Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2001: Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2001: Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä 6"

Transkriptio

1 T E K E S V U O S I K E R T O M U S

2 Sisällys Toiminta-ajatus ja visio 2 Pääjohtajan katsaus 3 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen 4 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2001: Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä 6 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 11 Parhaasta innovaatioiden ympäristöstä pidettävä kiinni 12 Tekesin toiminta lisää yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointia 14 Tieto- ja viestintäteknologian yritykset aktiivisina 24 Kemian ja bioteknologian verkosto laajenee 28 Kone- ja metallituoteteollisuus verkottui edelleen voimakkaasti 30 Tavoitteena puhdas, turvallinen ja tuottava elinympäristö 32 Parikymppinen kehittyy jatkuvasti 34 Aktiivinen henkilöstön ja toiminnan kehittämisen vuosi 36 Teknologiaohjelmat vuonna Teknologiaklinikat vuonna Vuonna 2001 ilmestyneet Tekesin julkaisut 44 Tekes år Tekesin organisaatio Yhteystiedot 52 Työryhmä: Anne Palkamo, Sanna Karvonen, Johanna Pellinen, Ari Mikkelä, Pekka Pesonen ja Jari Romanainen Graafinen suunnittelu ja toteutus: Markku Koljonen ja Päivi Sarparanta, Oddball Graphics Oy Valokuvat: Tekes ja Hannu Bask, Atelier Universal (paitsi toisin mainitut) Painatus: Sävypaino Oy

3 Toiminta-ajatus TEKESIN TEHTÄVÄ on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Visio TEKNOLOGIAN JA OSAAMISEN monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. 2 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO

4 Pääjohtajan katsaus VUONNA 2001 yritykset lisäsivät edelleen tutkimus- ja kehitysinvestointejaan huolimatta talouden taantumasta. Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset nousivat noin 3,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Samalla julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus laski alle 30 prosenttiin kaikista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Yritysten Tekesiltä hakema rahoitus kasvoi merkittävästi erityisesti tietotekniikan ja koneenrakennusteollisuuden aloilla. Myöntövaltuuksien rajallisuus johti rahoituskriteerien tiukentumiseen. Rahoittamatta ja toteutumatta jäävien hyvien hankkeiden määrä jatkoi kasvuaan. Aktivointityön avulla Tekes sai entistä enemmän uusia asiakkaita, jotka valmistelurahoituksen avulla kehittivät liiketoimintasuunnitelmiaan ja teknologiastrategiaansa sekä suunnittelivat uusia tutkimus- ja kehityshankkeita. Nämä johtavat tulevina vuosina edelleen kasvavaan rahoituskysyntään, johon Tekes ei kykene täysin vastaamaan. Lukuisat kansainväliset vertailut, jotka koskevat taloudellista kehitystä, teollisuuden tuottavuuden kasvua, uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä sekä hyvinvointia ja ympäristön laatua, nostavat Suomen kärkisijoille. Suomessa on osattu hyödyntää teknologiapanostukset tehokkaasti ja tasapainoisesti. Vertailujen viesti on myös aiheuttanut itsetyytyväisyyttä, joka unohtaa sen, että saavutettu asema pitää ansaita kansainvälisessä kilpailussa joka päivä uudestaan. Huolestuttavia merkkejä on jo näkyvissä: eräiden teollisuudenalojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt, korkean teknologian viennin kasvu on joissakin maissa jo nopeampaa kuin Suomessa, patenttihakemusten määrän kasvu näyttä epävarmalta, uusia teollisia yrityksiä syntyy vuosittain yhä vähemmän, tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu näyttää pysähtyneen ja tietoyhteiskunnan kehittymistä mittaavissa indikaattoreissa Suomi on menettänyt johtoasemansa. Vertaillessaan eri maiden innovaatioympäristöjä OECD:llä oli annettavana Suomelle yksi suositus: uusien yritysten syntymisen ja kasvun kiihdyttäminen. Tätä suositusta on Suomessa toteutettu määrätietoisesti. Hallituksella on kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima yrittäjyysohjelma. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n rahoitusta on lisätty vuosittain ja Sitra on kohdentanut omaa rahoitustaan alkavien teknologiayritysten pääomarahoitus on Suomessa saavuttanut keskimääräisen eurooppalaisen tason. Tekes uudisti viime vuonna alkavien teknologiayritysten rahoitusmuotonsa, minkä seurauksena rahoitusta laajennettiin ja yhteistyötä tiivistettiin Sitran ja teknologiakeskusten kanssa. Nyt näyttää julkisen teknologiarahoituksen saatavuus nousevan pullonkaulaksi pääomarahoituksen täysimääräisessä hyödyntämisessä. Vuosi 2001 oli myös henkisten resurssien lisäyksen vuosi: työvoima- ja elinkeinokeskuksiin palkattiin kymmenen uutta teknologia-asiantuntijaa erityisesti aktivoimaan yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön. He ovat parhaillaan kouluttautumassa tehtäväänsä. Heidän työnsä suuntaamista avittavat pian valmistuvat alueelliset teknologiastrategiat. Aktivoinnin aikaansaannosten vaikutukset alueiden talouteen riippuvat suuresti siitä, miten paljon julkisia rahoituskannusteita on käytettävissä vastaamaan aktivoinnin aiheuttamaan rahoituskysynnän kasvuun. Strategia- ja ennakointityö oli erityisen panostuksen kohteena monella tasolla. Yksi selkeä valinta oli nostaa liiketoimintaosaaminen avainteknologioiden rinnalle. Tulokset tulevat toivottavasti näkymään tulevina vuosina innovaatioympäristön kehittymisenä, hyvin osuvina panostuskohteiden valintoina, lisääntyvänä kansainvälisenä yhteistyönä ja yritysten liiketoiminta- ja strategiasuunnitelmien jalostumisena. Toiminnan tulosten vaikuttavuusmittausta kehitettiin edelleen. Se osoittaa selkeästi teknologiapanostusten merkityksen ja hyödyn kansantaloudelle ja hyvinvoinnille. Tekesin saama asiakaspalaute pysyi aikaisemmalla hyvän ja erityisen hyvän välillä ja henkilöstön antama palaute parani lähes kaikilla osa-alueilla. Motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö luo hyvän pohjan edelleen kehittää asiantuntija- ja rahoituspalveluja asiakkaiden hyväksi Veli-Pekka Saarnivaara PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3

5 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen TEKESIN STRATEGIASSA kuvataan strategiset tavoitteet, keinot ja arvot, joiden avulla Tekes toteuttaa toiminta-ajatustaan ja pyrkii kohti visiotaan. Toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Visio Teknologian ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Yhteiskunta ja ympäristö Suomi on edelläkävijä tiedon ja osaamisen luojana sekä monipuolisena soveltajana. Suomessa yhdistyvät hyvinvointi, kestävä kehitys ja kyky uudistua jatkuvasti. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Elinkeinoelämä Kansainvälisessä kilpailussa Suomen elinkeinoelämää kantavat vahvat klusterit: tieto ja viestintä metsä metalli Kantaviksi aloiksi ovat nousemassa: bioteollisuus osaamisintensiiviset palvelut Kaikilla aloilla ja alueilla on kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Asiakkaat Tekesin asiakkaat eri puolilla Suomea menestyvät kansainvälisesti. Asiakkaiden kilpailukyky perustuu tietoon ja osaamiseen sekä eri teknologioiden monipuoliseen soveltamiseen liiketoiminnassa. Tutkimus- ja tuotekehitystyö on tuloksellisinta maailmassa. Tekes Tekes tuottaa yhteistyökumppaneidensa kanssa lisäarvoa asiakkaille koko innovaatioketjussa ideasta liiketoimintaan. Tekesin teknologia-asiantuntemus ja onnistuneet panostukset teknologiaan ovat yhteiskunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen perusta. Tekes on oppiva organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölle hyvän ja haasteellisen työympäristön. Strategiset tavoitteet Kansallinen osaamispohja Tavoitteena on, että kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla. Uudet teknologiayritykset Tavoitteena on, että teknologiayrityksiä on nykyistä enemmän ja että ne kasvavat nykyistä nopeammin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu Tavoitteena on, että yhä useampi yritys tekee tutkimus- ja kehitystyötä ja että tutkimus- ja kehitysprojektit ovat nykyistä haasteellisempia ja pitkäjänteisempiä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten kaupallistaminen Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitystyö tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja että nämä tulokset pystytään hyödyntämään kaupallisesti entistä nopeammin. Alueiden kehittyminen Tavoitteena on, että teknologiapolitiikalla tuetaan alueiden omaehtoista kehittymistä. Teknologiapanostusten vaikuttavuus Tavoitteena on, että teknologiapanostusten todellinen vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja viestimään sekä hyödyntämään omassa toiminnassa. Osaamisen ja tietämyksen hallinta Tavoitteena on, että Tekes organisaationa ja kukin henkilö oman alansa asiantuntijana kykenee luomaan, hankkimaan, jalostamaan, levittämään ja hyödyntämään kaiken tehtäviensä kannalta tärkeän tietämyksen ja osaamisen. Keinot Valikoiva hankerahoitus Tekesin rahoitus kohdistuu erityisesti niihin uutta osaamista luoviin projekteihin, joihin liittyy korkea teknologinen ja kaupallinen riski sekä joissa rahoituksen vaikuttavuus on suuri. Rahoitettavat projektit kilpailutetaan toiminta-ajatukseen perustuvien kriteerien perusteella siten, että ne edistävät kestävän kilpailukyvyn vahvistumista, tutkimustulosten kaupallistamista, uusien liiketoimintojen syntymistä, yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistymistä sekä toimijoiden keskinäistä verkottumista. Teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmat kohdistetaan Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeille alueille. Ohjelmat vahvistavat elinkeinoelämän kilpailukykyä, edistävät tutkimustoimintaa, lisäävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Ohjelmatoiminnassa painotetaan kansainvälisen ja alueellisen teknologiayhteistyön monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. Innovaatiotoiminnan aktivointi Tekes aktivoi yrityksiä parantamaan valmiuksiaan uuden teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen. Toiminta kohdistetaan erityisesti alkaviin ja pk-yrityksiin, uusiin liiketoimintoihin, kansainväliseen yhteistyöhön ja usein kasvukeskusten ulkopuolelle. Suuria yrityksiä kannustetaan teknologisesti haasteellisiin pitkäjänteisiin hankkeisiin, joihin liittyy merkittävää tutkimuslaitos- tai pk-verkottumista. Innovaatioympäristön kehittäminen Tekes vaikuttaa innovaatioympäristön kehittymiseen hankerahoituksensa ja teknologiaohjelmiensa avulla, kehittää toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia yhteistyössä muiden rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tekes osallistuu teknologiapolitiikan suunnitteluun, innovaatiomyönteisen lainsäädännön kehittymiseen ja tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriötä ja muuta valtionhallintoa. 4 STRATEGIA

6 Arvot Tekesin arvot ovat strategiasta johdettuja ja toiminnan tavoitteisiin liittyviä. Ne ohjaavat tekesläisten toimintatapoja, menettelytapoja sekä suhtautumista asiakkaisiin, sidosryhmiin ja työtovereihin. Ne vaikuttavat valintoihin, joita tekesläiset ja Tekes tekevät. Hyvinvointi Valinnoillaan Tekes vaikuttaa siihen, että teknologia edistää hyvinvoinnin kehittymistä yhteiskunnassa. Hyvinvointi näkyy vaurastumisena, työpaikkoina, kestävänä kehityksenä ja muiden demokraattisesti päätettyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisena. Sekä Tekesin asiakkaiden menestyminen että teknologian suorat vaikutukset luovat hyvinvointia. Tekesin henkilöstö voi hyvin ja kykenee aikaansaamaan Tekesin tavoittelemat vaikutukset. Näkemys Tekes tuo aktiivisesti esiin teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja vaihtoehdot yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tekesillä on vahva kokonaisnäkemys innovaatioympäristöstä ja sen kehittämisen suunnasta. Tekesin näkemys muotoutuu tiiviissä ja avoimessa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Tekes arvostaa asiakkaidensa osaamista ja hyödyntää sitä oman näkemyksensä muodostamisessa. Tekes tarjoaa näkemyksensä ja osaamisensa asiakkaiden onnistumisen tueksi. Tekesissä on osaava henkilöstö, jolla on laaja kokonaisnäkemys teknologian mahdollisuuksista. seen kohdennetut julkiset varat oikein ja saada niille paras mahdollinen tuotto. Tekes ansaitsee asiakkaidensa ja sidosryhmiensä arvostuksen asiantuntemuksellaan ja puolueettomalla, luottamuksellisella ja asiakkaita kuuntelevalla toiminnallaan. Henkilöstön keskinäinen luottamus on Tekesin toiminnan ja yhteistyön perusta. Yhteistyö Monipuolinen ja aktiivinen yhteistyö kansallisissa, kansainvälisissä ja alueellisissa verkostoissa synnyttää maailman parhaan innovaatioympäristön korkeatasoisine rahoitus- ja asiantuntijapalveluineen. Tekes toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Tekes auttaa asiakkaitaan löytämään oikeat tavoitteet, ratkaisut ja yhteistyökumppanit. Tekesin henkilöstö arvostaa tiedon jalostamista ja jakamista sekä avointa keskinäistä yhteistyötä ja toimintaa tiimeissä. Kehittyminen Tekes tukee toiminnallaan innovaatioympäristön kehittymistä ja kansallisen osaamispohjan vahvistumista. Tekes huolehtii omasta uudistumisestaan. Jokainen tekesläinen vastaa itsensä ja osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä. Tekes arvostaa henkilöstönsä oppimista ja kehittymistä ja luo sille hyvät edellytykset. Tekesläiset kehittyvät asiakkaiden osaamisen kautta. Vaikuttavuus Tekesin vaikuttavuus syntyy ensisijaisesti asiakkaiden kansainvälistymisen, kasvun ja taloudellisen menestymisen myötä. Näihin vaikutetaan teknologiarahoituksella ja asiantuntijapalveluilla sekä osallistumalla suomalaisen innovaatioympäristön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kansainväli- Luottamus Yhteiskunta ja omistajat luottavat Tekesin kykyyn sijoittaa teknologian kehittämisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä luo työpaikkoja sekä kasvattaa vaurautta ja hyvinvointia. Toisaalta Tekesin vaikuttavuus syntyy kehittämällä teknologioita, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja kestävään kehitykseen. Teknologiapolitiikan onnistuminen edellyttää kaikkien innovaatioympäristössä toimivien organisaatioiden tiivistä yhteistyötä ja verkottumista. Tekes tuntee ja osoittaa toimintansa vaikutukset. Tekesin teknologiastrategian yhteenveto Muutosta ajavat tekijät: globalisaatio, osaaminen, teknologian muutosvoimat, verkottunut toiminta, kestävä kehitys, sosiaalinen kehitys Klusterien kehitys: elinkeinojen kilpailukyky ja uusiutuminen, uusien toimialojen syntyminen ja kasvu Hyvinvointi kestävän kehityksen ehdoilla Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät Kestävän kehityksen sovellukset Rahoituskriteerit, teknologiastrategia ja osastrategiat Hankerahoituksessa Tekesin strategian toteutuminen varmistetaan rahoituskriteeristöllä. Teknologiaohjelmissa ja innovaatiotoiminnan aktivoinnissa strategian ja rahoituskriteeristön rinnalla keskeisiä valintoja ohjataan Tekesin teknologiastrategian avulla. Teknologiastrategia kiteyttää suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevan kehityksen keskeiset teknologiset haasteet ja mahdollisuudet. Vuonna 2001 tehtyä teknologiastrategiatyötä kuvataan sivulla 16. Strategian toteutuminen muilla toiminnan tärkeillä osa-alueilla varmistetaan Tekesin strategiaa konkretisoivilla osastrategioilla. Osastrategioita on laadittu alueelliseen toimintaan, kansainväliseen toimintaan, tutkimustulosten kaupallistamiseen, viestintään, tietotekniikkaan ja vaikuttavuusarviointiin. Tietoja viestintäteknologia Bioteknologia Materiaaliteknologia Hyvinvoinnin sovellukset Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen STRATEGIA 5

7 Tekesin tavoitteena on, että kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla.

8 Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä SUOMI ON NOSTETTU TÄNÄ VUONNA kärkisijoille viidessä kansainvälisessä arvioinnissa, jotka mittaavat eri maiden kasvu- ja kilpailukykyä. Näissä Suomen vahvuuksina pidetään erityisesti teknologian kehittämistä ja sen soveltamista teollisuudessa. Nousu kansainvälisten vertailujen kärkeen on tulosta pitkäjänteisestä teknologiapolitiikasta ja tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. OECD:n tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehitystyö lisää selvästi yritysten tuottavuuden kasvua. Nämä vertailut kuvaavat pääosin toteutunutta kehitystä, mutta antavat viitteitä myös tulevaisuuteen varautumisesta. Yritysten panokset tutkimus- ja kehitystyöhön ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Jo liki 20 vuoden julkiset panostukset ja etenkin vuosina toteutettu lisärahoitusohjelma ovat yritysten oman rahoituksen rinnalla luoneet Suomelle vahvan kilpailuedun. Vuoden 1999 jälkeen julkisen tutkimusrahoituksen kasvu on lähes pysähtynyt. Tekesin hallitus haluaa kiinnittää huomiota julkisen rahoituksen osuuden pienenemiseen ja näkee tilanteen pikaisen korjaamisen erittäin tärkeäksi Suomen tulevaisuuden kannalta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytettiin 4,96 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuonna Tämä oli 3,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yritykset sijoittivat tutkimus- ja kehitystyöhön 3,65 miljardia euroa, mikä oli kolme neljäsosaa koko tutkimus- ja kehityspanoksesta. Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteissa oli Suomessa kehittyneiden maiden alhaisimpia ja vain alle puolet OECD-maiden keskimääräisestä arvosta. Tilanne on korjattava pian lisäämällä julkista tutkimus- ja kehitysra- Yritysten tutkimus- ja kehitysmenoihin kohdistuvat julkiset avustukset ja verohelpotukset OECD-maissa Kreikka Sveitsi Tanska Saksa Suomi Japani Ruotsi Belgia Meksiko Norja Britannia Italia Irlanti Alankomaat Australia Korea Ranska Yhdysvallat Kanada Itävalta Portugali Espanja Osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista % Avustukset Verohelpotukset Veromenettelyt liittyen suurten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen, avustukset kattavat kaikki yritykset. Lähde: Tekesin arvio OECD tietojen perusteella TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA

9 8 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2001

10 Tekesin hallitus: edessä hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen; keskellä vasemmalta teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski, vt. yksikönjohtaja Leila Kurki, pääjohtaja Vappu Taipale, osastopäällikkö Hannele Pohjola, neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio; takarivissä vasemmalta ylijohtaja Arvo Jäppinen, budjettineuvos Esko Tainio, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara ja teknologiajohtaja Yrjö Neuvo. hoitusta, jotta pitkäjänteisen työn ja Suomen kilpailukyvyn edellytykset säilyvät. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteissa on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja alle puolet OECD-maiden keskiarvosta. Tilannetta synkentävät edelleen muiden maiden käyttämät tutkimus- ja kehitystyön verohelpotukset. Kilpailijamaihin verrattuna epätasapainoinen tilanne merkitsee sitä, että tutkimus- ja kehitystyö muuttuu entistä lyhytjänteisemmäksi ja Suomen kilpailukyky vaarantuu. Tekes on tutkimus- ja kehitystyön keskeinen edistäjä ja yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen tärkein julkinen rahoittaja. Vuonna 2001 Tekesillä oli 386 miljoonan euron rahoitusvaltuudet. Rahoituksen kysyntä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Hallitus kiinnittää huomiota siihen, että Tekesin mahdollisuudet vastata kysyntään ovat heikentyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämän johdosta kasvava joukko hyviä projekteja jää toteutumatta. Tämä on johtanut myös rahoituskriteerien tiukentumiseen. Rahoitettujen projektien tulokset näkyvät hyvinvointina ja taloudellisena kasvuna Tekesin toiminnan vaikutukset näkyvät yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kasvuna, työllisyyden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymisenä, veropohjan vahvistumisena sekä osaamisen lisääntymisenä. Tekesin toiminta vaikuttaa koko innovaatioympäristön kehittymiseen. Rahoitettujen projektien tulokset näkyvät innovaatioina eli uusina ja parempina tuotteina, tuotantomenetelminä ja palveluina, uusina teknologiayrityksinä ja pitkäjänteisenä osaamisen kasvuna. Projektit ulottuvat strategisesta perustutkimuksesta tuotekehitykseen ja tulosten kaupallistamiseen. Hallituksen näkemyksen mukaan Tekesin vuonna 2001 rahoittamat projektit olivat haasteellisia ja laadukkaita. Hyvistä ideoista ja projektiesityksistä ei ole pulaa. Hallitus katsoo, että Tekes voisi sijoittaa tuloksekkaasti tuntuvasti nykyisiä rahoitusvaltuuksiaan enemmän, mikä vaikuttaisi myönteisesti kansantalouden kasvuun. Vuonna 2001 rahoitettujen yritysten tuotekehitysprojektien tulosennusteet kasvoivat. Projekteissa kehitetyt tuotteet tulevat markkinoille vuoden tai kahden kuluttua projektin päättymisestä. Suurimmillaan vaikutus näkyy noin viiden vuoden kuluttua, jolloin tuotteiden markkinat ovat laajimmillaan. Tutkimusyksiköiden ja yritysten strategisten tutkimusprojektien tulokset näkyvät pitkäjänteisenä osaamisen vahvistumisena ja innovaatioympäristön kehittymisenä. Tutkimusprojektien tuloksia arvioidaan erillisselvityksin. Tekesin toiminnan tuloksia ja vaikutuksia ei tunneta riittävän laajasti. Hallitus pitää tärkeänä, että Tekes vahvistaa niiden viestintää. Uusien teknologiayritysten luominen painopisteenä Strategiansa mukaisesti Tekes on kehittänyt vuonna 2001 uusien teknologiayritysten syntyyn vaikuttavia rahoitus- ja asiantuntijapalveluja. Tekes toi keväällä 2001 yhteistyössä Sitran kanssa markkinoille uuden Liikeidean kehittämisrahoituksen. Yrittäjiksi aikovat kokivat Liksaksi ristityn palvelun tulleen juuri oikeaan tarpeeseen. Palvelu ehti loppuvuoden 2001 aikana vauhdittaa 37 uuden teknologiayrityksen alkutaivalta. Tutkimuksesta liiketoimintaan tähtäävä TULI-toiminta organisoitiin ohjelman muotoon ja toimintaa laajennettiin. Hallitus on tyytyväinen, että Tekes on vahvistanut ja monipuolistanut toimintaansa alkavien yritysten syntymisen ja kasvun edistämisessä. Vuonna 2001 peräti 43 prosenttia myönteisen rahoituspäätöksen saaneista yrityksistä oli Tekesille uusia asiakkaita. Uusia asiakkaita oli merkittävästi enemmän kasvukeskusten ulkopuolella kuin kasvukeskuksissa. Hallitus pitää asiakaskunnan jatkuvaa uusiutumista ja laajenemista myönteisenä tuloksena Tekesin aktivointitoiminnasta. Myös asiakkaiden tyytyväisyys Tekesin toimintaan oli entisellä tasolla: hyvän ja erittäin hyvän välillä. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus tuotekehitysrahoituksesta kasvoi edelleen edellisestä vuodesta. Yrityksille tarkoitetusta Tekesin rahoituksesta yli puolet kohdistui pk-yrityksille ja kolme neljäsosaa alle 500 työntekijän yrityksille. Lisäksi suurten yritysten projekteissa alihankinta pk-yrityksiltä oli edelleen merkittävää. Aloittavien yritysten osuus asiakaskunnasta kasvoi edelleen. TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA

11 Tekesin rahoituksen suhde yritysten omiin tutkimus- ja kehitysmenoihin maakunnittain alle 1 1 1,5 1,5 3 yli 3 Julkinen teknologiarahoitus suuntautuu suhteellisesti enemmän alueille, joilla yritysten omat panostukset ovat alhaiset. Tämä on seurausta alueilla tehdystä aktivointityöstä. Alueelliset teknologiastrategiat vahvistavat alueiden kilpailukykyä Tekesin aloitteesta ja tuella laaditut alueelliset teknologiastrategiat auttavat alueita ja Tekesiä kohdistamaan kehityspanoksensa niin, että alueiden kansallinen kilpailukyky ja erityisosaaminen vahvistuvat. Tekes on osallistunut aktiivisesti strategioiden luomiseen yhdessä maakuntien liittojen ja TE-keskusten kanssa. Hallitus pitää Tekesin osallistumista aluetoiminnan kehittämiseen tärkeänä ja korostaa teknologian merkittäviä vaikutuksia alueelliseen kehitykseen. Myös Euroopan rakennerahastoja tulee hyödyntää tehokkaasti teknologiaprojekteissa. Vuonna 2001 TE-keskusten teknologiayksiköiden henkilöstöä lisättiin 10 teknologia-asiantuntijalla. Merkittävä lisäys vahvisti Tekesin palvelujen tarjontaa ja saatavuutta koko maassa. TE-keskusten teknologiayksiköt ovat olennainen osa Tekesiä ja asiakkaille tarjottavan rahoitus- ja asiantuntijapalveluiden verkostoa. Yhteistyössä TE-keskusten kanssa Tekes on etsinyt ratkaisumalleja toiminnan ohjaukseen ja palvelujen näkyvyyteen liittyviin kysymyksiin. Hallituksen näkemyksen mukaan kehitys on edennyt lupaavasti. Teknologiaohjelmat tuottavat toimivia verkostoja ja vankkaa pohjaa osaamiselle Teknologiaohjelmien ansiosta verkottuminen ja yhteistyö yritysten kesken ja yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä toimii Suomessa paremmin kuin muualla maailmassa. Ohjelmat vahvistavat tulevaisuuden kannalta keskeistä osaamista ja luovat pohjaa uusille liiketoiminnoille. Teknologiaohjelmat ovat merkittäviä rahoituksen suuntaamisessa, sillä vuosittain Tekes käyttää noin puolet tutkimus- ja kehitysrahoituksestaan teknologiaohjelmiin. Hallituksen näkemyksen mukaan teknologiaohjelmat ovat erittäin tärkeitä, ja niiden toiminta on onnistunut hyvin teknologiapolitiikan käytännön työkaluna, yhteistyön ja verkottuneen tutkimus- ja kehitystyön edistäjänä sekä perustavan laatuisen osaamisen luojana. Hallitus pitää kansainvälisen toiminnan entistä tiiviimpää kytkemistä ohjelmien valmisteluun hyvänä. Tekesillä selkeä rooli yritysten kansainvälistymisessä Hallitus näkee, että Tekesillä on keskeinen rooli yritysten, tutkimuksen ja innovaatioympäristön kansainvälistymisessä. Hallituksen näkemyksen mukaan Tekesillä on erinomaiset edellytykset olla kehityksen kärjessä avoimuuteen pyrkivässä kansainvälisessä yhteistyössä, johon eurooppalainen tutkimusalue tähtää. Muihin maihin verrattuna Tekesin teknologiaohjelmat tähtäävät jo nyt poikkeuksellisen laajasti kansainväliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen. Lokakuussa 2001 mietintönsä jättänyt kauppa- ja teollisuusministeriön asettama yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimikunta näkee toiminnan kehittämisen haasteena erityisesti uusien ja nopeasti kasvavien pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisen. Hallitus katsoo, että yritysten kansainvälistymisen valmiuksien kehittäminen on tuotava teknologian ja tuotteiden kehittämisen rinnalle ja niiden osaksi sen sijaan, että ne nähtäisiin erillisinä tuotekehitysvaihetta seuraavina toimintoina. Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on olennainen osaalue teknologian kaupallistamisessa, jossa Tekesillä tulee olla selkeä rooli. Euroopassa Tekes edistää yritysten kansainvälistymistä monien yhteistyöverkostojensa avulla. Suomalaisten osallistuminen EU:n viidenteen puiteohjelmaan on edelleen laajaa ja esitetyt projektit on hyväksytty keskimääräistä useammin. Hyvän tilanteen säilyttämiseksi vuonna 2003 käynnistyvässä EU:n kuudennessa puiteohjelmassa on yhä tehostettava tiedotusta ja neuvontaa. USA:n ja Japanin kanssa Tekes on lisännyt yhteistyötä niin sopimuksin kuin rahoitetuissa projekteissa. Hallitus pitää hyvänä, että Tekes selvittää myös muiden tärkeiden alueiden, kuten Kauko-idän ja erityisesti Kiinan teknologianäkymiä. Arvot luovat perustan toiminnan kehitykselle Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on Tekesin toiminnan perusedellytys. Henkilöstö luo sen lisäarvon, jota Tekes voi tarjota asiakkailleen. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön kehittymiseen, hyvinvointiin ja riittävät resurssit turvaavaan rekrytointiin. Tekesissä käytiin vuoden aikana laajaa arvokeskustelua, jonka tulokset kiteytyivät viideksi arvoksi: hyvinvointi, näkemys, luottamus, yhteistyö ja kehittyminen. Hallituksen näkemyksen mukaan hyvä ja kaikkien sisäistämä arvopohja luo vankan perustan toiminnan ja organisaation kehitykselle. Hallitus keskittyi strategisiin kysymyksiin Vuonna 2001 hallitus keskittyi työssään strategisiin kysymyksiin ja lisäsi vuorovaikutusta Tekesin johtoryhmän ja innovaatioympäristön muiden toimijoiden kanssa. Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös rahoitusprojekteista, joissa Tekesin rahoitusosuus on yli 1,7 miljoonaa euroa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienemmistä projekteista. Vuonna 2001 hallitus kokoontui 12 kertaa. 10 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2001

12 Tekesin hallitus Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Yrjö Neuvo Kauppa- ja teollisuusministeriö Nokia Mobile Phones Jäsenet Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio Ylijohtaja Arvo Jäppinen Teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski Vt. yksikönjohtaja Leila Kurki Osastopäällikkö Hannele Pohjola Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Budjettineuvos Esko Tainio Pääjohtaja Vappu Taipale Kauppa- ja teollisuusministeriö Opetusministeriö Tekes (henkilöstön edustaja) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Tekes Valtiovarainministeriö Stakes Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on 16 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Varapuheenjohtaja Rehtori Aino Sallinen Jäsenet Aluekehitysneuvos Ulla Blomberg Talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola Yliarkkitehti Aila Korpivaara Pääjohtaja Reijo Vihko Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Yksikönjohtaja Pekka Pellinen Johtaja Marjaana Valkonen Johtaja Seppo Heiskanen Toimitusjohtaja Pekka Ketonen Varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela Johtaja Hannele Kuusi Toimitusjohtaja Pirkko Molkentin-Matilainen Teknologiajohtaja Juho Mäkinen Toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio Kauppa- ja teollisuusministeriö Jyväskylän yliopisto Sisäasiainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Suomen Akatemia Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT AKAVA ry, Tekniikan Akateemisten Liitto Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Elintarviketeollisuusliitto ry Vaisala Oyj Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Kemianteollisuus ry Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys ry Outokumpu Oyj Valopaino Oy TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 11

13 Parhaasta innovaatioiden ympäristöstä pidettävä kiinni SEITSEMÄN VUODEN KASVUN jälkeen Suomen talouskasvu hidastui merkittävästi vuoden 2001 aikana. Vain kotimainen kulutus piti talouskasvua positiivisena. Edeltävinä vuosina talouskasvua vetäneet korkean teknologian yritykset kärsivät maailmantalouden taantumisesta eniten. Talouskasvu jatkuu todennäköisesti maltillisena vuonna Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi selvästi. Tieto- ja viestintäteknologian yritykset hakivat rahoitusta jopa 60 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hallinnonalojen yhteistyö yhä oleellisempaa Innovaatiot ja uudistuminen on eri arviointien ja linjausten mukaan ulotettava kaikille elinkeinoelämän ja yhteiskunnan osa-alueille. Innovaatiot eivät ole pelkästään teknologisia vaan myös sosiaalisia, organisatorisia, toimintatapa- ja palveluinnovaatioita, joten ne koskevat horisontaalisesti kaikkia hallinnonaloja. Monien julkisen sektorin tärkeimpien kysymysten ratkaiseminen edellyttää innovaatioita. Tekesin ja muiden innovaatioympäristön kehittäjien välinen yhteistyö tiivistyikin entisestään vuonna Yksi konkreettisista tuloksista oli erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu Tekesin, KTM:n ja TE-keskusten, Finpron, Finnveran, Sitran sekä Teollisuussijoituksen yhteinen verkkopalvelu Yritys-Suomi, jonka suunnittelussa päästiin vuonna 2001 loppuvaiheeseen. Palvelu avattiin osoitteessa helmikuussa Verkkopalvelu tuo kaikki yritysten perustamiseen, kehittämiseen ja innovaatioympäristön parantamiseen tähtäävät julkiset palvelut yhteen verkko-osoitteeseen. Siitä löytyvät kaikkien viiden organisaation palvelut ja tuotteet helposti yhden luukun -periaatteella. Loppukeväästä 2001 Tekes ja Sitra lanseerasivat yhteisen rahoitustuotteen, Liikeidean kehittämisrahoituksen LIK- SAn. Rahoitusmuoto on tarkoitettu helpottamaan teknologiayrityksen perustamista. Puoliksi Tekesin ja puoliksi Sitran kattama LIKSA-rahoitus voidaan käyttää teknologiahankkeen kaupallistamiseen liittyvän tiedon ja palvelujen hankintaan. Rahoituksen turvin yrittäjäksi aikova voi tuottaa aikaisempaa nopeammalla aikataululla laadukkaan liiketoimintasuunnitelman idean jatkoarvioinnin perustaksi. Liiketoimintasuunnitelma esitellään pääomamarkkinoille samaan pakettiin kuuluvan Sitran INTRO-palvelun avulla. Kansainvälistyminen osa yritysten kilpailukyvyn kehittämistä Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimikunta (VKE-toimikunta) korosti Innovaatioympäristön toimijoiden resurssit Eri rahoittajat kattavat eri kohtia tuotteen innovaatioketjusta. Luvut kuvaavat kunkin organisaation toiminnan kokonaislaajuutta miljoonina euroina vuonna Suluissa on esitetty, paljonko rahoituksesta tulee suoraan valtion budjetista. Tekesin, Suomen Akatemian ja Keksintösäätiön rahoitus tulee miltei kokonaisuudessaan valtion budjetista. Julkinen Yksityinen Yliopistot 790 (350) Suomen Akatemia 160 VTT 210 (60) Ulkomailta 120 Tekes 380 Ministeriöt, TE-keskukset ja sektoritutkimus 290 (210) Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta Pääomasijoittajat: Yksityiset 350 Teollisuussijoitus 45 (80) Sitra 100 (2) Finpro 60 (30) Keksintösäätiö 5 Perustutkimus Soveltava tutkimus Tuotekehitys Businessenkelit 380 Finnvera 320 (50) Yrityskehitys Markkinointi Kansainvälistyminen 12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

14 mietinnössään, kuinka tärkeää on pohtia yrityksen kansainvälistymistä sen elinkaaren jokaisessa vaiheessa osana yrityksen osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämistä. Kansainvälistymisen kehittäminen on mietinnön mukaan luonnollinen osa kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulla olevaa elinkeinopolitiikkaa. Tekesin rahoittamissa projekteissa ja teknologiaohjelmissa on toimikunnan mukaan kehitettävä entistä enemmän yritysten liiketoiminta- ja kansainvälistymisvalmiuksia itse tuotteen kehittämisen rinnalla. Ministeri Cristoffer Taxellin vetämän toimikunnan linjaukset vahvistavat osaltaan Tekesissä jo aiemmin valittua suuntaa. Toimikunnan mukaan yrityksille tulee tarjota helposti käytettäviä kansainvälistymispalveluja eri puolella Suomea sekä ulkomailla. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi yhteistyön tehostamista Tekesin, Finpron, Finnveran, TE-keskusten ja ulkoasiainhallinnon kesken. Tekesillä, Finprolla ja ulkoasianministeriöllä on hallussaan laaja kansainvälinen kontaktiverkosto, joka on saatava täysmittaiseen hyötykäyttöön suomalaisyritysten parhaaksi. Mietinnön suositukset ovat samansuuntaisia, mihin Tekesin ja Finpron tiivistynyt yhteistyö on jo parin vuoden ajan tähdännyt. Kolmas vuosi pysähtyneillä rahoitusvaltuuksilla Vuonna 2001 teknologiapolitiikkaa linjattiin ja sen tuloksia arvioitiin erityisesti kahdessa julkaisussa: Sitran innovaatiojärjestelmän tutkimusohjelman loppuraportissa ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston julkaisemassa linjauksessa. Molemmissa korostettiin sitä, että tieto, osaaminen ja innovaatiot ovat nykymaailmassa yhä keskeisempiä talouskasvun lähteitä. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinopoliittinen linjaus painotti, että resursseja teknologian kehittämiseen tulisi lisätä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston edellisen vuoden linjaukset jäivät tärkeimmältä kohdaltaan toteutumatta, kun julkiseen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen vuodeksi 2001 budjetoidut varat pysyivät vuoden 2000 tasolla. Tekesin rahoitusvaltuudet ovat pysyneet ennallaan viimeiset kolme vuotta. Tekes maksoi vuonna 2001 tutkimusja kehitysprojektien kustannuksia 335 milj. eurolla. Julkisen rahoituksen osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista laski kuten kahtena edellisenäkin vuotena, sillä yritysten omat panostukset kasvoivat. Tekes pystyi rahoittamaan alle puolet haetusta rahoituksesta. Klpailukykymittarit suitsuttavat Suomelle Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomella menee varsin hyvin. Suomi nostettiin vuonna 2001 neljän kansainvälisen, maiden kasvu- ja kilpailukykyä arvioivan tutkimuksen kärkisijoille. Laman aiheuttamasta syvästä kriisistä noustiin alle vuosikymmenessä maailman parhaiden joukkoon. Suomen sijoitus sveitsiläisen kilpailukykyä rankkaavan World Economic Forumin (WEF) mittauksissa on noussut vuosi vuodelta, ja vuonna 2001 Suomella oli mittauksen mukaan maailman parhaat kasvunäkymät ja kilpailukyky. Teknologian tasoa kuvaavalla indeksillä Suomi oli kolmas. Toinen sveitsiläinen tutkimustaho, taloustutkimuslaitos IMD nostaa maiden teknologiainfrastruktuureja vertaavassa arviossaan Suomen myös kolmannelle tilalle. YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Program) arvioi Suomen maailman parhaaksi teknologiamaaksi sekä teknologian kehittämisen että käyttöönoton saralla. YK:n Millenniumkongressin kestävää taloudellista kehitystä arvioivassa taustaraportissa State of the future 2001:ssä Suomi on maavertailujen toisella sijalla. Suomen vahvuuksia ovat kasvu- ja kilpailukykymittauksissa olleet etenkin teknologian kehittäminen ja sen soveltaminen teollisuudessa. Suomen menestykseen ovat vaikuttaneet etenkin tieto- ja viestintäteknologia-alan ja vientiteollisuuden onnistumiset. Taustalla on neljännesvuosisadan ajan tehty määrätietoinen teknologiapolitiikka ja 90-luvun lopun tutkimuksen ja tuotekehityksen julkinen lisäpanostus. Tutkimus ja tuotekehitys vaativat jatkuvaa työtä, eikä vuosia aiemmin kasvatetuilla panostuksilla saavutettuun etulyöntiasemaan voi tuudittautua. Nyt ei myöskään kannata eikä voida muuttaa sitä onnistunutta, innovaatioihin pohjaavaa talousmallia, jonka Suomi valitsi vuosikymmen, pari sitten. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Ruotsi Suomi Japani Yhdysvallat Saksa OECD Ranska Tanska Kanada Iso-Britannia Itävalta Norja Suomi on OECD:n vertailuissa tutkimuksen huippumaita. Suomen tutkimus- ja kehityspanostuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti, jopa 1990-luvun alun lamavuosina. Tällä on vauhditettu elinkeinoelämän rakennemuutosta kasvualojen suuntaan. Päävastuun tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta ovat kantaneet yritykset, paljolti julkisen rahoituksen kannusteidenkin vaikutuksesta. Kolmen viime vuoden aikana kasvuvastuu on ollut lähes pelkästään yrityksillä. Julkisen rahoituksen osuus kaikista tutkimuspanostuksista Suomessa on laskenut jo alle 30 prosentin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. 1, Lähteet: OECD, Main Science and Technology Indicators -tietokanta, Tilastokeskus, Statistics Bureau & Statistics Center (Japani 2000), Tekesin arvio (Yhdysvallat 2001). TOIMINTAYMPÄRISTÖ 13

15 Tekesin tavoitteena on, että teknologiayrityksiä on nykyistä enemmän ja että ne kasvavat nykyistä nopeammin.

16 Tekesin toiminta lisää yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointia TEKESIN TOIMINNAN tulokset ja vaikutukset näkyvät yritysten menestymisenä ja liiketoiminnan kasvuna kansainvälisillä markkinoilla, syntyvinä työpaikkoina, hyvinvoinnin kasvuna, veropohjan vahvistumisena, osaamisen lisääntymisenä ja innovaatioympäristön kehittymisenä. Asiakkaat arvostavat Tekesin toimintaa Asiakkaiden näkemyksen mukaan palvelualttius, luotettavuus, teknologia-asiantuntemus ja myönteinen vaikutus projektien toteutukseen ovat Tekesin tärkeimmät vahvuudet. Näiden avulla Tekes on luonut luottamukselliset suhteet ja hyvät keskusteluyhteydet yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, mikä on välttämätön perusta teknologiapolitiikan ja uusien teknologiaohjelmien suunnittelulle. Asiakkaiden mukaan Tekesillä on tärkeä rooli pienten yritysten ohjaamisessa yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien, suurten yritysten ja tutkimuspalvelujen tarjoajien kanssa. Teknologian asiantuntijana Tekes voi auttaa löytämään ne alueet, joilla yhteistyöllä voidaan saavuttaa etuja. Tekesin rahoitus tuottaa osaamista, innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja Tekes rahoittaa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja, yritysten pitkäjänteisiä tutkimusprojekteja ja nopeammin valmiisiin tuotteisiin tähtääviä yritysten tuotekehitysprojekteja. Tekes vahvistaa rahoituksellaan teknologista osaamista Suomessa ja jakaa yritysten tutkimusja kehitysprojekteihin liittyviä riskejä. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektien tulokset näkyvät osaamisen kehittymisenä ja innovaatioympäristön vahvistumisena. Vuonna 2001 päättyneissä Tekesin rahoittamissa julkisissa tutkimusprojekteissa syntyi noin 1700 julkaisua, valmistui 700 opinnäytettä ja jätettiin noin 100 patenttihakemusta. Yritysten tutkimusprojekteissa Tekes tähtää pitkäjänteiseen yhteistyösuhteeseen asiakkaiden kanssa voidakseen löytää ne projektit, joissa Tekesin rahoitus vaikuttaa eniten. Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien aikaansaaman liikevaihdon, viennin ja työpaikkojen kasvuodotuksia ja kasvua. Seuranta soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Vuonna 2001 Tekes teki yhteensä 89 milj. eurolla 393 tällaista rahoituspäätöstä. Näihin liittyy 1,5 miljardin euron odotukset uudesta liikevaihdosta. Projektikohtaisten odotusten keskiarvo on 4 milj. euroa ja mediaani 1,4 milj. euroa. Suurimmillaan vaikutus liikevaihtoon näkyy noin viiden vuoden kuluttua, jolloin Korkean teknologian tuotteiden viennin kehitys osuus kokonaisviennistä, % Irlanti Yhdysvallat Japani Iso-Britannia Alankomaat Suomi Sveitsi Ranska Ruotsi EU Saksa Tanska Kanada Norja Korkean teknologian tuotteiden osuus Suomen viennistä on noin neljännes. Ylivoimaisesti merkittävin korkean teknologian viennin tuoteryhmä ovat elektroniikka ja tietoliikennevälineet. Korkeaan teknologiaan lasketaan tuotteet niiltä toimialoilta, jotka käyttävät yli 4 prosenttia liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lähde: Tilastokeskus TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15

17 Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten henkilöstö ja liikevaihto Henkilöstö, 1000 henkilöä Liikevaihto, miljardia euroa Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten liikevaihto ja henkilöstö ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden yritysten. Vuonna 2000 tällaisia yrityksiä oli Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on vähintään 2 prosenttia liikevaihdosta. tuotteiden markkinat ovat laajimmillaan. Viennin osuus on arvioiden mukaan prosenttia liikevaihdosta. Projektien seurauksena odotetaan syntyvän yhteensä 4000 uutta työpaikkaa pk-yrityksissä. Rahoitusvaltuudet jo vuosia ennallaan Vuonna 2001 Tekesin rahoitusvaltuudet olivat 386 milj. euroa. Vuonna 2002 valtuudet pysyvät ennallaan, jo neljättä vuotta. Tämän johdosta Tekesin mahdollisuudet vastata asiakkaiden kasvaneeseen kysyntään ovat heikentyneet, ja yhä suurempi joukko hyviä projekteja jää toteuttamatta. Myös kansainväliset vertailut puoltavat rahoitusvaltuuksien kasvua, sillä Suomessa yrityksille tarkoitetun julkisen riskirahoituksen osuus on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja vain noin puolet OECD-maiden keskiarvosta. Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi olennaisesti ja hyviä projektiesityksiä oli runsaasti yli Tekesin rahoitusmahdollisuuksien. Yritysten hakema rahoitus kasvoi 29 prosenttia edellisestä vuodesta. Suurinta kysynnän kasvu oli tieto- ja viestintäteknologian sekä tuote- ja tuotantoteknologian aloilla. Yritykset hakivat Tekesiltä 577 milj. euron rahoitusta kokonaiskustannuksiltaan 1200 milj. euron tutkimus- ja kehitysprojekteihinsa. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hakivat projektiesityksiinsä 377 milj. euron rahoitusta. Ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä yritykset ja tutkijat tunnustelevat projektiesityksensä rahoitusmahdollisuuksia. Moni projektiesitys karsiutuu kilpailussa jo tässä vaiheessa. Rajalliset rahoitusvaltuudet johtavat myös rahoitettavien projektien kustannusten karsimiseen. Teknologiastrategia ohjaa Tekesin valintoja Vuonna 2001 Tekes laati yhdessä teknologian koko kentän kanssa teknologiastrategian, joka tarjoaa ratkaisuja Suomen suuriin haasteisiin: ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseen, elinkeinoelämän jatkuvaan uudistamiseen, yhteistyöverkostojen lisäämiseen kotimaassa ja kansainvälisesti, teknologian eettisyyden varmistamiseen sekä kasvatukseen ja koulutukseen. Teknologiastrategia perustuu laajoihin keskusteluihin yritysten, tutkimusyksiköiden, teollisuusjärjestöjen ja teknologiapolitiikan vaikuttajien kanssa. Teknologiastrategian lähtökohtana ovat Suomen teollisuuden ja yrityskentän kilpailukyky ja rakenne. Tilannetta tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: klustereiden, merkittävästi kehittyvien teknologioiden sekä uudistuvien toimintatapojen kannalta. Klusteripohjaisella tarkastelulla haluttiin korostaa verkottumisen ja monitieteisyyden mahdollisuuksia uusiutumisen apuvälineinä. Yhteistyötä korostamalla Tekes uskoo löytyvän uusia kilpailuetuja ja elementtejä tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Suunnannäyttäjinä ovat olleet globaalit muutostrendit ja klustereiden tarpeet. Huomioon on myös otettu poikkitieteelliset vaikutukset ja mahdollisuudet. Teknologiastrategia ohjaa Tekesin valintoja ja vaikuttaa ennen kaikkea uusien teknologiaohjelmien käynnistämiseen. Teknologiastrategia ja yrityksiltä ja tutkimusyksiköiltä tuleva kysyntä vaikuttavat yhdessä Tekesin rahoituksen suuntaamiseen. Teknologiastrategia on myös osa Tekesin julkista kannanottoa ja apuväline asiakkaille ja sidosryhmille niiden omien valintojen tekemisessä. Teknologiastrategia auttaa myös maan eri alueita niiden määritellessä ja toteuttaessa osaamisstrategioitaan sekä Tekesiä aluestrategioiden painotuksissa. Teknologiastrategiatyö on jatkuvaa toimintaa, jossa vuorovaikutusprosessi ja oppiminen ovat keskeisellä sijalla. Tekesin rahoitusvaltuudet valtion talousarvion mukaan Myöntämisvaltuudet ja siirtomäärärahat milj. euroa Rahoitus korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Tutkimusrahoitus Rahoitus yrityksille Tuotekehitysavustukset Pääomaehtoiset tuotekehityslainat Tuotekehityslainat Teknologiapalvelujen ostot Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset Teknologiarahoitus yhteensä EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus Yhteensä Lisäksi Tekesillä oli käytettävissä rakennerahastojen EU-osuutena 5 milj. euroa vuonna 2000, 9 milj. euroa vuonna 2001 ja 10 milj. euroa vuonna Rakennerahastojen kansallinen osuus sisältyi Tekesin myöntämisvaltuuksiin. 16 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

18 Tekesin rahoitus käynnisti lähes 800 miljoonan euron tutkimusja kehitysprojektit Vuonna 2001 Tekes rahoitti yritysten tai tutkimusyksiköiden tutkimus- ja kehitysprojektia. Projektien kokonaisbudjetti oli yli 770 milj. euroa, josta Tekes rahoitti puolet eli 387 milj. euroa. Lähes puolet rahoituksesta, 185 milj. euroa, liittyi teknologiaohjelmiin. Yrityksille rahoituksesta kohdistui 160 milj. euroa avustuksina ja 81 milj. euroa lainoina, ja tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille 146 milj. euroa. Tekes rahoitti vuoden aikana 1077 yrityksen tutkimusta ja tuotekehitystä; näistä 450 eli 42 prosenttia oli Tekesille uusia asiakkaita. Alkavia teknologiayrityksiä asiakaskunnassa oli 58. Koska osa aikaisempina vuosina myönteisen rahoituspäätöksen saaneista projekteista oli yhä käynnissä, Tekes osallistui kaikkiaan 1802 yrityksen tutkimusja kehitysprojektien rahoitukseen vuonna Tekesin www-sivulla tekes/yritas01.html on luettelo niistä yrityksistä, joille Tekes maksoi tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta vuonna Rahoitetuista projekteista oli yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja ja 922 yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja. Rahoitettujen yritysprojektien keskikoko oli 0,42 milj. euroa, josta Tekes rahoitti keskimäärin 0,18 milj. euroa. Tutkimusprojektien keskikoko oli 0,22 milj. euroa, josta Tekes rahoitti keskimäärin 0,16 milj. euroa. Tekes maksoi vuonna 2001 ja aiempina vuosina tekemistään rahoituspäätöksistä yhteensä 335 milj. euroa, josta 200 milj. euroa oli avustuksia ja lainoja yritysten projekteihin ja 135 milj. euroa tutkimusrahoitusta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Alle 500 hengen yrityksille kolme neljäsosaa tuotekehitysrahoituksesta Pienten ja keskisuurten yritysten osuus rahoituksesta kasvoi edelleen vuodesta Noin 53 prosenttia tuotekehitysrahoituksesta eli 129 milj. euroa kohdistui pk-yrityksille. Kuuden vuoden aikana pkyritysten projektien osuus Tekesin tuotekehitysrahoituksesta on kasvanut kaikkiaan 12 prosenttiyksikköä; vuoden 1996 aikaisesta 41 prosentista 53 prosenttiin vuonna Henkilöstöltään alle 500 hengen yritysten projekteja Tekes rahoitti 178 milj. eurolla, mikä oli 74 prosenttia Tekesin tuotekehitysrahoituksesta. Tekesin rahoittamat projektit lisäävät merkittävästi pienten ja suurten yritysten yhteistyötä ja verkottumista. Vuonna 2001 pk-yritykset olivat mukana 60 prosentissa suurten yritysten projekteista. Uusi toimintamuoto teknologiayritysten syntyä vauhdittamaan Uusien yritysten synnyttäminen on yksi Tekesin strategisista tavoitteista. Keväällä 2001 Tekes ja Sitra lanseerasivat liikeidean kehittämisrahoituksen LIKSAn, jolla rahoitetaan alkavien teknologiayritysten liiketoimintasuunnitelmien laatimista. Rahoitus on tarkoitettu asiantuntijapalvelujen hankkimiseen vankentamaan yrityksen liiketoiminnan perusteita ja vauhdittamaan jatkorahoitusjärjestelyjä. Rahoituksen saajana voi olla alkava yritys, yksityishenkilö tai ryhmä. Loppuvuoden aikana uusi rahoitusmuoto ehti vauhdittaa 37 alkavan yrityksen käynnistymistä. Tutkimuksesta liiketoimintaa eli TU- LI-toiminta auttaa tutkijoita muuttamaan työnsä tulokset liiketoiminnaksi. Toiminta on tarkoitettu tunnistamaan teknologia- ja tutkimuslähtöisiä liike- ja tuoteideoita, valitsemaan niistä kehityskelpoisimmat ja auttamaan niitä alkuun. Tekes tarjoaa rahoitusta liikkeenjohdon asiantuntijoiden palvelujen hankkimiseen. Osa ideoista johtaa uuden teknologiayrityksen käynnistämiseen, osassa taas päädytään teknologian siirtämiseen olemassa olevaan yritykseen. Joissakin tapauksissa idea palaa tutkimusprosessiin jatkokehitettäväksi. TULI-toiminta arvioitiin vuonna Arvion mukaan kolmen viime vuoden aikana sen avulla on haravoitu esiin ja arvioitu lähes 1000 ideaa, joista joka neljättä on jalostettu pitemmälle. Koko TULItoiminnan aikana ideoista on syntynyt 64 uutta yritystä, 85 teknologiaa on siirretty toimiviin yrityksiin ja 120 ideaa kehitetään parhaillaan edelleen. Tekes osallistui yhdessä Sitran kanssa myös Venture Cup -kilpailun järjestämiseen ja rahoittamiseen. Kilpailulla kannustetaan tutkijaryhmiä tekemään hyviä liiketoimintasuunnitelmia. Vuonna 2001 Tekes tarjosi uudet työkalut teknologiastrategian laadintaan yrityksille, yliopistoille ja korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille. Vuoden aikana Tekes rahoitti kaikkiaan 87 teknologiastrategiaprojektia. Nopeana, joustavana ja hallinnollisesti kevyenä rahoitusmuotona kaksi vuotta käytössä ollut valmistelurahoitus on osoittautunut hyväksi tutkimus- ja kehitystyön aktivoijaksi. Rahoitus on tarkoitettu parantamaan projektien ja uusien liiketoimintojen käynnistymisen, onnistumisen ja hyödyntämisen edellytyksiä. Tekes rahoitti kaikkiaan 365 valmisteluprojektia. Rahoituspäätösten keskikoko oli vajaat euroa. Rahoitusta saaneista yrityksistä kolme neljäsosaa eli 193 oli Tekesille uusia asiakkaita. Yritykset osallistuivat valtaosaan tutkimusprojekteista Vuonna 2001 Tekes rahoitti yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja 146 milj. eurolla. Rahoitettuja projekteja oli 922. Julkiseen tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen niukkuus merkitsi monen hyvän tutkimusprojektiesityksen jäämistä vaille rahoitusta. Yritykset olivat mukana lähes kaikissa tutkimusprojekteissa osallistuen niiden Teknologiariski suhteessa liikevaihto-odotuksiin prosenttia alle 1 milj milj. euroa euroa Liikevaihto-odotukset alle 1 milj milj. euroa euroa Vientiodotukset 0 alle Työpaikkaodotukset yli 10 milj. euroa Teknologiariski suhteessa vientiodotuksiin prosenttia Erittäin suuri riski Suuri riski Merkittävä riski Pieni riski yli 10 milj. euroa Teknologiariski suhteessa syntyvien työpaikkojen odotuksiin prosenttia yli 50 Tekes jakaa rahoituksellaan yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin liittyviä riskejä. Rahoituspäätöstä tehtäessä Tekesin teknologia- ja yritystalousasiantuntijat arvioivat kuhunkin projektiin liittyvät riskit suhteutettuina yrityksen kykyihin ja resursseihin. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 17

19 Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2001 Yhteensä 387 milj. euroa Tuotekehityslainat yrityksille 47 milj. euroa Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 34 milj. euroa Tuotekehitysavustukset yrityksille 160 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 146 milj. euroa Yhteensä 387 miljoonaa euroa ja 2261 rahoitettua projektia, joista 922 oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja ja 1339 yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Päätöksillä tehdyt sitoumukset maksetaan vuosina toteuttamiseen, seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyö ja verkottuminen toimivat myös toisin päin, sillä kuusi kymmenestä eli 800 Tekesin rahoittamaa yritysten projektia tilasi tutkimuspalveluja yliopistoilta, korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta kaikkiaan 35 milj. eurolla. Vuonna 2001 Tekes päätti osallistua 6 uuteen Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kuuluvan tutkimusryhmän rahoitukseen aiemmin päätettyjen 11 ryhmän lisäksi sekä useisiin eri ministeriöiden klusteriohjelmiin. Rahoituksen kohdistuminen eräille alueille 2001 milj. euroa Terveys ja hyvinvointi Energia Bioteknologia Teknologiaohjelmat olennaisia innovaatioympäristön rakentajina Teknologiaohjelmat ovat Tekesin keino tehdä strategisia valintoja ja ohjata painotuksia. Ohjelmat vahvistavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä teknologioita ja osaamista ja luovat pohjaa näihin perustuvalle liiketoiminnalle. Ohjelmat toimivat hyvänä käytännön yhteistyön ja verkottumisen edistäjänä yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä ja vahvistavat teknologian siirtoa ja kansainvälistymistä. Teknologiaohjelmien suunnittelun pohjana on elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin perustuva Tekesin strategia. Ohjelmat valmistellaan Tekesin johdolla laajapohjaisena elinkeinoelämän järjestöjen ja liittojen, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkishallinnon toimijoiden yhteistyönä. Vuonna 2001 oli käynnissä 45 teknologiaohjelmaa. Lisäksi Tekes osallistui seitsemään Suomen Akatemian tutkimusohjelmaan ja yhteen yhteisohjelmaan ym- Metsäklusteri Teknologialähtöiset palvelut Tietotekniikka Ympäristö Rahoituspäätökset teknologia-aloittain on esitetty Tekesin www-sivulla Rahoituspäätökset yrityksille toimialoittain milj. euroa Liike-elämän palvelut Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat Metsäteollisuus Rakentaminen Elintarviketeollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

20 Tulosennuste vuonna 2001 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto Tekesin rahoitus, 89 milj. euroa Arvioitu liikevaihto, milj. euroa Tulosennuste vuonna 2001 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Uusia pysyviä työpaikkoja yrityksissä Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien tulosodotuksia eli liikevaihdon kasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja. Ennusteet tehdään rahoituspäätösten yhteydessä, tarkistetaan projektin päättyessä ja verrataan todelliseen toteutumaan 3 vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Vuonna 2001 Tekes rahoitti 89 miljoonalla eurolla 393 tällaista projektia. Projekteihin liittyy yhteensä odotukset 1,5 miljardin euron uudesta liikevaihdosta, runsaan miljardin euron vientiodotukset sekä 4000 uuden työpaikan syntyodotukset Työpaikkoja, kpl Tulosennuste vuonna 2001 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi vienti Arvioitu vientitavoite, milj. euroa 2001 Tekesin rahoitus, 89 milj. euroa päristöministeriön kanssa. Suomen Akatemia, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö osallistuivat osaan ohjelmista. Ohjelmien kokonaislaajuus oli 1,7 miljardia euroa. Vuoden aikana päättyi 12 teknologiaohjelmaa ja käynnistettiin 9 ohjelmaa. Lisäksi päätettiin käynnistää 6 ohjelmaa vuoden 2002 alussa. Valmisteilla oli 4 ohjelmaa ja kartoitettavana laaja joukko aihe-ehdotuksia. Teknologiaohjelmissa oli kaikkiaan yli 2530 yritysosallistumista ja lähes 920 tutkimusyksiköiden osallistumista. Teknologiaohjelmien kautta ohjautui 45 prosenttia yritysprojektien rahoituksesta ja 61 prosenttia julkisten tutkimusprojektien rahoituksesta, yhteensä 185 milj. euroa. Yhteydet kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä lisääntyivät ja entistä useammat ohjelmat linkittyivät keskenään. Yli kolmannes teknologiaohjelmien projekteista oli luonteeltaan kansainvälisiä. Tekesin ulkomaan yksiköt osallistuivat 14 teknologiaohjelman valmisteluun laatimalla erilaisia teknologiaja markkinaselvityksiä ja tuottivat kansainvälistymispalveluja 18 käynnissä olevalle ohjelmalle. Vuonna 2001 teknologiaohjelmille otettiin käyttöön oma www-portaali, Akseli. Uuteen palveluun siirrettiin kaikkien teknologiaohjelmien www-sivut, millä parannettiin tiedon tarvitsijoiden hakumahdollisuuksia, yhtenäistettiin ohjelmien esittelyä ja tehostettiin niiden sisäistä viestintää. Ohjelmien tavoitteiden toteutumista ja projektien onnistumista arvioidaan systemaattisesti ohjelman aikana ja sen päättyessä. Väliarviointien avulla ohjelmia voidaan ohjata entistä tehokkaammin ja päästä parempiin tuloksiin. Loppuarvioinnit teetetään aina ohjelmasta riippumattomilla, usein ulkomaisilla asiantuntijoilla. Kunkin ohjelman tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi loppuarviointi edistää ohjelman tulosten hyödyntämistä. Vuonna 2001 julkaistiin kolmen teknologiaohjelman arviointiraportit. Teknologiaohjelmien kuvaukset rahoitus- ja osallistujatietoineen on esitetty sivuilla Teknologiaklinikat tarjoavat tutkimuspalveluja pk-yrityksille Teknologiaklinikat palvelevat pk-yrityksiä teknologiaan liittyvien uusien menetelmien ja tutkimuspalvelujen hyödyntämisessä. Klinikat tarjoavat pk-yrityksille joustavan tavan käyttää tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen palveluja. Vuonna 2001 teknologiaklinikat toteuttivat 119 pk-yritysten toimeksiantoa. Tekes rahoitti puolet toimeksiantojen kustannuksista. Teknologiaklinikoiden luettelo on esitetty sivulla 43. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 19

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta 4

Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta 4 T E K E S V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 0 Sisällys Toiminta-ajatus ja visio 2 Pääjohtajan katsaus 3 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 Tekesin lausunto Hannu Kemppainen 28.4.2016 Innovaatiotoiminta on kestävän talouskasvun tärkein lähde Yritysten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

TEKES VUOSIKERTOMUS 2002

TEKES VUOSIKERTOMUS 2002 TEKES VUOSIKERTOMUS 2002 Sisältö Virstanpylväitä Tekesin 20-vuotistaipaleelta 2 Pääjohtajan katsaus 3 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen 4 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2002: Teknologiarahoitus

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin

Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin 08-2013 Suomen ja suomalaisten hyvinvointi rakentuu elinkeinojemme menestyksestä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tekesin strategia teknologia luo tulevaisuuden hyvinvointia 4. Toimintaympäristö: Osaaminen ja innovaatiot luovat hyvinvointia 10

Tekesin strategia teknologia luo tulevaisuuden hyvinvointia 4. Toimintaympäristö: Osaaminen ja innovaatiot luovat hyvinvointia 10 T E K E S V U O S I K E R T O M U S 2003 Sisältö Vuosi 2003 lyhyesti 2 Pääjohtajan katsaus 3 Tekesin strategia teknologia luo tulevaisuuden hyvinvointia 4 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet

Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Innovaatiopolitiikan vaikuttavuus ja kehittämishaasteet Teollisuusneuvos Antti Valle Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 11.5.2016 Innovaatiot vaikuttavat positiivisesti talouteen BKT/asukasluku 90000 80000

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE

Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE Suunnitelma toiminnallisen tasa-arvon edistämisestä JNE 19.3.2014 Tekesin tasa-arvoraportointi Tasa-arvon valtavirtaistamisesta Tekesin toiminnassa raportoitu TEM:ille vuosina 2008-2009 ( 431070, 605198)

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori

Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana. 3/2009, ohjelman koordinaattori Tutkimus kestävän yhdyskunnan mahdollistajana Suomen kestävän ä kehityksen toimikunnan kokous ous 3/2009, 7.10.2009 ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Esityksen rakenne 1. Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Strategia pähkinänkuoressa Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot