Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
|
|
|
- Petri Kyllönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
2 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Internetin protokollapino 3. Katse kohti tulevaisuutta Luento pohjautuu Tuomas Auran aloitusluentoon kurssilla T
3 INTERNET YLHÄÄLTÄ ALAS 3
4 Asiakas (käyttäjä, työasema ja selainohjelma) Nettiselailu Palvelin (palvelinkone ja -ohjelma) Internet Asiakas/palvelin-malli Nimiarvaruus: URL esimerkki.html on resurssi 4
5 Tiedon muoto Tietokoneiden käsittelemä tieto on määrämuotoista Esim. HTML = hypertekstin merkintäkieli <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> </head> <body> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <p>tämä on erittäin yksinkertainen webbisivu.</p> Sivun esimerkki.html lähdekoodi <div><img src=" alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 5
6 Protokolla Tiedon siirtoon palvelimen ja asiakkaan välillä pitää sopia yhteyskäytäntö eli protokolla: lähetettävät viestit ja niiden otsakkeet tilakone: kuka lähettää mitä ja milloin tiedon muoto siirtotie Esim. HTTP = hypertekstin siirtoprotokolla Protokollista sovitaan standardointiorganisaatioissa: IETF, W3C, Oasis, ISO, IEEE, 3GPP, ITU, 6
7 Protokolladroidi Toinen merkitys sanalle protokolla sosiaalisen kanssakäymisen säännöstö Tavattaessa kätellään Kysymykseen vastataan Tuntemattomat esitellään toisilleen Tarkoitus sama, konteksti eri Ennalta sovittu toimintatapa, jota noudatetaan määritellyssä tilanteessa 7
8 Protokolla kannattaa noudattaa I d call on Anna if she d only broken the law, but she broke the rules. 8
9 Selaimelta palvelimelle: HTTP GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: 300 Connection: keep-alive Palvelimelta selaimelle: HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive Content-Type: text/html HTTP-pyyntö HTTP-pyynnön otsakkeet HTTP-vastaus HTTP-vastauksen otsakkeet Tyypillinen asiakas/palvelin- <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> protokollan </head> <body> rakenne: pyyntö <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <p>tämä on erittäin ja yksinkertainen vastaus webbisivu.</p> <div><img src=" Data(HTML) alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 9
10 Selaimelta palvelimelle: HTTP GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: Host: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate HTTP-pyynnön Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: 300 otsakkeet Connection: keep-alive Palvelimelta selaimelle: HTTP-pyyntö GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive Content-Type: text/html User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/ HTTP-vastaus Accept:text/html,application/xhtml +xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 HTTP-vastauksen Accept-Language: Tyypillinen en-us,en;q=0.5 otsakkeet Accept-Encoding: asiakas/palvelin- gzip,deflate Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> protokollan </head> <body> Keep-Alive: rakenne: <!-- Tämä on kommentti, se 300 pyyntö ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> Connection: <p>tämä erittäin ja yksinkertainen vastaus keep-alive webbisivu.</p> <div><img src=" Data(HTML) alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 10
11 Selaimelta palvelimelle: HTTP/1.x 200 OK HTTP GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Date: Mozilla/5.0 Thu, (Windows; 21 Jan U; Windows 2010 NT 6.1; 12:57:12 en-us; rv: ) Gecko/ GMT Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: Server: gzip,deflate Apache/ (Unix) HTTP-pyynnön PHP/4.4.7 DAV/ Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j otsakkeet Connection: keep-alive Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30 Palvelimelta selaimelle: Accept-Ranges: bytes HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Keep-Alive: Apache/ (Unix) timeout=15, PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ max=100 OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive Keep-Alive Content-Type: text/html HTTP-pyyntö HTTP-vastaus HTTP-vastauksen otsakkeet Content-Type: Tyypillinen text/html asiakas/palvelin- <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html <!DOCTYPE xmlns=' html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' xml:lang='fi'> ' <html <head> xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> protokollan </head> <title>esimerkki</title> <body> </head> rakenne: pyyntö <body> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <p>tämä on erittäin ja yksinkertainen vastaus <h1>otsikko</h1> webbisivu.</p> <div><img <p>tämä on src=" erittäin yksinkertainen webbisivu.</p> Data(HTML) alt="aalto-yliopiston <div><img src=" logo"/></div> </body> alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </html> </body> </html> 11
12 HTTP HTTP eli Hypertext transfer protocol Hyperteksti on nimitys tekstille, jossa on hyperlinkkejä, käytännösä HTML/XML tässä yhteydessä HTTP yli voidaan sinänsä siirtää mitä tahansa,protokolla vain kehystää tiedon Kuvia Videoa Suoritettava ohjelma HTTP ei tarjoa virheenkorjausta, se olettaa että virheet korjataan ylä- tai alapuolella Protokolla on muotoa pyyntö-vastaus Pyyntö sisältää kaikki vastauksen muodostamiseen tarvittavat tiedot ja toiveet Asiakas toivoo, että palvelin vastaa pyyntöön 12
13 Siirtoprotokolla Kuinka HTTP-protokollan viestit siirretään asiakkaan ja palvelimen välillä? Vastaus: HTTP käyttää viestien siirtoon TCP-protokollaa 13
14 TCP:n tarjoama palvelu TCP toteuttaa kaksisuuntaisen tavuvirran asiakkaan ja palvelimen välillä Palvelin odottaa yhteyksiä; asiakas avaa yhteyden Kumpikin kirjoittaa ja lukee tavuja virrasta Asiakas 80 GET /~jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.x 200 OK Internet Palvelin Palvelut on numeroitu: HTTP-palvelinohjelma odottaa yhteyksiä porttinumerossa 80 Telnet-ohjelmalla TCP:tä voi käyttää käsin 14
15 Protokollapino ja rajapinnat Miten TCP siirtää tavuvirran asiakkaan ja palvelimen välillä? Vastaus: TCP jakaa tavuvirran lohkoihin ja lähettää lohkot IP-paketeissa Protokollat muodostavat pinon, jossa kukin käyttää alemman kerroksen palveluja HTTP kayttää TCP:tä, TCP käyttää IP:tä Kerrosten välillä on rajapinta Jokainen kerros huolehtii omasta leiviskästään Kerros voidaan vaihtaa ilman että TCP Socket API ohjelmointirajapinta sovelluksia varten 15
16 Pinon pohja Protokollapinon alimmaisena on asioita, joita opitaan fysiikantunneilla Niihin ei kauheasti mennä tällä kurssilla 16
17 TCP:n toteutus Asiakas IP-paketteja Palvelin kolmen paketin kättely SYN ACK data SYN- ACK kaksisuuntainen tavuvirta paloiteltuna pakettehin data data Internet 17
18 IP:n tarjoama palvelu IP siirtää tietopaketteja kahden Internettiin yhdistetyn koneen (host) välillä Paketin koko yleensä alle 1500 tavua Kullakin koneella on IP-osoite Esim (IPv4) tai 2001:0db8:85a3:0000:0000:8a2e:0370:7334 (IPv6) Periaate: Jokaisella koneella on oma IPosoite ja mikä tahansa kone voi lähettää paketteja mille tahansa koneelle Erillinen DNS-hakemistopalvelu muuttaa nimiä ( osoitteiksi 18
19 Paketit verkossa Esimerkin paketit (Wireshark): 19
20 Asiakaskone löytää lähimmän reitittimen ja saa oman IPosoitteen automaattisesti DHCP-protokollalla IP-reititys Reitittimet kuljettavat IP-paketteja vastaanottajan IP-osoitteeseen Internet Kunkin koneen tarvitsee tietää vain oma lähin reititin Luottamus muihin reitittimiin saa järjestelmän toimimaan. Reitittimien pitää tietää millä puolella mikin verkon osa on 20
21 Linkkikerroksen palvelu Miten asiakas- ja palvelinkone siirtävät IPpaketin lähimmälle reitittimelle? Miten reititin siirtää tiedon seuraavalle reitittimelle? Miten tavut koneen muistista lähetetään fyysisenä signaalina? Vastaus: Linkkikerros toteuttaa IP-pakettien siirron fyysisen linkin yli Langaton lähiverkko IEEE ADSL Kytketty Ethernet IEEE
22 Linkkikerroksen toteutus Linkkikerros siirtää IP-paketteja fyysisen siirtotien kuten radioyhteyden, kuparikaapelin tai kuidun yli Kone tai reititin liittyy linkkiin verkkokortilla, jolla on MAC-osoite IP-paketit kapsuloidaan kehyksiin Kehysten bitit koodataan fyysiseksi signaaliksi Linkkikerroksen toteutuksia: Ethernet, WLAN,GPRS DSL, kaapelimodeemi MPLS, ATM 22
23 Verkko Linkkikerros muodostaa yhteyksiä kahden pisteen välille Kun pisteet ovat yhteydessä yli kahteen muuhun pisteeseen, syntyy verkko, kuten esimerkiksi Internet Internetissä IP-protokolla huolehtii siitä, että yhteydet yhdistyvät verkoksi 23
24 KUVA 24
25 Selaimelta palvelimelle: HTTP GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: 300 Connection: keep-alive Palvelimelta selaimelle: HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive Content-Type: text/html <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> </head> <body> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <p>tämä on erittäin yksinkertainen webbisivu.</p> <div><img src=" alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 25
26 Asiakas (käyttäjä, työasema ja selainohjelma) Nettiselailu Internet sivu jotime/esimerkki.html kuva img/aalto-logo-3-fi.gif 26
27 Selaimelta palvelimelle: GET /style_aaltofi/img/aalto-logo-1-fi.gif HTTP/1.1 Host: HTTP User-Agent:Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept:image/png,image/*;q=0.8,*/*;q=0.5 Accept-Language:en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate Accept-Charset:ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive:300 Connection:keep-alive Referer HTTP-pyyntö HTTP-pyynnön otsakkeet HTTP/ OK Date:Thu, 21 Jan :40:19 GMT Server:Apache/2.2.3 (Red Hat) Last-Modified:Mon, 21 Dec :04:52 GMT Etag:"3bb b3e6951cd00 Accept-Ranges:bytes Content-Length:2098 Cache-Control:max-age=3600 Expires:Thu, 21 Jan :40:19 GMT Content-Type:image/gif HTTP-vastaus HTTP-vastauksen otsakkeet ```...pppppp...`...o.p x...p...e...!...,...k...'.di.h..l..p,.tm.x.....ph,...r..d.p.`.ed"..v..z.`.e3...4f....%x...>..u6.i..g.ld.y. 2.x#...H...".x.=...t..8 Q...."...AU.d^)E.p...%..J{..^...0p... \.;^...xq...y)..w.%-.,...!..:...dmvf.&...p...m...y 1..e...r.x *..*+...H..y.}...K2:.8!K...Z...X...f.GL(\...V\...6T. Data(GIF) }1..(.Q1..P..5..*.B= b%...\[.y...g,1...1./...d.)u.0...j.tq7...jq&8...h;q...%]..._.i..0.z..{.=.c.(xs...w.....b.~...d*.p.>...sv...c 27
28 Binääridataa Formaatti on tiedon tallennuksen vastine protokollalle: sääntö siitä, miten tieto tallennetaan ja luetaan. Aalto-yliopiston logo on piirretty kuva (ei valokuva) joten se kannattaa tallentaa GIF tai PNG-formaatissa. Graphics Interchange Format eli GIF on binääriformaatti 28
29 Tunniste Kuvan koko ja taustaväri Käytetyt värit Kuvan alun sijainti Varsinainen kuvadata (pakattuna) Logossa on paljon valkoista ja isoja samanvärisiä alueita, joten se pakkautuu hyvin. 451x75 = pikseliä Tiedostossa on 2098 tavua 29
30 Äärellinen tarkkuus Multimedia voidaan tallettaa tietokoneeseen vain äärellisellä tarkkuudella. Tietoa talletettaessa käytetään usein hyväksi tietoa ihmisen aisteista 30
31 Scalable Vector Graphics <?xml version="1.0" standalone="no"?> <!DOCTYPE svg PUBLIC "-//W3C//DTD SVG 1.1//EN" " svg11.dtd"> <svg width="100%" height="100%" version="1.1" xmlns=" <rect width="300" height="100" style="fill:rgb(0,0,255);stroke-width:1; stroke:rgb(0,0,0)"/> </svg> Tallennetaan vain tieto muodosta, ei yksittäisiä pikseleitä Tuki vajavaista (esim. PowerPoint, vanhat IEselaimet) SVG on XML-pohjainen formaatti, kuten XHTML 31
32 INTERNET-PROTOKOLLAPINO 32
33 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Asiakas/palvelinsovellukset ja monenväliset palveluarkkitehtuurit Tiedonsiirto päästä päähän, Internetin yli (end to end) Tiedonsiirto yhden linkin yli 33
34 Nimiavaruudet Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Sähköpostiosoite, URL, DNS-nimi, jne. IP-osoite ja porttinumero IP-osoite MAC-osoite 34
35 Viestien muoto Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Pyynnöt ja vastaukset Siirtokerros: TCP, UDP,... Yhteys Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Paketit Kehykset 35
36 Toteutus ja rajapinnat Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Socket API Siirotokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Laiteajurirajapinta Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Tyypillinen toteutus: Prosesseina käyttäjätilassa Käyttöjärjestelmän ytimessä Verkkokortin firmware ja rauta 36
37 Tiimalasimalli Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Socket API Laiteajurirajapinta Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Rajapinnat tekevät uusien sovellusten ja linkkityyppien lisäämisen helpoksi Alun perin vain yksi verkkokerroksen protokolla ja kaksi siirtokerroksen protokollaa 37
38 Lähitulevaisuudessa sovelluskerrosta siirto- ja verkkokerrosta Institut Eurecomin mainos vierailevina tähtinä linkkikerrosta tietoturvaa televerkko, GSM, UMTS ja miljoona muuta lyhennettä 38
Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Sisältö 1. Mitä Internet on syönyt 2.Internetin protokollapino 3.Katse kohti tulevaisuutta
Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Internetin protokollapino 3. Katse kohti tulevaisuutta
Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Outline 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Esimerkki median tallentamisesta tietokoneelle 3. Sovelluskerros
Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines
Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines
Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Kurssi takaperin 3. Synteesipohdittavaa kurssin
WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>
WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS Tancred Lindholm T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Luennon sisältö 1. Socket-rajapinta 2. HTTP: Miten edellisen luennon viestit siirtyvät
Sovellukset Interne.ssä
Sovellukset Interne.ssä Jyry Suvilehto Herkkuja varaste7u Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaavista kalvoista Rakenne 1. Kertausta ja historiaa 2. Mitä tapahtuu kun lähetetään Noppa- uu.nen Web 2.0
Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort
Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Mitä tässä toteutuksessa jäi vähemmälle Kertausta Kysykää
Taustaa. CGI-ohjelmointi
Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen
Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.
Miten Internet toimii?
Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu
Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
Tietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
OSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,
Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS Sasu Tarkoma Kalvot perustuvat Tancred Lindholmin kalvoihin Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Socket (pistoke)-rajapinta 2. HTTP:
Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
Miten Internet toimii? WWW-sivu Nixu International Nixu Oy Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen
Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best
Tietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
Sovellukset Internetissä
Sovellukset Internetissä Jyry Suvilehto Herkkuja varastettu Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaavista kalvoista Rakenne 1. Kertausta ja historiaa 2. Mitä tapahtuu kun lähetetään Noppa-uutinen Web
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
Tiedon esitys tietokoneessa. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Tiedon esitys tietokoneessa Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Kurssin loppupuolen rakenne 2. Tiedon binääriluonne AD-muunnos 3.
Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012
Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys
Siltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko
1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun
Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset
Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
S-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
Kertausluento. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Kertausluento Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Kurssin luennot Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Tancred Lindholm Sovelluskerros:
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Kertausta 2. Linkkikerros 3. Tiedonsiirron perusteet Osa
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys
TCP/IP-protokollat ja DNS
TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2
Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016
Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot
Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi
TCP/IP-protokollapino. Verkkokerros ja Internetprotokolla. Sisältö. Viime luennolla. Matti Siekkinen
TCP/IP-protokollapino Matti Siekkinen T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros:
Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
Web-sovellusten testaus
Web-sovellusten testaus Testityypit web-sovellukselle Toiminnallisuus Yhteensopivuustestaus Käytettävyys Suorituskykytestaus Tietoturvatestaus Rajapintojen testaaminen GET -pyyntö REQUEST: GET http://www.cybercom.com:80/
TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla
TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS Tancred Lindholm ja Sasu Tarkoma Johdatus T-110.2100 tietoliikenteeseen Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 kevät 2010 Luennon sisältö 1. Socket-rajapinta
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
Tietoliikenneohjelmointi. v. 0.01
Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat
TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO
TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 27.9.2001 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
Luento 1. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi
CT30A3200 - WWW-sovellukset Luento 1 Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi linkki Kalvot Arto Hämäläisen kalvojen pohjalta 1 Jouni Ikonen CT30A3200 WWW-sovellukset Tämän luennon aiheet: Kurssin yleiset asiat
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2003 Luennot Liisa Marttinen 1/13/2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 17.1.2017 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark (Verkkosovellukset)
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov syksy 2003 Luennot Liisa Marttinen 12.8.2003 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava
TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Tietoliikenne- ja tietoverkkontekniikan laitos
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI-kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
Laitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
ATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.
Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia
Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
Tietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen
Antti Vähälummukka 2010
Antti Vähälummukka 2010 TCP/IP (Transmission Control Protocol / Internet Protocol) on usean Internet-liikennöinnissä käytettävän tietoverkkoprotokollan yhdistelmä. IP-protokolla on alemman tason protokolla,
Tietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2010 Sasu Tarkoma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Perustuu Liisa Marttisen luentokalvoihin. Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa
3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP
3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.
Salausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
SSH Secure Shell & SSH File Transfer
SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden
Salaustekniikat. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Salaustekniikat Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Luennon sisältö 1. Tietoturvan tavoitteet 2. Kryptografia 3. Salattu webbiyhteys 2 Tietoturvan tavoitteet Tietoturvatavoitteita:
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end lta lle looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle I-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän hyvä, sitä
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2002 Luennot Liisa Marttinen 13.1.2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit
2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
Tietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2009. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2005 / 2008 tutkintovaatimukset)
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
ICMP-sanomia. 3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol)
3. IP-kerroksen muita protokollia ja mekanismeja ICMP (Internet Control Message Protocol) ARP (Address Resolution Protocol) DHCP (Dynamic Host Configuration Protocol) CIDR (Classless InterDomain Routing)