copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN 978-951-9455-94-5 Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa"

Transkriptio

1

2 copyright: Pekka Pättiniemi & Jarmo Hänninen ISBN Kannet: Henrich Konček Ulkoasu: Janne Hernesniemi Vektorigrafiikka: Misa Myllyviita Painopaikka Picascript Oy Helsinki 2011

3 Pekka Pättiniemi ja Jarmo Hänninen Paikallispalveluiden ja paikallistalouden rooli hyvinvoinnin rakentamisessa ja ylläpitämisessä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Vasemmistoliitto rp

4 Sisällys Esipuhe Käsitteistä Palvelutuotannon eri ulottuvuuksia Kehittämisen ja osallisuuden näkökulma paikallispalveluissa Palveluhenkilöstön asema ja rooli - työntekijälähtöisyys? Paikallispalveluiden toimintaympäristö Kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Yksityistäminen ja kilpailu Julkinen sektori Yhteisötalous (kansalaisjärjestöt, osuuskunnat) Yksityisyrittäjyys (kansainväliset yritykset, kansalliset suuryritykset) Kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon rooli Yhteenveto: miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin? Keskustelukysymyksiä Lähteet

5 Esipuhe Tämä julkaisu liittyy Paikallispalvelut ja paikallistalous -koulutus- ja -tiedotushankkeeseen, jonka Kansan Sivistystyön liitto KSL ry toteuttaa yhdessä Vasemmistoliiton kanssa vuosien aikana. Julkaisun tarkoituksena on tarkastella, mitä paikallispalvelut ovat, miten ne kehittyvät, ja mikä on niiden merkitys paikalliselle väestölle ja taloudelle. Olemme pyrkineet olemaan ottamatta poliittista kantaa paikallispalveluiden rakenteeseen ja kehittämisen suuntaan. Kannanotot tehdään myöhemmin hankkeeseen liittyvissä paikallisissa ja alueellisissa seminaareissa, kunnallisjärjestöissä ja muissa puolue-elimissä. Kansalaisille tärkeät paikalliset palvelut voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: julkisiin palveluihin, jotka koskevat suurelta osin infrastruktuuria ja sosiaali- ja terveyspalveluja, sekä yksityisiin palveluihin, jotka koskevat pääasiassa muita kuin edellä mainittuja palveluja. Yksityiset palvelut ovat nopeasti levittäytymässä myös sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon. Paikallispalvelurakenteessa tapahtuvat vähittäiset muutokset vaikuttavat kaikkiin palkansaajiin, mutta erityisesti haja-asutusalueilla asuviin luvun talouslaman aikana ja sen jälkeen tapahtuneet sosiaaliturvan leikkaukset ovat vaikuttaneet heikentävästi suomalaisten hyvinvointiin. Erityisesti sosiaali- ja terveyspolitiikassa hellitty ajatus suuren yksikkökoon taloudellisesta ja toiminnallisesta tehokkuudesta on vaikuttanut kansalaisten asemaan eriarvoistavasti. Kilpailukykyisen palvelun ja tuotannon tehokkuuden vaatimukset sekä työnantajien pyrkimys vähentää kiinteitä ja jatkuvia työvoimakustannuksia ovat tehneet työsuhteista lyhytaikaisia ja epätyypillisiä. Palkansaajien aseman parantaminen ja edunvalvonnan tehostaminen edellyttävät parempaa tietoa niistä syistä, jotka vaikuttavat palvelurakenteen ja työelämän muutoksiin. Paikallispalvelut ja paikallistalous -hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten tietoa paikallistalouden merkityksestä alueiden talouden ja palveluiden kehittämisessä ja ylläpidossa. Hankkeessa tuodaan esille ja arvioidaan paikallisten palvelujen ja paikallistalouden tilaa tämän hetken Suomessa kiinnittäen erityisesti huomiota kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen oman alueensa palveluiden ja talouden kehittämisessä. Työväen Opintorahasto on tukenut julkaisun valmistelua. Pekka Pättiniemi pääsihteeri Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry 5

6 Käsitteistä Paikallispalvelut tarkoittavat julkisia, yksityisiä ja niin kutsuttuja kolmannen sektorin tuottamia palveluita, jotka ovat kiinnittyneet osaksi paikallisyhteisöä ja sen rakenteita. Käsillä olevassa aineistossa korostetaan paikallispalveluiden merkitystä paikallistaloudelle sekä osana paikallista palvelurakennetta että taloudellisena toimintana ja työllistäjänä. Paikallistaloudella tarkoitetaan sitä taloudellista toimintaa, joku kumpuaa tai hyödyntää tai on muutoin kiinnittynyt osaksi paikallista yhteisöä tai aluetta. Olennaista paikallistaloudessa on, että taloudellisesta toiminnasta tulevat hyödyt - palvelujen ja tuotteiden saatavuus sekä syntynyt taloudellinen tulos ja työpaikat - jäävät ainakin osittain paikallisyhteisöön, sitä edelleen vahvistaen. Paikallistaloutta on kuvattu ämpärinä, jossa vedenpinnan korkeus kuvaa alueen taloudellista tilaa ja mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottamiseen. Ämpäriin tuleva vesi kuvaa alueen oman tuotannon ja palvelujen alueelle tuottamia hyötyjä, ja ämpärissä olevat reiät vuotokohtia, josta taloudelliset hyödyt ja hyvinvoinnin mahdollisuudet valuvat alueen ulkopuolelle. Vuotokohtia ovat esimerkiksi voitot, jotka siirtyvät alueen ulkopuolisille omistajille, alueen ulkopuolelta tehdyt ostot, sijoitukset alueen ulkopuolelle jne. Jos sisään tuleva vesimäärä on pienempi kuin vuotokohdista ulosvaluva määrä, alue köyhtyy, ja jos sisään tulee enemmän kuin ulos menee, alue vaurastuu. Paikallistalouden Tulot alueelle (mm. myynti alueen ulkopuolelle, tulonsiirrot) Varallisuustaso Vuotokohtia, joista varallisuus ja hyvinvointi vuotavat alueen ulkopuolelle (voitot, verot, ostot ja investoinnit) Kuvio 1. Paikallistalouden malli: vuotava ämpäri 6

7 vahvuus on siis riippuvainen sekä alueen tuloista että alueelle jäävistä kulutusmenoista. Eri alueilla ja erityyppisissä ympäristöissä niiden välinen suhde vaihtelee. Esimerkiksi lähiöt ja asuntoalueet, joista pendelöidään keskuksiin, ovat merkittäviä tulonsaajia asukkaidensa vuoksi, mutta usein nämä tulot kiertävät merkittävissä määrin takaisin kaupallisiin keskuksiin. Vuotokohtia voitaisiin tukkia sopivilla, kilpailukykyisillä paikallispalveluilla. Vuotavan ämpärin rahaliikenteeseen perustuvan mallin ohella on syytä muistaa, että paikallistaloudella on muutakin merkitystä kuin välitön taloudellinen arvo. Yhteisöllisestä näkökulmasta tulkittuna esimerkiksi vahva kotipaikkasidonnaisuus ja koettu yhteisöllisyys voivat ruokkia paikallista tulevaisuudenuskoa ja aktiivisuutta. Normaalin skenaarion mukaan kuihtuvilla alueilla (esimerkiksi maaseutualueilla) tällaiset tekijät voisivat kääntää kehityskulun, jolloin paikallistalous ryhtyisi itse vahvistamaan itseään. (Laurinkari 2011.) Paikallispalvelun käsitteen kattaessa laajasti eri toimijat sekä toimialat, on syytä huomioida myös lähipalvelun käsite. Sillä tarkoitetaan niitä julkisia peruspalveluita, etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, joiden tulisi olla niiden luonteesta ja asiakastarpeesta johtuen saavutettavissa fyysisesti läheltä, esimerkiksi omalta asuinalueelta tai omasta kuntakeskuksesta. Kunta- ja palvelurakenteen kehittämistä ohjaavan PARAS-hankkeen sekä siihen liittyvän puitelain ja yleisten tehostamisvaatimusten johdosta kunnissa on ryhdytty linjaamaan, mitkä palvelut ovat lähipalveluita ja mitkä palvelut voidaan tuottaa keskitetymmin. Yleisimmin lähipalveluna pidetään neuvolaa, päivähoitoa, kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa. Myös kaupan ja koulun sijaintia lähellä pidetään tärkeänä. Lähipalvelulla tarkoitetaan usein palvelua, jota käytetään lähes päivittäin ja jonka piiriin löytyy tarpeeksi asiakkaita muutaman tuhannen ihmisen asukaspohjasta. Lähipalvelun tulee olla helposti saavutettavissa. Sen on oltava lähellä tai sinne on oltava hyvät kulkuyhteydet. Lähipalvelun tarkoitus on olla matalan kynnyksen ihmisläheistä palvelua. (THL ) Palvelutuotannon eri ulottuvuuksia Palvelutuotantoa voi lähestyä eri näkökulmista. Olennaista on kuitenkin se, että palvelun tuottaminen on jossain suhteessa aina asiakaskohtaista. Asiakas on, tai hänen tulisi olla, palvelun keskipisteenä ja lähtökohtana. Tässä yhteydessä on muistutettava, että esimerkiksi yksityisen palvelun myyntitapahtuma tai julkisen palvelun ajanvaraus voi olla hyvinkin massatuotantomainen, jopa itsepalvelua (ajanvaraus netissä tms.). Palvelu pitää ymmärtää laajana kokonaisuutena, prosessina, joka puolestaan voidaan pilkkoa eri osiin. Tavanomainen tuotemarkkinoiden käsite on jonkun tuotteen saatavuus, eli se, onko jotain tavaraa tai palvelua saatavilla (onko sitä ylipäätään olemassa tai kaupan hyllyllä tai varastossa). Tavarakaupassa monen tuotteen saatavuus on nykyään hyvä, mutta toimitusvarmuus, ja etenkin toimitusaika, voi vaihdella. Nettikauppa on muuttanut ja ohjannut ostotapoja. Palveluissa korostuu saatavuuden lisäksi saavutettavuus, eli kuinka asiakas pääsee palvelun tuotantopaikalle, vai tuleeko palvelu asiakkaan luokse, kotiin tai työpaikalle. Saavu- 7

8 tettavuus on keskeisin lähipalvelujen kriteeri, ja erittäin merkittävä asiakkaan kannalta muidenkin palveluiden suhteen. Tuotantopaikan sijainnin lisäksi saavutettavuuteen vaikuttaa aika, jolloin palvelu on käytettävissä (klo xx-yy, arkisin-viikonloppuisin). Yksi saavutettavuuden ulottuvuus ovat myös liikenneyhteydet, esimerkiksi julkisen liikenteen toimivat vuorot ja palveluliikenne, joilla voidaan kompensoida palvelun sijaintia. Saavutettavuuden ohella ja siihen liittyen toinen merkittävä tekijä on tavoitettavuus. Tällä yleensä tarkoitetaan sitä, miten johonkin henkilöön tai palveluprosessin osaan saadaan yhteys. Tyypillisin esimerkki on palvelun ajanvaraus puhelimitse, mitä erityisesti julkisten terveyspalvelujen osalta on kritisoitu voimakkaasti. Kehittämistoimiin onkin ryhdytty (mm. palvelu verkossa). Erilaisia uudistuksia tehtäessä olisi kuitenkin huomioitava eri väestöryhmien erilaiset tottumukset ja edellytykset käyttää uusia palvelukanavia. Aktiivisella asiakaspalvelulla ja palveluohjauksella (tieto saatavista palveluista) on suuri merkitys vanhuspalveluiden käyttäjille ja heikossa yhteiskunnallisessa asemassa oleville. Käyttämättä jäänyt palvelu on harvoin yhteiskunnan etu, koska tällöin palvelun vaikuttavuus jää toteutumatta (mm. ennaltaehkäisy). Tieto saatavuudesta ja saavutettavuudesta Tiedustelu Tieto palvelusta / palveluohjaus Valinta / ostopäätös Palvelu prosessina Asiakkaan tarve Palvelun varaus / osto Palaute Varsinainen palvelutapahtuma Kokemus Kuvio 2. Palvelu prosessina 8

9 > Kehittämisen ja osallisuuden näkökulma paikallispalveluissa Nykyaikaisen markkinointikäsityksen mukaan asiakaslähtöisyyden tulisi ohjata palvelujen kehittämistä. Tämä ajattelu on rantautumassa myös julkisiin palveluihin. Yksityisissä palveluissa asiakaslähtöisyyden toteuttamista ohjaa asiakastyytyväisyys ja sen vaikutus yrityksen kysyntään, asemaan markkinoilla ja kannattavuuteen. Julkisia palveluita on syytetty siitä, että ne lähtevät liikkeelle palvelun tuottajaorganisaation lähtökohdista. Ilmeisesti julkisten palvelujen demokraattinen ohjaus, esimerkiksi kuntien luottamushenkilöorganisaation kautta, ei ole pystynyt toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä, ja nyt tähän etsitään uusia ratkaisuja. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on ryhdytty toteuttamaan toiminnan ohjaamisen pohjaksi. Käyttäjälähtöisyys puolestaan voidaan ymmärtää mallina, jossa palvelun käyttäjille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa tai he vaikuttavat itse aktiivisesti ja aloitteellisesti palvelujen toteuttamiseen ja itse ryhtyvät jopa järjestämään palveluja. Aloitteellisuus voi olla myös laajempaa sitoen mukaan useampia paikallistalouden ryhmiä, jopa koko yhteisön. Esimerkiksi Ruotsissa on vanhuspalveluja tuottavia paikallisyhteisön omistamia ja hallinnoimia osuuskuntia, kuten Lövvikissä toimiva Äldrekooperativet Ingelsgården (Pihlaja 2010). Kansalaisyhteiskunnasta puhuttaessa nostetaan usein esille osallisuus. Kun asiakaslähtöisyys ja asiakastyytyväisyys käsittelevät palveluita melko yksityiskohtaisesti ja puuttuvat tuotantoprosessin osatekijöihin, on osallisuus laajempi käsite. Osallisuudella tarkoitetaan kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön kehittämiseen ja päätöksentekoon. Samoin osallisuus ymmärretään kuulumiseksi, mukanaolon tunteeksi esimerkiksi omaan yhteisöön ja yhteiskuntaan. Julkisten palvelujen järjestäminen tapahtuu välillisen, demokraattisen päätöksenteon kautta, jonka sinällään pitäisi luoda edellytykset kansalaisten osallisuudelle. Kun jo poliitikotkin valittavat, etteivät he voi vaikuttaa mielestään riittävästi palveluratkaisuihin, niin miten kansalaisten osallisuuskaan voisi toteutua? Tilanne antaa mahdollisuuden, ja jopa esittää vaatimuksen, luoda asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä. > Palveluhenkilöstön asema ja rooli - työntekijälähtöisyys? Julkisissa palveluissa on siis alettu tekemään asiakastyytyväisyyskyselyjä tarkoituksena arvioida ja kehittää palveluja niiden pohjalta. Asiakkaalta tuleva palaute onkin tärkeää, mutta olisiko muita suorempia teitä tehdä nopeita, realistisia kehittämistoimenpiteitä? Muutamissa Euroopan maissa on terveyspalveluissa testattu hyvin tuloksin malleja, joissa asiakkaiden kanssa läheisimmin tekemisissä oleville työntekijöille on annettu mahdollisuus itse vapaammin kehittää palvelutuotannon prosesseja. Tätä hierarkkinen työympäristö ei ole aiemmin mahdollistanut. Asiakkaan kanssa työskentelevä henkilöstö on hyvin tietoinen työn organisoinnin ongelmista ja pullonkauloista, mutta myös asiakkaan asemasta palvelutilanteessa. Henkilöstöllä on usein jo mielessään käytännöllisiä innovaatioita toiminnan kehittämiseksi. Hyvä työympäristö pystyy periaatteessa hyödyntämään tämän kehittämistiedon ja -asenteen 9

10 sinällään. Britannian kehittämismalleissa on kuitenkin menty jopa niin pitkälle, että henkilöstö on perustanut henkilöstöomisteisen yrityksen, joka hoitaa ainakin tiettyä osaa palveluprosessista esimerkiksi julkisen sairaalan osana. Kokemukset muun muassa tuottavuuden kannalta ovat olleet hyviä. (Lisätietoja kokemuksista Englannista esim. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisusta 4/2011 Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen.) OSALLISUUS ASIAKAS- LÄHTÖISYYS TYÖNTEKIJÄ- LÄHTÖISYYS SAATAVUUS Poliittinen vaikuttaminen Palvelutarpeet (selvitykset jne.) Työntekijöiden hiljaisen tiedon hyödyntäminen SAAVUTETTAVUUS Paikallinen vaikuttaminen ja aktiivisuus Minne ja milloin asiointi suuntautuu (asiakastyytyväisyyskyselyt tms.) Työajat, asiakaskäynnit TAVOITETTAVUUS Merkitys vähäinen Itsepalvelu, ajasta riippumaton, eri kanavia eri asiakasryhmille Työntekijöiden käytännölliset ideat ja ratkaisut Taulukko 1. Osallisuuden, asiakaslähtöisyyden ja työntekijälähtöisyyden yhteys palvelun eri ominaisuuksiin Paikallispalveluiden toimintaympäristö > Kaupalliset palvelut Palveluiden toimintaympäristö ja -edellytykset muuttuvat yhteiskunnallisen kehityksen myötä. Yksityisten palvelujen puolella merkittävä seikka on ollut vähittäiskaupan liikkeiden siirtyminen lähikaupoista automarketteihin. Tämä on tuonut mukanaan muun muassa kaupunkien keskustojen kuihtumisongelman, ja tätä myötä vienyt mahdollisuuksia myös erikoisliikkeiltä ja palveluyrityksiltä. Liikenneasemien laajentuminen kauppakeskusmaisiksi vaikuttaa samalla tavoin maaseutupaikkakunnilla. Automarketit ovat alun perin olleet mukautuma asutuksen painopisteen siirtymisestä pois keskustoista. Siirtymä on kuitenkin johtanut sellaiseen kehityskehään, jossa marke- 10

11 tit tarjoavat yhä enemmän ennen erikoiskaupan valikoimiin kuuluneita tuotteita. Samoin niiden vetovoima on ulottunut kaupunkeja ympäröiviin maaseutualueisiinkin, joista etenkin erikoiskauppa on likimain hävinnyt. Kaupan keskittyminen muutamalle keskusliikkeelle on vahvistanut tätä muutosta. Tämä kehitys on tuonut myös vastavirran. Autioituvien kaupunkikeskustojen kehittämiseen on ryhdytty kiinnittämään huomiota. Kuntien ja järjestöjen (mm. kauppias- ja kehittämisyhdistysten) hankkeissa on panostettu esimerkiksi liikennejärjestelyihin siten, että viihtyisyys lisääntyisi (maanalaiset parkkihallit, kävelykadut, torialueet) ja loisi edellytyksiä esimerkiksi vapaa-ajan palveluille. Erikoiskaupassa maaseudulle on myös syntynyt uusia toimintamalleja poislähteneiden tilalle siellä, missä paikallista kysyntää ja ostovoimaa edelleen on. Voidaan puhua 2000-luvun sekatavarakaupoista, jotka myyvät lähes kaikkea päivittäistavaraa (elintarvikkeet poislukien) sekä lisäksi laajasti rautakaupalle tyypillisiä tuoteryhmiä. Tällaiset kaupat ovat vastaus asiakkaiden toiveisiin ja ne perustuvat vahvasti paikalliseen yrittäjyyteen. Vastareaktiota keskittyneelle kaupalle ja teolliselle elintarviketuotannolle ovat myös erilaiset kuluttajien itsensä perustamat ja pyörittämät ruokapiirit ja -osuuskunnat. Niitä on ollut jo 1980-luvulta alkaen ja sektori on virkistynyt 2010-luvulla. Nämä renkaat pyrkivät suoriin toimituksiin maatiloilta, keskittyen yleensä luomutuotteisiin. Joskus puhutaan myös community supported agriculture -mallista (CSA), jossa kuluttajat sitoutuvat maatilan toimintaan ja jakavat riskit ja tuotot yhdessä viljelijöiden kanssa, esimerkiksi luomutuotteiden hankkimiseksi. Lisäksi etnisten elintarvikkeiden erikoiskaupoilla on oma asemansa markkinoilla. Verkkokauppa on luonnollisesti tekijä, joka on vaikuttanut erikoiskauppaan. Verkko-ostojen määrä on jatkuvassa kasvussa, ja mahdollistaa muun muassa viihde- ja kodin elektroniikan ostamisen ilman fyysistä asiointia kaupassa. Elintarvikekaupassa on myös ollut kokeiluja verkkotilaus-kotiintoimitus -konseptista. > Julkiset palvelut Julkisella sektorilla on tapahtunut voimakas palveluiden ulkoistamiskehitys. Kuntien ja kuntayhtymien ostot yksityisiltä sosiaalipalveluntuottajilta ovat nousseet vuoden 1995 vajaasta 400 miljoonasta eurosta vuoden 2007 yli 1300 miljoonaan euroon. Terveyspalvelujen ostot yksityisiltä ovat myös moninkertaistuneet: vuonna miljoonaa euroa, vuonna 2007 lähes 280 miljoonaa euroa. (SVT/THL 2009.) Kyse on radikaalista muutoksesta, joka on muuttanut julkisten sote-palvelujen asetelmaa. Tavoitteena on ollut kustannusten alentaminen, mutta selkeänä lopputuloksena on kuitenkin ollut julkisen palvelun tuotannon riippuvuus yksityisistä toimijoista ainakin lyhyellä tähtäimellä. Palvelurakennetta on myös ryhdytty kehittämään PARAS-hankkeen myötä. Kohteena ovat olleet suuremmat terveydenhuollon, ja nyttemmin edellä mainittujen palveluiden lisäksi, myös sosiaalitoimen sisältävät yhteistoiminta-alueet tai peruskunnat. Väestöpohjan mittakaavana on pidetty vähintään noin asukasta. Uudet kaavailut lienevät tuplaamassa luvun :een. Tämä on johtanut välivaiheeseen, jossa lähinnä terveys- 11

12 palveluja on organisoitu hallinnollisesti suurempiin yksiköihin monin eri tavoin: isäntäkuntamallilla, kuntayhtymin ja liikelaitoksin. Tulos on ollut sekava, eikä ole aina noudattanut luontaisia asioimis- ja työssäkäyntialueita. Lähipalveluista on kuitenkin pyritty pitämään kiinni ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta jatkossa päätöksenteko saattaa edelleen etääntyä käyttäjistä eli kuntalaisista ja heitä edustavista luottamushenkilöistä. Kuntien palveluissa strateginen kysymys on myös se, kuka omistaa julkisten palvelujen infrastruktuurin eli rakennukset ja muut toimintapuitteet. Perinteinen malli sosiaalipalveluissa, esimerkiksi vanhustenhuollossa, on ollut, että yrittäjä omistaa toimitilat itse. Terveyspalveluja taas tuotetaan kunnan omistamissa tiloissa. Toisaalta on myös malleja, joissa kunta tuottaa esimerkiksi peruskoulutuspalvelua yksityisen omistamassa kiinteistössä. Kilpailuttamisnäkökulmasta tervein tilanne pitkällä aikavälillä olisi varmaankin sellainen, jossa kunta omistaisi oikein mitoitetun infrastruktuurin, jossa tapahtuvan palvelun se kilpailuttaisi tai tuottaisi itse - markkinatilanteen mukaan. Tämä tarjoaisi mahdollisuuksia myös niille yrityksille ja yhteisöille, jotka ponnistavat liikkeelle ilman merkittäviä pääomia, sekä rajoittaisi toiminnan keskittymistä harvoille pääomalähtöisille yrityksille. Palvelusetelimallissa kunta antaa palvelun käyttäjän itse päättää, miltä palvelun tuottajalta palvelunsa ostaa. On tyypillistä, että palvelusetelillä ostettava palvelu rajataan ja sillä on tietty hinta ja asiakkaan maksuosuus. Pienillä paikkakunnilla malli ei juurikaan tuo lisähyötyjä tarjonnan vähäisyydestä johtuen, mutta suuremmilla paikkakunnilla, esimerkiksi kotihoitopalveluissa, seteli voisi toimia julkisen peruspalvelun täydentäjänä ja antaa asiakkaalle yksilöllisiä mahdollisuuksia muovata omaa palvelukokonaisuuttaan. > Yksityistäminen ja kilpailu Julkisen sektorin, lähinnä sote-palvelujen, tuotannon yksityistämisellä on pyritty kustannuskasvun hillintään toiminnan tehostamisen kautta, sekä ratkomaan käytännöllisesti erityisesti lääkäripulaa. Onko näissä onnistuttu, on vaikea arvioida. Joka tapauksessa on tultu tilanteeseen, jossa julkisen sektorin vastuulla olevat palvelut ovat hyvin riippuvaisia yksityisestä liiketoiminnasta. Julkisia palveluja tukevia toimia sekä julkisten palvelujen saatavuutta lisääviä ratkaisuja ovat olleet lisäkapasiteetin hankinnat. Kunnat ovat ryhtyneet ostamaan esimerkiksi yksityisiltä hammaslääkäreiltä tietyn määrän potilaskäyntejä (esim. Hämeen Hammashuolto- Osuuskunta). Hankintalain mukainen palvelujen kilpailuttaminen on osoittautunut ongelmalliseksi julkisella sektorille. Kilpailukäytännöissä on ollut opettelemista, eikä virheiltäkään ole vältytty. Euroopankin tasolla on havaittu ongelmia ja ryhdytty ainakin alustaviin toimenpiteisiin. Huolta ovat aiheuttaneet toimivien palvelurakenteiden purkautumiset kilpailutusten kautta, mikä koskee juuri paikallistalouteen kiinnittyneitä palveluita. Samoin on ryhdytty varovasti pohtimaan uudelleen sitä, ovatko sote-palvelut luokiteltavissa taloudelliseksi toiminnaksi, vai pitäisikö kansalaiset palauttaa palvelun keskiöön. Samoin on puhuttu think small first -periaatteen käyttöönotosta, mikä palvelisi etenkin paikallisia 12

13 pienyrityksiä sekä järjestö- ja säätiökenttää. (Komission tiedonanto, Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti.) Nykyisen lainsäädännön alla kilpailutuksien strategisiin taustoihin ja tavoitteisiin panostamalla voidaan kuitenkin tyydyttävästi ohjata kilpailutuksia niin, että palvelun yleinen ja asiakaskohtainen intressi toteutuu. Julkisten palvelujen kilpailutuksissa ovat menestyneet yritykset, joiden omistustausta on usein kansainvälinen. Tämä on paikallistalouden ja koko julkisen taloutemme kannalta ongelmallinen tulos, koska näin omasta taloudestamme poistuu ainakin palveluyrityksen mahdollisen voiton ja yhteiskunnan saaman kustannussäästön erotus. Määrä voi olla suurempikin, jos oletetaan että palvelua tuottamaan valittu paikallinen yritys olisi käyttänyt suuremmassa määrin paikallisia palveluita. Vertailu kärjistyy edelleen, jos kansainvälinen yritys herkemmin käyttää paikkakunnan ulkopuolelta, jopa ulkomailta, tulevaa työvoimaa. Tämä saattaa johtaa jopa paikalliseen työttömyyteen alan työntekijöiden keskuudessa (ks. edellä kuviossa 1 kuvattua ns. vuotavan ämpärin -mallia). > Julkinen sektori Julkinen sektori voi monin tavoin vaikuttaa paikallispalveluihin. Sen omat palvelutuotannon ratkaisut vaikuttavat luonnollisesti välittömästi lähipalveluihin, mutta välillisesti myös muun asioinnin suuntautumiseen, jopa asuinpaikan valintaan (esim. vanheneva väestö). Yleinen elinvoima kattavine palveluineen muodostaa positiivisen kehityskierteen. Kilpailuneutraliteetin vaatimus on johtanut tilanteisiin, joissa pitkään jatkunut julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö on vaikeutunut ja palvelut on jouduttu kilpailuttamaan. Julkisen sektorin päättäjien tulisi uudella tavalla (vrt. Euroopan komission tiedonanto) pohtia kilpailuttamisen tarvetta ja kriteereitä. Asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus tulisi huomioida paremmin myös oman palvelutuotannon toteuttamisessa, eikä suoraviivaisesti luottaa keskittämisen ja koon etuun (esim. korttelilääkärit Ruotsissa). On kuitenkin muistettava, että hyvin resursoitu ja laadukas keskitetty palvelu on asiakkaan kannalta yleensä parempi vaihtoehto kuin vajavaisilla voimavaroilla väkisin ylläpidetty lähipalvelu. > Yhteisötalous (kansalaisjärjestöt, osuuskunnat jne.) Euroopassa on viime vuosien taloustaantuman aikana syntynyt tilanteita, joissa julkinen sektori on vetäytynyt tietyiltä alueilta, esimerkiksi kaupunginosista sote-palveluissa. Usein nämä alueet ovat olleet jo aiemmin syrjäytymisalttiita huonon työllisyyden vuoksi. Joissakin tapauksissa paikallisyhteisöt ja niissä toimivat järjestöt ovat ottaneet vastatakseen näistä palveluista. Esimerkiksi Italiassa on syntynyt vammaisten erityiskouluja ylläpitäviä osuuskuntia. Tämä on tarkoittanut kansalaisten ja järjestöjen omaa aktiivisuutta, mutta myös julkisen sektorin tukea ja ymmärrystä tilanteelle. Italian tapauksessa onkin olemassa pitkät perinteet niin sanottujen sosiaaliosuuskuntien toiminnasta ja jopa niiden erityisasemasta lainsäädännössä. 13

14 Viimeaikoina on ryhdytty puhumaan myös yhteiskunnallisista yrityksistä, osana yhteisötaloutta. Yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän mukaan se: on olemassa yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen tehtävän ratkaisemiseksi käyttää pääosan voitostaan tarkoituksensa toteuttamiseen pitää sosiaalista tilinpitoa tai muutoin seuraa yhteiskunnallista vaikutustansa ja raportoi aktiivisesti ylläpitää yritysdemokratiaa toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Suomessakin on meneillään kehittämishankkeita, joissa pyritään luomaan toimintamallia yhteiskunnallisille yrityksille ja luomaan uusia yrityksiä. On kuitenkin huomattava, että meillä on maassamme tälläkin hetkellä vahva voittoa tavoittelemattomien palvelutuottajien, lähinnä yhdistysten ja säätiöiden, joukko. Voittoa tavoittelemattomat organisaatiot Sote-alalla (kolmas sektori) 3151 Kolmannen sektorin omistamat yritykset (selkeä sosiaalinen tarkoitus) 50 Lain sosiaalisista yrityksistä mukaan rekisteröityneet yritykset 154 Työosuuskunnat 1591 Yhteiskunnallisia yrityksiä yhteensä 4946 Taulukko 2. Yhteiskunnalliset yritykset Suomessa vuonna 2009 Voittoa tavoittelematon sektori tuottaa merkittävän osan muun muassa kuntoutuspalveluista vammaisille ja vajaakuntoisille, ja on järjestäytynyt intressiperusteisesti (esim. tietyn vamman omaavien oma järjestö). Osa tuotetusta palvelusta on ostopalveluita julkiselle sektorille, osa omaa tuotantoa, esimerkiksi RAY:n tukemana. Yhdistykset ja säätiöt ovatkin olleet merkittävä kanava suoralle tuelle. Yhteisötalouden palvelutuotannon tulevaisuuden kuva on hajanainen. Julkisen vallan oletetaan vetäytyvän joistakin palveluista jo pelkästään rahoituspohjan vuoksi, avaten näin uusia mahdollisuuksia. Toisaalta, tiettyjä palveluja otetaan takaisin julkiseen tuotantoon, koska ostopalvelujen hinnat ovat karanneet käsistä (mm. nuorten sijoituksia, tapaus Reumasairaala). Tällainen suunnanmuutos heikentää luonnollisesti toimintaedellytysten ennustettavuutta. Hankintalakia voidaan halutessa soveltaa siten, että se huomioi sosiaalisen työllistämisen niin sanottuna sosiaalisena kriteerinä kilpailutuksessa. On mielenkiintoista nähdä, miten yhteiskunnallisen yrityksen mallia aiotaan kehittää työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa. Mielenkiintoinen uusi toimintamalli on vertaistuotanto. Siitä puhutaan lähinnä silloin, kun kyseessä on tietoverkossa tapahtuva tiedon tuottaminen (esim. Wikipedia) tai jopa 14

15 ohjelmistotuotanto (avoimet ympäristöt). Vertaistuotannolle on ominaista välitön vastikkeettomuus ja siihen osallistuvien itseohjautuva toiminta. Vertaistuotannoksi voidaan lukea myös niin sanotut aikapankit, joissa jäsenet vaihtavat keskenään palveluja ajan toimiessa vaihdon yksikkönä. Suomessakin toimii muun muassa Stadin aikapankki (Kantti 1/2011). > Yksityisyrittäjyys (kansainväliset yritykset, kansalliset suuryritykset) Yksityisyritysten rooli paikallispalveluissa on merkittävä, olipa sitten kyseessä julkisen palvelutuotannon ostopalvelut (etenkin sosiaalipalvelut) tai kaupalliset kuluttajapalvelut. Yrittäjyyden henkisten ja aineellisten kynnysten alentuessa yrittäjyydestä on tullut yhä useammalle ammatinharjoittajalle mahdollista. Tämä onkin lisännyt erilaisten, usein monitoimisten, palveluyritysten määrää etenkin haja-asutusalueella. Toisaalta kyse on myös itsensä työllistämisestä. Tämä on lisännyt huomattavasti arkipäiväisten palvelujen tarjontaa. Yllättävän monia palveluja löytyy maaseudulla melkein naapurista. Kansallisten suuryritysten, joina voidaan pitää myös kaupan keskusliikkeitä, rooli on ristiriitainen. Niillä on eittämättä laaja palveluverkosto muun muassa vähittäiskaupassa, ulottuen pienillekin paikkakunnille ja eri kaupunginosiin, mutta samalla automarkettien vetovoima syö mahdollisuuksia muilta toimijoilta. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka nämä suuryritykset voisivat olla jollain tavoin edistämässä paikallispalveluja välillisesti. Kansainvälisten yritysten roolia paikallispalveluissa taas on vaikea mieltää, mutta toisaalta jo nyt on olemassa kansainvälisiä ketjuja, joiden toiminta perustuu franchising-malliin ja yksityisyrittäjyyteen palvelun tuotannossa (esim. pikaruokaketjut). Kysymys kuuluukin, toisiko kansainvälinen yritys tai ketju mitään lisäarvoa paikallispalvelun tuottamiseen? > Kunnallisen ja alueellisen päätöksenteon rooli Kuntapäättäjät ovat avainasemassa paikallispalvelujen suhteen. Julkisten palvelujen osalta tehtävät linjaukset luovat pohjan sille, missä määrin lähipalveluja on tarjolla. Erittäin tärkeää on päätöksentekijöiden panostus kunnan strategian luontiin palvelutuotannossa ja kilpailutuksissa. Kunnalla tulisi olla selkeä näkemys siitä, mitä se (sen kannattaa) tuottaa itse ja mitä ostaa, sekä millaisissa palvelurakenteissa ostettavat palvelut tulisi tuottaa. Hinnan lisäksi voidaan käyttää laadullisia kriteereitä. Uutena menettelynä kilpailutukset ovat olleet vahvasti virkamiesten käsissä, mutta luottamushenkilöiden tulisi rohkaistua ja hankkia lisätietoa kilpailutusten mahdollisuuksista. Yksityisten, markkinaehtoisten palvelujen osalta päätöksenteossa voidaan huomioida muun muassa yritysvaikutukset. Usein ristiriita syntyy kuitenkin siitä, että kuntapäättäjiä houkuttaa saada paikkakunnalle suuren yrityksen suuri yksikkö, vaikka se samalla söisikin toimintaedellytyksiä paikallisilta pienyrityksiltä. Tämä on ymmärrettävästi vaikea tilanne myös päättäjille. Valtakunnan tasolla tämänkaltaiseen kehitykseen on viime aikoina otettu rohkeammin kantaa esimerkiksi kaavoituksessa. 15

16 Yhteenveto: Miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin? Oheiseen taulukkoon on tiivistetty yksityisen henkilön vaikutusmahdollisuuksia poliittisen päätöksenteon ja talouden eri alueilla. Osallistu ja vaikuta! Yksityistäminen ja kilpailu Vaikutan poliittisesti kuntani palvelu- ja hankintastrategioihin Julkinen sektori Vaikutan poliittisesti alueellisen tasavertaisuuden mahdollisimman hyvään toteutumiseen palveluissa Yhteisötalous Olen jäsen ja toimin aktiivisesti omassa organisaatiossa (yhdistyksessä, osuuskunnassa jne.) Yksityisyrittäjyys, kansainväliset yritykset, kansalliset yritykset Teen paikallispalveluiden kannalta kestäviä ostopäätöksiä kuluttajana. Vaikutan aktiivisesti mm. kuluttajaosuuskunnissa. Kunnallinen ja alueellinen päätöksenteko Vaikutan aktiivisesti poliittisesti ja järjestötoiminnan kautta. Olen kansalaisaktiivinen ja kokoan yhteen paikallisia pyrkimyksiä. Taulukko 3. Miten voin vaikuttaa paikallispalveluihin 16

17 Keskustelukysymyksiä Miksi paikallispalvelu on paikallispalvelu? Mikä siinä on tärkeintä? Mikä on aikoinaan tehnyt siitä paikallispalvelun? Miten paikallistaloutta ja paikallispalveluja voidaan kehittää? Onko kunnassanne hankintastrategia tai vastaava periaatepäätös kilpailuttamiseen liittyen? Millaisia vaikutuksia olet havainnut tai ennakoit kilpailuttamisella olevan paikallispalveluille? Entä ko. alan työllisyydelle? Pohdi jotain palvelutapahtumaa: toteutuvatko kaikki kuvion 2 vaiheet ja miten? Onko julkisesti tuotetuissa paikallispalveluissa tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia? Miten asiakkaat ovat reagoineet? Mitä järjestöjen tai säätiöiden palveluja tunnet? Miten arvioit uuden palvelutuotannon synnyttämistä esimerkiksi yhteiskunnallisten yritysten kautta? Miten vertaistuotannon ideaa voisi hyödyntää paikallistaloudessa? Onko yksityisten yritysten tuottamissa paikallispalveluissa tapahtunut muutoksia? Mitä uusia kaupallisia palveluja kaipaisit omaan paikallistalouteesi? Huomioidaanko paikallispalvelut päätöksenteossa? Millä tavoin (päättäjänä) arvioisit päätöksen vaikutuksia paikallispalveluille? Onko kuntanne strategioissa otettu kantaa palveluihin? 17

18 Lähteitä ja oheislukemistoa Kantti 1/2011. Kansan Sivistystyön Liiton lehti. Teemana yhteisötalous ja vertaistuotanto. Lähipalvelut määriteltävä tarkemmin. Uutinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla Laurinkari, Juhani. Tulevaisuuden maaseutu - loma-suomi, tyhjää täynnä vai virkeiden ihmisten asuinpaikka? Puheenvuoro Onttolassa Valtakunnallisessa harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaarissa Lilja, Inka. & Mankki, Jussi: Yhteiskunnallinen yritys - luova ja yhdistävä toimintatapa. Selvitys yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta Suomessa ja sen mahdollisuuksista työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Yhteinen yritys -hanke, Helsinki, Pihlaja, Ritva: Kolmas sektori maaseutukunnissa. Helsingin yliopisto, Ruralia -instituutti, Helsinki, Yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallin kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisut 4/2011. Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suomen Virallinen Tilasto, Sosiaaliturva. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Zitting, Joakim ja Ilmarinen, Katja: Missä on lähipalvelu? Lähipalvelukäsitteen määrittely ja käyttö julkisissa asiakirjoissa. Raportti 43/2010, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Verkkosivuja Yhteinen yritys -verkkopalvelu. Yhteinen yritys -sivusto on sosiaalisen yritystoiminnan kansallinen neuvonta- ja tukipalvelu. Maailman muuttajat -blogi. Sivusto yhteiskunnalisesta yrittäjyydestä. 18

19

20 Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry Vasemmistoliitto rp

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa

Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa Yhteiskunnalliset yritykset maaseudun sosiaali-ja terveyspalvelujen mahdollisuutena Suomessa KAMPA seminaarikokkola 5.10.2010 Ritva Pihlaja projektipäällikkö, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen

Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys. Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen EktakompusOy asukastupatoimijoiden muodostama yhteiskunnallinen yritys Oulu 31.10.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritysyhdistää yksityissektorin liiketoimintataidot

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki

Kuntaliitoksilla parempaa palvelua. Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Kuntaliitoksilla parempaa palvelua Sinikka Salo, apulaiskaupunginjohtaja, Oulun kaupunki Yhdistymisen kaksi toteuttamistapaa Mekaaninen rutiiniyhdistyminen Strateginen yhdistyminen 1. Pienestä muutoksesta

Lisätiedot

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos

Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous. Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos ARTTU PARAS-arviointitutkimusohjelma 2008-2012 Osahanke 2 Kunta- ja paikallistalous Tampereen yliopisto Taloustieteiden laitos prof. Pentti Meklin, prof. Jarmo Vakkuri, prof. Lasse Oulasvirta ja dos. Olavi

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi

PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET. - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi PAKKA-TOIMINTAMALLI JA JÄRJESTÖYHTEISTYÖN MAHDOLLISUUDET - alustavia ajatusviivoja toiminnan järjestönäkökulman kehittämiseksi Pakka-toimintamalli pähkinänkuoressa Pakka-toimintamallin erityispiirre on

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät

Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen. Suomen Yrittäjät Yrittäjien malli sote- ja maakuntauudistukseen Suomen Yrittäjät 1. Maakunnan tehtävät Maakunnista vahvoja elinkeinotoimijoita 1. Palvelulupaus asiakaslähtöisyys, digitaalisuus ja kustannustehokkaat palveluratkaisut

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman

Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana Jonna Stenman Yhteiskunnalliset yritykset julkisen sektorin palvelutuotannon uudistajana 15.11.2011 Jonna Stenman Tässä on oltava jotain mielenkiintoista kun siihen suhtaudutaan niin intohimoisesti Jonna Stenman 15.11.2011

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot