Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2001: Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä 6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2001: Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä 6"

Transkriptio

1 T E K E S V U O S I K E R T O M U S

2 Sisällys Toiminta-ajatus ja visio 2 Pääjohtajan katsaus 3 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen 4 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2001: Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä 6 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 11 Parhaasta innovaatioiden ympäristöstä pidettävä kiinni 12 Tekesin toiminta lisää yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointia 14 Tieto- ja viestintäteknologian yritykset aktiivisina 24 Kemian ja bioteknologian verkosto laajenee 28 Kone- ja metallituoteteollisuus verkottui edelleen voimakkaasti 30 Tavoitteena puhdas, turvallinen ja tuottava elinympäristö 32 Parikymppinen kehittyy jatkuvasti 34 Aktiivinen henkilöstön ja toiminnan kehittämisen vuosi 36 Teknologiaohjelmat vuonna Teknologiaklinikat vuonna Vuonna 2001 ilmestyneet Tekesin julkaisut 44 Tekes år Tekesin organisaatio Yhteystiedot 52 Työryhmä: Anne Palkamo, Sanna Karvonen, Johanna Pellinen, Ari Mikkelä, Pekka Pesonen ja Jari Romanainen Graafinen suunnittelu ja toteutus: Markku Koljonen ja Päivi Sarparanta, Oddball Graphics Oy Valokuvat: Tekes ja Hannu Bask, Atelier Universal (paitsi toisin mainitut) Painatus: Sävypaino Oy

3 Toiminta-ajatus TEKESIN TEHTÄVÄ on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Visio TEKNOLOGIAN JA OSAAMISEN monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. 2 TOIMINTA-AJATUS JA VISIO

4 Pääjohtajan katsaus VUONNA 2001 yritykset lisäsivät edelleen tutkimus- ja kehitysinvestointejaan huolimatta talouden taantumasta. Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset nousivat noin 3,6 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Samalla julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus laski alle 30 prosenttiin kaikista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista. Yritysten Tekesiltä hakema rahoitus kasvoi merkittävästi erityisesti tietotekniikan ja koneenrakennusteollisuuden aloilla. Myöntövaltuuksien rajallisuus johti rahoituskriteerien tiukentumiseen. Rahoittamatta ja toteutumatta jäävien hyvien hankkeiden määrä jatkoi kasvuaan. Aktivointityön avulla Tekes sai entistä enemmän uusia asiakkaita, jotka valmistelurahoituksen avulla kehittivät liiketoimintasuunnitelmiaan ja teknologiastrategiaansa sekä suunnittelivat uusia tutkimus- ja kehityshankkeita. Nämä johtavat tulevina vuosina edelleen kasvavaan rahoituskysyntään, johon Tekes ei kykene täysin vastaamaan. Lukuisat kansainväliset vertailut, jotka koskevat taloudellista kehitystä, teollisuuden tuottavuuden kasvua, uuden teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä sekä hyvinvointia ja ympäristön laatua, nostavat Suomen kärkisijoille. Suomessa on osattu hyödyntää teknologiapanostukset tehokkaasti ja tasapainoisesti. Vertailujen viesti on myös aiheuttanut itsetyytyväisyyttä, joka unohtaa sen, että saavutettu asema pitää ansaita kansainvälisessä kilpailussa joka päivä uudestaan. Huolestuttavia merkkejä on jo näkyvissä: eräiden teollisuudenalojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt, korkean teknologian viennin kasvu on joissakin maissa jo nopeampaa kuin Suomessa, patenttihakemusten määrän kasvu näyttä epävarmalta, uusia teollisia yrityksiä syntyy vuosittain yhä vähemmän, tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten määrän kasvu näyttää pysähtyneen ja tietoyhteiskunnan kehittymistä mittaavissa indikaattoreissa Suomi on menettänyt johtoasemansa. Vertaillessaan eri maiden innovaatioympäristöjä OECD:llä oli annettavana Suomelle yksi suositus: uusien yritysten syntymisen ja kasvun kiihdyttäminen. Tätä suositusta on Suomessa toteutettu määrätietoisesti. Hallituksella on kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoima yrittäjyysohjelma. Suomen Teollisuussijoitus Oy:n rahoitusta on lisätty vuosittain ja Sitra on kohdentanut omaa rahoitustaan alkavien teknologiayritysten pääomarahoitus on Suomessa saavuttanut keskimääräisen eurooppalaisen tason. Tekes uudisti viime vuonna alkavien teknologiayritysten rahoitusmuotonsa, minkä seurauksena rahoitusta laajennettiin ja yhteistyötä tiivistettiin Sitran ja teknologiakeskusten kanssa. Nyt näyttää julkisen teknologiarahoituksen saatavuus nousevan pullonkaulaksi pääomarahoituksen täysimääräisessä hyödyntämisessä. Vuosi 2001 oli myös henkisten resurssien lisäyksen vuosi: työvoima- ja elinkeinokeskuksiin palkattiin kymmenen uutta teknologia-asiantuntijaa erityisesti aktivoimaan yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystyöhön. He ovat parhaillaan kouluttautumassa tehtäväänsä. Heidän työnsä suuntaamista avittavat pian valmistuvat alueelliset teknologiastrategiat. Aktivoinnin aikaansaannosten vaikutukset alueiden talouteen riippuvat suuresti siitä, miten paljon julkisia rahoituskannusteita on käytettävissä vastaamaan aktivoinnin aiheuttamaan rahoituskysynnän kasvuun. Strategia- ja ennakointityö oli erityisen panostuksen kohteena monella tasolla. Yksi selkeä valinta oli nostaa liiketoimintaosaaminen avainteknologioiden rinnalle. Tulokset tulevat toivottavasti näkymään tulevina vuosina innovaatioympäristön kehittymisenä, hyvin osuvina panostuskohteiden valintoina, lisääntyvänä kansainvälisenä yhteistyönä ja yritysten liiketoiminta- ja strategiasuunnitelmien jalostumisena. Toiminnan tulosten vaikuttavuusmittausta kehitettiin edelleen. Se osoittaa selkeästi teknologiapanostusten merkityksen ja hyödyn kansantaloudelle ja hyvinvoinnille. Tekesin saama asiakaspalaute pysyi aikaisemmalla hyvän ja erityisen hyvän välillä ja henkilöstön antama palaute parani lähes kaikilla osa-alueilla. Motivoitunut ja kehityshaluinen henkilöstö luo hyvän pohjan edelleen kehittää asiantuntija- ja rahoituspalveluja asiakkaiden hyväksi Veli-Pekka Saarnivaara PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3

5 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen TEKESIN STRATEGIASSA kuvataan strategiset tavoitteet, keinot ja arvot, joiden avulla Tekes toteuttaa toiminta-ajatustaan ja pyrkii kohti visiotaan. Toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Visio Teknologian ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Yhteiskunta ja ympäristö Suomi on edelläkävijä tiedon ja osaamisen luojana sekä monipuolisena soveltajana. Suomessa yhdistyvät hyvinvointi, kestävä kehitys ja kyky uudistua jatkuvasti. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Elinkeinoelämä Kansainvälisessä kilpailussa Suomen elinkeinoelämää kantavat vahvat klusterit: tieto ja viestintä metsä metalli Kantaviksi aloiksi ovat nousemassa: bioteollisuus osaamisintensiiviset palvelut Kaikilla aloilla ja alueilla on kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Asiakkaat Tekesin asiakkaat eri puolilla Suomea menestyvät kansainvälisesti. Asiakkaiden kilpailukyky perustuu tietoon ja osaamiseen sekä eri teknologioiden monipuoliseen soveltamiseen liiketoiminnassa. Tutkimus- ja tuotekehitystyö on tuloksellisinta maailmassa. Tekes Tekes tuottaa yhteistyökumppaneidensa kanssa lisäarvoa asiakkaille koko innovaatioketjussa ideasta liiketoimintaan. Tekesin teknologia-asiantuntemus ja onnistuneet panostukset teknologiaan ovat yhteiskunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen perusta. Tekes on oppiva organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölle hyvän ja haasteellisen työympäristön. Strategiset tavoitteet Kansallinen osaamispohja Tavoitteena on, että kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla. Uudet teknologiayritykset Tavoitteena on, että teknologiayrityksiä on nykyistä enemmän ja että ne kasvavat nykyistä nopeammin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu Tavoitteena on, että yhä useampi yritys tekee tutkimus- ja kehitystyötä ja että tutkimus- ja kehitysprojektit ovat nykyistä haasteellisempia ja pitkäjänteisempiä. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tulosten kaupallistaminen Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehitystyö tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja että nämä tulokset pystytään hyödyntämään kaupallisesti entistä nopeammin. Alueiden kehittyminen Tavoitteena on, että teknologiapolitiikalla tuetaan alueiden omaehtoista kehittymistä. Teknologiapanostusten vaikuttavuus Tavoitteena on, että teknologiapanostusten todellinen vaikuttavuus pystytään osoittamaan ja viestimään sekä hyödyntämään omassa toiminnassa. Osaamisen ja tietämyksen hallinta Tavoitteena on, että Tekes organisaationa ja kukin henkilö oman alansa asiantuntijana kykenee luomaan, hankkimaan, jalostamaan, levittämään ja hyödyntämään kaiken tehtäviensä kannalta tärkeän tietämyksen ja osaamisen. Keinot Valikoiva hankerahoitus Tekesin rahoitus kohdistuu erityisesti niihin uutta osaamista luoviin projekteihin, joihin liittyy korkea teknologinen ja kaupallinen riski sekä joissa rahoituksen vaikuttavuus on suuri. Rahoitettavat projektit kilpailutetaan toiminta-ajatukseen perustuvien kriteerien perusteella siten, että ne edistävät kestävän kilpailukyvyn vahvistumista, tutkimustulosten kaupallistamista, uusien liiketoimintojen syntymistä, yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistymistä sekä toimijoiden keskinäistä verkottumista. Teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmat kohdistetaan Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeille alueille. Ohjelmat vahvistavat elinkeinoelämän kilpailukykyä, edistävät tutkimustoimintaa, lisäävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Ohjelmatoiminnassa painotetaan kansainvälisen ja alueellisen teknologiayhteistyön monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. Innovaatiotoiminnan aktivointi Tekes aktivoi yrityksiä parantamaan valmiuksiaan uuden teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen. Toiminta kohdistetaan erityisesti alkaviin ja pk-yrityksiin, uusiin liiketoimintoihin, kansainväliseen yhteistyöhön ja usein kasvukeskusten ulkopuolelle. Suuria yrityksiä kannustetaan teknologisesti haasteellisiin pitkäjänteisiin hankkeisiin, joihin liittyy merkittävää tutkimuslaitos- tai pk-verkottumista. Innovaatioympäristön kehittäminen Tekes vaikuttaa innovaatioympäristön kehittymiseen hankerahoituksensa ja teknologiaohjelmiensa avulla, kehittää toimintatapoja ja palvelukokonaisuuksia yhteistyössä muiden rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tekes osallistuu teknologiapolitiikan suunnitteluun, innovaatiomyönteisen lainsäädännön kehittymiseen ja tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriötä ja muuta valtionhallintoa. 4 STRATEGIA

6 Arvot Tekesin arvot ovat strategiasta johdettuja ja toiminnan tavoitteisiin liittyviä. Ne ohjaavat tekesläisten toimintatapoja, menettelytapoja sekä suhtautumista asiakkaisiin, sidosryhmiin ja työtovereihin. Ne vaikuttavat valintoihin, joita tekesläiset ja Tekes tekevät. Hyvinvointi Valinnoillaan Tekes vaikuttaa siihen, että teknologia edistää hyvinvoinnin kehittymistä yhteiskunnassa. Hyvinvointi näkyy vaurastumisena, työpaikkoina, kestävänä kehityksenä ja muiden demokraattisesti päätettyjen yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutumisena. Sekä Tekesin asiakkaiden menestyminen että teknologian suorat vaikutukset luovat hyvinvointia. Tekesin henkilöstö voi hyvin ja kykenee aikaansaamaan Tekesin tavoittelemat vaikutukset. Näkemys Tekes tuo aktiivisesti esiin teknologian tarjoamat mahdollisuudet ja vaihtoehdot yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi. Tekesillä on vahva kokonaisnäkemys innovaatioympäristöstä ja sen kehittämisen suunnasta. Tekesin näkemys muotoutuu tiiviissä ja avoimessa vuorovaikutuksessa eri sidosryhmien kanssa. Tekes arvostaa asiakkaidensa osaamista ja hyödyntää sitä oman näkemyksensä muodostamisessa. Tekes tarjoaa näkemyksensä ja osaamisensa asiakkaiden onnistumisen tueksi. Tekesissä on osaava henkilöstö, jolla on laaja kokonaisnäkemys teknologian mahdollisuuksista. seen kohdennetut julkiset varat oikein ja saada niille paras mahdollinen tuotto. Tekes ansaitsee asiakkaidensa ja sidosryhmiensä arvostuksen asiantuntemuksellaan ja puolueettomalla, luottamuksellisella ja asiakkaita kuuntelevalla toiminnallaan. Henkilöstön keskinäinen luottamus on Tekesin toiminnan ja yhteistyön perusta. Yhteistyö Monipuolinen ja aktiivinen yhteistyö kansallisissa, kansainvälisissä ja alueellisissa verkostoissa synnyttää maailman parhaan innovaatioympäristön korkeatasoisine rahoitus- ja asiantuntijapalveluineen. Tekes toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa asiakkaidensa kanssa. Tekes auttaa asiakkaitaan löytämään oikeat tavoitteet, ratkaisut ja yhteistyökumppanit. Tekesin henkilöstö arvostaa tiedon jalostamista ja jakamista sekä avointa keskinäistä yhteistyötä ja toimintaa tiimeissä. Kehittyminen Tekes tukee toiminnallaan innovaatioympäristön kehittymistä ja kansallisen osaamispohjan vahvistumista. Tekes huolehtii omasta uudistumisestaan. Jokainen tekesläinen vastaa itsensä ja osaamisensa jatkuvasta kehittämisestä. Tekes arvostaa henkilöstönsä oppimista ja kehittymistä ja luo sille hyvät edellytykset. Tekesläiset kehittyvät asiakkaiden osaamisen kautta. Vaikuttavuus Tekesin vaikuttavuus syntyy ensisijaisesti asiakkaiden kansainvälistymisen, kasvun ja taloudellisen menestymisen myötä. Näihin vaikutetaan teknologiarahoituksella ja asiantuntijapalveluilla sekä osallistumalla suomalaisen innovaatioympäristön kehittämiseen ja vahvistamiseen. Kansainväli- Luottamus Yhteiskunta ja omistajat luottavat Tekesin kykyyn sijoittaa teknologian kehittämisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä luo työpaikkoja sekä kasvattaa vaurautta ja hyvinvointia. Toisaalta Tekesin vaikuttavuus syntyy kehittämällä teknologioita, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja kestävään kehitykseen. Teknologiapolitiikan onnistuminen edellyttää kaikkien innovaatioympäristössä toimivien organisaatioiden tiivistä yhteistyötä ja verkottumista. Tekes tuntee ja osoittaa toimintansa vaikutukset. Tekesin teknologiastrategian yhteenveto Muutosta ajavat tekijät: globalisaatio, osaaminen, teknologian muutosvoimat, verkottunut toiminta, kestävä kehitys, sosiaalinen kehitys Klusterien kehitys: elinkeinojen kilpailukyky ja uusiutuminen, uusien toimialojen syntyminen ja kasvu Hyvinvointi kestävän kehityksen ehdoilla Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät Kestävän kehityksen sovellukset Rahoituskriteerit, teknologiastrategia ja osastrategiat Hankerahoituksessa Tekesin strategian toteutuminen varmistetaan rahoituskriteeristöllä. Teknologiaohjelmissa ja innovaatiotoiminnan aktivoinnissa strategian ja rahoituskriteeristön rinnalla keskeisiä valintoja ohjataan Tekesin teknologiastrategian avulla. Teknologiastrategia kiteyttää suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevan kehityksen keskeiset teknologiset haasteet ja mahdollisuudet. Vuonna 2001 tehtyä teknologiastrategiatyötä kuvataan sivulla 16. Strategian toteutuminen muilla toiminnan tärkeillä osa-alueilla varmistetaan Tekesin strategiaa konkretisoivilla osastrategioilla. Osastrategioita on laadittu alueelliseen toimintaan, kansainväliseen toimintaan, tutkimustulosten kaupallistamiseen, viestintään, tietotekniikkaan ja vaikuttavuusarviointiin. Tietoja viestintäteknologia Bioteknologia Materiaaliteknologia Hyvinvoinnin sovellukset Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen STRATEGIA 5

7 Tekesin tavoitteena on, että kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla.

8 Tutkimus- ja kehitysrahoitus luo Suomen kilpailukykyä SUOMI ON NOSTETTU TÄNÄ VUONNA kärkisijoille viidessä kansainvälisessä arvioinnissa, jotka mittaavat eri maiden kasvu- ja kilpailukykyä. Näissä Suomen vahvuuksina pidetään erityisesti teknologian kehittämistä ja sen soveltamista teollisuudessa. Nousu kansainvälisten vertailujen kärkeen on tulosta pitkäjänteisestä teknologiapolitiikasta ja tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. OECD:n tutkimuksen mukaan tutkimus- ja kehitystyö lisää selvästi yritysten tuottavuuden kasvua. Nämä vertailut kuvaavat pääosin toteutunutta kehitystä, mutta antavat viitteitä myös tulevaisuuteen varautumisesta. Yritysten panokset tutkimus- ja kehitystyöhön ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Jo liki 20 vuoden julkiset panostukset ja etenkin vuosina toteutettu lisärahoitusohjelma ovat yritysten oman rahoituksen rinnalla luoneet Suomelle vahvan kilpailuedun. Vuoden 1999 jälkeen julkisen tutkimusrahoituksen kasvu on lähes pysähtynyt. Tekesin hallitus haluaa kiinnittää huomiota julkisen rahoituksen osuuden pienenemiseen ja näkee tilanteen pikaisen korjaamisen erittäin tärkeäksi Suomen tulevaisuuden kannalta. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa käytettiin 4,96 miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuonna Tämä oli 3,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Yritykset sijoittivat tutkimus- ja kehitystyöhön 3,65 miljardia euroa, mikä oli kolme neljäsosaa koko tutkimus- ja kehityspanoksesta. Julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteissa oli Suomessa kehittyneiden maiden alhaisimpia ja vain alle puolet OECD-maiden keskimääräisestä arvosta. Tilanne on korjattava pian lisäämällä julkista tutkimus- ja kehitysra- Yritysten tutkimus- ja kehitysmenoihin kohdistuvat julkiset avustukset ja verohelpotukset OECD-maissa Kreikka Sveitsi Tanska Saksa Suomi Japani Ruotsi Belgia Meksiko Norja Britannia Italia Irlanti Alankomaat Australia Korea Ranska Yhdysvallat Kanada Itävalta Portugali Espanja Osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista % Avustukset Verohelpotukset Veromenettelyt liittyen suurten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen, avustukset kattavat kaikki yritykset. Lähde: Tekesin arvio OECD tietojen perusteella TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA

9 8 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2001

10 Tekesin hallitus: edessä hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen; keskellä vasemmalta teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski, vt. yksikönjohtaja Leila Kurki, pääjohtaja Vappu Taipale, osastopäällikkö Hannele Pohjola, neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio; takarivissä vasemmalta ylijohtaja Arvo Jäppinen, budjettineuvos Esko Tainio, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara ja teknologiajohtaja Yrjö Neuvo. hoitusta, jotta pitkäjänteisen työn ja Suomen kilpailukyvyn edellytykset säilyvät. Suomessa julkisen rahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteissa on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja alle puolet OECD-maiden keskiarvosta. Tilannetta synkentävät edelleen muiden maiden käyttämät tutkimus- ja kehitystyön verohelpotukset. Kilpailijamaihin verrattuna epätasapainoinen tilanne merkitsee sitä, että tutkimus- ja kehitystyö muuttuu entistä lyhytjänteisemmäksi ja Suomen kilpailukyky vaarantuu. Tekes on tutkimus- ja kehitystyön keskeinen edistäjä ja yritysten tutkimuksen ja tuotekehityksen tärkein julkinen rahoittaja. Vuonna 2001 Tekesillä oli 386 miljoonan euron rahoitusvaltuudet. Rahoituksen kysyntä kasvoi selvästi edellisestä vuodesta. Hallitus kiinnittää huomiota siihen, että Tekesin mahdollisuudet vastata kysyntään ovat heikentyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Tämän johdosta kasvava joukko hyviä projekteja jää toteutumatta. Tämä on johtanut myös rahoituskriteerien tiukentumiseen. Rahoitettujen projektien tulokset näkyvät hyvinvointina ja taloudellisena kasvuna Tekesin toiminnan vaikutukset näkyvät yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kasvuna, työllisyyden ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kehittymisenä, veropohjan vahvistumisena sekä osaamisen lisääntymisenä. Tekesin toiminta vaikuttaa koko innovaatioympäristön kehittymiseen. Rahoitettujen projektien tulokset näkyvät innovaatioina eli uusina ja parempina tuotteina, tuotantomenetelminä ja palveluina, uusina teknologiayrityksinä ja pitkäjänteisenä osaamisen kasvuna. Projektit ulottuvat strategisesta perustutkimuksesta tuotekehitykseen ja tulosten kaupallistamiseen. Hallituksen näkemyksen mukaan Tekesin vuonna 2001 rahoittamat projektit olivat haasteellisia ja laadukkaita. Hyvistä ideoista ja projektiesityksistä ei ole pulaa. Hallitus katsoo, että Tekes voisi sijoittaa tuloksekkaasti tuntuvasti nykyisiä rahoitusvaltuuksiaan enemmän, mikä vaikuttaisi myönteisesti kansantalouden kasvuun. Vuonna 2001 rahoitettujen yritysten tuotekehitysprojektien tulosennusteet kasvoivat. Projekteissa kehitetyt tuotteet tulevat markkinoille vuoden tai kahden kuluttua projektin päättymisestä. Suurimmillaan vaikutus näkyy noin viiden vuoden kuluttua, jolloin tuotteiden markkinat ovat laajimmillaan. Tutkimusyksiköiden ja yritysten strategisten tutkimusprojektien tulokset näkyvät pitkäjänteisenä osaamisen vahvistumisena ja innovaatioympäristön kehittymisenä. Tutkimusprojektien tuloksia arvioidaan erillisselvityksin. Tekesin toiminnan tuloksia ja vaikutuksia ei tunneta riittävän laajasti. Hallitus pitää tärkeänä, että Tekes vahvistaa niiden viestintää. Uusien teknologiayritysten luominen painopisteenä Strategiansa mukaisesti Tekes on kehittänyt vuonna 2001 uusien teknologiayritysten syntyyn vaikuttavia rahoitus- ja asiantuntijapalveluja. Tekes toi keväällä 2001 yhteistyössä Sitran kanssa markkinoille uuden Liikeidean kehittämisrahoituksen. Yrittäjiksi aikovat kokivat Liksaksi ristityn palvelun tulleen juuri oikeaan tarpeeseen. Palvelu ehti loppuvuoden 2001 aikana vauhdittaa 37 uuden teknologiayrityksen alkutaivalta. Tutkimuksesta liiketoimintaan tähtäävä TULI-toiminta organisoitiin ohjelman muotoon ja toimintaa laajennettiin. Hallitus on tyytyväinen, että Tekes on vahvistanut ja monipuolistanut toimintaansa alkavien yritysten syntymisen ja kasvun edistämisessä. Vuonna 2001 peräti 43 prosenttia myönteisen rahoituspäätöksen saaneista yrityksistä oli Tekesille uusia asiakkaita. Uusia asiakkaita oli merkittävästi enemmän kasvukeskusten ulkopuolella kuin kasvukeskuksissa. Hallitus pitää asiakaskunnan jatkuvaa uusiutumista ja laajenemista myönteisenä tuloksena Tekesin aktivointitoiminnasta. Myös asiakkaiden tyytyväisyys Tekesin toimintaan oli entisellä tasolla: hyvän ja erittäin hyvän välillä. Pienten ja keskisuurten yritysten osuus tuotekehitysrahoituksesta kasvoi edelleen edellisestä vuodesta. Yrityksille tarkoitetusta Tekesin rahoituksesta yli puolet kohdistui pk-yrityksille ja kolme neljäsosaa alle 500 työntekijän yrityksille. Lisäksi suurten yritysten projekteissa alihankinta pk-yrityksiltä oli edelleen merkittävää. Aloittavien yritysten osuus asiakaskunnasta kasvoi edelleen. TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA

11 Tekesin rahoituksen suhde yritysten omiin tutkimus- ja kehitysmenoihin maakunnittain alle 1 1 1,5 1,5 3 yli 3 Julkinen teknologiarahoitus suuntautuu suhteellisesti enemmän alueille, joilla yritysten omat panostukset ovat alhaiset. Tämä on seurausta alueilla tehdystä aktivointityöstä. Alueelliset teknologiastrategiat vahvistavat alueiden kilpailukykyä Tekesin aloitteesta ja tuella laaditut alueelliset teknologiastrategiat auttavat alueita ja Tekesiä kohdistamaan kehityspanoksensa niin, että alueiden kansallinen kilpailukyky ja erityisosaaminen vahvistuvat. Tekes on osallistunut aktiivisesti strategioiden luomiseen yhdessä maakuntien liittojen ja TE-keskusten kanssa. Hallitus pitää Tekesin osallistumista aluetoiminnan kehittämiseen tärkeänä ja korostaa teknologian merkittäviä vaikutuksia alueelliseen kehitykseen. Myös Euroopan rakennerahastoja tulee hyödyntää tehokkaasti teknologiaprojekteissa. Vuonna 2001 TE-keskusten teknologiayksiköiden henkilöstöä lisättiin 10 teknologia-asiantuntijalla. Merkittävä lisäys vahvisti Tekesin palvelujen tarjontaa ja saatavuutta koko maassa. TE-keskusten teknologiayksiköt ovat olennainen osa Tekesiä ja asiakkaille tarjottavan rahoitus- ja asiantuntijapalveluiden verkostoa. Yhteistyössä TE-keskusten kanssa Tekes on etsinyt ratkaisumalleja toiminnan ohjaukseen ja palvelujen näkyvyyteen liittyviin kysymyksiin. Hallituksen näkemyksen mukaan kehitys on edennyt lupaavasti. Teknologiaohjelmat tuottavat toimivia verkostoja ja vankkaa pohjaa osaamiselle Teknologiaohjelmien ansiosta verkottuminen ja yhteistyö yritysten kesken ja yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä toimii Suomessa paremmin kuin muualla maailmassa. Ohjelmat vahvistavat tulevaisuuden kannalta keskeistä osaamista ja luovat pohjaa uusille liiketoiminnoille. Teknologiaohjelmat ovat merkittäviä rahoituksen suuntaamisessa, sillä vuosittain Tekes käyttää noin puolet tutkimus- ja kehitysrahoituksestaan teknologiaohjelmiin. Hallituksen näkemyksen mukaan teknologiaohjelmat ovat erittäin tärkeitä, ja niiden toiminta on onnistunut hyvin teknologiapolitiikan käytännön työkaluna, yhteistyön ja verkottuneen tutkimus- ja kehitystyön edistäjänä sekä perustavan laatuisen osaamisen luojana. Hallitus pitää kansainvälisen toiminnan entistä tiiviimpää kytkemistä ohjelmien valmisteluun hyvänä. Tekesillä selkeä rooli yritysten kansainvälistymisessä Hallitus näkee, että Tekesillä on keskeinen rooli yritysten, tutkimuksen ja innovaatioympäristön kansainvälistymisessä. Hallituksen näkemyksen mukaan Tekesillä on erinomaiset edellytykset olla kehityksen kärjessä avoimuuteen pyrkivässä kansainvälisessä yhteistyössä, johon eurooppalainen tutkimusalue tähtää. Muihin maihin verrattuna Tekesin teknologiaohjelmat tähtäävät jo nyt poikkeuksellisen laajasti kansainväliseen yhteistyöhön ja verkottumiseen. Lokakuussa 2001 mietintönsä jättänyt kauppa- ja teollisuusministeriön asettama yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimikunta näkee toiminnan kehittämisen haasteena erityisesti uusien ja nopeasti kasvavien pk-yritysten kansainvälistymisen tukemisen. Hallitus katsoo, että yritysten kansainvälistymisen valmiuksien kehittäminen on tuotava teknologian ja tuotteiden kehittämisen rinnalle ja niiden osaksi sen sijaan, että ne nähtäisiin erillisinä tuotekehitysvaihetta seuraavina toimintoina. Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on olennainen osaalue teknologian kaupallistamisessa, jossa Tekesillä tulee olla selkeä rooli. Euroopassa Tekes edistää yritysten kansainvälistymistä monien yhteistyöverkostojensa avulla. Suomalaisten osallistuminen EU:n viidenteen puiteohjelmaan on edelleen laajaa ja esitetyt projektit on hyväksytty keskimääräistä useammin. Hyvän tilanteen säilyttämiseksi vuonna 2003 käynnistyvässä EU:n kuudennessa puiteohjelmassa on yhä tehostettava tiedotusta ja neuvontaa. USA:n ja Japanin kanssa Tekes on lisännyt yhteistyötä niin sopimuksin kuin rahoitetuissa projekteissa. Hallitus pitää hyvänä, että Tekes selvittää myös muiden tärkeiden alueiden, kuten Kauko-idän ja erityisesti Kiinan teknologianäkymiä. Arvot luovat perustan toiminnan kehitykselle Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö on Tekesin toiminnan perusedellytys. Henkilöstö luo sen lisäarvon, jota Tekes voi tarjota asiakkailleen. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota henkilöstön kehittymiseen, hyvinvointiin ja riittävät resurssit turvaavaan rekrytointiin. Tekesissä käytiin vuoden aikana laajaa arvokeskustelua, jonka tulokset kiteytyivät viideksi arvoksi: hyvinvointi, näkemys, luottamus, yhteistyö ja kehittyminen. Hallituksen näkemyksen mukaan hyvä ja kaikkien sisäistämä arvopohja luo vankan perustan toiminnan ja organisaation kehitykselle. Hallitus keskittyi strategisiin kysymyksiin Vuonna 2001 hallitus keskittyi työssään strategisiin kysymyksiin ja lisäsi vuorovaikutusta Tekesin johtoryhmän ja innovaatioympäristön muiden toimijoiden kanssa. Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös rahoitusprojekteista, joissa Tekesin rahoitusosuus on yli 1,7 miljoonaa euroa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienemmistä projekteista. Vuonna 2001 hallitus kokoontui 12 kertaa. 10 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2001

12 Tekesin hallitus Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Yrjö Neuvo Kauppa- ja teollisuusministeriö Nokia Mobile Phones Jäsenet Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio Ylijohtaja Arvo Jäppinen Teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski Vt. yksikönjohtaja Leila Kurki Osastopäällikkö Hannele Pohjola Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Budjettineuvos Esko Tainio Pääjohtaja Vappu Taipale Kauppa- ja teollisuusministeriö Opetusministeriö Tekes (henkilöstön edustaja) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Tekes Valtiovarainministeriö Stakes Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on 16 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Varapuheenjohtaja Rehtori Aino Sallinen Jäsenet Aluekehitysneuvos Ulla Blomberg Talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola Yliarkkitehti Aila Korpivaara Pääjohtaja Reijo Vihko Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Yksikönjohtaja Pekka Pellinen Johtaja Marjaana Valkonen Johtaja Seppo Heiskanen Toimitusjohtaja Pekka Ketonen Varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela Johtaja Hannele Kuusi Toimitusjohtaja Pirkko Molkentin-Matilainen Teknologiajohtaja Juho Mäkinen Toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio Kauppa- ja teollisuusministeriö Jyväskylän yliopisto Sisäasiainministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ympäristöministeriö Suomen Akatemia Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT AKAVA ry, Tekniikan Akateemisten Liitto Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Elintarviketeollisuusliitto ry Vaisala Oyj Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Kemianteollisuus ry Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys ry Outokumpu Oyj Valopaino Oy TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 11

13 Parhaasta innovaatioiden ympäristöstä pidettävä kiinni SEITSEMÄN VUODEN KASVUN jälkeen Suomen talouskasvu hidastui merkittävästi vuoden 2001 aikana. Vain kotimainen kulutus piti talouskasvua positiivisena. Edeltävinä vuosina talouskasvua vetäneet korkean teknologian yritykset kärsivät maailmantalouden taantumisesta eniten. Talouskasvu jatkuu todennäköisesti maltillisena vuonna Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi selvästi. Tieto- ja viestintäteknologian yritykset hakivat rahoitusta jopa 60 prosenttia edellisvuotta enemmän. Hallinnonalojen yhteistyö yhä oleellisempaa Innovaatiot ja uudistuminen on eri arviointien ja linjausten mukaan ulotettava kaikille elinkeinoelämän ja yhteiskunnan osa-alueille. Innovaatiot eivät ole pelkästään teknologisia vaan myös sosiaalisia, organisatorisia, toimintatapa- ja palveluinnovaatioita, joten ne koskevat horisontaalisesti kaikkia hallinnonaloja. Monien julkisen sektorin tärkeimpien kysymysten ratkaiseminen edellyttää innovaatioita. Tekesin ja muiden innovaatioympäristön kehittäjien välinen yhteistyö tiivistyikin entisestään vuonna Yksi konkreettisista tuloksista oli erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu Tekesin, KTM:n ja TE-keskusten, Finpron, Finnveran, Sitran sekä Teollisuussijoituksen yhteinen verkkopalvelu Yritys-Suomi, jonka suunnittelussa päästiin vuonna 2001 loppuvaiheeseen. Palvelu avattiin osoitteessa helmikuussa Verkkopalvelu tuo kaikki yritysten perustamiseen, kehittämiseen ja innovaatioympäristön parantamiseen tähtäävät julkiset palvelut yhteen verkko-osoitteeseen. Siitä löytyvät kaikkien viiden organisaation palvelut ja tuotteet helposti yhden luukun -periaatteella. Loppukeväästä 2001 Tekes ja Sitra lanseerasivat yhteisen rahoitustuotteen, Liikeidean kehittämisrahoituksen LIK- SAn. Rahoitusmuoto on tarkoitettu helpottamaan teknologiayrityksen perustamista. Puoliksi Tekesin ja puoliksi Sitran kattama LIKSA-rahoitus voidaan käyttää teknologiahankkeen kaupallistamiseen liittyvän tiedon ja palvelujen hankintaan. Rahoituksen turvin yrittäjäksi aikova voi tuottaa aikaisempaa nopeammalla aikataululla laadukkaan liiketoimintasuunnitelman idean jatkoarvioinnin perustaksi. Liiketoimintasuunnitelma esitellään pääomamarkkinoille samaan pakettiin kuuluvan Sitran INTRO-palvelun avulla. Kansainvälistyminen osa yritysten kilpailukyvyn kehittämistä Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama viennin ja kansainvälistymisen edistämisen toimikunta (VKE-toimikunta) korosti Innovaatioympäristön toimijoiden resurssit Eri rahoittajat kattavat eri kohtia tuotteen innovaatioketjusta. Luvut kuvaavat kunkin organisaation toiminnan kokonaislaajuutta miljoonina euroina vuonna Suluissa on esitetty, paljonko rahoituksesta tulee suoraan valtion budjetista. Tekesin, Suomen Akatemian ja Keksintösäätiön rahoitus tulee miltei kokonaisuudessaan valtion budjetista. Julkinen Yksityinen Yliopistot 790 (350) Suomen Akatemia 160 VTT 210 (60) Ulkomailta 120 Tekes 380 Ministeriöt, TE-keskukset ja sektoritutkimus 290 (210) Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta Pääomasijoittajat: Yksityiset 350 Teollisuussijoitus 45 (80) Sitra 100 (2) Finpro 60 (30) Keksintösäätiö 5 Perustutkimus Soveltava tutkimus Tuotekehitys Businessenkelit 380 Finnvera 320 (50) Yrityskehitys Markkinointi Kansainvälistyminen 12 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

14 mietinnössään, kuinka tärkeää on pohtia yrityksen kansainvälistymistä sen elinkaaren jokaisessa vaiheessa osana yrityksen osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämistä. Kansainvälistymisen kehittäminen on mietinnön mukaan luonnollinen osa kauppa- ja teollisuusministeriön vastuulla olevaa elinkeinopolitiikkaa. Tekesin rahoittamissa projekteissa ja teknologiaohjelmissa on toimikunnan mukaan kehitettävä entistä enemmän yritysten liiketoiminta- ja kansainvälistymisvalmiuksia itse tuotteen kehittämisen rinnalla. Ministeri Cristoffer Taxellin vetämän toimikunnan linjaukset vahvistavat osaltaan Tekesissä jo aiemmin valittua suuntaa. Toimikunnan mukaan yrityksille tulee tarjota helposti käytettäviä kansainvälistymispalveluja eri puolella Suomea sekä ulkomailla. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi yhteistyön tehostamista Tekesin, Finpron, Finnveran, TE-keskusten ja ulkoasiainhallinnon kesken. Tekesillä, Finprolla ja ulkoasianministeriöllä on hallussaan laaja kansainvälinen kontaktiverkosto, joka on saatava täysmittaiseen hyötykäyttöön suomalaisyritysten parhaaksi. Mietinnön suositukset ovat samansuuntaisia, mihin Tekesin ja Finpron tiivistynyt yhteistyö on jo parin vuoden ajan tähdännyt. Kolmas vuosi pysähtyneillä rahoitusvaltuuksilla Vuonna 2001 teknologiapolitiikkaa linjattiin ja sen tuloksia arvioitiin erityisesti kahdessa julkaisussa: Sitran innovaatiojärjestelmän tutkimusohjelman loppuraportissa ja valtion tiede- ja teknologianeuvoston julkaisemassa linjauksessa. Molemmissa korostettiin sitä, että tieto, osaaminen ja innovaatiot ovat nykymaailmassa yhä keskeisempiä talouskasvun lähteitä. Lisäksi kauppa- ja teollisuusministeriön elinkeinopoliittinen linjaus painotti, että resursseja teknologian kehittämiseen tulisi lisätä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston edellisen vuoden linjaukset jäivät tärkeimmältä kohdaltaan toteutumatta, kun julkiseen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitukseen vuodeksi 2001 budjetoidut varat pysyivät vuoden 2000 tasolla. Tekesin rahoitusvaltuudet ovat pysyneet ennallaan viimeiset kolme vuotta. Tekes maksoi vuonna 2001 tutkimusja kehitysprojektien kustannuksia 335 milj. eurolla. Julkisen rahoituksen osuus tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista laski kuten kahtena edellisenäkin vuotena, sillä yritysten omat panostukset kasvoivat. Tekes pystyi rahoittamaan alle puolet haetusta rahoituksesta. Klpailukykymittarit suitsuttavat Suomelle Kansainvälisten vertailujen mukaan Suomella menee varsin hyvin. Suomi nostettiin vuonna 2001 neljän kansainvälisen, maiden kasvu- ja kilpailukykyä arvioivan tutkimuksen kärkisijoille. Laman aiheuttamasta syvästä kriisistä noustiin alle vuosikymmenessä maailman parhaiden joukkoon. Suomen sijoitus sveitsiläisen kilpailukykyä rankkaavan World Economic Forumin (WEF) mittauksissa on noussut vuosi vuodelta, ja vuonna 2001 Suomella oli mittauksen mukaan maailman parhaat kasvunäkymät ja kilpailukyky. Teknologian tasoa kuvaavalla indeksillä Suomi oli kolmas. Toinen sveitsiläinen tutkimustaho, taloustutkimuslaitos IMD nostaa maiden teknologiainfrastruktuureja vertaavassa arviossaan Suomen myös kolmannelle tilalle. YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Program) arvioi Suomen maailman parhaaksi teknologiamaaksi sekä teknologian kehittämisen että käyttöönoton saralla. YK:n Millenniumkongressin kestävää taloudellista kehitystä arvioivassa taustaraportissa State of the future 2001:ssä Suomi on maavertailujen toisella sijalla. Suomen vahvuuksia ovat kasvu- ja kilpailukykymittauksissa olleet etenkin teknologian kehittäminen ja sen soveltaminen teollisuudessa. Suomen menestykseen ovat vaikuttaneet etenkin tieto- ja viestintäteknologia-alan ja vientiteollisuuden onnistumiset. Taustalla on neljännesvuosisadan ajan tehty määrätietoinen teknologiapolitiikka ja 90-luvun lopun tutkimuksen ja tuotekehityksen julkinen lisäpanostus. Tutkimus ja tuotekehitys vaativat jatkuvaa työtä, eikä vuosia aiemmin kasvatetuilla panostuksilla saavutettuun etulyöntiasemaan voi tuudittautua. Nyt ei myöskään kannata eikä voida muuttaa sitä onnistunutta, innovaatioihin pohjaavaa talousmallia, jonka Suomi valitsi vuosikymmen, pari sitten. Tutkimus- ja kehityspanostus eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Ruotsi Suomi Japani Yhdysvallat Saksa OECD Ranska Tanska Kanada Iso-Britannia Itävalta Norja Suomi on OECD:n vertailuissa tutkimuksen huippumaita. Suomen tutkimus- ja kehityspanostuksen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut jatkuvasti, jopa 1990-luvun alun lamavuosina. Tällä on vauhditettu elinkeinoelämän rakennemuutosta kasvualojen suuntaan. Päävastuun tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta ovat kantaneet yritykset, paljolti julkisen rahoituksen kannusteidenkin vaikutuksesta. Kolmen viime vuoden aikana kasvuvastuu on ollut lähes pelkästään yrityksillä. Julkisen rahoituksen osuus kaikista tutkimuspanostuksista Suomessa on laskenut jo alle 30 prosentin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. 1, Lähteet: OECD, Main Science and Technology Indicators -tietokanta, Tilastokeskus, Statistics Bureau & Statistics Center (Japani 2000), Tekesin arvio (Yhdysvallat 2001). TOIMINTAYMPÄRISTÖ 13

15 Tekesin tavoitteena on, että teknologiayrityksiä on nykyistä enemmän ja että ne kasvavat nykyistä nopeammin.

16 Tekesin toiminta lisää yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvointia TEKESIN TOIMINNAN tulokset ja vaikutukset näkyvät yritysten menestymisenä ja liiketoiminnan kasvuna kansainvälisillä markkinoilla, syntyvinä työpaikkoina, hyvinvoinnin kasvuna, veropohjan vahvistumisena, osaamisen lisääntymisenä ja innovaatioympäristön kehittymisenä. Asiakkaat arvostavat Tekesin toimintaa Asiakkaiden näkemyksen mukaan palvelualttius, luotettavuus, teknologia-asiantuntemus ja myönteinen vaikutus projektien toteutukseen ovat Tekesin tärkeimmät vahvuudet. Näiden avulla Tekes on luonut luottamukselliset suhteet ja hyvät keskusteluyhteydet yritysten ja toimialajärjestöjen kanssa, mikä on välttämätön perusta teknologiapolitiikan ja uusien teknologiaohjelmien suunnittelulle. Asiakkaiden mukaan Tekesillä on tärkeä rooli pienten yritysten ohjaamisessa yhteistyöhön kansainvälisten kumppanien, suurten yritysten ja tutkimuspalvelujen tarjoajien kanssa. Teknologian asiantuntijana Tekes voi auttaa löytämään ne alueet, joilla yhteistyöllä voidaan saavuttaa etuja. Tekesin rahoitus tuottaa osaamista, innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja Tekes rahoittaa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja, yritysten pitkäjänteisiä tutkimusprojekteja ja nopeammin valmiisiin tuotteisiin tähtääviä yritysten tuotekehitysprojekteja. Tekes vahvistaa rahoituksellaan teknologista osaamista Suomessa ja jakaa yritysten tutkimusja kehitysprojekteihin liittyviä riskejä. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojektien tulokset näkyvät osaamisen kehittymisenä ja innovaatioympäristön vahvistumisena. Vuonna 2001 päättyneissä Tekesin rahoittamissa julkisissa tutkimusprojekteissa syntyi noin 1700 julkaisua, valmistui 700 opinnäytettä ja jätettiin noin 100 patenttihakemusta. Yritysten tutkimusprojekteissa Tekes tähtää pitkäjänteiseen yhteistyösuhteeseen asiakkaiden kanssa voidakseen löytää ne projektit, joissa Tekesin rahoitus vaikuttaa eniten. Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien aikaansaaman liikevaihdon, viennin ja työpaikkojen kasvuodotuksia ja kasvua. Seuranta soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Vuonna 2001 Tekes teki yhteensä 89 milj. eurolla 393 tällaista rahoituspäätöstä. Näihin liittyy 1,5 miljardin euron odotukset uudesta liikevaihdosta. Projektikohtaisten odotusten keskiarvo on 4 milj. euroa ja mediaani 1,4 milj. euroa. Suurimmillaan vaikutus liikevaihtoon näkyy noin viiden vuoden kuluttua, jolloin Korkean teknologian tuotteiden viennin kehitys osuus kokonaisviennistä, % Irlanti Yhdysvallat Japani Iso-Britannia Alankomaat Suomi Sveitsi Ranska Ruotsi EU Saksa Tanska Kanada Norja Korkean teknologian tuotteiden osuus Suomen viennistä on noin neljännes. Ylivoimaisesti merkittävin korkean teknologian viennin tuoteryhmä ovat elektroniikka ja tietoliikennevälineet. Korkeaan teknologiaan lasketaan tuotteet niiltä toimialoilta, jotka käyttävät yli 4 prosenttia liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lähde: Tilastokeskus TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15

17 Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten henkilöstö ja liikevaihto Henkilöstö, 1000 henkilöä Liikevaihto, miljardia euroa Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten liikevaihto ja henkilöstö ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden yritysten. Vuonna 2000 tällaisia yrityksiä oli Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on vähintään 2 prosenttia liikevaihdosta. tuotteiden markkinat ovat laajimmillaan. Viennin osuus on arvioiden mukaan prosenttia liikevaihdosta. Projektien seurauksena odotetaan syntyvän yhteensä 4000 uutta työpaikkaa pk-yrityksissä. Rahoitusvaltuudet jo vuosia ennallaan Vuonna 2001 Tekesin rahoitusvaltuudet olivat 386 milj. euroa. Vuonna 2002 valtuudet pysyvät ennallaan, jo neljättä vuotta. Tämän johdosta Tekesin mahdollisuudet vastata asiakkaiden kasvaneeseen kysyntään ovat heikentyneet, ja yhä suurempi joukko hyviä projekteja jää toteuttamatta. Myös kansainväliset vertailut puoltavat rahoitusvaltuuksien kasvua, sillä Suomessa yrityksille tarkoitetun julkisen riskirahoituksen osuus on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja vain noin puolet OECD-maiden keskiarvosta. Tekesin rahoituksen kysyntä kasvoi olennaisesti ja hyviä projektiesityksiä oli runsaasti yli Tekesin rahoitusmahdollisuuksien. Yritysten hakema rahoitus kasvoi 29 prosenttia edellisestä vuodesta. Suurinta kysynnän kasvu oli tieto- ja viestintäteknologian sekä tuote- ja tuotantoteknologian aloilla. Yritykset hakivat Tekesiltä 577 milj. euron rahoitusta kokonaiskustannuksiltaan 1200 milj. euron tutkimus- ja kehitysprojekteihinsa. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hakivat projektiesityksiinsä 377 milj. euron rahoitusta. Ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä yritykset ja tutkijat tunnustelevat projektiesityksensä rahoitusmahdollisuuksia. Moni projektiesitys karsiutuu kilpailussa jo tässä vaiheessa. Rajalliset rahoitusvaltuudet johtavat myös rahoitettavien projektien kustannusten karsimiseen. Teknologiastrategia ohjaa Tekesin valintoja Vuonna 2001 Tekes laati yhdessä teknologian koko kentän kanssa teknologiastrategian, joka tarjoaa ratkaisuja Suomen suuriin haasteisiin: ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseen, elinkeinoelämän jatkuvaan uudistamiseen, yhteistyöverkostojen lisäämiseen kotimaassa ja kansainvälisesti, teknologian eettisyyden varmistamiseen sekä kasvatukseen ja koulutukseen. Teknologiastrategia perustuu laajoihin keskusteluihin yritysten, tutkimusyksiköiden, teollisuusjärjestöjen ja teknologiapolitiikan vaikuttajien kanssa. Teknologiastrategian lähtökohtana ovat Suomen teollisuuden ja yrityskentän kilpailukyky ja rakenne. Tilannetta tarkasteltiin kolmesta näkökulmasta: klustereiden, merkittävästi kehittyvien teknologioiden sekä uudistuvien toimintatapojen kannalta. Klusteripohjaisella tarkastelulla haluttiin korostaa verkottumisen ja monitieteisyyden mahdollisuuksia uusiutumisen apuvälineinä. Yhteistyötä korostamalla Tekes uskoo löytyvän uusia kilpailuetuja ja elementtejä tuottavuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Suunnannäyttäjinä ovat olleet globaalit muutostrendit ja klustereiden tarpeet. Huomioon on myös otettu poikkitieteelliset vaikutukset ja mahdollisuudet. Teknologiastrategia ohjaa Tekesin valintoja ja vaikuttaa ennen kaikkea uusien teknologiaohjelmien käynnistämiseen. Teknologiastrategia ja yrityksiltä ja tutkimusyksiköiltä tuleva kysyntä vaikuttavat yhdessä Tekesin rahoituksen suuntaamiseen. Teknologiastrategia on myös osa Tekesin julkista kannanottoa ja apuväline asiakkaille ja sidosryhmille niiden omien valintojen tekemisessä. Teknologiastrategia auttaa myös maan eri alueita niiden määritellessä ja toteuttaessa osaamisstrategioitaan sekä Tekesiä aluestrategioiden painotuksissa. Teknologiastrategiatyö on jatkuvaa toimintaa, jossa vuorovaikutusprosessi ja oppiminen ovat keskeisellä sijalla. Tekesin rahoitusvaltuudet valtion talousarvion mukaan Myöntämisvaltuudet ja siirtomäärärahat milj. euroa Rahoitus korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Tutkimusrahoitus Rahoitus yrityksille Tuotekehitysavustukset Pääomaehtoiset tuotekehityslainat Tuotekehityslainat Teknologiapalvelujen ostot Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset Teknologiarahoitus yhteensä EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus Yhteensä Lisäksi Tekesillä oli käytettävissä rakennerahastojen EU-osuutena 5 milj. euroa vuonna 2000, 9 milj. euroa vuonna 2001 ja 10 milj. euroa vuonna Rakennerahastojen kansallinen osuus sisältyi Tekesin myöntämisvaltuuksiin. 16 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

18 Tekesin rahoitus käynnisti lähes 800 miljoonan euron tutkimusja kehitysprojektit Vuonna 2001 Tekes rahoitti yritysten tai tutkimusyksiköiden tutkimus- ja kehitysprojektia. Projektien kokonaisbudjetti oli yli 770 milj. euroa, josta Tekes rahoitti puolet eli 387 milj. euroa. Lähes puolet rahoituksesta, 185 milj. euroa, liittyi teknologiaohjelmiin. Yrityksille rahoituksesta kohdistui 160 milj. euroa avustuksina ja 81 milj. euroa lainoina, ja tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille 146 milj. euroa. Tekes rahoitti vuoden aikana 1077 yrityksen tutkimusta ja tuotekehitystä; näistä 450 eli 42 prosenttia oli Tekesille uusia asiakkaita. Alkavia teknologiayrityksiä asiakaskunnassa oli 58. Koska osa aikaisempina vuosina myönteisen rahoituspäätöksen saaneista projekteista oli yhä käynnissä, Tekes osallistui kaikkiaan 1802 yrityksen tutkimusja kehitysprojektien rahoitukseen vuonna Tekesin www-sivulla tekes/yritas01.html on luettelo niistä yrityksistä, joille Tekes maksoi tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta vuonna Rahoitetuista projekteista oli yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteja ja 922 yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja. Rahoitettujen yritysprojektien keskikoko oli 0,42 milj. euroa, josta Tekes rahoitti keskimäärin 0,18 milj. euroa. Tutkimusprojektien keskikoko oli 0,22 milj. euroa, josta Tekes rahoitti keskimäärin 0,16 milj. euroa. Tekes maksoi vuonna 2001 ja aiempina vuosina tekemistään rahoituspäätöksistä yhteensä 335 milj. euroa, josta 200 milj. euroa oli avustuksia ja lainoja yritysten projekteihin ja 135 milj. euroa tutkimusrahoitusta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Alle 500 hengen yrityksille kolme neljäsosaa tuotekehitysrahoituksesta Pienten ja keskisuurten yritysten osuus rahoituksesta kasvoi edelleen vuodesta Noin 53 prosenttia tuotekehitysrahoituksesta eli 129 milj. euroa kohdistui pk-yrityksille. Kuuden vuoden aikana pkyritysten projektien osuus Tekesin tuotekehitysrahoituksesta on kasvanut kaikkiaan 12 prosenttiyksikköä; vuoden 1996 aikaisesta 41 prosentista 53 prosenttiin vuonna Henkilöstöltään alle 500 hengen yritysten projekteja Tekes rahoitti 178 milj. eurolla, mikä oli 74 prosenttia Tekesin tuotekehitysrahoituksesta. Tekesin rahoittamat projektit lisäävät merkittävästi pienten ja suurten yritysten yhteistyötä ja verkottumista. Vuonna 2001 pk-yritykset olivat mukana 60 prosentissa suurten yritysten projekteista. Uusi toimintamuoto teknologiayritysten syntyä vauhdittamaan Uusien yritysten synnyttäminen on yksi Tekesin strategisista tavoitteista. Keväällä 2001 Tekes ja Sitra lanseerasivat liikeidean kehittämisrahoituksen LIKSAn, jolla rahoitetaan alkavien teknologiayritysten liiketoimintasuunnitelmien laatimista. Rahoitus on tarkoitettu asiantuntijapalvelujen hankkimiseen vankentamaan yrityksen liiketoiminnan perusteita ja vauhdittamaan jatkorahoitusjärjestelyjä. Rahoituksen saajana voi olla alkava yritys, yksityishenkilö tai ryhmä. Loppuvuoden aikana uusi rahoitusmuoto ehti vauhdittaa 37 alkavan yrityksen käynnistymistä. Tutkimuksesta liiketoimintaa eli TU- LI-toiminta auttaa tutkijoita muuttamaan työnsä tulokset liiketoiminnaksi. Toiminta on tarkoitettu tunnistamaan teknologia- ja tutkimuslähtöisiä liike- ja tuoteideoita, valitsemaan niistä kehityskelpoisimmat ja auttamaan niitä alkuun. Tekes tarjoaa rahoitusta liikkeenjohdon asiantuntijoiden palvelujen hankkimiseen. Osa ideoista johtaa uuden teknologiayrityksen käynnistämiseen, osassa taas päädytään teknologian siirtämiseen olemassa olevaan yritykseen. Joissakin tapauksissa idea palaa tutkimusprosessiin jatkokehitettäväksi. TULI-toiminta arvioitiin vuonna Arvion mukaan kolmen viime vuoden aikana sen avulla on haravoitu esiin ja arvioitu lähes 1000 ideaa, joista joka neljättä on jalostettu pitemmälle. Koko TULItoiminnan aikana ideoista on syntynyt 64 uutta yritystä, 85 teknologiaa on siirretty toimiviin yrityksiin ja 120 ideaa kehitetään parhaillaan edelleen. Tekes osallistui yhdessä Sitran kanssa myös Venture Cup -kilpailun järjestämiseen ja rahoittamiseen. Kilpailulla kannustetaan tutkijaryhmiä tekemään hyviä liiketoimintasuunnitelmia. Vuonna 2001 Tekes tarjosi uudet työkalut teknologiastrategian laadintaan yrityksille, yliopistoille ja korkeakouluille ja ammattikorkeakouluille. Vuoden aikana Tekes rahoitti kaikkiaan 87 teknologiastrategiaprojektia. Nopeana, joustavana ja hallinnollisesti kevyenä rahoitusmuotona kaksi vuotta käytössä ollut valmistelurahoitus on osoittautunut hyväksi tutkimus- ja kehitystyön aktivoijaksi. Rahoitus on tarkoitettu parantamaan projektien ja uusien liiketoimintojen käynnistymisen, onnistumisen ja hyödyntämisen edellytyksiä. Tekes rahoitti kaikkiaan 365 valmisteluprojektia. Rahoituspäätösten keskikoko oli vajaat euroa. Rahoitusta saaneista yrityksistä kolme neljäsosaa eli 193 oli Tekesille uusia asiakkaita. Yritykset osallistuivat valtaosaan tutkimusprojekteista Vuonna 2001 Tekes rahoitti yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja 146 milj. eurolla. Rahoitettuja projekteja oli 922. Julkiseen tutkimukseen tarkoitetun rahoituksen niukkuus merkitsi monen hyvän tutkimusprojektiesityksen jäämistä vaille rahoitusta. Yritykset olivat mukana lähes kaikissa tutkimusprojekteissa osallistuen niiden Teknologiariski suhteessa liikevaihto-odotuksiin prosenttia alle 1 milj milj. euroa euroa Liikevaihto-odotukset alle 1 milj milj. euroa euroa Vientiodotukset 0 alle Työpaikkaodotukset yli 10 milj. euroa Teknologiariski suhteessa vientiodotuksiin prosenttia Erittäin suuri riski Suuri riski Merkittävä riski Pieni riski yli 10 milj. euroa Teknologiariski suhteessa syntyvien työpaikkojen odotuksiin prosenttia yli 50 Tekes jakaa rahoituksellaan yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin liittyviä riskejä. Rahoituspäätöstä tehtäessä Tekesin teknologia- ja yritystalousasiantuntijat arvioivat kuhunkin projektiin liittyvät riskit suhteutettuina yrityksen kykyihin ja resursseihin. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 17

19 Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2001 Yhteensä 387 milj. euroa Tuotekehityslainat yrityksille 47 milj. euroa Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 34 milj. euroa Tuotekehitysavustukset yrityksille 160 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 146 milj. euroa Yhteensä 387 miljoonaa euroa ja 2261 rahoitettua projektia, joista 922 oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja ja 1339 yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Päätöksillä tehdyt sitoumukset maksetaan vuosina toteuttamiseen, seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyö ja verkottuminen toimivat myös toisin päin, sillä kuusi kymmenestä eli 800 Tekesin rahoittamaa yritysten projektia tilasi tutkimuspalveluja yliopistoilta, korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta kaikkiaan 35 milj. eurolla. Vuonna 2001 Tekes päätti osallistua 6 uuteen Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kuuluvan tutkimusryhmän rahoitukseen aiemmin päätettyjen 11 ryhmän lisäksi sekä useisiin eri ministeriöiden klusteriohjelmiin. Rahoituksen kohdistuminen eräille alueille 2001 milj. euroa Terveys ja hyvinvointi Energia Bioteknologia Teknologiaohjelmat olennaisia innovaatioympäristön rakentajina Teknologiaohjelmat ovat Tekesin keino tehdä strategisia valintoja ja ohjata painotuksia. Ohjelmat vahvistavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä teknologioita ja osaamista ja luovat pohjaa näihin perustuvalle liiketoiminnalle. Ohjelmat toimivat hyvänä käytännön yhteistyön ja verkottumisen edistäjänä yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä ja vahvistavat teknologian siirtoa ja kansainvälistymistä. Teknologiaohjelmien suunnittelun pohjana on elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin perustuva Tekesin strategia. Ohjelmat valmistellaan Tekesin johdolla laajapohjaisena elinkeinoelämän järjestöjen ja liittojen, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkishallinnon toimijoiden yhteistyönä. Vuonna 2001 oli käynnissä 45 teknologiaohjelmaa. Lisäksi Tekes osallistui seitsemään Suomen Akatemian tutkimusohjelmaan ja yhteen yhteisohjelmaan ym- Metsäklusteri Teknologialähtöiset palvelut Tietotekniikka Ympäristö Rahoituspäätökset teknologia-aloittain on esitetty Tekesin www-sivulla Rahoituspäätökset yrityksille toimialoittain milj. euroa Liike-elämän palvelut Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat Metsäteollisuus Rakentaminen Elintarviketeollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

20 Tulosennuste vuonna 2001 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto Tekesin rahoitus, 89 milj. euroa Arvioitu liikevaihto, milj. euroa Tulosennuste vuonna 2001 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Uusia pysyviä työpaikkoja yrityksissä Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien tulosodotuksia eli liikevaihdon kasvua, vientiä ja uusia työpaikkoja. Ennusteet tehdään rahoituspäätösten yhteydessä, tarkistetaan projektin päättyessä ja verrataan todelliseen toteutumaan 3 vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Vuonna 2001 Tekes rahoitti 89 miljoonalla eurolla 393 tällaista projektia. Projekteihin liittyy yhteensä odotukset 1,5 miljardin euron uudesta liikevaihdosta, runsaan miljardin euron vientiodotukset sekä 4000 uuden työpaikan syntyodotukset Työpaikkoja, kpl Tulosennuste vuonna 2001 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi vienti Arvioitu vientitavoite, milj. euroa 2001 Tekesin rahoitus, 89 milj. euroa päristöministeriön kanssa. Suomen Akatemia, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö osallistuivat osaan ohjelmista. Ohjelmien kokonaislaajuus oli 1,7 miljardia euroa. Vuoden aikana päättyi 12 teknologiaohjelmaa ja käynnistettiin 9 ohjelmaa. Lisäksi päätettiin käynnistää 6 ohjelmaa vuoden 2002 alussa. Valmisteilla oli 4 ohjelmaa ja kartoitettavana laaja joukko aihe-ehdotuksia. Teknologiaohjelmissa oli kaikkiaan yli 2530 yritysosallistumista ja lähes 920 tutkimusyksiköiden osallistumista. Teknologiaohjelmien kautta ohjautui 45 prosenttia yritysprojektien rahoituksesta ja 61 prosenttia julkisten tutkimusprojektien rahoituksesta, yhteensä 185 milj. euroa. Yhteydet kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä lisääntyivät ja entistä useammat ohjelmat linkittyivät keskenään. Yli kolmannes teknologiaohjelmien projekteista oli luonteeltaan kansainvälisiä. Tekesin ulkomaan yksiköt osallistuivat 14 teknologiaohjelman valmisteluun laatimalla erilaisia teknologiaja markkinaselvityksiä ja tuottivat kansainvälistymispalveluja 18 käynnissä olevalle ohjelmalle. Vuonna 2001 teknologiaohjelmille otettiin käyttöön oma www-portaali, Akseli. Uuteen palveluun siirrettiin kaikkien teknologiaohjelmien www-sivut, millä parannettiin tiedon tarvitsijoiden hakumahdollisuuksia, yhtenäistettiin ohjelmien esittelyä ja tehostettiin niiden sisäistä viestintää. Ohjelmien tavoitteiden toteutumista ja projektien onnistumista arvioidaan systemaattisesti ohjelman aikana ja sen päättyessä. Väliarviointien avulla ohjelmia voidaan ohjata entistä tehokkaammin ja päästä parempiin tuloksiin. Loppuarvioinnit teetetään aina ohjelmasta riippumattomilla, usein ulkomaisilla asiantuntijoilla. Kunkin ohjelman tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi loppuarviointi edistää ohjelman tulosten hyödyntämistä. Vuonna 2001 julkaistiin kolmen teknologiaohjelman arviointiraportit. Teknologiaohjelmien kuvaukset rahoitus- ja osallistujatietoineen on esitetty sivuilla Teknologiaklinikat tarjoavat tutkimuspalveluja pk-yrityksille Teknologiaklinikat palvelevat pk-yrityksiä teknologiaan liittyvien uusien menetelmien ja tutkimuspalvelujen hyödyntämisessä. Klinikat tarjoavat pk-yrityksille joustavan tavan käyttää tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen palveluja. Vuonna 2001 teknologiaklinikat toteuttivat 119 pk-yritysten toimeksiantoa. Tekes rahoitti puolet toimeksiantojen kustannuksista. Teknologiaklinikoiden luettelo on esitetty sivulla 43. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 19

Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta 4

Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta 4 T E K E S V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 0 Sisällys Toiminta-ajatus ja visio 2 Pääjohtajan katsaus 3 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2000: Tutkimus- ja kehitystyö vaatii määrätietoista rahoitusta

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Alkavan teknologiayrityksen rahoitusmahdollisuudet. Tekesin toiminta-ajatus

Alkavan teknologiayrityksen rahoitusmahdollisuudet. Tekesin toiminta-ajatus Alkavan teknologiayrityksen rahoitusmahdollisuudet OHJELMISTOLIIKETOIMINTAPROJEKTI 2004 Helsingin yliopisto - Tietojenkäsittelytieteen laitos Henri Grundstén, Tekes 12.2.2004 Tekesin toiminta-ajatus Tekesin

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Ideasta Liiketoimintaan

Ideasta Liiketoimintaan Ideasta Liiketoimintaan Tekesin rahoituspalvelut yrityksille Metsäalan ennakointiyksikön järjestämä aamukahvitilaisuus 17.2.2009 Kalevi Pölönen DM 375387 04-2008 Copyright Tekes DM 125809 01-2005 Copyright

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005

Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005 Tekes rahoituksen hakeminen, INFO KOSEKilla 9.9.2005 Teknologia-asiantuntija Jarkko Piirto, Pohjanmaan TE-keskus/Teknologiayksikkö Puhelin 044-0296443 31.9.2005 saakka Huom. Puhelinnumerot muuttuneet TEKESiin

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta

Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Menestyksekkäät bioöljyhankkeet Tekesin näkökulmasta Sebastian Johansson 15.10.2012 Sisältö 1. Tekesin rahoittama bioenergian t&k&i-toiminta 2. Kehitystarpeita tulevaisuudessa 3. Tekesin rahoituskriteerejä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa?

Mitä tarjolla pk-yrityksille Horisontti 2020 -ohjelmassa? Mitä tarjolla pk-yrityksille -ohjelmassa? Mikä Horisontti? EU:n uusi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2014-2020 tarjoaa rahoituksen lisäksi paljon muutakin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.

Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9. Digitaalisuus, teollinen internet ja SHOKien kehitysnäkymät Pääjohtaja Pekka Soini Tekes FIMECCin vuosiseminaari, Tampere 17.9.2014 Digitaalisuus ravistelee kaikkia aloja Digitaalisuus Markkinoille vienti

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Valmistelurahoitus. Juhani Pietikäinen Yksikönpäällikkö Kainuun ELY-keskus Juhani.pietikainen@tekes.fi +358 44 7746001

Valmistelurahoitus. Juhani Pietikäinen Yksikönpäällikkö Kainuun ELY-keskus Juhani.pietikainen@tekes.fi +358 44 7746001 Valmistelurahoitus Juhani Pietikäinen Yksikönpäällikkö Kainuun ELY-keskus Juhani.pietikainen@tekes.fi +358 44 7746001 VALMISTELURAHOITUKSEN TARKOITUS Valmistelurahoituksella autetaan pk-yrityksiä valmistelemaan

Lisätiedot

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena

Alueellinen valmistelurahoitus. kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Alueellinen valmistelurahoitus kehittämisavustuksen myöntäminen valmistelurahoituksena Valmistelurahoitus vuonna 2008 Pk-yritysten innovaatiotoiminnan valmisteluun liittyvät 15 000 euroa ja sitä pienemmät

Lisätiedot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,

Lisätiedot

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen.

Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen kokonaistarjontaan. KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009. Aluepäällikkö Keijo Putkonen. Katsaus Lisää tähän kansainvälistymispalvelujen otsikko kokonaistarjontaan KiVi 2009 Kajaani 10.11.2009 Aluepäällikkö Keijo Putkonen EK Oulu KTM (5/2004): Suomalaiset yrityspalvelujärjestelmät asiakasnäkökulmasta

Lisätiedot

Team Finland LetsGrow

Team Finland LetsGrow Team Finland LetsGrow Rahoitusohjelma Elokuu 2014 Finnveralta ja Tekesiltä rahoitusta, Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun Hyvässä taloudellisessa tilanteessa olevalle Suomeen rekisteröidylle pk-yritykselle

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö

Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen. Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Polku Tekesin innovaatiorahoitukseen Hankevalmistelukoulutus 21.11.2013 Anne Turula Palvelupäällikkö Esityksen sisältö - Edelläkävijäyrityksen profilointia - Yrityksen polku Tekesiin - Innovaatiorahoitus

Lisätiedot

Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin

Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin Elinvoimainen ihminen kokonaisvaltaista hyvinvointia Kajaanin yliopistokeskuksen lukuvuoden avajaiset 10.9.2014 Minna Hendolin 08-2013 Suomen ja suomalaisten hyvinvointi rakentuu elinkeinojemme menestyksestä

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2005: Innovaatiot luovat kansantalouden kasvua 4. Tekesin toiminnan perusta ja strategia 8

Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2005: Innovaatiot luovat kansantalouden kasvua 4. Tekesin toiminnan perusta ja strategia 8 T E K E S V U O S I K E R T O M U S 2 0 0 5 Sisältö Vuosi 2005 lyhyesti 2 Pääjohtajan katsaus 3 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2005: Innovaatiot luovat kansantalouden kasvua 4 Tekesin hallitus

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö

Tekesin innovaatiorahoitus. Anne Turula Palvelupäällikkö Tekesin innovaatiorahoitus Anne Turula Palvelupäällikkö Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013

SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia. Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 SoLoMo - Rahoitusmahdollisuuksia Olli Lukkari Jokapaikan tietotekniikka OSKE Tammikuu 2013 Tekes pk-yritykset voivat hakea rahoitusta jatkuvasti joko teknologiaohjelmiin liittyen tai riippumatta teknologiaohjelmista

Lisätiedot

Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään. Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset

Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään. Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään (Tiivistelmä) 3 Suomen tutkimus- ja kehityspanokset ovat olleet menestyksellisiä

Lisätiedot