Telakat elävät tilauksista Opiskelua tiimiyrittäjänä. Järjestötyö houkuttelee opiskelijoita

Transkriptio

1 5/2013 Telakat elävät tilauksista Opiskelua tiimiyrittäjänä Järjestötyö houkuttelee opiskelijoita

2 numero 5/2013 Kansi: Mari Männistö Telakka elää uusista tilauksista...10 Opiskelua osuuskuntayrityksessä...14 Länsimetron työmaalla Espoossa...18 Pilkkitapahtuma houkuttelee järjestötyöhön...22 Matikkaa aina tarvitaan...24 Työharjoittelu ulkomailla avartaa näkemyksiä D-tulostus tulossa vauhdilla...28 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutunut Osa-aikaisellakin on oikeuksia...32 Nuorjäsentoiminta käynnistyy Eläkkeelle lähdetään yhä myöhemmin...38 Kesätapahtumissa asiaa ja viihdettä Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...20 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Ajankohtaista asiakaspalvelusta...42 Markku Uusitalo on tuotantojohtajana STX Finlandin Rauman telakalla. 2

3 Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Parempi hyvällä kuin pahalla Jokainen urheilua vähänkin tosissaan harrastanut tietää, mikä on kunnon kannustuksen merkitys. Jääkiekossa hyvä kotiyleisö rinnastetaan kuudenteen kenttäpelaajaan, juoksuradalla tai kilpaladulla urheilijat ovat kertoneet villisti melskaavan yleisön antaneen väsymyksen hetkellä lihaksiin lisää voimaa ja niin edelleen. Luonnollisesti yleisön välinpitämätön asennoituminen, vihellyskonsertti tai vaikka valmennusjohdon haukut harvoin parantavat urheilijan sen hetkistä tai tulevaa suoritusta. Samat lainalaisuudet pätevät muuhun elämään. Ihmisiä on syytä kannustaa, ei potkia, eteenpäin. Samoin kuin urheilussa myös arkielämässä kannustava asenne on erityisen tärkeää kokemattomille ja nuorille urheilijoille sekä heille, joilla on ollut urallaan vastoinkäymisiä loukkaantumisten tai muun syyn takia. Todella kovat kaverit pärjäävät vähemmälläkin kehumisella ja paijaamisella. Kesän aikana on taas kerran toistuvasti esitetty, että yhteiskunnan kahta ryhmää, nuoria ja työttömiä, on syytä ajaa eteenpäin pikemminkin kepillä kuin porkkanalla. Vaatimukset sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta ja sitomisesta koulutuksen suorittamiseen ovat esimerkkejä siitä, miten yli työtä vailla olevasta työnhakijasta ja elämänsä ensimmäisiä tärkeitä valintoja tekevistä nuorista yritetään leipoa yhtä ja samaa harmaata massaa riippumatta siitä, miten he ovat joutuneet työttömiksi tai jääneet ilman opiskelupaikkaa. Työttömyys on harvoin ihmisen tietoinen valinta ja sen taustalla on eri syitä. Työttömien joukossa on erittäin paljon ammattitaitoista, korkeasti koulutettua väkeä. Tiedossa myös on, että tänäkin kesänä tuhannet tosissaan opiskelemaan halunneet ja opiskelupaikan eteen töitä tehneet nuoret ovat pettyneinä joutuneet toteamaan, että omaan toiveammattiin valmistuminen ja työuran aloittaminen lykkääntyy eteenpäin. Työstä ja opiskelusta saa eniten irti silloin, kun se on mielekästä ja kannustavaa. Ei Suomi selviä tulevista haasteista sillä, että ajamme päteviä ja osaavia työntekijöitä tekemään mitä tahansa tai koulutamme nuoria ammatteihin, jotka ei heitä motivoi. Valitettavasti se tuntuu olevan joidenkin yhteiskunnallisten keskustelijoiden lääke talouden ongelmiin. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Piirros: Markku Haapaniemi Suomalaisia Erasmus-opiskelijoita on jo miltei Yli kolme miljoonaa opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa vuodesta 1987 lähtien. Viime lukuvuonna Erasmus-opiskelijaa suoritti osan korkeakouluopinnoistaan tai työharjoittelunsa ulkomailla. Ohjelman kolme suosituinta kohdemaata ovat Espanja, Ranska ja Saksa. Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn tilastoista ilmenee, että vuosina yhteensä suomalaista opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa opiskeluun ulkomailla. Suomalaisten Erasmus-opiskelijoiden suosikkimaa on vuosia ollut Saksa. Seuraavaksi suosituimmat kohdemaat ovat Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Alankomaat. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma sekä nuoriso- ja urheiluohjelmat yhdistyvät ensi vuoden alussa. Uusi Erasmus+ -ohjelma tavoittelee neljää miljoonaa nuorta seuraavien seitsemän vuoden aikana. Euroopan tasolla ohjelmasta vastaavan EU-komissaari Androulla Vassillioun mukaan Erasmus on nykyisten talousvaikeuksien ja korkean nuorisotyöttömyyden aikana tärkeämpi kuin koskaan. 19,4 % Vastavalmistuneiden insinöörien asema organisaatiossa Lähde: Vuonna 2012 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus Yrityssaneerauksien määrä kasvoi alkuvuoden aikana 19,4 prosenttia edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 2013 pantiin vireille 295 yrityssaneerausta, mikä on 48 yrityssaneerausta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 109, mikä on 719 henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten vireille pannut yrityssaneeraukset lisääntyivät kuljetuksen ja varastoinnin aloilla % Esimies-/johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilötehtävät Työntekijätehtävät Yrittäjä/ammatinharjoittaja 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Suomella haasteita palkkatasa-arvon toteuttamisessa Suomella on suuria haasteita toteuttaa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa asettama tavoite kaventaa naisten ja miesten palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä Samapalkka-seminaarissa kesällä puhunut EU-komission tasa-arvo-osaston johtaja Aurel Ciobanu-Dordea esitti haastavia lukuja. EU:n tasa-arvopaperin mukaan Suomessa ero on suurempi kuin muissa EU-maissa, missä on päästy 16,2 prosenttiin palkkaeroissa, Ciobanu-Dordea selvitti. Tilanne Suomessa vaatiikin hänen mukaansa ponnisteluja, sillä meillä palkkaero oli viime vuonna 18,2 prosenttia. Samapalkkaisuutta voidaan parhaiten edistää palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasaarvosuunnitelmilla, kannustamalla sukupuolirooleja rikkoviin koulutus- ja uravalintoihin sekä tukemalla naisten urakehitystä. Aurel Ciobanu-Dordea puhui Samapalkka-seminaarissa. Lisää radiotaajuuksia Wi-Fi-verkoille Euroopan komission tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että Wi-Fi-internet -yhteyksien käyttö lisääntyy huimaa vauhtia. Suuntaus todennäköisesti jatkuu. Viime vuonna 71 prosenttia EU:n kaikesta langattomasta dataliikenteestä älypuhelimiin ja tabletteihin välitettiin Wi-Fin kautta. Selvityksessä suositetaan, että kaikkialla EU:ssa asetetaan lisätaajuuksia saaville tukemaan kasvavaa kysyntää. Ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat 2014 Mobiilin käytön kannalta olennaisten 3G- ja 4G-verkkojen ylläpitoon tarvittavien radiotaajuuksien käyttöluvat ovat nykyisin kalliita. Kuluttajat joutuvat maksamaan huomattavia hintoja 3G/4G/-verkkojen käytöstä esimerkiksi ulkomailla. Lisäksi verkot ovat jo nykyisellään ruuhkaisia monissa osissa Eurooppaa, koska niiden käyttöön ei ole osoitettu tarpeeksi taajuuksia. Valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat, joissa määritellään muun muassa kunkin ammattikorkeakoulun antamat tutkinnot. Uusien lupien myöntämisessä korostuvat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskevaa sääntelyä uudistetaan. Toimiluvissa määrätään siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Valtioneuvosto voi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimusja kehittämistoiminnan perusteella. Velka Kelalle veronpalautuksesta Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan asiakkaan veronpalautuksen ensi syksynä. Asiakas voi välttää veronpalautuksen ulosmittauksen, jos hän maksaa koko velkansa Kelalle elokuun loppuun mennessä. Kela on perinyt velkoja veronpalautuksista ulosottoteitse vuodesta Tämä koskee etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, esimerkiksi liikaa maksettua opintotukea, työttömyysturvaa tai asumistukea. Veronpalautusten perintä koskee myös elatusapuvelan perintää. Veronpalautukset voidaan ulosmitata myös niiltä asiakkailta, jotka ovat maksaneet velkaansa sovitun osamaksusuunnitelman mukaisesti. Etuuksien liikamaksujen perintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus. Vuoden 2012 lopussa Kelalla oli takaisinperittävänä liikaa maksettuja etuuksia noin 119 miljoonaa euroa. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Osaamisesta on syytä pitää kiinni Uusi Insinööriliitto kiinnitti kevään Nokian henkilöstövähennysten yhteydessä huomiota problematiikkaan, joka liittyy erityisasiantuntijan statuksella Suomeen saapuviin työntekijöihin. Suomeen näyttää rantautuneen ilmiö, jossa esimerkiksi Intiasta tulee Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla henkilö, jonka tarkoitus on omaksua suomalaista osaamista ja viime kädessä siirtää ennen Suomessa tehty työ maan rajojen ulkopuolelle. Tämä on mahdollista meidän nykyisen järjestelmän sisältämän porsaanreiän johdosta. Nykyisen säännöksen mukaan Suomeen voi tulla työskentelemään eritysasiantuntijan oleskeluluvalla, jonka kriteerit eivät välttämättä vastaa erityisasiantuntijan mukaisia vaatimuksia. Kriteereihin kuuluvat muun muassa korkeakoulututkinto ja noin euron palkka. Näistäkin voidaan tarpeen mukaan joustaa. Erityisasiantuntijastatuksella näyttää olevan helppo tulla työskentelemään maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi Suomeen ilman, että on suomalaisen työnantajan palveluksessa. Jos tämä tilanne johtaa yritysten vakituisten työntekijöiden irtisanomiseen, Uuden Insinööriliiton on mahdotonta hyväksyä menettelyä. Näkemyksemme mukaan myös erityisasiantuntijoiden lupa menettelyssä pitää olla työvoimapoliittista tarveharkintaa. Lupia ei ole syytä myöntää ihan näin heppoisin perustein aloille, joilla Suomessa irtisanotaan työntekijöitä. Lupia ei varsinkaan saa myöntää yrityksiin, joissa samanaikaisesti irtisanotaan tai lomautetaan vanhoja työntekijöitä. Toisaalta meidän yritystemme pitäisi investoida tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen, eikä vauhdittaa lyhytnäköistä irtisanomispolitiikkaa. Lainsäädäntömme on tuettava täällä syntyneen osaamisen ja työn säilymistä, ei ainakaan helpotettava sen siirtymistä muualle antamalla suuryritysten kikkailla esimerkiksi oleskeluluvilla. Painotan, että tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Emme voi eristäytyä tai laittaa rajoja kiinni, Suomen on oltava avoin maailman eri kolkista tulevista työntekijöille, mutta reiluin pelisäännöin. Sitä voisi kutsua siksi kuuluisaksi talvisodan hengeksi. Ammatilliseen kuntoutukseen ajoissa Julkisella sektorilla yli 80 prosenttia palasi töihin ajoissa aloitetun ammatillisen kuntoutuksen turvin. Mitä aikaisemmin työkyvyttömyyden uhkaama työntekijä hakeutuu ammatilliseen kuntoutukseen, sitä varmemmin hän palaa työelämään. Kun julkisen sektorin työntekijät aloittivat ammatillisen kuntoutuksen vasta siinä vaiheessa, kun he saivat määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, vain noin 60 prosenttia palasi työelämään. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää työntekijän työkykyä silloin, kun sairaus heikentää työssä jaksamista tai aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä. Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat viime vuosina pysyneet hyvinä, mutta haasteena ovat edelleen pitkään työelämästä poissaolleet työntekijät. Keva hoitaa koko julkisen sektorin ammatillista kuntoutusta. Asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti noin 10 prosentin vuosivauhtia. Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla Kesä- ja kausityöntekijöiden sekä vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tiedot käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Suurimpana haasteena pidettiin perehdyttämistä. Vastaajat kokivat, ettei perehdytykseen ole riittävästi aikaa ja että perehdytys sitoo liikaa vakituista henkilökuntaa. Ongelmia saattavat aiheuttaa myös kesätyöntekijöiden puutteelliset taidot ja sitoutumattomuus. Työturvallisuusasioiden nopea oppiminen on haasteellista kesätyöntekijöille. Vieraskielisen työvoiman arvioitiin parantavan palvelua ja koko työyhteisön kielitaitoa. Suurimpina vieraskielisen työvoiman käyttöön liittyvinä haasteina pidettiin väärinymmärryksiä ja muita kommunikaatio-ongelmia. 6

7 PHT kokeilee uudenlaisia aktiivilomia Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT tarjoaa syksyllä sekä tuki- ja liikunta-elinoireisille että rakennusalalla työskenteleville suunnattuja hyvinvointijaksoja. TULE-teemaiset hyvinvointijaksot ovat sisällöltään tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsiville suunnattuja jaksoja. Niitä järjestetään kolme. Oma Remppa - hyvinvointijakso on rakennusalalla työskenteleville suunnattu jakso. Omavastuuhinta jaksolle on edullinen eli 10 euroa vuorokaudessa. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa täysihoidolla sekä ryhmille erityisesti suunnitellun ohjelman. Jaksolle osallistujat sitoutuvat antamaan palautetta jaksosta ja sen toteutuksesta hiukan normaalia asiakaspalautetta tarkemmin. Kuhunkin ryhmään valitaan 16 henkilöä. Hakuajat päättyvät syyskuuta. Lue lisää liiton nettisivuilta osoitteessa Kuva: Jiri Halttunen Palkoista eniten kysymyksiä Palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n Kesäduunari-infoon on tullut tänä kesänä satoja yhteydenottoja. Toukokuun alussa avautuneen palvelun kysyntä on ollut viime vuoden tasolla. Eniten kysymyksiä infoon on tullut palkoista. Kesän alussa nuoria kiinnosti palkan oikea määrä, kun taas heinäkuussa ongelmia ovat aiheuttaneet palkkasaatavat eli maksamatta jääneet palkan osat. Kesäduunarineuvoja Anna-Sofia Kivi kertoo, että monen nuoren peruspalkkaan sisällytetään sunnuntai-, ylityö- ja muut korvaukset. Näin ei tule toimia, vaan lisät on maksettava erikseen. Osa nuorista on myös sairastuttuaan jäänyt ilman sairausajan palkkaa, vaikka heillä olisi ollut siihen oikeus. Työnantaja on vain ilmoittanut, ettei aio maksaa, Kivi ihmettelee. Kiven mukaan nuoret eivät usein tunne työoikeudellista sääntelyä: ehdot muotoutuvat lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaan. Kesätyöpaikalla ei välttämättä ole kokeneita työkavereita, joilta neuvoa voisi kysyä. Matematiikka kuuluu insinöörin arkeen % Työpaikkatiedot ajan tasalle En käytä juuri lainkaan Käytän ja perustaidot riittävät hyvin Ammattitaitoni perustuu hyviin matematiikan taitoihin 16 Insinööriopintoihin kuuluu olennaisesti matematiikan opiskelu. Silloin luodaan pohja ammattitaitoon kuuluville taidoille. Useimmat käyttävät sitä joka päivä työssään. UIL kysyi heinäkuun uutiskirjeessä, minkä verran lukijat käyttävät matematiikkaa työssään. Yli puolet vastaajasta kokee, että perustaidot ovat riittäviä. Perustaitojen määrittely oli vastaajan oma näkemys. Se, mikä toiselle on vaativaa matematiikkaa, saattaa jollekin olla perustaitoja. Lähes kolmannes oli sitä mieltä, etteivät tarvitse töissä juuri lainkaan matematiikkaa. Syksyllä käynnistyvät työehtosopimusneuvottelut. Uusi Insinööriliitto kertoo neuvottelujen kulusta myös sähköpostitse lähetettävissä uutiskirjeissään. Eri aloilla työskenteleville lähetetään kohdennettuja viestejä. Osoitteet kerätään jäsenrekisteristä työpaikkatietojen perusteella. Varmista, että sekä sähköpostiosoitteesi että matkapuhelinnumerosi ovat ajan tasalla. Omat tiedot voi korjata osoitteessa Lomake on jäsensivuilla, joten tarvitset kirjautumiseen jäsennumerosi. Muutoksien päivittyminen kestää pari päivää. Voit ilmoittaa muutoksista myös sähköpostilla osoitteeseen asiakaspalvelu@uil.fi. Mainitse viestissä jäsennumero tai syntymäaika. 7

8 Ilmestyy 40 kertaa vuodessa TIETÄÄ SIITÄ ENSIMMÄISENÄ. Copyright: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy 3D-mallinnus: Cadvance Oy / Erkki Rousku Rakennuslehti on laaja-alaisin ja luetuin asiantuntijamedia, joka kertoo ensimmäisenä kaiken olennaisen rakennusja kiinteistöalasta sekä tavoittaa kaikki alan keskeisimmät päättäjät ja asiantuntijat. Tilaa: Kaikki mitä pitää tietää RAKENTAMINEN KIINTEISTÖT TALOTEKNIIKKA INFRA

9 puheenjohtajan palsta elokuu 2013 Pertti Porokari Työntekijöiden, työttömien ja nuorten syyllistämisen on loputtava Suomen talous on monitahoisessa tilassa. Toisaalta on olemassa yrityksiä, joilla ei mene aivan niin hyvin kuin edellisenä vuonna, mutta sitten on yrityksiä, joiden tulos on edellisvuotta parempi. Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja on suunnilleen yhtä paljon tai aavistuksen vähemmän kuin viime vuonna. Yt-neuvotteluiden perusteella aika näyttää lähes yhtä pahalta kuin 1990-luvun alun lama. Poikkeuksena on se, että silloin yritykset tekivät tappiota. Nyt yritykset tekevät pääsääntöisesti toinen toistaan huimempia voittotuloksia. Tuloksia lisäksi parannellaan entisestään väkeä vähentämällä. Lainsäädäntö on tältä osin siis puutteellinen luvun alun laman aikana henkilöstön palkat jäädytettiin moniksi vuosiksi ja joillain aloilla, kuten konsultti- ja suunnittelualalla sovittiin jopa palkkojen alentamisesta. Se näkyy osittain vieläkin alan heikommissa palkoissa verrattuna muuhun teollisuuteen. Samanaikaisesti yritysten johto nosti kaikessa hiljaisuudessa omat palkkansa ihan uudelle tasolle. Sellaisia korvauksia ei oltu Suomessa ennen maksettu. Toimitusjohtajien huikeat palkat vastasivat kymmenien, jopa satojen työntekijöiden palkkoja. Korkeiden peruspalkkojen lisäksi yritysten eliitille maksettiin huikeita bonuksia, jotka viimeistään tappoivat kaiken pitkäjänteisen yrittämisen yrityksen eteen. Johdossa tuli vauhtisokeus, jossa väärin laaditut kannustinjärjestelmät ohjasivat täysin operatiivista toimintaa. Joissain yrityksissä tämä huomattiin ajoissa ja kannustimista luovuttiin tai niitä korjattiin. Mutta moni suomalainen menestystarina on kuitenkin jo ehtinyt raunioitua. Suomen taloudessa on tällä hetkellä kaksi pääongelmaa. Toinen johtuu suhdanteista ja toinen on se noin kahdeksan miljardin alijäämä julkisessa taloudessa, mitä miljardin euron veroalennus yhteisöveroihin ei ainakaan helpota. Onneksi kuitenkin kilpailukykymme on huippuluokkaa ja parantunut harppauksin koko 2000-luvun ohittaen kaikki kilpailijamaat. Nyt pitää erityisesti huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, jotta emme menetä tätä kilpailukykyvalttiamme. Jatkuva työntekijöiden ja työttömien syyllistäminen ei auta yhtään tässä tilanteessa. Jos nykyiset tuotteet eivät mene kaupaksi, ei yritys työllistä yhtään enempää, vaikka saisi kuinka tukea valtiolta. Vain motivoitunut, turvallisessa työsuhteessa oleva henkilöstö pystyy kehittämään uusia menestystuotteita. 9

10 Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen Telakka elää uusista tilauks Suomessa toimivien STX:n kahden telakan tulevaisuus on kuluvan vuoden aikana ollut hämärän peitossa. Telakoilla tehdään hartiavoimin töitä uusien tilauksien saamiseksi, sillä suomalainen laivanrakennusteollisuus pysyy hengissä ja kehittyy vain uusien töiden avulla. 10

11 sta STX Finlandin Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo toivoo valtiolta uusia tilauksia kotimaassa toimivalle telakkateollisuudelle. 11

12 STX:n Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo myöntää, että vuosi ei ole ollut hänen pitkän uransa helpompia. Tilausten puute ja korealaisen omistajakonsernin talousvaikeudet ovat näkyneet konkreettisesti telakalla. Henkilökuntaa on sanoutunut irti suomalaisen telakkateollisuuden ympärillä olevan epävarmuuden takia, Uusitalo sanoo. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa. STX Finland ja Scandlines allekirjoittivat heinäkuun alussa aiesopimuksen kahden uuden lautan rakentamisesta. Mikäli lopullinen sopimus syntyy ja hankeen rahoitus sekä vakuudet järjestyvät, Rauman ja Turun telakoille on luvassa töitä vuoden 2015 puolelle saakka. Eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden on oltava kaiken aikaa hereillä tilausten saamiseksi. Hinnalla emme voi Kaukoidän kanssa kilpailla. Meidän on etsittävä vahvuutemme muualta, kuten uusista teknisistä innovaatioista, Uusitalo sanoo. Jotakin uutta, jotakin vanhaa Uusitalon mukaan suomalainen laivanrakennus on pitkään ollut erikoistunut matkustaja-autolauttojen ja risteilijöiden rakentamiseen. Hän arvioi, että vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivipäätös oli omiaan ajamaan varustamoja kuoreen seuraamaan, mitä polttoainepuolella tapahtuu. Kyttäysvaihe on kestänyt liian pitkään. Nyt Euroopalta tarvitaan vahva kanta vähärikkisen polttoaineen puolesta. Uskon, että tämä johtaa siihen, että myös kotimaiset varustamot uskaltavat tilata nesteytetyllä maakaasulla toimivia automatkustajalaivoja. Uusitalo uskoo LNG maakaasun olevan yksi suomalaistelakoiden valttikortti tulevaisuudessa. Elokuun alussa vesille laskettu ulkovartiolaiva oli ensimmäinen Raumalla rakennettu LNG alus. Projektijohtaminen, asioista sopiminen ja teknisten asioiden hoito ovat myös eurooppalaisten valtteja. Jos varustamo haluaa jotakin uutta, on sitten kyse tekniikasta tai vaikka sisustuksesta, varustamo haluaa olla läsnä jo suunnitteluvaiheessa, valmistusvaiheesta puhumattakaan. Näin tilaaja varmistaa, että saa mitä tilaa.täällä se onnistuu hyvin, hän sanoo. Markku Uusitalon mukaan telakoilla halutaan tehdä myös risteilijöitä. Uudet tilaukset parasta tukea Uusitalon mukaan suomalaistelakoilla ei haluta luopua automatkustajalaivojen ja risteilijöiden rakentamisesta. Hän uskoo, että uuden teknologian myötä suomalaiset telakat voivat osoittautua kustannustehokkaiksi myös pienempien alusten valmistuksessa. Valtion suoran tuen avittamiin laivatilauksiin tai valtion määräysvallassa olevaan telakkateollisuuteen Uusitalo ei usko. Hänen mielestään ne eivät ole tätä päivää. Sen sijaan valtion omat hankinnat ovat tervetulleita. On käyty keskustelua uuden aikakauden jäänmurtajasta. Valtio voisi toimia edelläkävijänä myös uutta teknologiaa hyödyntävien ympäristösuojelun ja tutkimusalusten tilaajana. Pitää muistaa, että kotimaisessa telakkateollisuudessa uudet innovaatiot syntyvät tilausten kautta. Tilaukset pitävät myös insinööriammattikunnan työssä niin Raumalla, Turussa kuin Porissakin, Uusitalo sanoo ja muistuttaa uusien innovaatioiden synnyttävän aina joitain uusia insinöörityöpaikkoja. Pienten erikoisalusten lisäksi Uusitalo luottaa suomalaiseen osaamiseen offsho- 12

13 Merja Salmi-Lindgren arvostaa suomalaisen telakkaväen tapaa tehdä töitä. re-toiminnassa. Arktisen osaamisen ja offshoren suhteen STX Finland Oy on tuntosarvet pystyssä muun muassa Venäjän ja Norjan suuntaan. Ylpeä kotimaisesta laivanrakennuksesta Jäänmurtajia, risteilijöitä sekä turisteille suunnattuja sukellusaluksia, muun muassa nämä ovat suomalaisia huipputuotteita. Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus näyttää hyvältä, sanoo Meriteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lindgren. Hänen mukaansa tehtävää toki riittää, jotta Suomi säilyttää asemansa johtavana laivanrakennusmaana. Tarvitaan jatkuvaa kehittämistä, kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä yhteistyötä esimerkiksi norjalaisten ja saksalaisten kanssa. Alkuvuodesta telakkateollisuudessa kohistiin, kun iso STX-kauppa menikin Suomen sijaan Ranskaan. Kauppa tyssäsi viime kädessä, kun Suomen valtio ei tukenut taloudellisesti telakkka. Menetys harmitti, mutta eteenpäin mennään siitä huolimatta, Salmi-Lindgren toteaa. Hänen mielestään valtiolta kaivataan tukea kriisitilanteissa ja rakennemuutoksissa, esimerkiksi vakuuksien takaamista. Valtiota toivotaan myös ostajaksi. Valtion alukset pitäisi rakentaa Suomessa, jolloin meriteollisuuden yritykset pystyisivät samalla kehittämään uutta teknologiaa. Salmi-Lindgren muistuttaa, että esimerkiksi jäänmurtajia kehitetään nimenomaan suomalaisen teknologian ja arktisen osaamisen kautta. Osaaminen korvien välissä Vaikka meriteollisuudessa tarvitaan kansainvälisiä verkostoja, Salmi-Lindgrenin mielestä on mietittävä tarkkaan, mitä kaikkea osaamista jaetaan muiden kanssa. Kaikkea osaamista ei pidä jakaa, muuten voi olla vaarana, että tietoa siirtyy liikaa. Suomalaista insinöörityötä arvostetaan kansainvälisesti. Salmi- Lindgren kertoo, että suomalaisinsinöörien ammattitaitoa pidetään monipuolisina. Aikataulussa pysyminen on Suomessa itsestäänselvyys. Lisäksi kunnioitusta saa suomalaisten rehellisyys; jos insinööri ei tiedä jotain asiaa, hän myöntää sen reilusti. Vaikka ala on suhdanneherkkä, vaihtuvuus on pientä. Telakkateollisuudessa on laajalti käytössä työaikapankkijärjestelmä, joka omalta osaltaan tasaa työtilanteita. Alan insinöörit ovat kysyttyjä myös muilla sektoreilla, ennen kaikkea projektiosaamisen kautta. Toisaalta insinöörit ovat turhan vaatimattomia. Salmi-Lindgren kannustaa nostamaan rohkeasti omaa brändiään. Viimeaikaisista aluksista toiminnanjohtaja nostaa Viking Gracen hienona esimerkkinä suomalaisesta osaamisesta. Se on kymmenien yhteistyökumppanien yhdessä tekemä, maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus. 13

14 Harri Leppänen (etualalla), Matti Miettinen, Joni Koski, Sampo Kivistö ja Kirill Pahnev opiskelevat tietotekniikkaa perustamassaan osuuskunnassa. Opettaja Päivi Ovaska (oik.) on tiimin sparraaja. Opiskelija tiimiyrittäjänä Tietotekniikkaa voi opiskella myös omassa yrityksessä. Jatkuvat asiakaskontaktit takaavat tehokkaan oppimisen ja kartuttavat ammattitaitoa jo opiskeluaikana. Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Metsälä Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat eli tiimiyrittäjät perustavat ensimmäisen opiskeluvuotensa lopulla osuuskuntamuotoisen yrityksen. He oppivat yhdessä lukemalla kirjoja, käymällä koulutuksissa ja myymällä asiakkaille osaamistaan. Myymme sellaista, mitä emme vielä osaa. Silloin on pakko olla rohkea ja oppia nopeasti, sanoo Kirill Pahnev. Hän on tiiminvetäjä osuuskunta Ideatechissä, jossa viisi nuorta miestä opiskelee 14 kolmatta vuotta tietotekniikkaa Saimaan ammattikorkeakoulussa. Tietotekniikan koulutusohjelma pantiin siellä remonttiin vuonna Uusimuotoisessa oppimisympäristössä osuuskunnan perustaminen kuuluu opintosuunnitelmaan. Lähdimme kehittämään työelämää muistuttavaa ja yrittäjyyttä edistävää oppimisympäristöä tietotekniikan opiskelijoille, tietotekniikan koulutusohjelman koulutuspäällikkö Päivi Ovaska kertoo. Ensimmäisenä opiskeluvuotena kaikki opiskelijat oppivat tietotekniikan perusasioita luentojen ja harjoitusten avulla. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat valitsevat sitten oman oppimispolkunsa, joko ICT yrittäjyyden, kansainvälisen tiimioppimisen ja projektioppimisen polut. Tiimiyrittäjyys on kollektiivisen yrittäjyyden muoto, jossa yrityksen muodostaa useammasta henkilöstä koostuva tiimi. He ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja ovat yhdessä vastuussa suorituksistaan. Kaksi kertaa viikossa ja neljä tuntia ker-

15 Oma toimisto ja fläppitaulu ovat osuuskunta Ideatechin tärkeimmät työkalut. rallaan tarkastellaan saavutettuja tuloksia. Tiimivalmentajan tehtävä on tukea ja kyseenalaistaa tiimiä sen toiminnassa, Ovaska kertoo. Tulokset puhuvat jo puolestaan. Opiskelijoiden motivaatio on noussut ja keskeyttämisaste on pudonnut alle puoleen vuoden 2008 tasosta. Ovaskan mukaan ICT-alan ammattilaiset eivät enää voi perustaa osaamistaan pelkästään korkeakoulussa opitulle. Heidän täytyy oppia koko ajan uutta pysyäkseen alan kärjessä. Kolme vuotta vanha tieto alkaa olla jo liian vanhaa. Koulutuksen haasteena onkin, kuinka opettaa oppimaan pelkän tekniikoiden opettamisen sijaan. Kasvuyrityksissä tulevaisuus Suomalainen ICT ala tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä. Pienissä kasvuryityksissä on suomalaisen alan tulevaisuus, kuten peliteollisuus on viime vuosina osoittanut, Ovaska tietää. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisiin tiloihin Lappeenrannassa on raivattu tilaa pelialan yrityshautomolle. Osuuskunnilla on siellä omat toimistonsa, joissa opiskelijat hoitavat asiakaskontaktejaan. Toimistotyöskentely ja fläppitauluilla näkyvät suunnitelmat kuvaavat parhaiten toimintaamme. Siihen liittyvät vahvasti myös kokoukset, joissa suunnittelemme, pohdimme ja päätämme asioista, opiskelijat selittävät. Tiimi valitsee keskuudestaan johtoryhmän, johon kuuluu tiiminvetäjä, talouspäällikkö, asiakaspäällikkö ja markkinointipäällikkö. Tuotteistaminen, innovointi, brändin rakentaminen ja verkostoituminen kuuluvat opiskelun ohella osuuskunnan tehtäviin. Asiakkaat tyytyväisiä Ideatechin opiskelijayrittäjät ovat saaneet enemmän asiakkaita kuin ovat ehtineet ottaa vastaan. Palaute on ollut pelkästään myönteisen yllättynyttä. Yritysten tietotekniikkaongelmat saavat heiltä nopeasti kyytiä. Olemme näin muiden tietotekniikkayritysten kilpailijoita, opiskelijat painottavat. Asiakaskäynnit ovat tiimiyrittäjien tärkein ja myös haastavin tehtävä. Niissä tarvitaan palvelu- ja neuvottelutaitoja sekä kaupallista osaamista. Kielitaito ei sekään ole pahitteeksi. Tällä hetkellä on toiminnassa neljä tiimiyritystä: kolme osuuskuntaa Icaros, Ideatech, Aedo Group ja yksi osakeyhtiö Goodkind. Ensimmäiset tiimiyrittäjät valmistuvat tänä vuonna. Onkin mielenkiintoista nähdä, jatkavatko he yrittäjinä vai työllistyvätkö he johonkin yritykseen. 15

16 Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Osuuskunta on vaihtoehto osakeyhtiölle Osuuskunnan ja osakeyhtiön voi karkeasti yritysmuotoina erotella toisistaan siten, että osuuskunta liittyy osallisuuteen, osakeyhtiö omistamiseen. Toki toiminnat menevät päällekkäin. Kun uuden yrityksen liikeideaa ja toimintaa pohditaan, yksi ratkaistava asia on yritysmuoto. Insinööri Marjatta Haltun mielestä osakeyhtiö on hyvä työkalu, jos bisnes vaatii esimerkiksi merkittävästi tuotekehitystä, pääomapanostusta ja ulkopuolisia rahoittajia. Omistusjärjestelyt on oltava selkeät, kun on menossa laajasti kansainväliseen toimintaan mukaan. Jos tavoitteena ovat isot tuotot, joita ei voi jakaa työpanoksen mukaan, osakeyhtiö on osuuskuntaa parempi ratkaisu. Jos yritykseen laittaa enemmän omaa työtä eikä niinkään taloudellista pääomaa, osuuskunta on hyvä vaihtoehto. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä rahallisella panostuksella. Vastuut yrityksen omaisuudesta ja tuloksesta ovat samanlaisia; ne erotetaan omasta taloudenpidosta samalla lailla, Halttu sanoo. Hän perehtyi erilaisiin yritysmuotoihin ja liikeideoihin muutama vuosi sitten, kun oli yhtenä mukana perustamassa Oulun yritystakomoa. Takomo sai alkusykäyksen, kun joukko Nokian entisiä insinöörejä ja muita ylempiä toimihenkilöitä pohti ja kehitti vaihtoehtoja uudelle uralleen. Toimintaan liittyi sopivasti myös muiden alojen osaajia ja tuloksena on syntynyt nyt jo yli 70 uutta yritystä. Halttu oli mukana Oulun kaupungin ja sen kumppaneiden rahoittaman toimintamallin käynnistämisessä puolen vuoden ajan. Hänen projektinaan oli erityisesti markkinointi ja mukaan otettavien ihmisten rekrytointi. Etelästä vauhtia uralle Halttu valmistui tietotekniikan insinööriksi kolme vuosikymmentä sitten. Tällöin Pohjois-Pohjanmaalla ei ollut alan töitä ja lähes koko luokka suuntasi etelään töihin. Muutaman vuoden kestäneen pääkaupunkiseutukierroksen jälkeen paluumuuttajia houkutteli Oulussa toimintansa aloittaneet Nokian yksiköt. Haltun ura matkapuhelinyrityksessä oli häkellyttävän monipuolinen. Vauhdilla laajeneva yritys tarjosi mielenkiintoisia projekteja asiantuntija- ja esimiestehtävissä kotimaassa ja kansainväli sesti. Halttu työskenteli tukiorganisaa tiossa ja ohjelmistosuunnittelussa. Hän näki koko kaaren gsm:n alkutaipaleelta lähes Symbianin lähtöön. Viimeisinä vuosina tieto-taitoa siirrettiin Intiaan ja Kiinaan. Polttopalloa oli pelattu jo muutama kierros ja odotuksissa oli, milloin yt:t osuvat omalle kohdalle, Halttu kertoo. Tuli tunne, että Nokia on jo nähty; tilalle oli syntynyt yritysideoita. 22 vuotta kestänyt ura talossa päättyi tukipakettiin. Hyvinvointialalla työsarkaa Oman lähipiirin kautta Halttu oli tutustunut julkisen sektorin tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niissä oli paljon aukkopaikkoja eikä tilanne parane, kun väki ikääntyy edelleen. Veroeurot eivät lisäänny vanhusten hoidossa. Matemaatikko minussa sanoo, että tähän yhtälöön ihmisten on pakko laittaa yksityistä rahaa. Nokialla Halttu kehitti paljon prosesseja, työkaluja ja menetelmiä. Kokemuksista kumpusi ajatuksia omaan yritystoi- Osuuskuntalaki uudistuu ensi vuoden alusta Uusi osuuskuntalaki helpottaa muun muassa osuuskunnan perustamista ja hallintoa sekä edistää jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa. Sääntelyn selkeytyminen helpottaa erityisesti pienten osuuskuntien toimintaa. Osuuskunta on jatkossa käytännössä yhtä helppo perustaa kuin osakeyhtiö, sillä yksikin perustajajäsen riittää. Nykyisen lain mukaan osuuskunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Uusi laki tarjoaa uusia vaihtoehtoja toiminnan ja rahoituksen järjestämiseen. Työosuuskunnasta reitti työelämään Kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä eli jokaisen omistusosuus on alle 15 prosenttia, on mahdollista työskennellä niin, ettei menetä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Pieniäkin työkeikkoja voi ottaa vastaan joustavasti. Silloin kun ei ole työtä, saa työttömyyskorvausta. Työosuuskuntien määrä kasvaa vähitellen. Tällä hetkellä niitä on Suomessa noin

17 Marjatta Halttu kuvailee projektityöskentelyä jazzpumpuksi; pitää osata soittaa monenlaisissa kokoonpanoissa. mintaan, kuten hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyssektorin organisoimiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Pari vuotta meni liikeideoiden kehittämisessä ja viime vuonna oli aika perustaa yrityksiä. Halttu on yksi neljästä Osuuskunta Lumi Arancion jäsenestä. Osuuskunnan säännöissä on listattu laajasti, mitä se voi tehdä. Osuuskunta on tehnyt pääosin töitä markkinointiosakeyhtiö Fluenten- Kumppanit Oy:n kautta, osana laajoja hoiva-alan projekteja. Fluenten omistaa neljä yritystä, joista yksi on Osk Lumi Arancio. Ympäri maata toimivan osakeyhtiön osakkaat ovat Oulusta, Joensuusta ja Tampereelta. Osuuskunta tekee hankkeita muillekin kuin hoiva-alalle, teknisiä konsultointiprojekteja ja yrityskehitystyöpajoja. Lisäksi Halttu omistaa puolet osakeyhtiö Oikeat Palvelut Fi Oy:stä. Se on vielä investointi- ja tuotekehitysvaiheessa. Leipä pieninä palasina maailmalla Olen aina jakanut aikani moneen asiaan. Se on luontainen tapani, jolle on ollut kysyntää, Halttu perustelee yritysrypästä. Hänen mielestä töitä tehdään nykyisin entistä enemmän eri verkostoissa. Projekteihin on koottava verkostoista sopiva osaaminen nopeillakin aikatauluilla. Halttu kuvailee insinöörin projektielämää samanlaiseksi kuin isoissa yrityksissä, mutta nyt toimitaan avoimilla markkinoilla. Hän kannustaa perustamaan työosuuskuntia, jotka voivat lähteä matalalla kynnyksellä monenlaisiin hankkeisiin mukaan. Lisäksi tarvitaan henkilöitä, jotka pystyvät kasaamaan projekteja ja myymään niitä. Heidän tehtävänsä on hakea töitä Ouluun muualta Suomesta ja maailmalta. Verkostoista voi kasvaa isompiakin yrityksiä, mutta tässä epävarmassa ajassa on mietittävä, mille on kysyntää. Marjatta Halttu kaipaa Ouluun myös uusia kasvuyrityksiä, jotka lisäävät työpaikkojen määrää. 17

18 18 Jyri Liukko oli kesätöissä YIT:n länsimetrotyömaalla.

19 Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Brandt Kesätöissä metrotyömaalla Sisällä kalliotunnelissa on sopivan viileää, vaikka ulkona hehkuisi helle tai sataisi rakeita. Juuri siksi Jyri Liukko viihtyy kesätyöpaikallaan YIT:n Länsimetron työmaalla Espoossa. Ja mikä on viihtyessä, kun tuntee alan omakseen. Työnantajakin tuntuu luottavan 25-vuotiaaseen nuoreen mieheen, sillä heinäkuusta lähtien hän jo lomitti työmaainsinöörejä. Opiskelut Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmassa ovat antaneet Liukolle varmuutta ja tuntumaa alaan. Opinnäytetyö on tekeillä ja siihen kertyy materiaalia työn ohessa. Mies on innostunut louhinnasta. Tampereella aloitetut rakennustekniikan opinnot saivat Lappeenrantaan muuton myötä antaa sijaa kalliotekniikkaan erikoistumiselle muutama vuosi sitten. Pimeässä tunnelissa ei pelota, kun tekniikkaan voi luottaa. Kesätyöpaikkaan Liukon houkutteli YIT:n rakennuspäällikkö, joka on entinen järjestöaktiivi samoilta seuduilta Lappeenrannasta. Kolmen viikon keväinen tuuraus pidentyi ensin viikolla, sitten parilla lisää. Lopulta parin kuukauden sijaisuus nidottiin yhteen aiemmin sovitun kesäharjoittelun ja opinnäytetyön kanssa, johtaen lopulta yli puolen vuoden sopimukseen. Parin vuoden aikana Liukko on työskennellyt Länsimetron työmailla lähes 16 kuukautta. Asemahalli vastuulla Liukon vastuulla YIT Rakennus Oy:n metrotyömaalla oli kesän aikana Niittykummun asemahallin itselleluovutus ja vahvistustöiden loppuunsaattaminen, mihin kuului hallin pulttausta, jälki-injektointia, ruiskubetonisalaojitusta sekä ruiskubetonikerrosten työstämistä. Kalliopinta viimeistellään lopulliseen tilaansa ruiskubetonoimalla 30 millimetriä kerrallaan, aina suunniteltuun millimetrin kokonaispaksuuteen saakka. Näin varmistetaan, että kivi pysyy varmasti paikoillaan ja tulevilla matkustajilla on turvallista, Liukko selvittää. Vesivaurioiden ehkäisemiseksi ruiskubetonointi salaojitetaan ja salaojien päät vedetään tunnelin pohjalle tulevan metrisen sepelikerroksen alapuolelle saakka, josta ne johdetaan kootusti kaivoihin ja lopullisesti pois rakenteista. Tunnelirakenteelle asetettu käyttöikä on vähintään sata vuotta, joten laadun pitää olla kohdallaan, hän täsmentää. Myös ympäristönäkökulmat on huomioitu tiukasti työmaalla esimerkiksi ylimääräistä porasoijaa tai voitelu- ja polttoaineita ei saa joutua viemäreihin. Niittykummun metrotyömaaurakkaan kuuluu 2,6 kilometriä ratatunnelia. Ennen juhannusta siitä oli louhittu yli metriä. Lisäksi urakkaan kuuluu yli 400 metriä huoltotunnelia sekä aseman, ajotunnelin ja ratatunnelien kuilut. Niittykummun asema pyritään saamaan valmiiksi sille asetetun aikataulun mukaisesti. Metro jatkaa länteen Kustannusarvioltaan yli 700 miljoonaa euroa maksavasta Länsimetrosta Espoon kaupunki maksaa 72 prosenttia ja Helsinki 28 prosenttia. Valtio on sitoutunut osallistumaan kaupunkien rakennuskustannuksiin 30 prosentin osuudella. Valmistuttuaan tavoitteiden mukaan loppuvuodesta 2015 Länsimetro kuljettaa yli matkustajaa päivässä. Bussiliikenne Etelä-Espoosta Länsiväylää pitkin Helsingin keskustaan loppuu ja liityntäbussit kuljettavat matkustajat metroasemille. Metron uskotaan leikkaavan yksityisautoilun kasvun Etelä-Espoossa. Tämä on Euroopan suurimpia infrahankkeita tällä hetkellä, Liukko tietää. Hänen mielestään metrolla kulkeminen on halpaa ja vaivatonta. Espoosta Itä- Kesätöiden jälkeen alkavat opiskelut ja järjestötyö. Helsinkiin pääsee jatkossa vajaassa puolessa tunnissa nykyisen ruuhkissa istumisen sijaan. Lisäksi metron rakentamisella on iso työllistävä vaikutus. Työnäkymät alalla ovat hyvät ja töitä infrapuolella riittää rakkaudesta kiveen vaikka loppuun saakka, Liukko vakuuttaa naurahtaen. Hän on tyytyväinen valitsemaansa opiskelulinjaan. Järjestöaktiivin työ jatkuu Jyri Liukko toimi viime vuonna Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIO:n puheenjohtajana ja kulttuurivastaavana. Nyt hän on sen haalari- ja vuosijuhlavastaava. Insinööriopiskelijaliitto IOL:n koulutuspoliittisena vastaavana hän hoitaa tällä kaudella Tampereen, Turun, Kotkan ja Kemin paikallisyhdistykset. Järjestötyön myötä, omien sanojensa mukaan, hiljaisesta kuuntelijasta on tullut sujuvasanainen puhuja ja vakuuttaja. Liukko tunnustaa muuttuneensa suorastaan karjalaisen puheliaaksi. Syksyllä taas kouluun ja järjestöhommiin, nuori mies vakuuttaa. 19

20 Miika Sahamies asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, Akava Parasta ennen 80-lukua? Jokainen valistunut kuluttaja osaa välttää tuotteita, joiden parasta ennen -päivämäärä on käsillä. Vanhentuneet ominaisuudet, pilaantuneet raaka-aineet tai muuten vain epätrendikäs ulkoasua ovat omiaan karkottamaan potentiaaliset kuluttajat. Ainoa keino saada vanhentuva tuote myydyksi on aletarra. Jatkuvassa alennusmyyntikorissa lojuva tavara ei kuitenkaan riitä herättämään arvostusta tuotteen brändiä kohtaan. Päinvastoin. Laadukkaatkin ominaisuudet näyttävät halvoilta, jos niitä ei tuoda houkuttelevasti esille. Markkinoinnissa uskottavuutta ei tuo tv-shopin setä, joka yleisön hurratessa kehuu silmät kirkkaina laihdutusvyön tai tahranpoistajan ominaisuuksia. Kuluttajan täytyy kokea käytännössä, hyödyttääkö myyntiartikkeli häntä vai ei. Vielä vaikeampaa on myydä tuotetta, joka ei puhuttele. Tähän moni meistä törmää ammattiyhdistysliikkeen kohdalla. Ei ole yhden käden sormilla laskettavissa, kuinka monta kertaa kuulee sanottavan, ettei ay-liikkeellä ole riittävästi ajantasaisia argumentteja puoltamaan ostopäätöstä. Tilanne ei kuitenkaan ole niin pessimistinen kuin kuulopuheet voivat antaa ymmärtää. Ammattiyhdistysliikkeelle on olemassa markkinarako, joka täytyy osata hyödyntää. Tässä avainasemassa ovat nuoret aikuiset. He tietävät omasta kokemuksesta, millaisia vaatimuksia työntekijöille asetetaan tai millaisia taitoja korkeakouluissa opetetaan. Miksei siis kysyttäisi kehittämistarpeita heiltä? Sen sijaan, että ammattiyhdistysliike passiivisesti seuraisi sivusta koko ajan muuttuvaa työelämää, sen pitää mennä rohkeasti vaikuttamaan muutoksen suuntaan tuorein näkökulmin. Vanhassa roikkumisen sijaan on etsittävä rohkeita, uusia ratkaisuja. On osattava puhutella nuorempia ikäluokkia, jotka luovivat työn, perheen ja vapaa-ajan sokkeloissa. Tässä kombinaatiossa arvot eivät välttämättä noudattele totuttua kaavaa; viikoittainen joogatunti voi olla tärkeämpi kuin nimellinen palkankorotus tai vanhempainvapaa hyvää aikaa huolehtia lapsen ohella omasta urakehityksestä. Ratkaisua vailla olevia kysymyksiä nuorten aikuisten näkökulmasta ovatkin muun muassa työaikalainsäädäntö ja joustavat työnteon muodot, määräaikaisten työsuhteiden kehittämistarpeet, vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukainen jakaminen sekä kaikenikäisten työhyvinvoinnin lisääminen. Jos ay-liikkeen tärkeimmät saavutukset on tehty aikana, jolloin nykyisistä nuorista kukaan ei välttämättä edes ole syntynyt, brändin päivittämistarve lienee päivänselvä. Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden ratkaisevat nuoret sukupolvet, jotka eivät tyydy kuivakkaan leipään, vaan haluavat rahalleen vastinetta. 20