ITÄ-UUDENMAAN LIITON TILINPÄÄTÖS. (sisältää toimintakertomuksen)

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN LIITON TILINPÄÄTÖS 2010 (sisältää toimintakertomuksen) Uudenmaan liitto 2011

2

3 Sisällysluettelo ITÄ-UUDENMAAN LIITON TILINPÄÄTÖS Maakuntajohtajan katsaus 2 1. ALUEKEHITYS 4 2. ALUEIDENKÄYTTÖ JA SUUNNITTELU Alueiden käyttö Maakunnallinen liikennesuunnittelu Tekninen huolto EDUNVALVONTA HALLINTO Yleishallinto Tietopalvelut ja tiedotus Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 17 5 TALOUS 18 1

4 ITÄ-UUDENMAAN LIITON TOIMINTAKERTOMUS 2010 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Maakuntien fuusio Suomessa maakunnat ovat osa lakisääteistä kunnallishallintoa. Itä-Uudenmaan liitto oli 2010 yksi 19:stä manner-suomen maakunnan liitosta. Vuoden 2011 alusta se yhdistyi Uudenmaan liiton kanssa uudeksi kokonaisuudeksi. Itä-Uudenmaan liitto toimi vielä 2010 itsenäisenä maakunnan, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kaksikielisenä edunvalvonta-, kehittämis-, yhteistyö- ja suunnittelukuntayhtymänä. Itäuusmaalaiset hankkeet jatkuvat 2011 uudessa kokonaisuudessa. Aluekehityksessä ja alueidenkäytön suunnittelussa tehtiin koko vuosi 2010 tiivistä yhteistyötä Uudenmaan liiton kanssa. Fuusioneuvotteluissa perustettiin viisi työryhmää, jotka toimivat koko vuoden 2010 ajan: seurantaryhmä, johtoryhmä, aluekehittämis- ja kansainvälisten asioiden työryhmä, maankäyttö- ja alueidensuunnittelutyöryhmä sekä talous- ja hallintoryhmä. Jokainen työryhmä laati loppuraportin. Tavoitteena oli joustava, toimiva yhdistyminen Seitsemän kuntaa 2010 Uusi Loviisa aloitti , jolloin Loviisa, Pernaja, Ruotsinpyhtää ja Liljendal yhdistyvät. Aiempien kymmenen jäsenkunnan sijasta Itä-Uudenmaan liittoon kuului vuonna 2010 seitsemän jäsenkuntaa, jotka suuruusjärjestyksessä ovat Porvoo, Sipoo, Loviisa, Askola, Lapinjärvi, Myrskylä ja Pukkila. Itä-Uudenmaan kehittämisvisio Itä-Uusimaa on ympäristöltään ja kulttuuriltaan ainutlaatuinen, energinen ja uudistuva rannikkoalue, jossa on asukkaalle hyvän elämän edellytykset. EU:n ohjelmakausi Itä-Uudenmaan saaristo oli määritelty mukaan ns. haasteellisiin alueisiin, joissa toteutettaviin hankkeisiin voidaan käyttää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta. Itä-Uusimaa kuului Etelä- Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR-ohjelman temaattiseen osioon, ja lisäksi maakunnassa oli mahdollista käyttää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusta. Itä-Uusimaa kuului yhdessä Etelä-Suomen ja eräiden Ruotsin, Viron ja Latvian maakuntien kanssa laajaan Central Baltic Interreg IV A -ohjelmaan, jossa on kaksi osaohjelmaa. Toinen osaohjelmista on Etelä-Suomi - Viro ohjelma ja toinen saaristo-ohjelma, jossa on mahdollista kehittää uuden- 2

5 tyyppistä yhteistyötä Itä-Uudenmaan ja esimerkiksi Ahvenanmaan, Viron saarten tai Tukholman saariston välillä. Lisäksi hankkeita voitiin käynnistää myös Itämeren alueen maakuntien kanssa ja myös koko Euroopan tasolla (ns. Interreg IV B ja Interreg IV C tasot). Venäjän-suunnan ohjelma-alueeseen kuuluivat Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat sekä Pietarin kaupunki ja Leningradin oblasti. Rajoittuvina alueina mukana olivat Itä- Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon maakunnat sekä Karjalan tasavalta. Vuoden 2011 alusta rajoittuvan alueen status laajeni koko Uudellemaalle. Itä-Uudenmaan liitto jatkoi Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n jäsenenä (1995- ) sekä sen Itämeri-komission puheenjohtajaliittona toisen kaksivuotiskauden ( ). Itä-Uudenmaan maakunnan sisäiset ja ulkoiset rajamuutokset Uusi Loviisa aloitti Loviisan, Pernajan, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin yhdistyessä maakunnan itäosaan syntyi noin asukkaan kaupunki. Helsingin kaupunkiin siirtyi alkaen 3000 hehtaaria ja noin 2000 asukasta Sipoon kunnasta. Myös maakunnan itärajalla tapahtuu rajamuutos alkaen: noin 200 asukkaan erillisalue, ns. Vastilan mutka, siirrettiin Pyhtään kuntaan. Vuoden 2011 alusta Uusimaa muodostaa kokonaisuuden. Molempien maakuntien toimistot yhdistyivät ja uudet toimitilat otettiin käyttöön Helsingin Länsi-Pasilassa tammikuun 2011 aikana. Jaakko Mikkola Maakuntajohtaja

6 1. ALUEKEHITYS Yleiset tavoitteet Tavoitteena oli yhteistyössä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa edistää Itä-Uudenmaan alueellista kehittämistä yhdistyvän Uudenmaan alueella ja Itämeren piirissä - maakuntasuunnitelman tavoitteiden ja toimintalinjojen mukaisesti. Tavoitteena oli, että itäuusmaalaiset toimijat käynnistivät ja toteuttivat maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisia hankkeita käytettävissä olevalla sekä kansallisella että EU-rahoituksella saaden lisäarvoa omaan toimintaansa. Tavoitteena oli alueellisen rahoituksen lisääminen. Tavoitteet 2010 Maakuntasuunnitelman 2040 hyväksyminen Maakuntasuunnitelma on laadittu vuonna 2009 yhteistyöprosessina maakunnan päättäjien ja toimijoiden kanssa sekä yhteistyötiimissä vaihemaakuntakaavan laatimisen kanssa hyödyntämällä mm. yhteisiä selvityksiä ja seminaareja. Osana prosessia, talvella 2009, pyydettiin asiantuntijalausunto, jossa tarkasteltiin tulevaisuuden muutoksia, megatrendejä ja niiden vaikutuksia Itä- Uudenmaan maakunnan tavoitteisiin ja edellisessä maakuntasuunnitelmassa esitettyihin painotuksiin. Luonnos käsiteltiin maakuntahallituksessa kesäkuussa 2009, minkä jälkeen se lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle. Luonnoksen valmistumisen jälkeen on tullut esille, että Itä- Uudenmaan maakunta tulee hallinnollisesti olemaan osa suurempaa kokonaisuutta yhdessä Uudenmaan maakunnan kanssa vuoden 2011 alusta. Itä-Uusimaa osana suurempaa kokonaisuutta on otettu suunnitelman loppuraportin valmistelussa huomioon. Suunnitelma käsitellään maakuntavaltuustossa tammikuussa Maakuntasuunnitelma 2040 hyväksyttiin maakuntavaltuuston kokouksessa Pukkilassa Maakuntaohjelman laatiminen Alueiden kehittämislain mukaisen ohjelman valmistelu käynnistetään vuoden 2010 alussa yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. - Maakuntaohjelma laadittiin yhdessä Uudenmaan liiton toimijoiden kanssa. Pohjana olivat molempien maakuntien hyväksymät maakuntasuunnitelmat. Joitakin sisältöeroja oli Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan liiton hyväksymissä maakuntaohjelmissa. Itä-Uudenmaan maakuntahallitus lisäsi kokouksessaan mm. HELI-radan ja sen kehitysvyöhykettä tukevan aluerakenteen määrätietoisen kehittämisen, Porvoon Skaftkärrin pilottihankkeen sekä Loviisa 3 hankkeen rakentamismahdollisuudet. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelmaan mm. nämä muutokset. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatiminen 4

7 Alueiden kehittämislain mukainen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja siihen kuuluvana osana maakunnan yhteistyöasiakirja EU-rahoituksen suuntaamiseksi laaditaan vuosittain. Toteuttamissuunnitelman valtionrahoitusta koskeva osuus on maakunnan valtionrahoitusesitys keskeisistä ja muista alueiden kehittämiseen vaikuttavista määrärahoista. Toteuttamissuunnitelma laaditaan yhdessä Uudenmaan liiton kanssa. - Toteuttamissuunnitelma valmisteltiin yhteisesti Uudenmaan liiton kanssa. Kuntien kanssa käytiin keskusteluja. Maakunnan yhteistyöryhmät (MYR) Uudellamaalla ja Itä- Uudellamaalla hyväksyivät toteuttamissuunnitelman samansisältöisinä kokouksissaan Porvoon Sannäsissä Maakuntahallitus hyväksyi toteuttamissuunnitelman kokouksessaan osaamisen vahvistaminen ja työpaikkojen lisääminen Osaamisen vahvistaminen ja työpaikkojen lisääminen/alueellinen osaamisrakenne ja innovaatiotoiminta ovat aluekehittämisen keskeisiä painopisteitä. Porvoon Campus -hanke kehittää alueellista ammattikorkeakoulutustarjontaa ja -palveluja sekä edistää maakunnan osaamisen verkottumista. Itä-Uudenmaan liitto osallistuu yhteistyöverkostoihin ja tukee alueellisia kehittämishankkeita sekä yhteistyöverkostojen luomista ja kehittämistä laajaalaisissa osaamishankkeissa. Itä-Uudenmaan osaamisaloja ovat Itä-Uudenmaan sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOK liitännäisjäsenenä Asumisen ja Jokapaikan tietotekniikan osaamisklustereissa, ympäristöosaaminen, Suomenlahden öljyntorjunnan valmius- ja osaamiskeskus, Venäjä-osaaminen, luovat toimialat ja matkailu sekä elintarvikeala osana elintarvike- ja ravitsemusklusteria. Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan professorin tehtäviin kuuluu edistää Itä- Uudenmaan aluekehitystä. Professuuriin on sitoutunut yrityksiä, Porvoon kaupunki ja Itä- Uudenmaan liitto. Lisäksi Itä-Uudenmaan liitto tukee maakunnan koulutuksen yhteistyöstrategian toteuttamista toimijoiden yhteistyöverkostossa. Itä-Uudenmaan liitto koordinoi vuosittaista Itä-Uudenmaan koulutuksen yhteistyöfoorumia. Lisäksi Itä-Uudenmaan liitto tarvittaessa koordinoi aluekehitys- ja elinkeinoneuvottelukunnan sekä koulutuksen ja osaamisen neuvottelukunnan toimintaa. Itä-Uudenmaan koulutuksen ja työvoiman tarpeen ennakoivaa toimintaa (ennakointiverkosto) edistetään yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Alueiden kehittämislain myötä maakunnan liitoilla on vastuu pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden alueellisesta ennakoinnista yhteistoiminta-alueittain, jolloin tulee varmistaa myös toiminnan resurssit. - Itä-Uudenmaan osaamiskeskusohjelma (OSKE) Jokapaikan tietotekniikka sai oman statuksen varsinaisena OSKE-jäsenenä (aiemmin liitännäisjäsenenä). - Venäjän energiapolitiikan määräaikaiseksi professoriksi valittiin Veli- Pekka Tynkkynen. - Tammikuussa 2010 järjestettiin Itä-Uudenmaan koulutuksen VII yhteistyöfoorumi. 5

8 laaja-alaisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen Maakunnan laaja-alaisen elinkeinopolitiikan tavoitteita toteutetaan alueellisella koheesio- ja kilpailukykyohjelmalla, KOKO -ohjelmalla. Itä-Uudenmaan KOKO -ohjelman kaksi toimintalinjaa ovat palveluyrittäjyyden ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen sekä keskeisenä teemana palvelujärjestelmän kehittäminen erityisesti saaristossa ja maaseudulla. Osana laaja-alaista elinkeinopolitiikkaa varmistetaan ja kehitetään yrityksille suunnattuja alueellisia palveluja. - Osallistuttiin KOKO-ohjelman toteuttamiseen osallistuminen EU-projekteihin ja maakunnan kehittämisprojekteihin Hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyökanavia maakunnan kehittämiseksi ovat EU-projektit ja maakunnan kehittämisrahaprojektit, joiden projektiryhmien työskentelyyn osallistutaan. - Osallistuttiin useiden projektien ohjausryhmätyöskentelyyn. Kaikki hankkeet siirrettiin alkaen saumattomasti Uudenmaan liitolle. yhteistyö Etelä-Suomen maakuntien kesken Alueen kehittämiseksi tehdään sekä yhteistyötä Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) toteuttamisessa maakuntien liittojen johdolla että Euroopan Sosiaalirahaston ohjelman (ESR) alueellisen osion toteuttamisessa ELY -keskusten johdolla. - Osallistuttiin Etelä-Suomen EAKR-koordinaatiotyöryhmän ja ESR-ohjelman alueellisen osion koordinaatiotyöryhmän työskentelyyn ja edistettiin alueellista hankevalmistelua ja osallistumista laajoihin yhteistyöverkostoihin. Puheenjohtajaliittona Etelä-Suomen yhteistoimintaalueella oli vuonna 2010 Hämeen liitto, joka oli aktiivinen erityisesti toteuttamissuunnitelmien laadinnassa monen liiton yhteistyönä. Lausuntoja annettiin naapurimaakuntien maakuntaohjelmista. alueviranomaisyhteistyö Yhteistyö on tiivistä ja hyvin monimuotoista maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman laatimisessa sekä EU-ohjelmien toteuttamisessa. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö on keskeinen yhteistyöelin, joka valmistelee asioita maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn. Itä-Uudenmaan liitto osallistuu ELY -keskuksen erillisiin yhteistoimintaelimiin sekä sidosryhmäyhteistyöhön maakunnan toimijoiden kanssa, käy neuvotteluja sekä antaa lausuntoja viranomaisten toimintasuunnitelmista ja muista ajankohtaisista asioista. - Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (MYRS) kokoontui vuonna 2010 kuusi kertaa. Asioina oli mm. EU-hankkeiden käsittely ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelu. 6

9 Laajakaista kaikille 2015 hanke Itä-Uusimaa on mukana edistämässä ja toteuttamassa valtioneuvoston periaatepäätöksellään käynnistämää Laajakaista kaikille 2015 hanketta. Vuoden 2009 aikana hanketta on liiton toimistossa valmisteltu siten, että on muodostettu 12 erillistä hanketta maakunnan alueelle. Itä-Uudenmaan liitolla on valmiudet aloittaa hankkeiden kilpailutus vuonna Kilpailutusajankohta ja hankkeiden toteutusaikataulu riippuu kuntien päätöksistä. - Vuoden 2010 aikana kilpailutettiin Porvoon hanke, Emäsalon hanke, Pirttisaaren hanke sekä Pukkilian hanke. Emäsalon hankkeeseen saatiin hanke-ehdotus ja asia etenee nyt toteuttajan ja Porvoon kaupungin välisenä asiana. Muihin hankkeisiin ei saatu tarjouksia. Tilanne vastaa kutakuinkin valtakunnallista sikäli, että varsin vähän on saatu tarjouksia hankkeisiin. Hanke kuitenkin jatkuu Itä-Uudellamaalla kuten muuallakin. Itä-Uudenmaan matkailu Matkailun koordinointityö jatkuu vuonna 2010 Itä-Uudenmaan matkailutoimikunnan tuella. Matkailutoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta ( ). Matkailutoimikunnan päätehtävänä on edistää vuonna 2006 laaditun Itä-Uudenmaan matkailustrategian toteutumista. - Matkailuntoimikunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2010 aikana. Maakunnan kehittämisrahan rahoitus kohdennetaan maakuntaohjelman mukaisesti EU-ohjelmien rahoituksen vähetessä alkaneella ohjelmakaudella maakunnan kehittämisrahan merkitys maakuntaohjelman toteuttamisessa kasvaa. - Vuonna 2010 tehtiin yhteensä 20 päätöstä maakunnan kehittämisrahasta. Rahoitusta myönnettiin elinkeinopoliittisiin kehittämishankkeisiin, joista matkailu, luovien toimialojen kehittäminen ja maaseudun kehittäminen sekä kuntien yleinen elinkeinopolitiikka olivat merkittävimmät. EU-rahoitteisten ohjelmien rahoitus kohdennetaan maakuntaohjelman mukaisesti Itä-Uudellamaalla on käytettävissä Etelä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelma (EAKR), jossa on kaksi osiota: haasteelliset alueet, joka kohdistuu vain saaristoon ja toimenpiteiden temaattinen osio, joka on yhteinen kaikkien Etelä-Suomen seitsemän maakunnan kanssa. Itä-Uudellamaalla on käytettävissään myös Etelä-Suomen ESR-ohjelman alueellinen osio. Ohjelmien rahoitus on Itä-Uudellamaalla aikaisempaa pienempi, joten tavoitteena on entistä paremmin kohdentaa rahoitus maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti. Itäuusmaalaisten toimijoiden osallistumista erityisohjelmiin ja laajoihin EU-hankkeisiin edistetään kolmen maakunnan toimijoiden muodostamalla kansainvälisellä verkostolla yhdessä Brysselin EUtoimiston kanssa. EAKR ohjelma Saaristo tavoiteltavat hankkeet maakuntaohjelman toimintalinjojen mukaisia 7

10 Itä-Uudenmaan saariston kehittämisessä EAKR -rahoituksella painotetaan maakuntaohjelman mukaisesti erityisesti - luonto- ja kulttuurimatkailun kehittämistä - luonto- ja kulttuurimatkailun toimintaedellytysten kehittämistä - mikroyrittäjyyden kehittämistä - kumppanuuden ja verkostojen kehittämistä - sähköisten palvelujen kehittämistä. - Vuonna 2010 hyväksyttiin yksi uusi saaristohanke (Posintran hallinnoima) ja toinen aikaisemmin hyväksytty jatkui vuoden 2010 loppuun. Temaattinen osio itäuusmaalaisia toimijoita ylimaakunnallisiin hankkeisiin Temaattisen osion hankkeet ovat usean maakunnan alueella toimivia suurehkoja hankkeita, jotka keskittyvät vuosittain avattaviin teemoihin Vuosina temaattisessa osiossa on toteutettu hakuja seuraavissa klustereissa: ympäristöja meriklusteri, hyvinvointi, digitaaliset sisällöt ja sähköiset palvelut, metsäteollisuus, toimitusketjujen klusteri (logistiikka), innovatiiviset metallituotteet sekä muotoilu ja muut luovat toimialat. Vuonna 2010 teemaosiossa haetaan uusia hankkeita kolmeen teemaan: 1) ympäristöteknologia ja ympäristöystävälliset palvelukonseptit (ml. esim. matkailu ja elintarvikeala) 2) innovatiiviset julkiset hankinnat 3) kansainvälisessä osiossa em. ja aiempien teemojen kansainvälinen yhteistyö ja verkostoituminen. Itäuusmaalaiset toimijat ovat menestyneet hyvin teemahankehauissa. Itä-Uudenmaan kehittämisen kannalta on tavoiteltavaa ja tärkeää, että itäuusmaalaisia toimijoita on myös jatkossa mukana Etelä- Suomen EAKR-ohjelman temaattisen osion hankkeissa. - Itäuusmaalaisia toimijoita oli mukana useissa teemahankkeissa. ESR-ohjelma Manner-Suomen alueelle laadittiin yksi ESR-ohjelma. Ohjelma muodostuu valtakunnallisesta osiosta ja neljästä suuralueittaisesta osiosta. Itä-Uudenmaan kannalta ohjelman toteuttamisessa korostetaan elinkeino-, työllisyys-, osaamis- ja koulutushankkeiden toteuttamista. - Vuoden 2010 järjestettiin hakukierros, jossa yksi hanke hyväksyttiin. Syksyn 2010 haku toteutettiin ELY-keskuksen kautta. Interreg-ohjelmat tavoitteena Viron-suunnan hankkeita Tavoitteena on saada itäuusmaalaisia toimijoita ja hankkeita ohjelmaan mahdollisimman runsaasti. 3+3 Suomi-Viro yhteistyö jatkuu hankkeistuksessa. 8

11 Itä-Uusimaa on rajoittuvana alueena mukana myös Kaakkois-Suomen ENPI (European Neighbourghood and Partnership Instrument) ohjelmassa. Tavoitteena on saada itäuusmaalaisten toimijoiden hankkeita ohjelmaan. - Viron suunnan hankkeissa oli vuonna 2010 itäuusmaalaisia toimijoita. - Uusia 3+3 hankkeita ei käynnistetty, mutta 3+3 yhteistyö jatkuu periaatteessa vuoden 2010 jälkeenkin, mikäli uusia hankkeita saadaan liikkeelle. - Venäjän suunnan hankkeita (ENPI) ei vuonna 2010 käynnistynyt. Ohjelmien hallinnointi tavoitteena sähköinen hallinto EU-ohjelmissa siirryttiin 2009 ja myöhemmin myös kansallisissa maakunnan kehittämisrahahankkeissa siirrytään sähköiseen, internet-pohjaiseen hallintoon (EURA) sekä hakemusten käsittelyn, päätöksenteon että maksatuksen osalta. - Sähköinen hallinto toteutettiin. Itä-Uudenmaan kasvihuonepäästölaskelmat - Toteutettiin Jarkko Hintsalan tekemänä keväällä Maakuntakaavan perustietoa. Laskennan perustiedot hyödyttävät myös kuntien omien ilmastostrategioiden laatimista. Laskelmat tehtiin vuoden 2008 tietojen perusteella sekä kunnittain että maakunnan tasoisesti. 2. ALUEIDENKÄYTTÖ JA SUUNNITTELU 2.1. Alueidenkäyttö Yleiset tavoitteet Alueidenkäytön tavoitteena on huolehtia Itä-Uudenmaan maakuntakaavan laadinnasta ja ajantasaistamisesta sekä osallistua maakuntasuunnitelman ja -ohjelman laadintaan. Alueidenkäytön tavoitteena on mahdollistaa kestävän yhdyskuntarakenteen kehittyminen maakunnassa. Tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta aluerakenteen keinoin ja ohjata kasvu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen hyvien joukkoliikennekäytävien lähelle. Tavoitteet 2010 Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan selvitysvaihe jatkuu vuonna 2010 ja kaava yhteensovitetaan Uudenmaan liiton vastaavan vaihekaavan kanssa. Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ollut vireillä lähtien ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivitys hyväksyttiin maakuntahallituksen kokouksessa Kaavan tavoitteet hyväksyttiin maakuntahallituksessa

12 Toimiva aluerakenne Yhdyskuntarakenteen kehittäminen tarkoituksenmukaisin, kestävin sekä maankäytön ja liikenteen yhteen sovittavin ratkaisuin Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen ja sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen Saariston ja rannikon sekä muiden alueiden luontoarvojen turvaaminen Virkistys- ja matkailualueverkoston kehittäminen Ajantasaiset energiahuollon ja teknisenhuollon aluevaraukset Kaavoitusta varten vuonna 2010 tehtävät selvitykset: luontoselvitys 2009, Itä-Uudenmaan virkistysalueselvitys, aluerakennetarkastelu, Helsinki Porvoo kehyssuunnitelma sekä uusiutuvien energialähteiden ja turpeen oton selvitys. Selvitykset tehdään sekä yhteistyössä että yhteen sovittaen Uudenmaan liiton vastaavien selvitysten kanssa vuonna Tavoitteena on Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan yhteisen vaihemaakuntakaavan valmistelu. - Toteutettiin kaikki em. vaiheet suunnitelman mukaisesti. Itä-Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (ydinvoimamaakuntakaava) Itä-Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava käynnistyi tammikuussa Vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Kaavan luonnos on tarkoitus asettaa nähtäville alkuvuodesta 2010 ja ehdotus loppuvuodesta Itä-Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2010 ja saattaa ympäristöministeriöön vahvistettavaksi vuoden 2010 lopussa. - Kaavan laatiminen raukesi, koska ydinvoimalaluvan hakija veti pois hakemuksensa ja suunnitelmansa tammikuussa osallistuminen ylimaakunnallisiin alueidenkäytön selvityksiin (esim. Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma) Etelä-Suomen alueella jatketaan yhteisiä aluerakenne- ja liikenneselvityksiä. Tekeillä oleva Helsinki Porvoo kehyssuunnitelma, johon osallistuvat Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liitot, ympäristöministeriö, Helsinki, Vantaa, Sipoo ja Porvoo sekä väyläviranomaiset, valmistuu alkuvuodesta 2010 ja on tausta-aineistona maakuntakaavoitukselle. - Toteutettiin. lausuntojen valmistelu viranomaisille, jäsenkunnille ja muille tahoille valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä suunnitelmista, ohjelmista, yleis- ja asemakaavoista ja eräistä poikkeamislupa-asioista Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä suunnitelmista, ohjelmista, yleisja asemakaavoista sekä eräistä poikkeamislupa- ja suunnittelutarve-asioista annetaan eri tahojen pyynnöstä lausuntoja, joiden valmistelu kuuluu alueidenkäytön ja suunnittelun vastuualueeseen. Yhteenveto 2010: - Itä-Uudenmaan luontoselvitys 2009 saatettiin loppuun vuoden 2010 aikana. Viimeinen työ- 10

13 ryhmän kokous pidettiin Itä-Uudenmaan virkistysalueselvitys yhdistettiin Uudenmaan vastaavan selvityksen kanssa. Selvitystyö on osa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa. - Aluerakennetarkastelu välillä Helsinki -. Porvoo valmistui syksyllä Selvitys on Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen Östersundomin osayleiskaavan taustamateriaalia. - Uusiutuvien energialähteiden ja turpeen oton selvitys ei ole edennyt tavoitteiden mukaan. Erillisenä työnä loppuvuodesta 2010 valmistui Kotkan energia Oy:n teettämä YVA Loviisan Röjsjön suosta. Osana maakuntakaavan uudistamista (Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava) päivitetään energiayhtiöiden tulevaisuuden tarpeet energiaverkon osalta. - Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaava prosessien yhteensovittaminen on onnistunut hyvin vuoden 2010 aikana. 2.2 Maakunnallinen liikennesuunnittelu Yleiset tavoitteet Itä-Uudenmaan liikennejärjestelmää koskevan suunnittelun ja edunvalvonnan tavoitteena on kehittää maakunnan liikennejärjestelmää siten, että se: - edistää maakunnan kilpailukykyä kestävällä tavalla - mahdollistaa turvalliset arjen matkat ja sujuvat elinkeinoelämän kuljetukset maakunnan eri osissa - tarjoaa henkilöautolle kilpailukykyisiä vaihtoehtoja, jotka ottavat huomioon alueiden ja väestöryhmien erityispiirteet Tavoitteet vuonna 2010 Itä-Uudenmaan liikennestrategian päivitys ja aiesopimus valmistuivat keväällä Liikennejärjestelmätyö jatkuu Itä-Uudenmaan liiton vetämänä vuonna 2010 liikennestrategian toteutumisen edistämisenä ja seurantana. Aluehallinnon uudistus tuonee liikennejärjestelmäsuunnittelun maakuntien lakisääteiseksi tehtäväksi, mikä vastaa aikaisempaa käytäntöä. Yhdessä Ratahallintokeskuksen ja Uudenmaan liiton kanssa tehdään HELI-radan Tapanilan erkanemiskohdasta tarkempi selvitys, jossa käydään läpi sen tekniset ja taloudelliset toteuttamisedellytykset. Muita tehtäviä ovat osallistuminen alemman tieverkon ja kevyen liikenteen verkon sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Lisäksi osallistutaan ajankohtaisten teiden (Vt 7) tiesuunnitelmien laadintaan. Lähivuosina maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisessä korostuva ilmastomuutoksen hillintään liittyvät selvitystehtävät, joissa tarvitaan laajaa yhteistyötä. Kuntien yhteinen joukkoliikenneyhteyksiä kehittävä henkilöliikennelogistikko aloitti työnsä Vuonna 2010 Itä-Uudenmaan joukkoliikennettä on tarkoitus kehittää yhteistyössä tehtävällä kehittämisprojektilla. Uusina tehtävinä vuonna 2010 on sopeutuminen voimaan tulevaan uuteen joukkoliikennelakiin. Liikenteen osalta laissa on pitkä vuoteen 2019 ulottuva siirtymäaika, mutta lippujärjestelmien kohdalla muutosten toteuttaminen aloitetaan jo vuonna Itä-Uudenmaan liikennestrategian 2009 toteutumisen edistäminen (kärkihankkeiden edunvalvontaa, osallistutaan tiepiirien, Ratahallintokeskuksen sekä kuntien liikenneverkko- ja hankesuunnitteluun) 11

14 osallistutaan HELI-radan Tapanilan erkanemiskohtaa tarkastelevaan selvitystyöhön osallistutaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnittelun laatimiseen (Sipoo varsinaista suunnittelualuetta ja muu Itä-Uusimaa rajoittuvaa aluetta) joukkoliikenteen kehittäminen (kuntien avustaminen kehitystyössä, palvelutasosuunnitelman toteuttaminen, palvelulinjojen, koulukuljetusten ja liityntäliikenteen kehittäminen) osallistutaan Etelä-Suomen maakuntien yhteisiin selvityksiin (logistiikka, ilmastomuutoksen hillintä) lausuntojen valmistelu, aloitteet ja yhteistyö liikenneasioissa Yhteenveto 2010: - Tehtiin aktiivista Itä-Uudenmaan liikennestrategian edistämis- ja seurantatyötä, mistä laadittiin raportti: Itä-Uudenmaan liikennestrategian seuranta Osallistuttiin Liikenneviraston käynnistämään Helsingistä itään päin suuntautuvan radan selvitystyöhön, jossa on selvitetty aiempaa tarkemmin myös Tapanilan erkanemiskohtaa ja Fazerilan pohjavesialuetta - Osallistuttiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiseen HLJ-toimikunnan asiantuntijana sekä oltiin mukana useissa työpajoissa - edistettiin joukkoliikenteen kehittämistoimenpiteiden toteutumista mm avustamalla kuntia kehitystyössä - Selvitettiin Itä-Uudenmaan hiilidioksidipäästöt samassa formaatissa kuin Uudenmaan liitossa on tehty - Annettiin useita lausuntoja liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä 2.3 Tekninen huolto Yleiset tavoitteet Vedenhankinnan suunnittelun ja yhteistyön avulla pyritään turvaamaan maakunnassa korkealuokkaisen veden saannin riittävyys mahdollisimman edullisesti. Jätevesien käsittelyä koskevan suunnittelun tavoitteena on ehkäistä niiden haitallisia ympäristövaikutuksia. Jätehuollon suunnittelun tavoitteena on jätemäärien vähentäminen ja yhdyskuntajätteen hyödyntämisasteen nostaminen sekä loppusijoitettavista jätteistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. Alueellisen energiahuollon suunnittelun tarkoituksena on energian käytön kustannustehokkuuden parantaminen ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Kiviaineshuoltoa koskevan suunnittelun tarkoituksena on sovittaa yhteen harjujen ja kallioiden sekä pohjavesien ja muu ympäristönsuojelu samalla, kun turvataan edullisen ja korkealaatuisen kiviainesmateriaalin saanti rakentamista varten. Tavoitteet vuonna 2010 Painopisteenä teknisen huollon tehtävissä ovat vuonna 2010 maaseudun ja ylikunnallisen vesihuollon kehittäminen, energianhuollosta aiheutuvien kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä jäte- ja maa-aineshuollon ja ympäristönsuojelun yhteensovittaminen. 12

15 edistetään Uudenmaan ELY-keskuksen aluetta koskevan vesihuollon kehittämisohjelman kärkihankkeiden toteutumista varataan maakuntakaavoituksessa riittävät ja tarkoituksenmukaiset alueet vesi- ja jätehuoltoa, kiviainesten ottamista, energian tuotantoa, siirtoa ja varastointia varten sekä edistetään teknisen huollon alueellista yhteistyötä; otetaan nykyiset ja tulevat ydinvoimahankkeet tasavertaisesti huomioon Ruotsinpyhtään ja Loviisan alueella edistetään haja-asutuksen jätevesiasetuksen tavoitteiden toteutumista edistetään energian säästämistä ja uusiutuvien luonnonvarojen sekä jäähdytyslämmön hyödyntämistä energiahuollossa Yhteenveto 2010: - Valmisteltiin aloitteita vesihuollon kehittämisohjelman kärkihankkeiden toteutumisen edistämiseksi; - Fennovoiman vetäydyttyä ydinvoimahankkeesta Ruotsinpyhtäällä on otettu huomioon vain Fortumin mahdollinen kolmas ydinvoimalayksikkö; - Haja-asutuksen jätevesiasetuksen tavoitteiden toteutumista seurattiin; - Jäähdytyslämmön hyödyntäminen energiahuollossa nostettiin esiin Loviisan ydinvoimalahankkeen yhteydessä; - Oltiin aktiivisesti mukana tekemässä ympäristöministeriön rahoittamaa Etelä-Suomen yhteistyöalueen tuulivoimaesiselvitystä. Työ valmistui joulukuussa EDUNVALVONTA Yleiset tavoitteet Edunvalvontatyöllä varmistetaan kaavojen ja ohjelmien ajankohtaisten asioiden tai hankkeiden toteutuminen. Maakunnan edunvalvonnan tavoitteena on valvoa Itä-Uudenmaan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti sekä toimia tiedonvälittäjänä. Kuntalain mukaan liiton edunvalvonnassa keskeinen rooli on maakuntahallituksella. Käytännössä edunvalvonta on monialaista eri toimijoiden yhteistyötä, jossa merkittävä roolinsa on liiton ohella maakunnan kansanedustajilla, kunnilla, valtion aluehallinnolla sekä muilla maakunnallisilla toimijoilla. Maakuntaidentiteetin vaaliminen kuuluu myös edunvalvontaan. Tavoitteet 2010 valtion maakunnassa olevien toimintojen turvaaminen ja alueellistamisen edunvalvonta kärkihankkeiden edistäminen liikennehankkeiden edistäminen aiesopimuksen mukaisesti Itä-Uudenmaan liitto toteuttaa vuonna 2010 edunvalvontaa yhteistyössä kuntien, vaalipiirin kansanedustajien, europarlamentaarikkojen, puolueiden piirijärjestöjen, elinkeinoelämän organisaatioiden ja 13

16 kuntayhtymien sekä muiden tahojen kanssa. Suurissa kehittämishankkeissa yhteistyötahona voidaan edelleen käyttää seitsemän Etelä-Suomen maakunnan liittoumaa (ELLI), vaikka nykymuotoinen EL- LI päättyykin Vuonna 2010 aloittaa Etelä-Suomen neljän maakunnan (Itä-Uusimaa, Uusimaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme) muodostama aluekehityslain mukainen yhteistoiminta-alue. Etelä-Suomen EU-toimisto on Itä-Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Hämeen liittojen omistama edunvalvontatoimisto Brysselissä. Sen toiminnasta keskustellaan yhteistoiminta-alueen kokouksissa. Uudenmaan ja Helsingin vaalipiirin kansanedustajien neuvottelukunta (KENK) on merkittävä edunvalvontafoorumi, johon kuuluu noin neljännes kaikista kansanedustajista. Myös Uudenmaan yrittäjät - Nylands företagare ry ja Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikkö toimii yhteistyössä Itä-Uudenmaan liiton kanssa. Itä-Uudenmaan liitto osallistuu maakunnan liikennettä ja teknistä huoltoa koskevaan edunvalvontaan, valmistelee aloitteita ja lausuntoja sekä harjoittaa yhteistyötä sidosryhmien (ministerit, kansanedustajat, kunnat, elinkeinoelämä, valtion viranomaiset, Etelä-Suomen maakunnat, YTV jne.) kanssa. Sisäisessä edunvalvonnassa painopiste on kuntayhteistyössä (Itä-Uudenmaan kunnanjohtajien kokoukset) sekä asian edellyttämällä tavalla maakunnan toimijoiden yhteistyössä. Sisäiseen edunvalvontaan kuuluu maakunnan identiteetin vahvistaminen. Kärkihankkeet teemat 1. Alueellisen osaamisen vahvistaminen 2. HELI-rata (Helsinki-Porvoo-Loviisa-Kotka-Luumäki) 3. Porvoon ja Loviisan itäiset ohikulkutiet (saaristotie ja atomitie) 4. Keskikokoisten ja pienten tiehankkeiden rahoituksen turvaaminen 5. Vesihuollon rahoituksen turvaaminen 6. Historiallisten ympäristöjen kunnostaminen 7. Kansainvälistyminen 8. Ympäristön vaaliminen 9. Sosiaali- ja terveyspalvelut - Kärkihankkeita edistettiin mm. vastaavin raha-asia-aloittein. Maakunnan liitto korostaa toiminnassaan maakunnan ominaispiirteitä ja tukee itäuusmaalaista identiteettiä. Maakunnan yhdistyessä 2011 Uudenmaan maakunnan kanssa uuden kokonaisuuden yhteistä identiteettiä sekä sen eri alueiden identiteettejä vaalitaan edelleen. Maakuntahallitus valitsee vuoden 2010 itäuusmaalaisen kylän, ja vuoden 2010 yritys valitaan yhdessä Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön kanssa. - Maakuntahallitus valitsi Itä-Uudenmaan vuoden 2010 kyläksi Loviisan Pitkäpään. Vuoden 2010 yritys valittiin yhdessä Itä-Uudenmaan kauppakamariyksikön kanssa. Se oli Porvoon Finnsweet Oy. Kunniamaininta myönnettiin Oy Weldmec Ab:lle Porvoosta. Kansainvälinen toiminta CPMR:ssä tukee maakunnan kansainvälistymistavoitteita. Toiminnan sisällössä korostuvat eurooppalaisten aluepoliittisten tavoitteiden eteenpäin vieminen maakuntien roolia korostamalla (regionalismi ja subsidiariteetti). 14

17 - Osallistuttiin CPMR:n yleiskokoukseen ja Itämeri-komission työskentelyyn. Itämerikomission puheenjohtajuus siirtyi Itä-Uudeltamaalta Ruotsin Västerbotteniin, mutta komission pääsihteeriliitoksi valittiin Uudenmaan liitto ( alkaen). 4. HALLINTO 4.1 Yleishallinto Yleiset tavoitteet Maakuntaliiton hallinto huolehtii liiton luottamushenkilöhallinnon ja toimiston toiminnasta tehokkaasti ja taloudellisesti. Tavoitteet 2010 Hallinto hoitaa perustehtävänsä, jotka ovat maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan, maakunnan yhteistyöryhmän ja toimiston työn sujuminen, toimiston talouden seurannasta vastaaminen sekä toimiston kirjaston ylläpito, arkistonhoito, tulevien ja lähtevien asiakirjojen hoito, tietojärjestelmien toimivuudesta huolehtiminen sekä perustiedotuksesta vastaaminen. Liiton säännöt tarkistetaan tarpeen mukaan. Vuonna 2010 valmistaudutaan tulevaan muutokseen arkistoa järjestämällä ja seulomalla. Maakuntavaltuusto ja hallitus, tarkastuslautakunta sekä maakunnan yhteistyöryhmä lähtien on Itä-Uudenmaan liitolla 7 jäsenkuntaa. Tämä tarkoittaa muutoksia myös maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen kokoonpanossa. Perussopimus muutetaan tältä osin. Varaudutaan maakuntavaltuuston kolmeen, maakuntahallituksen kymmeneen, tarkastuslautakunnan kolmeen ja maakunnan yhteistyöryhmän kolmeen kokoukseen vuonna Jäsenkunnat hyväksyivät uuden perussopimuksen ja Loviisan kaupunki valitsi uudet jäsenet maakuntavaltuuston. Maakuntavaltuusto nimesi maakuntahallituksen vuodeksi Maakuntavaltuusto kokoontui kolme kertaa, vuoden 2010 aikana, maakuntahallitus kymmenen kertaa ja maakunnanyhteistyöryhmä kolme kertaa. Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus tekivät tarvittavat päätökset Itä-Uudenmaan liiton purkamiseksi. Henkilökunta Varsinaista toimintaa varten liitossa on maakuntajohtaja, hallintopäällikkö, aluekehittämisjohtaja, kaavoituspäällikkö, edunvalvontapäällikkö, suunnittelupäällikkö (50 %), aluekehityskoordinaattori, suunnitteluarkkitehti, taloussihteeri, toimistosihteeri, suunnittelija, suunnitteluavustaja, aluekehityssihteeri ja siivooja-toimistoapulainen. (14 henkilöä). Liiton toimistossa työskentelee lisäksi henkilöliikennelogistikko (50 %). - Henkilökunta väheni vuoden 2010 aikana niin, että henkilökunta vuoden lopussa koostui 11 henkilöstä; kymmenestä vakituisesta ja yhdestä tilapäisestä. Vakituinen henkilökunta siirtyi vuoden 2011alusta alkaen vanhoina työntekijöinä Uudenmaan liiton palvelukseen. - Vuoden 2010 alussa valmisteltiin Itä-Uudenmaan ja Uudenmaan liittojen yhdistymistä. Maakuntahallitus nimesi liittojen puheenjohtajista ja maakuntajohtajista koostuvan hankkeen 15

18 seurantaryhmän, joka kokoontui yhteensä kuuteen (6) kokoukseen vuoden aikana. Lisäksi hankkeelle asetettiin johtoryhmä (kokoontui 4 kertaa) ja kolme työryhmää: aluekehittämis- ja kansainvälisten asioiden työryhmä (kokoontui 8 kertaa), maankäyttö- ja aluesuunnittelutyöryhmä (kokoontui 7 kertaa) sekä talous- ja hallintoryhmä (kokoontui 6 kertaa). Kaikki Itä- Uudenmaan liiton vakinaiseen henkilökuntaan kuuluvat henkilöt osallistuivat vähintään yhden ryhmän työskentelyyn. Työryhmien tuloksena syntyi paljon toimenpiteitä onnistuneen yhdistymisen aikaan saamiseksi ja toimenpiteiden toteuttamiseen ryhdyttiin heti. Toimitilat Varsinaiset toimitilat sijaitsivat 2010 vuokratiloissa Rauhankatu 29:ssä. Koulutus Toimisto jatkaa oman toimintansa tehostamista liiton henkilökunnan ammattitaitoa kehittämällä jatkuvan koulutuksen avulla. Jokaisella henkilökunnasta on oikeus lyhytkurssitukseen/seminaariin osallistumiseen vähintään kerran toimintavuoden aikana. Henkilökuntaa kannustetaan myös aktiiviseen omatoimisuuteen koulutukseen hakeutumisessa aina mahdolliseen tutkinnon suorittamiseen saakka. Taloudellisesti varaudutaan henkilökunnan yhteiskoulutusjaksoon. Tavoitteena on samalla hyvän hengen ja yhteistyökyvyn säilyttäminen ja parantaminen sekä muutokseen valmistautuminen. Laitehankinnat Vuonna 2010 ei pääsääntöisesti hankita uusia laitteita. Olemassa olevaa varsin hyvätasoista laitekantaa ylläpidetään ja tarvittaessa huolletaan. Vuonna 2010 ei tehdä myöskään kalustehankintoja. Ei hankittu laitteita eikä kalusteita Tiedotus ja tietopalvelu Yleiset tavoitteet Tiedotuksen tavoitteena on turvata hyvä avoimuus ja vuorovaikutus maakunnan tehtävissä ja toiminnassa. Tietopalvelujen tavoitteena on palvella eri toimijoiden maakunnallisia tietotarpeita. Tavoitteena on hyödyntää paikkatietojärjestelmää entistä enemmän ja laajemmin siten, että se tehostaa maakunnallista suunnittelua ja kehitystyötä sekä parantaa suunnitelmien laatutasoa. Tavoitteet 2010 järjestetään tiedotustilaisuuksia tärkeistä ajankohtaisista maakunnan liiton asioista ja julkaistaan tiedotteita liiton kotisivulla jatketaan tietojärjestelmien kehitystyötä ja aineistojen ajan tasalla pitoa sekä kehitetään maakunnallista tietopalvelua keskeiset suunnitelmat ja ohjelmat laaditaan laajassa vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa sekä järjestetään seminaareja ja pyydetään suunnitelmien luonnoksista lausuntoja Tiedotus aluesuunnittelun ja aluekehityksen osalta tapahtui käytännössä Uudenmaan liiton kanssa 16

19 yhdessä, sillä yhteisen maakuntakaavan ja maakuntaohjelman valmistelu edellytti myös yhteistä tiedotusta. Porvoossa järjestettiin mm laaja seminaari maakuntakaavan perusrakenteesta lokakuussa Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Itä-Uudenmaan maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntahallitus perustaa kantansa seuraaviin seikkoihin: Maakuntaliiton säännöt ja ohjeet ovat olleet ajan tasalla. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu ao. lakeja ja säädöksiä noudattaen. Maakuntahallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeet liitossa noudatettavaksi. Vuonna 2008 on tehty hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen tarkistus EU:n ohjelmakauden toteuttamista varten. Hallinto- ja valvontajärjestelmä on myöhemmin tarkistettu. Samaa järjestelmää on soveltuvin osin noudatettu maakunnan kehittämisrahoituksen osalta ottaen huomioon säädösten erot ja eri seurantajärjestelmät. Sisäisen valvonnan osalta ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. Vuonna 2009 kehitettiin erityisesti asianhallintajärjestelmää. Uusi Dynastia ohjelmisto otettiin käyttöön toukokuusssa 2009 yhdessä viiden muun maakunnan liiton kanssa ja tämä osaltaan varmistaa asiakirjojen ja asioiden järjestelmällisen laadinnan ja hallinnan. Asianhallintapalvelimen ylläpito ja hallinta on ulkoistettu palvelun tuottajalle Documenta Oy:lle. Vastuuhenkilöt ovat omalta osaltaan raportoineet maakuntajohtajalle sisäisen valvontansa järjestämisestä. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat olleet ajan tasalla ja riittävän kattavat. Liitossa ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella sellaisia vahinkotapahtumia jotka olisivat edellyttäneet korvauksia joko liitolle itselleen, liiton työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Tietoturvariskien varalta liitolla on vuonna 2005 laadittu kirjallinen ohjeistus. Liitolla on ollut käytössään F-Secure virustorjuntaohjelmisto palvelimella ja lisäksi jokaisella työasemalla on F-Securen virus- ja palomuuriohjelmisto. Ohjelmistot kuuluvat ylläpitosopimuksen piiriin ja ovat siten aina uusinta versiota ja ajan tasalla. Sisäverkkoa suojaa itse hallinnoitu GB800 -palomuurilaite. Langaton verkko on käytössä. Verkon liikenne on salattu ja sisäänpääsy on suojattu vahvalla salasanalla. Tukiasema sijaitsee kokoushuoneessa. Datavarmistukset on otettu täysvarmistuksina kaksi kertaa viikossa AIT-3 -datanauhoille. Nauhat ovat kiertäneet vuoronperään siten, että n. kuukauden välein tallennetaan sama nauha yli. Yksi nauhoista sijaitsee aina toimiston ulkopuolella. Lisäksi on ollut mahdollisuus ottaa suuria varmuuskopioita DVD- ja Blu-Ray levyille sekä siirrettävälle kovalevylle. Kaikki liiton sopimukset ja sitoumukset on Itä-Uudenmaan liiton purkamisen takia irtisanottu. Liitolla ei ole ollut päätoimista sisäistä tarkastajaa vaan tehtävä on hoidettu sisäisin tehtäväjärjestelyin ja tilintarkastajan suorittamien tarkastusten kautta. Sisäisen tarkastuksen laajuus on suhteutettu liiton toiminnan laajuuteen ja sen pääpaino on ollut EU-varojen hallinnoinnin ja maksatusten tarkastuksessa. Kuluneella tilikaudella sisäinen tarkastus ei havainnut olennaisia virheitä liiton toiminnassa. 17

20 5. Talous Vuoden 2010 talousarvio ja jäsenkuntien maksuosuudet (jako kunnittain alustava) ovat liitteenä. Talousarvio jakautuu kolmeen tulosryhmään: Luottamushenkilöhallinto, Suunnittelu-, kehittäminen ja edunvalvonta ja Projektit. Jäsenkuntien maksuosuudet ovat ( v. 2009). Talousarvion loppusumma (toimintakulut yhteensä) ilman projektien osuutta on ( v. 2009). Projektit mukaan lukien talousarvion loppusummaksi muodostuu ( v. 2009). Toiminnan merkittäviä painopisteitä vuonna 2010 ovat Itä-Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan selvitysvaiheen toteuttaminen, liikennestrategian 2009 toteuttaminen, maakuntaohjelman laatiminen yhdessä Uudenmaan liiton kanssa sekä EU-rahoitteisten ohjelmien rahoituksen ja maakunnan kehittämisrahan kohdentaminen maakuntaohjelman mukaisesti. Maakukunta osallistuu CPMR:n Itämeri-komission toimintaan. Itä-Uudenmaan liiton hallinnoiman aluekeskusohjelman (AKO) toteuttaminen loppuu Lisäksi Itä-Uudenmaan liiton yhteydessä toimii henkilöliikennelogistiikan projekti. Itä-Uudenmaan liitto hallinnoi myös Askolan ja Pukkilan kuntien aluearkkitehtitoimintaa, jota rahoittavat ao. kunnat ja ympäristöministeriö. Jokaisesta projektista tehdään erillinen käyttösuunnitelma ja projekteihin saadaan erillisrahoitus. Näin ollen projektit eivät vaikuta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Talousarviossa oleva projektien yhteissumma on arvio; kaikkien summaan sisältyvien hankkeiden rahoitus ei ole vielä varmentunut ja toisaalta on mahdollista, että vuoden aikana syntyy uusia hankkeita, joissa rahoitus on 100- prosenttinen ja jotka on tarkoituksenmukaista ottaa liiton hallinnoitavaksi. Luottamushenkilöiden palkkiot (maakuntavaltuusto 3 kokousta; maakuntahallitus 10 kokousta; tarkastuslautakunta 3 kokousta) on laskettu palkkiosäännön mukaisesti. Talousarvion sitovuus Maakuntavaltuuston sitova taso on jäsenkuntien maksuosuudet Maakuntahallituksen sitova taso on Luottamushenkilöhallinto, Suunnittelu, kehittäminen ja edunvalvonta, Rahoitus ja Projektit netto. Tilien mukaan kokonaiskulut olivat toimintavuonna ,864 ja kokonaistuotot ,33. Vuoden 2010 tulos on ,76 alijäämää. Tilinpäätökseen on tehty varaus kuntayhtymän loppuselvitysten kustannuksia varten sekä saatavien luottotappioita varten, yhteensä euro. Päättäessään , että Itä-Uudenmaan liitto puretaan, maakuntavaltuusto päätti että kullekin jäsenkunnalle korvataan sen osuus kuntayhtymän nettovarallisuudesta siten, että tase varoineen ja velkoineen siirtyy Uudenmaan liitolle, joka maksaa Itä-Uudenmaan liiton jäsenkunnille kunkin osuuden nettovarallisuudesta. Itä-Uudenmaan huostassa olleet EAKR- ja ESR varat palautettiin vuoden lopussa työ- ja elinkeinoministeriölle, jonka kautta ne osoitetaan Uudenmaan liitolle. Maakunnan kehittämisrahat maksettiin vuoden lopussa suoraan Uudenmaan liitolle. Uudenmaan liitto osti Itä-Uudenmaan liiton osak- 18