copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN 978-951-9455-94-5 Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa"

Transkriptio

1

2 copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa Myllyviita Painopaikka Picascript Oy Helsinki 2011

3 Pekka Pättiniemi ja Jarmo Hänninen Paikallispalveluiden ja paikallistalouden rooli hyvinvoinnin rakentamisessa ja ylläpitämisessä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Vasemmistoliitto rp

4 Sisällys Esipuhe Käsitteistä Palvelutuotannon eri ulottuvuuksia Kehittämisen ja osallisuuden näkökulma paikallispalveluissa Palveluhenkilöstön asema ja rooli - työntekijälähtöisyys? Paikallispalveluiden toimintaympäristö Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Yksityistäminen ja kilpailu Julkinen sektori Yhteisötalous (kansalaisjärjestöt, osuuskunnat) Yksityisyrittäjyys (kansainväliset yritykset, kansalliset suuryritykset) Kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon rooli Yhteenveto: miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin? Keskustelukysymyksiä Lähteet

5 Esipuhe Tämä julkaisu liittyy Paikallispalvelut ja paikallistalous -koulutus- ja -tiedotushankkeeseen, jonka Kansan Sivistystyön liitto KSL ry toteuttaa yhdessä Vasemmistoliiton kanssa vuosien aikana. Julkaisun tarkoituksena on tarkastella, mitä paikallispalvelut ovat, miten ne kehittyvät, ja mikä on niiden merkitys paikalliselle väestölle ja taloudelle. Olemme pyrkineet olemaan ottamatta poliittista kantaa paikallispalveluiden rakenteeseen ja kehittämisen suuntaan. Kannanotot tehdään myöhemmin hankkeeseen liittyvissä paikallisissa ja alueellisissa seminaareissa, kunnallisjärjestöissä ja muissa puolue-elimissä. Kansalaisille tärkeät paikalliset palvelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: julkisiin palveluihin, jotka koskevat suurelta osin infrastruktuuria ja sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä yksityisiin palveluihin, jotka koskevat pääasiassa muita kuin edellä mainittuja palveluja. Yksityiset palvelut ovat nopeasti levittäytymässä myös sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon. Paikallispalvelurakenteessa tapahtuvat vähittäiset muutokset vaikuttavat kaikkiin palkansaajiin, mutta erityisesti haja-asutusalueilla asuviin luvun talouslaman aikana ja sen jälkeen tapahtuneet sosiaaliturvan leikkaukset ovat vaikuttaneet heikentävästi suomalaisten hyvinvointiin. Erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa hellitty ajatus suuren yksikkökoon taloudellisesta ja toiminnallisesta tehokkuudesta on vaikuttanut kansalaisten asemaan eriarvoistavasti. Kilpailukykyisen palvelun ja tuotannon tehokkuuden vaatimukset sekä työnantajien pyrkimys vähentää kiinteitä ja jatkuvia työvoimakustannuksia ovat tehneet työsuhteista lyhytaikaisia ja epätyypillisiä. Palkansaajien aseman parantaminen ja edunvalvonnan tehostaminen edellyttävät parempaa tietoa niistä syistä, jotka vaikuttavat palvelurakenteen ja työelämän muutoksiin. Paikallispalvelut ja paikallistalous -hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoa paikallistalouden merkityksestä alueiden talouden ja palveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa. Hankkeessa tuodaan esille ja arvioidaan paikallisten palvelujen ja paikallistalouden tilaa tämän hetken Suomessa kiinnittäen erityisesti huomiota kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen oman alueensa palveluiden ja talouden kehittämisessä. Työväen Opintorahasto on tukenut julkaisun valmistelua. Pekka Pättiniemi pääsihteeri Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 5

6 Käsitteistä Paikallispalvelut tarkoittavat julkisia, yksityisiä ja niin kutsuttuja kolmannen sektorin tuottamia palveluita, jotka ovat kiinnittyneet osaksi paikallisyhteisöä ja sen rakenteita. Käsillä olevassa aineistossa korostetaan paikallispalveluiden merkitystä paikallistaloudelle sekä osana paikallista palvelurakennetta että taloudellisena toimintana ja työllistäjänä. Paikallistaloudella tarkoitetaan sitä taloudellista toimintaa, joku kumpuaa tai hyödyntää tai on muutoin kiinnittynyt osaksi paikallista yhteisöä tai aluetta. Olennaista paikallistaloudessa on, että taloudellisesta toiminnasta tulevat hyödyt - palvelujen ja tuotteiden saatavuus sekä syntynyt taloudellinen tulos ja työpaikat - jäävät ainakin osittain paikallisyhteisöön, sitä edelleen vahvistaen. Paikallistaloutta on kuvattu ämpärinä, jossa vedenpinnan korkeus kuvaa alueen taloudellista tilaa ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottamiseen. Ämpäriin tuleva vesi kuvaa alueen oman tuotannon ja palvelujen alueelle tuottamia hyötyjä, ja ämpärissä olevat reiät vuotokohtia, josta taloudelliset hyödyt ja hyvinvoinnin mahdollisuudet valuvat alueen ulkopuolelle. Vuotokohtia ovat esimerkiksi voitot, jotka siirtyvät alueen ulkopuolisille omistajille, alueen ulkopuolelta tehdyt ostot, sijoitukset alueen ulkopuolelle jne. Jos sisään tuleva vesimäärä on pienempi kuin vuotokohdista ulosvaluva määrä, alue köyhtyy, ja jos sisään tulee enemmän kuin ulos menee, alue vaurastuu. Paikallistalouden Tulot alueelle (mm. myynti alueen ulkopuolelle, tulonsiirrot) Varallisuustaso Vuotokohtia, joista varallisuus ja hyvinvointi vuotavat alueen ulkopuolelle (voitot, verot, ostot ja investoinnit) Kuvio 1. Paikallistalouden malli: vuotava ämpäri 6

7 vahvuus on siis riippuvainen sekä alueen tuloista että alueelle jäävistä kulutusmenoista. Eri alueilla ja erityyppisissä ympäristöissä niiden välinen suhde vaihtelee. Esimerkiksi lähiöt ja asuntoalueet, joista pendelöidään keskuksiin, ovat merkittäviä tulonsaajia asukkaidensa vuoksi, mutta usein nämä tulot kiertävät merkittävissä määrin takaisin kaupallisiin keskuksiin. Vuotokohtia voitaisiin tukkia sopivilla, kilpailukykyisillä paikallispalveluilla. Vuotavan ämpärin rahaliikenteeseen perustuvan mallin ohella on syytä muistaa, että paikallistaloudella on muutakin merkitystä kuin välitön taloudellinen arvo. Yhteisöllisestä näkökulmasta tulkittuna esimerkiksi vahva kotipaikkasidonnaisuus ja koettu yhteisöllisyys voivat ruokkia paikallista tulevaisuudenuskoa ja aktiivisuutta. Normaalin skenaarion mukaan kuihtuvilla alueilla (esimerkiksi maaseutualueilla) tällaiset tekijät voisivat kääntää kehityskulun, jolloin paikallistalous ryhtyisi itse vahvistamaan itseään. (Laurinkari 2011.) Paikallispalvelun käsitteen kattaessa laajasti eri toimijat sekä toimialat, on syytä huomioida myös lähipalvelun käsite. Sillä tarkoitetaan niitä julkisia peruspalveluita, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joiden tulisi olla niiden luonteesta ja asiakastarpeesta johtuen saavutettavissa fyysisesti läheltä, esimerkiksi omalta asuinalueelta tai omasta kuntakeskuksesta. Kunta- ja palvelurakenteen kehittämistä ohjaavan PARAS-hankkeen sekä siihen liittyvän puitelain ja yleisten tehostamisvaatimusten johdosta kunnissa on ryhdytty linjaamaan, mitkä palvelut ovat lähipalveluita ja mitkä palvelut voidaan tuottaa keskitetymmin. Yleisimmin lähipalveluna pidetään neuvolaa, päivähoitoa, kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa. Myös kaupan ja koulun sijaintia lähellä pidetään tärkeänä. Lähipalvelulla tarkoitetaan usein palvelua, jota käytetään lähes päivittäin ja jonka piiriin löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen asukaspohjasta. Lähipalvelun tulee olla helposti saavutettavissa. Sen on oltava lähellä tai sinne on oltava hyvät kulkuyhteydet. Lähipalvelun tarkoitus on olla matalan kynnyksen ihmisläheistä palvelua. (THL ) Palvelutuotannon eri ulottuvuuksia Palvelutuotantoa voi lähestyä eri näkökulmista. Olennaista on kuitenkin se, että palvelun tuottaminen on jossain suhteessa aina asiakaskohtaista. Asiakas on, tai hänen tulisi olla, palvelun keskipisteenä ja lähtökohtana. Tässä yhteydessä on muistutettava, että esimerkiksi yksityisen palvelun myyntitapahtuma tai julkisen palvelun ajanvaraus voi olla hyvinkin massatuotantomainen, jopa itsepalvelua (ajanvaraus netissä tms.). Palvelu pitää ymmärtää laajana kokonaisuutena, prosessina, joka puolestaan voidaan pilkkoa eri osiin. Tavanomainen tuotemarkkinoiden käsite on jonkun tuotteen saatavuus, eli se, onko jotain tavaraa tai palvelua saatavilla (onko sitä ylipäätään olemassa tai kaupan hyllyllä tai varastossa). Tavarakaupassa monen tuotteen saatavuus on nykyään hyvä, mutta toimitusvarmuus, ja etenkin toimitusaika, voi vaihdella. Nettikauppa on muuttanut ja ohjannut ostotapoja. Palveluissa korostuu saatavuuden lisäksi saavutettavuus, eli kuinka asiakas pääsee palvelun tuotantopaikalle, vai tuleeko palvelu asiakkaan luokse, kotiin tai työpaikalle. Saavu- 7

8 tettavuus on keskeisin lähipalvelujen kriteeri, ja erittäin merkittävä asiakkaan kannalta muidenkin palveluiden suhteen. Tuotantopaikan sijainnin lisäksi saavutettavuuteen vaikuttaa aika, jolloin palvelu on käytettävissä (klo xx-yy, arkisin-viikonloppuisin). Yksi saavutettavuuden ulottuvuus ovat myös liikenneyhteydet, esimerkiksi julkisen liikenteen toimivat vuorot ja palveluliikenne, joilla voidaan kompensoida palvelun sijaintia. Saavutettavuuden ohella ja siihen liittyen toinen merkittävä tekijä on tavoitettavuus. Tällä yleensä tarkoitetaan sitä, miten johonkin henkilöön tai palveluprosessin osaan saadaan yhteys. Tyypillisin esimerkki on palvelun ajanvaraus puhelimitse, mitä erityisesti julkisten terveyspalvelujen osalta on kritisoitu voimakkaasti. Kehittämistoimiin onkin ryhdytty (mm. palvelu verkossa). Erilaisia uudistuksia tehtäessä olisi kuitenkin huomioitava eri väestöryhmien erilaiset tottumukset ja edellytykset käyttää uusia palvelukanavia. Aktiivisella asiakaspalvelulla ja palveluohjauksella (tieto saatavista palveluista) on suuri merkitys vanhuspalveluiden käyttäjille ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleville. Käyttämättä jäänyt palvelu on harvoin yhteiskunnan etu, koska tällöin palvelun vaikuttavuus jää toteutumatta (mm. ennaltaehkäisy). Tieto saatavuudesta ja saavutettavuudesta Tiedustelu Tieto palvelusta / palveluohjaus Valinta / ostopäätös Palvelu prosessina Asiakkaan tarve Palvelun varaus / osto Palaute Varsinainen palvelutapahtuma Kokemus Kuvio 2. Palvelu prosessina 8

9 > Kehittämisen ja osallisuuden näkökulma paikallispalveluissa Nykyaikaisen markkinointikäsityksen mukaan asiakaslähtöisyyden tulisi ohjata palvelujen kehittämistä. Tämä ajattelu on rantautumassa myös julkisiin palveluihin. Yksityisissä palveluissa asiakaslähtöisyyden toteuttamista ohjaa asiakastyytyväisyys ja sen vaikutus yrityksen kysyntään, asemaan markkinoilla ja kannattavuuteen. Julkisia palveluita on syytetty siitä, että ne lähtevät liikkeelle palvelun tuottajaorganisaation lähtökohdista. Ilmeisesti julkisten palvelujen demokraattinen ohjaus, esimerkiksi kuntien luottamushenkilöorganisaation kautta, ei ole pystynyt toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä, ja nyt tähän etsitään uusia ratkaisuja. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on ryhdytty toteuttamaan toiminnan ohjaamisen pohjaksi. Käyttäjälähtöisyys puolestaan voidaan ymmärtää mallina, jossa palvelun käyttäjille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa tai he vaikuttavat itse aktiivisesti ja aloitteellisesti palvelujen toteuttamiseen ja itse ryhtyvät jopa järjestämään palveluja. Aloitteellisuus voi olla myös laajempaa sitoen mukaan useampia paikallistalouden ryhmiä, jopa koko yhteisön. Esimerkiksi Ruotsissa on vanhuspalveluja tuottavia paikallisyhteisön omistamia ja hallinnoimia osuuskuntia, kuten Lövvikissä toimiva Äldrekooperativet Ingelsgården (Pihlaja 2010). Kansalaisyhteiskunnasta puhuttaessa nostetaan usein esille osallisuus. Kun asiakaslähtöisyys ja asiakastyytyväisyys käsittelevät palveluita melko yksityiskohtaisesti ja puuttuvat tuotantoprosessin osatekijöihin, on osallisuus laajempi käsite. Osallisuudella tarkoitetaan kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Samoin osallisuus ymmärretään kuulumiseksi, mukanaolon tunteeksi esimerkiksi omaan yhteisöön ja yhteiskuntaan. Julkisten palvelujen järjestäminen tapahtuu välillisen, demokraattisen päätöksenteon kautta, jonka sinällään pitäisi luoda edellytykset kansalaisten osallisuudelle. Kun jo poliitikotkin valittavat, etteivät he voi vaikuttaa mielestään riittävästi palveluratkaisuihin, niin miten kansalaisten osallisuuskaan voisi toteutua? Tilanne antaa mahdollisuuden, ja jopa esittää vaatimuksen, luoda asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä. > Palveluhenkilöstön asema ja rooli - työntekijälähtöisyys? Julkisissa palveluissa on siis alettu tekemään asiakastyytyväisyyskyselyjä tarkoituksena arvioida ja kehittää palveluja niiden pohjalta. Asiakkaalta tuleva palaute onkin tärkeää, mutta olisiko muita suorempia teitä tehdä nopeita, realistisia kehittämistoimenpiteitä? Muutamissa Euroopan maissa on terveyspalveluissa testattu hyvin tuloksin malleja, joissa asiakkaiden kanssa läheisimmin tekemisissä oleville työntekijöille on annettu mahdollisuus itse vapaammin kehittää palvelutuotannon prosesseja. Tätä hierarkkinen työympäristö ei ole aiemmin mahdollistanut. Asiakkaan kanssa työskentelevä henkilöstö on hyvin tietoinen työn organisoinnin ongelmista ja pullonkauloista, mutta myös asiakkaan asemasta palvelutilanteessa. Henkilöstöllä on usein jo mielessään käytännöllisiä innovaatioita toiminnan kehittämiseksi. Hyvä työympäristö pystyy periaatteessa hyödyntämään tämän kehittämistiedon ja -asenteen 9

10 sinällään. Britannian kehittämismalleissa on kuitenkin menty jopa niin pitkälle, että henkilöstö on perustanut henkilöstöomisteisen yrityksen, joka hoitaa ainakin tiettyä osaa palveluprosessista esimerkiksi julkisen sairaalan osana. Kokemukset muun muassa tuottavuuden kannalta ovat olleet hyviä. (Lisätietoja kokemuksista Englannista esim. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta 4/2011 Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen.) OSALLISUUS ASIAKAS- LÄHTÖISYYS TYÖNTEKIJÄ- LÄHTÖISYYS SAATAVUUS Poliittinen vaikuttaminen Palvelutarpeet (selvitykset jne.) Työntekijöiden hiljaisen tiedon hyödyntäminen SAAVUTETTAVUUS Paikallinen vaikuttaminen ja aktiivisuus Minne ja milloin asiointi suuntautuu (asiakastyytyväisyyskyselyt tms.) Työajat, asiakaskäynnit TAVOITETTAVUUS Merkitys vähäinen Itsepalvelu, ajasta riippumaton, eri kanavia eri asiakasryhmille Työntekijöiden käytännölliset ideat ja ratkaisut Taulukko 1. Osallisuuden, asiakaslähtöisyyden ja työntekijälähtöisyyden yhteys palvelun eri ominaisuuksiin Paikallispalveluiden toimintaympäristö > Kaupalliset palvelut Palveluiden toimintaympäristö ja -edellytykset muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Yksityisten palvelujen puolella merkittävä seikka on ollut vähittäiskaupan liikkeiden siirtyminen lähikaupoista automarketteihin. Tämä on tuonut mukanaan muun muassa kaupunkien keskustojen kuihtumisongelman, ja tätä myötä vienyt mahdollisuuksia myös erikoisliikkeiltä ja palveluyrityksiltä. Liikenneasemien laajentuminen kauppakeskusmaisiksi vaikuttaa samalla tavoin maaseutupaikkakunnilla. Automarketit ovat alun perin olleet mukautuma asutuksen painopisteen siirtymisestä pois keskustoista. Siirtymä on kuitenkin johtanut sellaiseen kehityskehään, jossa marke- 10

11 tit tarjoavat yhä enemmän ennen erikoiskaupan valikoimiin kuuluneita tuotteita. Samoin niiden vetovoima on ulottunut kaupunkeja ympäröiviin maaseutualueisiinkin, joista etenkin erikoiskauppa on likimain hävinnyt. Kaupan keskittyminen muutamalle keskusliikkeelle on vahvistanut tätä muutosta. Tämä kehitys on tuonut myös vastavirran. Autioituvien kaupunkikeskustojen kehittämiseen on ryhdytty kiinnittämään huomiota. Kuntien ja järjestöjen (mm. kauppias- ja kehittämisyhdistysten) hankkeissa on panostettu esimerkiksi liikennejärjestelyihin siten, että viihtyisyys lisääntyisi (maanalaiset parkkihallit, kävelykadut, torialueet) ja loisi edellytyksiä esimerkiksi vapaa-ajan palveluille. Erikoiskaupassa maaseudulle on myös syntynyt uusia toimintamalleja poislähteneiden tilalle siellä, missä paikallista kysyntää ja ostovoimaa edelleen on. Voidaan puhua 2000-luvun sekatavarakaupoista, jotka myyvät lähes kaikkea päivittäistavaraa (elintarvikkeet poislukien) sekä lisäksi laajasti rautakaupalle tyypillisiä tuoteryhmiä. Tällaiset kaupat ovat vastaus asiakkaiden toiveisiin ja ne perustuvat vahvasti paikalliseen yrittäjyyteen. Vastareaktiota keskittyneelle kaupalle ja teolliselle elintarviketuotannolle ovat myös erilaiset kuluttajien itsensä perustamat ja pyörittämät ruokapiirit ja -osuuskunnat. Niitä on ollut jo 1980-luvulta alkaen ja sektori on virkistynyt 2010-luvulla. Nämä renkaat pyrkivät suoriin toimituksiin maatiloilta, keskittyen yleensä luomutuotteisiin. Joskus puhutaan myös community supported agriculture -mallista (CSA), jossa kuluttajat sitoutuvat maatilan toimintaan ja jakavat riskit ja tuotot yhdessä viljelijöiden kanssa, esimerkiksi luomutuotteiden hankkimiseksi. Lisäksi etnisten elintarvikkeiden erikoiskaupoilla on oma asemansa markkinoilla. Verkkokauppa on luonnollisesti tekijä, joka on vaikuttanut erikoiskauppaan. Verkko-ostojen määrä on jatkuvassa kasvussa, ja mahdollistaa muun muassa viihde- ja kodin elektroniikan ostamisen ilman fyysistä asiointia kaupassa. Elintarvikekaupassa on myös ollut kokeiluja verkkotilaus-kotiintoimitus -konseptista. > Julkiset palvelut Julkisella sektorilla on tapahtunut voimakas palveluiden ulkoistamiskehitys. Kuntien ja kuntayhtymien ostot yksityisiltä sosiaalipalveluntuottajilta ovat nousseet vuoden 1995 vajaasta 400 miljoonasta eurosta vuoden 2007 yli 1300 miljoonaan euroon. Terveyspalvelujen ostot yksityisiltä ovat myös moninkertaistuneet: vuonna miljoonaa euroa, vuonna 2007 lähes 280 miljoonaa euroa. (SVT/THL 2009.) Kyse on radikaalista muutoksesta, joka on muuttanut julkisten sote-palvelujen asetelmaa. Tavoitteena on ollut kustannusten alentaminen, mutta selkeänä lopputuloksena on kuitenkin ollut julkisen palvelun tuotannon riippuvuus yksityisistä toimijoista ainakin lyhyellä tähtäimellä. Palvelurakennetta on myös ryhdytty kehittämään PARAS-hankkeen myötä. Kohteena ovat olleet suuremmat terveydenhuollon, ja nyttemmin edellä mainittujen palveluiden lisäksi, myös sosiaalitoimen sisältävät yhteistoiminta-alueet tai peruskunnat. Väestöpohjan mittakaavana on pidetty vähintään noin asukasta. Uudet kaavailut lienevät tuplaamassa luvun :een. Tämä on johtanut välivaiheeseen, jossa lähinnä terveys- 11

12 palveluja on organisoitu hallinnollisesti suurempiin yksiköihin monin eri tavoin: isäntäkuntamallilla, kuntayhtymin ja liikelaitoksin. Tulos on ollut sekava, eikä ole aina noudattanut luontaisia asioimis- ja työssäkäyntialueita. Lähipalveluista on kuitenkin pyritty pitämään kiinni ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta jatkossa päätöksenteko saattaa edelleen etääntyä käyttäjistä eli kuntalaisista ja heitä edustavista luottamushenkilöistä. Kuntien palveluissa strateginen kysymys on myös se, kuka omistaa julkisten palvelujen infrastruktuurin eli rakennukset ja muut toimintapuitteet. Perinteinen malli sosiaalipalveluissa, esimerkiksi vanhustenhuollossa, on ollut, että yrittäjä omistaa toimitilat itse. Terveyspalveluja taas tuotetaan kunnan omistamissa tiloissa. Toisaalta on myös malleja, joissa kunta tuottaa esimerkiksi peruskoulutuspalvelua yksityisen omistamassa kiinteistössä. Kilpailuttamisnäkökulmasta tervein tilanne pitkällä aikavälillä olisi varmaankin sellainen, jossa kunta omistaisi oikein mitoitetun infrastruktuurin, jossa tapahtuvan palvelun se kilpailuttaisi tai tuottaisi itse - markkinatilanteen mukaan. Tämä tarjoaisi mahdollisuuksia myös niille yrityksille ja yhteisöille, jotka ponnistavat liikkeelle ilman merkittäviä pääomia, sekä rajoittaisi toiminnan keskittymistä harvoille pääomalähtöisille yrityksille. Palvelusetelimallissa kunta antaa palvelun käyttäjän itse päättää, miltä palvelun tuottajalta palvelunsa ostaa. On tyypillistä, että palvelusetelillä ostettava palvelu rajataan ja sillä on tietty hinta ja asiakkaan maksuosuus. Pienillä paikkakunnilla malli ei juurikaan tuo lisähyötyjä tarjonnan vähäisyydestä johtuen, mutta suuremmilla paikkakunnilla, esimerkiksi kotihoitopalveluissa, seteli voisi toimia julkisen peruspalvelun täydentäjänä ja antaa asiakkaalle yksilöllisiä mahdollisuuksia muovata omaa palvelukokonaisuuttaan. > Yksityistäminen ja kilpailu Julkisen sektorin, lähinnä sote-palvelujen, tuotannon yksityistämisellä on pyritty kustannuskasvun hillintään toiminnan tehostamisen kautta, sekä ratkomaan käytännöllisesti erityisesti lääkäripulaa. Onko näissä onnistuttu, on vaikea arvioida. Joka tapauksessa on tultu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin vastuulla olevat palvelut ovat hyvin riippuvaisia yksityisestä liiketoiminnasta. Julkisia palveluja tukevia toimia sekä julkisten palvelujen saatavuutta lisääviä ratkaisuja ovat olleet lisäkapasiteetin hankinnat. Kunnat ovat ryhtyneet ostamaan esimerkiksi yksityisiltä hammaslääkäreiltä tietyn määrän potilaskäyntejä (esim. Hämeen Hammashuolto- Osuuskunta). Hankintalain mukainen palvelujen kilpailuttaminen on osoittautunut ongelmalliseksi julkisella sektorille. Kilpailukäytännöissä on ollut opettelemista, eikä virheiltäkään ole vältytty. Euroopankin tasolla on havaittu ongelmia ja ryhdytty ainakin alustaviin toimenpiteisiin. Huolta ovat aiheuttaneet toimivien palvelurakenteiden purkautumiset kilpailutusten kautta, mikä koskee juuri paikallistalouteen kiinnittyneitä palveluita. Samoin on ryhdytty varovasti pohtimaan uudelleen sitä, ovatko sote-palvelut luokiteltavissa taloudelliseksi toiminnaksi, vai pitäisikö kansalaiset palauttaa palvelun keskiöön. Samoin on puhuttu think small first -periaatteen käyttöönotosta, mikä palvelisi etenkin paikallisia 12

13 pienyrityksiä sekä järjestö- ja säätiökenttää. (Komission tiedonanto, Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti.) Nykyisen lainsäädännön alla kilpailutuksien strategisiin taustoihin ja tavoitteisiin panostamalla voidaan kuitenkin tyydyttävästi ohjata kilpailutuksia niin, että palvelun yleinen ja asiakaskohtainen intressi toteutuu. Julkisten palvelujen kilpailutuksissa ovat menestyneet yritykset, joiden omistustausta on usein kansainvälinen. Tämä on paikallistalouden ja koko julkisen taloutemme kannalta ongelmallinen tulos, koska näin omasta taloudestamme poistuu ainakin palveluyrityksen mahdollisen voiton ja yhteiskunnan saaman kustannussäästön erotus. Määrä voi olla suurempikin, jos oletetaan että palvelua tuottamaan valittu paikallinen yritys olisi käyttänyt suuremmassa määrin paikallisia palveluita. Vertailu kärjistyy edelleen, jos kansainvälinen yritys herkemmin käyttää paikkakunnan ulkopuolelta, jopa ulkomailta, tulevaa työvoimaa. Tämä saattaa johtaa jopa paikalliseen työttömyyteen alan työntekijöiden keskuudessa (ks. edellä kuviossa 1 kuvattua ns. vuotavan ämpärin -mallia). > Julkinen sektori Julkinen sektori voi monin tavoin vaikuttaa paikallispalveluihin. Sen omat palvelutuotannon ratkaisut vaikuttavat luonnollisesti välittömästi lähipalveluihin, mutta välillisesti myös muun asioinnin suuntautumiseen, jopa asuinpaikan valintaan (esim. vanheneva väestö). Yleinen elinvoima kattavine palveluineen muodostaa positiivisen kehityskierteen. Kilpailuneutraliteetin vaatimus on johtanut tilanteisiin, joissa pitkään jatkunut julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on vaikeutunut ja palvelut on jouduttu kilpailuttamaan. Julkisen sektorin päättäjien tulisi uudella tavalla (vrt. Euroopan komission tiedonanto) pohtia kilpailuttamisen tarvetta ja kriteereitä. Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus tulisi huomioida paremmin myös oman palvelutuotannon toteuttamisessa, eikä suoraviivaisesti luottaa keskittämisen ja koon etuun (esim. korttelilääkärit Ruotsissa). On kuitenkin muistettava, että hyvin resursoitu ja laadukas keskitetty palvelu on asiakkaan kannalta yleensä parempi vaihtoehto kuin vajavaisilla voimavaroilla väkisin ylläpidetty lähipalvelu. > Yhteisötalous (kansalaisjärjestöt, osuuskunnat jne.) Euroopassa on viime vuosien taloustaantuman aikana syntynyt tilanteita, joissa julkinen sektori on vetäytynyt tietyiltä alueilta, esimerkiksi kaupunginosista sote-palveluissa. Usein nämä alueet ovat olleet jo aiemmin syrjäytymisalttiita huonon työllisyyden vuoksi. Joissakin tapauksissa paikallisyhteisöt ja niissä toimivat järjestöt ovat ottaneet vastatakseen näistä palveluista. Esimerkiksi Italiassa on syntynyt vammaisten erityiskouluja ylläpitäviä osuuskuntia. Tämä on tarkoittanut kansalaisten ja järjestöjen omaa aktiivisuutta, mutta myös julkisen sektorin tukea ja ymmärrystä tilanteelle. Italian tapauksessa onkin olemassa pitkät perinteet niin sanottujen sosiaaliosuuskuntien toiminnasta ja jopa niiden erityisasemasta lainsäädännössä. 13

14 Viimeaikoina on ryhdytty puhumaan myös yhteiskunnallisista yrityksistä, osana yhteisötaloutta. Yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän mukaan se: on olemassa yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen tehtävän ratkaisemiseksi käyttää pääosan voitostaan tarkoituksensa toteuttamiseen pitää sosiaalista tilinpitoa tai muutoin seuraa yhteiskunnallista vaikutustansa ja raportoi aktiivisesti ylläpitää yritysdemokratiaa toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Suomessakin on meneillään kehittämishankkeita, joissa pyritään luomaan toimintamallia yhteiskunnallisille yrityksille ja luomaan uusia yrityksiä. On kuitenkin huomattava, että meillä on maassamme tälläkin hetkellä vahva voittoa tavoittelemattomien palvelutuottajien, lähinnä yhdistysten ja säätiöiden, joukko. Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot Sote-alalla (kolmas sektori) 3151 Kolmannen sektorin omistamat yritykset (selkeä sosiaalinen tarkoitus) 50 Lain sosiaalisista yrityksistä mukaan rekisteröityneet yritykset 154 Työosuuskunnat 1591 Yhteiskunnallisia yrityksiä yhteensä 4946 Taulukko 2. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa vuonna 2009 Voittoa tavoittelematon sektori tuottaa merkittävän osan muun muassa kuntoutuspalveluista vammaisille ja vajaakuntoisille, ja on järjestäytynyt intressiperusteisesti (esim. tietyn vamman omaavien oma järjestö). Osa tuotetusta palvelusta on ostopalveluita julkiselle sektorille, osa omaa tuotantoa, esimerkiksi RAY:n tukemana. Yhdistykset ja säätiöt ovatkin olleet merkittävä kanava suoralle tuelle. Yhteisötalouden palvelutuotannon tulevaisuuden kuva on hajanainen. Julkisen vallan oletetaan vetäytyvän joistakin palveluista jo pelkästään rahoituspohjan vuoksi, avaten näin uusia mahdollisuuksia. Toisaalta, tiettyjä palveluja otetaan takaisin julkiseen tuotantoon, koska ostopalvelujen hinnat ovat karanneet käsistä (mm. nuorten sijoituksia, tapaus Reumasairaala). Tällainen suunnanmuutos heikentää luonnollisesti toimintaedellytysten ennustettavuutta. Hankintalakia voidaan halutessa soveltaa siten, että se huomioi sosiaalisen työllistämisen niin sanottuna sosiaalisena kriteerinä kilpailutuksessa. On mielenkiintoista nähdä, miten yhteiskunnallisen yrityksen mallia aiotaan kehittää työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Mielenkiintoinen uusi toimintamalli on vertaistuotanto. Siitä puhutaan lähinnä silloin, kun kyseessä on tietoverkossa tapahtuva tiedon tuottaminen (esim. Wikipedia) tai jopa 14

15 ohjelmistotuotanto (avoimet ympäristöt). Vertaistuotannolle on ominaista välitön vastikkeettomuus ja siihen osallistuvien itseohjautuva toiminta. Vertaistuotannoksi voidaan lukea myös niin sanotut aikapankit, joissa jäsenet vaihtavat keskenään palveluja ajan toimiessa vaihdon yksikkönä. Suomessakin toimii muun muassa Stadin aikapankki (Kantti 1/2011). > Yksityisyrittäjyys (kansainväliset yritykset, kansalliset suuryritykset) Yksityisyritysten rooli paikallispalveluissa on merkittävä, olipa sitten kyseessä julkisen palvelutuotannon ostopalvelut (etenkin sosiaalipalvelut) tai kaupalliset kuluttajapalvelut. Yrittäjyyden henkisten ja aineellisten kynnysten alentuessa yrittäjyydestä on tullut yhä useammalle ammatinharjoittajalle mahdollista. Tämä onkin lisännyt erilaisten, usein monitoimisten, palveluyritysten määrää etenkin haja-asutusalueella. Toisaalta kyse on myös itsensä työllistämisestä. Tämä on lisännyt huomattavasti arkipäiväisten palvelujen tarjontaa. Yllättävän monia palveluja löytyy maaseudulla melkein naapurista. Kansallisten suuryritysten, joina voidaan pitää myös kaupan keskusliikkeitä, rooli on ristiriitainen. Niillä on eittämättä laaja palveluverkosto muun muassa vähittäiskaupassa, ulottuen pienillekin paikkakunnille ja eri kaupunginosiin, mutta samalla automarkettien vetovoima syö mahdollisuuksia muilta toimijoilta. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka nämä suuryritykset voisivat olla jollain tavoin edistämässä paikallispalveluja välillisesti. Kansainvälisten yritysten roolia paikallispalveluissa taas on vaikea mieltää, mutta toisaalta jo nyt on olemassa kansainvälisiä ketjuja, joiden toiminta perustuu franchising-malliin ja yksityisyrittäjyyteen palvelun tuotannossa (esim. pikaruokaketjut). Kysymys kuuluukin, toisiko kansainvälinen yritys tai ketju mitään lisäarvoa paikallispalvelun tuottamiseen? > Kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon rooli Kuntapäättäjät ovat avainasemassa paikallispalvelujen suhteen. Julkisten palvelujen osalta tehtävät linjaukset luovat pohjan sille, missä määrin lähipalveluja on tarjolla. Erittäin tärkeää on päätöksentekijöiden panostus kunnan strategian luontiin palvelutuotannossa ja kilpailutuksissa. Kunnalla tulisi olla selkeä näkemys siitä, mitä se (sen kannattaa) tuottaa itse ja mitä ostaa, sekä millaisissa palvelurakenteissa ostettavat palvelut tulisi tuottaa. Hinnan lisäksi voidaan käyttää laadullisia kriteereitä. Uutena menettelynä kilpailutukset ovat olleet vahvasti virkamiesten käsissä, mutta luottamushenkilöiden tulisi rohkaistua ja hankkia lisätietoa kilpailutusten mahdollisuuksista. Yksityisten, markkinaehtoisten palvelujen osalta päätöksenteossa voidaan huomioida muun muassa yritysvaikutukset. Usein ristiriita syntyy kuitenkin siitä, että kuntapäättäjiä houkuttaa saada paikkakunnalle suuren yrityksen suuri yksikkö, vaikka se samalla söisikin toimintaedellytyksiä paikallisilta pienyrityksiltä. Tämä on ymmärrettävästi vaikea tilanne myös päättäjille. Valtakunnan tasolla tämänkaltaiseen kehitykseen on viime aikoina otettu rohkeammin kantaa esimerkiksi kaavoituksessa. 15

16 Yhteenveto: Miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin? Oheiseen taulukkoon on tiivistetty yksityisen henkilön vaikutusmahdollisuuksia poliittisen päätöksenteon ja talouden eri alueilla. Osallistu ja vaikuta! Yksityistäminen ja kilpailu Vaikutan poliittisesti kuntani palvelu- ja hankintastrategioihin Julkinen sektori Vaikutan poliittisesti alueellisen tasavertaisuuden mahdollisimman hyvään toteutumiseen palveluissa Yhteisötalous Olen jäsen ja toimin aktiivisesti omassa organisaatiossa (yhdistyksessä, osuuskunnassa jne.) Yksityisyrittäjyys, kansainväliset yritykset, kansalliset yritykset Teen paikallispalveluiden kannalta kestäviä ostopäätöksiä kuluttajana. Vaikutan aktiivisesti mm. kuluttajaosuuskunnissa. Kunnallinen ja alueellinen päätöksenteko Vaikutan aktiivisesti poliittisesti ja järjestötoiminnan kautta. Olen kansalaisaktiivinen ja kokoan yhteen paikallisia pyrkimyksiä. Taulukko 3. Miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin 16

17 Keskustelukysymyksiä Miksi paikallispalvelu on paikallispalvelu? Mikä siinä on tärkeintä? Mikä on aikoinaan tehnyt siitä paikallispalvelun? Miten paikallistaloutta ja paikallispalveluja voidaan kehittää? Onko kunnassanne hankintastrategia tai vastaava periaatepäätös kilpailuttamiseen liittyen? Millaisia vaikutuksia olet havainnut tai ennakoit kilpailuttamisella olevan paikallispalveluille? Entä ko. alan työllisyydelle? Pohdi jotain palvelutapahtumaa: toteutuvatko kaikki kuvion 2 vaiheet ja miten? Onko julkisesti tuotetuissa paikallispalveluissa tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia? Miten asiakkaat ovat reagoineet? Mitä järjestöjen tai säätiöiden palveluja tunnet? Miten arvioit uuden palvelutuotannon synnyttämistä esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten kautta? Miten vertaistuotannon ideaa voisi hyödyntää paikallistaloudessa? Onko yksityisten yritysten tuottamissa paikallispalveluissa tapahtunut muutoksia? Mitä uusia kaupallisia palveluja kaipaisit omaan paikallistalouteesi? Huomioidaanko paikallispalvelut päätöksenteossa? Millä tavoin (päättäjänä) arvioisit päätöksen vaikutuksia paikallispalveluille? Onko kuntanne strategioissa otettu kantaa palveluihin? 17

18 Lähteitä ja oheislukemistoa Kantti 1/2011. Kansan Sivistystyön Liiton lehti. Teemana yhteisötalous ja vertaistuotanto. Lähipalvelut määriteltävä tarkemmin. Uutinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla Laurinkari, Juhani. Tulevaisuuden maaseutu - loma-suomi, tyhjää täynnä vai virkeiden ihmisten asuinpaikka? Puheenvuoro Onttolassa Valtakunnallisessa harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaarissa Lilja, Inka. & Mankki, Jussi: Yhteiskunnallinen yritys - luova ja yhdistävä toimintatapa. Selvitys yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Suomessa ja sen mahdollisuuksista työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhteinen yritys -hanke, Helsinki, Pihlaja, Ritva: Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto, Ruralia -instituutti, Helsinki, Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisut 4/2011. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Zitting, Joakim ja Ilmarinen, Katja: Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. Raportti 43/2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Verkkosivuja Yhteinen yritys -verkkopalvelu. Yhteinen yritys -sivusto on sosiaalisen yritystoiminnan kansallinen neuvonta- ja tukipalvelu. Maailman muuttajat -blogi. Sivusto yhteiskunnalisesta yrittäjyydestä. 18

19

20 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Vasemmistoliitto rp

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Kylät ja kolmas sektori

Kylät ja kolmas sektori Kylät ja kolmas sektori Huomisen palvelutuottajat? Kylien palvelutuulahdus seminaari Lappeenranta 24.1.2012 Ritva Pihlaja ritva.pihlaja@pp.inet.fi erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet

Maaseudun palvelujen erityiset haasteet Maaseudun erityiset haasteet Maaseudun palvelut politiikkadialogi 2013 Kuntatalo 5.3.2013 Ritva Pihlaja Näkökulma ratkaisee, mitä koemme haasteena Miten maaseudun palvelut pitäisi järjestää, maaseudun

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10.

Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä. Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnallinen yritystoiminta tausta ja määritelmä Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä, Oulu 17.10. Yhteiskunnalliset yritykset: kehittävät ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ekologisiin ongelmiin

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA

KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA KUNTIEN HAASTEET PALVELUJEN TUOTTAMISESSA OSUUSKUNNAT VAIHTOEHTOINA Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Jokainen on työn arvoinen hanke Kiipula-säätiö Heinola 1.10.2014 Forssa 2.10.2014 1 LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas?

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Kolmas sektori maaseutukunnissa (HY Ruralia) Kolmas sektori ja julkinen valta (www.kaks.fi) Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnan pelastusrengas? Pirkanmaan maaseutufoorumi, Tampere 19.11.2010 Ritva Pihlaja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen

YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen YTR:n kansalaistoiminnan teemaverkosto ja lähidemokratian edistäminen Kylätoiminnan neuvottelupäivät Tampere 16.11.2015 Tauno Linkoranta YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014-2020

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa 26.8.2014 Kari Neilimo vuorineuvos, Yhteiskunnallinen yritys merkkitoimikunnan puheenjohtaja Yhteiskunnallisten yritysten iltapäivä, Tampere Suomessa on tuhansia yhteiskunnallisia

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO

PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PIRKANMAAN KUNTATUTKIMUSHANKE KUNTASEMINAARI 1: YHTEENVETO PAIKALLISEN JA ALUEELLISEN DEMOKRATIAN TOIMINTAMALLIT Keskittymisen problematiikka: päätösvallan keskittyminen valtakunnan tasolle ja pois kunnilta,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot