OSA II - Ympäristöselostus LIIAN KARKEA PAINOON

Transkriptio

1 OSA II - Ympäristöselostus LIIAN KARKEA PAINOON Suomen ympäristö

2 46 Suomen ympäristö

3 7. Johdanto Tämä ympäristöselostus on osa Oulun läänin jätesuunnitelmaa, jonka SOVAympäristöarviointi on laadittu valtakunnallisena ympäristöministeriön rahoittamana pilottihankkeena. Tässä työssä on haettu kokemuksia vaikutusten arvioinnista laajaalaisessa jätehuoltoa koskevassa suunnittelutyössä. Tarkoituksena on ollut helpottaa esimerkkihankkeen kautta yleisesti alueellisten ympäristökeskusten jätesuunnitelmien laadintaa ja vaikutusten arviointia. Ympäristöarvioinnin keskeisenä tavoitteena on ollut saada kokemusta alueellisen jätesuunnitelman ympäristöarvioinnista ja sen edellyttämästä vuorovaikutuksesta. Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan Tämä ns. SOVA-laki ja sitä täydentävä valtioneuvoston asetus sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa. Alueellinen jätesuunnitelma on SOVAlainsäädännön mukaan sellainen suunnitelma, jonka laadinnan yhteydessä on tehtävä SOVA-ympäristöarviointi. Vastuu ympäristöarvioinnin tekemisestä tässä tapauksessa on suunnitelman laadinnasta vastaavalla viranomaisella, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskuksilla. Vaikutusten arviointi on etukäteisarviointia, jonka tavoitteena on tukea suunnitelman valmistelua, toteutusta, seurantaa ja suunnitelmaa koskevaa julkista keskustelua. Ympäristöselostuksen laadinnasta on vastannut Kainuun ympäristökeskuksessa Tatu Turunen. Arviointeja on kommentoinut hankkeen ohjausryhmä sekä muualta ympäristöhallinnosta Niina Koivula ja Hannele Yli-Kauppila (Keski-Suomen ympäristökeskus), Ulla-Riitta Soveri (ympäristöministeriö) sekä Tuomas Kallio ja Tuuli Myllymaa (Suomen ympäristökeskus). Suomen ympäristö

4 8. Oulun läänin jätesuunnitelman taustatavoitteet Jätesuunnitelman taustatavoitteita ovat jätteen määrän vähentäminen, jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen, jätehuollon ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus. Taustatavoitteet antavat suuntaa sisäänrakennettuina eri painopistealueilla. Taustatavoitteet antavat viitekehyksen jätehuollon tulevan kehityksen arvottamiselle. Tavoitteet ovat ympäristöpoliittisia päämääriä. Niiden oletetaan edistävän viihtyisän, turvallisen ja terveellisen elinympäristön kehittymistä. Tavoitteet on asetettu jätelain mukaisesti tukemaan kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätteiden syntyä pyritään vähentämään ja syntyneen jätteen hyötykäyttöä tehostamaan. Taustatavoitteet on laadittu hankkeen ohjausryhmässä ja päätetty ympäristöarvioinnin ensimmäisen kuulemisen ( ) jälkeen. Ensimmäisessä kuulemisessa kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset antoivat 15 ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset kymmenen lausuntoa. Lisäksi lausunnon antoivat Oulun lääninhallitus, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirit, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulun Jätehuolto ja Oulun kauppakamari (liite 19). Kuulemisessa taustatavoite jätehuollon ympäristöhaittojen vähentäminen muutettiin muotoon jätehuollon ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen. Tätä muutosta vaadittiin neljässä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa (Kalajoen kaupungin vs. ympäristötarkastaja, Reisjärven kunnan vs. ympäristöjohtaja, Siikalatvan ympäristöpalvelu ja Ylivieskan kaupungin ympäristösihteeri) ja neljässä kunnan terveydensuojeluviranomaisen (Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto, Reisjärven kunnan vs. ympäristöjohtaja, Siikalatvan ympäristöpalvelut ja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä) lausunnossa. 8.1 Jätteen määrän vähentäminen Jätteen määrän vähentäminen pitää tässä raportissa sisällään jätteen synnyn ehkäisyn ja materiaalitehokkuuden. Karkeasti ajateltuna mitä vähemmän jätettä muodostuu, sitä vähemmän kyseisen jätteen jätehuoltoketju aiheuttaa ympäristön kuormitusta esimerkiksi liikenteen pakokaasupäästöjen, melun tai jätteenkäsittelyn energiankulutuksen kautta. Tavoite on yhdenmukainen kaatopaikkojen määrän vähentymisen kanssa. Kun loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee, alenevat kuljetuskustannukset kokonaisuudessaan. Pieniä määriä sekajätettä voidaan kuljettaa entistä kauempana oleville kaatopaikoille. Kaatopaikkajätteen vähenemisen lisäksi tavoitellaan koko jätemäärän vähenemää. Materiaalien kierrätys sekä tuotannon, tuotteiden ja kulutuksen materiaalitehokkuuden parantaminen ilmenee oikein toimiessaan jätteiden kokonaismäärän vähene- 48 Suomen ympäristö

5 misenä. Jätteiden määrän väheneminen on edellytys ekotehokkaalle tuotantotoiminnalle ja kestävämmälle luonnonvarojen kulutukselle. Jätteet ovat talousjärjestelmään otettuja luonnonvaroja. Jätteiden kierrättäminen vähentää luonnonvarojen kulutusta, kun jäte voidaan hyödyntää tuotannossa uudelleen raaka-aineena. Jätteen määrän vähentämistavoite tukee pyrkimystä alentaa suomalaisten ekologista jalanjälkeä, joka vertailuissa on ollut maailman korkeimpia (Hakanen 1999; WWF 2006). Ekotehokkuusajattelussa kestävän kehityksen toteutuminen vaatii yhteiskuntien materiaali-intensiteetin pienentymistä eli dematerialisaatiota, joka edellyttää tuotantotapojen ja kulutustottumusten muuttamista tehostamalla luonnonvarojen käyttöä (Lähteenoja ym. 2006). Jätteiden osalta tämä tarkoittaa pyrkimystä jätteen kokonaismäärän vähentämiseen. Jätelain tavoitteena on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää käyttöä. Jätelain yleisen huolehtimisvelvollisuuden mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätepolitiikassa on asetettu suosituimmuusjärjestys, jonka mukaan ensisijaisesti pyritään ehkäisemään jätteen muodostumista, sitten käyttämään syntynyt jäte uudelleen, kierrättämään, hyödyntämään energiana ja vasta viimeiseksi loppusijoittamaan jäte. Uudelleen käytettävien pakkausten yleistyminen (lavat, laatikot, tynnyrit, pullot) on esimerkki jätteiden määrän vähentämisestä. Taustatavoitteiden määrittelemisessä on pyritty viestinnälliseen tavoitettavuuteen. Jätteen määrän vähentäminen on yleisön ja sidosryhmien taholta helpommin ymmärrettävissä kuin osittain samaa tarkoittava valtakunnallisen jätesuunnitelman käyttämä materiaalitehokkuus. Jätteiden määrän vähentämistavoite antaa yrityksille ja yleisölle selkokielisen jätteiden synnyn ehkäisyä tukevan signaalin. Sen sijaan materiaalitehokkuus ei aktualisoidu yritys- tai henkilökohtaisella tasolla riittävän selvästi. Tavoitteen osalta yhteiskunnalliset ohjauskeinot, joilla jätteiden määrää voitaisiin vähentää, tulisi kohdistaa ensisijaisesti tuotannon ja kulutuksen rakenteisiin ja vasta toissijaisesti jätehuoltoon. Jätteen synnyn ehkäisy on kuitenkin jätelakiin kirjattu tavoite. Jätelain selvilläolovelvollisuuden mukaan tuotannon harjoittajan ja tuotteen valmistajan tai maahantuojan on oltava riittävän hyvin selvillä mm. mahdollisuuksista kehittää tuotantoaan tai tuotettaan siten, että jätteen määrä ja haitallisuus vähenevät. YTV:n kotitalousjätetutkimuksessa vuonna 2006 kartoitettiin kotitalouksien jätteiden tuottomääriä. Tutkimuksen mukaan kotitalouksien henkeä kohti lasketut jätemäärät vaihtelivat runsaasti. Vähiten jätettä tuottaneilla kotitalouksilla syntyi jätettä 35 kiloa asukasta kohden vuodessa kun taas jätemäärä suurimmillaan oli kiloa asukasta kohden vuodessa (YTV:n tiedote ). Tutkimus osoittaa, että jätevalistuksella ja kulutustottumusten muutoksella on mahdollista vähentää jätemäärää henkilökohtaisella tasolla. Yhdyskuntajätteiden kokonaismäärän vähentämistavoite on helpompi saavuttaa vähenevän väestön vuoksi Kainuussa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Väestömuutos oli vuonna 2005 Kainuussa -0,8 % ja Pohjois-Pohjanmaalla +0,8 % (Tilastokeskus 2006). 8.2 Jätteen hyötykäyttöasteen nostaminen Jätteen hyötykäyttöaste tarkoittaa hyödynnettävän jätteen osuutta kokonaisjätemäärästä. Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on Kainuussa noin 60 % ja Pohjois- Pohjanmaalla 40 %. Prosenttijakauman loppuosa tarkoittaa kaatopaikoille sijoitettavaa jätettä. Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisaste on Oulun läänissä ollut jatkuvassa nousussa. Jätesuunnitelman tavoitteena on edelleen nostaa hyödyntämisastetta ja vähentää kaatopaikoille kulkeutuvan jätteen määrää. Suomen ympäristö

6 Jätehuollon järjestämistä koskevan jätelain yleisen huolehtimisvelvollisuuden mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Jätelain mukaan ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. 8.3 Ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen Tavoitteena on ehkäistä ja torjua jätteistä aiheutuvaa vaaraa ja haittaa terveydelle ja ympäristölle. Tavoite on jätelain yleisen huolehtimisvelvollisuuden mukainen. Tämä liittyy myös kestävän kehityksen laajempaan periaatteeseen myötävaikuttaa elinympäristön viihtyisyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Erityisesti on huomioitava, että jätehuoltoketjun yksittäisen haaran ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen ei välttämättä riitä kohentamaan ekotehokkuutta, mikäli jätteiden kokonaismäärä ja luonnonvarojen kulutus samanaikaisesti kasvavat. Kulutustason nousu saattaa kumota yksittäisen jätehuoltoratkaisun ympäristö- ja terveyshaittoja vähentävät vaikutukset. Eri jätelajit aiheuttavat erilaisia terveyshaittoja. Esimerkiksi huonosti stabiloitu puhdistamoliete voi sisältää runsaasti haitallisia mikrobeja. Altistumisriski on esimerkiksi puhdistamon työntekijöillä tai julkisessa viherrakennuskäytössä isommalla väestöryhmällä. Liete voi sisältää myös lääkeaineita, raskasmetalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Merkittäviä suoria terveysriskejä liittyy myös sairaala- tai eläinjätteisiin ja ongelmajätteisiin. Jätteiden käsittelylaitokset aiheuttavat eriasteisia haittoja. Ympäristöhaitat voivat olla esimerkiksi murskauksen melu- tai pölypäästöjä, kompostointilaitosten tai -kenttien hajuhaittoja tai valumavesiä. Jätteiden kuljetus aiheuttaa muun liikenteen seassa melu- ja pölyhaittoja. Kaatopaikoilla tyypillisesti terveysriski liittyy haittaeläinten, kuten lintujen, levittämään tautiriskiin. Oulun läänissä jätehuollon haittavalituksia on tullut mm. Oulussa Ruskon jätteiden käsittelyn hajuhaittoihin tai Kainuussa lietteiden ja biojätteiden kompostointikenttiin liittyen. Myös yksittäisten yritysten käsittelylaitoksista on tullut valituksia. 50 Suomen ympäristö

7 8.4 Jätehuollon organisoinnin eko- ja kustannustehokkuus Jätesuunnitelma pyrkii myötävaikuttamaan jätehuoltojärjestelmän eko- ja kustannustehokkuuteen. Jätteiden kuljetusten aiheuttama ympäristökuormitus on kasvanut esimerkiksi kaatopaikkojen lakkauttamisten ja lietteiden käsittelyn vaatimusten tiukentumisen myötä kun kuljetusmatkat yhä harvempiin käsittelypaikkoihin ovat kasvaneet. Ensiarvoisen tärkeää on, ettei välillinen ympäristökuormitus kasva liikaa, ja että järjestelmä on ylläpidettävissä ja kehitettävissä kohtuullisin kustannuksin. Jätehuollon ympäristökuormitusta arvioitaessa on perinteisesti keskitytty tarkastelemaan päästöjä ilmaan, veteen ja maaperään sekä meluhaittoja. Ekotehokkuus laajentaa tarkastelunäkökulmaa piipunpää -ajattelusta koko jätehuoltojärjestelmän aiheuttamaan luonnonvarojen kulutukseen. Ylenpalttinen jätteiden muodostuminen on luonnonvarojen tuhlausta. Esimerkiksi kaivosteollisuudessa on tavoitteena louhia malmia sivukiven tuottamisen sijaan. Sivukivi, kuten jätteet yleensäkin, aiheuttaa tuotantotoiminnalle kustannuksia. Mitä suurempi on tuotantotoiminnassa tuotetun jätteen määrä suhteessa varsinaiseen tuotteeseen, sitä vähemmän taloudellisesti kannattavaa toiminta on. Jätteiden määrän vähentämistavoite tukee tuotantotoiminnan ja sen jätehuollon eko- ja kustannustehokkuustavoitetta. Ekotehokkuuden perusajatus on enemmän vähemmästä (Rissa 2001). Jätteiden osalta on erotettava tuotteen koko elinkaaren aikainen ekotehokkuus tuotteen jätehuollon ekotehokkuudesta. Tuotannon ekotehokkuuden edistyminen näkyy tuotannossa syntyvien jätteiden määrän vähentymisenä. Tässä jätesuunnitelmassa jätteen määrän vähentämistavoite on tuotantotoiminnalle suunnattu signaali ekotehokkuuden lisäämiseen. Jätehuollon ekotehokkuudella tarkoitetaan sitä vaihetta tuotteen elinkaaressa, jolloin tuote on hylätty tarpeettomana ja siitä on tullut jätettä. Jätehuoltojärjestelmän tulee niin ikään pyrkiä ekotehokkuuteen. Jätteiden kuljetuksen eko- ja kustannustehokkuuteen vaikuttaa selkeästi keräys- ja kuljetusmatkojen pituus. Yhdyskuntajäte kuljetetaan Oulun läänissä pääosin maanteitse. Tiehallinto on tilastoinut tavarakuljetuksia, joihin jätteen kuljetus kuuluu, 1960-luvulta alkaen. Liikennemäärät ovat kasvaneet joka vuosikymmenellä (Tiehallinto 2005). Sama koskee jätteenkuljetussuoritteita. Suomen ympäristö

8 9. Jätesuunnitelman painopistealueet Oulun läänin jätesuunnitelman painopistealueet muodostettiin alun perin hankkeen ohjausryhmässä. Painopistealueita ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen. Ne hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä ympäristöarvioinnin ensimmäisen kuulemisen ( ) jälkeen. Kuulemisessa kuulutus ja asiakirjat olivat nähtävillä Kainuun ja Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksissa, kaikissa läänin kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Kainuun ympäristökeskuksen internet-sivuilla. Kuulutukset julkaistiin Kalevassa, Kainuun Sanomissa ja Virallisessa lehdessä. Palautelomakkeet palautuskuorineen olivat kokeiluluonteisesti Oulun, Pudasjärven ja Kalajoen pääkirjastoissa. Lisäksi Kuhmon kirjastossa kokeiltiin palautelaatikkoa (lukittava postilaatikko). Lausunnot pyydettiin yhteensä 48 viranomaiselta: kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Oulun lääninhallitukselta sekä jätehuollon neuvottelukuntiin kuuluvilta sidosryhmiltä (Kainuussa 25 ja Pohjois-Pohjanmaalla 24 organisaatiota). Lausuntoja saatiin viranomaisilta ja sidosryhmiltä yhteensä 31 (liite 19). Ensimmäisessä kuulemisessa Oulun lääninhallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin lausunnoissa edellytettiin, että painopistealueilla pitäisi olla vaihtoehtoja. Tämän vuoksi kuulemisen jälkeen hankkeen ohjausryhmässä laadittiin neljälle painopistealueelle toteutusvaihtoehdot (A, B ja C), joiden käyttöönotosta järjestettiin toinen kuuleminen. 9.1 Painopistealueiden toteutusvaihtoehdot Luonnos painopistealueiden toteutusvaihtoehdoiksi laadittiin hankkeen ohjausryhmässä. Toteutusvaihtoehdoista järjestettiin jätesuunnitelman toinen kuuleminen ( ). Kuulemisessa kuulutus ja asiakirjat olivat nähtävillä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksissa, kaikissa läänin kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä Kainuun ympäristökeskuksen internet-sivuilla. Palautelomakkeet palautuskuorineen olivat kokeiluluonteisesti Oulun, Pudasjärven ja Kalajoen pääkirjastoissa. Lisäksi Kuhmon kirjastossa kokeiltiin palautelaatikkoa (lukittava postilaatikko). Lausunnot pyydettiin kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Oulun lääninhallitukselta sekä jätehuollon neuvottelukuntiin kuuluvilta sidosryhmiltä. Tässä toisessa kuulemisessa (liite 20) kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset antoivat seitsemän ja kuntien terveydensuojeluviranomaiset kolme lausuntoa. Lausunnon antoivat sidosryhmistä Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Oulun kauppakamari, Oulun yliopiston Lönnrot-instituutti, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri. Kuulemisen tuloksena painopistealueiden vaihtoehtoja muutettiin jätteiden energiakäytön osalta siten, että rinnakkais- ja massapolttovaihtoehdoissa (2B ja 2C) otettiin mukaan selvemmin materiaalihyödyntämiseen panos- 52 Suomen ympäristö

9 taminen. Tätä muutosta vaadittiin kolmessa kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa (Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, Oulun seudun ympäristölautakunta ja Vihannin kunnan ympäristölautakunta), yhdessä kunnan terveydensuojeluviranomaisen (Oulun seudun ympäristölautakunta) lausunnossa ja neljässä sidosryhmäorganisaation (Kainuun maakunta kuntayhtymä, Oulun kauppakamari, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri) lausunnossa. Lausunnot antoivat kokonaisuudessaan runsaasti muuta sisältöä ympäristöarviointiin, vaikkakaan esillä olevia vaihtoehtoja ei muilta osin muutettu. Toisessa kuulemisessa yleisön kannanottoja kertyi Kuhmon palautelaatikosta viisi. Yleisön kannanotot eivät vaikuttaneet vaihtoehtojen muodostamiseen. Jätesuunnitelman painopistealueet päätettiin ensimmäisen kuulemisen jälkeen. Niiden toteutusvaihtoehdot muotoutuivat toisen kuulemisen jälkeen seuraavasti: 1. Biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta A) Syntypaikkalajittelun tehostaminen Tarkoituksena on tehostaa biojätteen lajittelua sen syntypaikalla, kuten asuinkiinteistöillä. Tämä edellyttää kiinteistökohtaista erilliskeräystä, jossa keräysauto noutaa kiinteistöiltä erilliseen astiaan lajitellut biojätteet. Muiden biohajoavien jätteiden, keräyspaperin, -pahvin ja -kartongin, erilliskeräystä tehostetaan kiinteistöiltä tai ekopisteistä. Biojäte käsitellään kompostointi- tai biokaasulaitoksissa. Paperi ja pahvi kierrätetään. Puhdas puujäte hyödynnetään materiaalina, esimerkiksi hakettamalla kompostoinnin kuivikeaineeksi. B) Laitoslajittelun tehostaminen Biohajoava jäte erotellaan laitoksessa sekajätteestä mekaanisella lajittelumenetelmällä. Tämän jälkeen erilleen saatujen biohajoavien jätteiden, kuten biojätteen, paperin ja pahvin jatkokäsittely toteutetaan samaan tapaan kuin A-vaihtoehdossa. Tässä vaihtoehdossa biohajoavaa jätettä ei kerätä kiinteistöiltä tai ekopisteistä, vaan keräys ja kuljetus tapahtuu sekajätteenä, joka sitten käsittelylaitoksessa lajitellaan eri jakeisiin ja toimitetaan jatkokäsittelyyn tai hyötykäyttöön, esimerkiksi kompostoitavaksi. C) Biohajoavan jätteen energiahyötykäyttö polttamalla Biohajoavaa jätettä poltetaan ja siitä saadaan energiaa. Jätteitä voidaan polttaa varsinaisissa jätteiden polttoon suunnitelluissa voimalaitoksissa tai jätteiden rinnakkaispolttolaitoksissa tavanomaisten polttoaineiden, kuten puun ja turpeen, seassa. 2. Jätteiden energiakäyttö A) Jätteiden materiaalihyödyntäminen ja kaatopaikkasijoitus (ei polttoa) Vaihtoehdossa kuvataan nykytilan jatkumista siten, ettei jätettä polteta lainkaan, vaan materiaalihyödyntämisen kehittämistä jatketaan. Materiaalihyödyntämisellä tarkoitetaan, että jätettä käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen, esim. keräyspaperilla korvataan puuta paperin valmistuksessa, metallijätteiden metalli hyödynnetään teollisuuden ja muovijäte muoviteollisuuden raaka-aineena. B) Jätteiden rinnakkaispoltto Tässä vaihtoehdossa sen lisäksi, että materiaalihyödyntämiseen panostetaan, polttokelpoinen jäte ohjataan olemassa oleviin polttolaitoksiin (rinnakkaispolttolaitos) poltettavaksi tavanomaisten polttoaineiden, kuten puun ja turpeen, ohella. Oulun läänissä on yksi yhdyskuntajätteiden rinnakkaispolttolaitos Kajaanissa Kainuun Voima Oy:llä. C) Jätteiden poltto (ns. massapoltto) Tässä vaihtoehdossa sen lisäksi, että materiaalihyödyntämiseen panostetaan, jäte ohjataan tätä varten rakennettuihin jätteiden polttolaitoksiin. Oulun läänissä ei ole toimivia jätteiden polttolaitoksia, mutta Ouluun on suunnitteilla yksi. Suomen ympäristö

10 3. Lietteiden jätehuolto, mukaan lukien haja-asutuksen lietteet A) Käsittelyn kehittäminen lannoitevalmistekäyttöä suosivaksi Lannoitevalmistekäyttö tarkoittaa lietteen käyttöä lannoite-, maanparannustai viherrakentamisaineena. Lietteiden käsittelyä (esim. kompostointi, mädätys jne.) kehitetään siten, että käsittelyn lopputuote soveltuu lannoite- ja maanparannuskäyttöön, esimerkiksi pelto- tai metsälannoitukseen tai viherrakentamiseen. Oulun läänin useimmissa kunnissa lietettä käytetään joltain osin viherrakentamiseen. B) Käsittelyn kehittäminen polttoa suosivaksi Lietteiden käsittelyä (kuivaus, rakeistus) kehitetään siten, että käsittelyn lopputuote soveltuu polttoon jätteiden polttolaitoksissa tai rinnakkaispolttolaitoksissa. Oulun läänissä tällä tavoin lietettä käsitellään ja poltetaan Haapavedellä, jossa käsitellään Haapaveden kaupungin ja Valio Oy:n meijerin jätevesien puhdistuksen lietettä. 4. Energiantuotannon ja kaivosteollisuuden jätteet: tuhka, sivukivi, rikastushiekka A) Tuhkan lannoitevalmistekäyttö Lannoitevalmistekäyttö tarkoittaa käyttöä lannoite-, maanparannus- tai viherrakentamisaineena. Tuhkien käsittelyä (kuivaus, rakeistus, seostus) kehitetään siten, että käsittelyn lopputuote soveltuu lannoite- ja maanparannuskäyttöön, esimerkiksi pelto- tai metsälannoitukseen tai viherrakentamiseen. Tällöin tuhkilla voidaan korvata muita lannoitteita tai viherrakennusmateriaaleja, kuten multaa tai turvetta. B) Tuhkan maarakennuskäyttö Tuhkien käsittelyä kehitetään siten, että lopputuote soveltuu maarakentamiseen, esimerkiksi käytettäväksi teiden tai pihakenttien rakenteisiin. Tällöin tuhkilla voidaan korvata maa-aineksia (hiekka, sora) tai muita maarakennusmateriaaleja. C) Tuhkan kaatopaikkasijoitus Tuhkien sijoittamista kaatopaikoille tai tuhkan läjitysalueille jatketaan. 5. Haja-asutuksen jätehuollon palvelutaso ja kustannustehokkuus 6. Roskaantumisen torjunta 7. Jätemaksujen kannustavuus 8. Alueellinen yhteistyö keräilyssä, hyödyntämisessä ja käsittelyssä (esim. rakennusjätteet) Toteutusvaihtoehdot ovat asian havainnollistamiseksi ja vertailun helpottamiseksi pelkistettyjä. Neljän ensin mainitun painopistealueen (1-4) toteutusvaihtoehtoja on verrattu toisiinsa ympäristöarvioinnissa. Vaihtoehdoissa on esitetty painopistealueittain mahdollisia jätehuollon kehittämissuuntia. Vaihtoehtovertailut kohdistettiin niille painopistealueille, joilla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja joihin liittyy näkemyseroja. Toteutusvaihtoehtojen vaihtoehtovertailut laadittiin (liitteet 22-25) toisen kuulemisen jälkeen keväällä Neljällä jälkimmäisellä painopistealueella (5-8) ei ole tehty erillisiä vaihtoehtotarkasteluja. Painopistealueiden asiasisältöä on käsitelty myös suunnitelmaosassa (osa III). 54 Suomen ympäristö

11 9.2 Toteutusvaihtoehtojen ympäristövaikutukset ja valitut vaihtoehdot Toteutusvaihtoehtoja on vertailtu toisiinsa taulukkovertailulla (liitteet 22-25). Seuraavissa alaluvuissa on kunkin vertailun yhteenveto. Niiden neljän painopistealueen osalta, joissa ei ole tehty erillisiä vaihtoehtovertailuja, on suoraan esitetty sellaisia kehittämistoimenpiteitä, jotka ovat tarkasteltavien vaikutusten mukaan kannatettavia. Tarkasteltavat vaikutukset ovat ns. SOVA-asetuksen (347/2005) mukaisia. Muut viranomaiset ovat hyväksyneet vaikutustarkastelun ensimmäisessä kuulemisessa (kuvattu edellä). SOVA asetuksessa mainittujen vaikutusten lisäksi mukaan tarkasteluun on otettu mm. vaikutukset kierrätysintoon, jätehuollon tuleviin kehittämisvaihtoehtoihin, liikenteeseen ja onnettomuustilanteisiin, jätemaksujen kohtuullisuuteen, ns. kolmannen sektorin toiminnan kehittymiseen sekä aluekeskuksen ja maaseudun elinvoimaisuuteen. Vaikutusten tarkasteluaika on jätesuunnitelman voimassaoloaika, kymmenen vuotta Biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta (painopistealue 1) Suositeltava toteuttamisvaihtoehto biohajoavan jätteen ohjaamiseksi pois kaatopaikoilta on biohajoavan jätteen syntypaikkalajittelun tehostaminen (vaihtoehto 1A). Oulun läänissä voidaan tehostaa syntypaikkalajittelua nykyistä keräysjärjestelmää kehittämällä. Syntypaikkalajittelu mahdollistaa onnistuessaan jätteiden synnyn ehkäisyn, puhtaiden jätelajien talteenoton, kierrätyksen, uusiokäytön ja edelleen luonnonvarojen ja energian säästämisen. Syntypaikkalajittelussa jäteastioilla voi olla erilaiset, joustavat tyhjennysvälit. Kerättäessä eri jätelajeja erilleen uusien käsittelymenetelmien (esim. kompostointi- ja mädätystekniikka) ja lannoitevalmisteiden kehittäminen on mahdollista. Lannoite- ja maanparannusaineita voidaan käyttää viherrakentamisessa ja maa- ja metsätaloudessa, ja näin palauttaa ravinteita luonnon kiertokulkuun. Paperi- ja pahvijätettä kannattaa kerätä kiinteistökohtaisiin tai yleisiin keräysastioihin teollisuuden raaka-aineeksi pikemminkin kuin polttoaineeksi. Energiahyödyntämistä on tarkoituksenmukaista kehittää vain sille biohajoavalle jätteelle, jonka muodostumista ei voida ehkäistä, ja joka ei esimerkiksi epäpuhtauksien vuoksi sovellu muuhun hyötykäyttöön. Tällaista biohajoavaa jättettä on esimerkiksi likainen elintarvikepakkauskartonki. Puhtaille biohajoaville jätteille aineena hyödyntäminen on ensisijaista energiahyödyntämiseen nähden. Jos biohajoava jäte poltetaan, vastaava määrä kierrätyspaperia ja -pahvia tai kompostoinnissa tai biokaasutuksessa valmistuvaa lannoitevalmistetta joudutaan korvaamaan luonnosta otettavilla aineilla. Näin luontoon kohdistuva rasitus lisääntyy Jätteiden energiakäyttö (painopistealue 2) Jätteiden materiaalihyödyntäminen (vaihtoehto 2A) on ensisijaista polttoon nähden. Jätteiden energiakäytön osalta jätehuollon kehittämistä ohjataan jätteiden rinnakkaispolton (vaihtoehto 2B) suuntaan sellaisten jätelajien osalta, joille ei ole materiaalina hyödyntämisen mahdollisuuksia. Suomen ympäristö

12 Jätteiden materiaalihyödyntäminen ja rinnakkaispoltto säilyttävät nykyisen keräysjärjestelmän, lajittelu- ja kierrätyskulttuurin sekä mahdollistavat uusien käsittely- ja hyödyntämistapojen kehittämisen. Eloperäisten jätteiden käsittely ja hyödyntäminen lannoitevalmisteena (sis. viherrakentaminen) on mahdollista. Syntypaikkalajittelu edistää osaltaan myös uusiokäyttöä. Rinnakkaispoltto tukee jätteiden synnyn ehkäisyä eli pyrkimystä pitää jätteiden määrä mahdollisimman alhaisena, koska jätteiden osuus voimalaitoksen polttoaineesta on rajoitettu, ja jätteen määrä pyritään pitämään pienenä. Jätteen aineena kierrättäminen vähentää luonnonvarojen kulutusta ja tuotteiden valmistuksen - tuotantotoiminnan raaka-aineiden otosta ja kuljetuksesta alkaen - haitallisia ympäristövaikutuksia ja energian kulutusta. Jätteiden massapolttolaitoksen mahdollisessa rakentamisessa on vältettävä jätemäärän ja edelleen luonnonvarojen kulutuksen kasvua itseään ruokkivan kehän kautta. Polttolaitos saattaa helposti lisätä jätteen määrää vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi moottoritien rakentaminen lisää ajoneuvoliikenteen määrää verrattuna aiempaan tilanteeseen Lietteiden jätehuolto, mukaan lukien haja-asutuksen lietteet (painopistealue 3) Jätepohjaisilla lannoitevalmisteilla ja maanparannusaineilla on mahdollista korvata teollisesti valmistettuja tuotteita tai vähentää turpeen ja maa-aineksien ottoa. Näin säästetään luonnonvarojen kulumista ja vähennetään luontoon kohdistuvaa rasitusta. Viljelykäytössä palautetaan ravinteita luonnon kiertokulkuun. Biologisen käsittelyn (kompostointi tai mädätys) etu polttoon nähden on mahdollisuus tuottaa ravinteikasta lannoite- tai viherrakennusainesta. Lietteiden jätehuollon osalta jätesuunnitelmassa suositellaan käsittelyn kehittämistä lannoitevalmistekäytön (toteutusvaihtoehto 3A) suuntaan. Lietteiden poltto on mielekästä sellaisilla alueilla, kuten Haapavedellä, joissa lietteen määrä on poikkeuksellisen suuri, ja viljelyn lannoitteeksi on riittävästi karjanlantaa. Lannoitevalmistekäytöllä edistetään maaseutuyrittäjyyttä esimerkiksi lannoitteen levityspalvelun kysynnän tai kotieläintilojen biokaasulaitosten muodossa. Biokaasulaitokset voivat toimia hajaasutuksen lietteiden ja muiden eloperäisten jätteiden vastaanottolaitoksina. 56 Suomen ympäristö

13 9.2.4 Tuhkan jätehuolto (painopistealue 4) Energiantuotannon tuhkajätteiden osalta on suositeltavaa sekä lannoitevalmistekäytön (vaihtoehto 4A) että maanrakennuskäytön (vaihtoehto 4B) edistäminen. Lannoitevalmistekäyttöön soveltuvat puu- ja turvetuhkat. Tuhkan molemmat hyötykäyttömuodot ovat asianmukaisesti tehtyinä suositeltavia ja edistävät tuhkajätteen kierrätystä. Tuhkan läjitysalueelle sijoittamisen etuna on mahdollisuus minimoida pöly- ja valumavesihaitat. Lannoitevalmistekäytöllä on maaseudun elinvoimaisuuteen myönteinen vaikutus kun taas maanrakennuskäyttö tukee pikemminkin aluekeskuksen elinvoimaisuutta. Metsälannoituskäyttö lisää liikennettä maanrakennuskäyttöä enemmän, mutta kierrättää metsästä peräisin olevat ravinteet takaisin puuston käyttöön. 9.3 Arvioinnin epävarmuustekijät Ympäristöarvioinnin epävarmuus liittyy valittuihin tarkasteltaviin vaikutuksiin ja niiden keskinäisiin suhteisiin. Tarkasteltavat vaikutukset ovat ympäristön- ja luonnonsuojeluun, liikenteeseen, terveydensuojeluun, sosiaalipolitiikkaan, alueelliseen kehitykseen ja kulttuuriin liittyviä. Tarkasteltavista vaikutuksista puuttuvat suorat taloudelliset vaikutukset. Vaikka arvioinnissa ovat olleet mukana vaikutukset aluekeskuksen ja maaseudun elinvoimaisuuteen ja aineelliseen omaisuuteen, ei eri vaihtoehtojen vaikutuksia taloudelliseen kasvuun, kuten kansantuotteeseen, ole arvioitu. Myöskään tarkasteltavien vaikutusten keskinäisiä suhteita ei ole tarkemmin määritelty. Arvioinnissa tarkasteltavat vaikutukset ilmenevät samanarvoisina. Vaihtoehtovertailun epävarmuus liittyy valittujen vaihtoehtojen realistisuuteen. Vaihtoehdot ovat nykykäsityksen mukaan esitettyjä jätehuollon kehityksen mahdollisia suuntaviivoja. Vaihtoehdot on kuvattu vertailtavuuden vuoksi pelkistetyiksi, eivätkä ne täysin vastaa tulevaa mahdollista kehitystä. Suomen ympäristö

14 10. Luonnosvaiheen kuuleminen Kuuleminen jätesuunnitelman luonnoksesta toteutettiin Kuulutus ja asiakirjat olivat nähtävillä alueen ympäristökeskuksissa, kunnanvirastoissa ja pääkirjastoissa sekä hankkeen internet-sivuilla. Kuulutukset julkaistiin Kalevassa, Kainuun Sanomissa ja Virallisessa lehdessä. Palautelomakkeet palautuskuorineen olivat kokeiluluonteisesti Oulun, Pudasjärven ja Kalajoen pääkirjastoissa. Lisäksi Kuhmon kirjastossa oli käytössä palautepostilaatikko palautelomakkeineen. Lausuntoja pyydettiin yhteensä 157. Lausunnot pyydettiin kunnanhallituksilta, kuntien ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisilta, jätehuollon neuvottelukuntiin kuuluvilta sidosryhmiltä ja eräiltä sellaisilta viranomaisilta tai tahoilta, joita ei oltu aiemmin kuultu (mm. elintarviketurvallisuusvirasto, poliisi, työvoimahallinto, aluepelastuslaitos, sairaanhoitopiirit, metsäntutkimuslaitos). Lausuntoja saatiin yhteensä 49 (liite 21) Yleisötilaisuudet Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa oli osallistumiskertoja yhteensä 72, joista ympäristökeskuksen henkilökuntaa oli läsnä 19:ssa (kuva 34). Yleisötilaisuuksissa esiteltiin myös jätehuollon järjestäjän toimesta (Eko-Kymppi, Kuusamon kaupunki, Oulun Jätehuolto, Vestia Oy) ajankohtaisia jätehuoltoasioita Lausuntojen vaikutus kehittämistoimiin Luonnosvaiheen kuuleminen vaikutti selvästi jätesuunnitelman jätehuollon nykytilaa kuvaaviin tietoihin ja suunnitelmaosan kehittämistoimiin. Lausunnoissa esitettyjä muutoksia tehtiin jätesuunnitelmaan siltä osin kuin ne olivat ympäristöarvioinnin tulosten mukaisia. Yksittäisiä korjauksia tai tarkennuksia tehtiin mm. Kuhmon kaupunginhallituksen, Pudasjärven kaupunginjohtajan, Elintarviketurvallisuusviraston, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Eco Brahe Oy:n, Oulun Jätehuollon, Pohjois- 58 Suomen ympäristö

15 Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Suomen luonnonsuojeluliiton, Vestia Oy:n ja yleisön kannanottojen perusteella. Ympäristöselostuksen sisältöä muutettiin Metsäntutkimuslaitoksen ja Pohjois- Pohjanmaan luonnonsuojelupiirien lausuntojen perusteella. Metsäntutkimuslaitoksen lausunto tarkensi tuhkien lannoitekäytön ympäristövaikutuksia. Luonnonsuojelupiirin lausunto tuotti tarkennuksia kahden ensimmäisen painopistealueen vaihtoehtojen vertailuun. Useat lausunnot saivat aikaan kokonaan uusia kehittämistoimenpiteitä. Oulun seudun ympäristölautakunnan ja Oulun Jätehuollon lausuntojen vaikutuksesta lisättiin kehittämistoimi Paperin ja kartongin kierrätyksen edistäminen. Puisto- ja puutarhajätteiden vastaanottopaikkojen lisääminen -kehittämistoimi lisättiin Oulun seudun ympäristölautakunnan lausunnon ja kompostikäymälöiden käyttöönoton edistäminen -kehittämistoimenpide Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnon vuoksi. Jätteiden energiakäytön kehittämistoimenpidettä monipuolistettiin siten, että rinnakkaispolton lisäksi voidaan edistää myös muunlaista jätteiden polttoa silloin, kun jätteiden synnyn ehkäisystä huolehditaan, hyödynnettävät jätelajit (mm. paperi, kartonki, biojäte) eivät kulkeudu polttoon, vaan ne hyödynnetään aineena ja polttoon menevien jätteiden määrä pidetään rajallisena. Tähän muutokseen päädyttiin hankkeen ohjausryhmässä Nivalan kaupunginhallituksen, Sievin kunnanhallituksen, Oulun seudun ympäristölautakunnan, Oulun Jätehuollon ja Vestia Oy:n lausuntojen perusteella. Aluekeräyspisteverkoston käyttöönotto Pohjois-Pohjanmaan harvaanasutulla alueella kehittämistoimenpide laadittiin Taivalkosken kunnanhallituksen, Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan, Oulun seudun ympäristölautakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen lausuntojen vaikutuksesta. Sotkamon kunnan vs. ympäristötarkastajan lausunnon perusteella lisättiin kehittämistoimenpide Jäteneuvontakampanjoiden suuntaaminen matkailuyrityksiin. Kuva 34. Yleisötilaisuuksien osallistujamäärät paikkakunnittain. Suomen ympäristö

16 11. Jätesuunnitelman suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin 11.1 Jätehuollon suunnitelmat ja strategiat Oulun läänin jätesuunnitelma on EU:n ja kansallisten jätehuoltoa koskevien suunnitelmien sekä jätelaitosten strategioiden välillä oleva alueellinen kehittämisohjelma (kuva 35). Kuva 35. Oulun läänin jätesuunnitelman suhde muihin jätehuollon suunnitelmiin. Oulun läänin alueellisella jätesuunnitelmalla on samansisältöiset tavoitteet kuin EU:n jätestrategialla: pyritään ehkäisemään jätteiden syntyä, edistämään jätteiden kierrätystä ja hyödyntämistä, lisäämään luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja vähentämään kaatopaikalle vietävän jätteen määrää. Valtakunnallinen jätesuunnitelma on uudistettavana. Ympäristöministeriön työryhmä luovutti ehdotuksen uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi alkuvuodesta Valtioneuvosto hyväksynee valtakunnallisen jätesuunnitelman vuoden 2008 aikana. Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa esitetään uudistettuja jätepoliittisia linjauksia, suunnitelma valtiovallan ohjauskeinoista, ehdotus eri toimijoiden rooliksi tavoitteiden toteuttamisessa, arvio jätehuollon infrastruktuurin kehittämisestä ja yleisiä ohjaustarpeita. Lisäksi valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa pyritään yhtenäistämään jäte- ja materiaalitalouden tilastopohjaa ja kehittämään indikaattoreihin perustuva seurantajärjestelmä. 60 Suomen ympäristö

17 Oulun läänin jätesuunnitelmassa sovitetaan yhteen valtakunnallisia tavoitteita ja alueen jätehuollon erityispiirteitä. Läänin jätesuunnitelma on valtakunnallisen jätesuunnitelman mukainen kehittämisohjelma sillä lisäyksellä, että läänin jätesuunnitelmaa ohjaa myös sen oma ympäristöarviointi. Valtakunnallisen suunnitelman pääteemoja ovat tuotannon ja kulutuksen materiaalitehokkuus, haitallisten aineiden hallinta, jätehuollon ilmastovaikutukset, jätteiden käsittelyn terveys- ja ympäristöhaitat, jätehuollon organisointi ja kustannustehokkuus ja jäteosaaminen. Valtakunnalliset teemat ovat sopusoinnussa Oulun läänin suunnitelman kanssa. Esimerkiksi jäteosaamisen kasvu eri muodoissaan edistää tämän suunnitelman tavoitteiden toteutumista: se mahdollistaa uusien kierrätysteknologioiden kehittämisen ja edelleen jätteen hyötykäyttöasteen lisäämisen. Kansallisen biojätestrategian (hyväksytty vuonna 2004) tavoitteena on kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristö- ja terveyshaittojen vähentäminen sekä biohajoavan jätteen kierrätyksen ja muun hyödyntämisen edistäminen. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle sijoitettavien biohajoavien yhdyskuntajätteiden määrää vuonna 2009 enintään 40 prosenttiin ja vuonna 2016 enintään 25 prosenttiin kyseisenä vuonna syntyväksi arvioidusta biohajoavasta yhdyskuntajätteestä. Strategian tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimia, joilla ehkäistään jätteen syntymistä, lisätään kierrätystä, kehitetään jätteen biologista esikäsittelyä eli kompostointia ja mädätystä sekä hyödynnetään jätettä energiantuotannossa. Kansallisen biojätestrategian ja Oulun läänin jätesuunnitelman tavoitteet ovat samansuuntaisia. Oulun Jätehuollon ympäristöpolitiikka noudattaa myös Oulun kaupungin strategiaa ja kestävän kehityksen politiikkaa (Oulun Jätehuolto 2007). Oulun Jätehuollon tehtävänä on huolehtia toimialueensa jätteiden kuljetuksen toimivuudesta, riskittömästä jätteen käsittelystä ja loppusijoituksesta, hyötykäytöstä ja kierrätyksestä sekä jäteneuvonnasta. Oulun seudulla on laadittu laajempi jätehuoltoyhteistyöstrategia liittyen keräilyalueen jätehuoltojärjestelyihin ja energiahyötykäyttöön. Oulun seudun ja yhteistyöalueiden jätehuoltoyhteistyöstrategia hyväksyttiin Oulun kaupunginhallituksessa Strategiassa ensisijaisena tavoitteena on jätteen syntymättömyys, toissijaisena tavoitteena on jätteen hyödyntäminen materiaalina, ja kolmantena tavoitteena on kaatopaikalle menevän jätteen minimointi. Strategiassa painotetaan jätteiden synnyn ehkäisyä tämän jätesuunnitelman taustatavoitteen mukaisesti. Strategiassa tavoitellaan myös energiahyötykäytön lisäämistä Oulun seudulla. Tässä jätesuunnitelmassa energiahyödyntämisen osalta on ympäristövertailussa päädytty rinnakkaispolton edistämiseen. Jätelaitokset ovat laatineet toimintansa koordinoimiseksi ja kehittämiseksi omia jätestrategioita. Eko-Kympin jätestrategiassa mainitaan jätehuollon kuntayhtymän tehtävät, painotetaan siirtymistä kaatopaikkakäsittelystä hyötyjätehuoltoon ja korostetaan kierrätystä. Jätestrategiassa todetaan, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jätteiden syntypaikkalajittelua sekä erillistä keräilyä ja kuljetusta käsittelypaikalle. Strategian mukaan syntypaikkalajittelun ansiosta eri jätelajikkeet ohjautuvat loppukäsittelyyn ilman välivaiheita. Tällä toimintamallilla saavutetaan taloudellisesti järkevä ja ympäristönsuojelun vaatimukset täyttävä jätehuolto. Tällainen eriytetty jätehuolto sisältää jätevirrat mm. kaatopaikkakäsittelyyn, kompostointiin, palavan jakeen käsittelyyn ja kierrätykseen. Kierrätys jakaantuu edelleen jätelaatukohtaisiin virtoihin, kuten jätepaperiin ja -pahviin, lasiin, metalliin jne. Lajiteltujen jätejakeiden välivarastointi, kuljetus ja käsittely järjestetään ostamalla palvelut kunnilta tai muilta tahoilta. Jätestrategiassa ei tuoda esille jätteen määrän vähentämistavoitetta tai koko jätehuoltoketjun aiheuttamaa kokonaiskuormitusta. Suomen ympäristö

18 11.2 Ympäristöohjelmat, maakuntasuunnitelmat ja -ohjelmat, energiastrategiat Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategia on vapaaehtoiseen yhteistyöhön pohjautuva toimintamalli. Toimintamalliin kuuluu strategia-asiakirja, maakunnallinen ympäristösopimus (allekirjoittajina 50 organisaatiota) ja strategian seurantajärjestelmä indikaattoreineen. Strategian valmisteluun osallistui edustava joukko maakunnassa toimivia viranomaisia, tutkimuslaitoksia, kuntia, toiminnanharjoittajia ja järjestöjä. Yleisenä tavoitteena on ponteva yhteistyö Pohjois- Pohjanmaan kehittämisessä laatuympäristöksi. Strategian teemoja ovat ympäristötutkimus, -teknologia, -koulutus ja -tietoisuus, laadukas elinympäristö, ympäristön tilan parantaminen ja monimuotoinen luonto. Pohjois-Pohjanmaan ympäristöstrategian ympäristön tilan parantamisen teemassa on tavoitteena lisätä materiaalivirtojen ekotehokkuutta ja vähentää jätteistä aiheutuvia haittoja. Tavoitteen saavuttamiseen liittyviä keinoja ovat jäteneuvonnan tehostaminen, yritysten ekotehokas toiminta, jätteiden määrän vähentäminen, alhaisempi raaka-aineiden kulutus, jätteen energiahyötykäytön kehittäminen, jätteen käsittely- ja hyödyntämispaikkojen riittävyydestä huolehtiminen, kattava lajittelupisteverkosto, jätteiden kuljetus- ja keräilylogistiikan kehittäminen ja jätehuollon yhteistyön kehittäminen. Ympäristöstrategiassa tavoitteiden saavuttamista seurataan indikaattoreilla, joista yksi on kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrä. Kainuun ympäristöohjelma toimii tausta-aineistona ja ohjeena ympäristöhallinnon omassa viranomaistyössä. Se tarjoaa tietoa muun julkisen hallinnon ja yritysten ympäristöasioita koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ohjelma auttaa suuntaamaan resursseja siten, että ympäristön tila paranee. Ohjelman päätavoitteita ovat luonnon monimuotoisuuden sekä elinympäristön viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden turvaaminen, vesivarojen tehokas suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristötietoisuuden lisääminen. Elinympäristöjen viihtyisyyden parantamisessa tehtäviä ovat mm. jätehuollon ja haja-asutusalueiden jätevesien puhdistuksen tehostaminen. Kainuun ympäristöohjelmassa on kuvattu jätehuollon nykytila ja asetettu seuraavia tavoitteita: pääosa yhdyskuntajätteistä saadaan hyötykäyttöön, kaatopaikkaverkosto supistuu ja loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee, jätehuollon tilastointi tehostuu, jätteenkäsittelyn päästöt ja ympäristöhaitat vähentyvät. Oulun läänin jätesuunnitelman tavoitteet ovat ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisia. Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 on pitkän aikavälin strateginen kehittämissuunnitelma. Siinä esitellään jätehuollon tavoiteltu kehitys Hyvä ympäristö -teemassa: pääosa maakunnassa syntyvästä yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuusjätteestä on ohjattu hyötykäyttöön. Jätteen määrän kasvu on saatu pysähtymään. Muodostuva jäte lajitellaan niiden syntypaikoilla, hyötyjakeet käytetään mahdollisimman pitkälle hyväksi omassa maakunnassa ja loppusijoitettava yhdyskuntajäte käsitellään maakunnallisella jätteenkäsittelylaitoksella. Jätteiden kuljetuksesta ja käsittelystä aiheutuvat haitat on minimoitu. Kainuun maakuntaohjelma tarkentaa Kainuun maakuntasuunnitelmaa. Ohjelmassa määritellään maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelmassa kuvataan lyhyesti Hyvä ympäristö -teemassa jätehuollon nykytila ja esitetään seuraavia toimenpiteitä: jätteiden hyötykäytön edistäminen ja laadukkaat jätehuoltopalvelut, lakkautettujen kaatopaikkojen sulkeminen sekä jätteiden hyödyntäminen energiantuotannossa. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tavoitteet ovat yhteneväisiä alueellisen jätesuunnitelman tavoitteiden kanssa sillä lisäyksellä, että jätesuunnitelmassa jätteiden synnyn ehkäisyn painoarvoa korostetaan. 62 Suomen ympäristö

19 Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2020 kiteytyy tahtotila: Pohjois-Pohjanmaa on omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta. Se on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Samalla se on elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, tasapainoisesti kehittyneen Suomen toinen keskus. Maakuntasuunnitelmassa korostetaan jätehuollon osalta erikseen alueellisen yhteistyön merkitystä ja alueellisten jätteenkäsittelyratkaisujen edistämistä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman Laadukas asuin- ja yritysympäristö -osiossa todetaan, että kattavilla jätehuoltoratkaisuilla parannetaan maaseudulla asumisen ja yrittämisen edellytyksiä ja ympäristön laatua. Maakuntaohjelmassa ei ole suoranaisesti jätehuoltoon kohdistuvia tavoitteita, mutta ohjelman painopisteet esimerkiksi elinkeinojen, osaamisen, koulutuksen ja hyvinvoinnin kehittämisessä koskevat itsestään selvästi myös jätehuoltokenttää. Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2015 valmistui vuonna Jätteiden hyödyntämisen osalta ohjelmassa ovat energiantuotantomuotoina esillä maatilojen biokaasulaitokset sekä Oulun seudulla jätteiden polttolaitos Maakuntakaavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on merkinnät keskitetyille jätteenkäsittelylaitoksille ja jätevedenpuhdistamoille. Jätteenkäsittelyalue -merkinnällä (ej) on osoitettu seudulliset jätteenkäsittely- ja kaatopaikka-alueet. Suunnittelumääräyksissä todetaan mm., että jätteenkäsittelyalueet tulee sijoittaa riittävän etäälle tärkeistä, vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Jätevedenpuhdistamo -merkinnällä (et-j) on osoitettu olemassa olevat ja suunnitellut ylikunnalliset, keskitetyt jätevedenpuhdistamot. Suunnittelumääräyksissä todetaan mm., että puhdistamot tulee sijoittaa ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi riittävän etäälle asutuksesta ja taajamista. Maakuntakaavassa on Pohjois- Pohjanmaan suurimman jätteiden vastaanottopaikan Oulun Ruskon jätekeskuksen (kuva 36) korvaajaksi vuoden päästä varattu alue Haukiputaan kunnan Punaisenladonkankaalta. Myös Ylivieskan jätekeskus ja Kuusamon kaupungin kaatopaikka on merkitty maakuntakaavassa jätteenkäsittelyalueiksi. Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa (ei vielä ministeriön vahvistama) on jätteenkäsittelyn aluevaraukset merkitty omalla merkinnällään (ej). Sillä osoitetaan seudulliset jätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn varatut alueet. Kajaanin Majasaarenkankaan jätekeskuksen alue on varustettu tällaisella merkinnällä. Jätekeskus on Kainuun ainoa yhdyskuntajätteen kaatopaikka. Kuva 36. Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskus on suurin yhdyskuntajätteiden käsittelylaitos Oulun läänissä. Kuva Suomen Ilmakuva Oy Suomen ympäristö

20 Alueella on myös muuta jätteiden käsittely- ja hyödyntämistoimintaa, kuten biojätteiden kompostointikenttä. Kainuun maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu lisäksi Kajaanin UPM Kymmene Oyj:n Parkinmäen teollisuuskaatopaikka. Suunnittelumääräysten mukaan tulee huolehtia mm. siitä, ettei toiminnasta aiheudu pinta- tai pohjavesien, eikä muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa, ja että tarkemmassa suunnittelussa tulee varmistaa sujuvat raskaan liikenteen yhteydet Aluekeskusohjelma ja osaamiskeskusohjelma Valtioneuvoston aluekeskusohjelma keskittyy kaupunkiseutujen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen. Pohjois-Pohjanmaalla toimii neljä aluekeskusta: Koillis-Suomen, Oulun seudun, Raahen seudun ja Oulun Eteläinen aluekeskus. Yhteistyötä vahvistamaan on luotu 1+3 toimintamalli yhdistämään kehittyvää Oulun seutua muihin aluekeskuksiin. Kainuussa Kajaanin seutu toimii aluekeskuksena. Aluekeskusohjelma vahvistaa osaltaan jätteiden käsittelyn keskittymistä keskuskaupunkeihin. Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston erityisohjelma. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen määräaikainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Oulun seudun osaamiskeskusohjelma keskittyy tietoteollisuuteen ja hyvinvointiteollisuuteen, jossa on yhtenä painopistealueena ollut ympäristötekniikka. Siinä on keskitytty mm. käsittelytekniikoihin ja elektroniikkaromun kierrätykseen. Kainuun osaamiskeskusohjelmassa on mukana Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen mittaustekniikan tutkimus- ja koulutustoiminta, johon on sisältynyt mm. metsähakkuujätteiden kuljetusten mittauksiin liittyvää tuotekehitystä EU-ohjelmat EU:n ohjelmakaudelle on laadittu tavoite 2 ohjelma, joka toteutetaan Suomessa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmin. Kainuu kuuluu ohjelmakaudella Itä-Suomen alueelliseen EAKR-toimenpideohjelmaan. Euroopan unionin rakennerahastojen toimintaa Suomessa ohjaa rakennerahastolaki. ESR-ohjelman osalta Kainuu kuuluu ohjelmakaudella Manner-Suomen ESR-ohjelmaan, joka muodostuu valtakunnallisesta osiosta ja neljän suuralueen osiosta (Itä-, Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomi). Pohjois-Pohjanmaan osalta EAKR-toimenpideohjelma kattaa Lapin, Pohjois- Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Ohjelma jakaantuu kolmeen eri 64 Suomen ympäristö

21 toimintalinjaan: yritystoiminnan ja osaamisen kehittämiseen sekä saavutettavuuden parantamiseen. Pohjois-Suomen ESR -ohjelma on osa valtakunnallista ESR-ohjelmaesitystä. Pohjois-Suomen suuralueella painotetaan yrittäjyyttä ja osaamisen sekä palvelujärjestelmien kehittämistä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi. Suomeen laaditaan tulevalla ohjelmakaudella kaksi maaseudun kehittämisohjelmaa: Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmat. Ohjelmien EUrahoitus tulee Euroopan maaseuturahastosta. Ohjelmissa määritellään ja kuvataan käyttöön otettavat maaseudun kehittämistoimenpiteet ja niitä koskevat yksityiskohdat. Tulevalla ohjelmakaudella ohjelmissa korostetaan mm. maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamista, luonnonvarojen kestävää käyttöä ja maaseudun elinkeinojen monipuolistamista. Maatilojen bioenergiateema (esim. biokaasulaitokset) sisältyy ohjelmaan. Jätehuollolla saattaa olla tapauskohtaisesti yhtymäkohtia elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaan, jonka EU-rahoitus tulee Euroopan kalatalousrahastosta, sekä saaristo-ohjelmaan Saaristo-ohjelma edistää tasapainoista aluekehitystä saaristo- ja vesistöalueilla Julkisrahoitteisia kehittämishankkeita Oulun läänin jätesuunnitelmalla on yhtymäkohtia useisiin alueellisiin kehittämisprojekteihin. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus koordinoi toimialueellaan Biojätekampanjan vuonna Kampanjan tarkoituksena oli edistää kotikompostointia ja biojätteiden erilliskeräystä. Taustalla oli Pohjois-Pohjanmaan alueellisen jätesuunnitelman tarkistus v. 2002, jossa jäteneuvonnan erityisteemana oli biojätteen kotikompostointi. Kampanjan suunnitteluun osallistui Pohjois- Pohjanmaan jäteasiainneuvottelukunta, jonka jäsenistöä osallistui myös kampanjan rahoittamiseen. Toteutukseen osallistuivat ympäristökeskus, Oulun Jätehuolto, Vestia Oy ja alueen kuntia. Kainuun haja-asutuksen jätevesihankkeessa opastettiin kiinteistönomistajia talokohtaisissa jätevesiasioissa. Kesällä 2005 jätevesihankkeen suunnittelijat avustivat 400 kiinteistönomistajaa ympäri Kainuuta jätevesiselvityksen laatimisessa ja jakoivat ohjeita haja-asutuksen lietteiden käsittelystä. Oulun yliopiston Thule-instituutissa on tehty jätehuoltoon liittyviä tutkimuksia. Osa tutkimuksista on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Kainuun bioenergiaohjelma on Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen hanke, jossa on tavoitteena maakunnan energiaomavaraisuuden ja bioenergian käytön lisääminen. Jätteistä tarkastelussa ovat mukana mm. puhdistamolietteet ja REF-jäte. Suomen ympäristö