Tyrnävä Perunajätteen kompostointikenttä Perunajäte Vihanti Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete

Transkriptio

1 Liite 1. Kompostointilaitokset ja aumakompostointikentät. Kunta Laitos (tilanne 8/2007) Pääasiallinen jäte * Kainuu Hyrynsalmi Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete, biojäte, puisto- ja puutarhajäte Hyrynsalmelta, biojäte Ristijärveltä ja Suomussalmelta Kajaani Auralan kompostointikenttä Puhdistamoliete Kajaanista ja Sotkamosta, puisto- ja puutarhajäte Majasaarenkankaan kompostointikenttä Vuolijoen suljettu kaatopaikka Biojäte Kajaanista, Paltamosta ja Sotkamosta Puhdistamoliete Kuhmo Jaurakon kompostointikenttä Puhdistamoliete, biojäte, puisto- ja puutarhajäte Paltamo Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete, puisto- ja puutarhajäte Paltamosta, liete Ristijärveltä Puolanka Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete, biojäte Puolangalta ja Suomussalmelta, puisto- ja puutarhajäte Suomussalmi Metsärinteentien kompostointikenttä Puhdistamoliete Vaala Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete, biojäte, puisto- ja puutarhajäte Pohjois- Pohjanmaa Haapajärvi Puhdistamolietteen kompostointikenttä Puhdistamoliete Haukipudas Puhdistamolietteen kompostointikenttä Puhdistamoliete Kempele Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Kestilä Kaatopaikan kompostointikenttä Puhdistamoliete Kuusamo Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete, biojäte Kärsämäki Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Merijärvi Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Oulainen Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Oulu Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Ruskon jätekeskuksen kompostointilaitos Biojäte Pudasjärvi Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Kaatopaikan kompostointikenttä Biojäte Pulkkila Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Pyhäjoki Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Pyhäjärvi Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Pyhäntä Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Raahe Jätevedenpuhdistamon kompostointilaitos ja -kenttä Kaatopaikan kompostointikenttä Puhdistamoliete Biojäte Reisjärvi Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Siikajoki Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Taivalkoski Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete Kaatopaikan kompostointikenttä Biojäte Tyrnävä Perunajätteen kompostointikenttä Perunajäte Vihanti Jätevedenpuhdistamon kompostointikenttä Puhdistamoliete * Taulukossa on huomioitu vain yhdyskuntajätteiden ja jätevesilietteiden laitosmainen kompostointi. Suomen ympäristö

2 Liite 2. Jätteiden käsittely- ja hyödyntämislaitokset. Kunta Kainuu Kajaani Toiminnanharjoittaja (tilanne 8/2007) * Huurinainen Oy:n Betonitien rakennusjätteen käsittelykenttä Huurinainen Oy:n Elementtitien laitos (jäämässä pois) Huurinainen Oy:n Parkinmäentien lajittelulaitos Kainuun Voima Oy:n rinnakkaispolttolaitos Pääasiallinen jäte Betoni ja tiili, rakennusjätepuu Teollisuus-, rakennus-, yhdyskunta- ja ongelmajäte Ratapölkyt, energia-, rakennus-, ongelma-, yhdyskunta- ja hyötyjätteet Kreosoottipitoiset ratapölkyt, REF Ongelmajäte Majasaarenkankaan jätekeskus Pilaantuneet maa-ainekset, öljyiset jätteet, hyötyjätteet X Kreosoottipitoiset ratapölkyt Autopalvelu Hyvärinen Ky Romuajoneuvot X Kainuun Auto ja Varaosa Oy Romuajoneuvot X Kajaanin Paperinkeräys Oy Keräyspaperi, -kartonki Kajaanin Romu Oy Metalliromu, romuajoneuvot X Entrinki, Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksen kierrätyskeskus SER, ongelmajätteet, rakennus- ja purkujäte, irtaimiston uusiokäyttö Kuusakoski Oy:n palvelupiste Metalliromu, romuajoneuvot, SER X Kuhmo Sarvelan jätteenkäsittelyalue Pilaantuneet maa-ainekset, sekajätteen siirrtokuormaus, hyötyjätteet Sotkamo Sliver Oy Öljysäiliöjäte, öljynerotusjäte X Ratahallintokeskuksen murskauslaitos Suomussalmi Pohjois-Pohjanmaa Sotkamon Jätehuolto Ky Suomussalmen Jätekuljetus Oy REF:n ja puujätteen murskaus, paalaus, hyöty- ja ongelmajätteet REF:n ja puujätteen murskaus, paalaus, hyötyjätteet T:mi TTA-Romu Metalliromu, romuajoneuvot X Haapajärvi Kuusakoski Oy:n palvelupiste Metallit, romuajoneuvot, SER X Haapavesi Janne Vuorenmaan biokaasulaitos Lietelanta, juustojäte, rehujäte Haukipudas Haapaveden Ympäristöpalvelut Oy:n lietteen kuivauslaitos Vapo Oy Voiman rinnakkaispolttolaitos Kellon Auto ja Varaosa Tervahauta Ky Lassila & Tikanoja Oyj Oulun Autokuljetus Oy Tieliikelaitos, Hakoselän asfalttiasema Viherrengas Järvenpää Puhdistamoliete Kuivattu liete Romuajoneuvot Ongelmajätteiden vastaanotto; liuokset, kiinteät suolat, pakkaukset Rakennusjätteet Asfalttijäte Rakennus- ja purkujätteet Kalajoki Kuusakoski Oy:n palvelupiste Romuajoneuvot, SER, metallit, renkaat X Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Romuajoneuvot, SER, hyöty- ja ongelmajätteet, metallit, sekajätteen siirtokuormaus X X X X X X X X X 108 Suomen ympäristö

3 Kunta Kempele Toiminnanharjoittaja (tilanne 8/2007) * Ekoref Oy/ Kempeleen Jätekuljetus Ky Pääasiallinen jäte REF, puun haketus, hyöty- ja ongelmajätteen vastaanotto Ongelmajäte Kiiminki Ekokem-palvelu Oy, Jäälin toimipiste Ongelmajätteiden keräys ja kierrätys X Kuusamo Jormakka Ky Romuajoneuvot X Kuusamon Autohajottamo T. Bergbacka Romuajoneuvot Kärsämäki Servico, Madetoja & kumppanit Romuajoneuvot, SER X Muhos PPT Luttinen Oy Öljyjätteen käsittely ja varastointi X Nivala AkkuSer Oy Paristot ja akut, SER X Oulainen Oulaisten Auto ja Purkamo Romuajoneuvot X Oulu Oulaisten Jätehuolto Oy Oulun Jätehuollon Ruskon jätteenkäsittelyalue Energiajäte, puu, paperi ja pahvi Öljyiset ja raskasmetalliset jätteet, paristot, akut, pilaantuneet maat Laanilan Voima Oy (Kemira Oyj) Öljyä sisältävät jätteet X Kuusakoski Oy:n palvelupiste Metallit, romuajoneuvot, SER X Ruskon Auto ja Varaosa Ky Romuajoneuvot X Tervatulli Oy SER X Lassila & Tikanoja Oyj, Piuhatien kierrätysterminaali Lohja Rudus Oy AB REF, rakennusjätteet, renkaat ja puhdas puu Betonin murskaus Paperinkeräys Oy Paperi, pahvi, SER, muovi X Stena Metalli Oy Metallit, romuajoneuvot, SER X Säiliöhuolto O. Väisänen Öljyjätteen käsittely X Viherrengas Järvenpää Rakennusjäte Pyhäjoki Rannikon Auto- ja Varaosa Oy Romuajoneuvot X Pyhäjärvi Pyhäsalmen Autohajottamo V. Kähärä Ky Romuajoneuvot Raahe Raahen Rengas ja Laite Ky Romuajoneuvot X Vihanti Rannikon SERO-yhdistys ry SER X Iisalmen keräysöljy Oy:n palvelupiste SER, muut ongelmajätteet X Lassila & Tikanoja Oyj PLP-Metalli Oy Kunnan ongelmajätteiden vastaanottopiste ja Ympäristöpalvelu H. Haapakangas Oy:n lajittelulaitos Sekajätteen siirtokuormaus Metalliromu Ongelmajätteiden välivarasto, hyötyjätteet, sekajätteen siirtokuormaus Ylivieska Moduvia Oy Ongelmajätteiden välivarasto X Vestia Oy Autopurkaamo ja -korjaamo A. Koskela Pilaantuneet maa-ainekset, öljyiset jätteet Romuajoneuvot Kone Almeca Oy Romuajoneuvot X Talteen Oy REF, puun haketus, hyötyjätteet Ylivieskan Autohajottamo Oy Käytöstä poistetut kuorma-autot X X X X X X X X * Taulukossa on huomioitu vain alueellisen ympäristökeskuksen luvittamat laitokset. Suomen ympäristö

4 Liite 3. Tavanomaisen jätteen toimivat kaatopaikat. Kunta Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Ympäristölupatilanne (2007) Kainuu Kajaani Eko-Kympin Majasaarenkankaan jätekeskus luvan tarkistus 2013 Kuhmo Eko-Kympin Sarvelan jätteenkäsittelylaitos vastaanotto päättyy 2007 Suomussalmi Eko-Kympin Ämmänsaaren kaatopaikka vastaanotto päättyy 2007 Pohjois-Pohjanmaa Haapavesi Vestia Oy:n kaatopaikka vastaanotto päättyy 2007 Kestilä Kunnan kaatopaikka lupa päättyy 2010 Kuusamo Kaupungin kaatopaikka luvan tarkistus 2014 Oulu Oulun Jätehuollon Ruskon jätekeskus luvan tarkistus 2010 Pudasjärvi Kunnan Kurenalan kaatopaikka vastaanotto päättyy 2007 Raahe Kaupungin kaatopaikka vastaanotto päättyy 2007 Reisjärvi Kunnan Leppälahden kaatopaikka vastaanotto päättyy 2007 Siikajoki (ent. Ruukki) Kunnan Huumolan kaatopaikka vastaanotto päättyy 2007 Taivalkoski Kunnan Matovaaran kaatopaikka vastaanotto päättyy 2007 Ylivieska Vestia Oy:n jätekeskus luvan tarkistus 2012 Liite 4. Maankaatopaikat ja muu ylijäämämaiden hyödyntäminen. Kunta Toiminnanharjoittaja, käyttötarkoitus Ympäristölupatilanne (2007) Kainuu Kajaani Kaupunki, Karangan läjitysalue, ylijäämämaa voimassa 2025 asti Kaupunki, Maaston läjitysalue, ylijäämämaa Kaupunki, Nakertajan läjitysalue, ylijäämämaa Sotkamo Kunta, Nivun maan- ja lumenkaatopaikka voimassa 2016 asti Pohjois-Pohjanmaa Kunta, Kuolaniemen maan- ja lumenkaatopaikka Haapajärvi T:MI Kuljetuspalvelu Jari Siekkinen, ylijäämämaa tarkistaminen 2011 Niskasen Maansiirto Oy, ylijäämämaa voimassa 2012 asti Kalajoki Kaupunki, ylijäämämaa voimassa 2010 asti Kempele Kunta, tekomäen rakentaminen ylijäämämaista myönnetty 2001 Kunta, Linnakankaan urheilu- ja virkistysalueen rakentaminen ylijäämämaista voimassa Oulun Autokuljetus, ylijäämämaa voimassa 2008 asti Kiiminki Kunta, ylijäämämaa, kantojen hyötykäyttö voimassa 2012 asti Kuusamo Puutavaralanssin laajennus ylijäämämailla voimassa 2010 asti Kaupunki, ylijäämämassojen läjitys Osuusmeijerin allasalueelle myönnetty 2001 Liminka Limingan vesihuolto Oy, vanha lammikkopuhdistamoalue, ylijäämämaiden läjitys voimassa toistaiseksi Lumijoki Kunta, ylijäämämaiden läjitys voimassa 2014 asti Muhos Kuljetuspolar Oy, jätteen hyötykäyttö (Hyrkäs) voimassa 2010 asti Kunta, Junnioja, ylijäämämaa voimassa 2010 asti Oulu Heinäpään laskettelumäki, ylijäämämaiden läjitys voimassa 2026 asti Kaupunki, Lopakkasuon läjitysalue voimassa toistaiseksi Kaupunki, Raito- ja Alakyläntien meluvallit voimassa Kaupunki, Kaakkurin ylijäämämaat voimassa 2013 Kaupunki, Heikkilänkankaan meluvalli voimassa 2015 Kaupunki, Kalikkakankaan läjitysalue Tyrnävä Ylijäämämaista rakennettu liikuntaurheilupaikka myönnetty 2004 uusi ympäristölupahakemus vireillä Vihanti Kunta, Kuusiratin maankaatopaikka voimassa toistaiseksi, tarkistaminen Suomen ympäristö

5 L i i t e 5. S i v u k i ve n l ä j i t y s a l u e e t. Kunta Toiminnanharjoittaja (tilanne 8/2007) Jäte Muuta Kuhmo Kivia Oy:n Verikallion louhos Sivukivi, maa-aines, vuolukiven sahausjäte Kivia Oy:n Juurikkaniemen kaksi läjitysaluetta Nivala Outokumpu Mining Oy, Hituran kaivos Rikastushiekka, sivukivi, maa-aines Paltamo Mondo Minerals Oy:n Mieslahden kaivospiiri Sivukivi, maa-aines Toiminta loppumassa Toiminta alkamassa. Molempien pintaalat 5 ha, korkeudet 18 m ja 15 m. Rikastushiekalle 117 ha, sivukivelle ja maa-ainekselle 59 ha Ei vielä ympäristölupaa Juuan Dolomiittikalkki Sivukivi Sivukiveä mennyt tienrakentamiseen metsäkeskukselle Pyhäjärvi Pyhäsalmi Mine Oy, Pyhäsalmen kaivos Rikastushiekka, sivukivi Sotkamo Mondo Minerals Oy:n Lahnaslammen kaivos Mondo Minerals Oy:n Tyvisuon kaivos Mondo Minerals Oy:n Uutelan kaivos, aloittanut 2006, keskeytynyt Luzenac Suomi Oy:n talkkikaivoksen kaksi läjitysaluetta, rikastushiekka-allas Silver Resources Oy:n Taivaljärven hopeakaivos sivukivi, maa aines Toiminnassa Ei aloittanut. Laakajärvellä. Läjitys-alue 6 ha. Luiskakaltevuus 1:3. Talvivaaralla. Läjitysalue 10 ha. Maisemointi peitto- ja kasvukerroksella Ei ole käynnistynyt. Ympäristölupa myönnetty 2004 Kaivostunnelin kaivun kiviainesta läjitetty. Ei ole ympäristölupaa Talvivaara Projekti Oy Sivukivi, maa-aines, sakka Ympäristölupa myönnetty 2007, valitettu hallinto-oikeuteen Suomussalmi Tulikivi Oyj (ent. Kiantastone) Sivukivi, maa-aines Läjitysalue 7 ha Taulukossa ei ole huomioitu koetoimintailmoituksia eikä koneellisen kullankaivun ympäristölupia. Liite 6. Vireillä olevat uudet jätteenkäsittelylaitoshankkeet. Kunta Luvan hakija (tilanne 8/2007) Toiminta Haukipudas Lassila & Tikanoja Oyj Jätteiden käsittelykeskus Viherrengas Järvenpää Oy Kierrätyskeskus ja kompostointialue, lupa myönnetty , valitettu Kempele Oulun Konejussi Oy Rakennusjätteen kierrätyskeskus Kiiminki Oulun Jätehuolto Välimaan pilaantuneiden maiden käsittely, lupa annettu , valitettu Kuusamo ON Kuusamo-työhönvalmennuskeskus ry Elektroniikkaromun purkamo Oulu AM-Ammattimies Saneeraus Oy Rakennus- ja purkujätteiden käsittely, lupa myönnetty , valitettu Laanilan Voima Oy Oulun Konejussi Oy Oulun Energia Jätteenpolttolaitos Rakennusjätteen kierrätyskeskus, lupa myönnetty , valitettu Jätteenpolttolaitos, lupa myönnetty , valitettu Sotkamo Eko-Kymppi Jätteiden välivarasto Suomen ympäristö

6 Liite 7. Keräyspaperin ja -pahvin kertymä. Määrä (tonnia) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Lähde: Paperinkeräys Oy 2006, Suomen keräystuote Oy Pohjois-Pohjanmaalta on laskettu lisäksi Yritetään Yhdessä ry:n Pohjolan Sellueristeelle toimittama osuus. Liite 8. Keräyslasin kertymä. Määrä (tonnia) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Taulukosta on vähennetty Kainuun seurantaraportissa (2002) mainitut ALKO:n keräämät palautuspullomäärät vuosilta , koska vastaavia jätemääriä ei ole ollut saatavilla myöhemmiltä vuosilta. Mukana ei ole Kainuun osalta ravintoloista kertynyttä lasia. Pohjois-Pohjanmaan osalta mukana on ravintolalasi, mutta ei ALKOn palautuspulloja. Liite 9. Yhdyskunnista peräisin olevan metallijätteen kertymä. Määrä (tonnia) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Suomen ympäristö

7 Liite 10. Yhdyskuntajätteeksi luokiteltava SER ja muut ongelmajätteet. Määrä (tonnia) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä SER Muut ongelmajätteet Muut ongelmajätteet Liite 11. Kaatopaikoille sijoitetun yhdyskuntajätteen määrä. Määrä (tonnia) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Suomen ympäristö

8 Liite 12. Puhdistamolietteen määrä Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Puhdistamo Lietemäärä (tonnia) vuonna 2005 Kuiva-aine (%) Kuiva-aine (tonnia) Alavieska Ervastinranta (sis. Fortum Power & Heat, Muhos) Haapajärvi Kemwater Services, Haapavesi Haukipudas Ii, Kirkonkylä Ii, Kuivaniemi Kalajoki Kalajoki, Rautio Kempele Kestilä Kuusamo, Ruka Kuusamo, Toranki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Oulu, Taskila Piippola Pudasjärvi (sis. Syöte) Pulkkila Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe (sis. Rautaruukin liete) Rantsila Reisjärvi Sievi Siikajoki, Kirkonkylä Siikajoki, Ruukki Taivalkoski Vihanti Yli-Ii Ylivieska keskusta Ylivieska, Sipilä Ylivieka, Raudaskylä Yhteensä Suomen ympäristö

9 Liite 13. Puhdistamolietteen määrä Kainuussa vuonna Puhdistamo Lietemäärä (tonnia) vuonna 2005 Kuiva-aine (%) Kuiva-aine (tonnia) Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo (sis. Kontiomäki) Puolanka Kotila (2003) Ristijärvi (2006) Sotkamo Suomussalmi (sis. Juntusranta 60 t) Vaala Pelso Vuolijoki Otanmäki Yhteensä tonnia Liite 14. Haja-asutuksen jätevesilietteiden määrä Pohjois- Pohjanmaalla vuonna Puhdistamo Vastaanottomäärä (tonnia) Kuiva-aineena (t) * Haapajärvi Ii Kalajoki Haapavesi Kuivaniemi Kuusamo, Ruka Kuusamo, Toranki Kärsämäki Kempele Merijärvi Nivala Oulainen Oulu Ruukki Siikajoki Pudasjärvi, Syöte Pudasjärvi, Kurenala Pulkkila Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Raahe Rantsila Reisjärvi Taivalkoski Vihanti Yli-ii Ylivieska Yhteensä *Kuiva-ainemäärät on laskettu puhdistamon ilmoittamien kuiva-ainepitoisuuksien (2-4 %) mukaan. Suomen ympäristö

10 Liite 15. Haja-asutuksen jätevesilietteiden määrä Kainuussa vuonna Puhdistamo Vastaanottomäärä (tonnia) Kuiva-aineena (t) * Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Kotila 0 0 Sotkamo Suomussalmi, Pitämä Juntusranta 0 0 Vaala Pelso Yhteensä tonnia * Kuiva-ainemäärän laskennassa on oletettu, että jätteen kuiva-ainepitoisuus on 3 %. Liite 16. Energiantuotannon tuhkajätteen kertymä. Määrä (tonnia tuorepainona) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä Suomen ympäristö

11 Liite 17. Kaivosteollisuuden jätteiden määrä kaivoksittain. Hituran kaivos (Nivala) Kokonaisotto (tonnia) Malmimäärä Sivukivi Rikastushiekka Hyötykäyttöön rikastushiekkaa Juuan Dolomiittikalkki Oy:n kaivoksen (Paltamo) Mondo Minerals Oy:n Lahnaslammen kaivos (Sotkamo) Pyhäsalmi Mine Oy:n kaivos (Pyhäjärvi) Tulikivi Oyj:n tehdas (Suomussalmi) Ripekivi, kivijauhe Tulikivi Oyj:n Verikallion louhos (Kuhmo) Suomen ympäristö

12 Liite 18. Omatoimisen jätteenkäsittelyn ar violaskelma Oulun läänin jätesuunnitelman laadintaan liittyvä kysely suunnattiin jätealan ammattilaisille ja ympäristöviranhaltijoille. Kysely toteutettiin talvella Kyselyn avulla ympäristökeskukset keräsivät arviotietoa kiinteistöillä kompostoitavan ja omissa tulisijoissa ja lämmityskattiloissa poltettavan jätteen määristä. Kyselyyn vastasivat Kainuusta Eko-Kympin toimitusjohtaja, Kajaanin kaupungin ympäristötarkastaja, Kuhmon kaupungin rakennustarkastaja, Paltamon kiinteistöhuolto Ky:n toimitusjohtaja, Paltamon kunnan ympäristöviranhaltija, Sotkamon Jätehuolto Oy:n yhteyshenkilö, Sotkamon kunnan vs. ympäristötarkastaja, Suomussalmen kunnan ympäristönsuojelusihteeri ja Vuolijoen kunnan jätehuoltoyrittäjä. Kyselyyn vastasivat Pohjois-Pohjanmaalta Haukiputaan kunnan ympäristöviranhaltija, Jokilaaksojen Jäte Oy:n toimitusjohtaja ja jäteneuvoja, Kuusamon kaupungin ympäristöviranhaltija sekä maanrakennusmestari, Lassila & Tikanojan Oyj:n asiantuntija, Oulaisten kaupungin ympäristöviranhaltija, Oulun seudun ympäristöviraston kaksi ympäristöviranhaltijaa, Oulun jätehuollon johtaja, Reisjärven ja Pyhäjärven ympäristöviranhaltija, Siikalatvan Ympäristöpalveluiden ympäristö- ja terveysvalvonnan viranhaltija ja Ympäristöpalvelu H. Haapakangas Oy:n johtaja. Kainuussa asui pientaloissa (omakotitalot ja paritalot) taajamissa ja haja-asutusalueella asukasta vuonna Pohjois-Pohjanmaalla asui pientaloissa taajamissa ja hajaasutusalueella asukasta v Jätemäärien laskennassa käytettiin biojätemääränä 48 kg/as vuodessa ja kiinteistöillä poltettavan jätteen määränä 35 kg/as vuodessa (Merilehto ym. 2004). Taajama on tässä 200 asukkaan rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Kysymykset ja vastaukset Arvioni mukaan taajamissa olevilla omakotitalokiinteistöillä kompostoidaan biojätteet itse. Vastaus prosentteina (%) omakotitalojen määrästä. Vastausten keskiarvo Kainuussa 33 % => Taajamissa kompostoitava biojätemäärä 462 tonnia/v. Vastausten keskiarvo Pohjois-Pohjanmaalla 19 % => Taajamissa kompostoitava biojätemäärä 1481 tonnia/v. Arvioni mukaan haja-asutusalueella olevilla omakotitalokiinteistöillä kompostoidaan biojätteet itse (%). Vastausten keskiarvo Kainuussa 67 % => Haja-asutusalueella kompostoitava biojätemäärä 766 tonnia. Kiinteistöillä kompostoitavan biojätteen määrä yhteensä = 1228 tonnia /v. Vastausten keskiarvo Pohjois-Pohjanmaalla 31 % => Haja-asutusalueella kompostoitava biojätemäärä 1008 tonnia. Kiinteistöillä kompostoitavan jätemäärä Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä = 2489 tonnia/v. Arvioin, että taajamien omakotitaloissa poltetaan polttokelpoista jätettä säännöllisesti itse (%). Vastausten keskiarvo Kainuussa 53 % => Taajamien kotitalouksissa poltettava jätemäärä 541 tonnia. Vastausten keskiarvo Pohjois-Pohjanmaalla 34 % => Taajamien kotitalouksissa poltettavan jätemäärä 1932 tonnia. Arvioin, että haja-asutusalueen omakotitaloissa poltetaan säännöllisesti polttokelpoisia jätteitä itse (%). Vastausten keskiarvo Kainuussa 81 % => Haja-asutusalueen kotitalouksissa poltettava jätemäärä 676 tonnia. Kiinteistöillä tulisijoissa poltettava jätemäärä yhteensä = 1217 tonnia/v. Vastausten keskiarvo Pohjois-Pohjanmaalla 47 % => Haja-asutusalueen kotitalouksissa poltettavan jätteen määrä 1114 tonnia. Kiinteistöillä omatoimisesti poltettavan jätteen määrä Pohjois- Pohjanmaalla yhteensä = 3046 tonnia/v. 118 Suomen ympäristö

13 Liite 19. Lausuntojen antajat ensimmäisessä kuulemisessa Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset Hyrynsalmen kunnan ympäristölautakunta Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Kalajoen kaupungin vs. ympäristötarkastaja Kuhmon kaupungin rakennustarkastaja Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Kärsämäen kunnan valvontalautakunta Oulun seudun ympäristölautakunta Pudasjärven kaupungin Oulunkaaren ympäristölautakunta Raahen kaupungin ympäristölautakunta Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut, vs. ympäristöjohtaja Siikalatvan ympäristöpalvelut Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta Taivalkosken vs. ympäristötarkastaja Vihannin kunnan ympäristölautakunta Ylivieskan kaupungin ympäristösihteeri Kuntien terveydensuojeluviranomaiset ja lääninhallitus Kainuun maakunnan kuntayhtymä, sosiaali- ja terveyslautakunta Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto Kärsämäen kunnan valvontalautakunta Oulaisten seudun kansanterveystyön kuntayhtymän valvontajaosto Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto Oulun seudun ympäristölautakunta Pudasjärven kaupungin Oulunkaaren ympäristölautakunta Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut, vs. ympäristöjohtaja Siikalatvan ympäristöpalvelut Taivalkosken vs. ympäristötarkastaja Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä Muut viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan liitto Sidosryhmäorganisaatiot Kainuun luonnonsuojelupiiri Oulun Jätehuolto Oulun kauppakamari Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Yleisö Kannanottoja kertyi Kuhmon kirjaston palautelaatikkoon yhteensä 15. Lisäksi Oulusta tuli yksi puhelinsoitto. Suomen ympäristö

14 Liite 20. Lausuntojen antajat toisessa kuulemisessa Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset Haukiputaan kunnan tekninen lautakunta Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto Kuhmon kaupungin rakennustarkastaja/ympäristönsuojelusihteeri Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Oulun seudun ympäristölautakunta Sotkamon kunnan ympäristö- ja tekninen lautakunta Vihannin kunnan ympäristölautakunta Kuntien terveydensuojeluviranomaiset Kainuun maakunnan kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunnan lupa- ja valvontajaosto Oulun seudun ympäristölautakunta Muut viranomaiset Kainuun maakunta kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan liitto Sidosryhmäorganisaatiot Oulun kauppakamari Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Lönnrot-instituutti Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Yleisö Kannanottoja kertyi Kuhmon kirjaston palautelaatikkoon yhteensä viisi. Liite 21. Lausuntojen antajat kolmannessa kuulemisessa Kunnat Haapaveden kaupunginhallitus, Hyrynsalmen kunnanhallitus, Iin kunnanhallitus, Kempeleen kunnanhallitus, Kiimingin kunnanhallitus, Kuhmon kaupunginhallitus, Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta, Lumijoen kunnan tekninen lautakunta, Muhoksen kunnanhallitus, Nivalan kaupunginhallitus, Oulaisten kaupunginhallitus, Pudasjärven kaupungin kaupunginjohtaja, Pulkkilan kunnanhallitus, Pyhäjoen kunnan tekninen lautakunta, Raahen kaupunginhallitus, Sievin kunnanhallitus, Suomussalmen kunnanhallitus, Taivalkosken kunnanhallitus, Tyrnävän kunnanhallitus, Utajärven kunnanhallitus Kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen lautakunnan lupajaosto, Kalajoen kaupungin vs. ympäristötarkastaja, Kuusamon yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto, Kärsämäen kunnan ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristölautakunta, Reisjärven kunnan ympäristöpalveluiden johtaja, Siikalatvan ympäristöpalveluiden viranhaltijat, Sotkamon kunnan vs. ympäristötarkastaja, Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Kuntien terveydensuojeluviranomaiset Kainuun maakunta-kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta, Kuusamon yhdyskuntatekniikan lupa- ja valvontajaosto, Kärsämäen kunnan ympäristötarkastaja, Oulun seudun ympäristölautakunta, Siikalatvan ympäristöpalveluiden viranhaltijat, Taivalkosken kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta, Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymän viranhaltija Muut viranomaiset Elintarviketurvallisuusvirasto, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Kainuun pelastuslaitos Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus, Oulun lääninhallitus Sidosryhmäorganisaatiot Eco Brahe Oy, Metsäntutkimuslaitos, Oulun Jätehuolto, Oulun kauppakamari, Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Suomen luonnonsuojeluliitto, Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Vestia Oy Yleisö Kaksi kirjallista kannanottoa. 120 Suomen ympäristö

15 Liite 22. Ympäristöar viointi: biohajoavan jätteen ohjaaminen pois kaatopaikoilta (painopistealue 1) A: Syntypaikkalajittelun tehostaminen B: Laitoslajittelun tehostaminen C: Biohajoavan jätteen energiahyötykäyttö polttamalla Vaihtoehto A B C + + = merkittävä myönteinen vaikutus, + = lievä myönteinen vaikutus, - = lievä kielteinen vaikutus, - - = merkittävä kielteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta Vaikutukset kestävään kehitykseen Kierrätyksen lisääntyminen ja uusiokäyttö A ja B lisäävät kierrätystä, koska eri jätejakeet hyödynnetään erikseen. Uusiokäyttö on mahdollista. B: kaikkia hyödyntämiskelpoisia jakeita (mm. paperi- ja kartonki) ei saada riittävän puhtaina erilleen. C hyödyntää vain energian ja estää uusiokäytön. Kulutuksen vähentyminen Syntypaikkalajittelun tehostaminen mahdollistaa joidenkin tuotteiden kohdalla säästämisen korostamisen. Kun kaikki jäte kerätään samassa astiassa, saattaa tällä olla kulutusta lisäävä vaikutus: kaikki jätteeksi luokiteltava laitetaan jäteastiaan, eikä viitsitä miettiä voisiko joitakin osia (esim. puu- tai metalliosia) käyttää omassa taloudessa hyödyksi. Energian säästö Energiaa säästyy, kun esim. kompostituotteilla korvataan lannoitteita, joiden valmistaminen olisi kuluttanut energiaa. Pahvin ja kartongin osalta on energiansäästö merkittävää, kun kuitu hyödynnetään uusiotuotteiden valmistuksessa verrattuna metsähakkuiden ja metsäteollisuuden toiminnassa tuotettuun kuituun. Uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen säilyminen A ja B: Aineena hyödyntäminen vähentää luonnonvarojen kulutusta uusien tuotteiden valmistuksessa. Esim. viherrakentamisessa voidaan käyttää kompostituotteita sen sijaan, että käytettäisiin turve- ja maa-ainespohjaisia aineita. Paperin ja pahvin tai puujätteen kierrätys vähentää puun kulutusta. A: Syntypaikkalajittelussa päästään puhtaampiin jätejakeisiin kuin laitoslajittelussa. Siten aineena hyödynnettävä jätemäärä on suurempi. C: Biohajoavien jätteiden poltolla voidaan korvata turpeen käyttöä. Tuolloin kuitenkin menetetään kompostituote, jonka korvaamiseen kuluu turvetta ja maa-aineksia. Kierrätyskelpoisia materiaaleja menetetään poltossa, ja niiden tilalle tuotantoon otetaan uusia luonnonvaroja. Ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto Biohajoavien jätelajien laaja-alainen aineena hyödyntäminen mahdollistaa uusien jätteiden hyödyntämistapojen ja -tekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton. Biohajoavien jätteiden poltto edistää polttotekniikan kehittymistä. Vaikutukset jätepoliittisiin tavoitteisiin Jätteen määrän vähentämistavoite Syntypaikkalajittelussa jätteentuottajat voivat kiinnittää huomioita lajittelun ohella jätteiden synnyn ehkäisyyn paremmin kuin laitoslajittelussa. Jätteiden poltto ei tue jätteiden määrän vähentämistavoitetta. Polttolaitos mitoitetaan tietylle jätepolttoainemäärälle, jolloin jätteen määrän oletetaan säilyvän laitoksen toiminta-ajan mitoituksen mukaisena. Jätteen hyötykäyttöasteen nousu A ja C vaihtoehto edistävät jätteiden hyötykäyttöastetta. B: Laitoslajittelussa jätelajit eivät ole yhtä puhtaita kuin oikein toimivassa syntypaikkalajittelussa. Likainen sekajäte päätyy kaatopaikalle. Esimerkiksi biojätteiden hajoaminen jäteastioissa heikentää pahvin ja paperin hyödyntämistä materiaalina. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoite Jätteiden massapoltto vähentää kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrää lukuun ottamatta tuhkajätettä selvemmin kuin aineena hyödyntäminen. Jätteen ainetta ei voida kierrättää loputtomiin, vaan jossain vaiheessa jätettä poistuu kierrosta loppusijoitukseen taloudellisista tai lajittelun puutteista aiheutuvista syistä. Jätehuollon kehittämisvaihtoehdot tulevaisuudessa Erillisten jätelajien kerääminen antaa mahdollisuuden kehittää jätelajikohtaisia hyödyntämisvaihtoehtoja. Pelkkä energiahyödyntäminen tukahduttaa muiden hyödyntämisvaihtoehtojen kehittämisen. Jätteen poltto rajoittaa voimalaitoksen tuhkan hyötykäyttömahdollisuuksia verrattuna puhtaiden puu- ja turvetuhkien käyttömahdollisuuksiin. Suomen ympäristö

16 A: Syntypaikkalajittelun tehostaminen B: Laitoslajittelun tehostaminen C: Biohajoavan jätteen energiahyötykäyttö polttamalla Vaihtoehto A B C + + = merkittävä myönteinen vaikutus, + = lievä myönteinen vaikutus, - = lievä kielteinen vaikutus, - - = merkittävä kielteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta Vaikutus liikenteeseen Vaikutus raideliikenteen lisääntymiseen Vaikutus maantieliikenteen lisääntymiseen Syntypaikkalajittelu lisää liikennemääriä, kun eri jätelajit kerätään erikseen osittain eri ajoneuvoilla. Liikenteen kasvu on kielteinen vaikutus (merkitty miinuksella). Jätteiden kerääminen vain sekajätteen muodossa vähentää jätteenkeräyksen liikennesuoritteita. C: Poltettaessa biohajoava jäte kuljetetaan käsittelyn jälkeen tuhkaa. Laitoslajittelun (B-vaihtoehto) jälkeen kuljetetaan jätejakeita, joiden määrä on suurempi kuin tuhkajätteen määrä, jolloin kuljetussuoritteiden määrä on suurempi kuin poltettaessa jäte. C: Kun poltossa menetettyä raaka-ainetta korvataan luonnonvaroilla, on tällä vaikutus liikenteen kasvuun. Onnettomuustilanteiden runsaus Liikenteen kasvu ja onnettomuustilanteiden runsaus korreloivat myönteisesti keskenään. Runsastuminen on kielteistä. Lajittelulaitoksilla on tulipalo- ja onnettomuusriski. Suorat ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasupäästöjen hallinta Kaikilla tavoilla vähennetään kaatopaikoille joutuvan biohajoavan jätteen määrää ja siten kaatopaikkakaasun (metaanin) muodostumista. Biojätteiden ja lietteiden kompostoiminen tai mädättäminen eivät lisää kasvihuonekaasupäästöjä oikein toimiessaan verrattuna polttoon, jossa lopputuote, kuten lannoitevalmiste, jää valmistamatta ja se tulee tuottaa erikseen, jolloin kasvihuonekaasupäästöjä synty tuotannossa. Kompostimullalla korvataan luonnon maa-aineksia. Syntypaikkalajittelu vähentää kaatopaikoille kulkeutuvan biohajoavan jätteen määrää selvemmin kuin laitoslajittelu. Syntypaikkalajittelu aiheuttaa keräyksen liikenteen muodossa päästöjä. Lajittelulaitos puolestaan kuluttaa energiaa. Energiahyödyntämisessä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mutta samalla lisätään jätteitä korvaavien tuotteiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Ilman saasteet (muut kuin kasvihuonekaasupäästöt) A: Liikenteen kasvu lisää pakokaasupäästöjä. B: Laitoslajittelu voi aiheuttaa paikallisia pöly- ja muita ilmapäästöjä sekä kuluttaa energiaa, jonka tuottamisessa kuormitetaan ilmakehää. C: Jätteenpolton päästöjä ovat mm. rikin ja typen oksidit, dioksiinit ja furaanit, PAH-yhdisteet ja raskasmetallit. Jätteen polton päästöt ovat pienet tehokkaan savukaasupuhdistuksen ansiosta. Aineena hyödynnettäessä näitä savukaasupäästöjä ei tule laisinkaan. Ympäristöterveysvaikutukset Asuinympäristön turvallisuus Jätteenkuljetusajo on vähäisempää sekajätteen keräyksessä kuin syntypaikkalajitellun yhteydessä kerättäessä eri jätelajeja erikseen. Asuinympäristön terveellisyys Eri jätelajien kerääminen erikseen mahdollistaa eri tyhjennysvälien käytön. Esimerkiksi hajuhaittoja aiheuttavat jäteastiat voidaan tyhjentää useammin muin muut. Mikrobien aiheuttamat haitat ovat sekajätteen keräyksessä suuremmat kuin lajiteltujen jätteiden keräyksessä. Yhteiskeräilystä erotellut jätelajit eivät ole yhtä puhtaita kuin erilliskerätyt. Epäpuhtaudet saattavat aiheuttaa myöhemmässä lajittelussa terveyshaittoja. Yleiset terveysvaikutukset Pienkompostointi saattaa lisätä hygienia- ja haittaeläinongelmia. Sekajätteen lajittelulaitoksilla voi olla kielteisiä terveysvaikutuksia ainakin laitosalueella. Laitoksen henkilökunnalla on kohonnut riski altistua terveydelle haitalliselle pölylle ja mikrobeille. Jätteiden poltosta aiheutuu vähäisiä määriä haitallisia päästöjä (dioksiinit ja furaanit), vaikkakin jätteiden poltto tuhoaa biologista käsittelyä varmemmin haitalliset mikrobit. 122 Suomen ympäristö

17 A: Syntypaikkalajittelun tehostaminen B: Laitoslajittelun tehostaminen C: Biohajoavan jätteen energiahyötykäyttö polttamalla Vaihtoehto A B C + + = merkittävä myönteinen vaikutus, + = lievä myönteinen vaikutus, - = lievä kielteinen vaikutus, - - = merkittävä kielteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten viihtyvyys Jätelajien erilaiset tyhjennysvälit lisäävät viihtyvyyttä. Esimerkiksi biojäteastia on tyhjennettävä hajuhaittojen vuoksi useammin kuin paperinkeräysastia. Keskitetty lajittelu ei mahdollista joustavia eri jäteastioiden tyhjennysvälejä. A ja B: Mädätys- tai kompostointilaitoksien haittapuolia ovat hajuhaitat. C: Jätteen poltto alentaa viihtyvyyttä asenteellisesti ja lisääntyvän liikenteen kautta. Asuinympäristön viihtyisyys Hyvin hoidetut jäteastiat ja ekopisteet eri jätelajeille edistävät ympäristön viihtyisyyttä. Syntypaikkalajittelu tukee pienkompostoinnin yleistymistä. Kompostituote edesauttaa puutarhan ja kasvimaiden hoitoa, joka lisää viihtyisyyttä. Jätemaksujen kohtuullisuus Eri jätelajien erilliskerääminen on kalliimpaa kuin pelkkä sekajätteen keräys. Keskitetyt lajittelulaitokset kohottavat jätemaksuja investointi- ja käyttökustannusten kautta. Ns. kolmannen sektorin toiminnan kehittyminen A: Eri jätelajien erilleen kerääminen mahdollistaa jätelajeille vaihtoehtoisten hyödyntämistapojen kehittämistä. Esimerkiksi puujäte ja vaatteet voivat soveltua johonkin työpajatyyppiseen toimintaan, joka ei markkinalähtöisesti ole kannattavaa, mutta jätehuollon kehittymisen kannalta tärkeää. C: Biohajoavien jätteiden poltossa menetetään kolmannen sektorin työstettäväksi soveltuvaa jäteainesta. Ihmisten ympäristöasenteet ja kierrätysinto Syntypaikkalajittelu mahdollistaa myönteisen ympäristöasenteen ja kierrätysinnon lisääntymisen. Pienkompostointi antaa kanavan kierrätysinnolle. Arjen ekoteot tulevat lajittelussa mahdollisiksi. Väestön elinvoimaisuus Alueelliset vaikutukset Aluekeskuksen elinvoimaisuus Suuret käsittelylaitokset vaikuttavat aluekeskuksen elinvoimaisuuteen myönteisesti. Toiminnan keskittyminen tukee aluekeskusten talouskasvua. Maaseudun elinvoimaisuus Syntypaikkalajittelu mahdollistaa pienien käsittely- ja hyödyntämislaitosten (esim. maatilojen biokaasulaitokset) toiminnan. Tällä on maaseudun elinvoimaisuuteen myönteinen vaikutus toisin kuin keskitetyillä lajittelu- tai polttolaitoksilla. Yhdyskuntarakenne B ja C: Jätteiden keräyksen ja varastoinnin tilantarve kiinteistöillä on pieni, kun ei tarvita eri keräysastioita ja -järjestelmiä eri jätelajeille. Kompostointi- tai biokaasulaitosten jätevedet voivat olla haitallisia jätevedenpuhdistamoille, mikäli suotovedet eivät ehdi laimentua viemäriverkostossa. Jälkikypsytyskentät vaativat runsaasti tilaa ja rajoittavat lähialueen maankäyttöä. Suomen ympäristö

18 A: Syntypaikkalajittelun tehostaminen B: Laitoslajittelun tehostaminen C: Biohajoavan jätteen energiahyötykäyttö polttamalla Vaihtoehto A B C + + = merkittävä myönteinen vaikutus, + = lievä myönteinen vaikutus, - = lievä kielteinen vaikutus, - - = merkittävä kielteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta Vaikutukset luontoon Maaperään, pintaveteen, pohjaveteen Kompostituotteiden käyttö parantaa viljelymaan rakennetta ja lisää mm. ravinnevalumien sitoutumista maahan. C: Kun jätteiden poltossa menetetty ainesisältö korvataan uusilla tuotteilla, on tällä luontoon kielteinen vaikutus. Esimerkiksi, jos viherrakennusmateriaalia ei saada eloperäisistä jätteistä, joudutaan käyttämään turvetta ja maa-aineksia. Polttaminen lisää luonnonvarojen lisääntyvän ottamisen kautta haitallisia luontovaikutuksia. Natura-alueisiin Luonnon monimuotoisuuteen Materiaalihyödyntäminen vähentää luonnonvarojen kulutusta (peruste edellä) ja luonnonympäristön muuttamista raaka-aineiden ottoon. Kompostituotteiden käyttö lannoitevalmisteena, kuten ympäristö- ja viherrakentamisessa, esimerkiksi eroosion torjunnassa lisää monimuotoisuutta. Kasvillisuuteen, eliöihin Materiaalihyödyntäminen vähentää luonnonvarojen kulutusta (peruste edellä) ja luonnon eliöstöön kohdistuvaa muutosrasitusta. Kulttuurilliset vaikutukset Kaupunkikuvaan Lajitelluista eloperäisistä jätteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö edistää viherrakentamista ja myönteisen kaupunkikuvan muodostumista. Jätteenpolton käsittelyketjussa on vähän vaiheita, eikä kaupunkikuva kärsi lisääntyvistä käsittelylaitoksista. Jätteiden polttolaitos voi sopia teollisuusalueen yleisilmeeseen. Maisemaan, kulttuurimaisemaan Eloperäisistä jätteistä valmistettujen lannoitevalmisteiden käyttö edistää myönteisen maiseman muodostumista. Lietteiden (esim. biokaasulaitoksen mädäte) levitys on toimintana osa maaseudun kulttuurimaisemaa. Kompostituotteiden käyttö viherrakentamisessa edistää maisema-arvoja. Jätteiden poltto rajoittaa voimalaitostuhkien käyttöä maanrakentamisessa ja maisemoinnissa. Rakennettuun kulttuuriympäristöön Aineelliseen omaisuuteen Keskitetyt käsittelylaitokset keskittävät rahavirtoja ja lisäävät aineellista omaisuutta. Isoissa käsittelylaitoksissa on varaa panostaa työntekijöiden viihtyvyyteen, esim. sosiaalitiloihin. Kulttuuriperintöön mukaan lukien rakennusperintö Bio- ja puutarhajätteiden pienkompostointi on osa kulttuuriperintöä. Syntypaikkalajittelussa pienkompostoinnin perintö säilyy. Paperin kierrätys on myös perinteistä toimintaa Suomessa. Muinaisjäännöksiin Suomen ympäristö

19 Liite 23. Ympäristöar viointi: jätteiden energiakäyttö ( painopistealue 2) A: Jätteiden materiaalihyödyntäminen ja kaatopaikkasijoitus (ei polttoa) B: Jätteiden rinnakkaispoltto C: Jätteiden poltto (ns. massapoltto) Vaihtoehto A B C + + = merkittävä myönteinen vaikutus, + = lievä myönteinen vaikutus, - = lievä kielteinen vaikutus, - - = merkittävä kielteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta Vaikutukset kestävään kehitykseen Kierrätyksen lisääntyminen ja uusiokäyttö A ja B lisäävät kierrätystä, koska eri jätelajien erilliskeräys mahdollistaa uusiokäytön ja lajiteltujen jätelajien toimittamisen jatkokäsittelyyn. C hyödyntää vain energian estäen uusiokäytön ja aineena hyödyntämisen. Kulutuksen vähentyminen Jätteiden massapoltto ei tue tavoitetta vähentää kulutusta, koska laitos suunnitellaan polttamaan pitkäaikaisesti mitoitusarvon mukaisesti jätettä. Energian säästö Jätteiden poltolla voidaan korvata muita polttoaineita, mutta jätteiden poltto ei varsinaisesti edistä energian säästöä. Uusiutuvien tai uusiutumattomien luonnonvarojen säilyminen A: Luonnonvarojen käyttö uusien tuotteiden valmistukseen vähenee. Esim. paperin ja pahvin tai puujätteen kierrätys vähentää puun kulutusta ja osaltaan metsähakkuita. Muovin kierrätyksellä voidaan korvata öljyn käyttöä muoviteollisuuden raaka-aineena. B ja C: Jätteiden poltossa yhteiskunnan talousjärjestelmästä katoava kierrätyskelpoinen ainesisältö korvataan luonnonvarojen ottamisella. Jätteiden poltto lisää luonnonvarojen ottamista, vaikkakin jätteellä voidaan korvata luonnosta otettuja polttoaineita. Ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto Jätelajien erilliskeräys ja laaja-alainen hyödyntäminen mahdollistaa uusien jätteiden hyödyntämistapojen ja -tekniikoiden kehittämisen ja käyttöönoton, koska mahdollisimman puhtaita jätelajeja on saatavilla. Jätteiden massapoltto vähentää muunlaisen tekniikan kehittämisen tarvetta, koska suuri osa jätteistä kulkeutuu polttoon. Vaikutukset jätepoliittisiin tavoitteisiin Jätteen määrän vähentämistavoite Syntypaikkalajittelussa jätteentuottajat voivat kiinnittää huomioita lajittelun ohella jätteiden synnyn ehkäisyyn. Rinnakkaispoltossa jätteiden määrää on mahdollista vähentää edistämällä jätteiden synnyn ehkäisyä, koska jäte on usein syntypaikkalajiteltua (edellinen kommentti). Rinnakkaispoltossa jätteiden osuus polttoaineista on tarkoitus pitää pienenä, sillä voimalaitos ei käytä jätettä pääpolttoaineena. Jätteiden massapoltto ei tue jätteiden määrän vähentämistavoitetta. Polttolaitos vaatii tietyn määrän polttoainetta. Jätteiden polton ollessa mahdollista voidaan valmistaa tietoisesti tuotteita, jotka ovat jätteeksi päätyessään polttokelpoisia. Tällä tavoin voidaan lyhentää tuotteiden käyttöikää (esim. muovipullot lasipullojen tilalle) ja lisätä jätteiden määrää. Jätteen hyötykäyttöasteen nousu Sekä materiaalihyödyntäminen että jätteiden rinnakkaispoltto nostavat selvimmin hyötykäyttöastetta. Jätteiden massapoltto nostaa hyötykäyttöastetta myös esimerkiksi pakkausmuovien, osalta, koska pakkausdirektiivin mukaan pakkausjätteiden poltto on hyödyntämistä edellyttäen, että energia otetaan talteen. C: Jätteiden massapoltto on menetelmänä EY:n tuomioistuinratkaisuissa toistaiseksi määritelty jätteiden hävittämiseksi kun taas jätteiden rinnakkaispoltto on luokiteltu hyödyntämiseksi. Loppusijoitettavan jätteen määrän vähentämistavoite Jätteiden energiahyödyntäminen, erityisesti massapoltto vähentää kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrää selvimmin ainakin lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna. Tuhkajäte jäänee kuitenkin loppusijoitukseen. Materiaalihyödyntämisen kehittäminen vaatii jatkuvaa tuotekehitystä ja tutkimusta. Jätehuollon kehittämisvaihtoehdot tulevaisuudessa Erillisten jätejakeiden kerääminen antaa mahdollisuuden kehittää jätelajikohtaisia hyödyntämisvaihtoehtoja. Pelkkä massapoltto tukahduttaa muiden hyödyntämisvaihtoehtojen kehittämisen. Jätteiden poltto rajoittaa voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia. Puhtaat puu- ja turvetuhkat ovat helpoimmin hyödynnettävissä. Suomen ympäristö

20 A: Jätteiden materiaalihyödyntäminen ja kaatopaikkasijoitus (ei polttoa) B: Jätteiden rinnakkaispoltto C: Jätteiden poltto (ns. massapoltto) Vaihtoehto A B C + + = merkittävä myönteinen vaikutus, + = lievä myönteinen vaikutus, - = lievä kielteinen vaikutus, - - = merkittävä kielteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta Vaikutus liikenteeseen Vaikutus raideliikenteen lisääntymiseen Vaikutus maantieliikenteen lisääntymiseen Kaikkien vaihtoehtojen osalta liikennemäärät kasvavat. Materiaalihyödyntämisen kehittäminen lisää erillisiä jätelajikohtaisia kuljetuksia. Jätteiden massapoltto puolestaan kerää energiahyödyntämiseen jätettä laajalta alueelta. Liikenteen kasvu on negatiivinen vaikutus (merkitty miinuksella). Onnettomuustilanteiden runsaus Liikenteen kasvu ja onnettomuustilanteiden runsaus korreloivat myönteisesti keskenään. Runsastuminen on kielteistä. Käsittelylaitoksilla on tulipalo- ja onnettomuusriski. Suorat ympäristövaikutukset Kasvihuonekaasupäästöjen hallinta Kaikilla tavoilla vähennetään kaatopaikoille joutuvan biohajoavan jätteen määrää ja siten kaatopaikkakaasun (metaanin) muodostumista. Materiaalihyödyntäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä oikein toimiessaan enemmän kuin energiana hyödyntäminen, jossa uusien tuotteiden valmistamisessa ei voida hyödyntää jätteiden ainesisältöä, vaan raaka-aineet on tuotettava erikseen, jolloin uusien tuotteiden tuotantotoiminnassa koko tuotantoketju huomioiden aina raaka-aineiden hankinnasta alkaen syntyy kasvihuonekaasupäästöjä. B ja C: Energiahyödyntämisessä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mutta samalla lisätään jätteitä korvaavien tuotteiden valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjä. Poltettavasta jätteestä esim. muovi edustaa öljypohjaisena aineena fossiilista energiaa. Rinnakkaispoltossa fossiilisten polttoaineiden korvautuvuus on todellisempaa, koska jäte syötetään esim. turpeen seassa ja jäte omalla massallaan korvaa turvetta. Ilman saasteet (muut kuin kasvihuonekaasupäästöt) Jätteiden materiaalihyödyntämisessä muodostuu liikenteen pakokaasupäästöjä, kun jätteitä kuljetetaan osittain erillään. Jätteenpolton päästöjä ovat mm. rikin ja typen oksidit, dioksiinit ja furaanit, PAH-yhdisteet ja raskasmetallit. Päästöt saadaan riittävän alhaiselle tasolle savukaasupuhdistuksen ansioista. Ympäristöterveysvaikutukset Asuinympäristön turvallisuus Jätteenkuljetusajo on vähäisempää sekajätteen keräyksessä kuin syntypaikkalajitellun yhteydessä. Asuinympäristön terveellisyys Eri jätelajien kerääminen erikseen mahdollistaa eri tyhjennysvälien käytön. Esimerkiksi hajuhaittoja aiheuttavat jäteastiat voidaan tyhjentää useammin muin muut. Mikrobien aiheuttamat haitat ovat sekajätteen keräyksessä suuremmat kuin lajiteltujen jätteiden keräyksessä. Sekajätteen keräyksen haittoja vähennetään asettamalla riittävän tiheä tyhjennysväli. Yleiset terveysvaikutukset Pienkompostointi saattaa lisätä hygienia- ja haittaeläinongelmia. Massapolttolaitoksilla saattaa olla paikallisia kielteisiä terveysvaikutuksia ainakin laitosalueella. Laitoksen henkilökunnalla on kohonnut riski altistua haitalliselle pölylle ja mikrobeille. Jätteiden poltosta aiheutuu vähäisessä määrin haitallisia päästöjä (dioksiinit ja furaanit), vaikkakin jätteiden poltto tuhoaa haitalliset mikrobit. 126 Suomen ympäristö

21 A: Jätteiden materiaalihyödyntäminen ja kaatopaikkasijoitus (ei polttoa) B: Jätteiden rinnakkaispoltto C: Jätteiden poltto (ns. massapoltto) Vaihtoehto A B C + + = merkittävä myönteinen vaikutus, + = lievä myönteinen vaikutus, - = lievä kielteinen vaikutus, - - = merkittävä kielteinen vaikutus, 0 = ei vaikutusta Sosiaaliset vaikutukset Ihmisten viihtyvyys Jätteiden poltto saattaa aiheuttaa polttolaitoksen lähialueen ihmisille kielteisiä tunteita. Asuinympäristön viihtyisyys Jätelajien erilaiset tyhjennysvälit lisäävät viihtyisyyttä. Esimerkiksi biojäteastia on tyhjennettävä useammin kuin paperinkeräysastia. Massapolton sekajätteen keräys ei mahdollista joustavaa eri jäteastioiden tyhjennystarvetta. Hyvin hoidetut jäteastiat ja ekopisteet eri jätelajeille edistää ympäristön viihtyisyyttä. Syntypaikkalajittelu tukee pienkompostoinnin yleistymistä. Kompostituote edesauttaa puutarhan ja kasvimaiden hoitoa, joilla on viihtyisyyttä lisäävä vaikutus. Massapolton etuna on jatkuvatoimisuus, jolloin jätteen välivarastoinnin haitat jäävät vähäisemmäksi kuin rinnakkaispoltossa, jossa jätteen osuus polttoaineen energiasisällöstä on rajoitettu ympäristölupapäätöksissä. Jätemaksujen kohtuullisuus Materiaalihyödyntämisen lisääminen saattaa lisätä joidenkin jätelajien keräyskustannuksia ainakin harvaanasutulla alueella. Ns. kolmannen sektorin toiminnan kehittyminen Jätelajien erilleen kerääminen mahdollistaa joillekin jätelajeille vaihtoehtoisten hyödyntämistapojen kehittämistä. Esimerkiksi keräyslasi, vaatteet ja muovit voivat soveltua yhdistys- tai työpajatyyppiseen kuntoutus- tai tukityöllistämistoimintaan. Ihmisten ympäristöasenteet ja kierrätysinto Jätteiden materiaalihyödyntämiseen panostaminen vaikuttaa myönteisesti ympäristöasenteeseen ja kierrätysintoon. Pienkompostointi, jätteiden lajittelu ja kotikäyttöiset kierrätystavat antavat kanavan kierrätysinnolle. Lajittelu ja kierrättäminen lisäävät ympäristötietoisuutta. Väestön elinvoimaisuus Alueelliset vaikutukset Aluekeskuksen elinvoimaisuus Polttolaitokset vaikuttavat aluekeskuksen elinvoimaisuuteen myönteisesti. Toiminnan keskittyminen tukee aluekeskusten talouden kehittymistä. B: Rinnakkaispolttolaitoksen osalta vaikutus on vähäisempi, koska käytetään hyväksi ilman jätteiden polttoakin toimivia laitoksia. Maaseudun elinvoimaisuus Materiaalihyödyntämiseen panostaminen mahdollistaa pienien käsittely- ja hyödyntämislaitosten toiminnan. Tällä on maaseudun elinvoimaisuuteen myönteinen vaikutus esim. kotieläintilojen biokaasulaitosten tai ns. kolmannen sektorin sosiaalisen työllistämisen kautta toisin kuin suurilla polttolaitoksilla. Erilainen kiinteistöillä tapahtuva jätteiden omatoiminen hyödyntäminen (käsityöt, askartelut, polttopuiden teko) on mahdollista maaseudulla pikemminkin kuin kaupungeissa. Yhdyskuntarakenne A ja B: Kompostointi- tai biokaasulaitosten suotovedet voivat olla haitallisia yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille, mikäli käsittelylaitos sijaitsee puhdistamon lähellä, eivätkä suotovedet ehdi laimentua viemäriverkostossa. Kompostoinnin osalta jälkikypsytyskentät vaativat paljon pinta-alaa ja rajoittavat lähialueen maankäyttöä. C: Jätteiden keräyksen ja varastoinnin tilantarve on pieni, kun ei tarvita eri keräysastioita ja -järjestelmiä eri jätelajeille. Suomen ympäristö