvalla varustettu kertakäyttöinen viikkodosetti. Dosettiin olisi ollut mahdollista saada myös hälytys ottamattomasta lääkkeestä. Dosettiin olisi voitu lisätä tai ottaa pois lääkkeitä hoitajan toimesta tunnisteellisesti, tarpeen mukaan. Tällä hetkellä saatavissa olevat, muovipusseihin jaellut lääkeannokset eivät ole käytännössä osoittautuneet parhaaksi vaihtoehdoksi, osalla asiakkaista käyttö edellyttää kotihoidon henkilökunnan lisätyötä. Teknologian hyödyntäminen laajamittaisesti olisi vaatinut oman hankkeensa ja pilotoinnin. Hankkeistamismahdollisuuksia mm. Tekes:in kautta selvitettiin osana suunnitelmaa. Suunnitelma teknologian hyödyntämisestä lääkkeidenjakelussa tyrehtyi lopulta lainsäädännöllisiin esteisiin. 33

35 6.3 Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön sekä oman osallisuuden edistäminen Alkuperäinen hankesuunnitelma ja Vaasan Vuorikoti Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä aiottiin jatkaa vanhustyön kehittämisyksikkö-hankkeessa saatujen hyvien kokemusten pohjalta siten, että alueelle muodostunut kumppanuuskeskus (Vuorikoti Vaasa) toimisi pilottikokeiluna. Vuorikodissa toimijoina on Vaasan kaupungin lisäksi järjestöjä ja yhdistyksiä. Kumppanuuskeskuksen tavoitteena oli saada ikääntyvän väestön tarpeisiin vastaava matalan kynnyksen keskus, jonka tehtävänä olisi ollut tarjota ikääntyneille monipuolista ja keskitettyä tukea, välittää apua ja tietoa sekä vahvistaa ikäihmisten omaa osallisuutta. Vuorikeskuksen kumppanuuskeskusmallia päätettiin hankkeen tukemana lähteä syventämään toiminnallisempaan ja strategisempaan suuntaan. Prosessin vetäjäksi haluttiin ulkopuolinen asiantuntija. Vanhustyön kehittämiskeskus-hanke pyysi alustavan tarjouksen ja viisivaiheisen suunnitelman prosessin etenemisestä ja aikataulusta Tavoitteena oli prosessin tuloksena saada yhteinen toimintasuunnitelma, johon kaikki Vuorikeskuksen toimijat olisivat olleet valmiita sitoutumaan. Kumppanuuskeskuksesta saatavat toimintamallit oli myös tarkoitus kuvata hyväksi käytännöksi, jolloin niitä olisi voitu levittää laajemmin alueella. Vaasan irrottautuessa hankkeesta , jolloin tämä suunnitelma kariutui Omaishoidon kehittäminen Vaasan irtautuessa hankkeesta, käynnistettiin muita yhteistyömuotoja järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Vanhustyön kehittämiskeskus-hanke kuvasi yhteistyössä Lakeuden Omaishoitajat ry:n ja kaupungin omaishoidosta vastaavien viranhaltijoiden kanssa omaishoidon prosesseja (liite 1). Kuvauksilla haluttiin selkeyttää omaishoidon prosessia ja tuoda se näkyväksi sekä kuvauksen avulla käynnistää keskustelu julkisen sektorin ja järjestöjen toimijoiden kanssa. Omaishoidon prosessikuvauksessa on kuvattu sekä Seinäjoen kaupungin omaishoidon-, että järjestön tuottamien omaishoito palvelu- ja tukimuotojen prosessit. Prosessikuvauksen laatiminen synnytti, paitsi kuvauksen ja mallin, myös keskustelua 34

36 yhteistyötä, keskinäisestä työnjaosta sekä vastuukysymyksistä. Kuvaaminen ja siihen liittyvä keskustelu toi esille myös ymmärryksen siitä miten eri tavoin omaishoitajuus tulkitaan ja koska omaishoidon ajatellaan alkavan ja mitä siihen liittyy. Prosessikuvausten laatimiseen osallistui: Erjamo Anna Maria, Ikäkeskuksen johtaja, Seinäjoen kaupunki Halmesmäki Anne, Projektinvetäjä, Lakeuden Omaishoitajat ry Lamminen Miisa, Projektityöntekijä, Lakeuden Omaishoitajat ry Niiranen Päivi, Projektikoordinaattori, Ikäkaste Ollikainen Katja, toiminnanjohtaja, Lakeuden Omaishoitajat ry Välilä Satu, Sosiaalityöntekijä, Seinäjoen kaupunki Seinäjoen omaishoidon prosessikuvaus on nähtävissä linkityksineen hankkeen kotisivuilla Lisäksi Lakeuden Omaishoitajat ry:n Yhdessä tehden -projektin kautta tietoa levitettiin Omaishoitajat ja Läheiset -liittoon sekä paikallisyhdistyksiin. Heidän kauttaan prosessimallinnuksesta kerrottiin eri yhteistyötapaamisissa mm. keväällä 2011 Omaishoitaja Resurssi vai yhteistyökumppani seminaarissa, jossa oli paikalla yli 100 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöä, vaikuttajaa ja vapaaehtoista. Omaishoidon prosessimallinnus on koonnut yhteen niitä keskeisiä alueellisia toimijoita, joita omaishoitaja kohtaa asioidessaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja mahdollistanut näiden henkilöiden ja heidän edustamiensa tahojen vuoropuhelun yli sektorirajojen. Lisäksi prosessimalli on nostanut esille omaishoitotilateiden havaitsemisen tärkeyden ja sen, että jokaisella toimijalla on tärkeä rooli tässä etsiväntyössä. Omaishoitotilanteiden tunnistaminen on edellytys sille, että omaishoitaja saa tiedon tarjolla olevasta avusta. Omaishoitotilanteiden tunnistamisella ja omaishoitajien tarpeisiin perustuvalla tuella ja ohjauksella voidaan ennaltaehkäistä omaishoitajien uupumista. Yhteistyössä on noussut esille kakkien yhteinen huoli omaishoitajien hyvinvoinnista. EPSHP:n alueella on yhteensä 1800 omaishoidon tuen saajaa ja kaikkiaan alueella voidaan arvella olevan noin omaishoitajaa. Heidän uupumisensa ennaltaehkäiseminen ja hyvinvoinnin tukeminen on ajankohtainen 35

37 ennaltaehkäisevän työn haaste alueella, jolla pitkällä aikavälillä voidaan arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kehittämistyötä päätettiin jatkaa laajentamalla prosessimallinnus -työryhmää. Työryhmän tarkoituksena oli edelleen syventää ja mallintaa omaishoitotilanteen havaitsemiseen ja tunnistamiseen liittyviä asioita. Työryhmään kuuluvat: Erjamo Anna Maria, Ikäkeskuksen johtaja Esala, Kirsti Diakoniatyöntekijä, Seinäjoen seurakunta Hartikka Anne, Sosiaalityöntekijä, EPSHP Kontturi Jaakko, Seinäjoen kotihoidon johtaja Lahti Hanna, Projektityöntekijä, Lakeuden Omaishoitajat ry Lamminen Miisa, Projektinvetäjä, Lakeuden Omaishoitajat ry Naumanen Hannele, Vastaava SAS-koordinaattori Niiranen Päivi, Projektikoordinaattori, Ikäkaste Pitkäranta Arja, Osastonhoitaja, Myllyrannan palvelukeskus Poutanen Hilkka, Osastonhoitaja, EPSHP/Syöpätautien poliklinikka Salovaara Pia, Sosiaaliohjaaja, Seinäjoen kaupunki Sillanpää Minna, Sosiaaliohjaaja, Seinäjoen kaupunki Vähäsarja Aino, Diakoniatyöntekijä, Seinäjoen seurakunta Yli-Hynnilä Ulla, Sosiaalityöntekijä, Eskoon Erityisneuvola Silmu Työryhmä keskusteli olemassa olevista käytännöistä ja tarkasteli tehtyä omaishoidon prosessimallia omaishoitotilanteiden havaitsemisen näkökulmasta. Omaishoitotilanteiden tunnistaminen todettiin haasteelliseksi ja osa tilanteista tunnistetaankin vasta myöhään, jolloin avun ja tuen saanti vaikeutuu. Omaishoitotilanteiden tunnistaminen (havaitseminen) on prosessissa tärkeä edellytys olemassa olevan avun ja tuen saamiselle. Edellytys siis on, että joku omaishoitajan tapaava taho tunnistaa omaishoitotilanteen syntymisen ja antaa tietoa ja ohjaa eteenpäin. Samoin tärkeäksi nähtiin eri tahojen kanssa käyty keskustelu omaishoitajien ohjauskäytännöistä ja eteenpäin ohjauksesta. Lähtökohtana oli, että jokaisen tahon rooli omaishoitajien tukemisessa ja ohjauksessa on tärkeä. Tavoitteena olit, että yhteistyö ja mahdollinen tuleva malli nostaisi esille omaishoitajien varhaisen tukemisen tärkeyden. Omaishoitajalle on olemassa apua ja tukea, mutta omaishoitajat kokevat saavansa tietoa siitä liian myöhään. 36

38 Lakeuden Omaishoitajat ry:n kokemuksen mukaan alueen omaishoitajat ovat kokeneet, ettei heidän tarpeitaan huomioida riittävästä hoidettavan potilaan rinnalla, vaan omaisia kohdellaan resurssina. Resurssiajattelu jättää huomioimatta sen, mitä omainen tarvitsee hoitaessaan sairastunutta tai vammautunutta läheistään. Yhteistyöryhmän keskeisenä lähtökohtana ovatkin olleet asiakaslähtöisyys ja omaishoitajien tarpeet, joita heillä on asioidessaan sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sekä omaishoidon prosessimalli, että työryhmätyöskentely on nostanut esille ammattihenkilöiden aktiivisuuden tärkeyden omaishoitajien ohjauksessa ja tarpeiden kuuntelussa. Pitkällä aikavälillä omaishoitajien tarpeiden esiin nostaminen parantaa asiakaslähtöisyyttä omaishoidon ohjaustilanteissa ja palveluiden suunnitteluissa. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry on julkaissut keväällä 2011 kirjan yhteistyössä Duodecimin kanssa Omaishoito. Tietoa ja tukea yhteistyöhön. Kirjassa on kuvattu omaishoitajan tuen tarpeet, jotka ovat olleet myös tämän kehittämistyön pohjana. Kuviossa tuen tarpeet on tiivistetty viiteen keskeiseen. Kuvio 5 Omaishoitajan tuen tarpeet 37

39 Omaishoitotilanteen tunnistamiseen paneuduttiin mm. Seinäjoen keskussairaalan syöpäosastolla. Omaishoidon tueksi mielletään helposti rahallinen korvaus, omaishoidontuki ja siihen liittyvät palvelut. Työryhmä otti tehtäväkseen pohtia laajemmin millä muilla tavoin omaishoitajaa ja hänen hoidettavaansa olisi mahdollista tukea ja auttaa. Monet järjestöt ja seurakunnat tuottavat palveluita ja tukimuotoja sekä vapaaehtoistoimintaa, joista voisi olla tukea omaishoitotilanteessa. Haasteeksi todettiin, että tietoa eri toiminnoista ei ole kattavasti tai se on sirpaleista ja vaikeasti tavoitettavaa. Omaishoidon työryhmä kokosi tätä tietoa yhteen. Työryhmässä on ollut edustajia laaja-alaisesti eri sektoreilta, jolloin työskentelyssä on yhdistynyt Seinäjoen kaupungin, erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, seurakunnan, hankkeiden sekä kolmannen sektorin näkökulmat. Ryhmätyöskentely on luonut hyvän yhteistyöpohjan jatkaa kehitystyötä ja levittää tietoa alueella. Ryhmään osallistujat ovat tuoneet esille, että näkökulmien vaihto on ollut palkitsevaa ja mielenkiintoista oman työn kannalta. Työryhmän yhteinen tuotos oli juliste Mikä on sinun tapasi auttaa omaishoidon polulla? (liite5), jonka avulla pyritään tuomaan omaishoitoteemaa sekä omaishoitajien tuen tarpeita eri työyksiköihin näkyville ja työntekijöille tiedoksi. tuotokset Ryhmätyöskentelyn tuotoksena syntyi ammattihenkilöitä puhutteleva juliste, jonka avulla tieto omaishoitajien tarpeista leviää omaisia kohtaavien ammattihenkilöiden saataville. Myös omaishoidon prosessimalli ja siihen linkitetyt asiat, kuten Minäkö omaishoitaja ensiopas omaishoidosta, lisäävät tietoa omaishoidon varhaisvaiheesta ja omaishoitajalle tarjolla olevista vaihtoehdoista. Työryhmän keskusteluissa tuli esille, että julisteen ideaa on mahdollista jalostaa kehittämällä julisteesta nettiversio ja sen ympärille kokonainen sivusto. Sivustolle olisi mahdollista koota keskitetysti omaishoitotilanteeseen liittyviä tukimuotoja ja linkkejä. Työryhmä jatkaa edelleen aloitettua kehittämistyötä. 38

40 6.3.3 Muistioireisen ja hänen läheisensä tukeminen Vanhustyön kehittämiskeskus-hanke kuvasi yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys ry:n kanssa muistioireisen henkilön hoito- ja palveluketjun. Kuvaus on nähtävissä hankkeen kotisivuilla Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen ja Seinäjoen kaupungin vuorohoitoyksikkö Viherkodin kanssa käytiin keskustelua muistioireisen varhaisen tukemisen mallin luomisesta. Heti sairauden diagnosoinnin jälkeen sairastuneella tai hänen omaisellaan voi olla vaikeaa ottaa yhteyttä saataviin hoitomuotoihin tilanteen painostavuuden takia, jolloin hoitoketju helposti katkeaa. Muistisairaiden ihmisten osuus kotihoidossa lisääntyy jatkuvasti ja entistä enemmän palvelujen piiriin siirtyy yhä vaikeammin muistisairaita asiakkaita suoraan kotoa, joiden hoitoketju on katkennut muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Varhaisen puuttumisen mallin luomisella pyritään muistisairaan henkilön ja hänen omaisensa tukemiseen ja jaksamiseen ns. kevyellä otteella tarjoamalla, ohjausta, neuvontaa, vertaistukiryhmiä sekä mahdollisuutta hoitajan virkistäytymiseen ja lepoon. Aiheesta kiinnostui ylemmän ammattikorkeakoulu tutkinnon opiskelija Sari Hyytinen, joka halusi tehdä opinnäytetyönsä aiheesta Varhainen tukeminen muistisairauden alkuvaiheessa. Opinnäytetyössä kartoitettiin asiakaslähtöistä arviointia käyttäen varhaista muistisairaan henkilön tukemista muistisairauden alkuvaiheessa sekä muistisairailta että heidän omaisiltaan. Työssä otettiin huomioon myös Muistiyhdistyksen sekä kotihoidon näkökulma. Kehittämistehtävän avulla oli tarkoitus tuoda asiakkaiden sekä vanhustyötä tekevän työyhteisön tietoon palveluketjun saumattomuuden tärkeys sekä hoitoketjun katkeamattomuuden suuri merkitys muistisairauden varhaisessa vaiheessa. sekä asiakkaiden odotukset ja toiveet palvelujärjestelmälle tuen saamiseksi. Opinnäytetyötä tullaan jatkossa käyttämään selvitettäessä asiakasnäkökulmaa muistisairaan henkilön varhaisen tuen ja hoidon toimintamallin kehittämiseksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ikääntyneiden muistisairaiden, heidän läheistensä sekä läheisesti muistisairaiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden kokemuksia muistisairauden alkuvaiheen palveluista ja tiedonsaannista. Tavoitteena oli myös huomioida diagnoosin 39

41 aiheuttama arjessa selviytymisennäkökulma. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saattaa vanhustyön vastuuhenkilöt tietoisiksi muistisairaiden varhaisen tukemisen tärkeydestä. Tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää jatkossa kehitettäessä toimintamallia muistisairaiden henkilöiden varhaiseen hoitoon. Opinnäytetyössä sovellettiin Bikva - arviointimenetelmää. Laadullisessa tutkimuksessa käytettiin teema- sekä fokusryhmähaastattelua. Teemahaastatteluun osallistui neljä muistisairasta ja kolme heidän läheistään. Fokushaastatteluun osallistui neljä hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelevät keskussairaalassa, terveyskeskuksessa, kotihoidossa, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Aineistot analysoitiin sisällönanalyysillä ja saadut tulokset esitettiin vanhustyön vastuuhenkilöille sekä kotihoidon henkilöstölle. Tulokset osoittivat, että muistisairaat ja heidän läheisensä saavat runsaasti tietoa eri organisaatioista, mutta asiakkaiden näkökulmasta usein väärään aikaan. Työntekijätkin kokivat haasteelliseksi oikean tiedon antamisen oikeaan aikaan muistisairaille ja heidän läheisilleen. Haastatellut asiakkaat kokivat arjen selviytymiskeinoina läheiset, sairautta koskevan tiedon, harrastukset ja uskonnon. Murtumistekijöistä suurimpina koettiin yhteiskunnan negatiivinen asenne muistisairaita kohtaan, palveluiden myöhäinen tiedottaminen ja vähäinen vertaistuen tarjonta. Kehittämiskohteiksi nousevat annettavien palveluiden tarkempi kohdentaminen sekä moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen muistisairaiden tukemiseen sairauden alkuvaiheessa. (Hyytinen 2011). Opinnäytetyö löytyy osoitteesta: Vanhustyön kehittämiskeskus-hanke toteutti, aiheeseen liittyen, Kuusiokuntien alueella muistiviikolla Muistiseminaarin Teemana olivat mm. Käypähoitosuositukset ja kokonaisvaltainen ajattelu muistisairaan kohtaamisessa hoitotyössä. Seminaariin osallistui 105 henkilöä. Seminaari oli suunnattu vanhustyön ammattilaisille, luottamushenkilöille, ikäihmisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin aineisto löytyy osoitteesta: tml 40

42 6.4 Kuntien kehittämistyön tukeminen, sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden välisen yhteistyön generointi ja välittäminen Hanke strategisen työn tukena Kehittämiskeskus-hanke osallistui ikäpoliittisten strategioiden laatimiseen ja päivittämiseen Seinäjoella ja Kaksineuvoisen yhteistoiminta-alueella. Osana strategiatyötä hanke teki selvitystyötä mm. henkilöstökyselyjen ja senioribarometrin toteuttamisen muodossa. Seinäjoella Projektikoordinaattori osallistui seuraaviin strategiatyöryhmiin - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, osallisuuden ja sosiaalisten verkostojen vahvistaminen - palvelurakenteen kehittäminen kotihoitoa tukevaksi ja ympärivuorokautisen hoivan uudistaminen Vanhustyön kehittämiskeskus-hanke valmisteli ja toteutti Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien seinäjoella Seinäjoen Ikääntymispoliittisen ohjelman päivittämisen aloitusseminaarin, joka pidettiin Seminaariin osallistui 71 henkilöä. Seminaarin aineisto löytyy osoitteesta: tml Seinäjoen Ikäpoliittinen strategia on valmistumassa. Strategiaan on sisällytetty myös tehtäviä Ikäkaste II hanketta silmälläpitäen mm. prosessien kehittäminen, hyvän hoidon kriteerit, uudet toimintamallit. Kaksineuvoisen alueella projektikoordinaattori osallistui strategian laatimiseksi perustettuun ohjausryhmään. Kaksineuvoisen alueella käytiin keskustelua myös RAI järjestelmän, joka on vanhusasiakkaiden hoidon tarpeen ja laadun sekä kustannusten arviointi- ja seurantajärjestelmä, hyödyntämisestä johtamisen tukena. Hankkeen projektikoordinaattori osallistui yhdessä muiden osahankkeiden (Kota ja Äldrecentrum) kanssa THL:n konsultointiin RAI-järjestelmän hyödyntämisestä. 41

43 Seinäjoella järjestettiin aiheeseen liittyen Rai-järjestelmän hyödyntäminen johtamisen ja suunnittelun tukena vanhustyössä - seminaari Asiassa ei päästy kuitenkaan konkretian tasolle. RAI-järjestelmän hyödyntämistä alueella vaikeutti mm., ettei järjestelmä ollut kattavasti käytössä alueella. Kuitenkin RAI-järjestelmä hyödyntäminen jatkossa johtamisen tukena kirjattiin uuteen Kaksineuvoisen vanhustyön strategiaan. Vanhustyön kehittämiskeskus-hanke toteutti Kaksineuvoisen alueella strategiatyöskentelyn tueksi myös Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön seminaarin Seminaariin osallistui 72 henkilöä. Seminaari oli suunnattu vanhustyön ammattilaisille, luottamushenkilöille, ikäihmisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Seminaarin aineisto löytyy osoitteesta: tml Ikäpoliittinen ohjelma Kaksineuvoisen yhteistoiminta-alueelle valmistui. Etelä- Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke suunnitteli ja toteutti yhteistyössä Aijjoos - kumppanuushankkeen kanssa strategiatyöskentelyn päätösseminaarin Ikääntyminen voimavarana - Toimivat ikäihmisten palvelut vuoteen Seminaariin osallistui 65 henkilöä. Seminaaripäivän ohjelma ja materiaali löytyvät osoitteesta: tml Vaikka Kaksineuvoisen alueella ei päästy selvityksiä ja seminaarien järjestämistä pidemmälle niin uuden strategian luomisen osalta palaute oli: Kuntayhtymä kaksineuvoiselle on ikäpoliittisen strategian tekemisessä ollut hyvä apua hankkeesta. 42

44 Henkilöstökyselyt Hanke toteutti kesän 2010 aikana mittavan henkilöstökyselyn Seinäjoen kaupungin (sosiaali- ja terveystoimi/perusterveydenhuolto) työntekijöille. Kyselyn toteuttamisen taustana olivat mm. kuntaliitosten ja yhteistoiminta-alueiden myötä tulleet erilaiset toimintatavat ja tarve niiden yhdistämiseksi. Kysymykset kartoittivat taustatietojen lisäksi asiakaskeskeisyyden toteuttamismahdollisuuksia, työntekijöiden työnteon edellytysten turvaamis-toimenpiteiden toteutumista sekä oman työn sisällön kokemista, kuten työn merkityksellisyyttä ja työn ilon kokemista. Erityisesti pyrittiin kartoittamaan työyhteisöjen työhyvinvointia sekä osaamista ja jaksamista sekä koulutustarpeita suhteessa työtehtäviin. Keskeistä oli arvioida myös esimiestoimintaa, sen kannustavuutta, tukemista, rohkaisua sekä palautteenantokykyä. Lisäksi vastaajat arvioivat esimiehensä ihmistenjohtamistaitoja ja antoivat toiminnasta vielä erillisesti yleisarvioinnin asteikolla erinomainen, hyvä, kohtalainen tai heikko. Samalla asteikolla henkilöstö arvioi myös työyhteisönsä ympäristön, tilat ja välineet sekä työilmapiirin, henkilöstövoimavarojen riittävyyden ja koulutusmahdollisuudet. Pääasiallisesti arvioinnit suoritettiin asteikolla erittäin hyvin, hyvin, jonkin verran tai vähän. Henkilöstökysely toteutettiin Webropol -ohjelmistolla. Strukturoitujen kysymysten lisäksi kyselyssä esitettiin muutamia avoimia kysymyksiä koskien vanhustyön tulevaisuudennäkymiä Seinäjoella, oman työn mielekkyyttä lisääviä tekijöitä sekä henkilöstön näkökulmia tekijöistä, joilla voitaisiin turvata ikäihmisten mielekäs ja onnellinen vanhuus. Lisäksi pyrittiin löytämään ideoita kotona asumista tukevien tekijöiden löytämiseksi, mahdollisuuksia ja uhkakuvia kartoittamalla. Henkilöstökyselyn yksi olennaisimmista kysymyksistä koski myös henkilöstön mahdollista halukkuutta jatkaa työelämässä vielä varsinaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Seinäjoen kaupungin vanhustyöntekijöistä jää suuri määrä eläkkeelle tulevina vuosina, ja myös Seinäjoella tieto työuran jatkamiseen vaikuttavista eri tekijöistä haluttiin kartoittaa. Henkilöstökyselyn rakenne koostui, taustatiedoista, asiakaslähtöisyyden toteuttamis-mahdollisuuksista, työelämän kehittämisestä, työhyvinvoinnin edistämisestä sekä vanhustyön tulevaisuuden näkymistä Seinäjoella (Lehtonen 2010). 43

45 Näitä henkilöstökyselyn vastauksia pyritään hyödyntämään strategiatyössä ja työyhteisöjen kehittämisessä mahdollisimman kattavasti. Henkilöstökyselyiden kokonaistilanteen lisäksi tulokset kerättiin jokaisesta yksiköstä erikseen. Myös työyhteisöjen kehittäminen edellyttää yksikkötason tiedon saamista ja käsittelyä. Kyselyjä lähetettiin yhteensä noin 800 kpl (mukaan lukien sijaiset). Kysely ja tuloksia tuotokset Henkilöstökyselymahdollisuutta tarjottiin myös Kuntayhtymä Kaksineuvoiseen. Kyselyjen rakenne pidettiin pitkälle samana, kohdentaen ne vain uusiin yksiköihin sopivaksi. Kyselyn tulokset etelae-pohjanmaan-vkk/78-tuotokset?start= Senioribarometri Osana Seinäjoen Ikäpoliittisen ohjelman laatimista toteutettiin myös senioribarometri 850:lle yli 60-vuotiaalle seinäjokisille. Barometrillä selvitettiin seniorien hyvinvointikokemuksia ja elämän odotuksia. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa asumiseen liittyviä seikkoja ja tyytyväisyyttä erilaisiin palveluihin. Kyselyyn oli mahdollisuus vastata joko Internetissä tai lomakkeella. Kyselyn tuloksia verrattiin vuonna 2007 toteutetun kyselyn tuloksiin. Senioribarometrin tulokset: tuotokset Kotihoidon kehittämistyön tukeminen Seinäjoen kotihoidon osalta on tehty kehittämistyötä pitkäjänteisesti. Kotihoidon kehittämistyön osalta on pyritty siihen, että kehittämistoimenpiteet paitsi yhdenmukaistavat toimintamalleja niin ne myös tukevat toisiaan. Kotihoidon kehittämistyössä oli ydinryhmä koostuen eri kotihoidon alueiden työntekijöistä. Ydinryhmän jäsenet veivät työryhmän tuotoksia omiin alueryhmiinsä kommentoitavaksi, jolloin koko kotihoidon henkilöstö oli välillisesti mukana kehittämistyössä. Kotihoidon henkilöstö oli erittäin sitoutunutta kehittämistyöhön. Tästä kertoo se että henkilöstökyselyssä kysyttiin mm. toimintasuunnitelman toteutumisesta ja siitä miten työntekijä kokee kehittämistyön. Vastaajista 60 % koki kehittämistyön innostavana ja oli ylpeä siitä. 44

46 Vanhustyön kehittäminen kokonaisuudessaan on vahvuus. Mahdollisuuksia on paljon tähän. Hyvä työporukka tällä hetkellä ja kiitos joka tulee työtä tehdessä. Kiva kun saa vaikuttaa jollain tapaa omaan työhön Kotihoidon kehittämistyön ydinryhmä kokoontui hankkeen aikana 11 kertaa. Kokoontumisten lisäksi viestittelyä käytiin sähköpostitse. Kotihoidon prosessikuvauksia sekä kriteerejä ja sisältöä kehittävään ydin työryhmään kuuluivat: Alanko Airi Brandtell Eeva Kontturi Jaakko, Kuivamäki Tuula Lehtola Sari Leppinen Satu Niemelä Tua Niiranen Päivi, vanhustyön kehittämisyksikkö-hanke Pohjasniemi Helena Rintamäki Leena Kotihoidon prosessit oli kuvattu jo kehittämisyksikkö-hankkeen aikana, mutta kuntaliitosten jälkeen ne oli syytä päivittää. Kotihoidon prosessikuvaukset ovat henkilökunnan käytössä Seinäjoen kaupungin Aaltonetissä. sekä prosessikuvauksista teetettiin laminoidut kuvat jokaisen kotihoidon alueiden toimistoihin. Hanke toteutti kotihoidon työntekijöille myös eri ammattiryhmien osaamiskartoituskyselyn. Kyselyä laadittaessa lähteinä käytettiin mm. Helsingin kaupungin kotihoito-osastolla toteutettua osaamisen arviointia, Kuntoutus Peurungan poliklinikalla kehittyä osaamismittaristoa sekä Vaasan kaupungin kotihoidon osaamiskartoitusta. Kysely laadittiin ja toteutettiin Webropol kyselynä, joka laadittiin vastaamaan Seinäjoen kotihoidon tarpeita. Kyselyssä kartoitettiin vastaajan kotihoidon asiakastyön osaamisalueita, jotka pitävät sisällään vuorovaikutusosaamisen, asiakaslähtöisen työn, asiakkaan perustarpeista huolehtimisen, sairaanhoidollisen osaamisen sekä asiakastyöhön liittyvät välineosaamisen. Osaamistasoa kuvaava mittaristo oli 0-5, 0 = osaamista ei vielä ole, 1 = perehtyvä, 2 = suoriutuva, 3 = pätevä, 4 = taitava, 5 = asiantuntija. Osaamiskartoitusmittariston avulla työntekijä omaa 45

47 osaamistaan sekä tulevaisuuden kehittämishaasteita. Kyselystä saatavat palautteet koottiin myös ammattiryhmittäin. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin/tullaan hyödyntämään prosessien edelleen kehittämisessä, toimenkuvien ja osaamisvaateiden määrittelyssä sekä täydennyskoulutuksen suunnittelussa. Samassa yhteydessä Seinäjoen kotihoidon työn sisältö ja kriteerit määriteltiin sekä hyväksyttiin perusturvalautakunnan kokouksessa Kotihoidon kriteerien tarkoitus oli selkiyttää palvelujen kohdentamista kotihoitoa tarvitseville aikuisille seinäjokisille. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana oli asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu. Kriteerien avulla kohdennetaan kotihoidon palveluja henkilöille, jotka alentuneen toimintakykynsä vuoksi tarvitsevat eniten tukea kotona selviytymisessä. tuotokset?start=5 Myös sekä kotihoidon että palveluasumisen ja laitoshoidon toimenkuvat määriteltiin. Tarve toimenkuvien määrittelemiseen tuli esiin kuntaliitosten jälkeen, koska kuntien työyksiköiden ammattirakenne ja työntekijöiden tehtävät poikkesivat toisistaan. Seinäjoen kotihoidon kehittämistä jatketaan kotiutusprosessin määrittelyllä ja kuvaamisella. Kotihoidon kehittämistehtävää ollaan suuntaamassa jatkossa kohti strategisen osaamisen johtamista. Strategiset tavoitteet vaativat toteutuakseen erilaisia keinoja, joista eräs on mm. toiminnan edellyttämä osaaminen. Tarve osaamisen kehittämiseen ilmeni mm. osaamiseen kohdistuvien vaatimusten muuttumisesta. Osaamisen kehittäminen käytännössä vaatii tietoa organisaatiossa tulevaisuudessa tarvittavasta osaamisesta sekä tietoa organisaatiossa jo olevasta osaamisesta. Tätä ovat pohjustaneet edellä mainitut henkilöstökyselyn ja osaamiskartoituksen toteuttaminen. Strategialähtöisen osaamiskartoituksen avulla saadaan selvitettyä strategian edellyttämä osaamisen olemassaolo tai puuttuminen ja tulosten perusteella voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Seinäjoen kotihoidon kehittämistyötä hyödynnettiin myös JIK- liikelaitoskuntayhtymän alueella. Kotihoidon sisältö ja kriteerit on määritelty ja perusprosessin kuvaaminen on tehty. Kehittämistyön jatkuu vielä tukipalvelujen kuvaamisella. 46

48 tuotokset?start=5 on hyötynyt paljon esim. siitä mitä Seinäjoella on tehty ja näiden mallien esim. prosessikuvausten mallit saaminen hankekumppaneilta. -> enemmän lähiesimiestasolle Vertaistukiryhmät Vanhustyön vastaavien alueryhmän kokoontumisten aiheet käsittelivät, kuntaliitoksia ja niiden vaikutuksia vanhustyöhön, vanhustyön organisaatiomuutoksia, kokemusten ja toimintamallien vaihtamista, asiakasmaksuja, vanhustyö strategioita, teknologian hyödyntämistä vanhuspalveluissa (hyvinvointi tv Tampereen malli ja keskitetty lääkkeidenjakelu), case Ähtäri-palvelurakenteen keventäminen, Vuoristosairaala - koulutusmalli Ähtärin vanhuspalvelujen ja koulutuskeskus Sedun yhteistyönä sekä kunnan ja järjestöjen välinen yhteistyö case lakeuden Omaishoitajat ry ja Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistys. Henkilökohtaisesti hanke on inspiroinut palvelurakenteen muuttamisessa. Hanke on antanut tukea ja rohkeutta esityksille, jotka on virkamiehenä uskaltanut tehdä. Itse on työstänyt oman kunnan kehittämisasioita hankkeen aikana, hankkeesta tukea saaden. Monet alueryhmän jäsenistä osallistuivat myös ns. laajennettuun ohjausryhmään, jossa käsiteltiin Ikäkaste II -hankkeen valmistelua ja sisältöä. Jokaisessa alueryhmän kokouksessa käsiteltiin myös vanhustyön kehittämiskeskushankkeen ajankohtaisia asioita. Toimijoiden osallistuminen verkostokokouksiin ja tilaisuuksiin antoi heille kokonaiskuvan hankkeesta ja hankkeessa meneillään olevasta kehittämistyöstä. Verkostokokoukset toimivat vastavuoroisesti myös tiedotuskanavanan kentän tilanteesta ja kehittämistarpeista hankkeelle Tiedonkulku, postia on saanut hyvin hankkeen kautta ja helposti, ei olisi ollut aikaa hakea Valtakunnan tietoa saa hankkeelta, sitä arvostetaan Näiden lisäksi Äldrecentrum Österbotten ja vanhustyön kehittämiskeskus-hanke järjestivät yhteistyössä Äldrecentrumissa mukana olevien kuntien vanhustyön henkilöille tutustumiskäynnin seinäjoen Viherkotiin ja Ikäkeskukseen

49 6.5 Alueellisen tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön välisen yhteistyön syventäminen Kehittämiskeskus koordinoi vanhustyön henkilöstön kehittämistarpeita tutkimusta hyödyntäen sekä vahvisti osaltaan vanhustyön ammatillista houkuttelevuutta ja näkyvyyttä. Hanke nosti esille ajankohtaisia vanhustyön kehittämisteemoja ja edisti aktiivisesti yhdessä alan oppilaitosten edustajien muodostaman Pohjalaismaakuntien vanhustyön tutkimuksen ja kehittämisen verkoston kanssa, alueellista ja paikallista tiedontuotantoa ja vaikuttavuuden seuraamista vastaamaan vanhustyön kehittämistarpeita. Hanke on toiminut myös alan opiskelijoiden harjoittelupaikkana Tutkimuksen ja kehittämisen ylimaakunnallinen työryhmä Pohjalaismaakuntien vanhustyön tutkimus- ja kehittämistoimintaa suunnitteleva työryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Aloite työryhmän koollekutsumiseksi tehtiin silloin käynnissä olevan Pohjalaismaakuntien vanhustyön kehittämisyksikköhankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Kokouksessa keskusteltiin tutkimus- ja kehittämistyön osuudesta kehittämisyksikössä ja miten niiden mukana olo kehittämisyksikössä voitaisiin varmistaa. Tutkimus- ja kehittämistyöryhmän fokus on ollut pohjalaismaakuntien yhteiset vanhustyön kehittämis- ja tutkimustavoitteet ja haasteet. Ryhmä on toiminut tiiviissä yhteistyössä vanhustyön kehittämishankkeiden ohjausryhmien kanssa. Tätä kautta on varmistettu myös käytännön työn yhteys. Käytännössä alueen ammattikorkeakouluverkosto (gerotiimit) on muodostanut tärkeän pohjan ryhmän toiminnalle. Työryhmän kokoonpano: Huhta Tuula, Keski-Pohjanmaan Amk Knif Pirjo, SONetBotnia Lehtonen Maarit, Vaasan Yliopisto Niiranen Päivi, Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus-hanke Palomäki Sirkka-Liisa, Seinäjoen Amk Palosaari Sinikka, Vaasan Amk Vähäkangas Pia, Chydenius- instituutti Kokkola 48

50 T&K-ryhmän tavoitteita Vanhustyön tutkimuksen suuntaaminen mm. opinnäytetöiden tekemiseen. Opinnäytetöitä voitaisiin suunnitelmallisesti kytkeä kokonaisiin kehittämistehtäviin, jolloin ne valaisisivat niiden prosesseja eri puolilta. Vanhustyöhön liittyviä opinnäytetöitä voidaan koota hankkeen kotisivulla ylläpidettävään pankkiin. Alueellisen vanhustyön ja vanhuksia koskevan tiedontuotanto, kokoaminen, analysointi ja hyödyntäminen. Vanhustyön profiilin nostaminen ja alan arvostuksen lisääminen tutkimusta hyödyntäen ja kehittämistyön avulla. Tähän liittyy mm. sosiaalisen näkökulman ja gerontologisen osaamisen vahvistaminen vanhustyössä. Vanhustyön muutoshaasteet lisäävät tarvetta myös johtamisen kehittämiseen. Vanhustyön yhteiskunnallisten arvojen vahvistaminen (julkisuuskuvaan vaikuttaminen) Hyvien työkäytäntöjen välittäminen. Hyviä käytäntöjä voidaan koota paketeiksi ja siirtää osaksi (täydennys-) koulutusta ja niiden toteuttamiseen liittyvää yhteistyötä voidaan tiivistää. Vanhustyöhön liittyvien ajankohtaisten ja uusien haasteiden esiin nostaminen. Vanhustyössä nähdään paljon tulevaisuuden haasteita jo vanhusten määrän lisääntymisen myötä, mutta myös kotihoidon -, dementiahoidon -, virikkeellisyyden-, ravitsemuksen-, toimintakyvyn ylläpitämisen kehittämiseksi sekä yksinäisyyden poistamiseksi. Myös ikääntyvien päihteiden käytön lisääntyminen on haaste johon tulee tarttua. Toiminta Ryhmä on kokoontunut noin 4 kertaa vuodessa. Ryhmässä on tiedotettu ja seurattu vanhustyön hankkeita, suunniteltu yhteisiä tapahtumia, kuten seminaareja ja vanhustenviikon aktiviteetteja, joita on toteutettu oppilaitosten opiskelijayhteistyönä. Ryhmässä on keskusteltu vanhustyön osuudesta ja sisällöistä opetuksessa ja oppilaitosten edustajat ovat saaneet toisiltaan hyviä ideoita. Ryhmässä on myös kuultu väitöskirjaesittelyjä. Ryhmä nivoutuu osaksi SONet BOTNIAn alueella muodostamaa tietotuotannon kehittäjäryhmää edustaen siinä vanhustyön tietotuotannon osuutta. Ryhmässä on seurattu alueen vanhustyön indikaattoritietoa. 49

51 Syksyllä 2011 ryhmä suuntautuu valmistelemaan vanhustyön hanketta. Hankkeen sisältö rakennetaan niin, että se vastaa alueen vanhustyön haasteisiin ja tietotuotannon kehittämiseen. Hankkeen avulla on tavoitteena viedä eteenpäin vanhustyön pysyvää kehittämisrakennetta alueella. Hanketta hallinnoi joku alueen ammattikorkeakouluista. (koonti Pirjo Knif 2011) Ylimaakunnallisen tutkimuksen ja kehittämisen verkoston ideoima ammattikorkeakoulujen yhteinen tempaus toteutettiin vanhustenviikolla Keski- Pohjanmaan, Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakoulut järjestivät alueillaan viikon teemaan liittyviä tapahtumia ja virkistystoimintaa vanhustyön yksiköissä. Vanhustyön kehittämishankkeen kautta tiedotettiin niistä yhteisesti medialle. Hanke toteutti tapahtumiin osallistuneille opiskelijoille kyselyn, jonka avulla kerättiin palautetta seuraavan vuoden toteutusta varten Vanhustyön henkilöstön täydennyskoulutus Hanke kokosi täydennyskoulutuksen tarpeita ja välitti niitä koulutusorganisaatioille. Vanhustyön kehittämiskeskus- hanke oli mukana suunnittelemassa Seinäjoen vanhustyön (koti- ja laitoshoidon) henkilöstön täydennyskoulutusta yhteistyössä Seinäjoen kaupungin vanhustyön esimiesten ja ammattikorkeakoulun kanssa. Ennakoiva ja voimavaralähtöinen toimintatapa vanhustyössä kehittämiskoulutus kokonaisuus käynnistyi ja keväällä 2010 ja jatkuu edelleen kevääseen Koulutuksen teemoja ovat mm. esimiesten ja muutosagenttien orientaatio kehittämistyöhön, henkilöstön orientaatio kehittämistyöhön ja voimavaralähtöisyyteen työssä, aktivointi, innostaminen ja luovat menetelmät vanhustyöhön, eettisten ja asiakaslähtöisten toimintamallien kehittäminen, asiakkaan / potilaan varhainen tukeminen työmenetelmäksi hoito- ja palvelusuunnitelman kehittäminen ja hyödyntäminen. Hanke ei osallistunut täydennyskoulutuksesta aiheutuneisiin kuluihin vaan kunnat maksavat koulutuskulut itse. Hanke toteutti sekä syksyn 2010 että kesän 2011 aikana täydennyskoulutukseen osallistuville arviointikyselyn koulutuksen sisältöihin toteutukseen ja hyödynnettävyyteen liittyen. 50

52 6.5.3 Hanke opiskelijoiden harjoittelupaikkana Hankkeen aikana Etelä-Pohjanmaan kehittämiskeskus-hanke oli Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden sekä Vaasan yliopiston opiskelijan harjoittelupaikkana. Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen opiskelija Maarit Lehtonen suoritti opintoihinsa liittyvä harjoittelun (3kk) hankkeessa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomi opiskelija Jari Ojanperä suoritti myös opintoihinsa liittyvän hallinnon jakson harjoittelun vanhustyön kehittämiskeskus hankkeessa. Harjoittelujakso toteutui ja Sosionomi opiskelija Katri Tuukkanen oli hallinnon jakson harjoittelujakson vanhustyön kehittämiskeskus hankkeessa Hanketyö nähtiin varteenotettavana vaihtoehtona suorittaa käytännön harjoittelujaksoja. Opiskelijat ja opettajat toivat palautteissaan esille, että hanketyö mahdollistaa eräänlaisen näköalapaikan kuntakentälle ja vanhustyöhön. Hankkeessa on paljon hienoja juttuja, joissa opiskelijaharjoittelija voi olla mukana Hankkeen projektikoordinaattori luennoi kolme kertaa Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoille hanketyöstä. Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus teki oppilaitos/opiskelija yhteistyötä opinnäytetöihin liittyen. Opinnäytetyön aiheet nousivat tehdystä kehittämistyöstä ja olivat osaltaan tukemassa sitä. Hankkeen aikana valmistui jo aikaisemmin tekstissä mainitut opinnäytetyöt: Taittonen Marjo: PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄN IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN KOTIHOIDOSSA - asiakkaiden ryhmittely juomatapojen mukaan, kotihoidon työntekijän rooli sekä eettiset jännitteet Tampereen yliopisto 2011, pro gradu. Hyytinen Sari: VARHAINEN TUKEMINEN JA SELVIYTYMINEN IKÄÄNTYNEIDEN MUISTISAIRAUDEN ALKUVAIHEESSA Seinäjoen Ammattikorkeakoulu 2011, opinnäytetyö ylempi Amk -tutkinto 51

53 7 POHDINTA Pohjalaismaakuntien, myöhemmin Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus hankkeen käynnistyessä toimintaympäristössä oli tapahtumassa suuria muutoksia Paras - hankkeeseen liittyen. Kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita oli syntynyt. Valtakunnallinen KASTE - ohjelma oli uusi asia, jota sekä kunnissa että hankkeissa sisäistettiin toimintaan. Hankkeen aloitusvaihe oli haastava, johtuen paitsi rakennemuutoksista myös siitä että hankeväsymystäkin oli kunnissa nähtävissä. Isoihin hankekokonaisuuksiin suhtauduttiin osittain epäilevästi, irtautuuko kehittämistyö omaksi kaukaiseksi kokonaisuudeksi. Toisaalta KASTE -ohjelmaan ja hankkeisiin kohdistui paljon odotuksia ja hanke nähtiin myös mahdollisuutena. Isompien hankekokonaisuuksien nähtiin myös mahdollistavan enemmän kuin pienet yksittäiset hankkeet. Alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan hankkeen toiminta-alue oli sekä Etelä- Pohjanmaa että Pohjanmaa. Hankkeen käynnistymistä hidasti ja vaikeutti Vaasan kaupungin sitoutumattomuus. Tämä näyttäytyi hankkeen sisältöön, painotuksiin sekä osa-aikaisen työntekijän rekrytointiin, työnkuvaan ja sijoittumiseen liittyvinä ongelmina. Lopulta puolen vuoden päästä hankkeen käynnistymisestä Vaasan kaupunki irtautui hankkeesta. Ison toimijan irtautuminen hankkeesta aiheutti ylimääräistä työtä. Hanke-, toimintasuunnitelma ja budjetti tuli suunnitella ja sopeuttaa uudelleen, tilanteessa, jossa hankkeen olisi pitänyt olla jo vahvasti kehittämistyössä. Myös Vaasan osalta oli tehty turhaakin työtä, koska aloitetut kehittämistoimenpiteet päättyivät. Alkuvaikeuksista huolimatta hanke pääsi vihdoin käyntiin keväällä Toiminta-alue supistui koskemaan Etelä-Pohjanmaata. Nopea käynnistyminen uuden hankesuunnitelman jälkeen mahdollistui osaltaan, koska hanketta oli edeltänyt vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Monet verkostoista olivat jo valmiina ja keskeiset toimijat olivat sisällä hankesuunnitelmassa. Vanhustyön kehittämiskeskus -hanke pääsi monelta osin jatkamaan sitä työtä, joka oli aloitettu aikaisemmin. Hanketoiminta pohjautui vahvasti verkostomaiseen työskentelytapaan. Hankkeen keskeisinä sisältöinä oli vanhuspalvelujen kehittämistyön vahvistaminen osana kunta- 52

54 ja palvelurakenneuudistusta, verkostoja kokoaminen kehittämisteemojen ympärille tukemaan vanhustyön kehittämistä kunnissa, vertaistuen välittäminen, vanhustyön kehittämiseen liittyvien asioiden kartoittaminen ja täydennyskoulutuksen tarpeiden kokoaminen ja välittäminen koulutusorganisaatioille sekä yhteistyön järjestötoimijoiden kanssa. Hanke on toimi Paras -hankkeen suuntaisesti, vaikuttaen käytännön työn näkökulmasta. Hankkeen aikana kehitettiin, vaihdettiin ja siirrettiin erilaisia työkäytäntöjä, kokemuksia ja toimintamalleja, mikä on yhdenmukaistanut käytäntöjä ja siten lisännyt ikäihmisten tasa-arvoisuutta alueella. Kuntarajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä tapahtui. Hankkeen aikana syntyi vanhustyön kehittämistä tukevia verkostoja sekä ylimaakunnallisesti, maakunnallisesti että seutukunnallisesti. Verkostoissa löydettiin yhteisiä kehittämisteemoja ja asioita, jotka ovat osoittautuneet olevan kaikilla aika samanlaisia. Näin luotiin kumppanuutta ja pohjaa yhteistyölle ja laajemmalle yhteiselle toiminnalle. Hyvä kokemus oli myös yhteisten tavoitteiden ja kehittämishaasteiden tunnistaminen. Hankkeen keskeisiksi tuloksiksi voidaan verkostoitumisen lisäksi lukea hankkeeseen valittujen palveluyksiköiden kehittämistyö ja luodut toimintamallit. Vaikka yksikkökohtaista kehittämistyötä ei hankkeen niukoista resursseita johtuen voitu tehdä jokaisessa kunnassa niin verkostojen ja hankkeen kotisivujen toimiessa tiedotuskanavana, uskon että kaikki tehty kehittämistyö hyödyttää useita vanhustyön yksiköitä. Toimintaprosessien kehittäminen ja asiakasprosessien avaaminen toimi konkreettisena apuvälineenä mm. toimintatapojen yhdenmukaistamisessa, johtamisessa, prosessien kehittämisessä, tiedonhallinnassa ja erityisesti henkilöstön perehdyttämisessä. Julkisen sektorin ja järjestötoimijoiden yhteistyönä selkeytti omaishoitajuuden tukemista ja siihen liittyvää työnjakoa ja vastuukysymyksiä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien ennaltaehkäisevän työn malli ja siihen liittyvä tiedonhallinta toimi pohjana jopa valtakunnallisen Ikäneuvotyöryhmän toiminnassa. Hankkeen aikana luotiin myös ikääntyvän päihdepolku ja testattiin ehkäisevän päihdetyön malleja sekä edistettiin puheeksiottamista. Ikääntyvän päihdepolusta tulee 53

55 myös hyvä käytäntö Innokylän sivuille. Hyvän käytännön työn kuvaus on tätä raporttia kirjoitettaessa vielä kesken. Hankkeen aikana tehdyt kyselyt ovat tarkentaneet alueen nykytilaa. Ne ovat antaneet tietoa, jota on voitu hyödyntää palvelujen kokoamiseen ja organisointiin. Laajat henkilöstökyselyt, osaamiskartoitukset ja senioribarometri ovat toimineet strategisen suunnittelun, henkilöstöjohtamisen ja osaamisen strategisen johtamisen tukena. Hankkeen kehittämistyön jatkuvuuden osittainen turvaaminen Ikäkaste II -hankkeen osahankkeessa oli myös keskeinen hankkeen tulos. Hankkeen ja oppilaitosten välinen yhteistyö on syventynyt ja hanke on ollut erittäin suosittu alan opiskelijoiden harjoittelupaikkana, jopa siinä määrin, että kaikkia halukkaita ei ole voitu ottaa. Hanke on välittynyt täydennyskoulutustarpeita oppilaitoksille sekä hankkeen kautta on muutama opiskelija löytänyt aiheen opinnäytetyölleen, joka on puolestaan palvellut kehittämistyötä. Lähtökohdiltaan hanke on ollut haastava niukkojen toiminnallisten ja taloudellisten resurssien, hankealueen laajuuden ja lyhyen toiminta-ajan vuoksi. Hankeaika on ollut kovin lyhyt isoihin muutoksiin ja saavutuksiin. Kehittämistyö laajalla toiminta-alueella on hidasta, koska jo verkostojen syntyminen vie oman aikansa. Laajapohjainen, usean kunnan yhteinen kehittämiskeskus luo kuitenkin pitkällä tähtäimellä mahdollisuuden ja hyvät edellytykset tuottaa alueen asiakkaille tasavertaisia palveluja asuinkunnasta riippumatta. Tämä edellyttäisi kuitenkin pysyviä kehittämisenrakenteita. Hankkeen tulosten ja saavutusten kannalta lyhyt toiminta-aika on riski, joka ei tarjoa riittävästi mahdollisuuksia tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeen laajat tavoitteet ja toimintaympäristön laajuus suhteutettuna hankkeen resursseihin on pakottanut toiminnan keskiön valittujen palveluyksiköiden kehittämistehtävien eteenpäin viemiseen. Hankkeen näkökulmasta kehittämistyö on aikaavievää ja hidasta toteutettuna muun asiakastyön ohella ns. piloteissa. Avainhenkilöiden vaihtuminen ja pidempi poissaolo näkyy myös asioiden eteenpäin viemisessä ja henkilöstön sitoutumisessa kehittämistehtävään. Yksiköissä tapahtuva kehittämistyö on toimintamallien juurtumisen osalta osoittautunut tehokkaimmaksi tavaksi. 54

56 Hankkeen tulosten juurruttaminen ja kehittämistyön jatkumisen varmistaminen on asia, joka oli läsnä jo hankkeen alkumetreiltä lähtien. Toimijoiden sitoutuminen on vahvempaa, mikäli kehittämistyölle tiedostetaan olevan riittävä toiminta-aika ja resurssit. Haasteista huolimatta hankkeen aikana asiakaspalveluyksiköiden kehittämistehtävien toteuttamisessa on näkynyt aito innostus, välittäminen, innovatiivinen ja ennakkoluuloton asenne sekä ylpeyden ja onnistumisen tunne kehittämistyöstä. Vanhustyössä mukana yleensä ne työntekijät, jotka oikeasti haluavat tätä työtä tehdä. Näin ollen työntekijät halukkaita ja valmiita kehittämään vanhustyötä ja laittamaan itsensä ns. likoon ja ajamaan ikäihmisen asioita 55

57 Liite 1 56

58 Liite 2 57

59 58

60 59

61 Liite 3 60

62 61

63 Liite 4 YHTEYSTIEDOT Ikäkeskus Puskantie 31 A Seinäjoki (06) Aikuisneuvola Ala-Kuljun katu 1 B Seinäjoki (06) A-klinikka Törnäväntie Seinäjoki (06) Puhelinaika ma-to klo pe klo Selviämis- ja katkaisuhoitoasema Huhtalantie 53 TG Seinäjoki (06) tai (06) Päihdehoitaja Huhtalantie Seinäjoki (06) IKÄÄNTYVÄN (YLI 65V.) RISKIRAJAT Ikääntyvän miehen alkoholinkäytön riskirajat ovat kaksi annosta/vrk ja seitsemän annosta/vk. Ikääntyvän naisen alkoholinkäytön riskirajat ovat kaksi annosta/vrk ja viisi annosta/vk. On tärkeää muistaa, että riskiraja ei ole sama asia kuin turvaraja ja jo yksikin annos alkoholia joidenkin lääkkeiden kanssa voi aiheuttaa ongelmia. MIETI, VOIKO ASIAKKAAN ONGELMIEN TAUSTALLA OLLA PÄIHTEET, JOS ASIAKKAALLA ESIINTYY SEURAAVIA OIREITA: mielialan muutokset korkea verenpaine, rytmihäiriöt ruokahaluttomuus, vatsavaivat univaikeudet, muistihäiriöt mielialan lasku, ahdistuneisuus ongelmia ihmissuhteissa ja rahaasioissa tapaturma-alttius PÄIHDERIIPPUVUUS (ICD-10) Esiintyy voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää alkoholia. Kyky hallita juomisen aloittamista, lopettamista tai käytettyjä määriä on heikentynyt. Esiintyy vieroitusoireyhtymiä alkoholin käytön vähentyessä tai lopetuksen yhteydessä. Kyky sietää alkoholia (toleranssi) on kasvanut. Keskittyminen alkoholin käyttöön niin, että muut mielihyvän lähteet ja kiinnostuksen kohteet jäävät sivuun ja aika kuluu alkoholin käyttöön ja sen vaikutuksista toipumiseen. Alkoholin käyttö jatkuu haitoista huolimatta. Näistä kriteereistä vähintään kolme on esiintynyt yhtäaikaisesti vähintään kuukauden ajan tai, mikäli yhtämittaiset jaksot ovat kuukautta lyhyempiä, toistuvasti viimeisen vuoden aikana. IKÄÄNTYVÄN PÄIHDEONGELMAISEN VERKOSTOON KUULUVAT MM. Terveyskeskuksen päihdehoitaja A-klinikan työntekijä Hoitava lääkäri Asiakkaan omainen Lisäksi voidaan kutsua mm. kotihoidon työntekijä, seurakunnan diakoniatyöntekijä 62