Miten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
|
|
- Iivari Juusonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
2 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Esimerkki median tallentamisesta tietokoneelle 3. Sovelluskerros Luennon alku pohjautuu Tuomas Auran aloitusluentoon kurssilla T Sovelluskerrososuus pohjautuu Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaaviin kalvoihin. 2
3 INTERNET YLHÄÄLTÄ ALAS 3
4 Asiakas (käyttäjä, työasema ja selainohjelma) Nettiselailu Palvelin (palvelinkone ja -ohjelma) Internet Asiakas/palvelin-malli Nimiarvaruus: URL esimerkki.html on resurssi 4
5 Tiedon muoto Tietokoneiden käsittelemä tieto on määrämuotoista Esim. HTML = hypertekstin merkintäkieli <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> </head> <body> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <p>tämä on erittäin yksinkertainen webbisivu.</p> Sivun esimerkki.html lähdekoodi <div><img src=" 3-fi.gif" alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 5
6 Protokolla Tiedon siirtoon palvelimen ja asiakkaan välillä pitää sopia yhteyskäytäntö eli protokolla: lähetettävät viestit ja niiden otsakkeet tilakone: kuka lähettää mitä ja milloin tiedon muoto siirtotie Esim. HTTP = hypertekstin siirtoprotokolla Protokollista sovitaan standardointiorganisaatioissa: IETF, W3C, Oasis, ISO, IEEE, 3GPP, ITU, 6
7 Protokolladroidi Toinen merkitys sanalle protokolla sosiaalisen kanssakäymisen säännöstö Tavattaessa kätellään Kysymykseen vastataan Tuntemattomat esitellään toisilleen Tarkoitus sama, konteksti eri Ennalta sovittu toimintatapa, jota noudatetaan määritellyssä tilanteessa 7
8 Protokolla kannattaa noudattaa I d call on Anna if she d only broken the law, but she broke the rules. 8
9 Selaimelta palvelimelle: HTTP GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: 300 Connection: keep-alive Palvelimelta selaimelle: HTTP-pyyntö HTTP-pyynnön otsakkeet HTTP-vastaus HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive Content-Type: text/html HTTP-vastauksen otsakkeet Tyypillinen asiakas/palvelin- <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> protokollan </head> <body> rakenne: pyyntö <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <p>tämä on erittäin ja yksinkertainen vastauswebbisivu.</p> <div><img src=" Data(HTML) alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 9
10 Selaimelta palvelimelle: HTTP GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: Host: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate HTTP-pyynnön Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: 300 otsakkeet Connection: keep-alive Palvelimelta selaimelle: HTTP-pyyntö GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 HTTP-vastaus Accept:text/html,application/xhtml+xml,applicat HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: ion/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive Content-Type: text/html HTTP-vastauksen Accept-Language: Tyypillinen en-us,en;q=0.5 otsakkeet Accept-Encoding: asiakas/palvelin- gzip,deflate Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> protokollan </head> <body> Keep-Alive: rakenne: 300 pyyntö <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> Connection: <p>tämä erittäin ja yksinkertainen vastaus keep-alive webbisivu.</p> <div><img src=" Data(HTML) alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 10
11 Selaimelta palvelimelle: HTTP/1.x 200 OK HTTP HTTP-pyyntö GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Date: Mozilla/5.0 Thu, (Windows; 21 Jan U; Windows 2010 NT 6.1; 12:57:12 en-us; rv: ) Gecko/ GMT Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: Server: gzip,deflate Apache/ (Unix) HTTP-pyynnön PHP/4.4.7 Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: DAV/ mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j otsakkeet Connection: keep-alive Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30 Palvelimelta selaimelle: Accept-Ranges: bytes HTTP-vastaus HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Keep-Alive: Apache/ (Unix) timeout=15, PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ max=100 OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Connection: Keep-Alive Keep-Alive Content-Type: text/html HTTP-vastauksen otsakkeet Content-Type: Tyypillinen text/html asiakas/palvelin- <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html <!DOCTYPE xmlns=' html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' xml:lang='fi'> ' <html <head> xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> protokollan </head> <title>esimerkki</title> <body> </head> rakenne: pyyntö <body> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <p>tämä on erittäin ja yksinkertainen vastaus <h1>otsikko</h1> webbisivu.</p> <div><img <p>tämä on src=" erittäin yksinkertainen webbisivu.</p> Data(HTML) alt="aalto-yliopiston <div><img src=" logo"/></div> </body> alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </html> </body> </html> 11
12 HTTP HTTP eli Hypertext transfer protocol Hyperteksti on nimitys tekstille, jossa on hyperlinkkejä, käytännösä HTML/XML tässä yhteydessä HTTP yli voidaan sinänsä siirtää mitä tahansa,protokolla vain kehystää tiedon Kuvia Videoa Suoritettava ohjelma HTTP ei tarjoa virheenkorjausta, se olettaa että virheet korjataan ylä- tai alapuolella Protokolla on muotoa pyyntö-vastaus Pyyntö sisältää kaikki vastauksen muodostamiseen tarvittavat tiedot ja toiveet Asiakas toivoo, että palvelin vastaa pyyntöön 12
13 Siirtoprotokolla Kuinka HTTP-protokollan viestit siirretään asiakkaan ja palvelimen välillä? Vastaus: HTTP käyttää viestien siirtoon TCP-protokollaa 13
14 TCP:n tarjoama palvelu TCP toteuttaa kaksisuuntaisen tavuvirran asiakkaan ja palvelimen välillä Palvelin odottaa yhteyksiä; asiakas avaa yhteyden Kumpikin kirjoittaa ja lukee tavuja virrasta Asiakas 80 GET /~jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.x 200 OK Internet Palvelin Palvelut on numeroitu: HTTP-palvelinohjelma odottaa yhteyksiä porttinumerossa 80 Telnet-ohjelmalla TCP:tä voi käyttää käsin 14
15 Protokollapino ja rajapinnat Miten TCP siirtää tavuvirran asiakkaan ja palvelimen välillä? Vastaus: TCP jakaa tavuvirran lohkoihin ja lähettää lohkot IP-paketeissa Protokollat muodostavat pinon, jossa kukin käyttää alemman kerroksen palveluja HTTP kayttää TCP:tä, TCP käyttää IP:tä Kerrosten välillä on rajapinta Jokainen kerros huolehtii omasta leiviskästään Kerros voidaan vaihtaa ilman että TCP Socket API ohjelmointirajapinta sovelluksia varten 15
16 Pinon pohja Protokollapinon alimmaisena on asioita, joita opitaan fysiikantunneilla Niihin ei kauheasti mennä tällä kurssilla 16
17 TCP:n toteutus Asiakas IP-paketteja Palvelin kolmen paketin kättely SYN ACK data SYN- ACK kaksisuuntainen tavuvirta paloiteltuna pakettehin data data Internet 17
18 IP:n tarjoama palvelu IP siirtää tietopaketteja kahden Internettiin yhdistetyn koneen (host) välillä Paketin koko yleensä alle 1500 tavua Kullakin koneella on IP-osoite Esim (IPv4) tai 2001:0db8:85a3:0000:0000:8a2e:0370:7334 (IPv6) Periaate: Jokaisella koneella on oma IPosoite ja mikä tahansa kone voi lähettää paketteja mille tahansa koneelle Erillinen DNS-hakemistopalvelu muuttaa nimiä ( osoitteiksi 18
19 Paketit verkossa Esimerkin paketit (Wireshark): 19
20 Asiakaskone löytää lähimmän reitittimen ja saa oman IPosoitteen automaattisesti DHCP-protokollalla IP-reititys Reitittimet kuljettavat IP-paketteja vastaanottajan IP-osoitteeseen Internet Kunkin koneen tarvitsee tietää vain oma lähin reititin Luottamus muihin reitittimiin saa järjestelmän toimimaan. Reitittimien pitää tietää millä puolella mikin verkon osa on 20
21 Linkkikerroksen palvelu Miten asiakas- ja palvelinkone siirtävät IPpaketin lähimmälle reitittimelle? Miten reititin siirtää tiedon seuraavalle reitittimelle? Miten tavut koneen muistista lähetetään fyysisenä signaalina? Vastaus: Linkkikerros toteuttaa IP-pakettien siirron fyysisen linkin yli Langaton lähiverkko IEEE ADSL Kytketty Ethernet IEEE
22 Linkkikerroksen toteutus Linkkikerros siirtää IP-paketteja fyysisen siirtotien kuten radioyhteyden, kuparikaapelin tai kuidun yli Kone tai reititin liittyy linkkiin verkkokortilla, jolla on MAC-osoite IP-paketit kapsuloidaan kehyksiin Kehysten bitit koodataan fyysiseksi signaaliksi Linkkikerroksen toteutuksia: Ethernet, WLAN,GPRS DSL, kaapelimodeemi MPLS, ATM 22
23 Verkko Linkkikerros muodostaa yhteyksiä kahden pisteen välille Kun pisteet ovat yhteydessä yli kahteen muuhun pisteeseen, syntyy verkko, kuten esimerkiksi Internet Internetissä IP-protokolla huolehtii siitä, että yhteydet yhdistyvät verkoksi 23
24 INTERNET-PROTOKOLLAPINO 24
25 TCP/IP-protokollapino Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Asiakas/palvelinsovellukset ja monenväliset palveluarkkitehtuurit Tiedonsiirto päästä päähän, Internetin yli (end to end) Tiedonsiirto yhden linkin yli 25
26 Nimiavaruudet Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Sähköpostiosoite, URL, DNS-nimi, jne. IP-osoite ja porttinumero IP-osoite MAC-osoite 26
27 Viestien muoto Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Siirtokerros: TCP, UDP,... Pyynnöt ja vastaukset Yhteys Verkkokerros: IPv4, IPv6 Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Paketit Kehykset 27
28 Toteutus ja rajapinnat Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Socket API Siirotokerros: TCP, UDP,... Verkkokerros: IPv4, IPv6 Laiteajurirajapinta Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Tyypillinen toteutus: Prosesseina käyttäjätilassa Käyttöjärjestelmän ytimessä Verkkokortin firmware ja rauta 28
29 Tiimalasimalli Sovelluskerros Middleware: HTTP, SSL, XML... Socket API Siirtokerros: TCP, UDP,... IPv4, IPv6 Laiteajurirajapinta Linkkikerros: Ethernet, MPSL, WLAN, GPRS... Rajapinnat tekevät uusien sovellusten ja linkkityyppien lisäämisen helpoksi Alun perin vain yksi verkkokerroksen protokolla ja kaksi siirtokerroksen protokollaa 29
30 KUVA 30
31 Selaimelta palvelimelle: HTTP GET /jsuvileh/jotime/esimerkki.html HTTP/1.1 Host: User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: 300 Connection: keep-alive Palvelimelta selaimelle: HTTP/1.x 200 OK Date: Thu, 21 Jan :57:12 GMT Server: Apache/ (Unix) PHP/4.4.7 DAV/1.0.3 mod_ssl/ OpenSSL/0.9.8j Etag: "2f80a6-1d9-4b585a30"Accept-Ranges: bytes Keep-Alive: timeout=15, max=100 Connection: Keep-Alive Content-Type: text/html <!DOCTYPE html PUBLIC '-//W3C//DTD XHTML 1.1//EN' ' <html xmlns=' xml:lang='fi'> <head> <title>esimerkki</title> </head> <body> <!-- Tämä on kommentti, se ei näy tekstissä --> <h1>otsikko</h1> <p>tämä on erittäin yksinkertainen webbisivu.</p> <div><img src=" alt="aalto-yliopiston logo"/></div> </body> </html> 31
32 Asiakas (käyttäjä, työasema ja selainohjelma) Nettiselailu Internet sivu me/esimerkki.html kuva g/aalto-logo-3-fi.gif 32
33 Selaimelta palvelimelle: HTTP GET /style_aaltofi/img/aalto-logo-1-fi.gif HTTP/1.1 Host: User-Agent:Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept:image/png,image/*;q=0.8,*/*;q=0.5 Accept-Language:en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate Accept-Charset:ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive:300 Connection:keep-alive Referer HTTP-pyyntö HTTP-pyynnön otsakkeet HTTP/ OK Date:Thu, 21 Jan :40:19 GMT Server:Apache/2.2.3 (Red Hat) Last-Modified:Mon, 21 Dec :04:52 GMT Etag:"3bb b3e6951cd00 Accept-Ranges:bytes Content-Length:2098 Cache-Control:max-age=3600 Expires:Thu, 21 Jan :40:19 GMT Content-Type:image/gif HTTP-vastaus HTTP-vastauksen otsakkeet ```...pppppp...`...o.p x...p...e...!...,...k...'.di.h..l..p,.tm.x.....ph,...r..d.p.`.ed"..v..z.`.e3...4f....%x...>..u6.i..g.ld.y.2.x#...h...".x.=...t..8 Q...."...AU.d^)E.p...%..J{..^...0p...\.;^...xQ...y)..w.%-.,...!..:...dMvf.&...p...m...y Data(GIF) }1..(.Q1..P..5..*.B= b%...\[.y...g,1...1./...d.)u.0...j.tq7...jq&8...h;q...%]..._.i..0.z..{.=.c.(xs...w.....b.~...d*.p.>...sv...c 33
34 Binääridataa Formaatti on tiedon tallennuksen vastine protokollalle: sääntö siitä, miten tieto tallennetaan ja luetaan. Aalto-yliopiston logo on piirretty kuva (ei valokuva) joten se kannattaa tallentaa GIF tai PNG-formaatissa. Graphics Interchange Format eli GIF on binääriformaatti 34
35 Tunniste Kuvan koko ja taustaväri Käytetyt värit Kuvan alun sijainti Varsinainen kuvadata (pakattuna) Logossa on paljon valkoista ja isoja samanvärisiä alueita, joten se pakkautuu hyvin. 451x75 = pikseliä Tiedostossa on 2098 tavua 35
36 Äärellinen tarkkuus Multimedia voidaan tallettaa tietokoneeseen vain äärellisellä tarkkuudella. Tietoa talletettaessa käytetään usein hyväksi tietoa ihmisen aisteista 36
37 Scalable Vector Graphics <?xml version="1.0" standalone="no"?> <!DOCTYPE svg PUBLIC "-//W3C//DTD SVG 1.1//EN" " > <svg width="100%" height="100%" version="1.1" xmlns=" <rect width="300" height="100" style="fill:rgb(0,0,255);stroke-width:1; stroke:rgb(0,0,0)"/> </svg> Tallennetaan vain tieto muodosta, ei yksittäisiä pikseleitä Tuki vajavaista (esim. PowerPoint, vanhat IEselaimet) SVG on XML-pohjainen formaatti, kuten XHTML 37
38 SOVELLUSKERROS 38
39 Rakenne 1. Kertausta ja introa 2. Vapaamuotoinen johdatus 3. Mitä tapahtuu kun lähetetään Noppa-uutinen Web 2.0 ja Ajax RSS HTTP IMAP DNS 4. Peer-to-Peer protokollat Esimerkkinä BitTorrent 5. Muita protokollia
40 Alapuolella Sovelluskerroksen alla on siirtokerros TCP: luotettavaa kaksisuuntaista tiedonsiirtoa UDP: epäluotettavaa datagrammien välitystä
41 VAPAAMUOTOINEN JOHDATUS SOVELLUSPROTOKOLLIIN
42 Apteekin tiski
43 Apteekin tiski Hei, saisinko x Toki, tässä on / Ei, ei ole / Ei, et ole oikeutettu saamaan Hei, olen x [antaa reseptin], saisinko x Toki, tässä on Hei, mulla on tämmöinen [antaa reseptin], saisinko x Toki, tässä on Hei, olen x [antaa Kela-kortin] ja mulla on tämmöinen resepti, voitteko ottaa talteen Toki Hei, olen x [antaa Kela-kortin] ja mulla on täällä tiskin takana resepti. Saisinko lisää x? Toki, tässä on / Ei, et
44 Apteekin tiski Asiakas ja farmaseutti Lääke voi olla hyllyssä tai se voidaan joutua sekoittamaan Apteekin tiski ei muista kuka olitkaan ja mitä teit viimeksi, mutta muistaa mitä teit juuri äsken Istunto (sessio) Jotkut asiat kuka tahansa saa saada Uniikki-ID (henkilötunnus) identifioi saman asiakkaan käyntien ja farmaseuttien välillä autentikaatio Anna-pyynnön lisäksi apteekki voi tallettaa asioita Asiakas-palvelin malli Sivu voidaan generoida dynaamisesti tai se voi olla staattinen HTTP on tilaton protokolla Useimpiin GET-kutsuihin ei vaadita mitään tunnistautumista Istunnot toteutetaan evästeillä (cookies), jotka identifioivat saman käyttäjän kutsujen välillä Standardin GET-kutsun lisäksi on olemassa POST ja vähemmän käytettyjä
45 Postitoimisto
46 Postitoimisto - SMTP Asiakas: Hei, olen katuosoitteesta X ja haluaisin lähettää postia Postitäti: Hei henkilö X:stä Asiakas: Minun nimeni on Y, haluaisin paluupostin osoitteeseen Y@X Postitäti: Ok Asiakas: Lähettäisin postia osoitteeseen Z@W Postitäti: OK, laita kirje tuohon Asiakas: Tässä kirje Postitäti: Okei, vastaanotettu Asiakas: Kiitos ja näkemiin Postitäti: Kiitos Lähettäjän henkilöllisyyttä ei varmisteta. Se ei myöskään (tämän puitteissa) näy vastaanottajalle. Jätetään kotitehtäväksi. Numerokoodit ja ISOLLA KIRJOITETTU tietokoneen ymmärtämiä osia S: 220 smtp.example.com ESMTP Postfix C: HELO relay.example.org S: 250 Hello relay.example.org, I am glad to meet you C: MAIL FROM:<bob@example.org> S: 250 Ok C: RCPT TO:<alice@example.com> S: 250 Ok C: DATA S: 354 End data with <CR><LF>.<CR><LF> C: Actual S: 250 Ok: queued as C: QUIT S: 221 Bye Molemmat osapuolet ilmoittavat lopetusaikeistaan, kohteliaisuus ennen kaikkea.
47 Tikkiläisten juorupiiri Hei, kuulitko että... Miten juoru lähtee leviämään että se pääsee kaikille?
48 Tapa 1 Tehokas, viesti lähetetään vain tarvittaessa Juoru Epävarma: Jos tämä ei tee kuten pitää, osa jää ilman tietoa
49 Tapa 2 Ratkaisu ei skaalaudu. Keskipisteen poistuminen romahduttaa koko järjestelmän. Kaikki juorut käyvät keskitetyssä paikassa, josta ne jaetaan edelleen.
50 Tapa 3 Mitä juoruja olet kuullut? Kerro ne, mitä minä en tiedä. Haasteita juorujen yksilöllisessä nimeämisessä, keskinäisessä järjestyksessä jne. Sama juoru liikkuu monta kertaa
51 Kuka on asiakas, kuka palvelin?
52 NOPPA 52
53 www = World Wide Web WWW kehitettiin CERNissä tutkimustulosten välityskeinoksi Internet oli jo olemassa, mm. Usenet, sähköposti Alunperin Internetin killer-app oli sähköposti: selkeä etu ei-sähköiseen verrokkiinsa Internetin ääressä tiedemiehiä, akateemikkoja Ikuinen syyskuu 1993 Staattiset, tiedemiesten käsin pakertamat sivut
54 Web 2.0 www:n suosion kasvoi 1990-luvun loppua kohden Paljon ei-akateemisia käyttäjiä Päätteiden (tietokoneiden) suorituskyky räjähti Modernit www-sivut ovat monimutkaisia suoritettavia ohjelmia Kaikki haluavat tuottaa tietoa, erityisiä taitoja ei vaadita
55 Noppa 55
56 Noppa-palvelu Jyrsa HTTP(AJAX-kutsu) Noppa Opiskelija HTTP(RSS) IMAP Internet SMTP Kaikki yhteydet toteuttavat Asiakas-palvelin -mallia imap.niksula.hut.fi mail.niksula.hut.fi Kaikki tiedonsiirto toteutettu TCP:llä (yhteydellistä) 56
57 Dynaaminen HTML <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" " <!-- Application: Noppa --> <!-- Page: CourseNews --> <!-- Generated: Thu Jan 21 16:44:38 EET > <html> <head> <meta name="generator" content="tapestry Application Framework, version 4.1.3" /> <meta http-equiv="content" content="no-cache" /> <meta http-equiv="content-type" content="text/html;charset=utf-8" /> <script type="text/javascript" src="/noppa/assets/static/dojo-0.4.3/dojo.js"></script> <script type="text/javascript" src="/noppa/assets/static/dojo-0.4.3/dojo2.js"></script><script type="text/javascript" src="/noppa/assets/static/dojo-0.4.3/dojo3.js"></script> <script type="text/javascript"> dojo.registermodulepath("tapestry", "/noppa/assets/static/tapestry"); </script> <script type="text/javascript"><! function togglehelp(id, class_1, class_2) { if(document.getelementbyid(id).classname == class_1) { document.getelementbyid(id).classname = class_2; } else { } } dojo.require("tapestry.widget.widget"); dojo.require("dojo.event.common"); // --></script>... document.getelementbyid(id).classname = class_1; Otteita edellisen kuvan sivun -lähdekoodista <div class="dotted"> <!-- IE needs this comment --></div> <table> <tr> <th colspan="2" class="editboxownlinksheading">lisää linkki</th> <th></th> </tr> <tr class="ognl:beans.evenodd.next"> <td> </td> <td> </td> <td> <div class="editboxownlinkstitle">otsikko</div> <div class="editboxownlinkstitle">url</div> <input type="text" name="addownlinktitle" value="" id="addownlinktitle" class="editboxownlinksfield" tabindex="6" style="" /><br/> <input type="text" name="addownlinklink" value="" id="addownlinklink" class="editboxownlinksfield" tabindex="7" style="" /> <input type="submit" name="submit" id="submit" tabindex="8" value="lisää linkki" /> 57
58 <!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Transitional//EN" " <!-- Application: Noppa --> <!-- Page: CourseNews --> <!-- Generated: Thu Jan 21 16:44:38 EET > <html> <head> <meta name="generator" content="tapestry Application Framework, version 4.1.3" /> <meta http-equiv="content" content="no-cache" /> <meta http-equiv="content-type" content="text/html;charset=utf-8" /> <script type="text/javascript" src="/noppa/assets/static/dojo-0.4.3/dojo.js"></script> <script type="text/javascript" src="/noppa/assets/static/dojo-0.4.3/dojo2.js"></script><script type="text/javascript" src="/noppa/assets/static/dojo-0.4.3/dojo3.js"></script> <script type="text/javascript"> dojo.registermodulepath("tapestry", "/noppa/assets/static/tapestry"); </script> <script type="text/javascript"><! function togglehelp(id, class_1, class_2) { if(document.getelementbyid(id).classname == class_1) { } else { Dynaaminen HTML <script type="text/javascript" src="/noppa/assets/static/dojo-0.4.3/dojo.js } } dojo.require("tapestry.widget.widget"); dojo.require("dojo.event.common"); // --></script>... document.getelementbyid(id).classname = class_2; document.getelementbyid(id).classname = class_1; <div class="dotted"> <!-- IE needs this comment --></div> <table> <tr> <th colspan="2" class="editboxownlinksheading">lisää linkki</th> <th></th> </tr> <tr class="ognl:beans.evenodd.next"> <td> </td> <td> </td> <td> <div class="editboxownlinkstitle">otsikko</div> <div class="editboxownlinkstitle">url</div> Otteita edellisen kuvasivun -lähdekoodista Nykyaikaiset webbisivut ovat interaktiivisia Javascript-ohjelmia, jotka kommunikoivat käyttäjän ja palvelimen kanssa if(document.getelementbyid(id).classname == class_1) <input type="text" name="addownlinktitle" value="" id="addownlinktitle" class="editboxownlinksfield" tabindex="6" style="" /><br/> <input type="text" name="addownlinklink" value="" id="addownlinklink" class="editboxownlinksfield" tabindex="7" style="" /> <input type="submit" name="submit" id="submit" tabindex="8" value="lisää linkki" /> 58
59
60 JavaScript Haluttiin dynaamisia elementtejä nettisivuihin Netscape kehitti 1995 JavaScript-nimisen kielen, ja lisäsi Netscapeselaimeen sille tulkki HTML-kieleen lisättiin <script> tägi, jonka sisällä olevaa Javascriptkoodia selain suorittaa JavaScriptillä ei ole mitään tekemistä Javan kanssa, nimi valittiin markkinointisyistä Microsoft esitti tämän jälkeen Jscript-kielen jossa (lähes?) identtinen kielioppi C-tyylinen kielioppi Ajonaikainen tyypitys ( duck typing if it quacks like a duck...) 01/25/10
61 JavaScript Esimerkki <!DOCTYPE HTML PUBLIC "- //W3C//DTD HTML 4.01 Transitional//EN"> <html> <head> <title>javascript Esimerkki</title> </head> <body> <script> var lasku = 2* /3; alert('tulos on ' + lasku); </script> </body> </html> 01/25/10
62 JavaScript nykytila JS-tuki on lähtenyt räjähdysmäiseen kasvuun Helppo päästä vauhtiin Kehittäjälle yksinkertainen syntaksi tyypitys, mitä se on? Alustan tekijälle tulkin tekeminen helppoa, valmiita ja hyviä saatavilla kaikki ns. vaikea kuten tiedostojen avaus, käyttöjärjestelmärajapinta yms. puuttuu käyttäjäkunta olemassa Asioiden tekeminen helpottuu, esim jquery
63 JavaScript - tulevaisuus Hyvän JavaScriptin koodaminen on vaikeaa Ylläpidettävyys on huono Trendi: tehdään kieli, josta käännetään JavaScriptiä, koska sille tulkkeja kaikkialla CoffeeScript, ClojureJS, esimerkkejä paljon liikkeellä
64 Noppa-palvelu Jyrsa HTTP(AJAX-kutsu) Noppa Opiskelija HTTP(RSS) Internet SMTP IMAP mail.niksula.hut.fi imap.niksula.hut.fi
65 RSS-syöte GET noppa/kurssi/t /uutiset/rss HTTP/1.1 Host: noppa.tkk.fi User-Agent: Mozilla/5.0 (Windows; U; Windows NT 6.1; en-us; rv: ) Gecko/ Firefox/3.5.7 Accept: text/html,application/xhtml+xml,application/xml;q=0.9,*/*;q=0.8 Accept-Language: en-us,en;q=0.5 Accept-Encoding: gzip,deflate Accept-Charset: ISO ,utf-8;q=0.7,*;q=0.7 Keep-Alive: 300 Connection: keep-alive HTTP/ OK Date Thu, 21 Jan :37:35 GMT Server Apache/2.2.3 (Red Hat) X-Powered-By Servlet 2.4; JBoss GA (build: CVSTag=Branch_4_0 date= )/tomcat-5.5 Keep-Alive timeout=15, max=99 Connection Keep-Alive Transfer-Encoding chunked Content-Type application/rss+xml;charset=utf-8 <?xml version="1.0" encoding="utf-8"?> <rss xmlns:content=" xmlns:taxo=" xmlns:dc=" xmlns:rdf=" version="2.0"> <channel> <title>t Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan</title> <link> <description /> <item> HTTP ei ota kantaa Kuten XHTML, RSS on XML-pohjainen formaatti. <title>tervetuloa kevään 2010 kurssille</title> <link> mitä <description>huomaathan sen päällä että kuljetetaan. kurssin tehtävät ovat pakollisia ja kurssin läpäisemiseksi kurssiin täytyy panostaa aikaa jo tammikuussa. Lisäksi tarvitsemme kaikkien opiskelijanumerot palautusjärjestelmää varten, joten kurssille tulee ilmoittautua Oodissa. Kevällä 2010 kurssia uudistetaan edellisenä vuonna saadun palautteen perusteella. Erityisesti multimediaosuudesta pyritään rakentamaan yhtenäisempi kokonaisuus. Lisäksi yhteyksiä eri multimedia- ja tietoliikenneosuuksien välillä pyritään osoittamaan selkeämmin. Analyysiä edellisen vuoden kurssipalautteesta voi lukea Nopasta. Pyrimme kehittämään kurssia vuosittain palautteen perusteella ja toivomme, että mahdollisimman moni opiskelija antaa kurssista palautetta. Virallinen kommunikointi kurssin kanssa tulee suorittaa kurssin sähköpostiosoitteeseen Erityisesti Noppa tykkää arpoa kurssihenkilökunnan henkilökohtaisia osoitteita uutisiin. Näihin osoitteisiin lähetettyihin kyselyihin vastataan vähintään viikon viiveellä, jos silloinkaan. <br></description> <pubdate>tue, 29 Dec :34:23 GMT</pubDate> <guid> 65 <dc:date> t15:34:23z</dc:date>
66 HTTP HTTP = Hypertext transfer protocol (RFC 2616) Viestissä komento ja resurssi Myös selaimeen liittyvää tietoa otsakkeissa (headers) Mahdolliset evästeet (cookies) Paluuviestissä tilannekoodi (status code) ja resurssin sisältö Myös otsakkeita joissa resurssin metadataa Tärkein viesti on GET + resurssi 01/27/10
67 HTTP Yleisimmät komennot GET x: hae resurssi x sisältö PUT x,y: tallenna data y resurssiin x (lue GETilla) POST x,y: kirjoita resurssiin x liittyen data y (lomakkeen lähetys) GET voidaan toistaa useamman kerran ilman sivuvaikutuksia, muita ei 01/27/10
68 HTTP Yleisiä statuskoodeja 200 OK: kaikki meni hyvin 404 Not found: resurssia ei löydy 403 Forbidden 302 Moved temporarily: resurssi löytyy uudesta osoitteesta 301 Moved permanently: resurssi löytyy uudesta osoitteesta Yleisiä otsakkeita Content-Length: resurssin koko tavuina (vastausviestin alussa) Location: kertoo mistä resurssi löytyy kun statuskoodi on 301 tai 302 Muita määritetty RFC /25/10
69 Jyrsa HTTP(AJAX-kutsu) Noppapalvelu Noppa Opiskelija HTTP(RSS) IMAP Internet SMTP smtp.hut.fi Hakemistopalvelu DNS kertoo palvelimen nimeä vastaavan IP-osoitteen ja vastaanottajan sähköpostiosoitetta vastaavan SMTP-palvelimen nimen imap.tkk.fi DNS-protokolla ei käytä sanomiensa siirtoon TCP:tä vaan UDP:tä 69
70 DNSnimiavaruus. com net fi se [.مصر [ Arpa in-addr aalto tkk hut Yksi nimi voi osoittaa useampaan IP-osoitteeseen. Yhden IP-osoitteen takana voi olla monta nimeä. noppa www smtp dusk.niksula.cs.hut.fi Kts. host-komento Unixissa
71 DNS Domain Name System on internetin hakemistopalvelu Aikanaan yksi päätekijä internetin voitossa muita tietoverkkoja vastaan 13 juurinimipalvelinta Yhdysvaltain viestintäministeriön hallinnassa Jokaisella maallaan oma Top Level Domain(TLD) Nippu yleisiä: com, net, info, biz, asia, travel xxx (!) Maailman ensimmäinen ei-ascii مصTLD (Egypti) 2009 Mm. рф Venäjällä suosittu Uusia top level domaineja on alettu jakaa, Mm..sexy,.wien,. 网 址,.онлайн,.ninja ja.cheap DNS ei tyypillisesti käytä TCP:tä vaan UDP:tä, se on siis yhteydetön protokolla Uudessa DNSSEC-laajennuksessa kyselyt ja vastaukset niin pitkiä, että siinä käytetään TCP:tä, tästä ehkä enemmän tietoturvan yhteydessä DNS kertoo osoitteen lisäksi mm. domainin posteista vastaavan sähköpostipalvelimen
72 DNS-hierarkia Lähin nimipalvelin saattaa joutua tekemään monta kyselyä. Se tallettaa tulokset vaivan säästämiseksi. Lähin nimipalvelin ns1.songnet.fi Juurinimipalvelin (lähin Innopolissa) fi-tld:n nimipalvelin (viestintävirasto) ns1.hut.fi Esimerkki Aalto Openista noppa.tkk.fi-osoitteesta vastaava Authority päättää kauanko hakutulosta saa säilyttää
73 DNS (jatkoa) DNS-protokolla luottaa välikäsiin tiedon välittämisessä ongelmapotentiaalia Kenen tahansa mahdollista väärentää tietoa DNSjärjestelmässä tosin kallista ja vaikeaa DNSSec leviämässä Rauhaa rakastavat sivistysvaltiot valtiot (Suomi, Kiina,Egypti, Norja) pakottavat palveluntarjoajat tarjoamaan tietyille domaineille vääriä IP-osoitteita Karkea, mutta halpa tapa suodattaa nettiä Mustien listojen hallinnointi ainoa haaste
74 SMTP HTTP(AJAX-kutsu) Jyry Ajax-kutsun perusteella Noppa haluaa lähettää sähköpostia opiskelijalle Teemu Teekkari Noppa Opiskelija Sähköpostipalvelimen nimi saadaan kuten IPosoitteet, DNSpalvelusta (MX-tietue) HTTP(RSS) Internet Koulun tietokanta sanoo, SMTP että Teemu käyttää IMAP osoitetta fi mail.niksula.hut.fi Niksulan postit käsittelee imap.niksula.hut.fi mail.niksula.hut.fi
75 SMTP From: To: Subject: Tervetuloa kurssille... Teemu voi hakea postinsa koska haluaa (tai jättää hakematta) Teemu IMAP/POP3 smtp-3.hut.fi SMTP??? Noppa Smtp-3.hut.fi yrittää lähettää sähköpostin mail.niksula.hut.fi:lle kunnes saa kuittauksen onnistumisesta mail.niksula.hut.fi / imap.niksula.hut.fi SMTP on pushprotokolla (vrt. HTTP ja pull) IMAP ja POP3 ovat pullprotokollia, joten Teemun koneen ei ole pakko olla aina verkossa 75
76 Noppa-palvelu Jyrsa HTTP(AJAX-kutsu) form:coursenews newsitemtopic: Tervetuloa kurssille.. state:coursenews BrO0ABXceAAAAAQAAF2FkZE1hdGVyaWFsRGlhb G9nSGlkZGVuc3IAEWphdmEubGFuZy5Cb29sZWFu zsbygnwc+u4caafaaav2ywx1zxhwaa== (huom. Arvailua) Noppa Opiskelija HTTP, IMAP ja SMTP käyttävät kaikki TCP:tä tiedon siirtoon HTTP(RSS) IMAP Internet SMTP smtp.hut.fi imap.tkk.fi From: Subject: Tervetuloa... HTTP ja IMAP voidaan suojata käyttämällä SSL:ää 76
77 P2P
78 Asiakas-palvelin Peer to peer
79 P2P Yritysasiakkaat maksavat käyttämästään kaistasta, yksityisasiakkailla kiinteä kuukausimaksu P2P-levitys tulee halvemmaksi Joissain tapauksissa selkeästi tyhmää kierrättää liikennettä palvelimen kautta (IP-puhelut, Skype) Toisissa tapauksissa asiakkaat auttavat tallentamaan verkon tietoja, joten ylläpitokustannukset ovat pienempiä (Spotify) Graafiteorian mukaan P2P-protokollien tarjoamat nopeudet huomattavasti parempia BitTorrent on laajalle levinnyt P2P-protokolla, jolla voidaan siirtää tiedostoja Spotify ja Skype ovat suljettuja, niiden toteutuksesta ei ole helppo saada varmaa tietoa
80 BitTorrent torrent-tiedoston voi saada mistä tahansa torrent.ubuntu.com Torrent-tiedosto sisältää tiedon käytetystä seurantapalvelimesta eli trackerista.
81 BitTorrent Tietyn pisteen jälkeen alkuperäinen lisääjä on tarpeeton. torrent.ubuntu.com Tiedoston voi hakea niin kauan kuin verkostossa on yksi kokonainen kopio ja tracker on pystyssä.
82 BitTorrent torrent-tiedoston voi saada mistä tahansa torrent.ubuntu.com
83 BitTorrent Torrent-tiedosto sisältää tiedon käytetystä seurantapalvelimesta eli trackerista. torrent.ubuntu.com
84 Lisäykset alkuperäiseen protokollaan poistavat seurantapalvelimen tarpeellisuuden. Emme käy hajautettuja tiivisteitä tässä läpi ajanpuutteen takia. BitTorrent torrent.ubuntu.com
85 MUITA PROTOKOLLIA
86 News 1980-luvun Facebook Paitsi kaikin tavoin parempi Jaettu ryhmiin Ryhmät organisoitu hierarkiaksi opinnot.tik.media opinnot tik media Lähetetty viesti levitetään pikku hiljaa kaikkille maailman news-palvelimille Jokainen news-palvelin kyselee muutamalta muulta viestilistausta NTTP-protokollalla Serveri hakee viestit, joita serverillä ei vielä ole Tikkiläisten juorupiiri tapa 3 Periaatteessa p2p Kestää minuuttien tuntien viiveitä
87 IRC 1980-luvun lopulla Suomessa kehitetty korvaamaan internetiä vanhempaa Relay Chat protokollaa Nopeahko viestinvälitys Viestien jakelu kuten tikkiläisten juorupiiri 1 Verkossa ei ole silmukoita, se voi siis katketa
Miten Internet toimii. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2013 Luennon sisältö 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
LisätiedotMiten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010
Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2010 Sisältö 1. Mitä Internet on syönyt 2.Internetin protokollapino 3.Katse kohti tulevaisuutta
LisätiedotMiten Internet toimii. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Internetin protokollapino 3. Katse kohti tulevaisuutta
LisätiedotSovellukset Interne.ssä
Sovellukset Interne.ssä Jyry Suvilehto Herkkuja varaste7u Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaavista kalvoista Rakenne 1. Kertausta ja historiaa 2. Mitä tapahtuu kun lähetetään Noppa- uu.nen Web 2.0
LisätiedotSovellukset Internetissä
Sovellukset Internetissä Jyry Suvilehto Herkkuja varastettu Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaavista kalvoista Rakenne 1. Kertausta ja historiaa 2. Mitä tapahtuu kun lähetetään Noppa-uutinen Web
LisätiedotSovellukset Internetissä
Sovellukset Internetissä Jyry Suvilehto Herkkuja varastettu Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaavista kalvoista Rakenne 1.Historiaa 2.Mitä tapahtuu kun lähetetään Noppa-uutinen Web 2.0 ja Ajax RSS
LisätiedotMiten Internet toimii. Tuomas Aura T Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Miten Internet toimii Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Outline 1. Esimerkki 1: nettiselailu 2. Esimerkki 2: sähköposti 3. Internetin protokollapino 2 ESIMERKKI 1: NETTISELAILU
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines
LisätiedotMiten Internet toimii. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Miten Internet toimii Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Internet ylhäältä alas 2. Internetin protokollapino 3. Katse kohti tulevaisuutta
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Kurssi takaperin Kysykää rohkeasti joka kohdassa. 2 http://tinyurl.com/ydinaines
LisätiedotSovellukset Interne.ssä
Sovellukset Interne.ssä Jyry Suvilehto Herkkuja varaste7u Tancred Lindholmin ja Timo Kiravuon vastaavista kalvoista Rakenne 1. Kertausta ja introa 2. Vapaamuotoinen johdatus 3. Mitä tapahtuu kun lähetetään
LisätiedotWWW-sivu. Miten Internet toimii? World Wide Web. HTML-koodi. HTTP-istunto URL <#>
WWW-sivu Miten Internet toimii? HTML-koodi World Wide Web Nixu International
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Kurssi takaperin 3. Synteesipohdittavaa kurssin
LisätiedotSovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS Tancred Lindholm T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Luennon sisältö 1. Socket-rajapinta 2. HTTP: Miten edellisen luennon viestit siirtyvät
LisätiedotSiirto- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Siirto- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Luennon sisältö 1. Kertausta Protokollapino DNS 2. Johdanto Yhteys, yhteydettömyys Best
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotTaustaa. CGI-ohjelmointi
Taustaa CGI-ohjelmointi CGI = Common Gateway Interface Hyvin yksinkertainen ja helppo tapa toteuttaa dynaamisuutta ja interaktivisuutta htmldokumentteihin Kehitetty tiedon siirtoon palvelimen ja asiakasselaimen
LisätiedotYhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2013 Kurssin luennot 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat, Otto Seppälä 3.
LisätiedotLinkkikerros, tiedonsiirron perusteet. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Linkkikerros, tiedonsiirron perusteet Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Päivänpolitiikkaa 2. Kertausta 3. Linkkikerros 4. Tiedonsiirron
LisätiedotTCP/IP-protokollat ja DNS
TCP/IP-protokollat ja DNS Oma nimi Raportti pvm Sisällys 1 TCP/IP...1 1.1 TCP-protokolla...1 1.2 IP-protokolla...1 2 DNS-järjestelmä...1 2.1 Verkkotunnukset...2 2.2 Nimipalvelimet...2 2.2.1 Nimenselvitys...2
LisätiedotKuljetus- ja verkkokerrokset. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011
Kuljetus- ja verkkokerrokset Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Luennon sisältö 1. Johdantoa Kertaus, motivointi Yhteys, yhteydettömyys Best effort
LisätiedotKertaus. Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014
Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2014 Sisältö Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia Mitä tässä toteutuksessa jäi vähemmälle Kertausta Kysykää
LisätiedotMiten Internet toimii?
Miten Internet toimii? WWW-sivu 2 HTML-koodi Nixu International Nixu
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana Timo Laapotti / F4U - Foto For You f4u@f4u.fi http://f4u.fi/mlykl/ 27.5.2008 Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen kytkettyjä tietokoneita.
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 7: Kertaus Tämän harjoituksen tarkoituksena on hieman kerrata TCP/IP-kerrosmallin sovelluskerroksen, kuljetuskerroksen, internet-kerroksen ja siirtoyhteyskerroksen
LisätiedotSovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS Sasu Tarkoma Kalvot perustuvat Tancred Lindholmin kalvoihin Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Socket (pistoke)-rajapinta 2. HTTP:
LisätiedotYhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,
Lisätiedot3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu
End- to- end 3. Kuljetuskerros 3.1. Kuljetuspalvelu prosessilta prosessille looginen yhteys portti verkkokerros koneelta koneelle IP-osoite peittää verkkokerroksen puutteet jos verkkopalvelu ei ole riittävän
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotYhteenveto / kertaus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012
Yhteenveto / kertaus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus Tietoliikenteeseen kevät 2012 Kurssin luennot (toteutunut järjestys) 1. Aloitus: Miten Internet toimii, Tuomas Aura 2. Web 2.0 ja uudet sovellustekniikat,
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 17.1.2017 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark (Verkkosovellukset)
LisätiedotT-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen. Sisältö. Tavoitteet. Mitä on www-ohjelmointi? Arkkitehtuuri (yleisesti) Interaktiivisuuden keinot
T-111.361 Hypermediadokumentin laatiminen -Ohjelmointi Peruskäsitys www-ohjelmoinnin kentästä Tekniikat interaktiivisuuden toteuttamiseen tekniikat tekniikat Tietokannat Juha Laitinen TKK/TML juha.laitinen@hut.fi
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Kuljetuskerros Pasi Sarolahti (kalvoja Matti Siekkiseltä) 23.1.2018 Laskareista Lisävuoro ke 16-18 U8 Edelleen myös ke 14-16 ja pe 12-14 Ke 14 16 tällä viikolla poikkeuksellisesti
LisätiedotMikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen
Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML
LisätiedotD-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0
D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi
LisätiedotTietoliikenneohjelmointi. v. 0.01
Tietoliikenneohjelmointi v. 0.01 Kurssin suoritus ja tavoitteet Kurssin suoritus kerrotaan erikseen. Tavoitteet: Oppilas osaa suunnitella ja toteuttaa verkossa toimivia asiakas/palvelin sovelluksia. Protokollat
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
LisätiedotELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros
ELEC-C7241 Tietokoneverkot Sovelluskerros Pasi Sarolahti (useat kalvot: Sanna Suoranta) 16.1.2018 Agenda Viiveet Kuinka suhtautuvat toisiinsa? DNS dig Web Netcat / curl Sähköposti Wireshark Alustusta kuljetuskerrokselle
Lisätiedot582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus
582203 Tietokantasovellus (4 op) - Web-sovellukset ja niiden toteutus Sisältö Mikä on web-sovellus? Selaimen rooli web-sovelluksessa Palvelimen rooli web-sovelluksessa Aineistopyynnöt Tiedon välittäminen
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki 13.9.2006
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotJyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2012 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
LisätiedotTietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012
Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Virtuaaliverkkoyhteys
Lisätiedot1.1 Internetistä lyhyesti. Mikä Internet on? 1.2 Maailmanlaajuinen verkko
1.1 Internetistä lyhyesti Alkuperä: - ARPAnet 1960-luvun loppu, 1970-luvun alku - Verkon luotettavuus - ARPA organisaatioit (Advanced Research Projects Agency) - BITnet, CSnet 1970-luvun loppu ja 1980-luvun
LisätiedotSiltojen haitat Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotInternet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros)
Internet ja tietoverkot 2015 Harjoitus 5: (ISO/OSI-malli: Verkkokerros, TCP/IP-malli: internet-kerros) Tämän harjoituksen tarkoituksena on tutustua IP-protokollaan. Kertausta - Harjoitus 4: Erään sovelluksen
LisätiedotSovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotAJAX-konsepti AJAX. Asynkronisuus. Nykyisten web-ohjelmien ongelmia. Asynchronous JavaScript And XML
AJAX-konsepti AJAX Asynchronous JavaScript And XML Viimeisin muoti-ilmiö web-ohjelmoinissa, termi Ajax tuli käyttöön vuoden 2005 aikana Joukko teknologioita, joiden avulla voidaan toteuttaa uudenlaisen
LisätiedotLaitteessa tulee olla ohjelmisto tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite
TW-EAV510: PORTTIOHJAUS (VIRTUAL SERVER) ESIMERKISSÄ VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON Laitteessa tulee olla ohjelmisto 5.00.49 tai uudempi, tarvittaessa päivitä laite OPERAATTORIN IP---OSOITE - Jotta
LisätiedotSovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta Esim. WWW
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
LisätiedotTietoturvan perusteet. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010
Tietoturvan perusteet Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2010 Luennon sisältö Tällä viikolla: 1. Tietoturvallisuus 2. Uhkia ja hyökkäyksiä verkossa 3. Tietoverkkojen turvaratkaisuja
LisätiedotWWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY
1 WWW-PALVELUN KÄYTTÖÖNOTTO LOUNEA OY 10.4.2015 Lounea Oy Tehdaskatu 6, 24100 Salo Puh. 029 707 00 Y-tunnus 0139471-8 www.lounea.fi Asiakaspalvelu 0800 303 00 Yrityspalvelu 0800 303 01 Myymälät 0800 303
LisätiedotTietoverkkojen turvallisuus. Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011
Tietoverkkojen turvallisuus Tuomas Aura T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2011 Luennon sisältö 1. Palomuurit ja rajavalvonta NAT palomuurina Tilaton, tilallinen ja sovellustason palomuuri Julkiset
Lisätiedot2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
Lisätiedot2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 23.1.2002 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
Lisätiedot2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) 27.9.2001 1 Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua
LisätiedotIHTE 1900 Seittiviestintä (syksy 2007) VERKKOTEKNIIKKAA. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan?
VERKKOTEKNIIKKAA Sisältö: Johdatus aiheeseen. Mikä on tieto(kone)verkko ja miksi sellaisia on? Verkot ohjelmistonäkökulmasta. Mikä on protokolla, IP osoite, nimipalvelu jne ja mihin näitä tarvitaan? Verkot
LisätiedotTietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1
Tietoliikenne I (muuntokoulutettaville) 2 ov Syksy 2002 Luennot Liisa Marttinen 11/6/2002 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat,
Lisätiedot2.2. Sähköposti. SMTP (Simple Mail Transfer Protocol) Postipalvelimet käyttävät SMTPprotokollaa. TCP-yhteys on pysyvä
2.2. Sähköposti Käyttäjäliitäntä (user ) sanomien kirjoittaminen, lukeminen ja lähettäminen Postipalvelin (mail server) postilaatikot Postiprotokolla sanomien toimittaminen lähettäjän postijärjestelmästä
LisätiedotTeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje
TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen
LisätiedotJyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013
Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2013 Luennon sisältö 1. Johdantoa Yhteys, yhteydettömyys Best effort 2. Kuljetuskerros UDP TCP 3. Verkkokerros Internetin
LisätiedotPush- ja pull-protokollat
S: 220 helsinki.fi C: MAIL FROM: S: 250 OK C: RCPT TO: S: 250 OK C: DATA S: 354 Enter mail, end with.
LisätiedotT Johdatus tietoliikenteeseen 5 op
T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esivaatimuksena Tietokone Työvälineenä -kurssi T-106.1001 Kurssin tavoitteet:
LisätiedotLaajuus 5 op Luennot: 12 x 2t Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus
Laajuus 5 op Luennot: 12 x 2t 11.3.2014 29.4.2014 Harjoitukset: 7 viikkoharjoitusta harjoitusten tekemiseen saatavissa apua 2 ryhmää / harjoitus Lähiopetuksen jäkeen harjoitustyö ja tentti Aulikki Hyrskykari
LisätiedotLuento 1. Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi
CT30A3200 - WWW-sovellukset Luento 1 Jouni Ikonen - Jouni.Ikonen lut.fi linkki Kalvot Arto Hämäläisen kalvojen pohjalta 1 Jouni Ikonen CT30A3200 WWW-sovellukset Tämän luennon aiheet: Kurssin yleiset asiat
Lisätiedot2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML
Luennot 1. Intro 2. PEHMEÄ XHTML XRAJAHTML Dokumentin (matalan tason) rakenne DOCTYPE ja merkistökoodaukset Elementtien syvät rajat 3. CSS 4. JavaScript 5. JavaScript-kirjastot & AJAX 6. Käytettävyys &
LisätiedotTekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet
Tekninen kuvaus Aineistosiirrot Interaktiiviset yhteydet iftp-yhteydet 15.11.2012 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.2 Interaktiivinen FTP-yhteystapa... 3 1.3 Linkki aineistosiirtopalveluun liittyvät dokumentit...
LisätiedotKäyttäjänedustaja (User Agent) Internetin kuljetusprotokollat. Sovellus ja kuljetuspalvelun laatu
2. Sovelluksia ja sovellusprotokollia 2.1. WWW (World Wide Web) 2.2. Sähköposti 2.3. DNS (Domain NameSystem) Verkkosovellus sovellusprotokolla Sovellusprotokolla on vain osa hajautettua sovellusta
LisätiedotH T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut. Janne Käki
H T M L eli kuinka laadin itselleni päheät kotisivut Janne Käki 13.9.2006 Mikä ihmeen HTML? HyperText Markup Language hypertekstiä eli toisiinsa linkitettyjä dokumentteja merkintäkieli, perustuu erilaisiin
LisätiedotATK yrittäjän työvälineenä
ATK yrittäjän työvälineenä Internet viestintä- ja kauppakanavana 17.9.2008 Digipolis Kouluttaja Timo Laapotti / F4U Foto For You f4u@f4u.fi 0400 684 358 http://f4u.fi/ Tietoverkko Tietoverkossa on yhteen
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotSovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS
Sovelluskerros: Socket API, WWW, sähköposti, DNS Tancred Lindholm ja Sasu Tarkoma Johdatus T-110.2100 tietoliikenteeseen Johdatus tietoliikenteeseen kevät 2012 kevät 2010 Luennon sisältö 1. Socket-rajapinta
LisätiedotSähköpostisanoman muoto. Push- ja pull-protokollat. työntöprotokolla (PUSH) Yleisiä sanoman otsakekenttiä kentät erotettu rivinvaihdolla
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
LisätiedotPalomuurit. Palomuuri. Teoriaa. Pakettitason palomuuri. Sovellustason palomuuri
Palomuuri Teoriaa Palomuurin tehtävä on estää ei-toivottua liikennettä paikalliseen verkkoon tai verkosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että estetään liikennettä Internetistä paikallisverkkoon tai kotikoneelle.
LisätiedotDirectory Information Tree
IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotTietoliikenne I 2 ov kevät 2004
Tietoliikenne I 2 ov kevät 2004 Luennot Liisa Marttinen 1/18/2004 1 581333-1 Tietoliikenne I (2 ov) Kohderyhmät: eri alojen tulevat asiantuntijat mm. mm. ohjelmistojen suunnittelijat, järjestelmien suunnittelijat,
LisätiedotT Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013
T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op Kevät 2013 Yleistä Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esitietona T-106.1150 Tietokone ja käyttöjärjestelmä tai vastaavat tiedot Kurssin tavoitteet: Tietää
LisätiedotTIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN
TIEDEJUTTUKURSSI 29.9.2011 FM VILLE SALMINEN YLEISTÄ LUENNOT (8 H) & TYÖPAJA (2 H) YHTEYSTIEDOT ville.salminen@oulu.fi VÄLINEET Tekstieditori Mieluummin Windowsin Notepad kuin esimerkiksi Microsoft Word
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op /2 ov) Kevät 2007. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2006 tutkintovaatimukset) Pakollinen
LisätiedotKuljetuskerros. Tietokoneverkot. Matti Siekkinen Pasi Sarolahti
Kuljetuskerros Tietokoneverkot Matti Siekkinen Pasi Sarolahti Osa sisällöstä adaptoitu seuraavista lähteistä: J.F. Kurose and K.W. Ross: Computer Networking: A Top-Down Approach 6th ed. -kirjan lisämateriaali
LisätiedotC:. S: 250 Message accepted for delivery C: QUIT S: 221 princeton.edu closing connection
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
LisätiedotLähettävä postipalvelin Vastaanottava postipalvelin
Lähettävä postipalvelin muodostaa TCP-yhteyden esittelee itsensä kertoo lähettäjän ja vastaanottajan lähettää sanoman, jos vastaanottava palvelin antaa luvan Vastaanottava postipalvelin kuuntelee TCP-porttia
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2010 Sasu Tarkoma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Perustuu Liisa Marttisen luentokalvoihin. Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
LisätiedotTuotteiden tiedot: Lisää uuden tuotteen tiedot. Muuta tai poista tuotteen tiedot. Selaa kaikkien tuotteiden tietoja.
laskutus_index http://media.stadia.fi/~0700527/laskutus/laskutus_index.html Sivu 1/1 13.12.2007 Laskutus -tietokanta Henkilöiden tiedot: Lisää uuden henkilön tiedot Muuta tai poista henkilön tiedot Selaa
LisätiedotMicrosoft Outlook Web Access. Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön
Microsoft Outlook Web Access Pikaohje sähköpostin peruskäyttöön 1 Käyttö työpaikalla (Hallinto-verkossa) Käynnistetään sähköposti Työpöydällä olevasta Faiposti-pikakuvakkeesta (hiirellä kaksoisklikkaamalla).
LisätiedotTietoliikenteen perusteet
582202 Tietoliikenteen perusteet (4 op ) Kevät 2009. Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenteen perusteet Asema opetuksessa (v 2005 / 2008 tutkintovaatimukset)
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
Lisätiedot1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat. Protokollien kerrosrakenne. Mitä monimutkaisuutta?
1.4. Tietoliikenneohjelmistot eli protokollat Protokolla eli yhteyskäytäntö Mitä sanomia lähetetään ja missä järjestyksessä Missä tilanteessa sanoma lähetetään Miten saatuihin sanomiin reagoidaan tietoliikenteessä
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
Lisätiedot