ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS NURMO 2007

Transkriptio

1 ERITYISLIIKUNNAN PERUSKARTOITUS NURMO 2007 NURMON KUNTA Liikuntatoimi

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ERITYISRYHMÄT Erityisryhmien liikunnan määrittely Erityisliikunnan tärkeimmät toimintamuodot ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI ERLI-Projektin taustaa ERLI-Projekti Nurmossa, Liikuntatoimen näkökulma ERITYISRYHMIIN KUULUVAT KUNTALAISET LIIKUNTARYHMÄT SEKÄ OHJAAJAT NURMOSSA Liikuntaryhmät Nurmossa Erityisliikuntaryhmät Nurmossa Liikuntaa ohjaavat henkilöt Nurmossa LIIKUNTATILAT NURMOSSA Liikuntahallit ja Tennishalli Liikuntatilat Ulkoliikuntapaikat Pienliikuntatilat KYSELYTUTKIMUS, YHDITYKSET SEKÄ URHEILUSEURAT Kyselytutkimus Yhteenveto kyselytutkimuksesta Nurmon yhdistykset Nurmon urheiluseurat sekä kyläyhdistykset Seinäjoen seudun yhdistykset POHDINTA...39 LÄHTEET LIITTEET, 8kpl

3 2 1. JOHDANTO Yli miljoona suomalaista kuuluu liikunnan erityisryhmiin. Syitä erityisliikunnan piiriin kuulumiselle voivat olla korkea ikä, sairaus tai vamma. Osalle erityisryhmistä riittää yleisesti tarjolla oleva liikunta, mutta osa tarvitsee kohderyhmälle suunnattua liikuntatoimintaa. (verkkodokumentti 1). Erityisryhmät ovat suuri määrä ihmisiä. Heillä tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet liikkua ja saavuttaa liikunnan antama hyöty. Vuonna 1999 voimaan tulleessa liikuntalaissa yllä olevat seikat tulevat hyvin esiin. Lain tarkoituksena on mm. Edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää liikunnan tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta.( Mälkiä, Rintala 2002, 6.) Nurmon kunnan liikuntatoimi lähti mukaan valtakunnalliseen erityisliikuntaa kuntiin kehittämis- ja konsultointiprojektiin. Projektia varten perustettiin työryhmä johon kutsuttiin kahdeksan (8) henkilöä kunnan eri tahoilta. Projektin alussa jokainen projektiin kuuluva kunta tekee peruskartoituksen kunnan erityisliikunnan tilanteesta. Peruskartoituksen pohjalta projektissa lähdetään kehittämään kunnan erityisliikuntaa nykyisestään. Tämän peruskartoituksen tavoitteena on selvittää mahdollisimman tarkkaan sekä todenmukaisesti Nurmon kunnan erityisliikunnan tilanne. Peruskartoituksen pohjalta on hyvä lähteä kehittämään kunnan erityisliikuntaa. Peruskartoituksesta ilmenee perustietoa erityisryhmistä sekä heidän liikunnasta, valtakunnallisen projektin taustaa, erityisryhmiin kuuluvien kuntalaisten määrä, nykyiset erityisliikuntaryhmät, ohjaajat kaudella 07 08, liikuntatilojen kartoitus sekä kyselytutkimus yhdistyksille sekä urheiluseuroille. Peruskartoituksessa pääpaino on liikuntatiloissa muita osa-alueita unohtamatta. Nurmon yhdistyessä Seinäjoen kaupunkiin ja Ylistaron kuntaan vuonna 2009 on hyvä selvittää mahdollisimman tarkkaan peruskartoituksen perusteella mitä Nurmossa on tarjolla erityisliikunnan saralla.

4 3 2. ERITYISRYHMÄT 2.1 Erityisryhmien liikunnan määrittely Erityisryhmien liikunnalla tarkoitetaan sellaisten ihmisten liikuntaa, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. (Erityisryhmien liikunta toimikunnan mietintö. Komiteanmietintö 1996:15). Erityisryhmien liikunta sekä terveysliikunta käsitteenä ovat hyvin samankaltaiset ja menevätkin sisällöltään limittäin keskenään. Erityisliikuntaa kuvaillaan terveysliikunnan ydinalueeksi sillä erityisliikunta on paljolti terveysliikuntaa tai terveyttä edistävää liikuntaa. Keskeisin osa-alue terveysliikunnassa on erityisliikunta, koska erityisryhmissä on juuri sellaisia henkilöitä, joille liikunnalla on erityinen terveellinen merkitys. (verkkodokumentti 7.) Miljoona suomalaista kuuluu eläkeläisiin. Vanhuuseläkettä saa noin ja työkyvyttömyyseläkettä ihmistä. Heidän liikkumisensa olisi tärkeää, koska se hidastaa ennen aikaista vanhenemista. (verkkodokumentti 2.) Vammaisia suomessa on noin puoli miljoonaa ihmistä. Se on 10 % koko maan väestöstä. Liikuntavammaisille, aistivammaisille sekä kehitysvammaisille liikunta minimoi vammojen haittoja. (verkkodokumentti 2.) Miljoona suomalaista sairastaa jotain pitkäaikaissairautta. Yleisimpinä niistä ovat astma, reuma, sydänsairaudet, diabetes, syöpä sekä mielenterveyshäiriöt. Liikunta vähentää sairauksien oireita. (verkkodokumentti 2.)

5 4 2.2 Erityisliikunnan tärkeimmät toimintamuodot huippu- urheilu Vammaisurheilujärjestöt valtion tuella kilpa- ja tulos- urheilu Vammaisurheilujärjestöt kunto- ja virkistys- liikunta Kunnan liikuntatoimi ja seurat+ omaehtoisuus erityisliikuntakasvatus Koulutoimi kuntoutus/kuntouttava liikunta Terveydenhuolto Kaavio 1. (verkkodokumentti 2). Yllä olevasta kaaviokuvasta näkyy, että erityisliikuntaa on kuntoutuksesta/kuntouttavasta liikunnasta aina huippu-urheiluun saakka. Kaavio havainnollistaa kuntoutuksen/kuntouttavan liikunnan olevan suurin erityisliikunnan osa-alue ja seuraavina osa-alueina tulevat erityisliikuntakasvatus sekä kunto- ja virkistysliikunta. Pienimpinä osa-alueina kolmion kärjessä ovat kilpa- ja tulosurheilu sekä huippu-urheilu. Tärkeimpiä toimijoita erityisliikunnassa ovat terveydenhuolto, koulutoimi sekä erilaiset vammaisjärjestöt. Tärkeänä sektorina ovat myös kuntien liikuntatoimi sekä urheiluseurat. (Erityisliikunnan kartoitus Loimaalla, kevät 2005.)

6 5 3. ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN KEHITTÄMIS- JA KONSULTOINTIPROJEKTI 3.1 ERLI-Projektin taustaa Erityisliikuntaa kuntiin on Liikuntatieteellisen seuran, Opetusministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen kuntaliiton ja yhdeksän (9) projektikunnan yhteishanke. Projekti kunnat ovat hieman yli asukkaan kuntia, joissa ei toistaiseksi ole suunnitelmallista ja säännöllistä erityisliikuntatoimintaa tai joiden erityisliikunta vaatii muutoin kehittämistä. (ERLI-projektin esite). Vuoden 2007 loppupuolella yksi kunta jäi projektista pois. Vuoden 2007 lopussa kuntia oli projektissa mukana kahdeksan (8). Projekti kunnat: Akaa Forssa Kempele Kiiminki Liperi Mustasaari Nivala Nurmo Projektin tavoitteet: Luoda erityisryhmille nykyistä tasa-arvoisemmat liikuntaedellytykset Vähentää erityisliikunnan alueellista eriarvoisuutta Hankkia uusia ammattitaitoisia erityisliikunnan ohjaajia Varmistaa tuntiohjaajien laatu Käynnistää uusia erityisliikuntaryhmiä Lisätä ja kehittää erityisliikuntatoiminnan järjestäjien yhteistyötä

7 6 Selkiinnyttää työn- ja vastuunjakoa eri toimijoiden kesken Luoda perusteita kuntien liikuntatoimen määrärahojen kohdentamiseksi erityisliikuntatoimintaan Synnyttää uutta toimintaa, joka synnyttää pysyviä toimintakäytäntöjä Tuottaa yhteistoimintamalli, jota voidaan käyttää mallina kokeilukuntien ulkopuolisissa kunnissa ( ERLI-Projektin esite). Projektissa pyritään myös tehostamaan erityisryhmien liikunnan tiedottamista, lisätä harraste- ja ammattiohjaajiksi tähtäävien ohjaajakoulutusta sekä käynnistää erityisryhmien liikuntatoimintaa. Erityisliikunnan suunnittelussa ja toteutuksessa projektikunnissa on mukana kuntien liikuntatoimi, sosiaali- ja terveystoimi, sivistystoimi, tekninen toimi, laitokset, vammais- ja kansanterveysyhdistykset sekä muut asiasta kiinnostuneet kansalaisjärjestöt. Yhteiskunnallisia hyötyjä mahdollistetaan ja saavutetaan erityisliikunnalla. (ERLI-Projektin esite.) Projekti on jatkoa vuosina toteutettuun hankkeeseen, jossa mukana oli 13 kuntaa eri puolilta Suomea. Näissä kunnissa suurimmassa osassa saatiin hankkeen myötä merkittävästi erityisryhmien liikuntatoimintaa lisättyä. Projektikunnissa mm. palkattiin seitsemän uutta erityisliikunnasta vastaavaa työntekijää, liikuntaryhmien määrä kasvoi 56 % ja liikuntaan osallistuvien määrä kasvoi 76 %. Projektiin osallistuville kunnille tarjotaan tukea ja apua välittämällä tietoa erityisliikunnan kehittämisen yksityiskohdista, työstämällä yhteistyössä kuntien kanssa erityisryhmien liikunnan kehittämisohjelmia, opastamalla erityisliikunnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä sekä järjestämällä koulutusta eri osa-alueille. (Verkkodokumentti 3).

8 7 3.2 ERLI-Projekti Nurmossa, Liikuntatoimen näkökulma Liikuntalain mukaan kuntien tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle: kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa tukemalla kansalaistoimintaa tarjoamalla liikuntapaikkoja järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät Pohjaten liikuntalakiin Nurmon kunnan toiminta on tällä hetkellä kohtuullisella tasolla ja kaikkia lain edellyttämiä kohtia toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Uuden liikuntalain myötä on kuitenkin tullut toiminnan lisäystä ja painetta varsinkin ohjaustoiminnan puolelle. Nurmon kunnan organisaatiossa ei ole liikunnanohjaajaa, eikä erityisliikunnanohjaajaa. Nurmon osalta ohjaustoiminta on toteutettu yhteistyössä perusturvapalveluiden kanssa. Yhden kuntohoitajan työajasta on käytössä 10 % liikuntatoimen ohjauspalveluihin. Kyseisellä työpanoksella ja lisäksi tuntiohjaajien avulla liikuntatoimen tarjontaan kuuluu 12 ohjattua liikuntaryhmää eläkeläisille ja ikääntyville. Lisäksi työikäisille on tarjolla kuntosali ja vesivoimisteluryhmät yht. 3 ryhmää. Kokonaisuutta ajatellen liikuntatoimen liikunnanohjauksen piiristä puuttuu kokonaan lapsiryhmät ja liikuntarajoitteisten ryhmät. Lapsilla on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti liikuntaa kunnan urheiluseurojen ohjelmistossa, mutta suoranaisesti kunnan liikuntapalveluista ei löydy liikuntaryhmää, joka tarjoaisi mahdollisuuden myös liikuntarajoitteiselle, tai muuten huonon toimintakyvyn omaavalle lapselle tai nuorelle. Kuntien yhteistyöllä olisi suuri merkitys juuri näiden ryhmien toiminnan takaamiseksi, mutta Seinäjoki Nurmo alueella ei yhteisiä ryhmiä juurikaan ole ollut liikuntatoimistojen välillä. Kuitenkin eri yhdistykset ovat toimineet alueella vahvasti jo pidemmänkin aikaa. Hankkeen toteutuksen aikana Nurmon kunta yhdistyy Seinäjoen kaupungin ja Ylistaron kunnan kanssa ja yhteisen kaupungin nimeksi tulee Seinäjoen kaupunki. Liikuntatoimen tulee reagoida liikuntapalveluiden tuottajana ja

9 8 panostaa toimintaansa käytännön puolella. Paineita luo kuntakoon kasvaminen ja palveluiden kysynnän nouseminen. Erityisliikunnan puolella yhdistyminen tarkoittaa vain positiivisia muutoksia, sillä Nurmolaisilla ei ollut mahdollisuuksia päästä Seinäjoen erityisliikuntapalveluiden piiriin aiemmin. Nyt kuitenkin yhtenä pelkona on resurssien riittävyys tulevaisuudessa ohjaustoiminnan puolella. Erityisliikuntaa Kuntiin Projektin myötä pyritäänkin turvaamaan Nurmon kunnan erityisliikuntapalvelut tulevaisuudessa ja peruskartoituksen tarkoituksena on näyttää toteen erityisliikunnan tarve kunnan alueella. Erityisliikunnan kehittämissuunnitelma on projektin seuraava askel ja tässä vaiheessa Nurmon liikuntatoimi pyrkii luomaan myös uutta toimintaa erityisliikunnan pariin. Kehittämissuunnitelman ja peruskartoituksen pohjalta tulee saavuttaa konkreettisia tuloksia. Näihin tuloksiin ei päästä pelkästään kyseisiä tutkimuksia tarkkailemalla, vaan kentälle tarvitaan toiminnan toteuttajia. Ensisijaisesti lähtökohtana on erityisliikunnanohjaajan palkkaaminen ohjaamaan ja suunnittelemaan liikunnanohjauspalveluja. Toisena vaihtoehtona on tukitoimenpiteiden suunnittelu jo olemassa olevaa toimintaa toteuttaville seuroille ja yhdistyksille. Kolmantena vaihtoehtona on tuntiohjaajien käyttäminen / liikuntapalvelujen ostaminen yrityksiltä. Liikuntatoimen näkökulma on kuitenkin pitkäaikaisempana ja rakentavampana ratkaisuna erityisliikunnan ohjaajan palkkaaminen.

10 9 4. ERITYISRYHMIIN KUULUVAT KUNTALAISET Nurmon kunnassa oli mennessä asukasta. Ikäjakauma: ( ) 0 14 vuotiaita 23,1 % vuotiaita 66,1 % yli 65 vuotiaat 10,8 % (verkkodokumentti 4.) Syyskuussa 2007 tilastoitu ikääntyneiden määrä Nurmossa oli 1362 henkilöä. Ikääntyneiksi lasketaan kaikki yli 65 vuotta täyttäneet. Naiset 778 (57,1 %) Miehet 584 (42,9 %). (Nurmon Kunnan Sosiaali- ja terveystoimi.) Stakesin tilastojen mukaan vuodenvaihteessa ikääntyneitä Nurmossa oli yhteensä 1333 henkilöä. Alla olevassa luettelossa ikääntyneet on eritelty ikäluokittain vuotiaita 470 henkilöä vuotiaita 326 henkilöä vuotiaita 254 henkilöä vuotiaita 175 henkilöä vuotiaita 77 henkilöä vuotiaita 27 henkilöä vuotiaita 4 henkilöä (verkkodokumentti 5.)

11 10 Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeen saajia Suomessa on henkilöä. Heistä Suomessa asuu henkilöä ja Etelä- Pohjanmaalla henkilöä. Nurmossa eläkkeen saajia on Oma eläke, henkilöä Vanhuuseläke, henkilöä Työttömyyseläke, 76 henkilöä Työkyvyttömyyseläke, 497 henkilöä Maatalouden erityiseläke, 68 henkilöä Osa-aika eläke, 64 henkilöä (verkkodokumentti 6.) Erityiskorvattuihin lääkkeisiin oikeutettuja kunnassa oli henkilöä. Henkilömäärä on tilastoitu Suurin ryhmä on verenpainetaudin vuoksi oikeutetut 40 vuotta täyttäneet henkilöt. Heitä on yhteensä 860 henkilöä. Toiseksi eniten henkilöitä (570) on depressiolääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita. (verkkodokumentti 5.) Psykiatrian laitoshoidon vuotiaita potilaita oli tilastoitu 29 henkilöä. Psykiatrian laitoshoidossa yhteensä nurmolaisia oli tuolloin 39 henkilöä. Mielenterveyden häiriöihin sairaanhoitoa saaneita 0 17 vuotiaita nurmolaisia oli tilastoitu seitsemän (7) henkilöä. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla olleita vuotiaita nurmolaisia oli tilastoitu 16 henkilöä. (verkkodokumentti 5.) Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelujen asiakkaita Nurmossa on 150 henkilöä. He koostuvat eri-ikäisistä ihmisistä vauvasta vaariin. Tulkkipalveluasiakkaita on 16 henkilöä. Henkilökohtaisen avustajan turvin kotona asuu neljä (4) nurmolaista henkilöä. Henkilökohtainen avustaja on erillisenä myönnetty ilman palveluasumispäätöstä seitsemälle (7) nurmolaiselle henkilölle. Epäsäännöllisesti asiakkaita oli korkeimmillaan ko. palveluissa vuonna 2007 kymmenen (10) henkilöä. (Nurmon kunnan Sosiaali- ja terveystoimi.)

12 11 MS- Liiton Seinäjoella sijaitsevassa Palvelutalo Pihapihlajan päivätoiminnassa käy kolme (3) henkilöä Nurmosta. Etelä-Pohjanmaan Sosiaalipsykiatrinen yhdistys järjestää päivätoimintaa päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. Nurmosta päivätoiminnassa käy kolme (3)henkilöä. Seinäjoen Tähtiportissa nurmolaisia henkilöitä käy säännöllisesti viisi (5). (Nurmon kunnan Sosiaali- ja terveystoimi.) Palvelukodeissa muualla kuin Nurmossa asuu yhteensä yhdeksän (9) kuntalaista. Heistä Pihapihlajassa asuu neljä (4) henkilöä, Mediksen Simunan palvelukodissa kaksi (2) henkilöä, Mediksen asumispalveluissa Härmässä asuu yksi (1) henkilö sekä Aspan tukiasunnossa asuu yksi (1) kehitysvammainen henkilö. Yksi (1) nurmolainen henkilö asuu omassa asunnossa Seinäjoella, mutta saa tukipalveluita Aspasta. (Nurmon kunnan Sosiaali- ja terveystoimi.) Nurmon keskustassa sijaitsevassa kehitysvammaisten asuntola Vuorikodissa asuu kuusi (6) asukasta. Heistä yksi (1) on seinäjokinen. Asukkaista puolet on miehiä ja puolet naisia. Ikäjakauma asuntolassa on vuotta. (Nurmon kunnan Sosiaali- ja terveystoimi.) Seinäjoella sijaitsevassa Toimintakeskuksessa Nurmosta käy 21 henkilöä. He asuvat kotona tai kehitysvammaisten asuntolassa Vuorikodissa. Osa Toimintakeskuksessa kävijöistä työskentelee keskuksen organisoimassa tuetussa työssä. Nurmon kunnassa asuvista kehitysvammaisista aikuisista lähes kaikki käyvät Toimintakeskuksessa töissä. Ainoastaan yksi (1) henkilö ei käy töissä vanhempien tahdosta sekä kaksi (2) kotona asuvaa kehitysvammaista käy Alavuden erityisammattikoulun Seinäjoen koulutuspisteessä. (Nurmon kunnan Sosiaali- ja terveystoimi.) Seinäjoella Eskoon palvelukeskuksen Aikuiskoulutus- ja toimintayksikkö Kaarisillassa Nurmosta opiskelee kaksi (2) kotona asuvaa henkilöä. Myös yksi (1) kotona asuva henkilö käy kaarisillan päivätoiminnassa.

13 12 Pitkäaikaisesti Eskoon palvelukeskuksessa asuu nurmolaisia 10 henkilöä. Yksi (1) heistä asuu Tupatien palvelutalossa Eskoossa. (Nurmon kunnan Sosiaali- ja Terveystoimi.) Hyllykallion ala-asteella normaali opetuksen yhteydessä toimii erityisluokat. Erityisluokilla on oppilaita yhteensä 12. Erityisopettajia erityisluokilla on kolme ja kaksi koulunkäyntiavustajaa, jotka toimivat erityisluokilla. (Nurmon kunnan Sosiaali- ja terveystoimi.) Keskuspuiston päiväkodissa on kaksi (2) integroitua ryhmää. Yhdessä ryhmässä on yhteensä 12 lasta. Toisessa ryhmässä on seitsemän (7) erityislasta ja toisessa on kuusi (6). Erityislapsissa on mm. kehitysvammaisia, autistisia sekä kehitysviivästymiä. Keskuspuisto on ainut päiväkoti Nurmon kunnassa, jossa on erityislapsille omat integroidut ryhmät. Kuitenkin kunnan alueen muissakin päiväkodeissa saattaa olla erityislapsia, mutta he ovat yksittäistapauksia ja yleensä kehitysviivästymän omaavia lapsia. Stakesin tilastojen mukaan vuonna 2006 eläkkeensaajien hoitotukea sai 339 henkilöä, lapsen hoitotukea sai 134 henkilöä ja vammaistukea sai 34 henkilöä. (verkkodokumentti 5.) Lokakuussa 2007 nurmolaisia työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 298 henkilöä. Työttömiä naisia oli tuolloin 187, alle 25-vuotiaita työttömiä oli 35, yli 50- vuotiaita työttömiä oli 112 ja yli vuoden työttömänä olleita oli 69 henkilöä. (Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus, Lokakuu 2007.)

14 13 5. LIIKUNTARYHMÄT SEKÄ OHJAAJAT NURMOSSA 5.1 Liikuntaryhmät Nurmossa Nurmossa kokoontuvia viikoittaisia harraste liikuntaryhmiä on paljon. Liikuntaryhmiä järjestäviä tahoja ovat kunnan liikuntatoimi, kansalaisopisto sekä urheiluseurat ja yhdistykset. Nurmon kunnan liikuntatoimi järjestää yhteensä 15 erilaista liikuntaryhmää. Liikuntaryhmät kokoontuvat viikoittain. Syyskausi alkaa viikolla 36 ja päättyy joulun alla viikolla 51. Kevät kausi aloitetaan viikolla 2 ja lopetetaan Huhtikuussa viikolla 16. Koulujen loma-ajoilla (mm. syysloma, hiihtoloma sekä pääsiäisloma) ryhmät eivät kokoonnu. Työikäisten liikuntaryhmissä liikkuu viikoittain n.50 miestä ja naista. Lukumäärä voi koostua samoista ihmisistä, sillä moni kuntalainen saattaa osallistua useampaan liikuntatoimen järjestämään ryhmään. Kunnan liikuntatoimen työikäisten ryhmät: Naisten Kuntosali (kaksi ryhmää) Syvävesivoimistelu TYKY-kuntosali (Nurmon kunta) Nurmon kunnassa toimii Kansalaisopisto aktiivisesti. Kansalaisopisto järjestää harraste liikuntaryhmiä viikoittain 10 ja jooga ryhmiä kokoontuu yhteensä kolme(3). Osittain joka viikko kokoontuvia tanssiryhmiä kansalaisopistolla on kolme (3). Kansalaisopiston syyskausi alkaa viikolla 36 ja päättyy viikolla 48. Kevätkausi alkaa viikolla 2 ja päättyy viikolla 16. Ryhmissä kokoontuu noin 318 miestä sekä naista. Sama henkilö saattaa osallistua useampaankin ryhmään viikon aikana. Kansalaisopiston liikuntaryhmät: Kuntonainen, Kirkonkylä Kuntonainen, Hyllykallio Naisten kuntoliikunta, Ylijoki

15 14 Miesten Kuntoliikunta, Hyllykallio Naisten Kuntosaliharjoittelu, Kirkonkylä Naisten Kuntosaliharjoittelu, Veneskoski Pallojumppa Aerobic Liiku laatua elämääsi, Tanelinranta Jooga 1A, Tanelinranta Jooga 1B, Tanelinranta Jooga 1C, Kirkonkylä Kansalaisopiston tanssiryhmät: Kantritanssi, jatkoryhmä Coyntry- /rivitanssi (kokoontuu joka toinen viikko) Kansantansseja eläkeläisille Suuri harrasteryhmien liikuttaja on urheiluseura Nurmon Jymyn jumpparit. Jumppareilla on aikuisten ja lasten yhteisryhmiä kolme (3), lasten ryhmiä 14 ja aikuisten ryhmiä seitsemän (7). Ryhmissä liikkuu viikoittain yhteensä noin 327 henkilöä. Virhemarginaali on noin 20 henkilöä. Osallistujat saattavat käydä useammassa Jumppareiden ryhmässä viikon aikana. Jumppareiden syyskausi alkaa viikolla 37 ja päättyy viikolla 50. Osa ohjaajista saattaa pitää ryhmiään vielä viikolle 51 asti. Kevätkausi alkaa viikolla 1 ja päättyy keväällä viimeistään toukokuun puoleen väliin. Kevät kauden pituus riippuu ohjaajista. Lasten ja aikuisten yhteisryhmät: Pikkutaaperot (lapsi 1v.) Taaperot (lapsi 2v.) Aikuinen-Lapsi (lapsi yli 3v.) Lasten ryhmät: Naperot 3 4 v. Tenavat 5 6 v.

16 15 Satujumppa (3-6v.), Kouran koulu Satujumppa (3 6v.), Viitalan koulu Jumppakoulu (1 2lk), Kirkonkylä Jumppakoulu (1 2lk), Hyllykallio Jumppakoulu (6 7v.), Tanelinranta Musajumppa (3 6lk, tytöt) Kidmix (4 6lk) Hip Hop (1 6lk) Liikuntaleikkikoulu (3 4v.), Hyllykallio Liikuntaleikkikoulu (5 6v.), Hyllykallio Liikuntaleikkikoulu (3 4v.), Kirkonkylä Telinejumppa tytöt ja pojat Aikuisten ryhmät: Kuntonainen, Kirkonkylä Kuntonainen, Tanelinranta Ikikiinnot, Kirkonkylä Aerobic Chiball Kuntosali Miesten KKI-ryhmä 5.2 Erityisliikuntaryhmät Nurmossa Erityisliikunta ryhmiä Nurmon kunnassa järjestää liikuntatoimi, kansalaisopisto, Sosiaali- ja terveystoimi sekä muutamat yhdistykset. Kunnan muiden tahojen kuten mm. urheiluseurojen harrasteryhmissä saattaa käydä erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä, mutta varsinaisia erityisliikunnan ryhmiä ei kyseiset tahot järjestä. Liikuntatoimen erityisryhmiä kokoontuu viikoittain 12. Kaikki liikuntatoimen erityisryhmät ovat suunnattu ikääntyneille. Ryhmissä kokoontuu viikoittain noin

17 henkilöä. Samat henkilöt saattavat käydä useammassa ryhmässä viikon aikana. Senioriliikuntaryhmät: Tuolijumppa, Hyllykalliokoti Eläkeläisten jumppa, Onnelan ryhmäkoti Kuntosali naiset, Liikuntahalli Kuntosali miehet, Liikuntahalli Eläkeläiset/maanviljelijät jumppa, Kouran koulu (joka toinen viikko) Eläkeläisten jumppa, Hyllykallion koulu Lämminvesivoimistelu, Seinäjoen uimahalli Tuolijumppa, Hyllykalliokoti Naisten jumppa, Liikuntahalli Vesivoimistelu, Seinäjoen uimahalli Tankojumppa miehille ja naisille, liikuntahalli Venyttelyjumppa miehille ja naisille, liikuntahalli Sosiaali- ja terveystoimi järjestää ikääntyneille 14 ryhmää sekä yksi (1) painonhallintaryhmä yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Pääosin ryhmät kokoontuvat Kuusenlahden palvelukeskuksessa. Ryhmissä kokoontuu yhteensä noin 150 henkilöä lähes joka viikko. Ryhmiin osallistujista suurinosa asuu Kuusenlahden palvelukeskuksessa tai käyvät siellä päivätoiminnassa. Sosiaali- ja terveystoimen ryhmät: Kuusenlahden päivätoimintaryhmä, Maanantai Dementtia ryhmä, Maanantai Kuusenlahden päivätoimintaryhmä, Tiistai Kuusenlahti osasto 1 ja 2, Tiistai (joka toinen viikko) Kuntosali, Tiistai Kuusenlahden päivätoiminta, Keskiviikko Kuusenlahti osasto 1 ja 2, Keskiviikko Dementtia ryhmä, Keskiviikko Kuusenlahden päivätoiminta, Torstai Kuusenlahti osasto 1 ja 2, Torstai

18 17 Kuusenlahti, Torstai Kuusenlahti veteraanit (klo ), Perjantai Kuusenlahti veteraanit (klo ), Perjantai Kuusenlahti veteraanit (klo ), Perjantai Painonhallintaryhmä (Sosiaali- ja terveystoimen ryhmä yhteistyössä liikuntatoimen kanssa) Kansalaisopistolla toimii kaksi (2) erityisliikunta ryhmää. Muissakin opiston järjestämissä ryhmissä on ikääntyneitä sekä osittain liikuntarajoitteisia, mutta kyseiset ryhmät ovat myös avoimia kaikille. Tanssiryhmästä yksi on suunnattu eläkeläisille ja ryhmässä kokoontuu viikoittain seitsemän (7) paria. Erityisryhmien liikuntaryhmässä kokoontuu yhteensä kahdeksan (8) henkilöä viikoittain. Iältään erityisryhmien liikuntaryhmään osallistuvat henkilöt ovat vuotiaita kehitysvammaisia. Kansalasiopiston erityisryhmät: Kansantansseja eläkeläisille Erityisryhmien Liikunta Erilaisilla eläkeläisyhdistyksillä Nurmon kunnan alueella toimii epäsäännöllisesti noin yhdeksän (9) liikuntaryhmää. Ryhmät ovat pääsääntöisesti sisäliikuntaryhmiä mm. boccia sekä erilaisia jumpparyhmiä. Suurinosa ryhmissä liikkuvista ihmisistä on ikääntyneitä yli 65 vuotiaita. 5.3 Liikuntaa ohjaavat henkilöt Nurmossa Nurmossa harraste liikuntaryhmiä ohjaavia ohjaajia oli kaudella noin henkilöä. Heistä lähes kaikki ohjaavat ryhmiä oman työnsä ohella. Joillakin ryhmillä kuten esimerkiksi kansalaisopistolla sekä Jymyn jumppareilla oli useampi ohjaaja yhtä ryhmää kohden. Nurmon liikuntatoimessa on kolme (3) liikuntaryhmiä ohjaavaa henkilöä. Heistä yksi (1) toimii Kuusenlahden palvelukeskuksessa kuntohoitajana ohjaten myös

19 18 sosiaali- ja terveystoimen liikuntaryhmät. Kuntohoitajan työajasta 10 % hän käyttää liikuntatoimen ryhmien ohjaamiseen. Kaksi ohjaajaa liikuntatoimessa toimii tuntiohjaajina. Uimaopettajia liikuntatoimen listoilta löytyy viisi(5). Uimaopettajat ovat tuntiohjaajia. Liikuntaryhmien ohjaajat liikuntatoimessa: Helena Söyrinki, kuntohoitaja (myös sosiaali- ja terveystoimen ryhmät) Maria Tainio, Liikuntaneuvoja, urheiluhieroja (tuntiohjaaja, syksy 2007) Marjo Tainio, Liikuntaneuvoja (tuntiohjaaja) Anina Nordman (tuntiohjaaja, kevät 2008) Uimaopettajat liikuntatoimessa: Maaret Koskinen Timo Alanen Anina Nordman Teppo Tainio Janna Nisula Maria Tainio Marjo Tainio Kansalaisopistolla ohjaajia on yhteensä 14. Heistä suurinosa ohjaa ryhmiä oman työnsä ohella. Liikuntaryhmien ohjaajat kansalaisopistossa: Raija Ylimäki, Kantritanssi Stina Asunmaa, Country- ja rivitanssi Jorma Nikula, Kansantansseja eläkeläisille Malgorzata Sadalska, Kuntonainen, erityisryhmien liikunta Helena Söyrinki, Kuntonainen, Liiku laatua elämääsi Raija Niemistö, Naisten Kuntoliikunta Jorma Söyrinki, Miesten Kuntoliikunta Anneli Tiilikka, Naisten kuntosaliharjoittelu, pallojumppa Pirjo Jokiaho, Naisten Kuntosaliharjoittelu Anna Niemistö, Aerobic

20 19 Susanna Piirto, Aerobic Elisa Puoskari, Aerobic Anja Ketola, Jooga Leena Rintamäenpää, Jooga Nurmon Jymyn Jumppareilla harrasteryhmissä ohjaajia on noin 36 henkilöä. Heistä kaikki ohjaavat ryhmiä oman työnsä tai opiskelujensa ohella. 6. LIIKUNTATILAT NURMOSSA 6.1 Liikuntahallit ja Tennishalli Nurmon kunnassa on kaksi liikuntahallia, jotka omistaa kunta. Toinen liikuntahalleista sijaitsee keskustan tuntumassa ja toinen hiukan pienempi liikuntahalli sijaitsee kourassa n. 20km Nurmon keskustasta. Keskustassa sijaitsevassa liikuntahallissa voi monipuolisesti harrastaa liikuntaa. Hallilta löytyy iso liikuntatila, jonka voi myös jakaa kolmeen lohkoon. Liikuntatila sopii erityisesti mm. lentopallon, koripallon ja salibandyn käyttöön. Liikuntahalli soveltuu myös erilaisten suurien tapahtumien sekä juhlien järjestämiseen. Liikuntahallilta löytyy myös painisali, kuntosali, 50m ampumarata, 64m juoksusuora, kahvio, kokoustilat sekä nuorisotila. Liikuntahallilla on viisi pukuhuonetta. Kaksi pukuhuonetta on naisille ja kaksi miehille. Myös koulujen opettajille on oma pukuhuone. Jokaisessa pukuhuoneessa on peseytymistilat sekä wc:t. Kahdessa pukuhuoneessa on invavarusteltu wc. Liikuntahalli on helppokulkuinen. Siellä on automaattiset ulko-ovet sekä kynnykset ovat matalia. Kokoustiloihin sekä ylätasanteen katsomoon pääsee

21 20 ainoastaan portaita pitkin. Liikuntahallin pihalla on runsaasti parkkitilaa sekä kolme (3) merkittyä invapaikkaa. Kourassa sijaitsevasta liikuntahallilta löytyy yksi iso liikuntatila mikä mahdollistaa isojenkin ryhmien liikuttamisen. Liikuntatila soveltuu esim. erilaisten jumppien pitoon, lentopalloon, koripalloon sekä salibandyyn. Liikuntatila käy myös isompien juhlien järjestämiseen. Liikuntatilan yhteydessä on liukuovi, joka johtaa isoon kokoustilaan. Liikuntatilan ylhäällä on parvi mikä toimii tarvittaessa mm. katsomona. Kouran liikuntahallilla on kaksi pientä pukuhuonetta, naisten ja miesten pukuhuoneet. Aulatilassa sijaitsevat kaksi wc:tä joista toinen on invavarusteltu. Liikuntatilassa on helppo kulkea, koska kynnyksiä ei juuri ole. Ylös parvelle johtaa ainoastaan kierreportaat. Liikuntahallin pihalla on n.15 autolle parkkitilaa. Nurmossa Hyllykalliolla sijaitsee yksityisen osakeyhtiön omistuksessa oleva tennishalli. Nurmon kunnalla on vuoroja tennishallilta, joita he myyvät eteenpäin yksityisille pelaajille. Tennishallilla on yksi iso tenniskenttä ja kaksi pukuhuonetta. Pukuhuoneissa on wc:t sekä peseytymistilat. Tennishalli sopii myös erilaisten pienpallopelien pelaamiseen ja mahdollisesti myös jumppien pitoon, sillä se on iso ja avara tila. Tenniskentälle johtaa kapea käytävä, jonka varrella ovat pukuhuoneet. Liikuntaesteisille liikkuminen tennishalliin saattaa olla vaikeaa kynnysten ja kapeiden oviaukkojen vuoksi. Tennishallin pihaan mahtuu n. 10 autoa. Vieressä olevan pururadan edessä on myös lisää parkkitilaa. Liikuntatilakohtaiset kartoitukset löytyvät liitteestä 1.

22 Liikuntatilat Koulujen yhteydessä olevia liikuntatiloja Nurmon kunnassa on viisi (5). Myös yhdessä päiväkodissa on iso liikuntatila, jota käyttää myös urheiluseurat ym. Liikuntatilat ovat hyvin erilaisia ja erilaisin varustein. Vanhin liikuntatila on rakennettu 1920-luvulla ja uusimmat tilat ovat 2000-luvulla rakennettuja. Liikuntatilat: Tanelinrannan koulu Hyllykallion koulu Kirkonkylän koulu Yläaste/Lukio Kouran koulu Tanelinrannan Päiväkoti Lähes kaikissa liikuntatiloissa käyttäjiä on päivittäin. Päivisin liikuntasalit ovat koulujen omassa käytössä ja iltaisin liikuntasaleja käyttää urheiluseurat sekä yhdistykset. Vanhimmissa kouluissa liikuntaesteisten on vaikea liikkua portaiden sekä kynnysten takia. Uusimmissa tiloissa liikuntarajoitteiset ovat otettu hyvin huomioon, mutta pieniä puutteitakin löytyy. Suurin ongelma lienee mm. kapeat ovenkarmit sekä korkeat kynnykset. Liikuntatilakohtaiset kartoitukset löytyvät liitteenä 1.

23 Ulkoliikuntapaikat Erilaisia ulkoliikuntapaikkoja Nurmon kunnan alueelta löytyy paljon. Nurmon Ulkoliikuntapaikat: Ylijoki Koura Lankari - Viitalassa Knuuttila Ruuhikoski Isosalo Hyllykallio Tanelinranta Koliini Keskusta Haalin kenttä Kiikku Mäenkylä Manunkylä Isovuori Paukanevan virkistysalue Kuorasjärven leirikeskus Ulkoilumajoja Ulkoilualueilla on kesäisin mm. jalkapallo ja pesäpallokenttiä sekä yleisurheilun suorituspaikkoja ja eripituisia kuntoratoja. Talvisin kentillä on luistelualueita sekä jääkiekkokaukaloita. Talvisin kuntoradat toimivat pääsääntöisesti hiihtoreitteinä. Veneilyä ja melontaa voi harrastaa Nurmonjoella sekä Hirvijärvellä. Alapään kylätalon rannassa on laituri ja grillauspaikka joella liikkujille sekä kyläläisille. Kalastusta voi Nurmossa harrastaa Hirvijärven/Varpulan altaalla. Metsästystä voi harrastaa Nurmossa useissa eri metsästysseuroissa. Nurmosta löytyy kansainvälisestikin tasokas golfkenttä Ruuhikoski. Ruuhikoski on 18-reikäinen kenttä ja sen on suunnitellut Robert Trent Jones Jr. Tarkempi kuvaus ulkoliikuntapaikoista löytyy liitteenä 3.