Telakat elävät tilauksista Opiskelua tiimiyrittäjänä. Järjestötyö houkuttelee opiskelijoita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Telakat elävät tilauksista Opiskelua tiimiyrittäjänä. Järjestötyö houkuttelee opiskelijoita"

Transkriptio

1 5/2013 Telakat elävät tilauksista Opiskelua tiimiyrittäjänä Järjestötyö houkuttelee opiskelijoita

2 numero 5/2013 Kansi: Mari Männistö Telakka elää uusista tilauksista...10 Opiskelua osuuskuntayrityksessä...14 Länsimetron työmaalla Espoossa...18 Pilkkitapahtuma houkuttelee järjestötyöhön...22 Matikkaa aina tarvitaan...24 Työharjoittelu ulkomailla avartaa näkemyksiä D-tulostus tulossa vauhdilla...28 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutunut Osa-aikaisellakin on oikeuksia...32 Nuorjäsentoiminta käynnistyy Eläkkeelle lähdetään yhä myöhemmin...38 Kesätapahtumissa asiaa ja viihdettä Vakiot Pääkirjoitus...3 Bittikattaus...4 Puheenjohtajan palsta...9 Kolumni...20 Oikeus...32 Opiskelijat...34 Ajankohtaista asiakaspalvelusta...42 Markku Uusitalo on tuotantojohtajana STX Finlandin Rauman telakalla. 2

3 Jari Rauhamäki päätoimittaja Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Parempi hyvällä kuin pahalla Jokainen urheilua vähänkin tosissaan harrastanut tietää, mikä on kunnon kannustuksen merkitys. Jääkiekossa hyvä kotiyleisö rinnastetaan kuudenteen kenttäpelaajaan, juoksuradalla tai kilpaladulla urheilijat ovat kertoneet villisti melskaavan yleisön antaneen väsymyksen hetkellä lihaksiin lisää voimaa ja niin edelleen. Luonnollisesti yleisön välinpitämätön asennoituminen, vihellyskonsertti tai vaikka valmennusjohdon haukut harvoin parantavat urheilijan sen hetkistä tai tulevaa suoritusta. Samat lainalaisuudet pätevät muuhun elämään. Ihmisiä on syytä kannustaa, ei potkia, eteenpäin. Samoin kuin urheilussa myös arkielämässä kannustava asenne on erityisen tärkeää kokemattomille ja nuorille urheilijoille sekä heille, joilla on ollut urallaan vastoinkäymisiä loukkaantumisten tai muun syyn takia. Todella kovat kaverit pärjäävät vähemmälläkin kehumisella ja paijaamisella. Kesän aikana on taas kerran toistuvasti esitetty, että yhteiskunnan kahta ryhmää, nuoria ja työttömiä, on syytä ajaa eteenpäin pikemminkin kepillä kuin porkkanalla. Vaatimukset sosiaaliturvan vastikkeellisuudesta ja sitomisesta koulutuksen suorittamiseen ovat esimerkkejä siitä, miten yli työtä vailla olevasta työnhakijasta ja elämänsä ensimmäisiä tärkeitä valintoja tekevistä nuorista yritetään leipoa yhtä ja samaa harmaata massaa riippumatta siitä, miten he ovat joutuneet työttömiksi tai jääneet ilman opiskelupaikkaa. Työttömyys on harvoin ihmisen tietoinen valinta ja sen taustalla on eri syitä. Työttömien joukossa on erittäin paljon ammattitaitoista, korkeasti koulutettua väkeä. Tiedossa myös on, että tänäkin kesänä tuhannet tosissaan opiskelemaan halunneet ja opiskelupaikan eteen töitä tehneet nuoret ovat pettyneinä joutuneet toteamaan, että omaan toiveammattiin valmistuminen ja työuran aloittaminen lykkääntyy eteenpäin. Työstä ja opiskelusta saa eniten irti silloin, kun se on mielekästä ja kannustavaa. Ei Suomi selviä tulevista haasteista sillä, että ajamme päteviä ja osaavia työntekijöitä tekemään mitä tahansa tai koulutamme nuoria ammatteihin, jotka ei heitä motivoi. Valitettavasti se tuntuu olevan joidenkin yhteiskunnallisten keskustelijoiden lääke talouden ongelmiin. Osoite Ratavartijankatu 2, Helsinki Puhelinvaihde Päätoimittaja Jari Rauhamäki Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Verkkotiedottaja Minna Virolainen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti ja näköislehtiarkisto Ilmoitushinnat Aukeama 4-väri Sivu 4-väri /2 sivu 4-väri /4 sivu 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN-L ISSN (Painettu) ISSN X (Verkkojulkaisu) 3

4 Piirros: Markku Haapaniemi Suomalaisia Erasmus-opiskelijoita on jo miltei Yli kolme miljoonaa opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa vuodesta 1987 lähtien. Viime lukuvuonna Erasmus-opiskelijaa suoritti osan korkeakouluopinnoistaan tai työharjoittelunsa ulkomailla. Ohjelman kolme suosituinta kohdemaata ovat Espanja, Ranska ja Saksa. Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOn tilastoista ilmenee, että vuosina yhteensä suomalaista opiskelijaa on saanut Erasmus-apurahaa opiskeluun ulkomailla. Suomalaisten Erasmus-opiskelijoiden suosikkimaa on vuosia ollut Saksa. Seuraavaksi suosituimmat kohdemaat ovat Espanja, Iso-Britannia, Ranska ja Alankomaat. EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma sekä nuoriso- ja urheiluohjelmat yhdistyvät ensi vuoden alussa. Uusi Erasmus+ -ohjelma tavoittelee neljää miljoonaa nuorta seuraavien seitsemän vuoden aikana. Euroopan tasolla ohjelmasta vastaavan EU-komissaari Androulla Vassillioun mukaan Erasmus on nykyisten talousvaikeuksien ja korkean nuorisotyöttömyyden aikana tärkeämpi kuin koskaan. 19,4 % Vastavalmistuneiden insinöörien asema organisaatiossa Lähde: Vuonna 2012 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus Yrityssaneerauksien määrä kasvoi alkuvuoden aikana 19,4 prosenttia edellisvuodesta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-kesäkuussa 2013 pantiin vireille 295 yrityssaneerausta, mikä on 48 yrityssaneerausta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa yrityssaneeraukseen haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 3 109, mikä on 719 henkilöä enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten vireille pannut yrityssaneeraukset lisääntyivät kuljetuksen ja varastoinnin aloilla % Esimies-/johtotehtävät Asiantuntijatehtävät Toimihenkilötehtävät Työntekijätehtävät Yrittäjä/ammatinharjoittaja 4

5 Koonnut Kirsi Tamminen Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Suomella haasteita palkkatasa-arvon toteuttamisessa Suomella on suuria haasteita toteuttaa hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa asettama tavoite kaventaa naisten ja miesten palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä Samapalkka-seminaarissa kesällä puhunut EU-komission tasa-arvo-osaston johtaja Aurel Ciobanu-Dordea esitti haastavia lukuja. EU:n tasa-arvopaperin mukaan Suomessa ero on suurempi kuin muissa EU-maissa, missä on päästy 16,2 prosenttiin palkkaeroissa, Ciobanu-Dordea selvitti. Tilanne Suomessa vaatiikin hänen mukaansa ponnisteluja, sillä meillä palkkaero oli viime vuonna 18,2 prosenttia. Samapalkkaisuutta voidaan parhaiten edistää palkka- ja sopimuspolitiikalla, tasaarvosuunnitelmilla, kannustamalla sukupuolirooleja rikkoviin koulutus- ja uravalintoihin sekä tukemalla naisten urakehitystä. Aurel Ciobanu-Dordea puhui Samapalkka-seminaarissa. Lisää radiotaajuuksia Wi-Fi-verkoille Euroopan komission tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi, että Wi-Fi-internet -yhteyksien käyttö lisääntyy huimaa vauhtia. Suuntaus todennäköisesti jatkuu. Viime vuonna 71 prosenttia EU:n kaikesta langattomasta dataliikenteestä älypuhelimiin ja tabletteihin välitettiin Wi-Fin kautta. Selvityksessä suositetaan, että kaikkialla EU:ssa asetetaan lisätaajuuksia saaville tukemaan kasvavaa kysyntää. Ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat 2014 Mobiilin käytön kannalta olennaisten 3G- ja 4G-verkkojen ylläpitoon tarvittavien radiotaajuuksien käyttöluvat ovat nykyisin kalliita. Kuluttajat joutuvat maksamaan huomattavia hintoja 3G/4G/-verkkojen käytöstä esimerkiksi ulkomailla. Lisäksi verkot ovat jo nykyisellään ruuhkaisia monissa osissa Eurooppaa, koska niiden käyttöön ei ole osoitettu tarpeeksi taajuuksia. Valtioneuvosto myöntää ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat, joissa määritellään muun muassa kunkin ammattikorkeakoulun antamat tutkinnot. Uusien lupien myöntämisessä korostuvat koulutustarpeen lisäksi toiminnan laatuun, vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen liittyvät näkökohdat. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävää koskevaa sääntelyä uudistetaan. Toimiluvissa määrätään siitä, mitä tutkintoja ja tutkintonimikkeitä kukin ammattikorkeakoulu antaa. Valtioneuvosto voi toimiluvassa lisäksi myöntää oikeuden järjestää ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjille myönnettävän perusrahoituksen määräytymisperusteet uudistetaan. Korkeakoulukohtainen rahoitus määräytyy jatkossa pääasiassa suoritettujen tutkintojen ja opintoprosessien laadun, tehokkuuden, työllistymisen sekä tutkimusja kehittämistoiminnan perusteella. Velka Kelalle veronpalautuksesta Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan asiakkaan veronpalautuksen ensi syksynä. Asiakas voi välttää veronpalautuksen ulosmittauksen, jos hän maksaa koko velkansa Kelalle elokuun loppuun mennessä. Kela on perinyt velkoja veronpalautuksista ulosottoteitse vuodesta Tämä koskee etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, esimerkiksi liikaa maksettua opintotukea, työttömyysturvaa tai asumistukea. Veronpalautusten perintä koskee myös elatusapuvelan perintää. Veronpalautukset voidaan ulosmitata myös niiltä asiakkailta, jotka ovat maksaneet velkaansa sovitun osamaksusuunnitelman mukaisesti. Etuuksien liikamaksujen perintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus. Vuoden 2012 lopussa Kelalla oli takaisinperittävänä liikaa maksettuja etuuksia noin 119 miljoonaa euroa. 5

6 neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja Osaamisesta on syytä pitää kiinni Uusi Insinööriliitto kiinnitti kevään Nokian henkilöstövähennysten yhteydessä huomiota problematiikkaan, joka liittyy erityisasiantuntijan statuksella Suomeen saapuviin työntekijöihin. Suomeen näyttää rantautuneen ilmiö, jossa esimerkiksi Intiasta tulee Suomeen erityisasiantuntijan oleskeluluvalla henkilö, jonka tarkoitus on omaksua suomalaista osaamista ja viime kädessä siirtää ennen Suomessa tehty työ maan rajojen ulkopuolelle. Tämä on mahdollista meidän nykyisen järjestelmän sisältämän porsaanreiän johdosta. Nykyisen säännöksen mukaan Suomeen voi tulla työskentelemään eritysasiantuntijan oleskeluluvalla, jonka kriteerit eivät välttämättä vastaa erityisasiantuntijan mukaisia vaatimuksia. Kriteereihin kuuluvat muun muassa korkeakoulututkinto ja noin euron palkka. Näistäkin voidaan tarpeen mukaan joustaa. Erityisasiantuntijastatuksella näyttää olevan helppo tulla työskentelemään maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi Suomeen ilman, että on suomalaisen työnantajan palveluksessa. Jos tämä tilanne johtaa yritysten vakituisten työntekijöiden irtisanomiseen, Uuden Insinööriliiton on mahdotonta hyväksyä menettelyä. Näkemyksemme mukaan myös erityisasiantuntijoiden lupa menettelyssä pitää olla työvoimapoliittista tarveharkintaa. Lupia ei ole syytä myöntää ihan näin heppoisin perustein aloille, joilla Suomessa irtisanotaan työntekijöitä. Lupia ei varsinkaan saa myöntää yrityksiin, joissa samanaikaisesti irtisanotaan tai lomautetaan vanhoja työntekijöitä. Toisaalta meidän yritystemme pitäisi investoida tuotekehitykseen ja henkilöstön osaamiseen, eikä vauhdittaa lyhytnäköistä irtisanomispolitiikkaa. Lainsäädäntömme on tuettava täällä syntyneen osaamisen ja työn säilymistä, ei ainakaan helpotettava sen siirtymistä muualle antamalla suuryritysten kikkailla esimerkiksi oleskeluluvilla. Painotan, että tarvitsemme kansainvälistä yhteistyötä. Emme voi eristäytyä tai laittaa rajoja kiinni, Suomen on oltava avoin maailman eri kolkista tulevista työntekijöille, mutta reiluin pelisäännöin. Sitä voisi kutsua siksi kuuluisaksi talvisodan hengeksi. Ammatilliseen kuntoutukseen ajoissa Julkisella sektorilla yli 80 prosenttia palasi töihin ajoissa aloitetun ammatillisen kuntoutuksen turvin. Mitä aikaisemmin työkyvyttömyyden uhkaama työntekijä hakeutuu ammatilliseen kuntoutukseen, sitä varmemmin hän palaa työelämään. Kun julkisen sektorin työntekijät aloittivat ammatillisen kuntoutuksen vasta siinä vaiheessa, kun he saivat määräaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, vain noin 60 prosenttia palasi työelämään. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää työntekijän työkykyä silloin, kun sairaus heikentää työssä jaksamista tai aiheuttaa uhan työkyvyttömyydestä. Ammatillisen kuntoutuksen tulokset ovat viime vuosina pysyneet hyvinä, mutta haasteena ovat edelleen pitkään työelämästä poissaolleet työntekijät. Keva hoitaa koko julkisen sektorin ammatillista kuntoutusta. Asiakasmäärät ovat nousseet tasaisesti noin 10 prosentin vuosivauhtia. Kesätyöntekijä murtaa totutut kaavat työpaikoilla Kesä- ja kausityöntekijöiden sekä vieraskielisen työvoiman mukana työpaikoille tulee uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, jotka piristävät työpaikan totuttua arkea ja auttavat kehittämään työpaikan toimintaa. Tiedot käyvät ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä Työsuojelupaneelista. Suurimpana haasteena pidettiin perehdyttämistä. Vastaajat kokivat, ettei perehdytykseen ole riittävästi aikaa ja että perehdytys sitoo liikaa vakituista henkilökuntaa. Ongelmia saattavat aiheuttaa myös kesätyöntekijöiden puutteelliset taidot ja sitoutumattomuus. Työturvallisuusasioiden nopea oppiminen on haasteellista kesätyöntekijöille. Vieraskielisen työvoiman arvioitiin parantavan palvelua ja koko työyhteisön kielitaitoa. Suurimpina vieraskielisen työvoiman käyttöön liittyvinä haasteina pidettiin väärinymmärryksiä ja muita kommunikaatio-ongelmia. 6

7 PHT kokeilee uudenlaisia aktiivilomia Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT tarjoaa syksyllä sekä tuki- ja liikunta-elinoireisille että rakennusalalla työskenteleville suunnattuja hyvinvointijaksoja. TULE-teemaiset hyvinvointijaksot ovat sisällöltään tuki- ja liikuntaelinten oireista kärsiville suunnattuja jaksoja. Niitä järjestetään kolme. Oma Remppa - hyvinvointijakso on rakennusalalla työskenteleville suunnattu jakso. Omavastuuhinta jaksolle on edullinen eli 10 euroa vuorokaudessa. Hinta sisältää majoituksen yhden hengen huoneessa täysihoidolla sekä ryhmille erityisesti suunnitellun ohjelman. Jaksolle osallistujat sitoutuvat antamaan palautetta jaksosta ja sen toteutuksesta hiukan normaalia asiakaspalautetta tarkemmin. Kuhunkin ryhmään valitaan 16 henkilöä. Hakuajat päättyvät syyskuuta. Lue lisää liiton nettisivuilta osoitteessa Kuva: Jiri Halttunen Palkoista eniten kysymyksiä Palkansaajakeskusjärjestöjen Akavan, SAK:n ja STTK:n Kesäduunari-infoon on tullut tänä kesänä satoja yhteydenottoja. Toukokuun alussa avautuneen palvelun kysyntä on ollut viime vuoden tasolla. Eniten kysymyksiä infoon on tullut palkoista. Kesän alussa nuoria kiinnosti palkan oikea määrä, kun taas heinäkuussa ongelmia ovat aiheuttaneet palkkasaatavat eli maksamatta jääneet palkan osat. Kesäduunarineuvoja Anna-Sofia Kivi kertoo, että monen nuoren peruspalkkaan sisällytetään sunnuntai-, ylityö- ja muut korvaukset. Näin ei tule toimia, vaan lisät on maksettava erikseen. Osa nuorista on myös sairastuttuaan jäänyt ilman sairausajan palkkaa, vaikka heillä olisi ollut siihen oikeus. Työnantaja on vain ilmoittanut, ettei aio maksaa, Kivi ihmettelee. Kiven mukaan nuoret eivät usein tunne työoikeudellista sääntelyä: ehdot muotoutuvat lain, työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaan. Kesätyöpaikalla ei välttämättä ole kokeneita työkavereita, joilta neuvoa voisi kysyä. Matematiikka kuuluu insinöörin arkeen % Työpaikkatiedot ajan tasalle En käytä juuri lainkaan Käytän ja perustaidot riittävät hyvin Ammattitaitoni perustuu hyviin matematiikan taitoihin 16 Insinööriopintoihin kuuluu olennaisesti matematiikan opiskelu. Silloin luodaan pohja ammattitaitoon kuuluville taidoille. Useimmat käyttävät sitä joka päivä työssään. UIL kysyi heinäkuun uutiskirjeessä, minkä verran lukijat käyttävät matematiikkaa työssään. Yli puolet vastaajasta kokee, että perustaidot ovat riittäviä. Perustaitojen määrittely oli vastaajan oma näkemys. Se, mikä toiselle on vaativaa matematiikkaa, saattaa jollekin olla perustaitoja. Lähes kolmannes oli sitä mieltä, etteivät tarvitse töissä juuri lainkaan matematiikkaa. Syksyllä käynnistyvät työehtosopimusneuvottelut. Uusi Insinööriliitto kertoo neuvottelujen kulusta myös sähköpostitse lähetettävissä uutiskirjeissään. Eri aloilla työskenteleville lähetetään kohdennettuja viestejä. Osoitteet kerätään jäsenrekisteristä työpaikkatietojen perusteella. Varmista, että sekä sähköpostiosoitteesi että matkapuhelinnumerosi ovat ajan tasalla. Omat tiedot voi korjata osoitteessa Lomake on jäsensivuilla, joten tarvitset kirjautumiseen jäsennumerosi. Muutoksien päivittyminen kestää pari päivää. Voit ilmoittaa muutoksista myös sähköpostilla osoitteeseen Mainitse viestissä jäsennumero tai syntymäaika. 7

8 Ilmestyy 40 kertaa vuodessa TIETÄÄ SIITÄ ENSIMMÄISENÄ. Copyright: Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy 3D-mallinnus: Cadvance Oy / Erkki Rousku Rakennuslehti on laaja-alaisin ja luetuin asiantuntijamedia, joka kertoo ensimmäisenä kaiken olennaisen rakennusja kiinteistöalasta sekä tavoittaa kaikki alan keskeisimmät päättäjät ja asiantuntijat. Tilaa: Kaikki mitä pitää tietää RAKENTAMINEN KIINTEISTÖT TALOTEKNIIKKA INFRA

9 puheenjohtajan palsta elokuu 2013 Pertti Porokari Työntekijöiden, työttömien ja nuorten syyllistämisen on loputtava Suomen talous on monitahoisessa tilassa. Toisaalta on olemassa yrityksiä, joilla ei mene aivan niin hyvin kuin edellisenä vuonna, mutta sitten on yrityksiä, joiden tulos on edellisvuotta parempi. Henkilöstön vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja on suunnilleen yhtä paljon tai aavistuksen vähemmän kuin viime vuonna. Yt-neuvotteluiden perusteella aika näyttää lähes yhtä pahalta kuin 1990-luvun alun lama. Poikkeuksena on se, että silloin yritykset tekivät tappiota. Nyt yritykset tekevät pääsääntöisesti toinen toistaan huimempia voittotuloksia. Tuloksia lisäksi parannellaan entisestään väkeä vähentämällä. Lainsäädäntö on tältä osin siis puutteellinen luvun alun laman aikana henkilöstön palkat jäädytettiin moniksi vuosiksi ja joillain aloilla, kuten konsultti- ja suunnittelualalla sovittiin jopa palkkojen alentamisesta. Se näkyy osittain vieläkin alan heikommissa palkoissa verrattuna muuhun teollisuuteen. Samanaikaisesti yritysten johto nosti kaikessa hiljaisuudessa omat palkkansa ihan uudelle tasolle. Sellaisia korvauksia ei oltu Suomessa ennen maksettu. Toimitusjohtajien huikeat palkat vastasivat kymmenien, jopa satojen työntekijöiden palkkoja. Korkeiden peruspalkkojen lisäksi yritysten eliitille maksettiin huikeita bonuksia, jotka viimeistään tappoivat kaiken pitkäjänteisen yrittämisen yrityksen eteen. Johdossa tuli vauhtisokeus, jossa väärin laaditut kannustinjärjestelmät ohjasivat täysin operatiivista toimintaa. Joissain yrityksissä tämä huomattiin ajoissa ja kannustimista luovuttiin tai niitä korjattiin. Mutta moni suomalainen menestystarina on kuitenkin jo ehtinyt raunioitua. Suomen taloudessa on tällä hetkellä kaksi pääongelmaa. Toinen johtuu suhdanteista ja toinen on se noin kahdeksan miljardin alijäämä julkisessa taloudessa, mitä miljardin euron veroalennus yhteisöveroihin ei ainakaan helpota. Onneksi kuitenkin kilpailukykymme on huippuluokkaa ja parantunut harppauksin koko 2000-luvun ohittaen kaikki kilpailijamaat. Nyt pitää erityisesti huolehtia henkilöstön työhyvinvoinnista, jotta emme menetä tätä kilpailukykyvalttiamme. Jatkuva työntekijöiden ja työttömien syyllistäminen ei auta yhtään tässä tilanteessa. Jos nykyiset tuotteet eivät mene kaupaksi, ei yritys työllistä yhtään enempää, vaikka saisi kuinka tukea valtiolta. Vain motivoitunut, turvallisessa työsuhteessa oleva henkilöstö pystyy kehittämään uusia menestystuotteita. 9

10 Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki, Kirsi Tamminen Telakka elää uusista tilauks Suomessa toimivien STX:n kahden telakan tulevaisuus on kuluvan vuoden aikana ollut hämärän peitossa. Telakoilla tehdään hartiavoimin töitä uusien tilauksien saamiseksi, sillä suomalainen laivanrakennusteollisuus pysyy hengissä ja kehittyy vain uusien töiden avulla. 10

11 sta STX Finlandin Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo toivoo valtiolta uusia tilauksia kotimaassa toimivalle telakkateollisuudelle. 11

12 STX:n Rauman telakan tuotantojohtaja Markku Uusitalo myöntää, että vuosi ei ole ollut hänen pitkän uransa helpompia. Tilausten puute ja korealaisen omistajakonsernin talousvaikeudet ovat näkyneet konkreettisesti telakalla. Henkilökuntaa on sanoutunut irti suomalaisen telakkateollisuuden ympärillä olevan epävarmuuden takia, Uusitalo sanoo. Tunnelin päässä näkyy kuitenkin valoa. STX Finland ja Scandlines allekirjoittivat heinäkuun alussa aiesopimuksen kahden uuden lautan rakentamisesta. Mikäli lopullinen sopimus syntyy ja hankeen rahoitus sekä vakuudet järjestyvät, Rauman ja Turun telakoille on luvassa töitä vuoden 2015 puolelle saakka. Eurooppalaisen laivanrakennusteollisuuden on oltava kaiken aikaa hereillä tilausten saamiseksi. Hinnalla emme voi Kaukoidän kanssa kilpailla. Meidän on etsittävä vahvuutemme muualta, kuten uusista teknisistä innovaatioista, Uusitalo sanoo. Jotakin uutta, jotakin vanhaa Uusitalon mukaan suomalainen laivanrakennus on pitkään ollut erikoistunut matkustaja-autolauttojen ja risteilijöiden rakentamiseen. Hän arvioi, että vuonna 2015 voimaan tuleva rikkidirektiivipäätös oli omiaan ajamaan varustamoja kuoreen seuraamaan, mitä polttoainepuolella tapahtuu. Kyttäysvaihe on kestänyt liian pitkään. Nyt Euroopalta tarvitaan vahva kanta vähärikkisen polttoaineen puolesta. Uskon, että tämä johtaa siihen, että myös kotimaiset varustamot uskaltavat tilata nesteytetyllä maakaasulla toimivia automatkustajalaivoja. Uusitalo uskoo LNG maakaasun olevan yksi suomalaistelakoiden valttikortti tulevaisuudessa. Elokuun alussa vesille laskettu ulkovartiolaiva oli ensimmäinen Raumalla rakennettu LNG alus. Projektijohtaminen, asioista sopiminen ja teknisten asioiden hoito ovat myös eurooppalaisten valtteja. Jos varustamo haluaa jotakin uutta, on sitten kyse tekniikasta tai vaikka sisustuksesta, varustamo haluaa olla läsnä jo suunnitteluvaiheessa, valmistusvaiheesta puhumattakaan. Näin tilaaja varmistaa, että saa mitä tilaa.täällä se onnistuu hyvin, hän sanoo. Markku Uusitalon mukaan telakoilla halutaan tehdä myös risteilijöitä. Uudet tilaukset parasta tukea Uusitalon mukaan suomalaistelakoilla ei haluta luopua automatkustajalaivojen ja risteilijöiden rakentamisesta. Hän uskoo, että uuden teknologian myötä suomalaiset telakat voivat osoittautua kustannustehokkaiksi myös pienempien alusten valmistuksessa. Valtion suoran tuen avittamiin laivatilauksiin tai valtion määräysvallassa olevaan telakkateollisuuteen Uusitalo ei usko. Hänen mielestään ne eivät ole tätä päivää. Sen sijaan valtion omat hankinnat ovat tervetulleita. On käyty keskustelua uuden aikakauden jäänmurtajasta. Valtio voisi toimia edelläkävijänä myös uutta teknologiaa hyödyntävien ympäristösuojelun ja tutkimusalusten tilaajana. Pitää muistaa, että kotimaisessa telakkateollisuudessa uudet innovaatiot syntyvät tilausten kautta. Tilaukset pitävät myös insinööriammattikunnan työssä niin Raumalla, Turussa kuin Porissakin, Uusitalo sanoo ja muistuttaa uusien innovaatioiden synnyttävän aina joitain uusia insinöörityöpaikkoja. Pienten erikoisalusten lisäksi Uusitalo luottaa suomalaiseen osaamiseen offsho- 12

13 Merja Salmi-Lindgren arvostaa suomalaisen telakkaväen tapaa tehdä töitä. re-toiminnassa. Arktisen osaamisen ja offshoren suhteen STX Finland Oy on tuntosarvet pystyssä muun muassa Venäjän ja Norjan suuntaan. Ylpeä kotimaisesta laivanrakennuksesta Jäänmurtajia, risteilijöitä sekä turisteille suunnattuja sukellusaluksia, muun muassa nämä ovat suomalaisia huipputuotteita. Suomalaisen telakkateollisuuden tulevaisuus näyttää hyvältä, sanoo Meriteollisuus ry:n toiminnanjohtaja Merja Salmi-Lindgren. Hänen mukaansa tehtävää toki riittää, jotta Suomi säilyttää asemansa johtavana laivanrakennusmaana. Tarvitaan jatkuvaa kehittämistä, kotimaista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä yhteistyötä esimerkiksi norjalaisten ja saksalaisten kanssa. Alkuvuodesta telakkateollisuudessa kohistiin, kun iso STX-kauppa menikin Suomen sijaan Ranskaan. Kauppa tyssäsi viime kädessä, kun Suomen valtio ei tukenut taloudellisesti telakkka. Menetys harmitti, mutta eteenpäin mennään siitä huolimatta, Salmi-Lindgren toteaa. Hänen mielestään valtiolta kaivataan tukea kriisitilanteissa ja rakennemuutoksissa, esimerkiksi vakuuksien takaamista. Valtiota toivotaan myös ostajaksi. Valtion alukset pitäisi rakentaa Suomessa, jolloin meriteollisuuden yritykset pystyisivät samalla kehittämään uutta teknologiaa. Salmi-Lindgren muistuttaa, että esimerkiksi jäänmurtajia kehitetään nimenomaan suomalaisen teknologian ja arktisen osaamisen kautta. Osaaminen korvien välissä Vaikka meriteollisuudessa tarvitaan kansainvälisiä verkostoja, Salmi-Lindgrenin mielestä on mietittävä tarkkaan, mitä kaikkea osaamista jaetaan muiden kanssa. Kaikkea osaamista ei pidä jakaa, muuten voi olla vaarana, että tietoa siirtyy liikaa. Suomalaista insinöörityötä arvostetaan kansainvälisesti. Salmi- Lindgren kertoo, että suomalaisinsinöörien ammattitaitoa pidetään monipuolisina. Aikataulussa pysyminen on Suomessa itsestäänselvyys. Lisäksi kunnioitusta saa suomalaisten rehellisyys; jos insinööri ei tiedä jotain asiaa, hän myöntää sen reilusti. Vaikka ala on suhdanneherkkä, vaihtuvuus on pientä. Telakkateollisuudessa on laajalti käytössä työaikapankkijärjestelmä, joka omalta osaltaan tasaa työtilanteita. Alan insinöörit ovat kysyttyjä myös muilla sektoreilla, ennen kaikkea projektiosaamisen kautta. Toisaalta insinöörit ovat turhan vaatimattomia. Salmi-Lindgren kannustaa nostamaan rohkeasti omaa brändiään. Viimeaikaisista aluksista toiminnanjohtaja nostaa Viking Gracen hienona esimerkkinä suomalaisesta osaamisesta. Se on kymmenien yhteistyökumppanien yhdessä tekemä, maailman ympäristöystävällisin matkustaja-alus. 13

14 Harri Leppänen (etualalla), Matti Miettinen, Joni Koski, Sampo Kivistö ja Kirill Pahnev opiskelevat tietotekniikkaa perustamassaan osuuskunnassa. Opettaja Päivi Ovaska (oik.) on tiimin sparraaja. Opiskelija tiimiyrittäjänä Tietotekniikkaa voi opiskella myös omassa yrityksessä. Jatkuvat asiakaskontaktit takaavat tehokkaan oppimisen ja kartuttavat ammattitaitoa jo opiskeluaikana. Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Metsälä Saimaan ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijat eli tiimiyrittäjät perustavat ensimmäisen opiskeluvuotensa lopulla osuuskuntamuotoisen yrityksen. He oppivat yhdessä lukemalla kirjoja, käymällä koulutuksissa ja myymällä asiakkaille osaamistaan. Myymme sellaista, mitä emme vielä osaa. Silloin on pakko olla rohkea ja oppia nopeasti, sanoo Kirill Pahnev. Hän on tiiminvetäjä osuuskunta Ideatechissä, jossa viisi nuorta miestä opiskelee 14 kolmatta vuotta tietotekniikkaa Saimaan ammattikorkeakoulussa. Tietotekniikan koulutusohjelma pantiin siellä remonttiin vuonna Uusimuotoisessa oppimisympäristössä osuuskunnan perustaminen kuuluu opintosuunnitelmaan. Lähdimme kehittämään työelämää muistuttavaa ja yrittäjyyttä edistävää oppimisympäristöä tietotekniikan opiskelijoille, tietotekniikan koulutusohjelman koulutuspäällikkö Päivi Ovaska kertoo. Ensimmäisenä opiskeluvuotena kaikki opiskelijat oppivat tietotekniikan perusasioita luentojen ja harjoitusten avulla. Ensimmäisen vuoden keväällä opiskelijat valitsevat sitten oman oppimispolkunsa, joko ICT yrittäjyyden, kansainvälisen tiimioppimisen ja projektioppimisen polut. Tiimiyrittäjyys on kollektiivisen yrittäjyyden muoto, jossa yrityksen muodostaa useammasta henkilöstä koostuva tiimi. He ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja ovat yhdessä vastuussa suorituksistaan. Kaksi kertaa viikossa ja neljä tuntia ker-

15 Oma toimisto ja fläppitaulu ovat osuuskunta Ideatechin tärkeimmät työkalut. rallaan tarkastellaan saavutettuja tuloksia. Tiimivalmentajan tehtävä on tukea ja kyseenalaistaa tiimiä sen toiminnassa, Ovaska kertoo. Tulokset puhuvat jo puolestaan. Opiskelijoiden motivaatio on noussut ja keskeyttämisaste on pudonnut alle puoleen vuoden 2008 tasosta. Ovaskan mukaan ICT-alan ammattilaiset eivät enää voi perustaa osaamistaan pelkästään korkeakoulussa opitulle. Heidän täytyy oppia koko ajan uutta pysyäkseen alan kärjessä. Kolme vuotta vanha tieto alkaa olla jo liian vanhaa. Koulutuksen haasteena onkin, kuinka opettaa oppimaan pelkän tekniikoiden opettamisen sijaan. Kasvuyrityksissä tulevaisuus Suomalainen ICT ala tarvitsee kipeästi uusia yrittäjiä. Pienissä kasvuryityksissä on suomalaisen alan tulevaisuus, kuten peliteollisuus on viime vuosina osoittanut, Ovaska tietää. Ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteisiin tiloihin Lappeenrannassa on raivattu tilaa pelialan yrityshautomolle. Osuuskunnilla on siellä omat toimistonsa, joissa opiskelijat hoitavat asiakaskontaktejaan. Toimistotyöskentely ja fläppitauluilla näkyvät suunnitelmat kuvaavat parhaiten toimintaamme. Siihen liittyvät vahvasti myös kokoukset, joissa suunnittelemme, pohdimme ja päätämme asioista, opiskelijat selittävät. Tiimi valitsee keskuudestaan johtoryhmän, johon kuuluu tiiminvetäjä, talouspäällikkö, asiakaspäällikkö ja markkinointipäällikkö. Tuotteistaminen, innovointi, brändin rakentaminen ja verkostoituminen kuuluvat opiskelun ohella osuuskunnan tehtäviin. Asiakkaat tyytyväisiä Ideatechin opiskelijayrittäjät ovat saaneet enemmän asiakkaita kuin ovat ehtineet ottaa vastaan. Palaute on ollut pelkästään myönteisen yllättynyttä. Yritysten tietotekniikkaongelmat saavat heiltä nopeasti kyytiä. Olemme näin muiden tietotekniikkayritysten kilpailijoita, opiskelijat painottavat. Asiakaskäynnit ovat tiimiyrittäjien tärkein ja myös haastavin tehtävä. Niissä tarvitaan palvelu- ja neuvottelutaitoja sekä kaupallista osaamista. Kielitaito ei sekään ole pahitteeksi. Tällä hetkellä on toiminnassa neljä tiimiyritystä: kolme osuuskuntaa Icaros, Ideatech, Aedo Group ja yksi osakeyhtiö Goodkind. Ensimmäiset tiimiyrittäjät valmistuvat tänä vuonna. Onkin mielenkiintoista nähdä, jatkavatko he yrittäjinä vai työllistyvätkö he johonkin yritykseen. 15

16 Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen Osuuskunta on vaihtoehto osakeyhtiölle Osuuskunnan ja osakeyhtiön voi karkeasti yritysmuotoina erotella toisistaan siten, että osuuskunta liittyy osallisuuteen, osakeyhtiö omistamiseen. Toki toiminnat menevät päällekkäin. Kun uuden yrityksen liikeideaa ja toimintaa pohditaan, yksi ratkaistava asia on yritysmuoto. Insinööri Marjatta Haltun mielestä osakeyhtiö on hyvä työkalu, jos bisnes vaatii esimerkiksi merkittävästi tuotekehitystä, pääomapanostusta ja ulkopuolisia rahoittajia. Omistusjärjestelyt on oltava selkeät, kun on menossa laajasti kansainväliseen toimintaan mukaan. Jos tavoitteena ovat isot tuotot, joita ei voi jakaa työpanoksen mukaan, osakeyhtiö on osuuskuntaa parempi ratkaisu. Jos yritykseen laittaa enemmän omaa työtä eikä niinkään taloudellista pääomaa, osuuskunta on hyvä vaihtoehto. Liikkeelle voi lähteä hyvinkin pienellä rahallisella panostuksella. Vastuut yrityksen omaisuudesta ja tuloksesta ovat samanlaisia; ne erotetaan omasta taloudenpidosta samalla lailla, Halttu sanoo. Hän perehtyi erilaisiin yritysmuotoihin ja liikeideoihin muutama vuosi sitten, kun oli yhtenä mukana perustamassa Oulun yritystakomoa. Takomo sai alkusykäyksen, kun joukko Nokian entisiä insinöörejä ja muita ylempiä toimihenkilöitä pohti ja kehitti vaihtoehtoja uudelle uralleen. Toimintaan liittyi sopivasti myös muiden alojen osaajia ja tuloksena on syntynyt nyt jo yli 70 uutta yritystä. Halttu oli mukana Oulun kaupungin ja sen kumppaneiden rahoittaman toimintamallin käynnistämisessä puolen vuoden ajan. Hänen projektinaan oli erityisesti markkinointi ja mukaan otettavien ihmisten rekrytointi. Etelästä vauhtia uralle Halttu valmistui tietotekniikan insinööriksi kolme vuosikymmentä sitten. Tällöin Pohjois-Pohjanmaalla ei ollut alan töitä ja lähes koko luokka suuntasi etelään töihin. Muutaman vuoden kestäneen pääkaupunkiseutukierroksen jälkeen paluumuuttajia houkutteli Oulussa toimintansa aloittaneet Nokian yksiköt. Haltun ura matkapuhelinyrityksessä oli häkellyttävän monipuolinen. Vauhdilla laajeneva yritys tarjosi mielenkiintoisia projekteja asiantuntija- ja esimiestehtävissä kotimaassa ja kansainväli sesti. Halttu työskenteli tukiorganisaa tiossa ja ohjelmistosuunnittelussa. Hän näki koko kaaren gsm:n alkutaipaleelta lähes Symbianin lähtöön. Viimeisinä vuosina tieto-taitoa siirrettiin Intiaan ja Kiinaan. Polttopalloa oli pelattu jo muutama kierros ja odotuksissa oli, milloin yt:t osuvat omalle kohdalle, Halttu kertoo. Tuli tunne, että Nokia on jo nähty; tilalle oli syntynyt yritysideoita. 22 vuotta kestänyt ura talossa päättyi tukipakettiin. Hyvinvointialalla työsarkaa Oman lähipiirin kautta Halttu oli tutustunut julkisen sektorin tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Niissä oli paljon aukkopaikkoja eikä tilanne parane, kun väki ikääntyy edelleen. Veroeurot eivät lisäänny vanhusten hoidossa. Matemaatikko minussa sanoo, että tähän yhtälöön ihmisten on pakko laittaa yksityistä rahaa. Nokialla Halttu kehitti paljon prosesseja, työkaluja ja menetelmiä. Kokemuksista kumpusi ajatuksia omaan yritystoi- Osuuskuntalaki uudistuu ensi vuoden alusta Uusi osuuskuntalaki helpottaa muun muassa osuuskunnan perustamista ja hallintoa sekä edistää jäsen- ja sijoittajarahoituksen hankintaa. Sääntelyn selkeytyminen helpottaa erityisesti pienten osuuskuntien toimintaa. Osuuskunta on jatkossa käytännössä yhtä helppo perustaa kuin osakeyhtiö, sillä yksikin perustajajäsen riittää. Nykyisen lain mukaan osuuskunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Uusi laki tarjoaa uusia vaihtoehtoja toiminnan ja rahoituksen järjestämiseen. Työosuuskunnasta reitti työelämään Kun osuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä eli jokaisen omistusosuus on alle 15 prosenttia, on mahdollista työskennellä niin, ettei menetä ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Pieniäkin työkeikkoja voi ottaa vastaan joustavasti. Silloin kun ei ole työtä, saa työttömyyskorvausta. Työosuuskuntien määrä kasvaa vähitellen. Tällä hetkellä niitä on Suomessa noin

17 Marjatta Halttu kuvailee projektityöskentelyä jazzpumpuksi; pitää osata soittaa monenlaisissa kokoonpanoissa. mintaan, kuten hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyssektorin organisoimiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Pari vuotta meni liikeideoiden kehittämisessä ja viime vuonna oli aika perustaa yrityksiä. Halttu on yksi neljästä Osuuskunta Lumi Arancion jäsenestä. Osuuskunnan säännöissä on listattu laajasti, mitä se voi tehdä. Osuuskunta on tehnyt pääosin töitä markkinointiosakeyhtiö Fluenten- Kumppanit Oy:n kautta, osana laajoja hoiva-alan projekteja. Fluenten omistaa neljä yritystä, joista yksi on Osk Lumi Arancio. Ympäri maata toimivan osakeyhtiön osakkaat ovat Oulusta, Joensuusta ja Tampereelta. Osuuskunta tekee hankkeita muillekin kuin hoiva-alalle, teknisiä konsultointiprojekteja ja yrityskehitystyöpajoja. Lisäksi Halttu omistaa puolet osakeyhtiö Oikeat Palvelut Fi Oy:stä. Se on vielä investointi- ja tuotekehitysvaiheessa. Leipä pieninä palasina maailmalla Olen aina jakanut aikani moneen asiaan. Se on luontainen tapani, jolle on ollut kysyntää, Halttu perustelee yritysrypästä. Hänen mielestä töitä tehdään nykyisin entistä enemmän eri verkostoissa. Projekteihin on koottava verkostoista sopiva osaaminen nopeillakin aikatauluilla. Halttu kuvailee insinöörin projektielämää samanlaiseksi kuin isoissa yrityksissä, mutta nyt toimitaan avoimilla markkinoilla. Hän kannustaa perustamaan työosuuskuntia, jotka voivat lähteä matalalla kynnyksellä monenlaisiin hankkeisiin mukaan. Lisäksi tarvitaan henkilöitä, jotka pystyvät kasaamaan projekteja ja myymään niitä. Heidän tehtävänsä on hakea töitä Ouluun muualta Suomesta ja maailmalta. Verkostoista voi kasvaa isompiakin yrityksiä, mutta tässä epävarmassa ajassa on mietittävä, mille on kysyntää. Marjatta Halttu kaipaa Ouluun myös uusia kasvuyrityksiä, jotka lisäävät työpaikkojen määrää. 17

18 18 Jyri Liukko oli kesätöissä YIT:n länsimetrotyömaalla.

19 Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Kimmo Brandt Kesätöissä metrotyömaalla Sisällä kalliotunnelissa on sopivan viileää, vaikka ulkona hehkuisi helle tai sataisi rakeita. Juuri siksi Jyri Liukko viihtyy kesätyöpaikallaan YIT:n Länsimetron työmaalla Espoossa. Ja mikä on viihtyessä, kun tuntee alan omakseen. Työnantajakin tuntuu luottavan 25-vuotiaaseen nuoreen mieheen, sillä heinäkuusta lähtien hän jo lomitti työmaainsinöörejä. Opiskelut Lappeenrannassa Saimaan ammattikorkeakoulun rakennustekniikan koulutusohjelmassa ovat antaneet Liukolle varmuutta ja tuntumaa alaan. Opinnäytetyö on tekeillä ja siihen kertyy materiaalia työn ohessa. Mies on innostunut louhinnasta. Tampereella aloitetut rakennustekniikan opinnot saivat Lappeenrantaan muuton myötä antaa sijaa kalliotekniikkaan erikoistumiselle muutama vuosi sitten. Pimeässä tunnelissa ei pelota, kun tekniikkaan voi luottaa. Kesätyöpaikkaan Liukon houkutteli YIT:n rakennuspäällikkö, joka on entinen järjestöaktiivi samoilta seuduilta Lappeenrannasta. Kolmen viikon keväinen tuuraus pidentyi ensin viikolla, sitten parilla lisää. Lopulta parin kuukauden sijaisuus nidottiin yhteen aiemmin sovitun kesäharjoittelun ja opinnäytetyön kanssa, johtaen lopulta yli puolen vuoden sopimukseen. Parin vuoden aikana Liukko on työskennellyt Länsimetron työmailla lähes 16 kuukautta. Asemahalli vastuulla Liukon vastuulla YIT Rakennus Oy:n metrotyömaalla oli kesän aikana Niittykummun asemahallin itselleluovutus ja vahvistustöiden loppuunsaattaminen, mihin kuului hallin pulttausta, jälki-injektointia, ruiskubetonisalaojitusta sekä ruiskubetonikerrosten työstämistä. Kalliopinta viimeistellään lopulliseen tilaansa ruiskubetonoimalla 30 millimetriä kerrallaan, aina suunniteltuun millimetrin kokonaispaksuuteen saakka. Näin varmistetaan, että kivi pysyy varmasti paikoillaan ja tulevilla matkustajilla on turvallista, Liukko selvittää. Vesivaurioiden ehkäisemiseksi ruiskubetonointi salaojitetaan ja salaojien päät vedetään tunnelin pohjalle tulevan metrisen sepelikerroksen alapuolelle saakka, josta ne johdetaan kootusti kaivoihin ja lopullisesti pois rakenteista. Tunnelirakenteelle asetettu käyttöikä on vähintään sata vuotta, joten laadun pitää olla kohdallaan, hän täsmentää. Myös ympäristönäkökulmat on huomioitu tiukasti työmaalla esimerkiksi ylimääräistä porasoijaa tai voitelu- ja polttoaineita ei saa joutua viemäreihin. Niittykummun metrotyömaaurakkaan kuuluu 2,6 kilometriä ratatunnelia. Ennen juhannusta siitä oli louhittu yli metriä. Lisäksi urakkaan kuuluu yli 400 metriä huoltotunnelia sekä aseman, ajotunnelin ja ratatunnelien kuilut. Niittykummun asema pyritään saamaan valmiiksi sille asetetun aikataulun mukaisesti. Metro jatkaa länteen Kustannusarvioltaan yli 700 miljoonaa euroa maksavasta Länsimetrosta Espoon kaupunki maksaa 72 prosenttia ja Helsinki 28 prosenttia. Valtio on sitoutunut osallistumaan kaupunkien rakennuskustannuksiin 30 prosentin osuudella. Valmistuttuaan tavoitteiden mukaan loppuvuodesta 2015 Länsimetro kuljettaa yli matkustajaa päivässä. Bussiliikenne Etelä-Espoosta Länsiväylää pitkin Helsingin keskustaan loppuu ja liityntäbussit kuljettavat matkustajat metroasemille. Metron uskotaan leikkaavan yksityisautoilun kasvun Etelä-Espoossa. Tämä on Euroopan suurimpia infrahankkeita tällä hetkellä, Liukko tietää. Hänen mielestään metrolla kulkeminen on halpaa ja vaivatonta. Espoosta Itä- Kesätöiden jälkeen alkavat opiskelut ja järjestötyö. Helsinkiin pääsee jatkossa vajaassa puolessa tunnissa nykyisen ruuhkissa istumisen sijaan. Lisäksi metron rakentamisella on iso työllistävä vaikutus. Työnäkymät alalla ovat hyvät ja töitä infrapuolella riittää rakkaudesta kiveen vaikka loppuun saakka, Liukko vakuuttaa naurahtaen. Hän on tyytyväinen valitsemaansa opiskelulinjaan. Järjestöaktiivin työ jatkuu Jyri Liukko toimi viime vuonna Lappeenrannan Insinööriopiskelijat LapIO:n puheenjohtajana ja kulttuurivastaavana. Nyt hän on sen haalari- ja vuosijuhlavastaava. Insinööriopiskelijaliitto IOL:n koulutuspoliittisena vastaavana hän hoitaa tällä kaudella Tampereen, Turun, Kotkan ja Kemin paikallisyhdistykset. Järjestötyön myötä, omien sanojensa mukaan, hiljaisesta kuuntelijasta on tullut sujuvasanainen puhuja ja vakuuttaja. Liukko tunnustaa muuttuneensa suorastaan karjalaisen puheliaaksi. Syksyllä taas kouluun ja järjestöhommiin, nuori mies vakuuttaa. 19

20 Miika Sahamies asiantuntija, nuoret aikuiset ja työelämä, Akava Parasta ennen 80-lukua? Jokainen valistunut kuluttaja osaa välttää tuotteita, joiden parasta ennen -päivämäärä on käsillä. Vanhentuneet ominaisuudet, pilaantuneet raaka-aineet tai muuten vain epätrendikäs ulkoasua ovat omiaan karkottamaan potentiaaliset kuluttajat. Ainoa keino saada vanhentuva tuote myydyksi on aletarra. Jatkuvassa alennusmyyntikorissa lojuva tavara ei kuitenkaan riitä herättämään arvostusta tuotteen brändiä kohtaan. Päinvastoin. Laadukkaatkin ominaisuudet näyttävät halvoilta, jos niitä ei tuoda houkuttelevasti esille. Markkinoinnissa uskottavuutta ei tuo tv-shopin setä, joka yleisön hurratessa kehuu silmät kirkkaina laihdutusvyön tai tahranpoistajan ominaisuuksia. Kuluttajan täytyy kokea käytännössä, hyödyttääkö myyntiartikkeli häntä vai ei. Vielä vaikeampaa on myydä tuotetta, joka ei puhuttele. Tähän moni meistä törmää ammattiyhdistysliikkeen kohdalla. Ei ole yhden käden sormilla laskettavissa, kuinka monta kertaa kuulee sanottavan, ettei ay-liikkeellä ole riittävästi ajantasaisia argumentteja puoltamaan ostopäätöstä. Tilanne ei kuitenkaan ole niin pessimistinen kuin kuulopuheet voivat antaa ymmärtää. Ammattiyhdistysliikkeelle on olemassa markkinarako, joka täytyy osata hyödyntää. Tässä avainasemassa ovat nuoret aikuiset. He tietävät omasta kokemuksesta, millaisia vaatimuksia työntekijöille asetetaan tai millaisia taitoja korkeakouluissa opetetaan. Miksei siis kysyttäisi kehittämistarpeita heiltä? Sen sijaan, että ammattiyhdistysliike passiivisesti seuraisi sivusta koko ajan muuttuvaa työelämää, sen pitää mennä rohkeasti vaikuttamaan muutoksen suuntaan tuorein näkökulmin. Vanhassa roikkumisen sijaan on etsittävä rohkeita, uusia ratkaisuja. On osattava puhutella nuorempia ikäluokkia, jotka luovivat työn, perheen ja vapaa-ajan sokkeloissa. Tässä kombinaatiossa arvot eivät välttämättä noudattele totuttua kaavaa; viikoittainen joogatunti voi olla tärkeämpi kuin nimellinen palkankorotus tai vanhempainvapaa hyvää aikaa huolehtia lapsen ohella omasta urakehityksestä. Ratkaisua vailla olevia kysymyksiä nuorten aikuisten näkökulmasta ovatkin muun muassa työaikalainsäädäntö ja joustavat työnteon muodot, määräaikaisten työsuhteiden kehittämistarpeet, vanhemmuuden kustannusten oikeudenmukainen jakaminen sekä kaikenikäisten työhyvinvoinnin lisääminen. Jos ay-liikkeen tärkeimmät saavutukset on tehty aikana, jolloin nykyisistä nuorista kukaan ei välttämättä edes ole syntynyt, brändin päivittämistarve lienee päivänselvä. Ammattiyhdistysliikkeen tulevaisuuden ratkaisevat nuoret sukupolvet, jotka eivät tyydy kuivakkaan leipään, vaan haluavat rahalleen vastinetta. 20

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska

Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska Kokemuksia 2+1 mallista yritysnäkökulmasta Kirsi Mettälä, Skanska 2 2016 Me olemme Skanska Skanska maailmalla Yhdysvallat Norja Ruotsi Suomi Iso- Britannia Tanska Puola Tsekin tasavalta Slovakia Unkari

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen

Uusia tuulia uraohjauksessa. Yhdessä koulutustakuuseen Uusia tuulia uraohjauksessa Ohjauksen käsikirja osana hanketta Anu Heinonen 6.10.2016 Uudellamaalla joka viides (22 %) 20-24-vuotias oli ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2014. Yhteensä tällaisia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista

Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014. Kooste kyselyn tuloksista Nuori Yri(äjyys - vaiku(avuuskysely 2014 Kooste kyselyn tuloksista Tausta;edot 1. Oletko osallistunut Nuori Yri2äjyys ry:n lukuvuoden mi2aiseen NY Vuosi yri2äjänä - ohjelmaan? 78% Kyllä, olen osallistunut.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Inkubion opintokysely 2015 * Required

Inkubion opintokysely 2015 * Required Inkubion opintokysely 2015 * Required 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Vuosikurssi * 1 After the last question in this section, skip to question 5. 2 After the last question in this section, skip to question

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia?

Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Mitä kansainvälisten ohjelmien arvioinnista voidaan oppia? Keskustelun tavoitteet Todetaan arvioinnissa saatu kuva kansainvälisten ohjelmien nykytilasta Mietitään, mikä tavoitetilan tulisi olla Pohditaan,

Lisätiedot

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38)

Valtio-oppi. Tilanne vuosi valmistumisen jälkeen (n=52) Työssä olevista (n=38) Valtio-oppi Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 99 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ti klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2016 Tiedotustilaisuus ti 1.12.2015 klo 13.00-14 (Virta 113) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014

Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Henkilöstö ja koulutustiedustelu 2014 Kysely koskee yrityksen / organisaation henkilöstöä Suomessa 1 YRITYKSEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ JA ENNUSTE llmoittakaa yrityksenne palveluksessa olevan henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet

Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Parempi työelämä Akavan opiskelijoiden eduskuntavaalitavoitteet Maistraatinportti 2 puh. 020 7489 400 00240 Helsinki www.akava.fi/opiskelijat Sisällys 1. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava yhtenäinen

Lisätiedot

Ennen kaikki oli paremmin?

Ennen kaikki oli paremmin? Ennen kaikki oli paremmin? tekniikan koulutus opiskelijanäkökulmasta ja TUPA-opiskelijakyselyn tulokset 2007 Ennen kaikki oli paremmin - miehet olivat rautaa - laivat puuta - presidentit olivat Kekkosia

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: TYÖELÄKEVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 169. SUORITUSTILAISUUS TYÖELÄKEVAKUUTUS 13.1.2015 Arvostelu: Kaikki kymmenen tehtävää arvostellaan pistemäärällä 0-4. Lyhyet olennaiseen

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy

Pääset kyselyyn alla olevan linkin kautta ja kyselyn vastausaika päättyy Liite 4. Kysely työnantajan edustajalle Kelan työhönkuntoutuksen (TK2) kehittämishankkeesta Hyvä vastaanottaja, Yrityksenne on mukana Kelan työikäisten kuntoutuksen kehittämishankkeessa (TK2-hanke). Hankkeen

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot