Luento 1. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 1. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi"

Transkriptio

1 CT30A WWW-sovellukset Luento 1 Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi linkki Kalvot Arto Hämäläisen kalvojen pohjalta 1 Jouni Ikonen

2 CT30A3200 WWW-sovellukset Tämän luennon aiheet: Kurssin yleiset asiat web-sovellukset yleisellä tasolla HTTP-protokollasta Web-sivun perusrakenne (XHTML) Johdanto tyylikirjastojen (CSS) käyttöön Jouni Ikonen 2

3 Kurssikuvaus Laajuus Tavoitteet Sisältö Edellytykset 7 op Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija WWW-ohjelmointitekniikoihin, - arkkitehtuureihin ja -toteutusvälineisiin. Opintojakso tarjoaa opiskelijalle valmiudet suunnitella ja toteuttaa vuorovaikutteisia WWW-sovelluksia, huomioiden erilaiset tavat sovellusten käyttöön. WWW-sovellusten arkkitehtuurit ja standardit. Ohjelmointikielet ja rajapinnat vuorovaikutteisten asiakas- ja palvelinsovellusten luontiin (esim. JavaScript, PHP, Ajax). WWW-sovellusten sisällön tehokas hallinta ja julkaisu (tietokannat, RSS, julkaisujärjestelmät). CT60A0200 Ohjelmoinnin perusteet, CT30A2002 Tietoliikennetekniikan perusteet. Suositellaan CT60A4301 Tietokannat. Suoritustavat Luentoja 14 h, harjoituksia 12 h, kotitehtäviä, 1. periodi. Luentoja 14 h, harjoituksia 14 h, kotitehtäviä, 2. periodi. Virtuaalitehtävät 21 h, harjoitusten teko 39 h, periodi. Harjoitustyö 61 h, demonstrointitilaisuus 7 h, 3. periodi. Kokonaismitoitus 182 h. Arvostelu 0-5. Jatkuva arviointi (kotitehtävät ja tuntikuulustelut) 20 %. Harjoitustyö 80 %. Jouni Ikonen 3

4 Käytännön asioita Kaksi harjoitustyötä Aktiivisuus: Etukäteen tekemällä, harjoituksissa olemalla, tuntikuulusteluista saa pisteitä loppuarvosanaan.tarkemmat ohjeet assistentilta. Vastaanottoaika: Jouni Ikonen ma 13-14, huone 2514, jikonen lut.fi Antti Knutas ma 15-16, huone 2517, aknutas lut.fi Jouni Ikonen 4

5 Kurssin aiheet WWW-sovellukseen osat yleisellä tasolla Sivuston rakenne ja ulkoasu Rakenne kuvataan XHTML merkkauskielen mukaisesti Sivun ulkoasu määritellään Cascading style sheet (CSS) tyylikirjastoilla Erilaiset tavat luoda dynaamisia www-sovelluksia Asiakasohjelmassa (www-selaimessa) ajettava Javascript WWW-palvelimella suoritettavat dynaamiset sivut ja ohjelmat ja skriptit, esimerkkikielenä PHP Ajax, RSS-syötteet Jouni Ikonen 5

6 Kurssin aiheet / 2 HTML / XHTML, XML, CSS, DOM, JavaSript, kirjastot (JQuery, JSON), javascript debugging, Web - palvelimet Skaalautuvuus, optimointi, Web-framworks, Web sivujen arviointi, APIt - Paikkasidonnaiset palvelut Jouni Ikonen 6

7 Kurssin aiheet Kurssin jälkeen opiskelijan tulisi osata luoda hyvärakenteisia WWW-sivuja XHTML-muodossa, käyttäen ulkoasun määrittelyyn CSS-tyylikirjastoja lisätä dynaamisuutta sivuihin selainohjelmassa ajettavalla JavaScript-koodilla kehittää WWW-palvelimella suoritettavia, selainohjelmalla käytettäviä, sovelluksia, jotka keräävät tietoa käyttäjältä sivun lomakkeiden avulla hyödyntää tietokantaa WWW-sovelluksen tietovarastona parantaa WWW-sovelluksen interaktiivisuutta Ajax-nimen alle niputettujen tekniikoiden avulla julkaista tehtyjä sivuja RSS-syötteitä hyödyntäen Jouni Ikonen 7

8 WWW-sovellus yleisellä tasolla Päätelaitteen käyttäjä määrittelee ohjelmansa (www-selain) käyttöliittymän avulla, mitä tietoa haluaa saada osoitepalkki, hyperlinkit, lomakkeet Asiakasohjelma lähettää käyttäjän pyynnön palvelimelle käyttäen sovittua protokollaa Palvelin suorittaa pyynnön ja hakee pyydetyn resurssin käyttämästään tietovarastosta Palvelin palauttaa pyydetyn resurssin (sivu, kuva, video,...) takaisin asiakasohjelmalle Haettu tieto näytetään päätelaitteen käyttäjälle käyttöliittymän kautta Jouni Ikonen 8

9 WWW-sovellus yleisellä tasolla <?php if ($_POST['foo'] > bar ) { mysql_query("select * FROM foo"); }?> Käyttöliittymä (selain) palvelin Käyttäjä tietovarasto Jouni Ikonen 9

10 Web-sovellus yleisellä tasolla, asiakasohjelmat Yleisimmin käytettäviä asiakasohjelmia on tietokoneiden graafiset wwwselaimet IE, Firefox, Opera, Safari, Chrome,... Pienten päätelaitteiden käyttö selailussa lisääntyy laitteiden ja tietoliikenneyhteyksien kehittyessä puhelinten ja PDA-laitteiden selaimet (WAP- ja XHTML-) Lisäksi käytössä myös pelkästään tekstimuotoisia asiakasohjelmia lynx, links,... Hyviä web-sivuja voidaan käyttää näillä kaikilla Jouni Ikonen 10

11 WWW-sovellus yleisellä tasolla, palvelin Palvelimen tehtävänä on kuunnella asiakasohjelmien pyyntöjä ja palauttaa pyydetyt resurssit takaisin asiakasohjelmalle, mikäli asiakasohjelma tai sen käyttäjä on oikeutettu niitä saamaan Palvelin hakee pyydetyn tiedoston tiedostojärjestelmästä Sivu voidaan muodostaa dynaamisesti pyynnön perusteella, mikäli palvelinohjelmiston yhteydessä on käytössä palvelinpuolen skriptejä ja ohjelmia Tietolähteenä nämä palvelimella suoritettavat ohjelmat voivat tiedostojärjestelmän lisäksi tietokantaa Jouni Ikonen 11

12 Yhteydet asiakkaan ja palvelimen välillä, HTTP-protokolla WWW-selaimen ja -palvelimen välisessä kommunikoinnissa käytetään Hypertext Transfer Protocol -protokollaa (HTTP) kyseessä on tekstimuotoinen sovelluskerroksen tilaton pyyntö-vastaus -protokolla asiakasohjelma (selain) lähettää pyynnön palvelimelle palvelin palauttaa vastauksena tilaviestin ja pyydetyn resurssin (www-sivu, kuva, muu tiedosto) virheelliseen kyselyyn tulee vastauksena kuvaava virhekoodi (404 Not found, 403 Forbidden,...) Jouni Ikonen 12

13 Yhteydet asiakkaan ja palvelimen välillä, HTTP-protokolla Osoitteina käytetään HTTP URL http_url = "http:" "//" host [ ":" port ] [ abs_path [ "?" query ]] http: - HTTP-protokolla host - palvelin port - valinnainen portti (oletuksena 80) abs path - resurssin sijainti palvelimella query -?-merkillä erotettu osuus sisältää resurssille välitettävän kyselytiedon esim. http: - kertoo käytettävän protokollan (HTTP) - halutun resurssin tarjoava palvelin /kurssit/07-08/ct30a5100/lectures.html - haluttu resurssi esimerkissä selain käyttää oletusporttia 80. Myös kyselyosuus on tyhjä. Jouni Ikonen 13

14 HTTP-pyyntö ja -vastaus GET /kurssit/07-08/ct30a5100/lectures.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/ Connection: close HTTP/ OK Date: Thu, 09 Mar :55:03 GMT Server: Apache/ (Debian GNU/Linux) Last-Modified: Sun, 12 Jun :17:44 GMT ETag: "71d77de-60c-42ac27e8" Accept-Ranges: bytes Content-Length: 1548 Content-Type: text/html; charset=iso Via: 1.1 X-Cache: MISS from Connection: close <html>... Jouni Ikonen 14

15 HTTP-pyyntö ja -vastaus Kun selain on saanut palvelimelta vastauksena pyytämänsä sivun, se parsii sivun rakenteen ja lähettää uudet pyynnöt palvelimelle kaikista sivulla esitettävistä kuvista ja muista objekteista Palvelin lähettää jokaiseen kyselyyn vastauksina edellisen kaltaiset otsikkotiedot ja kysytyn resurssin Resurssin tyyppi ilmaistaan vastausviestin otsikkokentässä (Contenttype) Jouni Ikonen 15

16 HTTP-pyyntö ja -vastaus esim. kuva Pyyntö: GET /images/toppic_fin HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/ Connection: close Vastaus: HTTP/ OK Date: Thu, 09 Mar :23:19 GMT Server: Apache/ (Debian GNU/Linux) PHP/ Content-Location: toppic_fin.jpg Vary: negotiate TCN: choice Last-Modified: Fri, 03 Jan :25:06 GMT ETag: "10249a09-78a2-3e1556f2; a" Accept-Ranges: bytes Content-Length: Connection: close Content-Type: image/jpeg <kuvadata> Jouni Ikonen 16

17 Staattinen vs. dynaaminen resurssi WWW-palvelimella olevat resurssit voivat olla staattisia tai dynaamisia staattinen resurssi on kyselystä toiseen samanlainen, muuttuu vain ylläpitäjän editoimana dynaaminen taas vaihtelee riippuen osoitteessa?-merkin jälkeen tulevista tai otsikkotiedoissa määritellyistä kyselytiedoista ja niiden vaikutuksesta resurssin luomiseen (kts. esimerkki) mikäli resurssin käyttämän tietolähteen (esim. tietokanta) sisältö muuttuu Tällä kurssilla olemme erityisesti kiinnostuneita erilaisista dynaamisista resursseista käydään kuitenkin staattisten sivujen perusajatukset ensin Jouni Ikonen 17

18 Staattinen vs. dynaaminen resurssi Seuraavassa esimerkissä näytetään, miten sivun sisältö muuttuu, kun haettavalle resurssille, testi.php -skriptille, annetaan osoitteessa syötteenä nimi -niminen muuttuja, jonka arvo vaihtelee esim. HTML-lomakkeiden tiedot välitetään tällä tavoin, mikäli käytetään GETmetodia (lisää lomakkeista ja niiden käsittelystä myöhemmillä luennoilla) testi.php: <?PHP print "Hello ". $_GET["nimi"]. "!";?> Jouni Ikonen 18

19 Staattinen Dynaaminen Jouni Ikonen 19

20 Sivun perusrakenne, XHTML The Extensible Hypertext Markup Language on nimensä mukaisesti merkkauskieli XHTML-tiedosto on tekstitiedosto koostuen sisäkkäisistä elementeistä Elementti alkaa merkkaustagilla (esim. <h1>), jonka jälkeen tulee elementin sisältö (esim. Sivun otsikko), ja lopuksi elementin päättävä tagi (</h1>) <h1>sivun otsikko</h1> mikäli elementti voidaan määritellä yhdellä tagilla (esim. kuva), aloituselementti päätetään muotoon />, esim. <img alt= kuvaus src= kuva.jpg /> Elementti voi sisältää sisällään muita elementtejä XHTML korvaa aikaisemman HTML 4 määrityksen Kannattaa tehdä sivuista XHTML standardin mukaisia oikeellisuuden ja yhteensopivuuden takia Jouni Ikonen 20

21 Historiaa, HTML:n versiot Internet Engineering Task Force (IETF) julkaisi ensimmäisen HTMLversion vedoksena 1993 HTML 2.0 julkaistiin RFC:nä 1995 HTML (W3C) HTML (W3C) HTML (W3C) XHTML 1.0 vuonna 2000 XHTML 1.1 vuonna 2001 XHTML 2.0 (W3C Working Draft 26 July 2006) working group closed 2010 => HTML 5 Nykytilanne XHTML ja HTML 5 käytössä. XHTML on kova juttu koska se edellyttää oikeaa syntaxia => netti on täynnä sivuja, joiden syntaksi on sinne päin, jolloin ne näytetään erilailla eri selaimilla Käyttäkää XHTML:ää myös html 5:n kanssa! Jouni Ikonen 21

22 Historiaa, HTML:n viimeiset versiot Tiedoston HTML-versio ja sen tarkempi määritys kerrotaan tiedoston ensimmäisellä rivillä. HTML 4.01 sisältää seuraavat määritykset (nämä tiedot ihan vaan viitteenä, käytetään XHTML-versioita) HTML 4.01 Strict DTD sisältää vain elementtejä ja attribuutteja, jotka eivät ole "paheksuttuja (deprecated). Kehyksiä ei sallita. <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01//EN" "http://www.w3.org/tr/html4/strict.dtd"> The HTML 4.01 Transitional DTD kaiken Strict DTD:stä :n mukaan "paheksutut" elementit ja attribuutit. <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN" "http://www.w3.org/tr/html4/loose.dtd"> The HTML 4.01 Frameset DTD sisältää kaiken edellisestä + kehykset <!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 4.01 Frameset//EN" "http://www.w3.org/tr/html4/frameset.dtd"> Jouni Ikonen 22

23 XHTML-versiot ja määritykset Tiedoston XHTML-versio ja sen tarkempi määritys kerrotaan tiedoston alussa heti XML-määrityksen (jos on lisätty) jälkeen <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-strict.dtd"> XHTML 1.0 Strict on XML-versio HTML 4.01 strict:stä, ei salli ulkoasun määrityksiä (esim. fontin HTML-koodissa määrittelevä <font> ja monet muut on poistettu) <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-transitional.dtd"> XHTML 1.0 Transitional on XML-muotoinen siirtymävaiheen HTML 4.01:n johdannainen, joka hyväksyy ulkoasun määrityksiä myös suoraan tagiin <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Frameset//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-frameset.dtd"> XHTML 1.0 Frameset on XML-versio HTML 4 Frameset:sta Jouni Ikonen 23

24 XHTML-sivun vaadittu perusrakenne XHTML sisältää peruselementtejä, jotka tulisi olla kaikissa XHTML-sivuissa mukana edellisellä kalvolla ollut dokumenttityypin määritys <html></html> -elementti sisältää koko HTML-sivun, muut elementit tulevat sen sisälle <head></head> sisältää otsikkotiedot, joita ei näytetä selaimen ikkunassa, paitsi vaadittu <title>selainohjelman osoitepalkissa näkyvä otsikko</title> <body></body> sisältää viestin rungon eli sisällön, joka näkyy selaimen ikkunassa Jouni Ikonen 24

25 XHTML-sivun vaadittu perusrakenne <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" "http://www.w3.org/tr/xhtml1/dtd/xhtml1-strict.dtd"> <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"> <head> <title>otsikkopalkin otsikko</title> <meta http-equiv="content-type" content="text/html; charset=iso " /> </head> <body> </body> </html> Jouni Ikonen 25

26 XHTML-peruselementit vaadittujen lisäksi XHTML:n peruselementteihin kuuluu otsikkotagit <h1></h1>... <h6></h6> <p>kappaleiden määritys</p> ja rivin-<br /> vaihdot <!-- Kommentit, joita ei näy sivun ulkoasussa --> Sivun yhteydessä näytettävä <img alt="vaihtoehtoinen teksti" src="kuva.jpg /> <a href="toinensivu.html">linkit toiselle sivulle</a> kahdessa viimeisessä elementissä on myös mukana attribuutti (ensimmäsessä näytettävän kuvan osoite, toisessa linkin kohdeosoite) Rivinvaihdossa ja kuvanliitoselementissä ei ole elementin päättävää tagia, joten tagi päätetään /> -muotoisesti Jouni Ikonen 26

27 XHTML:n muotoilutagit XHTML sisältää tekstin muotoiluun on erilaisia tageja, kuten <strong>lihavoinnin</strong>, <i>kursiivin</i> jne. CSS-tyylikirjastojen käyttö on syrjäyttänyt viimeisimmissä määrityksissä tietyt muotoilutagit, ja sen vuoksi ne eivät ole sallittuja tiukimmissa XHTML-tyyppimäärityksissä Esim. alleviivausta ei hyväksytä Strict-määrittelyssä Suuntauksena on, että XHTML-elementeillä kuvataan sivun rakennetta ja sisältö, ja CSS määrittelee esitystavan Jouni Ikonen 27

28 XHTML:n muotoilutageja Tagi Kuvaus <b> lihavoitu <big> suurennettu <em> korostettu <i> kursiivi <small> pieni <strong> vahvennettu <sub> alaindeksi <sup> yläindeksi <ins> täydennetty teksti <del> poistettu teksti Jouni Ikonen 28

29 HTML:n muotoilutageja <code> tietokoneen koodia <kbd> näppäimistöltä kirjoitettavaa tekstiä <samp> esimerkkikoodia <var> muuttuja <pre> esimuotoiltu teksti Monet elementit eivät kuvaa pelkästään muotoilua (toisin kuin esim. b) vaan kertovat tekstin tyypin samalla (esim. käyttöohjeessa kyseessä on <kbd>näppäimistöltä kirjoitettava teksti</kbd> ) Jouni Ikonen 29

30 Eroja ja rajoituksia XHTML:n versioissa Strict-määrityksessä kiellettyjen paheksuttujen elementtien ja attribuuttien toiminnot on toteutettavissa paremmin toisella tavalla esim. CSS-tyylien avulla tapahtuva muotoilu on Strict:ssä syrjäyttänyt tietyt elementit (esim. <font></font>, <u>alleviivaus</u>, <s>yliviivattu</s> tai <center></center> eivät ole sallittuja Strict määrityksessä) Transitional on nimensä mukaisesti siirtymävaiheen määritys, jossa kuitenkin näitä laajasti käytettyjä elementtejä saa poikkeuksellisesti käyttää yleisesti ottaen nämä eivät kuitenkaan kuulu XHTML:ään XHTML ei hyväksy myöskään kehyksiä muuten kuin Frameset DTD:tä käytettäessä kehyksistä ollaankin pyrkimässä eroon WWW-sivuissa, koska ne aiheuttavat vaikeuksia kirjanmerkkauksissa ja tietyissä selaimissa Jouni Ikonen 30

31 XHTML-sivun oikeellisuus XHTML-sivun oikeellisuuden voi tarkistaa osoitteessa: sivun voi syöttää tarkistussovellukselle antamalla osoitteen tai lähettämällä tiedoston sivun versio tulee olla mainittu sivun ensimmäisellä rivillä, muuten oikeellisuuden tarkastus epäonnistuu jo siinä Oikeellisuus varmistaa, että standardia tukevat selaimet näyttävät sivun kuten on tarkoitettukin Jouni Ikonen 31

32 Muita XHTML:n sääntöjä sisäkkäiset XHTML-elementit tulee olla oikein päin <b><i>this text is bold and italic</b></i> (väärin) <b><i>this text is bold and italic</i></b> (oikein) XHTML-dokumenttien tulee olla hyvin muotoiltu <html> <head>... </head> <body>... </body> </html> Tagien nimet tulee olla kirjoitettu pienillä kirjaimilla XML:ssä (jollainen XHTML-dokumenttikin on), <tagi> ja <TAGI> tarkoittavat eri asiaa, XHTML:n tagit kirjoitetaan pienellä Elementit tulee sulkea <p>tässä on vääränlainen kappale <p>toinen väärä kappale <p>tässä on oikeanlainen kappale</p><p>ja toinen</p> Myös yksittäiset tulee sulkea, kuten <br /> rivinvaihdot ja <img src="kuva.jpg" alt="kuva" /> Jouni Ikonen 32

33 XHTML:n sääntöjä Attribuuttien nimet tulee olla pienellä kirjoitettu Attribuuttien arvot tulee olla lainausmerkeissä ei <table width=100%> vaan <table width="100%"> Attribuuttien minimointi on kielletty ei <input checked> vaan <input checked="checked" /> id-attribuutti korvaa name-attribuutin yhteensopivuuden takia voi käyttää molempia, <img src="picture.gif" id="picture1" name="picture1" /> (kertausta) XHTML DTD määrittelee pakolliset elementit minimi-xhtml: <!DOCTYPE Doctype goes here> <html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml"> <head><title>title goes here</title> </head> <body> Body text goes here </body> </html> Jouni Ikonen 33

34 XHTML -hyperlinkit Hyperlinkki tehdään XHTML-sivuun a-elementillä, jossa on määritelty href-attribuutti elementin sisältö (teksti, kuva) toimii linkkinä Linkki voi viitata tiedoston lisäksi hakemistoon, jolloin käytetään oletustiedostoa (usein index.html), tai se voi viitata jopa sivun tietynnimiseen (määritelty id-attribuutilla) elementtiin (linkissä #). <a href= sivu.html#elementti >Linkki elementtiin</a> Linkki voi olla suhteellinen tai absoluuttinen absoluuttinen: <a href= >Harjoitukset</a> suhteellinen: <a href= exercises.html >Harjoitukset</a> Suhteellisessa voi käyttää apuna viittauksia alihakemistoon, alihakemisto/index.html, yhtä ylempään hakemistoon../index.html tai palvelimen juurihakemistoon /index.html Jouni Ikonen 34

35 XHTML, elementtien attribuutit Elementeille voidaan määritellä attribuutteja, joiden käyttötapoina on esim. edellisellä kalvolla mainitut linkin osoitteet, samoin kuin img-elementin src eli kuvan lähde nimi id -attribuutilla, luokka class -attribuutilla, elementin yhteydessä määritellään tyyli style attribuutilla <p id= kappaleentunnus >kappaleen teksti</p> <img alt= kuvan tekstimuotoinen kuvaus src= kuva.jpg /> Jouni Ikonen 35

36 HTML sivun perusrakenne <!DOCTYPE html> <-- määrittelee SGML dokumentti tyypin määrityksen (DTD) --> <! Tiedoston nimi ja tarkoitus --> <html lang="en"> <head> <title>otsikkopalkin otsikko</title> <meta charset= "utf-8" /> <-- valittu merkistö --> </head> <body> </body> </html> Footer

37 Cascading Style Sheets (CSS) Cascading Style Sheet -tyylien avulla on tarkoitus erottaa toisistaan sivun sisältö ja esitystapa Määrittelee kuinka XHTML-elementit näytetään Otettu käyttöön HTML 4.0:ssa Tyylit tallennettu usein ulkoisiin CSS-tyylitiedostoihin Useita sisäkkäisiä tyylejä voi olla määritelty: käsittelyjärjestys: 1. XHTML-elementin yhteydessä mainittu tyyli, 2. XHTML-sivun sisäisessä tyylimäärityksessä (<head>elementissä), 3. ulkoisessa (linkitetyssä) ja lopuksi 4. selaimen oletustyyli Jouni Ikonen 37

38 CSS:n käyttö CSS voi olla määritetty erillisessä tyylitiedostossa: <head>... <link rel="stylesheet" type="text/css" tyyli.css: href="tyyli.css" />... </head> CSS voi olla sisällytetty tiedostoon: <head>... <style type="text/css"> p {margin-left: 20px} </style>... </head> p {margin-left: 20px} CSS voi olla määritetty elementin yhteydessä: <p style="color: sienna; margin-left: 20px"> This is a paragraph </p> Jouni Ikonen 38

39 CSS:n käyttö CSS:n avulla voidaan määritellä tietylle elementtityypille muotoilu, voidaan luoda muotoiluluokkia (nimi alkaa pisteellä), tai tietyn tunnisteen (#): p { } {margin-left: 20px}.marginaali { } {margin-left: 20px} Mitä koskee? kaikki <p></p>-elementit, ellei elementeissä ole muuta määritelty, kuten esim. <p class= marginaali >teksti</p> #nimi { text-decoration: underline; } <p id= nimi >Alleviivaus</p> Jouni Ikonen 39

40 CSS, esimerkki punainen.html <html> <head> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="puna.css" /> </head> <body> <p>tässä linkitetty punaisen taustavärin määrittelevä CSS.</p> </body></html> sininen.html <html> <head> <link rel="stylesheet" type="text/css" href="sini.css" /> </head> <body> <p>tässä linkitetty sinisen taustavärin määrittelevä CSS.</p> </body></html> puna.css: p { color: #FFFFFF; } body { background-color: red; } sini.css: p { color: #FFFFFF; } body { background-color: blue; } Jouni Ikonen 40

41 CSS, esimerkki Jouni Ikonen 41

42 Yhteenveto Käytiin läpi vähän perusasioita www-sovelluksista WWW-sovellus yleisellä tasolla Asiakasohjelman/laitteen ja palvelimen välillä HTTP pyyntövastaus -protokolla Palvelimelta haettavat resurssit joko staattisia tai dynaamisia Merkkauskieli XHTML:n peruselementit ja säännöt CSS-tyylikirjastojen perusasiat Jouni Ikonen 42

43 Linkkejä XHTML- ja CSS-määritykset määritellyt world wide web konsortio: Sivujen oikeellisuuden validointi: HUOM! XHTML 1.0 validointi vaatii (vs. HTML) XHTML DOCTYPE määrityksen. <!DOCTYPE html> ei riitä html-elementtiin xmlns = kommentoi pois <meta characterset = utf-8 /> PHP: Jouni Ikonen 43

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006 H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki

H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin

Lisätiedot

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli.

HTML & CSS. HTML (HyperText Markup Language) Antti Koivisto. ! HTML on sivujen kuvauskieli. HTML & CSS Antti Koivisto HTML (HyperText Markup Language)! HTML on sivujen kuvauskieli.! Se ei ole ohjelmointikieli.! HTML on merkintäkieli, joka koostuu monista merkintä tägeistä ().! Voidaan

Lisätiedot

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot.

HTML ja CSS. Tästä se lähtee: portfolio-sivusto. Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. HTML ja CSS Tästä se lähtee: portfolio-sivusto Sivuston pääkansio, jonka sisällä on kaikki sivustoon kuuluvat alikansiot ja tiedostot. index.html Sivuston pääsivu, joka avautuu selaimeen ensimmäisenä sivujen

Lisätiedot

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML

2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &

Lisätiedot

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002

Sisältö. XML, XHTML ja CSS XML XML. XML:n ja HTML:n ero. XML kieliä XML XHTML CSS XSL. T Hypermediadokumentin laatiminen 2002 , XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen 2002 XHTML CSS XSL Sisältö EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard Generalized Markup Language Kevyempi

Lisätiedot

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa:

XHTML - harjoitus. Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa. Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: XHTML - harjoitus Tehtävä1: Tee xhtml tiedosto käyttäen notepad (muistio) ohjelmaa Tiedoston tallennus notepad (muistio) ohjelmassa: Jokaisen XHTML-dokumentin tulisi alkaa XML-määrittelyllä(engl.XML-prologue),

Lisätiedot

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/

Notepad++ on ilmaisohjelma ja sen voi ladata osoitteesta: http://notepad-plus-plus.org/ 1 HTML-perusteita HTML on lyhenne sanoista Hyper Text Markup Language. Aluksi oli kyse tekstidokumenteista, jotka oli linkitetty toisiinsa nk. hyperlinkkien avulla. Nykyään HTML-dokumentit sisältävät paljon

Lisätiedot

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN

TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word

Lisätiedot

Taustaa. CGI-ohjelmointi

Taustaa. CGI-ohjelmointi Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja

XML, XHTML ja CSS. T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Mikko Pohja XML, XHTML ja CSS T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen Mikko Pohja Sisältö XML Yleensä Eri kieliä XHTML CSS XSL XML EXtensible Markup Language W3C Recommendation helmikuu 1998 SGML:n osajoukko Standard

Lisätiedot

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009

Verkkosivut perinteisesti. Tanja Välisalo 11.2.2009 Verkkosivut perinteisesti Tanja Välisalo 11.2.2009 WWW-sivujen vieminen omaan kotisivutilaan yliopiston mikroverkossa https://salasana.jyu.fi Klikkaa painiketta Activate WWW Klikkaa painiketta Activate

Lisätiedot

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet

3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet 3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari

Lisätiedot

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta. 3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/

Code Camp for Girls. Sanna Nygård. Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ Code Camp for Girls Sanna Nygård Lokakuussa 2015 www.frantic.com/codecamp/ HTML? HTML? HyperText Markup Language Ei ole nettisivua ilman HTML:ää Rakenteinen, hierarkkinen dokumentti Vain rakenne ja sisältö,

Lisätiedot

XHTML aloitus. Sisällys

XHTML aloitus. Sisällys XHTML aloitus XHTML-dokumentin rakenne, metatieto, kommentit, tekstit Mirja Jaakkola Sisällys 3. Taustaa 4. Selain palvelin 5. Elementin rakenne 6. Attribuutti 7. XHTML-dokumentin rakenne 8. XHTML:n DOCTYPE-määrittely

Lisätiedot

Internetsivujen perusrakenne. Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit

Internetsivujen perusrakenne. Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit Internetsivujen perusrakenne Html-dokumentin keskeiset elementit ja attribuutit Websivu html-dokumentti Internetsivun rakenne kuvataan html-kielellä Html-dokumentti on tekstimuotoinen tiedosto, jossa luetellaan

Lisätiedot

Johdatusta selainohjelmointiin

Johdatusta selainohjelmointiin Johdatusta selainohjelmointiin Ohjelmat ja tyylit selaimessa ja HTML Jaana Holvikivi Selaimet ja HTML Selaimet: Internet Explorer, Exchange Firefox, Chrome Opera 10 Safari 4 Lukevat HTML sivuja ja asettelevat

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS

Digitaalisen median tekniikat. Luento 3: CSS Digitaalisen median tekniikat Luento 3: CSS Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS Box Model Selektorit Esimerkkiä yms. 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus 7. Palvelinohjelmointi

Lisätiedot

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen

CSS - tyylit. 13.11.2000 Seppo Räsänen CSS - tyylit 13.11.2000 Seppo Räsänen Sivu 2 1 CSS-tyylit Dynaaminen HTML tai DHTML on standardi, joiden käyttöä tukevat uusimmat Netscapen ja Microsoftin selaimet. DHTML:n ominaisuuksia ovat tyylitiedostot

Lisätiedot

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne

Kotisivuohjeet. Eteläpohjalaiset Kylät ry. Sivupohjien rakenne Kotisivuohjeet Tässä ohjeessa käydään läpi kotisivujen tekemisen perusteet keskittyen html-koodiin ja sen ominaisuuksiin. Sivupohjissa ulkoasu ja rakenne on pääasiassa jaettu erilliseen css-tyylitiedostoon,

Lisätiedot

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN

VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN VERKKOSOVELLUSTEN OHJELMOINTI, JOHDATUS PHP:HEN Tämän tehtävän tarkoitus on tutustuttaa ympäristöön sekä tutustuttaa wwwdokumenttien tekoon php:llä. Alkutoimet Varmistetaan, että verkkolevyllä on kansio

Lisätiedot

Kuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit

Kuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit Kuvat Kuvia voi liittää xhtml-sivulle -elementillä -elementillä -elementillä lomakkeiden yhteydessä lähinnä painikenappeja taustakuvina -elementin background-attribuutilla tai

Lisätiedot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot

T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi

Lisätiedot

Kotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com

Kotisivujen teko. Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy koodari.eu jsbin.com Kotisivujen teko Jan Lindholm Kirkkonummen kansalaisopisto Syksy 2014 koodari.eu jsbin.com Käyttäjätunnus / Salasana aoppilas.01 / aoppilas#2013# aoppilas.02 / aoppilas#2013# aoppilas.03 / aoppilas#2013#

Lisätiedot

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML

AJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen

Lisätiedot

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko

1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko 1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun

Lisätiedot

HTML ja CSS. T WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja

HTML ja CSS. T WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja HTML ja CSS T-111.4360 WWW-palvelun suunnittelu Mikko Pohja Sisältö HTML XHTML CSS DOM DHTML Käytännön esimerkkejä Kuka tahansa pystyy tekemään yksinkertaisen dokumentin HTML Hyper Text Markup Language

Lisätiedot

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla

Entiteetit erotetaan muusta tekstistä & ja puolipiste. esim. copyright-merkki näkyy sivulla 1 ENTITEETIT Tehtävä 1. Tietokoneet ja käyttöjärjestelmät käyttävät erilaisia merkkijärjestelmiä ja varsinkin Internetin alkutaipaleella aiheutti sen, että jotkut merkit eivät näkyneet kaikilla oikein.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä

Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen. HTML5-tehtävä Verkkojulkaiseminen Minna Väisänen HTML5-tehtävä Kirjoita Dreamweaverissa oheisen nettisivun koodi. Lisää xx-kohtiin omat tietosi. Kuvan nimi on joki.jpg. Ensin tehdään sivusto ja sitten yksittäinen sivu.

Lisätiedot

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda

valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Valitsimista valitsin on useimmiten html-elementti, jolle tyyli halutaan luoda Muistin virkistykseksi elementtejä http://appro.mit.jyu.fi/doc/www/xhtml/ HTML-elementtien lisäksi valitsimille voidaan luoda

Lisätiedot

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus

582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus 582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen

Lisätiedot

Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö

Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 1 CSS - aloitus Sisältö: s. 2. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö s. 3. Tyyliohjeen kirjoittaminen s. 4. style-elementti s. 5. style-attribuutti s. 6. class-attribuutti s. 7. id-attribuutti s. 8. Fontit

Lisätiedot

HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun)

HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun) HTML perusteita (ei julkiseen jakeluun) Tämä opas pyrkii selvittämään joitain verkkoviestintään liittyviä käsitteitä ja antamaan perustiedot HTML- kielestä sekä musiikin WWW- julkaisusta. Internetissä

Lisätiedot

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa.

Tee html-sivu, jossa on yllä olevat kaksi taulukkoa. TAULUKKO 1 Taulukoiden avulla voidaan informaatio esittää havainnollisesti esimerkiksi palstoitettuna. Lisäksi voidaan sijoittaa eri elementit haluttuihin paikkoihin (taulukkotaitto). Taulukko luodaan

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Cascading Style Sheets

Cascading Style Sheets Cascading Style Sheets CSS - Cascading Style Sheets tyylikuvauskieli suunniteltu HTML:ää varten 1996, oma syntaksi CSS1 (1996), CSS2 (1998), CSS Mobile Profile CSS3 (tuleva) selaintuki nykyään hyvä, mutta

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 30.4.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 26.3.2004 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Aulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla

Aulikki Hyrskykari. CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla 4.4.2013 Aulikki Hyrskykari CSS Taustaa CSS syntaksi CSS Valitsimet Kuvat verkkosivulla Tyylipohjakieli Nimi tulee piirteiden putousmaisesta periytymisestä o cascade = vesiputous o tyylipiirteet periytyvät

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro

Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Digitaalisen median tekniikat Luento 1: Intro Web Mahtava alusta tiedon välittämiseen! Information Superhighway! Web Archive! Gutenberg! DEMO Kirjasto ja analoginen media digitaaliseksi Julkaisutekniikan

Lisätiedot

Tuotteiden tiedot: Lisää uuden tuotteen tiedot. Muuta tai poista tuotteen tiedot. Selaa kaikkien tuotteiden tietoja.

Tuotteiden tiedot: Lisää uuden tuotteen tiedot. Muuta tai poista tuotteen tiedot. Selaa kaikkien tuotteiden tietoja. laskutus_index http://media.stadia.fi/~0700527/laskutus/laskutus_index.html Sivu 1/1 13.12.2007 Laskutus -tietokanta Henkilöiden tiedot: Lisää uuden henkilön tiedot Muuta tai poista henkilön tiedot Selaa

Lisätiedot

AT4-kotisivukurssi. 4. jakso 5.2. 5.4.2013.

AT4-kotisivukurssi. 4. jakso 5.2. 5.4.2013. AT4-kotisivukurssi 4. jakso 5.2. 5.4.2013. Ohjeita, kotisivueditori HTML-opas http://www.iki.fi/mikaves/html/ (Mika Westerholm) Kotisivueditorit: Notepad (yksinkertainen BlueGriffon (tehokas, ilmainen)

Lisätiedot

DOCTYPE, DTD JA DOKUMENTIN METATIEDOT HTML- JA XHTML-DOKUMENTEISSA

DOCTYPE, DTD JA DOKUMENTIN METATIEDOT HTML- JA XHTML-DOKUMENTEISSA DOCTYPE, DTD JA DOKUMENTIN METATIEDOT HTML- JA XHTML-DOKUMENTEISSA Yleistä Suuri osa Clt132-kurssin asioista on opiskelijan omatoimisen selvittämisen varassa eikä niistä ole mielekästä laatia erityistä

Lisätiedot

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia.

CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. CSS1 CSS (Cascading Style Sheets) CSS-kielen avulla määritellään HTML-dokumentin tyyli. CSS avulla voidaan tarkemmin määritellä eri elementtien ominaisuuksia. Esim.

Lisätiedot

Ajatus kaiken taustalla

Ajatus kaiken taustalla HTML ja tyylit Ajatus kaiken taustalla Perimmäisenä tarkoituksena tarjota formatointi- ja taittokieli, jonka avulla elementtirakenteisten dokumenttien ulkoasun määrittely voidaan irrottaa sisällön ja rakenteen

Lisätiedot

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti

Proseduraalinen dokumentti: sisältö, rakenne ja ulkoasu yhdessä, esim. worddokumentti 1 XHTML - aloitus Sisältö: s.2 Taustaa s.4 Elementin rakenne s.7 XHTML dokumentti s.8 DOCTYPE s.11 html s.13 head s.14 meta s.16 title s.17 link s.18 style s.19 body s.22 Lohko- ja inline-elementit s.23

Lisätiedot

Luento 3. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi

Luento 3. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi CT30A3200 - WWW-sovellukset Luento 3 Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi Kalvot Arto Hämäläisen kalvojen pohjalta 1 Jouni Ikonen HTML-lomakkeet HTML-lomakkeiden avulla voidaan WWW-sovelluksessa hakea käyttäjän

Lisätiedot

HTML5 -elementit jatkuu

HTML5 -elementit jatkuu HTML5 -elementit jatkuu Harjoitus: xhtml.htm -> html5.htm Muuta tämä xhtml dokumentti HTML5:ksi: http://users.metropolia.fi/~norrm/s12/kalasu/xhtml.htm Validoi myös koodisi: http://validator.w3.org/ "Mallivastaus"

Lisätiedot

Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript)

Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript) Harjoitustyö 3: Verkkosivujen toiminnallisuus (JavaScript) Kurssin toisessa harjoitustyössä tutustutaan verkkosivujen toiminnallisuuden toteuttamiseen JavaScript:n avulla. Lisäksi käydään läpi verkkosivuston

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset

Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset Digitaalisen median tekniikat css tyylimääritykset 18.9.2007 Harri Laine 1 Sisällön ja ulkoasun erottaminen toisistaan tavoiteltavaa sama sisältö pitäisi voida esittää erilaisilla alustoilla esim. esittää

Lisätiedot

Luento 10: XML WWW:ssä

Luento 10: XML WWW:ssä Luento 10: XML WWW:ssä AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML WWW:ssä XHTML versiot modularisointi XForms edut XForms vs. HTML-lomakkeet RSS 2 1 XHTML XHTML HTML on standardointityössä

Lisätiedot

CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola

CSS aloitus. CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola CSS aloitus CSS Cascade Stylesheet Mirja Jaakkola Sisältö 3. Ulkopuolisen tyylitiedoston käyttö 4. Tyyliohjeen kirjoittaminen 5. style-elementti 6. style-attribuutti 7. class-attribuutti 8. id-attribuutti

Lisätiedot

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta.

Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. 1. Julkaisutoiminnan peruskysymyksiä a) Mieti kohderyhmät b) Mieti palvelut c) Mieti palvelujen toteutus Vaasan yliopiston toimintaa tukevat informaatiopalvelut ovat käytettävissä WWW:n kautta. PALVELUKOKONAISUUDET:

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 7/8: Tekninen toteutus Edellinen

Lisätiedot

Internet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta. Luento 3

Internet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta. Luento 3 Internet-pohjaisen oppimisympäristön laadinta Luento 3 Aiheena tänään Toteutustekniikoista yleisesti Selainriippumattomuudesta Hot Potatoes -ohjelmasta JavaScriptin perusteista 31.01.2013 IPOPPLA 2 Toteutustekniikoista

Lisätiedot

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus

Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 17.3.2015 30.4.2015 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Antti Sand Taru

Lisätiedot

Putteri Käyttöliittymä ja ulkoasu

Putteri Käyttöliittymä ja ulkoasu Putteri Käyttöliittymä ja ulkoasu Jukka Värri 15.10.2007 Versio: 1.0 Yleistä järjestelmästä Järjestelmän merkistö on UTF-8 (Unicode). Käyttöliittymä tulee järjestelmän mukaan. Uusia käyttöliittymiä ei

Lisätiedot

POISSAOLOJEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ

POISSAOLOJEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ POISSAOLOJEN SEURANTAJÄRJESTELMÄ Opinnäytetyö PSK-Aikuisopisto Mac-datanomi, Digitaalinen viestintä Lakso Eija 15.01.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TYÖN

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat. JSP ja XML Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat JSP ja XML 28.4.2004 Harri Laine 1 JSP hyvin lyhyesti JSP on Java-pohjainen skriptikieli JSP:llä laadittu sivu käännetään java-servletiksi (sivun toteutus vastaa servlettiluokan

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu

WWW-Sivustojen suunnittelu WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010

WWW-Sivustojen suunnittelu. Miten WWW toimii. Suunnittelun lähtökohdat 14.10.2010 WWW-Sivustojen suunnittelu Miten WWW toimii Web-selain hakee Web-sivun HTML-kielisen kuvauksen Sivuun liittyvät kuvat (jpeg, gif, png) Sivuun liittyvät muut elementit Palvelimen URL-osoite esim. http://www.metropolia.fi

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Sisältö 1. Mitä Internet on syönyt 2.Internetin protokollapino 3.Katse kohti tulevaisuutta

Lisätiedot

Teeman rakentaminen Wordpressiin

Teeman rakentaminen Wordpressiin 1 Teeman rakentaminen Wordpressiin Jari Sarja lokakuu 2009 Sisältö Johdanto... 2 Valmiin teeman muokkaaminen... 2 XHTML:n perussäännöt... 4 Teeman tiedostot... 5 Sanasto... 5 Hierarkia... 5 Template...

Lisätiedot

Editorin käyttö. TaikaTapahtumat -käyttöohje

Editorin käyttö. TaikaTapahtumat -käyttöohje Editorin käyttö TaikaTapahtumat -käyttöohje Yleistä ohjelmasta etaika-järjestelmän HTML-moduuli sisältää tekstieditorin, joka on monipuolinen apuväline tehtäessä materiaalia sivustolle (esim. tapahtumakohtaiset

Lisätiedot

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari

JWT 2016 luento 11. to 21.4.2016 klo 14-15. Aulikki Hyrskykari. PinniB 1097. Aulikki Hyrskykari JWT 2016 luento 11 to 21.4.2016 klo 14-15 Aulikki Hyrskykari PinniB 1097 1 Viime luennolla o AJAX ja JSON, harjoitustyön tehtävänanto, vierailuluento avoimesta datasta Tänään o APIt rajapinnoista yleisesti

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Outline 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet. Keskeinen HTML-merkkaus == XHTML Basic. Hypertekstilinkit. Teksti en keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit Kuvaileva

Lisätiedot

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet

HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HTML-dokumenttien keskeiset piirteet HEAD-osa BODY-osa HTML:n ydinattribuutit ([core attributes]) Keskeiset kieleen liittyvät attribuutit, kansainvälisyys Lohkotyyliset elementit & tekstityyliset elementit

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat. Luento 4: JavaScript

Digitaalisen median tekniikat. Luento 4: JavaScript Digitaalisen median tekniikat Luento 4: JavaScript Luennot 1. Intro 2. XHTML 3. CSS 4. JavaScript Historia Syntaksi Dom Esimerkki: kuvagalleria 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys & saavutettavuus

Lisätiedot

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY

WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303

Lisätiedot

DOM ja Ajax. Jaana Holvikivi Metropolia. J.Holvikivi

DOM ja Ajax. Jaana Holvikivi Metropolia. J.Holvikivi DOM ja Ajax Jaana Holvikivi Metropolia Sisältö Client - server communication Javascriptin käyttö DOM XMLHTTP pyyntö Ajaxin toiminta Esimerkkitapauksia Sivujen haku HTTP:llä Selain: HTML, Skriptit, Plug-in

Lisätiedot

Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö

Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Artikkelien muokkaaminen sekä sisältöeditorin peruskäyttö Sisällysluettelo Kirjautuminen ja ylläpito...3 Kirjautuminen sivustolle...3 Ylläpitovalikko...3 Artikkeleiden muokkaaminen...4 Artikkelin asetukset...4

Lisätiedot

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>

WWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#> WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Internetin protokollapino 3. Katse kohti tulevaisuutta

Lisätiedot

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola

Kuva xhtml-sivulla. Mirja Jaakkola Kuva xhtml-sivulla Mirja Jaakkola Sisältö 3. Kuva www-sivulla 4. img-elementti 5. Kuvan koko 6. Kuvan keskitys vaakasuoraan & kuvateksti 7. Kuvan tasaus pystysuoraan 8. Esimerkki: pystysuora tasaus eri

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WEB-STANDARDIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN. Timo Sulanne Kimmo Tapala

OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WEB-STANDARDIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN. Timo Sulanne Kimmo Tapala OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WEB-STANDARDIT JA NIIDEN SOVELTAMINEN Timo Sulanne Kimmo Tapala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Joulukuu 2005 Työn ohjaaja: Rami Lehtinen TAMPERE 2005 Tekijät Koulutusohjelma Tutkintotyön

Lisätiedot

Taulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara

Taulukot. 1. Taulukon rakenne: ICT01D Elina Ulpovaara Taulukot Taulukoita käytetään XHTML:ssä taulukkomuotoisen tiedon esittämiseen esim. tilastot, hinnastot jne sivun ulkoasun muotoiluun eli taittoon - voidaan korvata CSS:n asemointia käyttäen ICT01D 28.11.2005

Lisätiedot

Tyylien käyttö. 5 WWW-hypermedian perusta: HTML

Tyylien käyttö. <LINK href=mystyle.css rel=stylesheet type=text/css> 5 WWW-hypermedian perusta: HTML Tyylien käyttö Tyylien (style) ideana on HTML:n tapauksessa erottaa toisistaan dokumentin rakenne ja ulkoasu Tavoitteena on, että dokumentin loogisen rakenteen ja ulkoasun koodaus erotetaan toisistaan

Lisätiedot

XML Technologies and Applications - harjoitustyö -

XML Technologies and Applications - harjoitustyö - XML Technologies and Applications - harjoitustyö - TURUN YLIOPISTO Informaatioteknologian laitos Tietojenkäsittelytiede Harjoitustyö Helmikuu 2009 Jyri Lehtonen (72039) jyri.lehtonen@utu.fi (yksin tehty

Lisätiedot

1 www-sivujen teko opetuksessa

1 www-sivujen teko opetuksessa RäsSe, Tekniikka/Kuopio Sivu 1 1 www-sivujen teko opetuksessa 1.1 Yleistä Mitä materiaalia verkkoon? Tyypillisesti verkossa oleva materiaali on html-tiedostoja. Näitä tiedostoja tehdään jollakin editorilla

Lisätiedot

ICT1TN004. Lomakkeet. Heikki Hietala

ICT1TN004. Lomakkeet. Heikki Hietala Lomakkeet Heikki Hietala Lomakkeet Lomakkeita käytetään keräämään tietoa käyttäjältä ja siirtämään se palvelimelle Lomakkeen luominen ei yksin riitä, vaan pitää luoda myös lomakkeenkäsittelijä Lomakkeen

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti KotKot Helsinki 14.12.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen

Lisätiedot

T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU

T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU T AMPEREEN T AMPEREEN A MMATTIKORKEAKOULU A MMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ OPINNÄYTETYÖRAPORTTI WWW-sivuston toteutussuunnitelma Case: Tampereen kesäyliopisto WWW-sivuston toteutussuunnitelma Case: Tampereen

Lisätiedot

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE

VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE VERKKOVELHO-YLLÄPITOTYÖKALUN KÄYTTÖOHJE 1. SISÄÄN KIRJAUTUMINEN Sisään kirjautuminen VerkkoVelho-ylläpitotyökaluun tapahtuu yrityksesi osoitteessa www.omaosoitteesi.fi/yllapito, esim. www.verkkovelho.fi/yllapito.

Lisätiedot

Tikon Web-sovellukset

Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 1 (11) Tikon Web-sovellukset Toukokuu 2015 2 (11) 1 Johdanto... 3 2 Silverlight sovellukset... 3 2.1 Windows... 3 2.1.1 Microsoft Silverlight... 3 2.1.2 Tablet-laitteet... 4 2.1.3 Selaimet...

Lisätiedot

ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA

ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA Opinnäytetyö (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Sulautetut ohjelmistot 2017 Akseli Aarnio ETÄTERMINAALIYHTEYS SELAIMELLA OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS)

WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) WWW-sivujen Verkkosivujen ulkoasu (CSS) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) T-111.1100 Digitaalisen median työvälineet (3 op) Markku Laine DI Pia Tukkinen Mediatekniikan laitos Mediatekniikan

Lisätiedot

Validaattorit o HTML 5 validaattori: o CSS validaattori: validator/validator.html.

Validaattorit o HTML 5 validaattori:  o CSS validaattori:  validator/validator.html. 1432013 Aulikki Hyrskykari W3C = World Wide Web Consortium W3C spesifikaatioiden kehitysprosessi o Working Draft (WD) o Candidate Recommendation (CR) o Proposed Recommendation (PR) o W3C Recommendation

Lisätiedot

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3

MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 JavaScript MITÄ JAVASCRIPT ON?...3 YLEISTÄ JAVASCRIPTIN SYNTAKSISTA...3 KÄSKYSANAT JA MUUT VARATUT SANAT...3 MUUTTUJIEN, FUNKTIOIDEN JA LUOKKIEN NIMISSÄ...3 HTML-TAGEIHIN VIITTAAVISSA METODINIMISSÄ...3

Lisätiedot

http://www.microsoft.com/expression/

http://www.microsoft.com/expression/ Verkkojulkaisuharjoitus1 TAVOITE Harjoituksen tarkoituksena on opiskella käyttämään verkkojulkaisueditoria (Microsoft Expression Web) ja käynnistämään verkkosivu internetissä. VERKKOSIVUEDITORIN KÄYTTÖOHJEITA

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot