STRATEGISEN TUTKIMUKSEN NEUVOSTON HAKU 2015

Transkriptio

1 STRATEGISEN TUTKIMUKSEN NEUVOSTON HAKU 2015 Tutkimus- ja innovaatiopalvelut 2015

2 Ohjelma Strategisen tutkimuksen neuvoston haut 2015 Hakuehdot ja -ohjeet Budjetointi Tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelma Hakemusarviointi Vuoden 2016 STN-teemoihin vaikuttaminen

3 Strategisesta tutkimuksesta STN: tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto tutkimuksessa haetaan ratkaisuja uudistumiseen (elinkeinoelämän ja julkisen sektorin) tehtävä tutkimus tukee tiedolla johtamista tutkimus on korkeatasoista ja vaikuttavaa tutkimus on pitkäjänteistä ja aidosti monitieteistä sekä yhteiskunnallisesti merkittävää

4 STN-infomateriaali SA-hakuilmoitus STN Akatemian sivuilla STN-Infotilaisuuden esitykset Kysymyksiä ja vastauksia ukk STN:n LinkedIn-ryhmä STN ja VNK vuorovaikutuksesta Suomen Akatemian Rahoituksen yleiset ehdot ja ohjeet TIP:n hakuohjeet UNO-sivuston ohjekeskuksessa

5 Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) haut 2015 Haku Suomen Akatemian huhtikuun haun yhteydessä Rahoitusta kolmeen eri teemaan (VN) pohjautuvista tutkimusohjelmista (STN): Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot -teema STN-ohjelma: Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta -teema STN-ohjelma: Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Tasa-arvo ja sen edistäminen -teema STN-ohjelma: Tasa-arvoinen yhteiskunta

6 Ohjelmakysymykset SA-ohjelmista poiketen STN-ohjelmissa ei ole erillisiä ohjelmamuistioita. Ohjelmien sisällöllinen avaaminen tehdään ohjelmakysymysten avulla. Konsortion tutkimussuunnitelmassa tulee vastata ohjelmakysymyksiin A ja B sekä lisäksi kysymyksistä C ja D yhteen tai kumpaankin. Hakuilmoituksessa kunkin kysymyksen alle on listattu ajatuksia herättämään kysymysmuotoisia esimerkkejä mahdollisista tutkimuksellisista näkökulmista ja lähestymistavoista.

7 Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot Teemassa rahoitetaan tutkimusta, joka kohdistuu teknologiamurrosten identifioimiseen, hyödyntämiseen ja siihen, millaista inhimillisen toiminnan, instituutioiden ja toimintatapojen muutosta hyödyntäminen edellyttää. Teemassa tulee hakea ratkaisuja, joilla voidaan vastata: viennin ja osaamisperusteisen kasvun tunnistettaviin esteisiin

8 Painopisteitä Painopisteitä: muutoksen- ja riskienhallinta, uudistumis- ja sopeutumiskyky ja kestävä kasvu. Olennaista teknologiamurrosten vaikutukset teollisuuteen, palveluihin, työmarkkinoihin ja työelämään, kulutustottumuksiin, terveyskäyttäytymiseen, osaamistarpeisiin ja koulutukseen. Kestävässä kasvussa olennaisia ovat innovaatiotoiminnassa hyödynnettävät ratkaisut ja osaaminen.

9 Murrokselliset teknologiat Murrokselliset teknologiat (disruptive technologies) vaikuttavat syvällisesti talouteen ja yhteiskuntaan. Esimerkkejä teknologiamurroksista ovat digitalisaatioon liittyen : mobiili- ja pilviteknologiat, tietotyön automaatio, asioiden internet, big data-analytiikka, robotiikka, 3D-tulostus, paikkatieto, nano- ja bioteknologia, kehittyneet materiaalit tai uudet energiateknologiat.

10 Ohjelmakysymykset Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot A. Mitkä ovat tietyn konkreettisen teknologiamurroksen ilmentymät ja potentiaalinen hyöty Suomelle? B. Millaista inhimillisen toiminnan, instituutioiden ja toimintatapojen muutosta kyseisen teknologiamurroksen hyödyntäminen edellyttää? C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat muutosprosessia siten, että muutos etenee hallitusti ja prosessin lopputuloksena Suomen edellytykset hyödyntää teknologiamurroksia ovat mahdollisimman hyvät? D. Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään sellaiset inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka edistävät kykyä sopeutua teknologiamurrosten mahdollistamiin muutoksiin ja niihin liittyviin riskeihin?

11 Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Teemassa rahoitetaan tutkimusta, joka kohdistuu resurssien käytön tehokkuuden parantamiseen ja kiertotalouteen, jossa uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat kiertävät tehokkaasti ja materiaali- ja energiavirrat käytetään tarkasti sekä kulutuksen, elämäntapojen ja muun inhimillisen toiminnan muutokseen tavoitteena ilmastoneutraali- ja resurssiniukka yhteiskunta. Teemassa tulee hakea ratkaisuja, joilla voidaan osaltaan vastata viennin ja osaamisperusteisen kasvun tunnistettaviin esteisiin. Teemassa tulee hakea ratkaisuja, joilla voidaan vastata: viennin ja osaamisperusteisen kasvun tunnistettaviin esteisiin

12 Painopisteitä Painopisteitä: muutoksen- ja riskienhallinta, uudistumis- ja sopeutumiskyky ja kestävä kasvu. Näissä olennaista: hallittu muutos ilmastoneutraaliin ja resurssiniukkaan yhteiskuntaan sekä niihin esteisiin vastaaminen, jotka johtavat nykyisistä tuotantotavoista ja teknologioista kiinnipitämiseen ja estävät uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Lisäksi tarkastellaan ilmastonmuutosta sekä resurssien ja energian omavaraisuutta erityisesti turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Kestävässä kasvussa olennaista ovat ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa tukevat ratkaisut ja osaaminen

13 Ohjelmakysymykset Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi A. Miten voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja tukea siirtymistä kiertotalouteen, joka tuo Suomeen osaamisperustaista kasvua ja vientiä? B. Mitkä ovat ilmastoneutraalin ja resurssiniukan yhteiskunnan edellytykset? C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat kokonaisvaltaista muutosprosessia siten, että muutos etenee hallitusti kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa? D. Millä keinoilla huolehditaan siitä, että yrityksillä, työntekijöillä, julkisella sektorilla ja kuluttajilla on käytössään ne inhimilliset voimavarat ja osaaminen, jotka parhaiten edistävät ilmastonmuutokseen sopeutumista ja siirtymistä kohti ilmastoneutraalia ja resurssiniukkaa yhteiskuntaa?

14 Tasa-arvoinen yhteiskunta Teemassa rahoitetaan tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseen, ratkaisujen luomiseksi ja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksella lisätään tietoa peruspalvelujen tasaarvovaikutuksista eri ryhmien kannalta (muun muassa ikäryhmät, kulttuuriset ja uskonnolliset jakolinjat, alueelliset ja työelämän erot). Teemassa tulee hakea ratkaisuja, joilla tuetaan peruspalveluiden ja etuusjärjestelmän uudistamista kestävästi ja tasa-arvoisesti.

15 Painopisteitä Painopisteitä: muutoksen ja riskien hallinta, uudistumis- ja sopeutumiskyky ja kestävä kasvu. Olennaista: huono-osaisimmat ryhmät ja uudet eriarvoisuuden muodot sekä ratkaisut ja osaaminen, joilla torjutaan eriarvoisuutta, lisätään inhimillisten voimavarojen hyödyntämistä, vahvistetaan kansalaisten osallisuutta ja luottamusta, lisätään demokratiaa ja turvallisuutta sekä lievennetään eroista johtuvia jännitteitä. Kestävässä kasvussa olennaista ovat ratkaisut ja osaaminen, joilla voidaan tukea taloudellisen ja ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalista kestävyyttä eri väestöryhmien kannalta.

16 Ohjelmakysymykset Tasa-arvoinen yhteiskunta A. Mitkä ovat eriarvoisuutta tuottavat mekanismit nyky- Suomessa? B. Miten tasa-arvoa voidaan edistää peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistamisen yhteydessä? C. Millä tavalla julkiset toimenpiteet parhaiten tukevat innovatiivista kokeilutoimintaa, kokeiluista oppimista ja instituutioiden muutosta siten, että muutos etenee hallitusti ja lopputuloksena on kokonaisuutena onnistunut peruspalveluiden ja etuusjärjestelmien uudistaminen? D. Miten parhaiten huolehditaan siitä, että yksilö-, ryhmäja instituutiotasolla on käytettävissä ne kyvykkyydet ja inhimilliset voimavarat, jotka mahdollistavat sopeutumisen peruspalvelu- ja etuusjärjestelmän uudistukseen tasa-arvoisesti?

17 Hakuohje Hakemukset liitteineen Akatemian verkkoasiointiin klo mennessä Hakemuksen jättää konsortion vastuullinen johtaja Hankkeiden suunniteltu kesto on kuusi vuotta ja kullekin konsortiolle myönnettävän kokonaisrahoituksen arvioidaan olevan suuruusluokaltaan 4 8 miljoonaa euroa. Jokaisessa STN-ohjelmassa rahoitetaan noin 3 4 konsortiota. Rahoituspäätökset pyritään tekemään Koska rahoituskausi voi alkaa takautuvasti jo , vuoden 2015 kustannukset voi esittää hakemuksen rahoitussuunnitelmassa alkaen. Hakija laatii tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelman sekä rahoitussuunnitelman kuudeksi vuodeksi. Rahoitusta voidaan myöntää aluksi hankkeen alkukaudeksi ja väliarvioinnin jälkeen loppukaudeksi.

18 Lue hakuilmoitus tarkasti!

19 Hakijana STN-konsortiot Rahoitusta voivat hakea STN-konsortiot, jotka muodostuvat kolmesta tai useammasta tutkimusryhmästä joiden tutkimusryhmät ovat vähintään kahdesta eri organisaatiosta (esimerkiksi yliopisto, tutkimuslaitos, yritys) ja joiden tutkijat edustavat vähintään kolmea eri tieteenalaa. Konsortion johtajan tulee olla tohtorintutkinnon suorittanut, vähintään dosentin tasoinen tutkija. Suomen Akatemian huippuyksiköiden johtajat voivat hakea rahoitusta mutta eivät kuitenkaan STN-konsortion johtajina STN-konsortion varajohtaja tulee nimetä jo hakuvaiheessa. STN-konsortiossa mukana olevien ryhmänjohtajien (konsortion muiden rahoitusta hakevien tutkimusryhmien johtajien) tiedot luetellaan konsortiohakemuksen tutkimusryhmät -sivulla. (ei edellytetä dosentin tasoa)

20 Hakijat Hakija voi hakea rahoitusta vain yhdelle STNkonsortiolle. Osallistumista tutkijana useampaan kuin yhteen konsortioon ei ole rajattu. Lähtökohtana on, että rahoitettava tutkimus palvelee suomalaista tutkimusta, yhteiskuntaa tai kansainvälistä yhteistyötä myös siinä tapauksessa, että konsortiossa on mukana ulkomainen organisaatio. Myös yritykset voivat hakea rahoitusta.

21 Rahoitus Konsortion kaikkiin osapuoliin sovelletaan yleisiä valtionavustuslain (688/2001) ehtoja, yrityksiin myös EU:n valtiontukisääntöjä. Akatemian tutkimusmäärärahalla palkattavan henkilöstön tulee olla palvelussuhteessa suorituspaikkaansa rahoituskauden ajan. Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti ryhmille, jotka koostuvat jo väitelleistä tutkijoista. Akatemian pääsäännöstä poiketen STN-konsortiorahoitus myönnetään kokonaisuudessaan konsortion johtajan organisaatiolle. Näin ollen kaikki rahaliikenne kulkee tämän organisaation kautta ryhmänjohtajien (konsortion muiden rahoitusta hakevien tutkimusryhmien johtajien) organisaatioille. STN-konsortion johtajan ja hänen edustamansa organisaatio vastaavat myös raportoinnista ja rahoituksen käytöstä täysimääräisesti. Konsortio toimittaa yhden yhteisen tilintarkastuskertomuksen hankkeen päättyessä.

22 Kokonaiskustannusmalli Hakemuksessa käytetään konsortion johtajan organisaation määrittelemiä yleiskustannuskerrointa ja palkkojen henkilösivukuluprosenttia. Jyväskylän yliopiston kertoimet: Henkilösivukustannuskerroin 52 %, Yleiskustannuskerroin 88 % Tehollisen työajan kerroin on 85 % STN-konsortiohakemuksessa mukana olevien organisaatioiden pitää sopia etukäteen siitä, miten ja mitä yleiskustannus- ja henkilösivukuluprosenttia käyttäen rahoitus jaetaan organisaatioiden kesken. STN:n hauissa Suomen Akatemian rahoitusosuus on 100 prosenttia kokonaiskustannuksista.

23 Hyväksyttävät kustannukset Rahoitusta voidaan hakea kattamaan esimerkiksi seuraavia tutkimuksen välittömiä kustannuksia: tutkimusryhmän työaika (palkkaus) konsortion johtajan palkkauskustannukset koordinaatiosta syntyvät palkkauskustannukset joko koordinaattorin palkkana tai osana konsortion johtajan palkkaa muut koordinaatiokulut tutkimuskulut matkat rahoitettavan hankkeen tavoitteiden kannalta keskeiset kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden kulut kansainvälisten hankkeiden valmisteluun liittyvät kulut julkaisukulut (esimerkiksi tiedon avoimen saatavuuden edistämisestä aiheutuvat julkaisumaksut) tilintarkastukseen liittyvät kulut. Arvonlisävero sisältyy kustannuksiin JY:n osalta Ei suuria laitehankintoja FIRI2015-haku

24 Poikkeukset STN-haussa STN:n ohjelmien rahoituksen ehdot noudattavat Suomen Akatemian yleisiä rahoitusehtoja täydennettynä STN:a koskevin poikkeuksin ja tarkennuksin muun muassa vastuullisen johtajan palkka, koordinaattorin palkka, rahoituksen täysimääräisyys Konsortiot päättävät itse hakemuksissaan manageriaalisesta ja tieteellisestä johtajuudesta (voi olla kokoaikainen koordinaattori tai johtaja) Hankkeiden kestoaika

25 Budjetoinnista Verkkoasioinnissa hankkeen budjetti laaditaan kolmelle ensimmäiselle toteutusvuodelle: Hankkeiden rahoituspäätökset tehdään kullekin hankkeelle kahtena erillisenä päätöksenä. Siitä huolimatta että rahoitussuunnitelma laaditaan tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelman osana kuudelle vuodelle, varsinaiselle verkkoasioinnin hakemuslomakkeelle merkitään haettava rahoitus enintään ajalle Tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelma sekä rahoitussuunnitelma (= budjetti) laaditaan kuudelle vuodelle. Rahoitussuunnitelma perustellaan tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelman kohdassa 7 (Toteutus: aikataulu, kustannusarvio, työnjako).

26 Hakemuksen pakolliset liitteet / tutkimusja vuorovaikutussuunnitelma Tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelma on koko konsortion yhteinen. Se laaditaan kuuden vuoden ajaksi. Strategisen tutkimuksen neuvoston hakujen tutkimussuunnitelmaohje poikkeaa Akatemian muiden hakujen ohjeesta. Liitteen enimmäispituus on 19 sivua, josta tutkimussuunnitelman osuus on enintään 15 sivua ja vuorovaikutussuunnitelman enintään 4 sivua (Times New Roman 12 tai vastaavan kokoinen kirjasin). Suunnitelmasta tulee löytyä selkeät vastaukset arviointikysymyksiin, jotka on esitetty hakuilmoituksen liitteessä 3E. Tästä syystä Akatemia pyytää hakijaa noudattamaan näiden ohjeiden mukaista tutkimussuunnitelman jäsentelyä. Strategisen tutkimuksen neuvosto tukee tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja merkittäviin suomalaisen yhteiskunnan haasteisiin. Koko konsortion yhteinen vuorovaikutussuunnitelma laaditaan kuuden vuoden ajaksi tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelman kohdassa 11 annettujen ohjeiden mukaan.

27 Vuorovaikutuksesta Konkreettisesta vuorovaikutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi: tiedon tuottajien ja sen relevanttien hyödyntäjien yhteistoiminnan ja vuorovaikutuksen keinot ja tavoitteet vuorovaikutuksen tavat, joilla haasteiden piirteitä ja niiden ratkaisemistapoja käsitellään ja toteutetaan poliittisten päättäjien, hallinnon, asianosaisten organisaatioiden ja yhteisöjen sekä kansalaisten kanssa tutkimusryhmän ja/tai konsortion tutkijoiden kyvyt luoda ja osallistua tuloksekkaaseen vuorovaikutukseen käytettävissä olevat resurssit (mukaan lukien henkilöt, osaaminen) hankkeen alustavat yhteydenotot ja yhteistoiminta tiedon hyödyntäjien kanssa. Hakemukseen liitetään mahdolliset yhteistyösopimukset (letter of commitment) miten hankkeessa syntyneen tiedon käytön jatkuvuus turvataan rahoituskauden jälkeen.

28 Vuorovaikutuksesta Vuorovaikutuksesta voi kertyä hankkeelle kustannuksia! Vuorovaikutuksen ja hakemuksen tieteellisen laadun välillä ei ole ristiriitaa Hakemusarviointi relevanssipaneelin osalta STN:n esitys STN:n infotilaisuuden esitys Stakeholder Engagement Handbook (linkki) TIP:n IMPACT-osio H2020-hankeohjeistuksesta Vaikuttavuusklinikka?

29 Muut pakolliset liitteet / CV ANSIOLUETTELO Tieteelliset ansiot tulee esittää mahdollisimman kattavasti, todenmukaisina ja vertailukelpoisina. Akatemia pyytää laatimaan ansioluettelon Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ansioluettelomallin mukaisena. Ansioluettelon tulee olla tiivis esitys erityisesti tieteellisistä ja tutkimussuunnitelman toteuttamiseen vaikuttavista ansioista. Ota huomioon haun luonne, oma uravaiheesi ja oman alasi käytännöt. Kokeneenkin tutkijan tärkeimmät ansiot voi yleensä esitellä korkeintaan 3-7 sivulla. Laadi ansioluettelo englanniksi. Sisältö ja ansioiden esitysjärjestys Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ohjelmiin jätetyissä hakemuksissa kiinnitetään arvioinnissa Akatemian tavanomaisiin hakuihin verrattuna enemmän huomiota ansioluettelon kohtiin tutkimustyön yhteiskunnallinen vaikuttavuus (12), yhteiskunnalliset luottamustehtävät ja ansiot (13) ja muut ansiot (14).

30 Muut pakolliset liitteet / CV julkaisuluettelo Konsortion johtajan ja ryhmänjohtajien (konsortion muiden rahoitusta hakevien tutkimusryhmien johtajien) ansioluettelot. Ansioluettelot voi tarvittaessa yhdistää yhdeksi tiedostoksi. Konsortion johtajan ja ryhmänjohtajien julkaisuluettelot, joihin merkitään kunkin johtajan tämän hankkeen kannalta 10 merkittävintä julkaisua. Julkaisuluettelot voi tarvittaessa yhdistää yhdeksi tiedostoksi. Akatemian sivuilla on laatimisohje

31 Tapauskohtaiset liitteet Vuorovaikutuksen kannalta keskeisten henkilöiden ansioluettelot, jos niitä ei ole jo liitetty edellisessä kohdassa. Yhteistyösopimukset (letter of commitment) tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelmassa mainittujen tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa. Eettisen toimikunnan lausunto (tarvittaessa); eettiset näkökohdat on aina kuvattava tutkimussuunnitelmassa. Yksi yhdistetty edistymisraportti konsortion johtajan ja ryhmänjohtajien Akatemian rahoittamista tutkimushankkeista, joista ei ole annettu loppuraporttia. Tarvittaessa elinkeinoelämäyhteistyön kuvaukset (esimerkiksi SHOK-lausunto). Kaupparekisteriote yritykseltä, joka on konsortiossa tutkimusrahoitusta saavana osapuolena. Jos työ suoritetaan ulkomailla: ulkomaisen yliopiston tai tutkimuslaitoksen kutsu.

32 Hakemusarviointi STN-hauissa arvioidaan suunniteltujen hankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus sekä niiden tieteellinen laatu. Hakemukset arvioidaan kussakin ohjelmassa kahdessa paneelissa: relevanssipaneelissa ja kansainvälisessä tieteellisessä paneelissa. Suunniteltujen hankkeiden yhteiskunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus arvioidaan ensin. Relevanssipaneeli arvioi hakemusta arviointilomakkeen kohtien 1-3 mukaisesti ja antaa yleisarvosanan. Relevanssipaneelien arvioiden perusteella STN päättää hakemuksista, jotka arvioidaan myös kansainvälisissä tieteellisissä paneeleissa. Hakemusten tieteellinen taso arvioidaan Akatemian tavanomaisten arviointikäytäntöjen mukaisesti. Tieteellinen paneeli käyttää arviointityössään lomakkeen kohtia 4-5 ja antaa myös yleisarvosanan. STN tekee päätöksen rahoitettavista hankkeista perustuen relevanssi- ja tieteellisten paneelien arviointeihin.

33 Arvioinnin aikataulu 2015

34 Arviointi relevanssipaneeleissa Relevanssipaneeli arvioi relevanssin (~ yhteiskunnallinen merkittävyys) ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä sen, miten hakemus vastaa ohjelman tavoitteisiin. Tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelmasta relevanssipaneeli arvioi kohdat 2. Hakemuksen perustelu, 3. Yhteiskunnallinen merkittävyys ja vaikuttavuus ja 7. Toteutus: aikataulu, kustannusarvio, työnjako. Vuorovaikutussuunnitelma, joka sisältyy tutkimussuunnitelmaan, on keskeinen hakemuksen osa arvioitaessa suunnitellun hankkeen yhteiskunnallista merkittävyyttä ja vaikuttavuutta. Vuorovaikutussuunnitelman laatu ja toteutettavuus arvioidaan kokonaisuudessaan. Ansioluetteloiden arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin osiin: 12 (Tutkimustyön tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus), 13 (Yhteiskunnalliset luottamustehtävät ja ansiot) ja 14 (Muut ansiot).

35 Arviointikysymykset relevanssipaneelissa SOCIETAL RELEVANCE AND IMPACT: Project s relevance to the programme 1.1 Match with the programme Guiding questions: How do the proposed solutions and the knowledge base of the project match the challenge formulated in the theme and the programme? (Consider programmatic questions A and B.) 1.2 Match with the focus areas of the programme Guiding questions: Does the research address the focus areas required by the programme? (Consider programmatic questions C and D.) 1.3 Timeliness and importance of the research to society Guiding questions: Are the contents and/or the implementation of the research particularly novel and interesting societally? 1.4 Research aimed for societal use Guiding questions: Are the effects and scope of the expected research results relevant and realistic from a societal perspective and as required in the call for strategic research applications?

36 Arviointikysymykset relevanssipaneelissa SOCIETAL RELEVANCE AND IMPACT: Project s impact on society 2.1 Attaining stakeholders Guiding questions: Does the interaction plan recognise the most important stakeholders? Is the plan plausible for identifying and reaching stakeholders? 2.2 Dialogue and communication of research results Guiding questions: How well has the project organised the dialogue and communications on the research results? How well has the project organised the management of data and its wider use? 2.3 Use of research results during the project Guiding questions: How effective will the dialogue be with relevant actors to utilise and share research results during the course of the project? Will this dialogue bring instant effects, or will it take some time for the effects to be realised? 2.4 New networks and support to decision-making Guiding questions: Are the expected results sound in terms of supporting societal (incl. new) actors and establishing collaborative networks? How will the research support decision-making in the public or private sector?

37 Arviointikysymykset relevanssipaneelissa SOCIETAL RELEVANCE AND IMPACT: Implementation and feasibility 3.1 Competence and expertise of applicants Guiding questions: What are the merits and expertise of the applicants? Are they appropriate and sufficient for the proposed project? Are there solid competences of the applicants in terms of delivering knowledge to relevant stakeholders in a timely manner? In terms of research implementation, are the subtasks and resources appropriate in content and quantity? 3.2 Research team, significance of research collaborations Guiding questions: Does the consortium bring complementary and novel/surprising combinations of expertise to the project? Is the consortium involved in national and/or international research collaborations that can significantly contribute to the success of the project? 3.3 Appropriateness and quality of management and coordination Guiding questions: What is the appropriateness and quality of the research management and coordination? How does the application address risk management and intellectual property rights?

38 Arviointi relevanssipaneelissa OVERALL ASSESSMENT, FINAL RATING (SOCIETAL RELEVANCE AND IMPACT): Main strengths and weaknesses of project, additional comments and suggestions The numerical evaluation) is made with ratings ranging from 1 (weak) to 6 (outstanding). 1 = weak, 2 = unsatisfactory, 3 = good, 4 = very good, 5 = excellent, 6 = outstanding Arviointilomake julkaistaan viimeistään

39 Arviointikysymykset tieteellisessä paneelissa SCIENTIFIC QUALITY Reseach plan 4.1 Project s relevance to the programme Guiding question: How does the application contribute to achieving the objectives of the programme? 4.2 Scientific quality and innovativeness of research plan Guiding questions: Is the project scientifically significant and innovative? Is the project ambitious and does it have potential for breakthroughs? Does it have potential for exceptionally significant outcomes? 4.3 Feasibility of research plan Guiding questions: Are the objectives and hypotheses appropriately presented and is the research plan realistic? Are the research methods and materials appropriate? Does the applicant acknowledge potential scientific or methodological problem areas and how are alternative approaches being considered? Is the management of the proposed plan appropriate and well planned? Does the research environment support the project, such as with appropriate research and/or technology infrastructures? 4.4 Ethical issues Guiding question: Are there any ethical issues involved and, if so, how are they taken into account?

40 Arviointikysymykset tieteellisessä paneelissa SCIENTIFIC QUALITY Competence of applicant, quality of research collaboration 5.1 Competence and expertise of applicants Guiding questions: What are the merits and scientific expertise of the applicants? Are they appropriate and sufficient for the proposed project? What is the quality of the publication records? 5.2 Research team, significance of research collaborations Guiding questions: Do the research consortium partners bring complementary expertise to the project? Is the project involved in national and/or international research collaborations that can significantly contribute to the success of the project? 5.3 Researcher mobility (if applicable) Guiding question: How does the mobility plan support the research plan? 5.4 Research consortium Guiding question: What is the significance and added value of the consortium for the attainment of the research objectives?

41 Arviointi tieteellisessä paneelissa OVERALL ASSESSMENT, FINAL RATING (SCIENTIFIC QUALITY) Main strengths and weaknesses of project, additional comments and suggestions The numerical evaluation) is made with ratings ranging from 1 (weak) to 6 (outstanding). 1 = weak, 2 = unsatisfactory, 3 = good, 4 = very good, 5 = excellent, 6 = outstanding

42 Vuoden 2016 teemoihin vaikuttaminen Strategisen tutkimuksen neuvosto on aloittanut tutkimusteemojen valmistelun vuodelle Tutkimusyhteisö ja tutkimustiedon käyttäjät eri yhteiskunnan osa-alueilta voivat osallistua teemavalmisteluun ehdottamalla ajankohtaisia ja yhteiskunnallisesti merkittäviä tutkimusteemoja. Teemoja ja aiheita voi ehdottaa strategisen tutkimuksen neuvostolle verkkokyselyssä osoitteessa Kyselyn tulokset toimitetaan strategisen tutkimuksen neuvoston käyttöön osana teemavalmistelussa käytettävää aineistoa. Strategisen tutkimuksen neuvosto tekee valtioneuvostolle esityksen tutkimuksen teema-alueista ja painopisteistä vuodelle Tutkimusteemat päättää valtioneuvosto, ja teemoihin perustuen neuvosto suunnittelee vuoden 2016 tutkimusohjelmat.

43 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Yhteystiedot