copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa
|
|
- Pirjo Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa Myllyviita Painopaikka Picascript Oy Helsinki 2011
3 Pekka Pättiniemi ja Jarmo Hänninen Paikallispalveluiden ja paikallistalouden rooli hyvinvoinnin rakentamisessa ja ylläpitämisessä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Vasemmistoliitto rp
4 Sisällys Esipuhe Käsitteistä Palvelutuotannon eri ulottuvuuksia Kehittämisen ja osallisuuden näkökulma paikallispalveluissa Palveluhenkilöstön asema ja rooli - työntekijälähtöisyys? Paikallispalveluiden toimintaympäristö Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Yksityistäminen ja kilpailu Julkinen sektori Yhteisötalous (kansalaisjärjestöt, osuuskunnat) Yksityisyrittäjyys (kansainväliset yritykset, kansalliset suuryritykset) Kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon rooli Yhteenveto: miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin? Keskustelukysymyksiä Lähteet
5 Esipuhe Tämä julkaisu liittyy Paikallispalvelut ja paikallistalous -koulutus- ja -tiedotushankkeeseen, jonka Kansan Sivistystyön liitto KSL ry toteuttaa yhdessä Vasemmistoliiton kanssa vuosien aikana. Julkaisun tarkoituksena on tarkastella, mitä paikallispalvelut ovat, miten ne kehittyvät, ja mikä on niiden merkitys paikalliselle väestölle ja taloudelle. Olemme pyrkineet olemaan ottamatta poliittista kantaa paikallispalveluiden rakenteeseen ja kehittämisen suuntaan. Kannanotot tehdään myöhemmin hankkeeseen liittyvissä paikallisissa ja alueellisissa seminaareissa, kunnallisjärjestöissä ja muissa puolue-elimissä. Kansalaisille tärkeät paikalliset palvelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: julkisiin palveluihin, jotka koskevat suurelta osin infrastruktuuria ja sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä yksityisiin palveluihin, jotka koskevat pääasiassa muita kuin edellä mainittuja palveluja. Yksityiset palvelut ovat nopeasti levittäytymässä myös sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon. Paikallispalvelurakenteessa tapahtuvat vähittäiset muutokset vaikuttavat kaikkiin palkansaajiin, mutta erityisesti haja-asutusalueilla asuviin luvun talouslaman aikana ja sen jälkeen tapahtuneet sosiaaliturvan leikkaukset ovat vaikuttaneet heikentävästi suomalaisten hyvinvointiin. Erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa hellitty ajatus suuren yksikkökoon taloudellisesta ja toiminnallisesta tehokkuudesta on vaikuttanut kansalaisten asemaan eriarvoistavasti. Kilpailukykyisen palvelun ja tuotannon tehokkuuden vaatimukset sekä työnantajien pyrkimys vähentää kiinteitä ja jatkuvia työvoimakustannuksia ovat tehneet työsuhteista lyhytaikaisia ja epätyypillisiä. Palkansaajien aseman parantaminen ja edunvalvonnan tehostaminen edellyttävät parempaa tietoa niistä syistä, jotka vaikuttavat palvelurakenteen ja työelämän muutoksiin. Paikallispalvelut ja paikallistalous -hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoa paikallistalouden merkityksestä alueiden talouden ja palveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa. Hankkeessa tuodaan esille ja arvioidaan paikallisten palvelujen ja paikallistalouden tilaa tämän hetken Suomessa kiinnittäen erityisesti huomiota kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen oman alueensa palveluiden ja talouden kehittämisessä. Työväen Opintorahasto on tukenut julkaisun valmistelua. Pekka Pättiniemi pääsihteeri Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 5
6 Käsitteistä Paikallispalvelut tarkoittavat julkisia, yksityisiä ja niin kutsuttuja kolmannen sektorin tuottamia palveluita, jotka ovat kiinnittyneet osaksi paikallisyhteisöä ja sen rakenteita. Käsillä olevassa aineistossa korostetaan paikallispalveluiden merkitystä paikallistaloudelle sekä osana paikallista palvelurakennetta että taloudellisena toimintana ja työllistäjänä. Paikallistaloudella tarkoitetaan sitä taloudellista toimintaa, joku kumpuaa tai hyödyntää tai on muutoin kiinnittynyt osaksi paikallista yhteisöä tai aluetta. Olennaista paikallistaloudessa on, että taloudellisesta toiminnasta tulevat hyödyt - palvelujen ja tuotteiden saatavuus sekä syntynyt taloudellinen tulos ja työpaikat - jäävät ainakin osittain paikallisyhteisöön, sitä edelleen vahvistaen. Paikallistaloutta on kuvattu ämpärinä, jossa vedenpinnan korkeus kuvaa alueen taloudellista tilaa ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottamiseen. Ämpäriin tuleva vesi kuvaa alueen oman tuotannon ja palvelujen alueelle tuottamia hyötyjä, ja ämpärissä olevat reiät vuotokohtia, josta taloudelliset hyödyt ja hyvinvoinnin mahdollisuudet valuvat alueen ulkopuolelle. Vuotokohtia ovat esimerkiksi voitot, jotka siirtyvät alueen ulkopuolisille omistajille, alueen ulkopuolelta tehdyt ostot, sijoitukset alueen ulkopuolelle jne. Jos sisään tuleva vesimäärä on pienempi kuin vuotokohdista ulosvaluva määrä, alue köyhtyy, ja jos sisään tulee enemmän kuin ulos menee, alue vaurastuu. Paikallistalouden Tulot alueelle (mm. myynti alueen ulkopuolelle, tulonsiirrot) Varallisuustaso Vuotokohtia, joista varallisuus ja hyvinvointi vuotavat alueen ulkopuolelle (voitot, verot, ostot ja investoinnit) Kuvio 1. Paikallistalouden malli: vuotava ämpäri 6
7 vahvuus on siis riippuvainen sekä alueen tuloista että alueelle jäävistä kulutusmenoista. Eri alueilla ja erityyppisissä ympäristöissä niiden välinen suhde vaihtelee. Esimerkiksi lähiöt ja asuntoalueet, joista pendelöidään keskuksiin, ovat merkittäviä tulonsaajia asukkaidensa vuoksi, mutta usein nämä tulot kiertävät merkittävissä määrin takaisin kaupallisiin keskuksiin. Vuotokohtia voitaisiin tukkia sopivilla, kilpailukykyisillä paikallispalveluilla. Vuotavan ämpärin rahaliikenteeseen perustuvan mallin ohella on syytä muistaa, että paikallistaloudella on muutakin merkitystä kuin välitön taloudellinen arvo. Yhteisöllisestä näkökulmasta tulkittuna esimerkiksi vahva kotipaikkasidonnaisuus ja koettu yhteisöllisyys voivat ruokkia paikallista tulevaisuudenuskoa ja aktiivisuutta. Normaalin skenaarion mukaan kuihtuvilla alueilla (esimerkiksi maaseutualueilla) tällaiset tekijät voisivat kääntää kehityskulun, jolloin paikallistalous ryhtyisi itse vahvistamaan itseään. (Laurinkari 2011.) Paikallispalvelun käsitteen kattaessa laajasti eri toimijat sekä toimialat, on syytä huomioida myös lähipalvelun käsite. Sillä tarkoitetaan niitä julkisia peruspalveluita, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joiden tulisi olla niiden luonteesta ja asiakastarpeesta johtuen saavutettavissa fyysisesti läheltä, esimerkiksi omalta asuinalueelta tai omasta kuntakeskuksesta. Kunta- ja palvelurakenteen kehittämistä ohjaavan PARAS-hankkeen sekä siihen liittyvän puitelain ja yleisten tehostamisvaatimusten johdosta kunnissa on ryhdytty linjaamaan, mitkä palvelut ovat lähipalveluita ja mitkä palvelut voidaan tuottaa keskitetymmin. Yleisimmin lähipalveluna pidetään neuvolaa, päivähoitoa, kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa. Myös kaupan ja koulun sijaintia lähellä pidetään tärkeänä. Lähipalvelulla tarkoitetaan usein palvelua, jota käytetään lähes päivittäin ja jonka piiriin löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen asukaspohjasta. Lähipalvelun tulee olla helposti saavutettavissa. Sen on oltava lähellä tai sinne on oltava hyvät kulkuyhteydet. Lähipalvelun tarkoitus on olla matalan kynnyksen ihmisläheistä palvelua. (THL ) Palvelutuotannon eri ulottuvuuksia Palvelutuotantoa voi lähestyä eri näkökulmista. Olennaista on kuitenkin se, että palvelun tuottaminen on jossain suhteessa aina asiakaskohtaista. Asiakas on, tai hänen tulisi olla, palvelun keskipisteenä ja lähtökohtana. Tässä yhteydessä on muistutettava, että esimerkiksi yksityisen palvelun myyntitapahtuma tai julkisen palvelun ajanvaraus voi olla hyvinkin massatuotantomainen, jopa itsepalvelua (ajanvaraus netissä tms.). Palvelu pitää ymmärtää laajana kokonaisuutena, prosessina, joka puolestaan voidaan pilkkoa eri osiin. Tavanomainen tuotemarkkinoiden käsite on jonkun tuotteen saatavuus, eli se, onko jotain tavaraa tai palvelua saatavilla (onko sitä ylipäätään olemassa tai kaupan hyllyllä tai varastossa). Tavarakaupassa monen tuotteen saatavuus on nykyään hyvä, mutta toimitusvarmuus, ja etenkin toimitusaika, voi vaihdella. Nettikauppa on muuttanut ja ohjannut ostotapoja. Palveluissa korostuu saatavuuden lisäksi saavutettavuus, eli kuinka asiakas pääsee palvelun tuotantopaikalle, vai tuleeko palvelu asiakkaan luokse, kotiin tai työpaikalle. Saavu- 7
8 tettavuus on keskeisin lähipalvelujen kriteeri, ja erittäin merkittävä asiakkaan kannalta muidenkin palveluiden suhteen. Tuotantopaikan sijainnin lisäksi saavutettavuuteen vaikuttaa aika, jolloin palvelu on käytettävissä (klo xx-yy, arkisin-viikonloppuisin). Yksi saavutettavuuden ulottuvuus ovat myös liikenneyhteydet, esimerkiksi julkisen liikenteen toimivat vuorot ja palveluliikenne, joilla voidaan kompensoida palvelun sijaintia. Saavutettavuuden ohella ja siihen liittyen toinen merkittävä tekijä on tavoitettavuus. Tällä yleensä tarkoitetaan sitä, miten johonkin henkilöön tai palveluprosessin osaan saadaan yhteys. Tyypillisin esimerkki on palvelun ajanvaraus puhelimitse, mitä erityisesti julkisten terveyspalvelujen osalta on kritisoitu voimakkaasti. Kehittämistoimiin onkin ryhdytty (mm. palvelu verkossa). Erilaisia uudistuksia tehtäessä olisi kuitenkin huomioitava eri väestöryhmien erilaiset tottumukset ja edellytykset käyttää uusia palvelukanavia. Aktiivisella asiakaspalvelulla ja palveluohjauksella (tieto saatavista palveluista) on suuri merkitys vanhuspalveluiden käyttäjille ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleville. Käyttämättä jäänyt palvelu on harvoin yhteiskunnan etu, koska tällöin palvelun vaikuttavuus jää toteutumatta (mm. ennaltaehkäisy). Tieto saatavuudesta ja saavutettavuudesta Tiedustelu Tieto palvelusta / palveluohjaus Valinta / ostopäätös Palvelu prosessina Asiakkaan tarve Palvelun varaus / osto Palaute Varsinainen palvelutapahtuma Kokemus Kuvio 2. Palvelu prosessina 8
9 > Kehittämisen ja osallisuuden näkökulma paikallispalveluissa Nykyaikaisen markkinointikäsityksen mukaan asiakaslähtöisyyden tulisi ohjata palvelujen kehittämistä. Tämä ajattelu on rantautumassa myös julkisiin palveluihin. Yksityisissä palveluissa asiakaslähtöisyyden toteuttamista ohjaa asiakastyytyväisyys ja sen vaikutus yrityksen kysyntään, asemaan markkinoilla ja kannattavuuteen. Julkisia palveluita on syytetty siitä, että ne lähtevät liikkeelle palvelun tuottajaorganisaation lähtökohdista. Ilmeisesti julkisten palvelujen demokraattinen ohjaus, esimerkiksi kuntien luottamushenkilöorganisaation kautta, ei ole pystynyt toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä, ja nyt tähän etsitään uusia ratkaisuja. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on ryhdytty toteuttamaan toiminnan ohjaamisen pohjaksi. Käyttäjälähtöisyys puolestaan voidaan ymmärtää mallina, jossa palvelun käyttäjille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa tai he vaikuttavat itse aktiivisesti ja aloitteellisesti palvelujen toteuttamiseen ja itse ryhtyvät jopa järjestämään palveluja. Aloitteellisuus voi olla myös laajempaa sitoen mukaan useampia paikallistalouden ryhmiä, jopa koko yhteisön. Esimerkiksi Ruotsissa on vanhuspalveluja tuottavia paikallisyhteisön omistamia ja hallinnoimia osuuskuntia, kuten Lövvikissä toimiva Äldrekooperativet Ingelsgården (Pihlaja 2010). Kansalaisyhteiskunnasta puhuttaessa nostetaan usein esille osallisuus. Kun asiakaslähtöisyys ja asiakastyytyväisyys käsittelevät palveluita melko yksityiskohtaisesti ja puuttuvat tuotantoprosessin osatekijöihin, on osallisuus laajempi käsite. Osallisuudella tarkoitetaan kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Samoin osallisuus ymmärretään kuulumiseksi, mukanaolon tunteeksi esimerkiksi omaan yhteisöön ja yhteiskuntaan. Julkisten palvelujen järjestäminen tapahtuu välillisen, demokraattisen päätöksenteon kautta, jonka sinällään pitäisi luoda edellytykset kansalaisten osallisuudelle. Kun jo poliitikotkin valittavat, etteivät he voi vaikuttaa mielestään riittävästi palveluratkaisuihin, niin miten kansalaisten osallisuuskaan voisi toteutua? Tilanne antaa mahdollisuuden, ja jopa esittää vaatimuksen, luoda asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä. > Palveluhenkilöstön asema ja rooli - työntekijälähtöisyys? Julkisissa palveluissa on siis alettu tekemään asiakastyytyväisyyskyselyjä tarkoituksena arvioida ja kehittää palveluja niiden pohjalta. Asiakkaalta tuleva palaute onkin tärkeää, mutta olisiko muita suorempia teitä tehdä nopeita, realistisia kehittämistoimenpiteitä? Muutamissa Euroopan maissa on terveyspalveluissa testattu hyvin tuloksin malleja, joissa asiakkaiden kanssa läheisimmin tekemisissä oleville työntekijöille on annettu mahdollisuus itse vapaammin kehittää palvelutuotannon prosesseja. Tätä hierarkkinen työympäristö ei ole aiemmin mahdollistanut. Asiakkaan kanssa työskentelevä henkilöstö on hyvin tietoinen työn organisoinnin ongelmista ja pullonkauloista, mutta myös asiakkaan asemasta palvelutilanteessa. Henkilöstöllä on usein jo mielessään käytännöllisiä innovaatioita toiminnan kehittämiseksi. Hyvä työympäristö pystyy periaatteessa hyödyntämään tämän kehittämistiedon ja -asenteen 9
10 sinällään. Britannian kehittämismalleissa on kuitenkin menty jopa niin pitkälle, että henkilöstö on perustanut henkilöstöomisteisen yrityksen, joka hoitaa ainakin tiettyä osaa palveluprosessista esimerkiksi julkisen sairaalan osana. Kokemukset muun muassa tuottavuuden kannalta ovat olleet hyviä. (Lisätietoja kokemuksista Englannista esim. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta 4/2011 Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen.) OSALLISUUS ASIAKAS- LÄHTÖISYYS TYÖNTEKIJÄ- LÄHTÖISYYS SAATAVUUS Poliittinen vaikuttaminen Palvelutarpeet (selvitykset jne.) Työntekijöiden hiljaisen tiedon hyödyntäminen SAAVUTETTAVUUS Paikallinen vaikuttaminen ja aktiivisuus Minne ja milloin asiointi suuntautuu (asiakastyytyväisyyskyselyt tms.) Työajat, asiakaskäynnit TAVOITETTAVUUS Merkitys vähäinen Itsepalvelu, ajasta riippumaton, eri kanavia eri asiakasryhmille Työntekijöiden käytännölliset ideat ja ratkaisut Taulukko 1. Osallisuuden, asiakaslähtöisyyden ja työntekijälähtöisyyden yhteys palvelun eri ominaisuuksiin Paikallispalveluiden toimintaympäristö > Kaupalliset palvelut Palveluiden toimintaympäristö ja -edellytykset muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Yksityisten palvelujen puolella merkittävä seikka on ollut vähittäiskaupan liikkeiden siirtyminen lähikaupoista automarketteihin. Tämä on tuonut mukanaan muun muassa kaupunkien keskustojen kuihtumisongelman, ja tätä myötä vienyt mahdollisuuksia myös erikoisliikkeiltä ja palveluyrityksiltä. Liikenneasemien laajentuminen kauppakeskusmaisiksi vaikuttaa samalla tavoin maaseutupaikkakunnilla. Automarketit ovat alun perin olleet mukautuma asutuksen painopisteen siirtymisestä pois keskustoista. Siirtymä on kuitenkin johtanut sellaiseen kehityskehään, jossa marke- 10
11 tit tarjoavat yhä enemmän ennen erikoiskaupan valikoimiin kuuluneita tuotteita. Samoin niiden vetovoima on ulottunut kaupunkeja ympäröiviin maaseutualueisiinkin, joista etenkin erikoiskauppa on likimain hävinnyt. Kaupan keskittyminen muutamalle keskusliikkeelle on vahvistanut tätä muutosta. Tämä kehitys on tuonut myös vastavirran. Autioituvien kaupunkikeskustojen kehittämiseen on ryhdytty kiinnittämään huomiota. Kuntien ja järjestöjen (mm. kauppias- ja kehittämisyhdistysten) hankkeissa on panostettu esimerkiksi liikennejärjestelyihin siten, että viihtyisyys lisääntyisi (maanalaiset parkkihallit, kävelykadut, torialueet) ja loisi edellytyksiä esimerkiksi vapaa-ajan palveluille. Erikoiskaupassa maaseudulle on myös syntynyt uusia toimintamalleja poislähteneiden tilalle siellä, missä paikallista kysyntää ja ostovoimaa edelleen on. Voidaan puhua 2000-luvun sekatavarakaupoista, jotka myyvät lähes kaikkea päivittäistavaraa (elintarvikkeet poislukien) sekä lisäksi laajasti rautakaupalle tyypillisiä tuoteryhmiä. Tällaiset kaupat ovat vastaus asiakkaiden toiveisiin ja ne perustuvat vahvasti paikalliseen yrittäjyyteen. Vastareaktiota keskittyneelle kaupalle ja teolliselle elintarviketuotannolle ovat myös erilaiset kuluttajien itsensä perustamat ja pyörittämät ruokapiirit ja -osuuskunnat. Niitä on ollut jo 1980-luvulta alkaen ja sektori on virkistynyt 2010-luvulla. Nämä renkaat pyrkivät suoriin toimituksiin maatiloilta, keskittyen yleensä luomutuotteisiin. Joskus puhutaan myös community supported agriculture -mallista (CSA), jossa kuluttajat sitoutuvat maatilan toimintaan ja jakavat riskit ja tuotot yhdessä viljelijöiden kanssa, esimerkiksi luomutuotteiden hankkimiseksi. Lisäksi etnisten elintarvikkeiden erikoiskaupoilla on oma asemansa markkinoilla. Verkkokauppa on luonnollisesti tekijä, joka on vaikuttanut erikoiskauppaan. Verkko-ostojen määrä on jatkuvassa kasvussa, ja mahdollistaa muun muassa viihde- ja kodin elektroniikan ostamisen ilman fyysistä asiointia kaupassa. Elintarvikekaupassa on myös ollut kokeiluja verkkotilaus-kotiintoimitus -konseptista. > Julkiset palvelut Julkisella sektorilla on tapahtunut voimakas palveluiden ulkoistamiskehitys. Kuntien ja kuntayhtymien ostot yksityisiltä sosiaalipalveluntuottajilta ovat nousseet vuoden 1995 vajaasta 400 miljoonasta eurosta vuoden 2007 yli 1300 miljoonaan euroon. Terveyspalvelujen ostot yksityisiltä ovat myös moninkertaistuneet: vuonna miljoonaa euroa, vuonna 2007 lähes 280 miljoonaa euroa. (SVT/THL 2009.) Kyse on radikaalista muutoksesta, joka on muuttanut julkisten sote-palvelujen asetelmaa. Tavoitteena on ollut kustannusten alentaminen, mutta selkeänä lopputuloksena on kuitenkin ollut julkisen palvelun tuotannon riippuvuus yksityisistä toimijoista ainakin lyhyellä tähtäimellä. Palvelurakennetta on myös ryhdytty kehittämään PARAS-hankkeen myötä. Kohteena ovat olleet suuremmat terveydenhuollon, ja nyttemmin edellä mainittujen palveluiden lisäksi, myös sosiaalitoimen sisältävät yhteistoiminta-alueet tai peruskunnat. Väestöpohjan mittakaavana on pidetty vähintään noin asukasta. Uudet kaavailut lienevät tuplaamassa luvun :een. Tämä on johtanut välivaiheeseen, jossa lähinnä terveys- 11
12 palveluja on organisoitu hallinnollisesti suurempiin yksiköihin monin eri tavoin: isäntäkuntamallilla, kuntayhtymin ja liikelaitoksin. Tulos on ollut sekava, eikä ole aina noudattanut luontaisia asioimis- ja työssäkäyntialueita. Lähipalveluista on kuitenkin pyritty pitämään kiinni ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta jatkossa päätöksenteko saattaa edelleen etääntyä käyttäjistä eli kuntalaisista ja heitä edustavista luottamushenkilöistä. Kuntien palveluissa strateginen kysymys on myös se, kuka omistaa julkisten palvelujen infrastruktuurin eli rakennukset ja muut toimintapuitteet. Perinteinen malli sosiaalipalveluissa, esimerkiksi vanhustenhuollossa, on ollut, että yrittäjä omistaa toimitilat itse. Terveyspalveluja taas tuotetaan kunnan omistamissa tiloissa. Toisaalta on myös malleja, joissa kunta tuottaa esimerkiksi peruskoulutuspalvelua yksityisen omistamassa kiinteistössä. Kilpailuttamisnäkökulmasta tervein tilanne pitkällä aikavälillä olisi varmaankin sellainen, jossa kunta omistaisi oikein mitoitetun infrastruktuurin, jossa tapahtuvan palvelun se kilpailuttaisi tai tuottaisi itse - markkinatilanteen mukaan. Tämä tarjoaisi mahdollisuuksia myös niille yrityksille ja yhteisöille, jotka ponnistavat liikkeelle ilman merkittäviä pääomia, sekä rajoittaisi toiminnan keskittymistä harvoille pääomalähtöisille yrityksille. Palvelusetelimallissa kunta antaa palvelun käyttäjän itse päättää, miltä palvelun tuottajalta palvelunsa ostaa. On tyypillistä, että palvelusetelillä ostettava palvelu rajataan ja sillä on tietty hinta ja asiakkaan maksuosuus. Pienillä paikkakunnilla malli ei juurikaan tuo lisähyötyjä tarjonnan vähäisyydestä johtuen, mutta suuremmilla paikkakunnilla, esimerkiksi kotihoitopalveluissa, seteli voisi toimia julkisen peruspalvelun täydentäjänä ja antaa asiakkaalle yksilöllisiä mahdollisuuksia muovata omaa palvelukokonaisuuttaan. > Yksityistäminen ja kilpailu Julkisen sektorin, lähinnä sote-palvelujen, tuotannon yksityistämisellä on pyritty kustannuskasvun hillintään toiminnan tehostamisen kautta, sekä ratkomaan käytännöllisesti erityisesti lääkäripulaa. Onko näissä onnistuttu, on vaikea arvioida. Joka tapauksessa on tultu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin vastuulla olevat palvelut ovat hyvin riippuvaisia yksityisestä liiketoiminnasta. Julkisia palveluja tukevia toimia sekä julkisten palvelujen saatavuutta lisääviä ratkaisuja ovat olleet lisäkapasiteetin hankinnat. Kunnat ovat ryhtyneet ostamaan esimerkiksi yksityisiltä hammaslääkäreiltä tietyn määrän potilaskäyntejä (esim. Hämeen Hammashuolto- Osuuskunta). Hankintalain mukainen palvelujen kilpailuttaminen on osoittautunut ongelmalliseksi julkisella sektorille. Kilpailukäytännöissä on ollut opettelemista, eikä virheiltäkään ole vältytty. Euroopankin tasolla on havaittu ongelmia ja ryhdytty ainakin alustaviin toimenpiteisiin. Huolta ovat aiheuttaneet toimivien palvelurakenteiden purkautumiset kilpailutusten kautta, mikä koskee juuri paikallistalouteen kiinnittyneitä palveluita. Samoin on ryhdytty varovasti pohtimaan uudelleen sitä, ovatko sote-palvelut luokiteltavissa taloudelliseksi toiminnaksi, vai pitäisikö kansalaiset palauttaa palvelun keskiöön. Samoin on puhuttu think small first -periaatteen käyttöönotosta, mikä palvelisi etenkin paikallisia 12
13 pienyrityksiä sekä järjestö- ja säätiökenttää. (Komission tiedonanto, Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti.) Nykyisen lainsäädännön alla kilpailutuksien strategisiin taustoihin ja tavoitteisiin panostamalla voidaan kuitenkin tyydyttävästi ohjata kilpailutuksia niin, että palvelun yleinen ja asiakaskohtainen intressi toteutuu. Julkisten palvelujen kilpailutuksissa ovat menestyneet yritykset, joiden omistustausta on usein kansainvälinen. Tämä on paikallistalouden ja koko julkisen taloutemme kannalta ongelmallinen tulos, koska näin omasta taloudestamme poistuu ainakin palveluyrityksen mahdollisen voiton ja yhteiskunnan saaman kustannussäästön erotus. Määrä voi olla suurempikin, jos oletetaan että palvelua tuottamaan valittu paikallinen yritys olisi käyttänyt suuremmassa määrin paikallisia palveluita. Vertailu kärjistyy edelleen, jos kansainvälinen yritys herkemmin käyttää paikkakunnan ulkopuolelta, jopa ulkomailta, tulevaa työvoimaa. Tämä saattaa johtaa jopa paikalliseen työttömyyteen alan työntekijöiden keskuudessa (ks. edellä kuviossa 1 kuvattua ns. vuotavan ämpärin -mallia). > Julkinen sektori Julkinen sektori voi monin tavoin vaikuttaa paikallispalveluihin. Sen omat palvelutuotannon ratkaisut vaikuttavat luonnollisesti välittömästi lähipalveluihin, mutta välillisesti myös muun asioinnin suuntautumiseen, jopa asuinpaikan valintaan (esim. vanheneva väestö). Yleinen elinvoima kattavine palveluineen muodostaa positiivisen kehityskierteen. Kilpailuneutraliteetin vaatimus on johtanut tilanteisiin, joissa pitkään jatkunut julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on vaikeutunut ja palvelut on jouduttu kilpailuttamaan. Julkisen sektorin päättäjien tulisi uudella tavalla (vrt. Euroopan komission tiedonanto) pohtia kilpailuttamisen tarvetta ja kriteereitä. Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus tulisi huomioida paremmin myös oman palvelutuotannon toteuttamisessa, eikä suoraviivaisesti luottaa keskittämisen ja koon etuun (esim. korttelilääkärit Ruotsissa). On kuitenkin muistettava, että hyvin resursoitu ja laadukas keskitetty palvelu on asiakkaan kannalta yleensä parempi vaihtoehto kuin vajavaisilla voimavaroilla väkisin ylläpidetty lähipalvelu. > Yhteisötalous (kansalaisjärjestöt, osuuskunnat jne.) Euroopassa on viime vuosien taloustaantuman aikana syntynyt tilanteita, joissa julkinen sektori on vetäytynyt tietyiltä alueilta, esimerkiksi kaupunginosista sote-palveluissa. Usein nämä alueet ovat olleet jo aiemmin syrjäytymisalttiita huonon työllisyyden vuoksi. Joissakin tapauksissa paikallisyhteisöt ja niissä toimivat järjestöt ovat ottaneet vastatakseen näistä palveluista. Esimerkiksi Italiassa on syntynyt vammaisten erityiskouluja ylläpitäviä osuuskuntia. Tämä on tarkoittanut kansalaisten ja järjestöjen omaa aktiivisuutta, mutta myös julkisen sektorin tukea ja ymmärrystä tilanteelle. Italian tapauksessa onkin olemassa pitkät perinteet niin sanottujen sosiaaliosuuskuntien toiminnasta ja jopa niiden erityisasemasta lainsäädännössä. 13
14 Viimeaikoina on ryhdytty puhumaan myös yhteiskunnallisista yrityksistä, osana yhteisötaloutta. Yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän mukaan se: on olemassa yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen tehtävän ratkaisemiseksi käyttää pääosan voitostaan tarkoituksensa toteuttamiseen pitää sosiaalista tilinpitoa tai muutoin seuraa yhteiskunnallista vaikutustansa ja raportoi aktiivisesti ylläpitää yritysdemokratiaa toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Suomessakin on meneillään kehittämishankkeita, joissa pyritään luomaan toimintamallia yhteiskunnallisille yrityksille ja luomaan uusia yrityksiä. On kuitenkin huomattava, että meillä on maassamme tälläkin hetkellä vahva voittoa tavoittelemattomien palvelutuottajien, lähinnä yhdistysten ja säätiöiden, joukko. Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot Sote-alalla (kolmas sektori) 3151 Kolmannen sektorin omistamat yritykset (selkeä sosiaalinen tarkoitus) 50 Lain sosiaalisista yrityksistä mukaan rekisteröityneet yritykset 154 Työosuuskunnat 1591 Yhteiskunnallisia yrityksiä yhteensä 4946 Taulukko 2. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa vuonna 2009 Voittoa tavoittelematon sektori tuottaa merkittävän osan muun muassa kuntoutuspalveluista vammaisille ja vajaakuntoisille, ja on järjestäytynyt intressiperusteisesti (esim. tietyn vamman omaavien oma järjestö). Osa tuotetusta palvelusta on ostopalveluita julkiselle sektorille, osa omaa tuotantoa, esimerkiksi RAY:n tukemana. Yhdistykset ja säätiöt ovatkin olleet merkittävä kanava suoralle tuelle. Yhteisötalouden palvelutuotannon tulevaisuuden kuva on hajanainen. Julkisen vallan oletetaan vetäytyvän joistakin palveluista jo pelkästään rahoituspohjan vuoksi, avaten näin uusia mahdollisuuksia. Toisaalta, tiettyjä palveluja otetaan takaisin julkiseen tuotantoon, koska ostopalvelujen hinnat ovat karanneet käsistä (mm. nuorten sijoituksia, tapaus Reumasairaala). Tällainen suunnanmuutos heikentää luonnollisesti toimintaedellytysten ennustettavuutta. Hankintalakia voidaan halutessa soveltaa siten, että se huomioi sosiaalisen työllistämisen niin sanottuna sosiaalisena kriteerinä kilpailutuksessa. On mielenkiintoista nähdä, miten yhteiskunnallisen yrityksen mallia aiotaan kehittää työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Mielenkiintoinen uusi toimintamalli on vertaistuotanto. Siitä puhutaan lähinnä silloin, kun kyseessä on tietoverkossa tapahtuva tiedon tuottaminen (esim. Wikipedia) tai jopa 14
15 ohjelmistotuotanto (avoimet ympäristöt). Vertaistuotannolle on ominaista välitön vastikkeettomuus ja siihen osallistuvien itseohjautuva toiminta. Vertaistuotannoksi voidaan lukea myös niin sanotut aikapankit, joissa jäsenet vaihtavat keskenään palveluja ajan toimiessa vaihdon yksikkönä. Suomessakin toimii muun muassa Stadin aikapankki (Kantti 1/2011). > Yksityisyrittäjyys (kansainväliset yritykset, kansalliset suuryritykset) Yksityisyritysten rooli paikallispalveluissa on merkittävä, olipa sitten kyseessä julkisen palvelutuotannon ostopalvelut (etenkin sosiaalipalvelut) tai kaupalliset kuluttajapalvelut. Yrittäjyyden henkisten ja aineellisten kynnysten alentuessa yrittäjyydestä on tullut yhä useammalle ammatinharjoittajalle mahdollista. Tämä onkin lisännyt erilaisten, usein monitoimisten, palveluyritysten määrää etenkin haja-asutusalueella. Toisaalta kyse on myös itsensä työllistämisestä. Tämä on lisännyt huomattavasti arkipäiväisten palvelujen tarjontaa. Yllättävän monia palveluja löytyy maaseudulla melkein naapurista. Kansallisten suuryritysten, joina voidaan pitää myös kaupan keskusliikkeitä, rooli on ristiriitainen. Niillä on eittämättä laaja palveluverkosto muun muassa vähittäiskaupassa, ulottuen pienillekin paikkakunnille ja eri kaupunginosiin, mutta samalla automarkettien vetovoima syö mahdollisuuksia muilta toimijoilta. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka nämä suuryritykset voisivat olla jollain tavoin edistämässä paikallispalveluja välillisesti. Kansainvälisten yritysten roolia paikallispalveluissa taas on vaikea mieltää, mutta toisaalta jo nyt on olemassa kansainvälisiä ketjuja, joiden toiminta perustuu franchising-malliin ja yksityisyrittäjyyteen palvelun tuotannossa (esim. pikaruokaketjut). Kysymys kuuluukin, toisiko kansainvälinen yritys tai ketju mitään lisäarvoa paikallispalvelun tuottamiseen? > Kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon rooli Kuntapäättäjät ovat avainasemassa paikallispalvelujen suhteen. Julkisten palvelujen osalta tehtävät linjaukset luovat pohjan sille, missä määrin lähipalveluja on tarjolla. Erittäin tärkeää on päätöksentekijöiden panostus kunnan strategian luontiin palvelutuotannossa ja kilpailutuksissa. Kunnalla tulisi olla selkeä näkemys siitä, mitä se (sen kannattaa) tuottaa itse ja mitä ostaa, sekä millaisissa palvelurakenteissa ostettavat palvelut tulisi tuottaa. Hinnan lisäksi voidaan käyttää laadullisia kriteereitä. Uutena menettelynä kilpailutukset ovat olleet vahvasti virkamiesten käsissä, mutta luottamushenkilöiden tulisi rohkaistua ja hankkia lisätietoa kilpailutusten mahdollisuuksista. Yksityisten, markkinaehtoisten palvelujen osalta päätöksenteossa voidaan huomioida muun muassa yritysvaikutukset. Usein ristiriita syntyy kuitenkin siitä, että kuntapäättäjiä houkuttaa saada paikkakunnalle suuren yrityksen suuri yksikkö, vaikka se samalla söisikin toimintaedellytyksiä paikallisilta pienyrityksiltä. Tämä on ymmärrettävästi vaikea tilanne myös päättäjille. Valtakunnan tasolla tämänkaltaiseen kehitykseen on viime aikoina otettu rohkeammin kantaa esimerkiksi kaavoituksessa. 15
16 Yhteenveto: Miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin? Oheiseen taulukkoon on tiivistetty yksityisen henkilön vaikutusmahdollisuuksia poliittisen päätöksenteon ja talouden eri alueilla. Osallistu ja vaikuta! Yksityistäminen ja kilpailu Vaikutan poliittisesti kuntani palvelu- ja hankintastrategioihin Julkinen sektori Vaikutan poliittisesti alueellisen tasavertaisuuden mahdollisimman hyvään toteutumiseen palveluissa Yhteisötalous Olen jäsen ja toimin aktiivisesti omassa organisaatiossa (yhdistyksessä, osuuskunnassa jne.) Yksityisyrittäjyys, kansainväliset yritykset, kansalliset yritykset Teen paikallispalveluiden kannalta kestäviä ostopäätöksiä kuluttajana. Vaikutan aktiivisesti mm. kuluttajaosuuskunnissa. Kunnallinen ja alueellinen päätöksenteko Vaikutan aktiivisesti poliittisesti ja järjestötoiminnan kautta. Olen kansalaisaktiivinen ja kokoan yhteen paikallisia pyrkimyksiä. Taulukko 3. Miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin 16
17 Keskustelukysymyksiä Miksi paikallispalvelu on paikallispalvelu? Mikä siinä on tärkeintä? Mikä on aikoinaan tehnyt siitä paikallispalvelun? Miten paikallistaloutta ja paikallispalveluja voidaan kehittää? Onko kunnassanne hankintastrategia tai vastaava periaatepäätös kilpailuttamiseen liittyen? Millaisia vaikutuksia olet havainnut tai ennakoit kilpailuttamisella olevan paikallispalveluille? Entä ko. alan työllisyydelle? Pohdi jotain palvelutapahtumaa: toteutuvatko kaikki kuvion 2 vaiheet ja miten? Onko julkisesti tuotetuissa paikallispalveluissa tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia? Miten asiakkaat ovat reagoineet? Mitä järjestöjen tai säätiöiden palveluja tunnet? Miten arvioit uuden palvelutuotannon synnyttämistä esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten kautta? Miten vertaistuotannon ideaa voisi hyödyntää paikallistaloudessa? Onko yksityisten yritysten tuottamissa paikallispalveluissa tapahtunut muutoksia? Mitä uusia kaupallisia palveluja kaipaisit omaan paikallistalouteesi? Huomioidaanko paikallispalvelut päätöksenteossa? Millä tavoin (päättäjänä) arvioisit päätöksen vaikutuksia paikallispalveluille? Onko kuntanne strategioissa otettu kantaa palveluihin? 17
18 Lähteitä ja oheislukemistoa Kantti 1/2011. Kansan Sivistystyön Liiton lehti. Teemana yhteisötalous ja vertaistuotanto. Lähipalvelut määriteltävä tarkemmin. Uutinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla Laurinkari, Juhani. Tulevaisuuden maaseutu - loma-suomi, tyhjää täynnä vai virkeiden ihmisten asuinpaikka? Puheenvuoro Onttolassa Valtakunnallisessa harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaarissa Lilja, Inka. & Mankki, Jussi: Yhteiskunnallinen yritys - luova ja yhdistävä toimintatapa. Selvitys yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Suomessa ja sen mahdollisuuksista työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhteinen yritys -hanke, Helsinki, Pihlaja, Ritva: Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto, Ruralia -instituutti, Helsinki, Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisut 4/2011. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Zitting, Joakim ja Ilmarinen, Katja: Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. Raportti 43/2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Verkkosivuja Yhteinen yritys -verkkopalvelu. Yhteinen yritys -sivusto on sosiaalisen yritystoiminnan kansallinen neuvonta- ja tukipalvelu. Maailman muuttajat -blogi. Sivusto yhteiskunnalisesta yrittäjyydestä. 18
19
20 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Vasemmistoliitto rp
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut
Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotKylät ja kolmas sektori
Kylät ja kolmas sektori Huomisen palvelutuottajat? Kylien palvelutuulahdus seminaari Lappeenranta 24.1.2012 Ritva Pihlaja ritva.pihlaja@pp.inet.fi erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
Lisätiedot01.09.2015 Mia Lindberg
01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli
LisätiedotHO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta. alustavia pohdintoja
HO sotehy palvelutuotannon ja uudistumisen näkökulmasta alustavia pohdintoja 17.6.2019 Mikko Martikainen Yleisiä lähtökohtia Talouskasvua, kestävyyttä, tuottavuutta ja innovaatioita korostava ohjelma Nämä
Lisätiedotyhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015
Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu
LisätiedotKolmas sektori ja maaseutukunnat
Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,
LisätiedotKolmas sektori maaseutukunnissa
Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa
Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotKuntaesimerkkinä Oulu
Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka
LisätiedotPalveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla
LisätiedotAluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen
Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston
LisätiedotRatkaisuja. kunnan terveyspalveluihin
Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.
LisätiedotYritykset kunnan palvelutuotannossa
Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)
LisätiedotKunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja
Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen
LisätiedotKolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
LisätiedotYritysvaikutukset elinvoiman lähteenä. Yrittäjänpäivä Naantali Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät
Yritysvaikutukset elinvoiman lähteenä Yrittäjänpäivä Naantali 5.9.2017 Jorma Saariketo Varsinais-Suomen Yrittäjät 1 Kunta syntyy uudelleen Sote-palvelu- ja maakuntauudistus muuttavat Suomea Kuntien rooli
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotYritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala
Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,
LisätiedotSote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018
Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018 Mistä maakunta- ja soteuudistuksessa on kysymys? Video: www.alueuudistus.fi/viittomakieli Uuden maakunnan tehtävät sosiaali- ja terveydenhuolto
LisätiedotMIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007
MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa
LisätiedotVaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.
Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotPalvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen
Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015
Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut
LisätiedotBrändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen
Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen
LisätiedotMaaseudun palvelujen erityiset haasteet
Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotPalveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet
Palveluseteli ja asiakkaan valinnanmahdollisuudet 18.11.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 29.2.2012 Jyväskylän seudun kehittämisyhtiön
Lisätiedot30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely
30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011
Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla
Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,
LisätiedotYksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto
Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat
LisätiedotYhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja
1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi
Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotJÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?
JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
LisätiedotKolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet
Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet
LisätiedotMistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015
Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen
LisätiedotSote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015
Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus
LisätiedotKohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies
Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.
LisätiedotPalveluntuottajien eettinen näkökulma
Palveluntuottajien eettinen näkökulma Pirkanmaan sote-uudistuksen eettiset ulottuvuudet, Tampere 15.3.2017 Hyvinvointialan liitto lyhyesti Hyvinvointialan liitto edistää yksityisten sosiaali- ja terveysalan
Lisätiedotja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015
Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014
LisätiedotKuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta
Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen
LisätiedotPalvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta
Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen
LisätiedotSosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja
Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista
LisätiedotPalveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta
Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi
LisätiedotVALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS
VALINNANVAPAUS KUNTALAISEN OIKEUS Toteutuuko valinnanvapaus soteuudistuksessa? Lääkäripalveluyritykset ry www.lpy.fi Toiminnanjohtaja Ismo Partanen ; ismo.partanen@lpy.fi SOTE UUDISTUS HALLITUKSEN ESITYS
LisätiedotKOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ
KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotYhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.
Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin
Lisätiedot!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0
!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotYhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa
Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat
LisätiedotParas sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen
Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen
LisätiedotJärjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia
Järjestöt digitalisoituvassa yhteiskunnassa Miten hyödyntää teknologian mahdollisuuksia Ikäteknologiakeskuksen verkostotapaaminen 1.12.2016 Vesa Kurikka Esityksen sisältö 1. Digitalisaatio mitä se on?
LisätiedotEnnakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen
Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotOnko Kouvolassa elinvoimaa?
Onko Kouvolassa elinvoimaa? Elinvoiman itsearviointikyselyn nostoja N=199 Markku Pyykkölä, Maria Vuorensola FCG Konsultointi Oy 25.1.219 Page 1 FCG Johtaminen ja ohjelmistot eväitä uudistuksiin ja muutoksiin
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotSosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto
Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin
Lisätiedot38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät
38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen
LisätiedotKUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA
KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Jokainen on työn arvoinen hanke Kiipula-säätiö Heinola 1.10.2014 Forssa 2.10.2014 1 LUENNON SISÄLTÖ
LisätiedotTilastoja sote-alan markkinoista
Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden
LisätiedotPoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu
PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotPK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla
PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009
LisätiedotKOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISTAVOITTEET SEKÄ MUUTOSTAVOITTEET Maakuntahallitus 21.9.2017 Mikael Palola Uudistuksen kansalliset tavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot pienentyvät Palvelujen yhdenvertaisuus
LisätiedotKotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013
Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotYhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta
LisätiedotJärjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko
Järjestäjätoiminto Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko Järjestäjän perusta Maakunta vastaa asukkaan laissa
LisätiedotLeader ja maakuntauudistus. Uusia mahdollisuuksiako? Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola
Leader ja maakuntauudistus Uusia mahdollisuuksiako? 17.1.2017 Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola Maakuntauudistuksella uusia markkinoita SOTE-markkinoista on puhuttu paljon Maaseudun palvelujen rakentaminen
LisätiedotSosiaali- ja terveysryhmä
Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotKuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen
Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa Mikko Komulainen Työnjako kunta-maakunta-valtio maanantaina 12. kesäkuu 2017 2 Osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Karim Peltonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotRakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN
Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain
LisätiedotPalveluverkkotyö Jyväskylässä
Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotSote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM
Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan
LisätiedotEktakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen
Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus
LisätiedotKUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne
KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta
Lisätiedot