Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012"

Transkriptio

1 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012

2 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Ville Karavirta 3. Sovelluskerros: WWW, , socket API, Sasu Tarkoma 4. Salaustekniikat, SSL, Tuomas Aura 5. Kuljetuskerros, TCP, Matti Siekkinen 6. Verkkokerros, IP, Matti Siekkinen 7. Linkkikerros, Ethernet ja WLAN, Matti Siekkinen 8. Tietoverkkojen turvallisuus, Tuomas Aura 9. Tiedonsiirron perusteet ja optiset verkot, Jouko Kurki 10. Nykypäivän matkapuhelinverkot, Jukka K. Nurminen 11. Tele- ja tietoverkon laskutus, Sakari Luukkainen 12. Tulevaisuuden langattomat laajakaistat, Jukka K. Nurminen 13. Liiketoiminta verkkoympäristössä, Sakari Luukkainen 14. Kertaus, Tuomas Aura 2

3 Tämän luennon sisältö 1. Esimerkki protokollista 2. Protokollapino 3. Standardointi 4. Internet, tiedonvälitys ja yhteiskunta 5. Tietoliikenneohjelmistojen pääaine 3

4 Webmail https://webmail.tkk.fi/ 4

5 From: To: Subject: Internetin sähköposti IMAP/SMTP mail.example.com Internet SMTP HTTP smtp.hut.fi webmail.tkk.fi

6 PROTOKOLLAPINO 6

7 OSI-malli 7. Sovellus 6. Esitystapa 5. Istunto 4. Kuljetus 3. Verkko 2. Siirtoyhteys OSI-referenssimalli ISO-standardi 7 kerrosta Kukin kerros käyttää alemman palveluja ja tarjoaa palveluja ylemmälle Kerroksissa 4-7 on päätelaitteiden välinen assosiaatio eli jaettu tila 1. Fyysinen Huom. suomennosta siirtokerros käytetään vaihtelevasti kerroksista 2 ja 4. Sanaa on parempi välttää. 7

8 Protokollapinot ja Internet Käyttäjä Sov. Assosiaatio Käyttäjä Sov. Reititin Reititin Verkko Verkko Verkko Verkko Linkki Linkki Linkki Linkki Fyysinen kerros Kone A Fyysinen kerros Internet Fyysinen kerros Kone B 8

9 Lähettäjä Kerros N+1 Kerros N Kerros N-1 Kerroksen N+1 PDU Kerroksen N PDU Kerroksen N-1 PDU Protokollatietoyksikkö (PDU) Korkeamman kerroksen PDU kapsuloidaan alemman PDU:hun otsake traileri Kehys fyysisellä siirtotiellä = kerros 1:n PDU 9

10 Vastaanottaja Kerros N+1 Kerros N Kerroksen N+1 PDU Esimerkki: L4 PDU = TCP-paketti L3 PDU = IP-paketti L2 PDU = Ethernet-kehys Kerros N-1 Kerroksen N PDU Kerroksen N-1 PDU 10

11 Rajapinnat Kerros N+1 Kerros N+1 DATA.req DATA.cnf DATA.ind DATA.res Kerros N Kerros N Kerrosten välissä on palvelurajapinta Kerroksen N ja N+1 rajapinta kuuluu kerrokseen N Periaate: kerros N kommunikoi vain kerrosten N-1 ja N+1 kanssa samassa koneessa; kerroksen N kanssa verkon yli OSI-mallin rajapinnat: kerroksilla primitiivejä (esim. DATA yllä) pyyntö (req) ja ilmoitus (ind) sisältävät viestin vastaus (res) ja varmistus (cnf) sisältävät kuittauksen 11

12 OSI-malli ja TCP/IP-pino 7. Sovellus 6. Esitystapa 5. Istunto Sovelluskerros: HTTP, SSL, XML... Mitä OSI-mallin kerrokset vastaavat TCP/IP-pinossa? 4. Kuljetus Kuljetuskerros: TCP, UDP 3. Verkko Verkkokerros: IPv4, IPv6 2. Siirtoyhteys 1. Fyysinen Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 12

13 OSI-malli ja TCP/IP-pino 7. Sovellus 6. Esitystapa 5. Istunto Sovelluskerros: HTTP, SSL, XML Kuljetus Kuljetuskerros: TCP, UDP 3. Verkko Verkkokerros: IPv4, IPv6 2. Siirtoyhteys 1. Fyysinen Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... 13

14 TCP/IP-pinon rajapinnat Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Socket API Kuljetuskerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, Laiteajurirajapinta WLAN, GPRS... Tyypillinen toteutus: Prosesseina käyttäjätilassa Käyttöjärjestelmän ytimessä Verkkokortin firmware ja rauta 14

15 Kerrokset käytännössä Protokollasuunnittelu on tasapainoilua siistin kerroksellisuuden ja optimointien välillä Hyvin määritellyt rajapinnat mahdollistavat markkinoita Erehdysten seuraukset pitkäkestoisia esim. IP osoitteen käyttö TCP-päätepisteen tunnuksessa Kerrosrajoja ylittävät optimoinnit tärkeitä suorituskyky, reaaliaikaisuus, palvelun laatu, energiansäästö, liikkuvuus, turvallisuus, anonymiteetti esim. TCP ja langaton verkko Kerrosmallia käytetään joustavasti: Alikerrokset, esim. MAC ja LLC, IPsec, TLS Tunnelit, esim. VPN, GPRS tunneling protocool Rekursiiviset kerrokset mahdollisia, esim. TLS VPN Kokonaan uusia kerroksia ehdotettu, esim. HIP Kehitys nopein sovelluspäässä, hitain pinon keskellä 15

16 STANDARDOINTI 16

17 Standardointi ISO: OSI-malli, X.509-sertificaatit, Unicode ITU-T: puhelinverkot, esim. SDH 3GPP: UMTS, LTE, GSM/GPRS/EDGE IETF: TCP/IP-protokollapino IANA: Internetin nimet ja numerot IEEE: lähiverkot (IEEE 802) W3C: web OASIS: XML-pohjaiset protokollat, esim. WS ym. standardoijat kilpailevat osin keskenään 17

18 IETF Internet Engineering Task Force (IEFT) määrittelee protokollia: mitä lähetetään langalle IETF-kokoukset, työryhmät, IESG, IAB toiminta avointa ja julkista: running code and rough consensus Standardointiprosessi: Internet-Draft, working group Request for Comments (RFC): informational, experimental, best current practice, standards track (proposed, draft, standard) RFC:n merkitys riippuu toteuttajista ja käyttäjistä, ei virallisesta statuksesta 18

19 IANA Internet Assigned Numbers Authority Hallinnoi nimiä ja numeroita ylimmän tason DNS-nimet ja DNS-juuripalvelimet IP-osoitteet ja AS-numerot protokollanumerot, esim. TCP-porttinumerot (80 = HTTP) HTTP-virhekoodit (404 = sivua ei löydy) IANA nykyisin yhdysvaltalaisen ICANNorganisaation alaisuudessa 19

20 Kuka omistaa netin? Kuka lopulta päättää? IETF/IANA Verkko-operaattorit, erityisesti Tier-1 ISP:t (~10), esim. TeliaSonera Laite- ja ohjelmistovalmistajat, esim. Cisco ja Microsoft Palveluntuottajat, esim. Google ja Facebook Lainsäädäntö Vapaat markkinat / käyttäjät / ei kukaan: esim. web-sisältö ja P2P-palvelut 20

21 Kuka omistaa netin? Kuka lopulta päättää? IETF/IANA Verkko-operaattorit, erityisesti Tier-1 ISP:t (~10), esim. TeliaSonera Laite- ja ohjelmistovalmistajat, esim. Cisco, Microsoft, Apple Palveluntuottajat, esim. Google ja Facebook Lainsäädäntö Vapaat markkinat / käyttäjät / ei kukaan: esim. web-sisältö ja P2P-palvelut 21

22 TIEDONVÄLITYS, IHMISET JA YHTEISKUNTA 22

23 Muuttuva kommunikaatio Kukaan ei enää kirjoita kirjeitä? Väline muuttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta kirjeet, fax, sähköposti matkapuhelimet ja tavoitettavuus sosiaaliset mediat: Usenet, Facebook, Twitter sanomalehdet, web, tabletit Maailmankylä, lyhenevät etäisyydet Kysymys ei lopulta ole tekniikasta vaan kommunikaatiosta ihmisten välillä 23

24 Internet ja vapaus Villi länsi vs. poliisivaltio BitTorrent, Tor-anonymiteettipalvelu Kiinan palomuuri sähköisen viestinnän tietosuojalaki Yksityisyyden suoja henkilökohtaiset web-sivut, Facebook-viestit, paikkatieto, kamerat tiedon kasvava määrä ja pysyvyys 24

25 Insinöörin vastuu Tekniikan kehittämiseen liittyy arvovalintoja millaisessa yhteiskunnassa halumme elää? esim. paikkaperustaiset palvelut Toisin kuin ydinvoimala tai öljylautta, koodi ei voi tappaa ketään? esim. Iran Monitieteellinen näkökulma, Aalto-yliopisto mahdollisuus ymmärtää tekniikan vaikutukset käyttäjiin, talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön 25

26 TIETOLIIKENNEOHJELMISTOJEN OPISKELU 26

27 Tietoliikenneohjelmistojen pääaine Tietoliikenneohjelmistojen A2-moduuli A3-moduulit T Tietokoneverkot Tietoliikenneohjelmistojen A3 T Johdatus tietoliikenteeseen Tietotekninen turvallisuuden A3 T Network Services Business Models T Tietoturvallisuustekniikka Tietoverkkoliiikennetoiminnan A3 27

28 Pääaineen opintojen tavoitteet Valmistaa moninaisiin työtehtäviin, R&D ei ainoa uravaihtoehto Laaja tekninen osaaminen: Internetin ja mobiiliverkkojen teknologiat, palvelut, tietoturva ja liiketoiminta, uusin tekniikka taidot kehittää uutta tietoverkkojen tekniikkaa, palvelualustoja ja sovelluksia sekä turvallisia ratkaisuja kyky seurata tieteellistä tutkimusta ja hakea tietoa tutkimuskirjallisuudesta Diplomi-insinöörin yleisiä taitoja: projekti- ja ryhmätyöskentely, luova ongelmanratkaisu tekninen kirjoittaminen, esiintyminen kyky nähdä tekniikan mahdollisuudet ja ottaa vastuu avointen teknisten ongelmien ratkaisemisesta 28

29 Matematiikka Mitä muuta tarvitset simulointi, tilastotiede, lineaarialgebra, oikeaksi todistaminen, diskreetti matematiikka, koneoppiminen, algoritmit, kryptografia jne. Vankka ohjelmointitaito: teoria ja kokemus Innovaatioon ja liiketoimintaan liittyvät opinnot Assarointia suositellaan: esiintyminen, ihmisten ja asioiden organisointi 29

30 Opiskeluympäristö Kansainvälinen opiskeluympäristö Tietoliikenneohjelmistot kansainvälisissä maisteriohjelmissa: NordSecMob Erasmus Mundus, Mobile Computing Services and Security, EIT ICT Labs: ICT Innovation Myös suomalaisten kannattaa hakea kv-ohjelmiin! Useimmat pääaineen kurssit englanniksi Opintojen jälkeen on helppo lähteä ulkomaille ja työskennellä kansainvälisissä yrityksissä Opintojen toinen vaihe todella mahdollista suorittaa kahdessa vuodessa Diplomityöntekijöillä ja valmistuneilla kova kysyntä 30

31 Kiitos osallistumisesta, muista kurssipalaute! 31

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,

Lisätiedot

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013

Yhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.

Lisätiedot

Kertausluento. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Kertausluento. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Kertausluento Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Kurssin luennot Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Tancred Lindholm Sovelluskerros:

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Salaustekniikat. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Salaustekniikat. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Salaustekniikat Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Luennon sisältö 1. Tietoturvan tavoitteet 2. Kryptografia 3. Salattu webbiyhteys 2 Tietoturvan tavoitteet Tietoturvatavoitteita:

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Tietoturvan perusteet. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Tietoturvan perusteet. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Tietoturvan perusteet Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Luennon sisältö Tällä viikolla: 1. Tietoturvallisuus 2. Uhkia ja hyökkäyksiä verkossa 3. Tietoverkkojen turvaratkaisuja

Lisätiedot

Tietoliikenne II (2 ov)

Tietoliikenne II (2 ov) Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron

Lisätiedot

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto

Regulointi, standardointi, veloitus. Yhteenveto S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Regulointi, standardointi, veloitus Yhteenveto 1/11 Reguloinnin motivaatio Televerkot ovat usein ns. luonnollinen monopoli Televerkkojen kilpailua ylläpidetään

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys

Lisätiedot

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011

Tietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset

Lisätiedot

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory

S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen

Lisätiedot

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus

T-110.4100 Tietokoneverkot kertaus kertaus 1 Infrastruktuuripalvelut: DNS, SNMP Tietoturvaratkaisu TLS Sovelluskerros Käyttäjän sovellukset: sähköposti (SMTP, IMAP) WWW (HTTP) FTP, SSH, Socket-rajapinta ohjelmoinnille IP, osoitteet, reititys

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2001 Luennot Liisa Marttinen 11.9.2001 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Miten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Outline 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Kertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Mitä tässä toteutuksessa jäi vähemmälle Kertausta Kysykää

Lisätiedot

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR

Luennon aiheet. S Tietoliikenneverkot. Kurssimateriaali. Kurssin suorittaminen. Kurssiohjelma. Tavoitteet -RKGDQWR Luennon aiheet S-38.188 Tietoliikenneverkot Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Mistä on kyse Standardit -RKGDQWR 0DUNXV 3XKNXUL 9.9.1998 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 2 Kurssin suorittaminen

Lisätiedot

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn

Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Kaikki analogiset järjestelmät digitaalisiksi ja verkkokäyttöisiksi - jo tänään Kustannustekkuutta ja joustavuutta työskentelyyn Terveydenhuollon 29. ATK-päivät Jyväskylä 25-27.5.2003 Verkostoitumisen

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Sisältö 1. Mitä Internet on syönyt 2.Internetin protokollapino 3.Katse kohti tulevaisuutta

Lisätiedot

Salaustekniikat. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010

Salaustekniikat. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Salaustekniikat Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 1. Kryptografia Luennon sisältö 2. Salattu webbiyhteys 2 KRYPTOGRAFIA 3 Symmetrinen salakirjoitus Selväkielinen sanoma M Avain

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 29.03.2016 Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti Facebook Ohjelmistot

Lisätiedot

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet

Tietoliikenteen perusteet 582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2009. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2005 / 2008 tutkintovaatimukset)

Lisätiedot

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?

IHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot

Lisätiedot

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen

Kohina (Noise) 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Signaalin vahvistaminen Kohina (Noise) Signaalia häiritsee kohina aina taustalla esiintyvää sähkömagneettista aaltoliikettä terminen kohina elektronien liikkeestä johtuva, ylikuuluminen johdin sieppaa viereisen johtimen signaalin

Lisätiedot

S-38.118 Teletekniikan perusteet

S-38.118 Teletekniikan perusteet S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Diplomityöseminaari Ville Pursiainen Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut Valvoja: Prof Patric Östergård, Ohjaajat: DI Jari Kotomäki, DI Tommi Saranpää 7.10.2016

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000

Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000 Tietoliikenne I 2 ov syksy 2000 Luennot Liisa Marttinen 13.9.2000 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri tietojenkäsittelyalojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?

1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta? 1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä

Lisätiedot

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Kertausta 2. Linkkikerros 3. Tiedonsiirron perusteet Osa

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia

Luennon sisältö. Protokolla eli yhteyskäytäntö (1) Verkon topologia Luennon sisältö S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski annukka.kiiski@tkk.fi Luennon sisältö Verkon topologia eli rakenne Protokolla eli yhteyskäytäntö Protokollapino Yhteystyypit

Lisätiedot

Tietokoneverkot. T Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa

Tietokoneverkot. T Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa Tietokoneverkot T-110.4100 Tietokoneverkot (4 op) viimeistä kertaa CSE-C2400 Tietokoneverkot (5 op) ensimmäistä kertaa ja Matti Siekkinen Tietokoneverkot 2014 sanna.suoranta@aalto.fi Kurssista kaksi versiota

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset

Yhteydet. Tietoliikenneverkko: mitä se on? Mitä verkolta odotetaan? Yhteydet. Verkon vaatimukset S-38.188 Tietoliikenneverkot Johdanto Markus Peuhkuri 8. syyskuuta 1999 Luennon aiheet Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Kurssin tavoitteet: mistä on kyse it Kirjasta kappale 1. Kurssin suorittaminen

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin

Lisätiedot

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla

Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Liikkuvuudenhallinta Mobile IP versio 6 - protokollalla Mikko Merger Valvoja: Professori Jorma Jormakka Ohjaaja: TkL Markus Peuhkuri TKK/Tietoverkkolaboratorio 1 Sisällysluettelo Tavoitteet IEEE 802.11

Lisätiedot

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen

DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen DPI (DEEP PACKET INSPECTION) By Sami Lehtinen ESITYKSEN SISÄLTÖ DPI:n määritelmä käyttökohteet tietoturva ja riskit kuinka suojautua DPI:ltä tulevaisuuden näkymät DPI Deep Packet Inspection (kutsutaan

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

Salaustekniikat. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013

Salaustekniikat. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Salaustekniikat Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Tietoturvan tavoitteet lyhyesti 2. Kryptografia: salaus ja todennus 3. Salattu web-yhteys 2 Tietoturvan

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne.

ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne. ELEC-C7241 Tietokoneverkot Multimedia, tietoturva, jne. Pasi Sarolahti (osa kalvoista: Sanna Suoranta) 14.3.2017 Projekti Lähetä tilanneraportti MyCoursesiin perjantaihin 17.3. mennessä Sisältää Nykytilan

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi. Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi

Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi. Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi Turvaa langattomat laitteesi ja verkkosi Harri Koskinen Rossum Oy www.rossum.fi Aiheet Rossum Oy lyhyesti Langattomien verkkojen lyhyt yleiskatsaus Langattomien verkkojen turvallisuus Turvallisuuden arviointi

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h.

Suoritustavat: Laboratoriotöitä 2.-3.periodi. Luennot 2h, Laboratorityöt 4h, itsenäinen työskentely 124 h. Yhteensä 130 h. Janne Parkkila Tavoitteet: Opintojakson aikana opiskelijoiden tulee: - Yhdistellä eri lähteistä löytämiään tietoja. - Kirjoittaa kriteerit täyttäviä alku- ja loppuraportteja. - Ratkaista laboratoriotöissä

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) 1 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros TLS Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu

S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Jukka Manner Teknillinen korkeakoulu Luennon ohjelma Kurssin tarkoitus Kurssitriviaa Hieman historiaa Tietoliikennetekniikka tänä päivänä 2 Kurssin tarkoitus

Lisätiedot

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla Laite 1 TW- EAV510 v2: - Tähän laitteeseen tulee ulkoverkon

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) 1 Sovelluskerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen kerros TLS Internet Sovelluskerros

Lisätiedot

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Internetin protokollapino 3. Katse kohti tulevaisuutta

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus

Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen

Lisätiedot

Identiteettipohjaiset verkkoja tietoturvapalvelut

Identiteettipohjaiset verkkoja tietoturvapalvelut Identiteettipohjaiset verkkoja tietoturvapalvelut Timo Lohenoja Kouluttava konsultti Santa Monica Networks Oy 10 vuotta tietoliikennetekniikan moniosaajana Erityisosaaminen: Tietoturva, mobiiliteknologiat

Lisätiedot

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013

T Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013 T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op Kevät 2013 Yleistä Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esitietona T-106.1150 Tietokone ja käyttöjärjestelmä tai vastaavat tiedot Kurssin tavoitteet: Tietää

Lisätiedot

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013

Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin

Lisätiedot

Sovellukset Interne.ssä

Sovellukset Interne.ssä Sovellukset Interne.ssä Jyry Suvilehto Herkkuja varaste7u Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaavista kalvoista Rakenne 1. Kertausta ja historiaa 2. Mitä tapahtuu kun lähetetään Noppa- uu.nen Web 2.0

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille

TOSIBOX RATKAISU. »TOSIBOX:n avulla yhteys muodostuu automaattisesti internettiä hyödyntäen eri toimilaitteiden välille ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun verkkolaitteet yhdistetään toisiinsa internetin yli, yhteys ei muodostu automaattisesti» Yhteyden muodostus perinteisesti on vaatinut

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite

Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite Maailman ensimmäinen Plug & Go etäyhteyslaite PATENTOITU RATKAISU» Suojattu patenteilla laitejärjestely sekä yhteydenmuodostus menetelmä ONGELMA» Sisäverkossa verkkolaitteiden käyttäminen on helppoa» Kun

Lisätiedot

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen

Yhteenveto. CSE-C2400 Tietokoneverkot Matti Siekkinen Yhteenveto CSE-C2400 Tietokoneverkot 01.04.2014 Matti Siekkinen Tällä luennolla Lyhyet kertaukset aiemmista luennoista Kokonaiskuva Miten kaikki palat toimivat yhteen? 2 Internet-protokollapino Sähköposti

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Dataverkot. Luennon aiheet. Verkkoliikenne ja kommunikointi. Liikennöinti. Markus Peuhkuri 2001-10-11. Verkkoliikenne. Liikennöinnin yhteydellisyys

Dataverkot. Luennon aiheet. Verkkoliikenne ja kommunikointi. Liikennöinti. Markus Peuhkuri 2001-10-11. Verkkoliikenne. Liikennöinnin yhteydellisyys Dataverkot Markus Peuhkuri 2001-10-11 Luennon aiheet Verkkoliikenne Liikennöinnin yhteydellisyys IP Reititys IPv6 Verkkoliikenne ja kommunikointi Verkkoliikenne kuinka välitän viestin vastaanottajalle

Lisätiedot

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1.

/XHQQRQDLKHHW. S Tietoliikenneverkot .XUVVLQVXRULWWDPLQHQ .XUVVLPDWHULDDOL 7DYRLWWHHW .XUVVLRKMHOPD -RKGDQWR. jako 1. /QQRQDLKW S-38.188 Tietoliikenneverkot Kurssin suorittaminen ja muu byrokratia Mistä on kyse Standardit -RKGDQWR 17.9.1997 Markus Peuhkuri / TKK Teletekniikka 2.UVVLQVRULWWDPLQQ Ilmottautuminen TOPIlla

Lisätiedot

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON

TW- EAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON TWEAV510: PORTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IPOSOITE Jotta valvontakameran

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu

3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei:6.2.1, 6.3.4 ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2007/ Liisa Marttinen 1 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Lnagattoman

Lisätiedot

IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto

IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto IPv6 - Ominaisuudet ja käyttöönotto Jari Korva (jari.korva@vtt.fi) v3.2/2008-05-22 Copyright VTT Sisältö (1/2) Johdanto Mikä on Internet protokolla (IP)? Miksi IPv6? IPv6:n ominaisuudet Osoiteavaruus Verkon

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti

Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut. Transport Layer Security (TLS) TLS:n suojaama sähköposti Kuljetus- ja sovelluskerroksen tietoturvaratkaisut Transport Layer Security (TLS) ja Secure Shell (SSH) TLS Internet 1 2 Transport Layer Security (TLS) Sopii monenlaisille sovellusprotokollille, esim HTTP

Lisätiedot

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7

Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Paikkatietorajapinnat IT arkkitehtuurin näkökulmasta 21.12.200 7 Mikä on IT arkkitehtuuri? Liiketoimintamalli määrittelee IT arkkitehtuurin IT arkkitehtuuri ottaa kantaa sovelluksen laadullisiin vaatimuksiin

Lisätiedot

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006

Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Verkkotekniikan jatkokurssi Mobile IPv4 26.1.2006 Karri Huhtanen 1 Sisältö! 1. Arkkitehtuuri ja terminologia! 2. Toiminta 2.1 Toiminta kotiverkossa 2.2 Siirtyminen vieraaseen verkkoon

Lisätiedot

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014

Siirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best

Lisätiedot

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren

Hostingpalvelujen. oikeudelliset kysymykset. Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012. Jaakko Lindgren Hostingpalvelujen oikeudelliset kysymykset Viestintäviraston Abuse-seminaari 2012 Jaakko Lindgren Legal Counsel Tieto, Legal jaakko.lindgren@tieto.com Esittely Jaakko Lindgren Legal Counsel, Tieto Oyj

Lisätiedot

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tietojärjestelmien yhteensovittaminen turvallisesti älykkäisiin koneisiin Tampereen teknillinen yliopisto 28.1.2010 Jouni Vuorensivu Remion Ltd. www.remion.com jouni.vuorensivu@remion.com Jouni Vuorensivu

Lisätiedot

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP

3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3. Laajakaistaliittymän asetukset / Windows XP 3.1 Laajakaistaliittymän asetusten tarkistus / Windows XP Seuraavien ohjeiden avulla tarkistat Windows XP -käyttöjärjestelmien asetukset ja luot Internet-yhteyden.

Lisätiedot

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO Käyttötarkoitus: Toiminne jakaa useamman liittymän kaistaa usealle käyttäjälle samanaikaisesti. Näin ollen, kun käytössä on useampi kaista, voidaan käyttää

Lisätiedot

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus

Opintosuunnitelma. Suunta: Tietoliikenneohjelmistot ja -sovellukset Pääaine: Tietoliikenneohjelmistot Sivuaine: Yritysturvallisuus Opintosuunnitelma Janne Paalijärvi Koulutusohjelma ja vuosikurssi: T II Opiskelijanumero: 57375S Sähköpostiosoite: jpaalija cc hut fi Opinto-opas: 2003-2004 Kirjastonkäyttöharjoitus suoritettu: 27.09.2004

Lisätiedot