TEKES VUOSIKERTOMUS 2002

Transkriptio

1 TEKES VUOSIKERTOMUS 2002

2 Sisältö Virstanpylväitä Tekesin 20-vuotistaipaleelta 2 Pääjohtajan katsaus 3 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen 4 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2002: Teknologiarahoitus tuottaa Suomeen hyvinvointia 7 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 9 Toimintaympäristö: Tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu taittui 10 Toiminnan tulokset ja vaikutukset: Teknologiarahoitus tuottaa innovaatioita, yrityksiä ja työpaikkoja 13 Henkilöstö: Tekesin arvot elävät henkilöstön arjessa 22 Teknologia-alueet: Tieto- ja viestintäteknologiassa myös kasvualoja 25 Kemia ja biotieto kaikkien klustereiden käyttöön 28 Kone- ja metalliteollisuus aktiivista tutkimus- ja kehitystyössä 30 Lämpöä ja viihtyisyyttä ympäristön ehdoilla 32 Teknologiaohjelmat vuonna Teknologiaklinikat vuonna Vuonna 2002 ilmestyneet Tekesin julkaisut 40 Tekes år 2002: Teknologifinansiering skapar innovation, affärsverksamhet och arbetsplatser 43 Tekesin organisaatio 47 Yhteystiedot 48 Tekes verkossa Työryhmä: Anne Palkamo, Sanna Karvonen, Johanna Pellinen, Ari Mikkelä, Pekka Pesonen ja Jari Romanainen Graafinen suunnittelu ja toteutus, kuvitukset: Oddball Graphics Oy Valokuvat: Hannu Bask, Atelier Universal (paitsi toisin mainitut) Painatus: Markprint Oy

3 Virstanpylväitä Tekesin 20-vuotistaipaleelta Valtioneuvosto asetti komitean tutkimaan teollisuushallinnon kehittämistarpeita. Komitean puheenjohtaja oli vuorineuvos Uolevi Raade, jäsenet talouselämän johtohenkilöitä Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto vahvisti lain Tekesistä TkT Juhani Kuusi aloitti Tekesin ylijohtajana, alkaen pääjohtajana Tekesin toiminta käynnistyi Kansakoulukadun tiloissa 20 henkilön voimin Teollisuussihteeritoiminta ja tuotekehitys- ja markkinointiyksiköt siirrettiin VTT:ltä Tekesiin. Tekes kasvoi ja toiminta laajeni. Kotimaan verkosto kattoi 12 toimipistettä ja ulkomaan verkosto laajimmillaan 17 toimipistettä Tekesiin perustettiin Suomen EU-T&K-sihteeristö Energiateknologian rahoitus siirtyi kauppa- ja teollisuusministeriöstä Tekesille TkT Martti Mäenpää aloitti Tekesin pääjohtajana Työvoima- ja elinkeinokeskusten toiminta käynnistyi, Tekesin alueverkosto muuttui TE-keskusten teknologiayksiköiksi Noin 200 henkilön vahvuiseksi kasvanut pääkonttori muutti Kyllikinportin toimitiloihin Länsi-Pasilaan TkT Veli-Pekka Saarnivaara aloitti Tekesin pääjohtajana. 2 VIRSTANPYLVÄITÄ

4 Pääjohtajan katsaus YRITYSTEN TUTKIMUS- JA KEHITYSPANOSTUKSET Suomessa ovat pitkään kasvaneet nopeammin kuin kansantuote osin julkistenkin kannusteiden vaikutuksesta. Tämän kehityksen tulokset näkyvät yritysten menestymisenä kansainvälisillä markkinoilla ja edelleen suomalaisten vaurastumisena ja hyvinvoinnin lisääntymisenä. Vuonna 2001 tapahtui käänne; bruttokansantuoteosuudella mitattuna panostukset kasvoivat enää 0,03 prosenttiyksikköä. Elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa näkyy monia heikkoja signaaleja siitä, ettei Suomella olisi varaa lopettaa pitkään jatkunutta hyvää kehitystä. Eräiden alojen tuottavuuden kasvu on pysähtynyt, uusia teollisia yrityksiä syntyy entistä vähemmän, uusien kotimaisten patenttien määrän kasvu on taittunut, tutkimus- ja kehitystyötä tekevien yritysten lukumäärän kasvu näyttää pysähtyneen, tietoyhteiskuntaindikaattoreilla mitattuna Suomi on menettänyt kärkiasemansa, monien palvelujen tuottavuuden kehitys polkee paikallaan. Esimerkkilistaa voisi jatkaa pidempäänkin. Samaan aikaan kansainväliset vertailut kertovat Suomen olevan yksi kilpailukykyisimmistä kansakunnista. Nämä mairittelevat tiedot, jotka mittaavat historiaa eivätkä tulevaisuutta, näyttävät hukuttavan alleen hälyttävät signaalit. Kilpailukyky on helpompi menettää kuin ansaita. Suomella on edessään haasteita, joihin vastaaminen ilman kasvavia kehityspanostuksia ei ole mahdollista. Globalisaation edetessä ja siirtymätalouksien kehittyessä alhaisen tuottavuuden massatuotanto hakeutuu entistä helpommin ja nopeammin halpojen tuotannontekijöiden ja laajojen markkinoiden läheisyyteen. Tuotannon pitäminen Suomessa vaatii kilpailijamaita nopeampaa tuottavuuden kasvua. Siitä riippuvat myös vaurautemme sekä kykymme työllistää ja turvata hyvinvointipalvelujemme rahoitus. Tuottavuuden lisäyksen merkittävin elementti on innovaatiotoiminta, jolla luodaan sekä uusia tuotteita ja palveluja että lisäarvoa olemassa oleville tuotteille ja palveluille, mutta myös toiminnan tehokkuudesta pitää huolehtia. Ilman tuottavuuden tuomaa talouskasvua työllistämis- ja työttömyysongelmaa ei kyetä ratkaisemaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että julkisen teknologiarahoituksen vaikutukset ovat olleet erittäin positiivisia. Samoin ne ovat osoittaneet, että julkisella teknologiarahoituksella voidaan vaikuttaa yritysten omien panostusten kasvuun. Viimeistään nyt olisi sopiva hetki käyttää näitä kannusteita talouskasvumme vauhdittamiseksi. Tiede- ja teknologianeuvosto onkin uudessa katsauksessaan antanut suositukset tutkimusrahoituksen lisäykseksi vuoteen 2007 mennessä. Siinä painotus on kilpaillussa rahoituksessa. Suositukset tarkoittaisivat 120 miljoonan euron lisäystä Tekesin rahoitusvaltuuksiin. Vaikutuksiltaan merkittävistä hankeideoista ei ole puutetta. Sen osoittavat Tekesiin vuonna 2002 tulleet rahoitushakemukset: rahoitetut hankkeet olivat laadultaan ja haasteiltaan mittavia, samoin oli suuri osa ilman rahoitusta ja toteuttamatta jääneistä. Laadukkaan aktivointityön avulla hyviä hankkeita saataisiin lisääkin, jos olisi rahoitusvaltuuksia käytettävissä näin syntyvien hankkeiden rahoittamiseen. Tällä olisi erityisesti saatavissa aikaan positiivisia alueellisia vaikutuksia. Osaamisen, erikoistumisen ja verkottumisen merkitys näyttää koko ajan kasvavan kaikilla tasoilla: yksittäisillä yrityksillä, alueiden kehittymisessä ja kansantuotteen kasvussa. Myös Tekesin omassa toiminnassa tämä näkyy. Onkin ilahduttavaa, että sekä organisaation sisäinen että ulkopuolinen palaute kertovat tehokkaasti vaikutuksia aikaansaavasta, määriteltyjen arvojen mukaan toimivasta henkilöstöstä, jota asiakkaat arvostavat. Tammikuussa 2003 Veli-Pekka Saarnivaara PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3

5 Strategia viitoittaa tien tulevaisuuteen TEKESIN STRATEGIASSA kuvataan arvot, toiminnan tavoitteet, teknologiastrategia, rahoitusperiaatteet ja keinot, joiden avulla Tekes toteuttaa toiminta-ajatustaan ja pyrkii kohti visiotaan. VISIO Teknologian ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Yhteiskunta ja ympäristö Suomi on edelläkävijä tiedon ja osaamisen luojana sekä hyödyntäjänä. Suomessa yhdistyvät hyvinvointi, kestävä kehitys ja jatkuva kyky uudistua. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva innovaatio- ja liiketoimintaympäristö. Kilpailukyky Kannattavuus Kasvu Yritykset Viennin kasvu, teollisen pohjan laajentaminen, uudet työpaikat, hyvinvoinnin kasvu Uudet liiketoiminnot Uudet yritykset Hankkeet ja ohjelmat Kansainvälinen yhteistyö Tekes tarjoaa rahoitus- ja asiantuntijapalveluja koordinoi ohjelmia Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset vaikutukset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut TOIMINTA-AJATUS Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Elinkeinoelämä Kansainvälisessä kilpailussa Suomen elinkeinoelämää kantavat vahvat klusterit: Tieto ja viestintä Metsä Metalli Kantaviksi aloiksi ovat nousemassa: Bioteknologiaa hyödyntävät elinkeinot Osaamisintensiiviset palvelut Kaikilla aloilla ja alueilla on kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Asiakkaat Tekesin asiakkaat eri puolilla Suomea menestyvät kansainvälisesti. Asiakkaiden kilpailukyky perustuu tietoon ja osaamiseen sekä eri teknologioiden monipuoliseen soveltamiseen liiketoiminnassa. Tutkimus- ja tuotekehitystyö on tuloksellisinta maailmassa. Tekes Tekes tuottaa yhteistyökumppaniensa kanssa lisäarvoa asiakkaille innovaatiotoiminnan kaikissa vaiheissa. Tekesin kyky tuottaa teknologiaan sijoitetuille panostuksille paras mahdollinen tuotto on yhteiskunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen perusta. Tekes on oppiva organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölle hyvän ja haasteellisen työympäristön. TOIMINNAN TAVOITTEET Kansallinen osaamispohja Tavoitteena on, että kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja klustereissa. Uudet teknologiayritykset Tavoitteena on, että teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja että ne kasvavat nykyistä nopeammin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu Tavoitteena on, että yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja että Tekesin rahoittamat tutkimus- ja kehittämisprojektit säilyvät pitkäjänteisinä ja haasteellisuudeltaan hyvällä tasolla. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kaupallistaminen Tavoitteena on, että tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa kaupallisesti potentiaalisia tuloksia ja että nämä tulokset kyetään hyödyntämään kaupallisesti entistä nopeammin. Alueiden kehittyminen Tavoitteena on, että teknologiapolitiikka tukee alueiden omaehtoista kehittymistä. Teknologian suorat vaikutukset hyvinvointiin Tavoitteena on, että teknologiat kehittyvät ja niitä hyödynnetään siten, että yhteiskunnan taloudellinen, hyvinvointi- ja ympäristökehitys ovat tasapainossa. Teknologiapanostusten vaikuttavuus Tavoitteena on, että teknologiarahoituksen todellinen vaikuttavuus pystytään osoittamaan, hyödyntämään Tekesin toiminnan kehittämisessä sekä viestimään siitä eri kohderyhmille. Toiminnan laatu ja tehokkuus Tavoitteena on, että Tekes organisaationa ja kukin henkilö oman alansa asiantuntijana kykenee toimimaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti hyvää hallintotapaa noudattaen sekä hyödyntämään tehtäviensä kannalta tärkeän osaamisen ja tietämyksen. 4 STRATEGIA

6 ARVOT Tekesin arvot ovat toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdettuja ja toiminnan tavoitteisiin liittyviä. Arvot ohjaavat tekesläisten toimintatapoja, menettelytapoja sekä suhtautumista asiakkaisiin, sidosryhmiin ja työtovereihin. Arvot vaikuttavat valintoihin, joita tekesläiset ja Tekes tekevät. Tekesin arvot ovat: Hyvinvointi Näkemys Luottamus Yhteistyö Kehittyminen TEKNOLOGIASTRATEGIA Teknologiastrategia linjaa kahdeksan osaamisteemaa, joista kolme on keskeisiä teknologioita, neljä sovellusosaamisteemoja ja yksi kaikkia yhdistävä verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen. Osaamisteemat täydentävät toisiaan ja menevät merkittävästikin päällekkäin. Keskeiset teknologiat Tieto- ja viestintäteknologia Bioteknologia Materiaaliteknologia Sovellusosaamisteemat Hyvinvoinnin sovellukset terveydenhuollon tietotekniikka terveysvaikutteiset elintarvikkeet täsmälääkitys ja -diagnosointi terve ja turvallinen elinympäristö Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut tuotesidonnaiset palvelut uuden teknologian mahdollistamat palvelut Kestävän kehityksen sovellukset tulevaisuuden energiaratkaisut ympäristön teknologiat ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit elinkaariratkaisut Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät oppivat ja ennakoivat tuotteet ja järjestelmät käyttöympäristöön mukautuvat tuotteet, järjestelmät ja materiaalit paikantaminen ja tunnistaminen virtuaalimallit Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen Uudet arvoverkostot Klusteriyhteistyö Ideoiden nopea kaupallistaminen Digitaalitalous RAHOITUSPERIAATTEET Julkinen teknologiarahoitus kannustaa tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseen ja hallittuun riskinottoon mahdollistaa uuden tiedon ja teknologian syntymisen ja hyödyntämisen vaikuttaa projektin haasteellisuuteen, laatuun, yhteistyöhön ja toteutukseen jakaa projektiin sisältyvää teknologista, liiketoiminnallista ja rahoituksellista riskiä Tekes kilpailuttaa kaikki rahoittamansa projektit toiminta-ajatustaan toteuttavien kriteerien perusteella. Rahoitus kohdistuu projekteihin, jotka tuottavat suoraan tai välillisesti pitkällä aikavälillä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle suurimman mahdollisen hyödyn suhteessa käytettäviin julkisiin panostuksiin. Tekes valitsee rahoitettavat projektit yhtenäisin periaattein koko maassa. EU:n säännökset sallivat rakennetukialueilla toteutettavien projektien rahoituksessa korotuksen, joka käytetään kannustamaan rahoituksen saajia kohottamaan valmiuksiaan ja osaamistaan kansainväliselle tasolle. Osa rahoituksesta käytetään kysyntäohjautuvasti kattaen kaikki teknologia- ja toimialat. Osa rahoituksesta käytetään strategisten valintojen perusteella kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiin teknologioihin. Näiden valintaa ohjaa jatkuvasti päivitettävä teknologiastrategia. Projekti, kehitettävä teknologia, tavoiteltava liiketoiminta ja muut hyödyt sekä toteuttaja arvioidaan kokonaisuutena. Rahoitettavat yritysten projektit valitaan arvioimalla: tavoiteltava liiketoiminta kehitettävä teknologia, innovaatio tai osaaminen käytettävät resurssit kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus Rahoitettavat julkisen tutkimuksen projektit valitaan arvioimalla: kehitettävä teknologia ja osaaminen kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö tulosten hyödyntäminen käytettävät resurssit edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus OSASTRATEGIAT Osastrategioiden tarkoituksena on täsmentää Tekesin toimintaa eri osa-alueilla. Ne toimivat strategian ohella toiminnan suunnittelun pohjana ja viestivät Tekesin linjauksista. Tekesin osastrategiat ovat: Alkavien yritysten strategia Aluestrategia Kansainvälisen toiminnan strategia Liiketoimintavalmiuksien kehittämisstrategia Sidosryhmäyhteistyön linjaukset Tietotekniikkastrategia Vaikuttavuusarvioinnin strategia Viestintästrategia KEINOT Valikoiva hankerahoitus Tekesin rahoitus kohdistuu erityisesti uutta osaamista luoviin projekteihin, joihin liittyy korkea teknologinen ja kaupallinen riski sekä joissa rahoituksen vaikuttavuus on suuri. Rahoitettavat projektit kilpailutetaan strategiaan perustuvien kriteerien perusteella. Projekteilla edistetään kestävän kilpailukyvyn vahvistumista, tutkimustulosten kaupallistamista, uusien teknologiayritysten ja liiketoimintojen syntymistä, yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistymistä sekä toimijoiden keskinäistä verkottumista. Projektien valinnassa otetaan huomioon myös niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan, ympäristöön ja hyvinvointiin. Teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmat kohdistetaan Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeille alueille. Ohjelmat vahvistavat kansallista osaamispohjaa, edistävät elinkeinoelämän uudistumista, kilpailukykyä ja tutkimustoimintaa ja lisäävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Ohjelmatoiminnassa painotetaan kansainvälisen ja alueellisen teknologiayhteistyön monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. Innovaatiotoiminnan aktivointi Tekes aktivoi yrityksiä parantamaan valmiuksiaan uuden teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen. Toiminta kohdistetaan erityisesti alkaviin ja pk-yrityksiin, uusiin liiketoimintoihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Suuria yrityksiä kannustetaan teknologisesti haasteellisiin pitkäjänteisiin projekteihin, joihin liittyy merkittävää verkottumista tutkimusorganisaatioiden tai pk-yritysten kanssa. Aktivoinnilla vaikutetaan alueiden omaehtoiseen kehitykseen. Innovaatioympäristön kehittäminen Innovaatiopalveluiden kokonaisuutta kehitetään ja palveluita tuotetaan yhteistyössä muiden rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tekes osallistuu kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti verkottuneen innovaatioympäristön kehittämiseen. Tekes tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriötä innovaatiopolitiikan suunnittelussa. Innovaatioympäristön kehittymiseen vaikutetaan myös valikoivan hankerahoituksen, teknologiaohjelmien ja innovaatiotoiminnan aktivoinnin avulla. STRATEGIA 5

7 Monet maat lisäämässä julkisia tutkimusinvestointeja OECD:n mukaan Itävallan, Kanadan, Korean, Norjan ja Espanjan hallitukset ovat esittäneet kansallisten tutkimusinvestointien lisäämistä. Myös Kiina ja Venäjä aikovat lisätä tutkimuksen julkista rahoitusta. OECD:n lokakuussa 2002 julkistaman tutkimuksen mukaan investoinnit osaamiseen ja sen hyödyntäminen ovat talouskasvun ja sosiaalisen hyvinvoinnin perusta. Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2002

8 Teknologiarahoitus tuottaa Suomeen hyvinvointia JULKISELLA teknologiarahoituksella ja innovaatiotoiminnan aktivoinnilla on ollut merkittävä vaikutus Suomessa tehdyn tutkimus- ja kehitystyön määrään, laatuun ja tuloksiin. Tutkimus- ja kehitystyöllä on luotu edellytykset suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja yhteiskunnan tasapainoiselle kehitykselle. Tulokset näkyvät myös Suomen sijoittumisessa kärkisijoille useissa kansainvälisissä vertailuissa. Tekesin hallitus katsoo, että pitkäjänteisellä teknologiapolitiikalla luotua kansallista vahvuutta ei saa päästää murentumaan. Suomessa julkisen teknologiarahoituksen osuus yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja alle puolet OECD-maiden keskiarvosta. Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan Suomessa käytettiin vuonna 2002 tutkimukseen ja tuotekehitykseen 3,47 prosenttia bruttokansantuotteesta. Yritysten osuus oli tästä lähes kolme neljäsosaa. Monet tutkimukset osoittavat, että julkisen rahoituksen osuuden kasvattaminen on yhteiskunnalle kannattava sijoitus, jonka kustannukset saadaan työllisyyden ja verotulojen kautta moninkertaisina takaisin kymmenessä vuodessa. Hallitus haluaa muistuttaa, että julkinen teknologiarahoitus ja innovaatioiden edistäminen nopeuttavat talouden kasvua ja hyvinvoinnin ja työpaikkojen lisääntymistä. Tekesin toiminta kansainvälisestikin arvostettua Tekesin perustaminen 20 vuotta sitten on osoittautunut tärkeäksi teknologiapoliittiseksi päätökseksi, jolla on ollut suuri merkitys nykyisen kehityksen aikaansaamisessa. Pienestä parinkymmenen hengen ydinjoukosta on kasvanut monessa suhteessa kansainvälisesti tunnustettu ja arvostettu organisaatio, jota moni maa on käyttänyt malliesimerkkinä oman innovaatioympäristönsä kehittämisessä. Tekesin hallitus pitää toiminnan jatkuvaa kehittämistä tärkeänä, jotta Tekes voi tulevaisuudessakin vastata asetettuihin odotuksiin ja palvella parhaalla mahdollisella tavalla Suomessa toimivien yritysten ja tutkimusyksiköiden kehitystä. Teknologiaohjelmat verkottumisen vauhtipyörä Hallituksen näkemyksen mukaan teknologiaohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisääjinä ja laajan verkottumisen edistäjinä. Teknologiaohjelmat tarjoavat myös oivallisen välineen erilai- Tekesin rahoitusvaltuuksien reaalinen kehitys milj. euroa Tekesin rahoitusvaltuudet kolminkertaistuivat 1980-luvulla ja nelinkertaistuivat 1990-luvulla, mutta 2000-luvulla Suomen tulevaisuudelle tärkeä teknologiarahoituksen kehitys junnaa paikoillaan Nimellinen Reaalinen, deflatoitu BKT:n markkinahintaindeksillä Nimellisten rahoitusvaltuuksien muuttaminen reaalista kehitystä kuvaaviksi luvuiksi pohjautuu Tilastokeskuksen tietoon inflaatiosta ( ) ja ETLAn inflaatioennusteisiin ( ). Rahoitusvaltuuksissa ovat mukana hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset ja EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus. Energiateknologian rahoitus siirtyi kauppa- ja teollisuusministeriöstä Tekesille. TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA

9 Tekesin hallitus vasemmalta: hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen; johtava teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski, vt. johtaja Leila Kurki, teknologiajohtaja Yrjö Neuvo, neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, pääjohtaja Vappu Taipale, budjettineuvos Esko Tainio, osastopäällikkö Hannele Pohjola ja ylijohtaja Arvo Jäppinen. sen osaamisen laajaan hyödyntämiseen alueilla. Tekes on vahvistanut ja hionut ohjelmatoimintaa 20 vuoden aikana ja muuttanut sen painotuksia tulevaisuutta ennakoivien kehitystarpeiden mukaan. Ensimmäiset teknologiaohjelmat olivat tutkimuspainotteisia luvun lopulla Tekes käynnisti monia teollisuusalakohtaisia ja alueellisia ohjelmia luvun painopisteenä oli tutkimustulosten kaupallistaminen ja entistä tiiviimpi verkottuminen yritysten ja tutkimusyksiköiden kesken luvulle tultaessa kansainvälisyys on painottunut entistä enemmän myös teknologiaohjelmissa ja Tekesin ulkomaan yksiköt osallistuvat entistä tiiviimmin erityisesti ohjelmien valmisteluun. Laajeneva EU ja Kiina kansainvälistymisen uudet haasteet Tekesillä on ollut merkittävä panos Suomen viemisessä mukaan kansainvälisen teknologiayhteistyön aktiiviseksi jäseneksi ja hyödyntäjäksi. Hallitus pitää tärkeänä Tekesin toimintaa yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kansainvälistymisen edistämisessä EU-ohjelmissa, muissa eurooppalaisissa verkostoissa sekä Yhdysvalloissa ja Japanissa. EU:n laajeneminen ja Kiinan nopeasti etenevä nousu teknologian kärkimaiden joukkoon asettavat uusia haasteita kansainvälisen yhteistyön kehittämiselle. Innovaatioympäristön kehittäminen vaatii saumatonta yhteistyötä Tutkimuksesta kaupallisiin tuotteisiin ulottuvan innovaatioympäristön palvelukokonaisuuden kehittäminen on haaste, joka vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tekesin hallituksen näkemyksen mukaan haasteeseen vastaaminen edellyttää yhteistyön syventämistä ja laajentamista yli hallinnon rajojen. Verkottuminen ja erikoistuminen korostuvat innovaatioympäristön alueellisessa kehityksessä. Innovaatiotoiminnalla voidaan vastata myös tulossa oleviin suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen ja alueelliseen kehitykseen. Hallitus pitää tärkeänä Tekesin toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä niin, että Tekes voi vastata mahdollisimman hyvin myös tulevaisuudessa siintäviin tarpeisiin. 8 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2002

10 Tekesin hallitus Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös rahoitusprojekteista, joissa Tekesin rahoitusosuus on yli 1,7 miljoonaa euroa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienemmistä projekteista. Vuonna 2002 hallitus kokoontui 11 kertaa. Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Yrjö Neuvo Jäsenet Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio Ylijohtaja Arvo Jäppinen Johtava teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski Vt. johtaja Leila Kurki Osastopäällikkö Hannele Pohjola Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Budjettineuvos Esko Tainio Pääjohtaja Vappu Taipale Kauppa- ja teollisuusministeriö Nokia Mobile Phones Kauppa- ja teollisuusministeriö Opetusministeriö Tekes (henkilöstön edustaja) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Tekes Valtiovarainministeriö Stakes Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on 16 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Varapuheenjohtaja Rehtori Aino Sallinen Kauppa- ja teollisuusministeriö Jyväskylän yliopisto Jäsenet Aluekehitysneuvos Ulla Blomberg Sisäasiainministeriö Talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola Liikenne- ja viestintäministeriö alkaen yli-insinööri Tiina Korte Liikenne- ja viestintäministeriö Yliarkkitehti Aila Korpivaara Ympäristöministeriö Pääjohtaja Reijo Vihko Suomen Akatemia Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Yksikönjohtaja Pekka Pellinen AKAVA ry, Tekniikan Akateemisten Liitto Apulaisjohtaja Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitto ry Toimitusjohtaja Pekka Ketonen Vaisala Oyj Varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry Toimitusjohtaja Pirkko Molkentin-Matilainen Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys ry alkaen asiamies Päivi Luoma Metsäteollisuus ry Teknologiajohtaja Juho Mäkinen Outokumpu Oyj Toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio Valopaino Oy TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 9

11 Tutkimus- ja kehitystoiminnan kasvu taittui KYMMENEN VUOTTA jatkunut tutkimus- ja kehitystoiminnan ripeä kasvu taittui vuonna Tilanne näytti jatkuvan samana vuonna Samaan aikaan Suomen tutkimus- ja kehitysinvestoinnit lepäävät yhä enemmän yritysten varassa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytettiin 4,6 miljardia euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan vuonna Summa on vain 1,5 prosenttia suurempi kuin vuonna Tutkimus- ja kehitysmenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia vuonna 2001 eli lähes sama kuin vuonna Tilastokeskuksen ennakkoarvio vuodelle 2002 on 3,47 prosenttia. Yritysten tekemän tutkimus- ja kehitystyön osuus kaikista tutkimus- ja kehitysmenoista oli 71 prosenttia. Valtion rahoituksen osuus laski noin 25 prosenttiin. Tutkimusja kehitystyö on muuttunut luonteeltaan lyhytjänteisemmäksi. Tiede- ja teknologianeuvosto vahvistaisi innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja rahoitusta Valtion tiede- ja teknologianeuvosto suositteli joulukuussa 2002 julkaisemassaan katsauksessa vahvistamaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä ja lisäämään tutkimus- ja innovaatiorahoitusta. Tiede- ja teknologianeuvoston mukaan Suomen taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys on perustunut huipputekniikan kehittämiseen, sen menestykselliseen hyödyntämiseen ja viennin määrätietoiseen lisäämiseen. Tuloksena Suomen asema on parantunut merkittävästi kansainvälisessä kilpailussa. Lamasta toipuneessa Suomessa on pystytty menestyksellisesti yhdistämään tiedon ja osaamisen laaja-alainen tuottaminen ja taloudellinen hyödyntäminen hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tulevaisuuden keskeinen haaste on, kuinka Suomi pystytään pitämään riittävän houkuttelevana liiketoiminnalle, työpaikoille ja elinympäristönä. Ennen kaikkea on turvattava taloudellinen kehitys. Lisäksi on turvattava hyvinvointipalvelut väestön nopean ikääntymisen ja siihen liittyvien kasvavien veropaineiden oloissa, vähennettävä laman jäljiltä yhä korkealla pysyvää työttömyyttä ja ratkaistava muita inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen kentän ongelmia. Työllisyyttä on parannettava ja alueiden kehitystä vahvistettava. Neuvoston näkemyksen mukaan innovaatiotoiminnan edellytyksiä on vahvistettava parantamalla Suomen Akatemian Tutkimus- ja kehityspanos eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 4,5 Israel Ruotsi 4,0 Suomi Japani 3,5 Islanti USA Suomi sijoittuu OECD:n vertailussa kärkijoukkoon bruttokansantuotteeseen suhteutettuja tutkimus- ja kehityspanoksia tarkasteltaessa. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi panostusten pitääkin olla muita maita korkeampi. Päävastuun Suomen tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta ovat kantaneet yritykset, viime vuosina lähes yksin. Valtion rahoituksen osuus kaikista tutkimuspanostuksista Suomessa on laskenut jo 25 prosenttiin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. Lähteet: OECD MSTI -tietokanta, Statistiska centralbyrån (Ruotsi 2001, ennakkotieto) 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0, * Etelä-Korea Saksa OECD Ranska Tanska Kanada Iso-Britannia Itävalta Norja * ennakkoarvio 10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

12 Innovaatioympäristön toimijoiden resurssit Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta Julkinen Yksityinen Suomen Akatemia 184 Yliopistot 834 (364) Ulkomailta 115 VTT 214 (68) Tekes 386 Ministeriöt, TE-keskukset, sektoritutkimus 287 (209) Perustutkimus Soveltava tutkimus Tuotekehitys Pääomasijoittajat: yksityiset 287 Teollisuussijoitus 38 (42) Sitra 64 Keksintösäätiö 5 (4) Finpro 55 (30) Businessenkelit 380 Finnvera 332 (44) Yrityskehitys Markkinointi Kansainvälistyminen Eri rahoittajat kattavat eri kohtia tuotteen innovaatioketjusta. Luvut kuvaavat kunkin organisaation toiminnan kokonaislaajuutta miljoonina euroina vuonna Suluissa on esitetty, paljonko rahoituksesta tulee suoraan valtion budjetista. Tekesin, Suomen Akatemian ja Keksintösäätiön rahoitus tulee miltei kokonaisuudessaan valtion budjetista. ja Tekesin mahdollisuuksia huolehtia uusien kasvualojen, tutkimuslähtöisten innovaatioiden ja innovaatioympäristöjen kehittämisestä. Innovaatiotoiminnan kehittämisessä neuvosto listaa kolme pääkohdetta: koulutus, tutkijanuran kehittäminen ja tutkimustiedon laaja-alainen lisääminen; sosiaalisen ja teknologisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen, ja innovaatiorahoituksen joustava ja asiantunteva kehittäminen. Neuvoston käsityksen mukaan julkista rahoitusta on lisättävä bruttokansantuotteen arvioitua kasvua nopeammin. Tutkimusrahoituksessa tämä tarkoittaa 300 miljoonan euron tasokorotusta vuoden 2002 tasosta vuoteen Tekesille neuvosto suosittelee 120 miljoonan euron ja Suomen Akatemialle 70 miljoonan euron tasokorotusta. Suositus on neuvoston esitys kevään 2003 hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Pääomasijoitukset laskussa Suomen pääomasijoitusyhdistyksen mukaan suomalaisten pääomasijoittajien sijoitukset laskivat vuonna 2001 edellisvuodesta, mutta tehtyjen sijoitusten lukumäärä kasvoi. Pääomarahoituksen painopiste on siirtynyt viime vuosina teknologiayritysten aloitus- ja laajentamisvaiheisiin pääosin Sitran ja Teollisuussijoituksen tekemien sijoitusten johdosta. Tekesin tuotekehitysrahoitus ja pääomasijoitukset tukevat hyvin toisiaan aloittavien teknologiayritysten käyntiin ja kasvuun saattamisessa. Pääomarahoituksella on alhaisempi riskinottokyky kuin julkisella teknologiarahoituksella. Siksi se ei korvaa teknologiarahoitusta, vaan täydentää sitä kaupallistamisen nopeuttamisessa. EU:n mukaan Suomessa olivat suurimmat pääomasijoitukset korkean teknologian yrityksiin bruttokansantuoteosuudella mitattuna vuonna Suomessa korkean teknologian yrityksiin sijoitettiin yli kaksinkertaisesti EU:n keskiarvoon verrattuna. Kaikki Pohjoismaat sijoittuivat kärkijoukkoon. Myös siemen- ja kasvuvaiheen pääomasijoittaminen Suomessa on kansainvälisessä vertailussa Suomessa huipputasoa. Tässä vertailussa Suomi jää jonkin verran Japanista, mutta on Ruotsia ja Yhdysvaltoja edellä. Yritysten kasvuvaiheen rahoitus on edelleen ongelma. Suomi maavertailujen kärjessä innovatiivisena ympäristönä Sveitsiläisen taloustutkimuksiin erikoistuneen IMD:n maavertailussa Suomi oli 2002 maailman toiseksi kilpailukykyisin maa Yhdysvaltojen jälkeen. IMD arvioi maita talouden suorituskyvyn, hallinnon tehokkuuden, liike-elämän tehokkuuden ja infrastruktuurin perusteella. Suomi sijoittui hallinnon tehokkuudessa Yhdysvaltojen edelle. Suomalaisen teknologisen infrastruktuurin IMD arvioi toiseksi parhaaksi maailmassa Yhdysvaltojen jälkeen. Tieteellisessä infrastruktuurissa Suomi sijoittui kuudenneksi. World Economic Forumin (WEF) arvion mukaan Suomi oli kasvukilpailukyvyltään toiseksi paras ja Yhdysvallat paras vuonna Vuosi sitten kärjen järjestys oli päinvastainen. Suomen vahvuutena WEF nosti esiin julkisen hallinnon, jonka se arvioi maailman parhaaksi. Teknologisessa osaamisessa WEF asetti Suomen kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Taiwanin jälkeen. Portaalit kokoavat palvelut yhteen Vuonna 2002 Tekes osallistui monien innovaatioympäristön palvelut kokoavien www-portaalien kehitykseen ja toimintaan. Helmikuussa avattu Yritys-Suomi.fi palvelee yrityksiä ja sisältää Tekesin, TEkeskusten, Finpron, Finnveran, Sitran ja Teollisuussijoituksen palvelut. Opetusministeriön aloitteesta toteutettu Research.fi tarjoaa avaintilastoja ja tietoa tieteestä ja teknologiasta niin kotimaisille kuin ulkomaisille kävijöille. Ulkoasiainministeriön ideoima e.finland.fi avaa uutisikkunan suomalaiseen tietoyhteiskuntaan. Tekes osallistui myös kansalaisille tarkoitettuun Suomi.fi -portaaliin. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 11

13 Paljonko Tekesin rahoitus on tuottanut työpaikkoja, liikevaihtoa ja vientiä? Tekes on osallistunut ja vaikuttanut 20 vuoden aikana: yli tuhannen merkittävän innovaation syntymiseen satojen yritysten syntymiseen suoraan tai välillisesti kahdensadantuhannen uuden työpaikan syntymiseen ja olemassa olevien työpaikkojen merkittävään säilymiseen ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tulokset perustuvat sekä Tekesin omaan seurantaan että ulkopuolisiin erillisselvityksiin.

14 Teknologiarahoitus tuottaa innovaatioita, yrityksiä ja työpaikkoja JULKINEN TEKNOLOGIARAHOITUS on yhteiskunnalle välttämätön ja kannattava sijoitus, joka tuottaa osaamista, työpaikkoja ja vientiä. Julkinen panostus maksaa itsensä nopeasti takaisin kasvaneina verotuloina ja lisääntyvänä hyvinvointina. Tekesin rahoittamat tutkimus- ja kehitysprojektit edistävät uusien innovaatioiden, yritysten ja liiketoiminnan syntymistä sekä työpaikkojen säilymistä ja lisääntymistä. Useat tutkimukset samoin kuin asiakkaiden raporttien perusteella arvioidut Tekesin toiminnan tulokset vuodelta 2002 osoittavat tämän. Työn tuloksena osaamista, innovaatioita, liiketoimintaa ja työpaikkoja Tekesin rahoittamissa tutkimus- ja kehitysprojekteissa luodaan uutta osaamista yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin ja verkotetaan toimijat yhteistyöhön sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimus- ja kehitysprojekteilla autetaan alkuun uusia teknologiayrityksiä ja synnytetään uusia tuotteita, palveluja ja tuotantoprosesseja, joista seuraa uutta liiketoimintaa ja vientiä. Näiden pitkäaikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Vuonna 2002 päättyneissä 2031 projektissa syntyi 1219 tieteellistä julkaisua, 715 opinnäytettä ja 558 patenttihakemusta tai patenttia. Uusia tai korvaavia tuotteita syntyi 349 projektissa ja palveluja 170 projektissa. Tuotantoprosesseja kehitettiin 149 projektissa. Pk-yritysten tuotekehitysprojekteista on odotettavissa uutta tai uusiutuvaa liikevaihtoa 1200 milj. euroa ja vientiä 900 milj. euroa. Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien tulosodotuksia eli liikevaihdon kasvua, vientiä ja syntyviä työpaikkoja. Tulosodotukset arvioidaan rahoituspäätöksiä tehtäessä ja tarkistetaan projektin päättyessä ja kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pkyritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten henkilöstö ja liikevaihto Henkilöstö, 1000 henkilöä Liikevaihto, miljardia euroa 50 Korkean teknologian tuotteiden viennin kehitys % tavaraviennistä USA Japani Iso-Britannia Alankomaat Suomi Sveitsi Ranska Ruotsi EU Saksa Tanska Norja Korkean teknologian tuotteiden viennin osuus Suomen viennistä laski vuonna Tilastokeskuksen ennakkoarvion mukaan yritykset veivät korkean teknologian tuotteita 9,9 miljardilla eurolla, mikä oli noin 21 prosenttia tavaraviennistä. Korkeaan teknologiaan lasketaan tuotteet niiltä toimialoilta, jotka käyttävät yli 4 prosenttia liikevaihdosta tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Lähde: Tilastokeskus Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritysten liikevaihto ja henkilöstö ovat kasvaneet nopeammin kuin muiden yritysten. Vuonna 2001 tällaisia yrityksiä oli Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on vähintään 2 prosenttia liikevaihdosta. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 13

15 Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2002 rahoitetuissa pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa Luvut kattavat 366 pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joihin Tekes teki yhteensä 87 milj. euron rahoituspäätökset vuonna Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2002 päättyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa Projektin alkaessa Projektin päättyessä 2006 Luvut kattavat 150 vuonna 2002 päättynyttä pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joita Tekes rahoitti 35 milj. eurolla. Kasvuodotusten arviointi projektien päättyessä on käyttöönottovaiheessa, minkä vuoksi tietoja kaikkien projektien kasvuodotuksista ei vielä ollut käytettävissä. Liikevaihdon toteutunut kasvu ja kasvuodotukset 1999 päättyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntynyt tai syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa Vuosien luvut kuvaavat toteutunutta liikevaihdon kasvua ja vuodesta 2002 alkaen kasvuodotuksia. Tiedot on kerätty vuonna 2002 kaikkiaan 74 pk-yritysten tuotekehitysprojektista, joita Tekes rahoitti vuonna 1999 yhteensä 13 milj. eurolla. Projektien jälkiarviointi aloitettiin vuonna 2002, eikä kaikkien projektien tietoja vielä ollut käytettävissä. Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien tulosodotuksia eli liikevaihdon kasvua, vientiä ja syntyviä työpaikkoja. Tulosodotukset arvioidaan rahoituspäätöksiä tehtäessä ja tarkistetaan projektin päättyessä ja kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Teknologiastrategia linjasi painopisteet Maaliskuussa 2002 Tekes julkisti laajan yhteistyön tuloksena syntyneen teknologiastrategian. Se tarjoaa ratkaisuja Suomen suuriin haasteisiin: ihmisten hyvinvoinnin varmistamiseen, elinkeinoelämän jatkuvaan uudistamiseen, yhteistyöverkostojen lisäämiseen kotimaassa ja kansainvälisesti, teknologian eettisyyden varmistamiseen sekä kasvatukseen ja koulutukseen. Strategiatyö perustui laajoihin keskusteluihin yritysten, tutkimusyksiköiden, teollisuusjärjestöjen ja teknologiapolitiikan vaikuttajien kanssa. Työ on jatkuvaa, vuorovaikutukseen ja oppimiseen perustuvaa toimintaa. Teknologiastrategia ohjaa Tekesin valintoja ja vaikuttaa ennen kaikkea uusien teknologiaohjelmien käynnistämiseen. Teknologiastrategia ja yrityksiltä ja tutkimusyksiköiltä tuleva kysyntä vaikuttavat yhdessä Tekesin rahoituksen suuntaamiseen. Teknologiastrategian ydinkohdat on esitetty Tekesin strategiassa sivulla 5. Rahoitusperiaatteet avoimemmiksi ja selkeämmiksi Selventääkseen yrityksille tarjolla olevia rahoitusvaihtoehtoja ja tehdäkseen rahoitusperusteista entistä avoimempia Tekes uudisti rahoitusperiaatteitaan ja siirtyi käyttämään ohjeellisia prosenttiosuuksia vuonna Selkeät ja avoimet periaatteet ovat erityisen tärkeitä projektiesitysten kilpaillessa keskenään tarjolla olevasta rajallisesta rahoituksesta. Yritysten projekteissa Tekesin asiantuntijat arvioivat projektia, tavoiteltavaa liiketoimintaa ja yritystä kokonaisuutena. Myös julkisen tutkimuksen projekteja arvioidaan kokonaisuutena. Rahoitusperusteet on esitetty Tekesin strategiassa sivulla 5. Rahoitusvaltuudet edelleen ennallaan Vuonna 2002 Tekesin rahoitusvaltuudet ja siirtomäärärahat olivat 386 milj. euroa. Vuonna 2003 valtuudet säilyvät edelleen samoina, jo viidettä vuotta. Tämän johdosta jää rahoittamatta hyviä ideoita, jotka vauhdittaisivat kansantalouden kasvua, mutta joille ei riitä julkista teknologiarahoitusta. Valtion tiede- ja teknologianeuvosto suositteli joulukuussa 2002 julkistamassaan katsauksessa innovaatiotoiminnan edellytysten vahvistamista ja tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä. Neuvosto esitti tutkimusrahoitukseen 300 miljoonan euron tasokorotusta vuoden 2002 tasosta vuoteen Tekesin rahoitusvaltuuksiin neuvosto suositteli 120 miljoonan euron tasokorotusta. Tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä koskeva suositus on samalla neuvoston esitys kevään 2003 hallitusohjelmaneuvotteluja varten. Myös kansainväliset vertailut puoltavat rahoitusvaltuuksien kasvua, sillä Suomessa yrityksille tarkoitetun julkisen riskirahoituksen osuus on kehittyneiden mai- 14 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

16 den alhaisimpia ja vain noin puolet OECDmaiden keskiarvosta. Tekesin rahoitus lisää yhteistyötä ja verkottumista Vuonna 2002 Tekes teki päätöksen yritysten tai tutkimusyksiköiden tutkimusja kehitysprojektin rahoituksesta. Projektien kokonaisbudjetti on 825 milj. euroa, josta Tekes rahoittaa vajaa puolet eli 381 milj. euroa. Yritykset hakivat Tekesiltä 497 milj. euron rahoitusta kokonaiskustannuksiltaan 1030 milj. euron tutkimus- ja kehitysprojekteihinsa. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hakivat projektiesityksiinsä 334 milj. euron rahoitusta. Ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä yritykset ja tutkijat tunnustelevat projektiesityksensä rahoitusmahdollisuuksia. Moni projektiesitys karsiutuu kilpailussa jo tässä vaiheessa. Vuonna 2002 rahoitusta vaille jäi lähes 650 yritysten projektia, joista olisi yritysten omien arvioiden mukaan syntynyt lähes 240 uutta tai korvaavaa tuotetta, yli 120 palvelua ja lähes 80 tuotantoprosessia. Valtaosa rahoitetuista projekteista toteutetaan useamman yrityksen, yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tekesin rahoitus lisää merkittävästi pienten ja suurten yritysten yhteistyötä ja verkottumista. Vuonna 2002 pk-yritykset olivat mukana kahdessa kolmesta suurten yritysten projekteista. Vajaa puolet projekteista on kansainvälisesti verkottuneita ja lähes puolet liittyy Tekesin käynnistämiin teknologiaohjelmiin. Asiakaskunta laajeni, pk-yritykset edelleen painopisteenä Rahoituksesta 237 milj. euroa kohdistui yritysten ja 144 milj. euroa yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Tekes rahoitti vuoden aikana 972 yrityksen tutkimus- ja kehitysprojekteja; näistä 385 oli Tekesille uusia asiakkaita. Alkavia yrityksiä Tekesin asiakkaina oli 92. Pk-yritysten projektien rahoitus ja uusien yritysten aktivointi tutkimus- ja kehitystyöhön ovat Tekesin toiminnan painopisteitä. Yritysten projektien rahoituksesta puolet kohdistui pk-yrityksille ja yli kaksi kolmasosaa alle 500 hengen yrityksille. Pk-yritysten osuus yrityksille kohdistetusta Tekesin rahoituksesta on kasvanut johdonmukaisesti 34 prosentista vuonna 1994 nykyiseen 50 prosentin tuntumaan. Alle 500 hengen yrityksille kohdistettu rahoitus on kasvanut lähes kolminkertaiseksi, 28 prosentista vuonna 1984 viime vuosien 70 prosentin tuntumaan. Koska osa aikaisempina vuosina myönteisen rahoituspäätöksen saaneista projekteista oli yhä käynnissä, Tekes osallistui kaikkiaan 1763 yrityksen tutkimusja kehitysprojektien rahoitukseen vuonna Tekes maksoi vuonna 2002 ja aiempina vuosina tekemistään rahoituspäätöksistä yhteensä 341 milj. euroa, josta 209 milj. euroa oli avustuksia ja lainoja yritysten projekteihin ja 132 milj. euroa tutkimusrahoitusta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteihin. Tekesin www-sivuilla on vuosittaiset luettelot rahoituspäätöksistä tutkimusyksiköille sekä niistä yrityksistä, joille Tekes on maksanut tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Ideoista uutta liiketoimintaa Vuoden 2002 alussa käynnistettiin Tutkimuksesta liiketoimintaa eli TULI-ohjelma tavoitteenaan tutkimuslähtöisen uuden liiketoiminnan edistäminen aiempaa laajempana ja tehokkaampana. Ohjelman valta- Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset 2002 Yhteensä 381 milj. euroa Tuotekehityslainat yrityksille 46 milj. euroa Pääomaehtoiset tuotekehityslainat yrityksille 34 milj. euroa Avustukset yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteihin 157 milj. euroa Tutkimusrahoitus yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille 144 milj. euroa Yhteensä 381 miljoonaa euroa ja rahoitettua projektia, joista 798 oli yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimusprojekteja ja 1219 yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja. Päätöksillä tehdyt sitoumukset maksetaan vuosina Tekesin rahoitusvaltuudet valtion talousarvion mukaan Myöntämisvaltuudet ja siirtomäärärahat milj. euroa Rahoitus korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Tutkimusrahoitus Rahoitus yrityksille Tuotekehitysavustukset Pääomaehtoiset tuotekehityslainat Tuotekehityslainat * Teknologiapalvelujen ostot Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset Teknologiarahoitus yhteensä EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus Yhteensä * Sisältää tuotekehityslainat ja pääomaehtoiset tuotekehityslainat. Lisäksi Tekesillä oli käytettävissä rakennerahastojen EU-osuutena 5 milj. euroa vuonna 2000, 9 milj. euroa vuonna 2001 ja 10 milj. euroa vuosina 2002 ja Rakennerahastojen kansallinen osuus sisältyi Tekesin myöntämisvaltuuksiin. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15

17 kunnalliseksi koordinaattoriksi valittiin Suomen Teknologiakeskusten Liitto Tekel ry ja toteutettaviksi 8 alueellista TULIprojektia. Ohjelman tuloksena tunnistettiin 438 tutkimuslähtöistä liikeideaa, joista 146 eteni jatkokehitykseen. Tekesin ja Sitran yhteisellä liikeidean kehittämisrahoituksella LIKSAlla rahoitettiin alkavien teknologiayritysten liiketoimintasuunnitelmien laatimista. Teknologiakeskusten kautta kanavoitu palvelu on tarkoitettu asiantuntijapalvelujen hankkimiseen vahvistamaan yrityksen liiketoiminnan perusteita ja tukemaan jatkorahoitusjärjestelyjä. Rahoitusta haki 133 alkavaa yritystä tai yrityksen perustamista suunnittelevaa henkilöä. Myönteisiä rahoituspäätöksiä tehtiin 38. Valmistelurahoitus on myös hyvä tutkimus- ja kehitystyön aktivoija. Rahoitus on tarkoitettu parantamaan projektien ja uusien liiketoimintojen käynnistymisen, onnistumisen ja hyödyntämisen edellytyksiä. Tekes rahoitti kaikkiaan 412 valmisteluprojektia. Rahoituspäätösten keskikoko oli euroa. Rahoitusta saaneista yrityksistä kaksi kolmasosaa eli 204 yritystä oli Tekesille uusia asiakkaita. Julkinen tutkimus verkottui tiiviisti yritysten kanssa Vuonna 2002 Tekes rahoitti yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten projekteja 144 milj. eurolla. Rahoitettuja projekteja oli 798. Yritykset olivat mukana lähes kaikissa tutkimusprojekteissa osallistuen niiden toteuttamiseen, seurantaan ja tulosten hyödyntämiseen. Yhteistyö ja verkottuminen toimivat myös toisin päin, sillä lähes 800 Tekesin rahoittamaa yritysten projektia tilasi tutkimuspalveluja yliopistoilta, korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta yhteensä 32 milj. eurolla. Sidosryhmäyhteistyö vahvistui erityisesti Suomen Akatemian kanssa. Tekes ja Suomen Akatemia toimivat yhdessä 9 teknologia- tai tutkimusohjelmassa. Tekes osallistui 17 Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaan kuuluvan tutkimusryhmän rahoitukseen sekä useisiin eri ministeriöiden klusteriohjelmiin. Tekes osallistui kahteen julkisen tutkimuksen rahoitusta käsittelevän työryhmän työhön. Immateriaalioikeuksia käsittelevä kauppa- ja teollisuusministeriön ja opetusministeriön työryhmä ehdotti muistiossaan uutta lakia korkeakouluissa tehtävien keksintöjen oikeuksista. Asiasta saatiin lausunnot vuonna 2002, mutta jatkotoimet jäivät vuoteen Valtiovarainministeriön asettaman yhteisrahoitustyöryhmän työ jatkuu myös vuoteen Työryhmän tarkoituksena on laatia yhteisrahoitteisen toiminnan periaatteet koko valtionhallinnolle. Teknologiaohjelmat vahvistavat osaamista ja verkostoja Teknologiaohjelmat ovat Tekesin keino tehdä strategisia valintoja ja ohjata paino- Rahoituspäätökset yrityksille toimialoittain milj. euroa Rahoituksen kohdistuminen eräille alueille 2002 milj. euroa Bioteknologia Materiaaliteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Hyvinvoinnin sovellukset Kestävän kehityksen sovellukset Osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen Älykkäät tuotteet, prosessit ja järjestelmät Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Kemianteollisuus Liike-elämän palvelut Muut toimialat Metsäteollisuus Rakentaminen Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Elintarviketeollisuus tuksia. Ohjelmat vahvistavat Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisiä teknologioita ja osaamista ja luovat pohjaa näihin perustuvalle liiketoiminnalle. Ohjelmat toimivat hyvänä käytännön yhteistyön ja verkottumisen edistäjänä yritysten ja tutkimusyksiköiden välillä ja vahvistavat teknologian siirtoa ja kansainvälistymistä. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin perustuva Tekesin teknologiastrategia on teknologiaohjelmien suunnittelun lähtökohtana. Tekes valmistelee ohjelmia laajapohjaisena yhteistyönä elinkeinoelämän järjestöjen ja liittojen, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkishallinnon toimijoiden kanssa. Vuonna 2002 oli käynnissä 48 ohjelmaa, joista 5 oli Suomen Akatemian tutkimusohjelmia ja 1 yhteisohjelma ympäristöministeriön kanssa. Suomen Akatemia, kauppa- ja teollisuusministeriö, liikenneja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö osallistuivat myös osaan Tekesin teknologiaohjelmista. Ohjelmien kokonaislaajuus oli 1,6 miljardia euroa, keskikoko noin 33 milj. euroa ja keskimääräinen kesto 4,5 vuotta. Vuoden aikana päättyi 19 teknologiaohjelmaa ja käynnistettiin 8 ohjelmaa. Lisäksi päätettiin käynnistää 3 ohjelmaa vuoden 2003 alussa. Valmisteilla oli 5 ohjelmaa ja kartoitettavana laaja joukko aiheehdotuksia. Teknologiaohjelmissa oli kaikkiaan noin yritysosallistumista ja noin 790 tutkimusyksiköiden osallistumista. Teknologiaohjelmien kautta ohjautui 52 prosenttia yritysprojektien rahoituksesta ja 58 prosenttia julkisten tutkimusprojektien rahoituksesta, yhteensä 204 milj. euroa. Yhteydet kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten ohjelmien välillä lisääntyivät ja entistä useammat ohjelmat linkittyivät keskenään. Teknologiaohjelmissa teh Yksittäinen projekti voi kohdistua usealle painopistealueelle. Rahoituspäätökset teknologia-alueittain on esitetty Tekesin www-sivujen vuosikatsauksessa TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

18 Tutkimus- ja kehitysrahoituspäätökset Tekesin myöntämä rahoitus milj. euroa Yritysten tutkimusja kehitysprojektien verkottuminen Tuotekehityslainat Pääomaehtoiset tuotekehityslainat Avustukset yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin Julkisen tutkimuksen rahoitus prosenttia Yhteensä Projektien lukumäärä Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektit Julkiset tutkimusprojektit Yhteensä Vuosina hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset tilattiin ostopalveluina, jotka eivät näy rahoituspäätöksissä Maksettu tutkimus- ja kehitysrahoitus Tekesin maksama rahoitus milj. euroa Tuotekehityslainat Pääomaehtoiset tuotekehityslainat Avustukset yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin Julkisen tutkimuksen rahoitus * Yhteensä Lisäksi EU:n rakennerahastomäärärahoista maksettu osuus Tekesin rahoituspäätöksistä aiheutuvat maksut ajoittuvat usealle vuodelle päätöksen jälkeen. * Tutkimusrahoituksen maksujen suuri nousu vuonna 2000 johtui siirtymisestä maksuperusteisuudesta suoriteperusteisuuteen. Lainakanta Kaikki yritysprojektit Alihankinta tutkimusyksiköiltä Suurten yritysten alihankinta pk-yrityksiltä Kuuluu teknologiaohjelmaan Kansainvälinen yhteistyö Vuonna 2002 lähes kaikki suurten yritysten projektit ja 80 prosenttia kaikista Tekesin rahoittamista yritysten projekteista oli verkottuneita. Näistä 69 prosentissa yritys hankki tutkimuspalveluja korkeakouluilta tai tutkimuslaitoksilta, 38 prosenttia kuului teknologiaohjelmiin ja 28 prosentissa tehtiin kansainvälistä yhteistyötä. Suurten yritysten projekteista 63 prosenttia sisälsi alihankintaa pk-yrityksiltä. milj. euroa Lainakanta * Perimättäjättämiset Luottotappiot * Lainojen lyhennykset Maksetut korot Tuotekehityslainoista perittävä korko oli 1 prosentti ja pääomaehtoisista tuotekehityslainoista 3 prosenttia * Ennakkotieto Yritysasiakkaat Rahoituspäätöksiä yritykselle Tekesille uusia asiakkaita yritystä Maksettu rahoitusta yritykselle TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 17

19 Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus yrityksille yrityskoon mukaan Tekesin rahoitus milj. euroa Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Suuret yritykset Toimialajärjestöt ym Yhteensä Pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus % Projektien lukumäärä Pienet yritykset Keskisuuret yritykset Pk-yritykset yhteensä Suuret yritykset Toimialajärjestöt ym Yhteensä Lisäksi suurten yritysten projektien kautta suuntautui 13 milj. euroa pk-yrityksille vuonna Pk-yritykseksi luetaan virallisen määritelmän mukaan yritys, jonka henkilöstön määrä on enintään 250 henkeä ja liikevaihto on enintään 40 milj. euroa tai tase on enintään 27 milj. euroa ja osakepääomasta alle 25 prosenttia on suurten yritysten omistuksessa. Julkisen tutkimuksen rahoitus Tekesin rahoitus milj. euroa Yliopistot ja korkeakoulut Teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Helsingin yliopisto Oulun yliopisto Ammattikorkeakoulut Muut yliopistot ja korkeakoulut Tutkimuslaitokset VTT Muut tutkimuslaitokset ESAn ohjelmien osallistumismaksut Muu tutkimusrahoitus Yhteensä Rahoitettujen projektien lukumäärä Tekesin tutkimusrahoitus eri tutkimusyksiköille on esitetty Tekesin www-sivujen vuosikatsauksissa. Tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus yrityksille alueittain * % % % % % milj. euroa EU-tukialueet Uusimaa (ei EU-tukialueet) Muut kasvukeskukset * Tukialuejako muuttui vuonna Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus maakunnittain on esitetty Tekesin www-sivujen vuosikatsauksissa. 18 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

20 Alle 500 hengen yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus Tekesin tuotekehitysrahoituksesta prosenttia Pk-yrityksille myönnetyn rahoituksen osuus Tekesin tuotekehitysrahoituksesta prosenttia Lisäksi pk-yrityksille ja alle 500 henkilöä työllistäville yrityksille suuntautui vuosittain milj. euroa suurten yritysten projektien kautta, mikä nostaa prosenttiosuuksia 5 8 prosenttiyksiköllä. tiin edellisvuotta enemmän kansainvälistä yhteistyötä. Vuonna 2002 yhteensä 44 teknologiaohjelmaan liittyi kansainvälistä yhteistyötä ja ohjelmien 895 projektista 43 prosenttia oli kansainvälisiä. Tekesin ulkomaanyksiköt osallistuivat ohjelmien valmisteluun ja toteutukseen. Ohjelmien tavoitteiden toteutumista ja projektien onnistumista arvioidaan systemaattisesti ohjelman aikana ja sen päättyessä. Väliarviointien avulla ohjelmia voidaan ohjata entistä tehokkaammin ja päästä parempiin tuloksiin. Loppuarvioinnit teetetään aina ohjelmasta riippumattomilla, usein ulkomaisilla asiantuntijoilla. Kunkin ohjelman tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi loppuarviointi edistää ohjelman tulosten hyödyntämistä. Vuonna 2002 julkaistiin 13 teknologiaohjelman arviointiraportit. Teknologiaohjelmien kuvaukset rahoitus- ja osallistujatietoineen on esitetty sivuilla Teknologiaklinikat tarjoavat tutkimuspalveluja pk-yrityksille Teknologiaklinikat palvelevat pk-yrityksiä teknologiaan liittyvien uusien menetelmien ja tutkimuspalvelujen hyödyntämisessä. Klinikat tarjoavat pk-yrityksille joustavan tavan käyttää tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen palveluja. Vuonna 2002 käynnistyi kolme teknologiaklinikkaa ja päättyi neljä. Teknologiaklinikat toteuttivat 53 pk-yritysten toimeksiantoa. Tekes rahoitti puolet toimeksiantojen kustannuksista, yhteensä 0,5 milj. euroa. Teknologiaklinikat on lueteltu sivulla 39. Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista Alueiden elinvoima riippuu niiden yritysten menestymisestä kansainvälisillä markkinoilla. Teknologia ja innovaatiot luovat edellytykset yritysten kehitykselle ja uusien yritysten syntymiselle. Ne ovat tärkein tuotannon, tuottavuuden ja talouden kasvun lähde. Alueiden erikoistuminen ja alueelliset teknologiastrategiat ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi alueiden menestystekijöiden kehittämisessä. Tekes toimii aktiivisesti yhteistyössä TE-keskusten ja maakuntien liittojen kanssa alueiden kehityksen vahvistamiseksi. Tekesin tavoitteena on saada alueilta yhä useampia yrityksiä tekemään tutkimus- ja kehitystyötä ja saada alueiden yritykset entistä laajemmin mukaan teknologiaohjelmiin. Euroopan rakennerahastojen (EAKR) kautta kanavoitu rahoitus painottui julkisiin tutkimusprojekteihin ja alueellisten innovaatiorakenteiden ja toiminnan kehittämiseen, jossa tutkimusyksiköiden ja yritysten verkottuminen on keskeistä. Tekes kanavoi EAKR-rahoitusta 17 milj. euroa vuonna Tekesille TE-keskusten teknologiayksiköt ovat erittäin tärkeitä sekä henkilöresursseina että teknologiapalvelujen alueellisina tarjoajina koko maassa. TE-keskusten teknologiayksiköiden asiantuntijat hoitivat lähes kolmanneksen Tekesin rahoittamien projektien valmistelusta ja osallistuvat aktiivisesti kaikkeen teknologiatyöhön. Vuoden aikana TE-keskusten henkilöresursseja vahvistettiin neljällä teknologiaasiantuntijalla. Kansainvälinen yhteistyö laajeni ja monipuolistui Kansainvälinen yhteistyö laajeni USA:n ja Japanin kanssa. Euroopassa Tekesiä työllisti valmistautuminen EU:n 6. puiteohjelmaan ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen eli ERAan. Vuonna 2002 rahoitetuista tutkimusja kehitysprojekteista vajaa puolet eli 754 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 19

21 Rahoitetut kansainväliset projektit yhteistyön luonteen mukaan projektien lukumäärä Rahoitetut kansainväliset yhteistyöprojektit maaryhmittäin projektien lukumäärä EU ja ETA USA Muut maat Japani 02 Tiedonvaihto ja tiedonhankinta Yhteishanke Tutkijanvaihto Suomesta Muu Tutkijanvaihto Suomeen Teollisoikeuksien osto 02 Vuonna 2002 yhteensä 754 Tekesin rahoittamaa projektia sisälsi kansainvälistä yhteistyötä. Projektien laajuus oli 419 milj. euroa, josta Tekes rahoitti 196 milj. euroa eli 47 prosenttia. Yksittäinen projekti voi kuulua useaan maaryhmään. sisälsi kansainvälistä yhteistyötä; näistä yli puolet EU-maiden kanssa, runsas neljännes USA:n kanssa ja 5 prosenttia Japanin kanssa. Joka neljännessä projektissa kyseessä oli yhteistyöprojekti, joka kahdeksannessa tutkijanvaihto ja yli puolessa tiedonvaihto tai -hankinta. Tekes rahoitti näitä projekteja 196 milj. eurolla. Kansainvälisten projektien osuus kasvoi hieman vuodesta Rahoituksesta yli puolet kohdistuu kansainvälistä yhteistyötä sisältäviin projekteihin. Tekes on neuvotellut useita kahdenvälisiä sopimuksia kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Niiden avulla luodaan Tekesille ja sen asiakkaille toimivia yhteyksiä eri teknologia-alojen huippuosaajiin eri puolilla maailmaa. Näitä verkostoja hyödynnetään erityisesti teknologiaohjelmissa. University of California, Berkeleyn ja Tekesin yhteistyösopimus tarjoaa suomalaistutkijoille mahdollisuuden tietotekniikan ja tietoyhteiskunnan tutkimusyhteistyöhön ja osaamisen ja teknologian siirtoon. Yhteistyön vahvistamiseksi Tekes liittyi UC Berkeley EECS Industrial Liason Program -ohjelmaan. Kalifornialaisen UCLAn eli University of California in Los Angelesin virtuaalihautomossa suomalaiset yritykset pääsevät hiomaan kansainvälisen liiketoiminnan osaamistaan yliopiston MBA-opiskelijoiden kanssa. Yhteistyökumppanina on UCLAn kaupallisen tiedekunnan Anderson Business Schoolin Global Access -ohjelma GAP. Vuonna 2002 kahdeksan suomalaisyritystä osallistui yhteistyöhön. Tekes on jäsenenä myös teknologiaosaamisestaan arvostetun Massachusetts Institute of Technologyn eli MIT:n Industrial Liaison Program -ohjelmassa. ILPohjelma on jäsentensä yhdyskanava MIT:n tutkimustoimintaan ja tarjoaa henkilökohtaisten neuvonpitojen lisäksi paikkoja seminaareihin ja konferensseihin. Yhteistyösopimus Institute for the Futuren kanssa avarsi näkemystä teknologiastrategian laadinnassa ja tarjosi konkreettisia yhteistyömahdollisuuksia. Tekesin yhteistyösopimus USA:n kauppaministeriön alaisen National Institute of Standards and Technologyn eli NISTin kanssa tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden tietoliikenteen ja valmistustekniikan tutkijanvaihtoon. Tekesillä on tutkijanvaihtosopimus myös Stanfordin yliopiston kanssa. Lisäksi Tekes toimi yhteistyössä USA:n maatalousministeriön USDA:n ja energiaministeriön DoE:n kanssa. Japanin kanssa Tekesillä ja Suomen Akatemialla on yhteistyösopimus japanilaisen teknologia-arviointeja ja ennakointia tekevän NISTEPin eli National Institute of Science and Technology Policyn kanssa. Sopimus tähtää asiantuntijayhteistyöhön sekä tieteen ja teknologian ennakointi- ja arviointimenetelmien ja niiden käyttötapojen vertailuun. Vuonna 2002 Tekes tiivisti Japanissa yhteistyötä Keion, Tokion ja Wasedan yliopistojen sekä Tokyo Institute of Technologyn kanssa. EU:n kuudes puiteohjelma lähtökuopissa EU:n kuudenteen puiteohjelmaan ja sen tuomiin uusiin eurooppalaisiin yhteistyömuotoihin valmistautuminen leimasi kansainvälistä yhteistyötä Euroopassa. Keskeisiä uusia yhteistyön muotoja tulevat olemaan laajat integroidut IP-hankkeet, huippuosaamisen verkostot ja kansallisen ohjelmatoiminnan avaaminen kansainväliselle yhteistyölle. Kaikissa näissä Suomella on hyvät edellytykset olla kehityksen eturintamassa. Puiteohjelmassa pyritään myös entistä tiiviimpään yhteistyöhön EUREKAn ja COSTin kanssa. Ensimmäiset 6. puiteohjelman haut avautuivat vuoden 2002 lopussa. Tekesin teknologiaohjelmia verkotettiin eurooppalaisen tutkimusalueen hengessä entistä olennaisesti tiiviimmin sekä puiteohjelmaan että muiden maiden kansallisiin ohjelmiin. Tekes nosti kansallisten ohjelmien verkottamisen teemaksi myös Taftie-puheenjohtajakaudellaan vuonna Taftie on Tekesin ja sen eurooppalaisten sisarorganisaatioiden yhdistys. Tekesin rahoituksella valmistellaan myös uuden puiteohjelman laajoja IPhankkeita, joilla pyritään saamaan aikaan teknologiaohjelmien tapaisia eurooppalaisia laajoja hankekokonaisuuksia, joissa suomalaiset ovat vetovastuussa tai muuten vahvasti mukana. EU:n viidenteen puiteohjelmaan oli hyväksytty vuoden 2002 loppuun mennessä 1359 projektia, joissa on vähintään yksi suomalainen osallistuja. Näistä 128 liittyi lisäksi johonkin Tekesin teknologiaohjelmaan. Projekteista 231 on suomalaisten koordinoimia. Suomalaisista projektiehdotuksista hyväksyttiin 29 prosenttia, mikä on EU-maiden keskiarvoa korkeampi onnistumisprosentti. Suomalaisista osallistujista kolmannes oli yrityksiä, kolmannes yliopistoja, vajaa kolmannes tutkimuslaitoksia ja loppuosa muita organisaatioita. Viidenteen puiteohjelmaan hyväksyttyjen projektien kautta Suomeen kanavoituu noin 300 milj. euroa EU:n rahoitusta. Suomalaisosallistujien projektisalkun koko laajuus oli vuoden 2002 lopussa noin 3,4 miljardia euroa. Projektiyhteistyötä eri tarpeisiin: EUREKA, COST, IRC, IEA ja ESA Tekes vastaa EUREKA-yhteistyön koordinoinnista Suomessa. Yhteistyö tarjoaa yrityksille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille joustavan ja nopean kanavan uusien tuotteiden, prosessien tai palvelujen kehittämiseen. Toiminta koostuu kahdesta muodosta: perinteisistä yhteistyöprojekteista ja klusteriprojekteista, jotka muistuttavat Tekesin teknologiaohjelmia. Vuonna 2002 suomalaiset lähtivät mukaan 15 uuteen EUREKA-projektiin. Projektien pääpaino oli tieto- ja viestintäteknologiassa. Tekes rahoitti projekteja runsaalla 7 milj. eurolla. 20 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET

22 Tekes vastaa myös COSTin (European Cooperation in the field of Scientific and Technical Research) kansallisesta koordinoinnista. Vuonna 2002 yhteensä 52 suomalaista tutkimusyksikköä tai yritystä liittyi 16 uuteen COST-projektiin. Näistä 6 projektia liittyi Tekesin teknologiaohjelmiin. Tekes rahoitti projekteja vajaalla 3 milj. eurolla. Tekesin hallinnoima Suomen Innovaatiokeskus IRC tarjosi partnerinhakupalvelua yhteistyökumppaneiden etsimiseen yritysten väliseen teknologiansiirtoon tai projektiyhteistyöhön. Innovaatiokeskus vaikutti 13 teknologiansiirtosopimuksen syntymiseen. Yhteistyö OECD:n energiajärjestön IEA:n kanssa painottui uusiutuviin energialähteisiin, kuten bionenergian ja tuuli-, aurinko- ja vesivoiman kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Sopimuksiin perustuvaan projektiyhteistyöhön osallistui runsaat 50 suomalaista tutkimusyksikköä tai yritystä 21 projektissa. Yhteistyö kytkeytyi tiiviisti energia- ja ympäristöteknologian teknologiaohjelmiin. Tekesin, Motiva Oy:n ja VTT Prosessien muodostama OPET Finland on toiminut vuodesta 1996 osana laajaa Euroopan unionin energiateknologian edistämisverkostoa. Jatkossa markkinalähtöisyys ja EU:n direktiivien soveltaminen ja käyttöönotto korostuvat OPET-verkoston toiminnassa, minkä vuoksi vastuujakoa muutettiin kesällä Jatkossa VTT Prosessit ja Motiva Oy muodostavat toiminnan ytimen ja Tekes toimii taustatukena. Kaikkiaan verkostossa on mukana noin 50 OPET-ryhmittymää ja yli 100 organisaatiota. Avaruusyhteistyö jatkui tiiviinä Euroopan avaruusjärjestön ESAn ohjelmissa, joissa suomalaiset osallistuivat teknologian kehittämiseen, laitteiden rakentamiseen ja satelliiteista saatavan datan tieteelliseen hyödyntämiseen. Tekes rahoitti avaruustoiminnan ohjelmien osallistumismaksuja ja alan tutkimus- ja kehitysprojekteja 19 milj. eurolla. Avaruustoimintaa on kuvattu tarkemmin sivulla 27. Tekesille yksikkö Kiinaan vuonna 2003 Vuoden loppupuolella valmistui selvitys Kiina-yhteistyön kehittämisestä. Sen tuloksena Tekes päätti perustaa uuden ulkomaan yksikön Kiinaan yhden hengen vahvuisena vuonna Toimiston tarkoituksena on antaa vauhtia maiden väliseen teknologiayhteistyöhön. Kiinan nopea talouskasvu ja valtavat markkinat vetävät suomalaisia laajasti puoleensa, samoin teknologian ja tieteen alalla mahdollisuudet ovat kasvamassa. Tekesin roolina Kiinassa on tunnistaa sopivia teknologiayhteistyön aloja ja hankkiutua yhteistyöhön tärkeimpien toimijoiden kanssa. Tekesin selvityksessä tunnistettiin lupaavia mahdollisuuksia tietotekniikan, biotekniikan sekä ympäristö- ja energiateknologian alueilla. Käytännössä teknologiayhteistyötä tehdään Tekesin teknologiaohjelmissa. Toimiston tavoitteena on ennen kaikkea avata suomalaisille uusia teknologian kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia. Toimiston myötä Tekes myös parantaa suomalaisen teknologiaosaamisen näkyvyyttä ja tunnetuksi tekemistä Kiinassa. Kiina-selvityksen lisäksi Tekes laati alustavia selvityksiä muutamien Aasian maiden innovaatiojärjestelmistä. Tulokset ja vaikutukset kiinnostavat laajasti Tekesin toiminnan tulokset ja vaikutukset kiinnostavat yhä laajemmin päättäjiä ja veronmaksajia. Tämän johdosta Tekes kokosi eri tutkimustulokset yhteen ja julkaisi niistä helmikuussa 2002 laajan aineiston nimellä Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään: Teknologiarahoituksen tulokset ja vaikutukset. Aineisto sai myönteisen vastaanoton ja kiinnosti laajasti. Keväällä 2002 ryhdyttiin valmistelemaan teknologian alueellisia vaikutuksia käsittelevää aineistoa, joka julkaistaan vuonna Tekesin www-sivuilla julkaistiin 355 suomen-, 7 ruotsin- ja 106 englanninkielistä uutista. Asiakkaat ja sidosryhmät kävivät sivuilla kertaa. Tekesin suomenkielisellä uutiskirjeellä oli vuoden lopussa 3015 tilaajaa, englanninkielisellä uutiskirjeellä runsaat 700 tilaajaa ja pressiklubissa runsaat 1260 jäsentä. Tilaaja- ja jäsenmäärien jatkuva merkittävä kasvu osoittaa helppojen sähköisten viestintäkanavien sopivan kohderyhmien tarpeisiin. Lehdet ja uutistoimistot julkaisivat vuoden aikana runsaat 3500 ja radio ja TV noin 220 Tekesiä koskevaa uutista. Tekes julkaisi vuoden aikana 91 painettua esitettä tai julkaisua, 4 lehteä ja 45 verkkojulkaisua. Asiakkaat ja sidosryhmät tilasivat julkaisua. Asiakaspalvelun palvelunumeroon tuli 5350 puhelua ja sähköpostiin 1960 selvityspyyntöä. Oikeus määräsi Tekesin julkistamaan tiedot maksetusta rahoituksesta Korkein hallinto-oikeus päätti joulukuussa 2002, että Tekesin on ryhdyttävä antamaan yrityskohtaiset tiedot maksamastaan rahoituksesta. Päätös liittyy asiasta tehtyyn valitukseen. Tekesin näkemyksen mukaan maksetun rahoituksen määrät olisi julkisuuslaissa tarkoitettuina liikesalaisuuksina ollut pidettävä salassa. Julkisuuslain perusteella Tekes on julkaissut www-sivuillaan vuosittain niiden yritysten nimet, joiden tutkimus- ja kehitysprojekteihin Tekes on maksanut rahoitusta edellisen vuoden aikana. Oikeuden päätöksen perusteella Tekes antaa pyydettäessä listauksen vuoden aikana yrityksille maksamastaan rahoituksesta kaksi vuotta rahoituksen maksamisen jälkeen. Vuonna 2002 listauksen voi saada vuonna 2000 ja sitä vanhemmasta maksetusta rahoituksesta. Luottamuksellisuus on ollut toiminnan keskeinen periaate Tekesin perustamisesta lähtien. Rahoituksen saajat saavat luonnollisesti vapaasti tiedottaa projekteistaan. Hakemusten allekirjoitukset pankkitunnisteella Vuoden 2002 lopussa Tekes laajensi sähköisen hakemuslomakkeen allekirjoitusmahdollisuutta Väestörekisterikeskuksen sähköisen henkilökortin lisäksi Internetpankkien tunnisteisiin. Palvelu noudattaa Suomen Pankkiyhdistyksen määrittelemää tunniste- eli Tupas-palvelua. Sen avulla palveluntuottaja voi rakentaa palvelunsa siten, että se soveltuu kaikille pankeille. Tekesin sähköinen hakemuspalvelu otettiin käyttöön kesällä Se oli ensimmäisiä verkkopalveluja, joissa on voinut käyttää sähköistä henkilökorttia. Sovellus tarjoaa asiakkaille joustavan ja turvallisen tavan hakemuksen lähettämiseen ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä Tekesissä. Vuonna 2002 Tekes vastaanotti noin 1700 sähköistä hakemusta, mikä oli 56 prosenttia rahoitushakemuksista. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 21

23 Tekesin arvot elävät henkilöstön arjessa EDELLISENÄ VUONNA määritellyt arvot olivat johtolankana kaikessa henkilöstön kehittämisessä vuonna Hyvinvointi, näkemys, luottamus, yhteistyö ja kehittyminen olivat perustana myös muussa toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Vuosittaisessa organisaatiotyytyväisyystutkimuksessa henkilöstö arvioi arvojen toteutuvan erittäin hyvin Tekesin käytännön toiminnassa. Organisaatiotyytyväisyyttä on tutkittu Tekesissä säännöllisesti jo vuodesta 1998 lähtien. Tulokset ovat olleet pääosin hyvin myönteisiä. Tekesin organisaatiotyytyväisyystutkimuksissa vahvuuksiksi ovat jatkuvasti nousseet työn sisältöön liittyvät tekijät. Viimeisimmässä tutkimuksessa työn monipuolisuus, haasteellisuus ja itsenäisyys sekä vaikuttamismahdollisuudet korostuivat työmotivaation ylläpitäjinä. Erityisen positiivisen palautteen saivat tulos- ja kehityskeskustelut ja esimiestyö. Myös henkilöstön hyvinvointiin, sisäiseen viestintään, yksikköjen sisäiseen yhteistyöhön ja työnantajakuvaan oltiin erittäin tyytyväisiä. Kehittämishankkeiden resursointi ja koordinointi sekä urakehitysmahdollisuuksien vähäisyys olivat edelleen pullonkauloja. Kannustava palkkaus ja joustava työaika motivaation ja hyvinvoinnin lähteinä Tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön maaliskuussa Järjestelmän tavoitteena on tukea Tekesin toiminnan tuloksellisuutta ja johtamista. Joustavalla ja oikeudenmukaisella palkkauksella halutaan kannustaa henkilöstöä tavoittelemaan yhä parempia tuloksia ja kehittämään itseään. Järjestelmä kehitettiin yhdessä henkilöstön edustajien kanssa. Ennen palkkausjärjestelmän käyttöönottoa esimiehet perehtyivät itse järjestelmään ja sovelsivat siihen olennaisesti kuuluvaa tulos- ja kehityskeskustelumenettelyä. Koska järjestelmää hyödynnettiin soveltuvin osin jo valmisteluvaiheessa, sujui käyttöönotto mutkattomasti. Uudet työaikaa ja etätyötä koskevat periaatteet astuivat voimaan huhtikuussa. Uudistuksen tavoitteena oli työnteon joustojen lisääminen niin työajan kuin -paikankin suhteen sekä työaikaresurssin tehokas käyttö. Uudistuksessa kiinnitettiin huomiota myös vuosittaiseen kokonaistyöajan oikeaan määrään ja niin sanotun harmaan ylityön poistamiseen. Selkeä ja joustava työaikajärjestelmä helpottaa jokaisen työntekijän omaa työajanhallintaa ja mahdollistaa työn ja vapaiden rytmittämisen pitemmällä tähtäyksellä aikaisempaa paremmin. Uudistuksessa korostettiin erityisesti esi- 22 HENKILÖSTÖ

24 Henkilöstön määrä ja toimintamenot Henkilöä Tekes Helsinki Ulkomaan yksiköt Yhteensä TE-keskusten teknologiayksiköt Tekesin tehtävissä yhteensä Tekesin toimintamenot, milj. euroa miesten vastuuta työajan mitoittamisessa suhteessa yksikön ja yksilön tehtäviin. Joustava työaika ja etätyöskentely edellyttävät Tekesin arvojen mukaista luottamusta henkilöstön ja johdon välillä. Oikea osaaminen asiantuntijaorganisaation elinehto Vuoden alussa käynnistyi osaamisen hallinnan projekti, johon ovat osallistuneet johtoryhmän lisäksi tulosyksiköiden johtotiimit ja osin myös muu henkilöstö. Projektin alkuvaiheessa hahmoteltiin Tekesin osaamisen hallintamallia, periaatteita ja käsitteitä. Projektin kuluessa on määritelty organisaatiotason strategiset ja toiminnalliset osaamisalueet sekä niihin liittyvät osaamiset. Organisaation osaaminen muodostuu prosesseista, rakenteista ja järjestelmistä sekä yksilöiden tiedoista ja taidoista. Tähän mennessä projektissa on keskitytty organisaatiotason osaamisiin. Tavoitteena on, että osaamisen hallinta on jatkossa osa Tekesin strategiatyötä ja toiminnan suunnittelua. Osaamisia, arviointikriteerejä, osaamisten tavoitetasoa ja nykytilaa tarkastellaan vuosittain. Henkilöstölle oli tarjolla monipuolista koulutusta työssä oppimisen rinnalla. Sisäistä koulutusta tarjottiin muun muassa liiketoiminta-, tietotekniikka- sekä esiintymis- ja vuorovaikutusosaamiseen. Koulutusta järjestettiin runsaasti myös hankeprosessien toimintatavoista. Koulutusaiheita kartoitettaessa otettiin huomioon Tekesin strategia ja kehittämislinjaukset sekä tulos- ja kehityskeskusteluissa esiin tulleet yhteiset tarpeet. Jatkossa osaamisen hallinnalla pystytään kehittämis- ja koulutustoiminta kohdistamaan entistäkin paremmin Tekesille kriittisiin osaamisalueisiin. Osaamista ja tietämystä hallitaan ja jaetaan organisaatioissa myös sisäisen viestinnän avulla. Tähän tehtävään Tekesissä käytetään erityisesti intranetiä. Ilonaintranet toimi nyt neljättä vuotta kattavana ja vaivattomana sisäisen viestinnän kanavana. Merkittävän tietovaraston lisäksi Ilona tarjosi runsaasti henkilöstöä koskevia ja heitä kiinnostavia sisäisiä uutisia. Virkistystä tiiviin työn vastapainoksi Tekes panosti henkilöstön hyvinvointiin kehittämällä työyhteisön toimivuutta, työoloja, resurssointia, ammatillista osaamista, työn sisältöä, esimiestyötä ja johtamista. Lisäksi henkilöstön työkyvyn kohentamiseksi tarjottiin monipuolisia henkilöstöpalveluja, esimerkiksi kattava työterveyshuolto, liikuntapalveluja ja aktiivista virkistystoimintaa. Fyysisen hyvinvoinnin edistämiseksi henkilöstön käytössä oli kuntosali, squashkenttä ja jumppasali. Lisäksi järjestettiin ohjattuja liikuntatunteja ja sählyjoukkue harjoitteli aktiivisesti viikoittain. Kuntosalin käytön tehostamiseksi tarjottiin mahdollisuus saada ammattitaitoisen ohjaajan laatima yksilöllinen kuntosaliharjoitteluohjelma. Vuosittain vaihtuva Hupitoimikunta on huolehtinut osaltaan henkilöstön virkistäytymisestä jo Tekesin perustamisesta lähtien. Jokainen Hupitoimikunta on toteuttanut omaa näkemystään virkistystoiminnasta talkootyönä, joten monia hauskoja hetkiä on vuosien varrella koettu. Vuonna 2002 Hupitoimikunta järjesti muun muassa retken Sibeliustaloon, kesätapahtuman Seurasaareen, isänpäiväkonsertin ja lippuja kulttuuritapahtumiin. Henkilöstömäärä kohdalleen vuosien varrella Vuoden 2002 lopussa Tekesissä työskenteli 256 henkilöä, joista 242 Helsingissä ja 14 ulkomailla. Alueellisten työvoima- ja elinkeinokeskusten (TE-keskusten) teknologiayksiköissä Tekesin ohjauksessa työskenteli lisäksi 60 henkilöä. Tekesin palveluille ovat tärkeitä myös 25 ulkopuolista ohjelmapäällikköä, jotka koordinoivat Tekesin teknologiaohjelmia. Tekesläisten keski-ikä oli 42 vuotta. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus henkilöstöstä oli 68 prosenttia. Henkilöstön kokonaismäärä nousi 22:lla ja lähtövaihtuvuus oli viisi prosenttia. Naisten osuus henkilöstöstä oli 54 prosenttia ja asiantuntijoista 45 prosenttia. Henkilöstömäärän kehitys Vuosina Tekesistä joulukuussa palkkaa saaneiden lukumäärä, minkä jälkeen luvut henkilötyövuosina. Kotimaan alueyksikköjen henkilöstö siirtyi uusien työvoima- ja elinkeinokeskusten teknologiayksiköihin. 03 HENKILÖSTÖ 23

25 Joka toinen teollisuusyritys innovoi Tilastokeskuksen mukaan 49 prosenttia teollisuusyrityksistä harjoitti innovaatiotoimintaa vuosina Suhteellisesti eniten innovaatiotoimintaa oli sähköteknisessä ja kemian teollisuudessa. Taloudelliset tekijät kuten liian suuri riski, suuret kustannukset, sopivan rahoituslähteen puuttuminen ja pätevän henkilökunnan puute olivat merkittävimmät innovaatiotoimintaa haitanneet tekijät. Lähde: Tilastokeskus, Innovaatiotutkimus 2000

26 Tieto- ja viestintäteknologiassa myös kasvualoja TIETO- JA VIESTINTÄTEOLLISUUS KATTAA tällä hetkellä viidenneksen koko Suomen teollisuuden tuotannosta, neljänneksen viennistä ja runsaan puolikkaan tutkimus- ja tuotekehitystyöstä. Tekesin haaste on varmistaa, että tieto- ja viestintäteknologian tuotekehitys jatkuu pitkäjänteisenä ja tasaisena alan suhdanneaalloissakin. Vaikka lama pysäytti alan yleiskasvun vuonna 2002, tieto- ja viestintäteollisuudessa on edelleen vahvoja kasvualoja, kuten ohjelmistoala (joka kasvoi Euroopassa 2,2 % vuonna 2002), alan konsultointipalvelut (4,0 %) ja alan tukitoiminnot (2,8 %). Myös teleoperaattorien palvelut kasvavat edelleen (4,9 %). Sen sijaan erityisesti verkkoinvestoinnit supistuivat tuntuvasti (-9,1 %). Tekes sijoitti 122 miljoonaa euroa 656 tieto- ja viestintäteknologian projektiin. Lisäksi Tekes sijoitti 16 miljoonaa euroa 27 avaruustoiminnan tutkimusprojektiin. Yritysasiakkaita oli yhteensä 319, joista Tekesille uusia asiakkaita oli 138. Saman verran mutta pienempiä projekteja Tekesin tieto- ja viestintäteknologiayksikön saamat hakemukset pysyivät määrältään edellisvuoden poikkeuksellisen korkealla tasolla, mutta talouden tilanteesta johtuen ehdotettujen tutkimus- ja tuotekehitysprojektien koko eli haetun rahoituksen määrä pieneni. Erityisesti aloittavat ja pienet yritykset kääntyivät vuonna 2002 aktiivisesti Tekesin puoleen. Tyypillisesti tällaisia voimakkaasti kasvavia ja tuotekehitykseen panostavia pieniä yrityksiä ovat ohjelmistoyritykset. Tekesin saamista kaikista uusista asiakkaista noin puolet olikin tieto- ja viestintäteknologiayrityksiä. Tekesin rahoittamista tieto- ja viestintäteknologian projekteista lähes 80 prosenttia osallistuu johonkin Tekesin teknologiaohjelmaan. Teknologiaohjelmatoiminnan merkitys onkin suuri alan verkottajana samoin kuin rahoituksen suuntaamisessa. Kärkiryhmiä ja valtavirran haastajia Keskeiselle langattoman tietoliikenteen alueelle käynnistettiin edellisenä vuonna 2001 mittava NETS-teknologiaohjelma, joka kiinnosti vuonna 2002 ennakoituakin enemmän Tekstistä miellyttäväksi puheeksi Suomen kieli on kova haaste tekstiä puheeksi muuttaville laitteille, etenkin jos puheen tauotus, painotukset ja muut foneettiset ilmiöt halutaan mahdollisimman miellyttäviksi. Joensuun yliopiston Suopuhe-projektissa keskitytään äänen laadun parantamiseen. Kehitettyä puhesynteesiohjelmaa käytetään muun muassa PT-Controlnet Oy:n PTC-puhesähköpostissa. Sen avulla omat sähköpostinsa voi kuunnella sujuvalla äänellä luettuna. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA JA AVARUUSTOIMINTA 25

27 ESA Suomalaista elektroniikkaa Envisatissa Euroopan avaruusjärjestön ympäristösatelliitti Envisat laukaistiin maaliskuussa. Envisat vei mukanaan merkittävää suomalaista avaruusteknologiaa otsonimittauslaite GOMOSissa, johon Patria Industries Oyj on toimittanut mittaustietojen esikäsittely-yksikön. Patrian Science Data Electronics -yksikkö ohjaa kameroiden sensorielementtejä ja kerää niiltä mittaustiedot esikäsitellen sekä pakaten ne edelleen maahan lähetettäväksi. hakijoita. Ohjelma rahoitti vuoden kuluessa yritysten tutkimus- ja kehitystyötä kaikkiaan 23 miljoonalla eurolla. NETS-teknologiaohjelmassa kokeiltiin kahta Tekesille uudentyyppistä toimintatapaa: valittiin alan kärkiryhmät ja haettiin valtavirran haastajia. Kärkiryhmät keskittyvät tekemään kansainvälisen kärjen tasoista pitkän tähtäimen tutkimusta. Valitut neljä tietoliikenteen tutkimusryhmää edustavatkin oman alansa parasta osaamista. Valtavirran haastajiksi etsittiin erittäin innovatiivisia ja erikoisiakin tietoliikenteen tutkimusprojekteja. Haussa löytyi kaksi tutkimusryhmää, jotka valittiin etsimään vallitsevista käytännöistä ja näkemyksistä poikkeavia ratkaisuja Tekesin rahoituksella. Yhä pienemmäksi ja älykkäämmäksi Elektroniikka-alan teknologiaohjelma ELMO juoksi vuonna 2002 jo täydellä vauhdilla. Ohjelmassa rahoitetaan projekteja, joiden tunnussanat ovat elektroniikan miniatyrisointi, integrointi ja kustannustehokkuus. Vuoden 2003 alusta alkaen ELMO otti suojiinsa myös päättyneen PRESTO-teknologiaohjelman mikromekaniikan puolelle kuuluvat panostusalueet. ÄLY Älykkäät automaatiojärjestelmät -ohjelma keskittyi vuonna 2002 tekemään alan yhteistä karttaa, roadmappiä teknologiaohjelman suuntaamiseksi. Karttoja työstettiin muun muassa kahdessa avoimessa työkokouksessa aivoriihimäiseen tapaan. Tarkistetun suunnan avulla Suomessa perinteisesti vahvaa prosessien automatisoinnin osaamista kehitetään entistäkin tehokkaammin kohti kansainvälisesti verkottuneita automaatiojärjestelmiä. Palvelut vahvoilla Ohjelmistoalan kasvu jatkui edelleen. Kaikkiaan ohjelmistoalalla on lähes 4000 yritystä. Elokuun kartoituksen mukaan vuonna 2001 ohjelmistotuoteyritysten määrä oli jo yli 900 ja ohjelmistotuotealan kokonaisliikevaihto 900 miljoonaa euroa. Vaikka Ohjelmistotuotteet SPIN -teknologiaohjelma siis päättyykin keväällä 2003, Tekes panostaa ohjelmistoalaan vahvasti jatkossakin. 26 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA JA AVARUUSTOIMINTA

28 Ohjelmistotuotteiden rinnalla tärkeitä osa-alueita ovat ohjelmistotuotteisiin yhdistetyt palvelut, muihin laitteisiin sulautetut ohjelmistot ja toimialakohtaiset ohjelmistot. Vuonna 2002 Tekesin tekemien selvitysten ja yrityskyselyjen perusteella ohjelmistoalan panostukset jatkuvat esimerkiksi ÄLY- ja vuonna 2003 aloittavassa FENIX-ohjelmissa. Palvelut korostuvat myös vuoden 2003 alkuun käynnistyväksi valmistellun Vuorovaikutteinen tietotekniikka FENIX -teknologiaohjelman painotuksissa. Uusi ohjelma keskittyy ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen ja seuraa siten päättyvän Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka USIX -teknologiaohjelman jalanjälkiä. Kolmivuotiseksi suunniteltua, hyvinvointiteknologiaan panostavaa iwell-teknologiaohjelmaa päätettiin jatkaa vuoden 2003 loppuun. Julkinen sektori on ollut odotettua hitaampi ottamaan hyvinvointiteknologiaa käyttöönsä, joten erityisesti yritysten projekteille lisävuosi oli tarpeen. Tieto- ja viestintäteknologiaa joka alueelle Teknologiaohjelmissa pystyttiin lisäämään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä edellisvuonna solmitun Tekesin ja Berkeleyn yliopiston tutkijoiden välisen yhteistyösopimuksen avulla. Sopimuksen mukaisesti lukuisat suomalaistutkijat aloittivat johonkin tieto- ja viestintäteknologian teknologiaohjelmaan kuuluvan tutkimusprojektin osaprojektin Berkeleyssa. Tutkimuskohteet olivat monipuolisia tietoyhteiskunnasta ja liiketoimintamalleista komponenttitason mikroelektroniikkaan. Tekesin TE-keskusten teknologiayksiköissä sijaitsevat teknologia-asiantuntijat olivat aktiivisesti mukana eri alueellisten strategioiden ja toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Heidän avullaan Tekesin kansallisten ja vastaavien alueellisten teknologiastrategioiden välille saatiin voimakas kytkentä ja hyvä yhteistyö. Suomalaiset laitteet avaruudessa Tekes sijoittaa vuosittain 18,5 miljoonaa euroa avaruusteknologiaan. Suomalaisen avaruustoiminnan rungon muodostavat Euroopan avaruusjärjestön ESAn ohjelmat. Tekes koordinoi Suomen ESA-toimintaa ja kansallisia avaruusalan teknologiaohjelmia. ESAssa suomalaiset osallistuvat toisaalta teknologian kehittämiseen ja laitteiden rakentamiseen ja toisaalta satelliiteista saatavan datan tieteelliseen hyödyntämiseen. Vuonna 2002 saatiin valmiiksi suomalainen avaruusstrategia vuosille Uudessa strategiassa korostuvat avaruusalan sovellukset, kuten satelliittipaikannus ja kaukokartoitus. Suomi liittyi vuonna 2002 yhteen uuteen ESAn ohjelmaan nimeltään Large platforms. Tekes käynnisti AVALI-avaruusliiketoimintaohjelman, joka tähtää avaruusalan liiketoiminnan kasvattamiseen Suomessa. Vuonna 2002 avaruuteen lähti kaksi satelliittia, joissa käytetään suomalaista tekniikkaa: Envisat- ja Integral-satelliitit. Envisatissa on Gomos-otsonilaite ja Integralissa on avaruuden röntgensäteilyä mittaava JEM-X. Pekka Peura / Kaleva Videokuvaa mobiililaitteisiin Oululainen Hantro Products Oy on kehittänyt ohjelmisto- ja elektroniikkajärjestelmän, jonka avulla videokuvaa voidaan paitsi vastaanottaa myös tallentaa matkapuhelimissa ja muissa mobiililaitteissa. Järjestelmän avulla videokuva voidaan pakata mahdollisimman pieneen tilaan. Tulevaisuudessa kamerapuhelimen käyttäjät voivat lähettää tekstiviestin sijasta esimerkiksi videopostikortin, jota voidaan katsella mobiililaitteiden lisäksi esimerkiksi tietokoneella. Yritykselle myönnettiin vuonna 2002 Suomen ohjelmistoalan kansainvälinen läpimurto -palkinto. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA JA AVARUUSTOIMINTA 27

29 Kemia ja biotieto kaikkien klustereiden käyttöön Tekes sijoitti 101 miljoonaa euroa 476 bio- ja kemianteknologian tutkimus- ja kehitysprojektiin. Yritysasiakkaita oli 126, joista Tekesille uusia asiakkaita oli 37. KEHITTÄÄKSEEN JA VAHVISTAAKSEEN yhteistyötä teollisuusklustereiden kesken Tekes käynnisti vuonna 2002 projektin, jossa kartoitetaan keinoja kemian ja bioklusterin tiedon ja teknologian hyödyntämiseen uusilla alueilla. Projektissa etsitään uudenlaista kahden tai useamman osaamiskeskittymän välistä yhteistyötä, jossa pureudutaan ilmiöiden syvälliseen ymmärtämiseen. Tavoitteena on kehittää uusia erikoistuotteita, palveluja ja älykkäitä valmistusmenetelmiä ja saada aikaan teknologiahyppäyksiä, jotka eivät onnistuisi ilman yhteistyötä. Tulokset on tarkoitettu hyödynnettäviksi useissa eri klustereissa. Työpajoista, seminaareista ja vuorovaikutteisesta www-sivustosta koostuvan projektin toteuttaa Jaakko Pöyry Consulting. Mukana ovat myös Harvard Business School ja VTT. Pääomarahoitus kiinni vanhoissa sijoituksissa Vuonna 2002 pääomarahoittajat tekivät hyvin vähän uusia sijoituksia kemian ja bioteknologian yrityksiin, koska aiemmin sijoitetut varat ovat oletettua pidempään kiinni vanhoissa sijoituksissa. Alan yritykset pyrkivät puolestaan ryhmittymään suuremmiksi toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Saadakseen laajemman näkemyksen yritysten kokonaistilanteesta Tekes ja Sitra kokeilivat yhteistä reittausta bioalan yritysten arvioinnissa. Kokemukset Sitran vankan management-osaamisen ja Tekesin teknologiaosaamisen yhdistämisestä olivat lupaavia. Bioteknologiasta odotetaan talouden uutta veturia Suomeen. Tekesin näkemyksen mukaan se on mahdollista valitsemalla muutamia kokonaisuuksia ja satsaamalla niihin. Rakennusaineiksi tarvitaan julkista tutkimus- ja kehitysrahoitusta, yksityistä riskirahoitusta, osaamista ja verkottumista. Menestystuotteiden luominen vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä niin tutkijoilta kuin sijoittajilta. Tutkimuksesta yrityksiksi Tekesin avulla Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkisti loppusyksystä 2002 arvioinnin suomalaisista bioteknologiayrityksistä. Raportin mukaan valtaosa yrityksistä on nuoria ja vasta liiketoimintansa kehityksen alkumetreillä. Yritysten määrä alkoi kasvaa vajaat 20 vuotta sitten samoihin aikoihin Tekesin perustamisen kanssa. Raportin mukaan Tekes on ylivoi- Bioteknologia tutuksi verkossa Bioteknologia Info on vuonna 2002 käynnistynyt viestintäprojekti, jossa bioteknologia-alaa tehdään tunnetuksi kansalaisille avoimella tiedotuksella. Osana projektia on jo muun muassa toteutettu ensimmäinen suomalainen kokoava tietosivusto bioteknologiasta, wwwbioteknologia.info. Sivuston ja koko projektin avulla välitetään tasapuolista tietoa bioteknologiasta eri kohderyhmille. Matias Uusikylä Solujen salat on puolestaan Internetissä toimiva avoin verkkokoulu, joka on tarkoitettu muun muassa biologian ja kemian opetuksen tueksi yläasteelle ja lukioon. Solujen salat -verkkokoulu löytyy osoitteesta Sekä Bioteknologia Info -viestintäprojekti että verkkokoulu ovat osa nelivuotista NeoBioteknologiaohjelmaa, jonka tavoitteena on synnyttää bioalalle uutta kannattavaa liiketoimintaa. 28 BIO- JA KEMIANTEKNOLOGIA

30 Danisco Makeuttajatuotannon sivutuotteesta uusi raaka-aine Xylitoli- ja xyloosituotannon sivutuotteena syntyy harvinaisia sokerikomponentteja, joita elintarviketeollisuus sekä lääketeollisuus voivat käyttää omassa tuotannossaan. Danisco Sweeteners on kyennyt kehittämään aiemmin vähäarvoisesta aineesta korkean jalostusasteen tuotteita. Elintarviketeollisuudessa erikoissokereita käytetään makuaromeissa ja teollisissa valmisruoissa. Lääketeollisuudessa erikoissokereita voidaan käyttää esimerkiksi kehittämisvaiheessa olevissa hiv- ja hepatiittilääkkeissä sekä syöpätutkimuksessa. maisesti merkittävin yritystoimintaan tähtäävien bioteknologian tutkimusideoiden rahoittaja. Vuoden 2002 lopussa julkaistiin Suomen Akatemian teettämä arviointi bioteknologian julkisen tutkimusrahoituksen vaikutuksista ja tulevaisuuden strategioista. Kansainvälisen arviointiryhmän mukaan Suomella on mahdollisuus nousta yhdeksi onnistuneimmista pienistä maista bioteknologiassa. Arvioitsijoiden mukaan Suomi voi nousta samanlaiseksi mallimaaksi kuin informaatioteknologiassa. Suomen vahvuutena he pitävät erityisesti yhteistyötä. Nykyinen tilastointitapa ei anna totuudenmukaista kuvaa bioteknologian laajoista vaikutuksista. Sen vuoksi OECD selvittää, miten bioteknologian merkitys eri teollisuuden aloilla ja kansantaloudessa saataisiin paremmin esiin. Toisessa OECD:n käynnistämässä projektissa selvitetään biolääketieteen innovaatioympäristöä. Tekes osallistuu molempiin projekteihin. Biomateriaaleista uusia ratkaisuja terveydenhuoltoon Biomateriaalitutkimus on ollut painopistealue useita vuosia. Kokonaisuuden vahvistamiseksi Tekes valmisteli biomateriaalien teknologiaohjelmaa, joka käynnistetään vuonna 2003 antamaan vauhtia terveydenhuollon biomateriaalien tutkimukselle ja kaupallistamiselle. Uuden ohjelman aiheita ovat lääkeaineluovutus, implantit ja kudosteknologia kaikki alueita, joiden maailmanmarkkinat ovat kasvussa ja joilla Suomessa on korkeatasoista osaamista. Mitä Suomi tuottaa tulevaisuuden ruokakoriin? Tekes ja Elintarviketeollisuusliitto ry kartoittivat Gaia Group Oy:n ja Teknillisen korkeakoulun kanssa niitä avainalueita, joihin elintarvikealan tutkimusta ja teknologiakehitystä kannattaa suunnata. Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimusjärjestelmän arviointi -hankkeen tavoitteena ei ollut ennustaa, mihin ala on menossa, vaan määrittää mihin alalla halutaan mennä ja miten sinne päästään. Arvioinnissa näkyi Suomen vankka osaamispohja uusien terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittämiseksi. Pakkausosaaminen tarjoaa hyvän lähtökohdan kehittää uutta liiketoimintaa, sillä pakkausten merkitys elintarvikkeiden laadun ylläpitäjinä ja tiedonvälittäjinä korostuu tulevaisuudessa. Toimintamittakaavan pienuus todettiin haitaksi. Alalle kaivataan monimuotoista palveluliiketoimintaa elintarvikkeiden kehittämisen, tuotannon ja kulutuksen ympärille. Tutkimusinnovaatioiden tuotteistamisen tehostamiseksi teollisuuden toimijat on saatava verkostoitumaan tehokkaammin sekä keskenään että tutkijoiden kanssa. BIO- JA KEMIANTEKNOLOGIA 29

31 Kone- ja metalliteollisuus aktiivista tutkimus- ja kehitystyössä Tekes sijoitti 71 miljoonaa euroa 391 tuote- ja tuotantoteknologian tutkimus- ja kehitysprojektiin. Yritysasiakkaita oli 218, joista Tekesille uusia asiakkaita oli 73. TUOTE- JA TUOTANTOTEKNOLOGIAN asiakkaat edustavat pääasiassa kone- ja metalliteollisuutta ja metallien valmistusta. Vuonna 2002 tutkimus- ja kehitysrahoituksen kysyntä pysyi korkealla tasolla. Projektien koko on kasvanut ja rahoitettavat projektit ovat korkeatasoisia. Teollinen muotoilu olennainen osa uusissa teknologiaohjelmissa Teollisen muotoilun teknologiaohjelma MUOTO 2005 käynnistyi vuoden alussa. MUOTO 2005 on Tekesin teknologiaohjelmakentässä poikkeuksellinen ja se onkin herättänyt suurta kiinnostusta. MUOTO ohjelman tavoitteena on tehdä teollisesta muotoilusta merkittävä osa kansallista kilpailukykyä. Ohjelman tarkoituksena on tukea teknologiatuotteiden tuotekehitysprosesseihin liittyvää muotoiluosaamista hyödyntävää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä muotoilupalveluiden ja -käytäntöjen kehittämistä kansainvälisen tarjonnan tasolle. Muotoilun kehittämisen on lunastettava asemansa osana yritysten liiketoimintaa tuotettujen hyötyjen muodossa. Teollinen muotoilu kytkeytyy myös kone- ja laiterakennukseen. Niinpä vuonna 2002 käynnistynyt Koneenrakennuksen teknologiaohjelma MASINA on kiinteässä vuorovaikutuksessa MUOTO ohjelman kanssa. MASINA-ohjelma on volyymiltaan yksi suurimmista Tekesin teknologiaohjelmista ja se koskettaa koko kone- ja laiterakennuskenttää. Likaantumattomat pinnat (PINTA) -teknologiaohjelma ja Elektronisen liiketoiminnan logistiikka (ELO) -teknologiaohjelma käynnistyivät niin ikään tänä vuonna. PINTA-ohjelman tavoitteena on pintailmiöiden syvemmän ymmärryksen avulla pyrkiä ratkaisemaan teollisuuden ja elinympäristön haitallisia likaantumisongelmia sekä synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ELO-teknologiaohjelman lähtökohtana on fyysisen materiaalivir- Savcor Coatings Metallipinnoitus estää häiriöt kännyköiden sisällä Matkapuhelimien muovikuorien suojaus metallipinnoituksella estää sähkömagneettisen säteilyn aiheuttamat häiriöt kännyköiden sisällä. Käytännössä matkapuhelimet eivät toimisi ilman tätä puhelimen sisäistä säteilynestoa. Mikkeliläisen Savcor Coatings Oy:n käyttämä EMI-suojausteknologia on ainutlaatuinen maailmassa. Savcorilla on ollut merkittävä vaikutus Mikkelin alueen työllisyydelle. 30 TUOTE- JA TUOTANTOTEKNOLOGIA

32 Hansel Uusi logistiikkapalvelu tehostaa sähköistä hankintaa Kauppatalo Hansel Oy on kehittänyt toimitusketjun hallintajärjestelmän, joka tukee sähköistä kaupankäyntiä ja tietojärjestelmillä tilattujen tavaroiden jakelua. Asiakkaalle merkittävin hyöty uudesta palvelusta ovat alentuneet kokonaiskustannukset. Kun lähetykset yhdistetään suoraan jakeluketjussa ja kun tuotteiden toimittajat huolehtivat varastoinnista, toimitusten määrät vähenevät ja ylimääräiset varastointikustannukset jäävät pois. Elektronisen liiketoiminnan logistiikka eli ELO-teknologiaohjelmassa haetaan saman alueen ratkaisuja. ran hallinta. Keskeisenä näkökulmana on sähköisen liiketoiminnan tuottamat uudet haasteet logistiikalle ja toisaalta sen antamat mahdollisuudet fyysisen materiaalivirran parempaan toteuttamiseen ja ohjaamiseen. Uudet ohjelmat ovat saaneet hyvän vastaanoton jopa niin hyvän, että tutkimushankkeiden kokonaiskysyntä kasvoi selvästi viime vuodesta. Ohjelmiin pyrkineitä projekteja on ollut enemmän kuin mitä niitä on voitu valita, joten hyviäkin hankkeita on jäänyt ilman rahoitusta. Sekä uusissa että jo aiemmin käynnistyneissä teknologiaohjelmissa yhtenä tavoitteena on aito kansainvälinen yhteistyö. Tätä on toteutettu merkittävästi mm. matkoilla ja kansainvälisissä seminaareissa. Uutta osaamista kennolevyjen valmistukseen ja värähtelyn ja äänen hallintaan KENNO, Kevyet levyt -teknologiaohjelma päättyi alkuvuodesta Ohjelmassa on saavutettu merkittäviä tuloksia kennolevyjen teollisen valmistuksen käynnistämisessä ja niiden käytön edistämisessä. Niin ikään VÄRE, Värähtelyn ja äänen hallinta -teknologiaohjelma päättyi. Ohjelman päämääränä oli tuotteiden ääni- ja värähtelyominaisuuksien optimointi jo suunnitteluvaiheessa ja ääni- ja värähtelyongelmien syntymisen ehkäiseminen. Ohjelman hankkeet ovat nostaneet alan osaamistasoa merkittävästi. Teknologiaohjelmien tuloksia alueille pk-yritysten käyttöön Myös alueilla on käynnissä korkeatasoisia hankkeita. Esimerkiksi Itä-Suomen Ideaalitehdas -projektissa 16 itäsuomalaista kärkiyritystä soveltaa Tekesin vuonna 2000 päättyneen Mallitehdas-teknologiaohjelman tutkimustuloksena syntynyttä ns. ideaalitehdaskonseptia yhteistyössä pk-toimittajaverkostonsa kanssa. Nelivuotiseen hankkeeseen tulee osallistumaan yritystä, jotka edustavat metalli-, elektroniikka- ja rakennusteollisuutta. Yritysten omien tavoitteiden lisäksi projekti tukee osaamisen siirtoa Itä-Suomeen. Tällä teknologian siirrolla on suuri merkitys koko Itä-Suomelle, ja se on määritelty yhdeksi alueen teknologiastrategian painopisteeksi. Päättyneistä teknologiaohjelmista saatuja tuloksia on siirretty pk-yritysten käyttöön myös kolmen uuden teknologiaklinikan avulla. Uudet klinikat ovat Melu- ja värähtelyklinikka, Käyttövarmuusklinikka sekä Pintakäsittelyklinikka. TUOTE- JA TUOTANTOTEKNOLOGIA 31

33 Lämpöä ja viihtyisyyttä ympäristön ehdoilla Tekes sijoitti 69 miljoonaa euroa 538 energia-, ympäristö- ja rakennusteknologian tutkimus- ja kehitysprojektiin. Yritysasiakkaita oli 258, joista Tekesille uusia asiakkaita oli 109. KESTÄVÄN KEHITYKSEN, ekotehokkuuden ja ympäristöasioiden merkitys yritysten toimintaa ja käyttäytymistä sekä kehitystoimintaa ohjaavana tekijänä on voimistumassa. Tällä on vaikutusta niin energia- ja ympäristöalan kuin rakennus- ja puutuotealan teknologiavalintoihin ja teknologian kehittämiseen. Painopisteenä uusiutuvat energialähteet Kestävän kehityksen teema ja ekotehokkuus ovat ohjanneet vahvasti Tekesin ympäristö- ja energiapuolen toimintaa ja rahoitusta. Ilmastonmuutoksen torjunta ja sen merkitys liiketoiminnalle on vuoden mittaan realisoitunut energiapolitiikkaa ohjaavaksi tekijäksi. Teknologian ja niin ollen myös Tekesin rooli tässä asiassa on korostunut aiemmasta. Käyty ydinvoimakeskustelu ja myönteinen ydinvoimapäätös, eli poliittinen lupa uuden ydinvoimalaitoksen rakentamiseksi, ovat entistä selkeämmin nostaneet ilmastoasiat keskeisiksi asioiksi ja yleiseen tietoon. Timberjack Metsien hakkuutähteet hyötykäyttöön Suomessa on kehitetty tekniikkaa, jonka avulla metsänkorjuussa syntyvät hakkuutähteet sekä harvennuspuut pystyään käyttämään hyödyksi energian tuotannossa kustannustehokkaasti. Hakkuutähteiden korjuuketju on integroitu metsäteollisuuden raaka-aineen hankintaan. Polttotekniikka, joka on jo aiemmin kehitetty merkittäväksi vientituotteeksi, on toinen edellytys puuenergian käytölle tuotannossa. Hakkuutähteiden energiakäytöllä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia haja-asutusalueilla. 32 ENERGIA-, YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSTEKNOLOGIA

34 Tekesin omien linjausten ja Suomen ilmastostrategian mukaisesti energian tuotantoasioissa painotetaan erityisesti uusiutuvia energialähteitä. Painopiste on bioenergian käytön ja korjuun teknologioissa, joiden osaamisessa ja teknologian viennissä Suomi on kansainvälisessä kärjessä. Toinen uusiutuvien energiamuotojen suomalaisittain merkittävä alue on tuulivoimatekniikka, jossa suomalaista teknologiaa ollaan kehittämässä ja markkinoimassa laitosten kokonaistoimitusten suuntaan. Myöskin lämpöpumppujen kaupallistumista on tuettu. Energianpuolen laajenevana avauksena ovat olleet polttokennoihin ja yleensä vetytekniikkaan kohdistuvat hankkeet. Myös ympäristöteknologian kehittämisessä ilmastonmuutoksen torjunta on ollut merkittävä veturi. Tekes on tukenut mm. erilaisten teknologian kaupallistamiskeinojen kehittämistä ja kokeilua esimerkkinä kaupankäynnin kokeilu vihreällä sähköllä. Jätteiden hyötykäytön ja jätehuollon teknologioiden kehittämistä on rahoitettu voimakkaasti. Pk-yritysten määrä tällä sektorilla kasvaa nopeasti. Ihmisten terveyteen vaikuttavat pienhiukkasasiat on nostettu myös keskeiseen rooliin käynnistämällä siitä teknologiaohjelma. Teknologiaohjelmat työkaluina Ilmastonmuutoksen torjunnan vaihtoehtoja selvittänyt CLIMTECH-teknologiaohjelma on päättymässä. Ohjelmassa on muodostettu kokonaiskuvaa ilmastonmuutoksen torjunnasta ja erityisesti sen merkityksestä ja sen luomista mahdollisuuksista suomalaiselle elinkeinoelämälle. Ilmastonmuutoksen torjunta on aina kustannuskysymys, jossa tavoitteena on winwin-tilanne: teknologian kehittäminen parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja samalla teknologian kehittämisellä vähennetään päästöjä ja alennetaan päästöjen hallinnan kustannuksia niin Suomessa kuin Suomen ulkopuolellakin. Suomi on ollut EU:n fuusiotutkimusohjelmassa mukana vuodesta Tekesin Fuusioenergian teknologiaohjelma FFUUSIO 2 korvautuu vuoden 2003 alussa FUUSIO-teknologiaohjelmalla. Siinä Suomen kannalta tavoitteena on valmistautua ITER-koereaktoriin tuleviin toimituksiin sekä osallistua fuusiofysiikkatutkimukseen. Puuenergian teknologiaohjelma päättyy Ohjelmassa on mm. kehitetty edullista puunkorjuuteknologiaa ja lisätty merkittävästi päätehakkuiden hakkuutähteiden kaupallisuuden astetta. Tänä vuonna ohjelmassa käynnistyi uusi osio, puun pientuotanto ja -käyttö. Siihen kuuluu esim. pienet tulisijat, pienet kattilat ja pienen mitan puunkorjuuteknologia. Vuoden 2002 alkupuolella käynnistyneessä teknologiaohjelmassa FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys kehitetään ratkaisuja pienhiukkasten synnyn ja leviämisen ehkäisemiseksi ja vaikutusten vähentämiseksi. Ohjelmaa rahoittavat Tekesin lisäksi Suomen Akatemia ja liikenneministeriö. Lisäksi käynnistämisvaiheessa on Hajautetun energiantuotannon teknologiaohjelma. Siinä keskitytään erityisesti laite-, järjestelmä- ja palvelutuotteisiin kyseisellä alueella. YIT Kiinteistö- ja rakennusalan klusteri vahvistanut alan tutkimusta ja tuotekehitystä Tekes on ollut vahvasti mukana luomassa rakennus- ja kiinteistöalan klusterin strategiaa. Alan klusteriajattelu on kansainvälisesti tarkasteltuna harvinaista ja se on herättänyt suurta kiinnostusta ulkomailla. Tämän strategian mukaisesti Tekes käynnisti Talotekniikan teknologiaohjelma Cuben. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa talotekniikan palvelukykyä asuinja toimitiloissa sekä kiinteistöliiketoiminnassa. Klusteristrategian mukaisesti on valmisteltu vuonna 2003 käynnistettävää rakennustuoteteollisuuteen kohdistuvaa teknologiaohjelmaa, joka on viimeinen osaklusteriohjelma. Tämän jälkeen teknologiaohjelmissa siirrytään temaattisiin ohjelmiin ja strategiaa luodaan liiketoimintalähtöisesti. Päättyvissä ohjelmissa huipputuloksia Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi -teknologiaohjelma on päättymässä. Ohjelman kautta suomalainen rakentamisen tietotekniikka on nostettu kansainväliselle huipputasolle. Veran perintöä jatkaa VTT:n, Stanfordin yliopiston ja Berkeleyn yliopiston tiivis yhteistyö, joka tarjoaa teollisuudelle rakennusalan huippuluokan tutkimusta. Toimialaohjelmista on päättymässä Huonekalualan teknologia- ja kehittämisohjelma Divan sekä Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma, jotka saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Molempien alojen tutkimus- ja tuotekehitys on entistä aktiivisempaa samalla kun tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteistyö on lisääntynyt. Merkittäviä kansainvälisiä yhteyksiä on solmittu, ja myös pääomasijoittajat ovat kiinnostuneet huonekalualasta. Myös Terve talo Rakennustekniikka, sisäilma ja laatu -teknologiaohjelma päättyy. Viisivuotisen ohjelman aikana sisäilmateknologian ja terveen rakentamisen osaaminen on lisääntynyt merkittävästi. Tietotekniikka käyttöön rakennusalalla Suomalaiset tieto- ja viestintäalan yritykset ovat kehittäneet ohjelmistoja rakennusalalle kuusivuotisessa VERA-teknologiaohjelmassa. Useat yritykset ovat kehittäneet tuotteita, joille on olemassa suuret maailmanmarkkinat. Ohjelma on edistänyt merkittävästi tietotekniikan hyödyntämistä rakentamisessa. Se on myös lisännyt alan yritysten verkottumista paitsi Suomessa myös kansainvälisillä markkinoilla. ENERGIA-, YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSTEKNOLOGIA 33

35 Tietotekniikan kehittämisohjelma loi pohjaa GSM:lle Tekesin ensimmäinen iso teknologiaohjelma oli Tietotekniikan kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna Ohjelmassa protokolla- ja tietokantatyökalut rakentaneet tiimit menivät Nokialle ja kehittivät GSM:n. Lähde: Jyrki Ali-Yrkkö ja Raine Hermans: Nokia Suomen Innovaatiojärjestelmässä, ETLA, 2002

36 Teknologiaohjelmat vuonna 2002 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIA ELMO Elektroniikan miniatyrisointi ELMO-ohjelmassa rakennetaan laaja-alaisesti sovellettavissa olevaa ja elektroniikka-alan ydinosaamiseen keskittyvää osaamispohjaa tuleville vuosille. Ohjelmassa panostetaan elektroniikan miniatyrisointiin, integrointiin ja kustannustehokkuuteen. 17,8 milj. 100 milj EXSITE Langattoman tietoliikenteen järjestelmäteknologiat Ohjelma kohdistuu langattoman tietoliikenteen laitteiden mikroelektroniikkaan. Tekes rahoittaa ohjelmaa yhdessä NUTEKin, Teknikvetenskapliga forskningsrådetin (TFR) ja Suomen Akatemian kanssa. 0,64 milj. 2,4 milj. 8 7* IWELL Hyvinvointi ja terveys Ohjelmassa kehitetään yksittäisten ihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen elämisen palveluja ja teknologiatuotteita sekä integroidaan näitä kokonaisuuksiksi. Ohjelman tavoitteena on parantaa väestön terveydentilaa, tehostaa kuntoutumista sairauksien jälkeen ja tukea vanhenevan väestön itsenäistä elämistä omissa kodeissaan. 5,8 milj. 42 milj NETS Tulevaisuuden verkot Ohjelma vahvistaa suomalaisen tietoliikennealan johtoasemaa langattomien järjestelmien ja laajakaistaisten pakettiverkkojen kehittäjänä. Ohjelma myös vauhdittaa uusien verkkojen hyödyntämistä rahoittamalla niihin liittyvien palvelu- ja sovelluskonseptien kehitystyötä. Tavoitteena on liiketoiminta, joka on kansainvälistä huippua. 28 milj. 120 milj PRESTO Tulevaisuuden tuotteet lisäarvoa mikroteknologioista Ohjelmassa luotiin huipputason osaamista ja kansainvälisiä yhteyksiä keskeisillä, nopeasti kehittyvillä mikromekaniikan ja mikrosysteemiteknologian aloilla yhdistämällä eri alojen tutkimusryhmien ja yritysten työpanosta ja asiantuntemusta. Ohjelma edisti mikroteknologioiden hyödyntämistä laajalti valmistavassa teollisuudessa. 1,6 milj. 27 milj SPIN Ohjelmistotuotteet Ohjelman tavoitteena on nopeuttaa ohjelmistotuotetoimialan kasvua ja parantaa sen kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Ohjelman painopisteitä ovat valittujen keihäänkärkialueiden tuoteinnovaatiot, ohjelmistotuoteyritysten toimintaympäristön ja palvelujen vahvistaminen, toimialan kiinteyttäminen ja yritysten verkottuminen sekä yritysten kansainvälistyminen. 10,5 milj. 76,3 milj USIX Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka Monitieteisessä teknologiaohjelmassa kehitettiin tieto- ja viestintäteknologiaan perustuvia tuotteita, sovelluksia, palveluja ja sisältöjä. Sen painopistealueita olivat muun muassa tiedonhakumenetelmät, opetusteknologiat, kieliteknologiat ja sähköinen asiointi. 4,7 milj. 83 milj Älykkäät automaatiojärjestelmät Älykkäät automaatiojärjestelmät -teknologiaohjelma kehittää älykkäitä laskentamenetelmiä teollisuusautomaatioon. Teknologiaohjelma auttaa sekä perinteistä prosessiteollisuutta ja kappaletavarateollisuutta että elektroniikkatuotantoa parempaan tuotannon ohjaukseen. Ohjelmassa kehitettävät ohjelmistot liittävät automaatiossa käytettävät laitteet ja ohjelmistot yhteiseksi, älykkääksi järjestelmäksi. 9 milj. 44 milj Lisäksi Tekes osallistuu seuraaviin Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin LIIKE Liiketoiminta kilpailuna ja yhteistyönä Ohjelman tavoitteena on tutkia suomalaisen yritystoiminnan ja liikkeenjohdon muutoksia siinä puristuksessa, jonka globaali tieto- ja osaamispohjainen kilpailu sekä jatkuvasti vahvistuva finanssivetoisuus aiheuttavat. Erityisesti tutkitaan, miten näihin muutoksiin liittyvä uusi liiketoimintaosaaminen kehittyy ja miten sitä kehitetään suomalaisissa yrityksissä. 2 milj. 6,4 milj. Vuoden 2003 alussa käynnistyneet ohjelmat Vuorovaikutteinen tietotekniikka Ohjelmassa kehitetään ohjelmistoteknologioita ja -sovelluksia, joissa loppukäyttäjän ja tietojärjestelmän välisen vuorovaikutuksen hallinnalla on merkittävä rooli. Päätavoitteena on käyttäjäystävällisten sovellusteknologioiden ja niihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehitys yksityisten kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon tarpeisiin. 84 milj. *suomalaisia Tekesin rahoitus vuonna 2002 Ohjelman kokonaislaajuus Osallistuvia yrityksiä Osallistuvia tutkimusyksiköitä TEKNOLOGIAOHJELMAT 35

37 AVARUUSTEKNOLOGIA ANTARES Avaruustutkimusohjelma Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen ohjelma keskittyy avaruustieteeseen ja ympäristökaukokartoitukseen. Ohjelma on tarkoitettu vuosina toteutettaviin laaja-alaisiin, lähinnä konsortiotyyppisiin kansainvälistyneisiin hankkeisiin. Erityisen korkealle priorisoidaan yhteistyö Euroopan avaruusjärjestön ESA:n ohjelmien kanssa. 2,9 milj. 11,4 milj AVALI Avaruusteknologiasta liiketoimintaa AVALI-teknologiaohjelman tarkoituksena on edistää avaruusliiketoimintaa vapaasti kilpailluilla markkinoilla. Ohjelmassa luodaan myös edellytyksiä avaruusteknologian kaupallisille sovelluksille maan päällä käytettävässä teknologiassa. 2 milj. 15 milj BIO- JA KEMIANTEKNOLOGIA Diagnostiikka 2000, Diagnostiikka ohjelmassa kehitetään uusia menetelmiä erityisesti infektiotautien, diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien, osteoporoosin ja syöpien tunnistamiseen. Ohjelman tavoitteena on saada aikaan toimiva yhteistyöverkosto diagnostiikkalaitteita valmistavien yritysten ja alan menetelmiä kehittävien yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä. 5,5 milj. 34 milj Elintarvikkeet ja terveys Elintarvikkeet ja terveys -ohjelman tavoitteena on edistää terveellisten ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kuluttajalähtöistä tuotteistamista ja kansainvälistä kaupallistamista. Ohjelmassa tutkitaan, miten terveysvaikutteisella ravinnolla voitaisiin alentaa riskiä sairastua esimerkiksi syöpäsairauksiin, sydäntauteihin, suolistovaivoihin tai infektiotauteihin. 5,5 milj. 42 milj Lääke 2000, Lääke ohjelman tavoitteena on kehittää uusia tehokkaita lääkkeitä erityisesti ikääntymiseen liittyviin ongelmiin ja elämän laadun parantamiseen. Ohjelma keskittyy biolääketieteeseen, lääkekehitykseen ja farmaseuttiseen kehitykseen. Suomen Akatemia osallistuu ohjelman rahoitukseen. 12,6 milj. 111 milj Prosessi-integraatio Prosessi-integraatio -ohjelmassa kehitetään menetelmiä ja työkaluja teollisten prosessien suunnitteluun, käyttöön ja hallintaan. Teollisuuden prosesseja mallintamalla saadaan resurssit täsmäkäyttöön ja lisää tuottavuutta samalla kun huomioidaan ympäristönäkökohdat, turvallisuus, energiatehokkuus ja investointien taloudellisuus. 3,8 milj. 17 milj Prosessiteollisuuden on-line -mittaustekniikat Ohjelmassa on kehitetty reaaliaikaisia suoraan prosesseista tehtäviä mittauksia. Sen projektit käsittelevät esimerkiksi elektronista nenää, kemiallisia mittauksia, kosteuden mittaamista ja datanhallintaa. Ohjelma on edistänyt uusien on-line -mittaustekniikoiden soveltajien, ratkaisun tarjoajien, tutkijoiden ja tuotekehittäjien yhteistyötä sekä alan tutkimus- ja kehitysprojektien laatua ja tehokkuutta. 0,2 milj. 14 milj STAHA Staattisen sähkön hallinta Staattisen sähkön hallintaan keskittyvässä teknologiaohjelmassa on kehitetty ratkaisuja elektroniikka- ja kemianteollisuuden tulevaisuuden tarpeita vastaavien ESD (Electrostatic discharge, staattisen sähkön purkaus) -riskien hallintaan. Ohjelmaan on osallistunut elektroniikka- ja kemianteollisuuden yritysten lisäksi myös esimerkiksi lääke-, tekstiili-, jalkine- ja elintarvikeyrityksiä. 0,6 milj. 8,4 milj Lisäksi Tekes osallistuu seuraaviin Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin Life 2000 Biologisten funktioiden tutkimusohjelma Ohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaista biofysiikan, bioinformatiikan ja biotekniikan osaamista sekä selvittää biotieteiden tutkimuksen menetelmiin, tutkimustuloksiin ja sovellutuksiin liittyviä eettisiä, juridisia ja sosiokulttuurillisia näkökohtia. 0,4 milj. 14 milj. 3** 4** Rakennebiologian tutkimusohjelma Ohjelman pääpaino oli proteiinien rakenteiden tutkimuksessa. Ohjelmassa tutkittiin myös virusten, hiilihydraattien ja solun kalvojen rakenteita ja toimintaa. Rakennebiologian tutkimusohjelma lisäsi alan suomalaisten tutkijoiden tunnettuutta maailmalla. Samalla tutkimusryhmien välinen yhteistyö syventyi ja poikkitieteellisyys lisääntyi. 0,5 milj. 5 milj. 11** 5** NeoBio NeoBio- Uusi bioteknologia -ohjelman tavoite on edistää modernin bioteknologian menetelmien tuntemusta, edelleen kehittymistä ja soveltamista eri toimialoilla tehtävässä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, sekä synnyttää tästä uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. 10 milj. 87 milj POTRA Polymeerit tulevaisuuden rakentajina Ohjelman tavoitteena on saada aikaan polymeeriteknologian innovaatioita tutkimalla polymeerien avaamia uusia mahdollisuuksia elektroniikan alalla ja toisaalta polymeerejä ihmisten hyvinvoinnin parantajina. Työn tuloksia hyödyntävät olemassa olevat tai uudet yritykset, joiden markkinasektori voi olla kapea, toiminta laajuudeltaan pientä, mutta tavoiteltu liikevaihto huomattava. 6,4 milj. 24 milj Vuoden 2003 alussa käynnistyneet ohjelmat Research Program on Wood Material Science Ohjelman tehtävänä on tuottaa strategista tietoa puun materiaaliominaisuuksista, kehittää alalle uusia menetelmiä ja toimintatapoja sekä jalkauttaa tutkimustuloksia entistä tehokkaammin. COMBI Terveydenhuollon biomateriaalit Ohjelman tavoitteena on antaa vauhtia terveydenhuollon biomateriaalien tutkimustulosten kaupallistamiseen. 26 milj. **Tekesin rahoittamissa projekteissa Tekesin rahoitus vuonna 2002 Ohjelman kokonaislaajuus Osallistuvia yrityksiä Osallistuvia tutkimusyksiköitä 36 TEKNOLOGIAOHJELMAT

38 TUOTE- JA TUOTANTOTEKNOLOGIA ELO Elektronisen liiketoiminnan logistiikka Poikkiteknologinen ohjelma keskittyy elektronisen verkottuvan liiketoiminnan vaikutuksiin ja mahdollisuuksiin fyysisen materiaalivirran hallinnassa. Teknologiaohjelman tavoitteena on parantaa teollisuuden ja kaupan kilpailukykyä logistiikan avulla sekä kehittää uusia vientikelpoisia tuotteita logistiikkaan. 3,9 milj. 25 milj KENNO Kevyet levyt Ohjelma keskittyi kevyiden, kennomaisten levytuotteiden teollisen valmistuksen käynnistämiseen Suomessa. Ohjelma edisti myös kevyiden kennomaisten levyosien käytön yleistymistä teollisuudessa. 0,4 milj. 17 milj MASINA Koneenrakennuksen teknologiaohjelma MASINA-ohjelma edistää suomalaista koneenrakennusta sekä suunnittelua ja tutkimusta. Ohjelman tarkoituksena on turvata perinteisen teollisuuden kilpailukyky ja menestysmahdollisuudet sekä edistää sen sopeutumista toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. 8,9 milj. 50 milj Metallurgian mahdollisuudet Ohjelman avulla kehitetään metallurgisen teollisuuden asiakaskohtaista toimitusvarmuutta sekä lyhennetään tuotannon läpimenoaikoja. Ohjelman avainteknologioina ovat muun muassa tietotekniikan hyödyntäminen prosessien ja tuotannon ohjauksessa, mallinnus ja simulointi, instrumentointi sekä ohjaus ja säätö. 2,4 milj. 30 milj Muoto 2005 Teollisen muotoilun teknologiaohjelma Muoto 2005 ohjelman tehtävänä on nostaa muotoilun tutkimuksen tasoa, lisätä muotoiluosaamisen hyödyntämistä yritysten tuotekehityksessä ja liiketoimintastrategiassa sekä kehittää muotoiluyritysten palveluja. Ohjelman tavoitteena on tehdä muotoilusta merkittävä osa kansallisen kilpailukykymme vahvistamista. 2 milj. 27 milj PINTA Likaantumattomat pinnat Ohjelman tavoitteena on pintailmiöiden syvemmän ymmärryksen avulla luoda edellytykset ratkaista ja vähentää haitallisia likaantumisongelmia teollisuudessa ja elinkeinoelämässä sekä synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman perustan muodostavat tutkimuksellisuus, poikkitieteellisyys ja kansainvälisyys. 27 milj. 25/28 22 UTT Uusi teollinen toimintatapa Ohjelmassa luodaan elinkeinoelämän tarpeisiin toimintamalleja, menetelmiä ja välineitä, joiden avulla yritykset voivat siirtyä kohti verkottunutta liiketoimintamallia sekä tehostaa liiketoimintaansa, kilpailuasemaansa ja kannattavuuttaan uusilla palvelutuotteilla ja palveluliiketoiminnoilla sekä ylivoimaisella asiakkuudenhallinnalla. Ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta edelläkävijä informaatioteknologian mahdollistaman verkottuneen liiketoiminnan arkkitehtinä ja toteuttajana sekä tehokkaana hyödyntäjänä. 5,2 milj. 59 milj VÄRE Värähtelyn ja äänen hallinta VÄRE-teknologiaohjelma keskittyi värähtelyn ja äänen hallintaan koneissa, laitteissa ja rakennuksissa. Ohjelman sovellusalueina olivat pyörivät koneet, perustukset ja kiinteät rakenteet, rakennukset, kuljetusvälineet ja liikkuvat koneet sekä äänen ja värähtelyn hallinnan tuotteet. 1,2 milj. 14 milj ENERGIA-, YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSTEKNOLOGIA CLIMTECH Teknologia ja ilmastonmuutos Ohjelma on selvittänyt ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian kehittämistarpeita Suomessa. Tarkastelu on sisältänyt sekä Suomen päästöjen hallinnan ja rajoittamisen että suomalaisen teknologian käytön muualla. Ohjelma on tukenut suomalaisen teknologian käyttöönottoa ja kaupallistamista sekä vähäpäästöisen energian käyttöönottoa. 0,6 milj. 5 milj CODE Polttoprosessin mallinnus Ohjelmassa tehdään tulipesäprosessien matemaattisesta kuvauksesta entistä monipuolisempaa ja tarkempaa, samalla pitäen huolta siitä, ettei tietokoneiden laskenta-aika kuitenkaan muodostu kohtuuttomaksi. Tulosten avulla energian tuotantoprosessit voidaan suunnitella hyötysuhteeltaan paremmiksi ja päästöiltään puhtaammiksi. Ohjelman tavoitteena oli lisäksi pk-yritysten mallinnusvalmiuksien parantaminen ja mallinnukseen liittyvän liiketoiminnan edistäminen. 1,6 milj. 13,5 milj FFUSION 2 Fuusioenergia Ohjelma on osa EU:n viidettä puiteohjelmaa ja laajempaa kansainvälistä ohjelmaa, jonka lopullisena tavoitteena on rakentaa turvallinen ja ympäristöystävällinen fuusioreaktori. Ohjelman kautta Suomella on mahdollisuus edistää teollisuutemme osallistumista kansainvälisiin koereaktorihankkeisiin. Fuusioenergia tarjoaa ympäristön kannalta kestävän ratkaisun keskitettyyn sähkönja lämmöntuotantoon. Ohjelmaa rahoittavat Euroopan komissio, Tekes, Suomen Akatemia, teollisuus ja tutkimuslaitokset. 1,7 milj. 17 milj FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Ohjelmassa tutkitaan ja kehitetään sellaisia menetelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan tuottaa luotettavaa tietoa pienhiukkasista ja niiden vaikutuksista sekä auttaa vähentämään ja hallitsemaan pienhiukkaspäästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ihmiseen, ilmastoon ja muuhun ympäristöön. 2,1 milj. 26 milj ProMOTOR Moottorialan teknologiaohjelma Ohjelma tukee moottorialaan liittyvän teollisuuden tuotekehitystä. Ohjelma kattaa polttoaineet, voiteluaineet, moottorit, moottorikomponentit, pakokaasun jälkikäsittelylaitteet, moottorien mittaustekniikan, huollon ja yllä pidon. 5,4 milj. 47 milj Prosessi-integraatio Prosessi-integraatio -ohjelmassa kehitetään menetelmiä ja työkaluja teollisten prosessien suunnitteluun, käyttöön ja hallintaan. Teollisuuden prosesseja mallintamalla saadaan resurssit täsmäkäyttöön ja lisää tuottavuutta samalla kun huomioidaan ympäristönäkökohdat, turvallisuus, energiatehokkuus ja investointien taloudellisuus 3,8 milj. 17 milj **Tekesin rahoittamissa projekteissa Tekesin rahoitus vuonna 2002 Ohjelman kokonaislaajuus Osallistuvia yrityksiä Osallistuvia tutkimusyksiköitä TEKNOLOGIAOHJELMAT 37

39 Puuenergia Puuenergia-ohjelmassa kehitetään metsähakkeen tuotantoa sekä parannetaan puupolttoaineen laatua. Ohjelman tavoitteena on kehittää puupolttoaineen tuotantoketjuja, joilla tuotetaan kilpailukykyistä ja laatutavoitteet täyttävää polttoainetta eri käyttäjäryhmille. Vuonna 2002 ohjelmaan liitettiin uusi panostusalue Polttopuun pientuotanto ja -käyttö. 2 milj. 35 milj KIVI Kiviteollisuuden teknologia- ja kehittämisohjelma KIVI-ohjelmassa on kehitetty luonnonkiviteollisuutta kaikilla sektoreilla kivivarojen tutkimuksesta kivituotteiden kansainvälisen kysynnän edistämiseen. Ohjelma on osaltaan lisännyt kivituotteiden tuotteistamista, alan yritysten kansainvälistä yhteistyötä ja koko luonnonkivialan tunnettuutta. 0,12 milj. 10 milj STREAMS Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa Ohjelman tavoitteena on kehittää teknologista kilpailukykyä ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia liittyen yhdyskuntien kiinteiden jätteiden käsittelyyn, määrän vähentämiseen, materiaalien hyödyntämiseen tuotteina tai raaka-aineina sekä loppusijoitukseen kaatopaikoille. Ohjelmassa tunnistetaan kokonaisjätevirtoja ja kehitetään niihin liittyviä uusia teknologisia ratkaisuja. Soveltamalla tutkimus- ja kehityshankkeissa uusinta tieto-, materiaali-, mittaus-, analyysi-, automaatio- sekä biotekniikkaa voidaan alan teknologisen osaamisen tasoa nostaa ja luoda edellytyksiä mm. yritysten vientitoiminnalle. 4,9 milj. 27 milj TESLA Informaatiotekniikka sähkönjakelussa Tesla-teknologiaohjelmassa kehitettiin informaatioteknisiä sovelluksia sähkönjakeluun. Ohjelman aikana on Suomeen syntynyt kansainvälisesti katsoenkin laaja yhteistyöverkosto valmistavan sähköteollisuuden, ohjelmistotalojen, sähköyhtiöiden ja tutkijaosapuolten kesken. Uusia ratkaisuja ohjelmassa syntyi erityisesti sähkökauppaan, verkostoautomaatioon ja teollisuusverkkojen käytön hallintaan. 2,8 milj. 27 milj Ympäristöklusterin tutkimusohjelma Ympäristöministeriön päävastuulla oleva ohjelma tuottaa tietoa, uusia innovaatioita, osaamista ja yhteistyötä ympäristöalalla kestävän kehityksen sekä ympäristötoiminnan, talouden ja työllisyyden hyväksi. Ohjelman tavoitteena on etsiä ja tuotteistaa uusia keinoja säästää ympäristöä. 0,1 milj. 25 milj CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma Ohjelmassa kehitetään kiinteistöjen palveluja talotekniikan tarjoamin keinoin sekä sovelletaan uusia teknologioita erityisesti tieto-, viestintä- sekä energiateknologian innovaatioita suomalaisessa kiinteistöliiketoiminnassa. 4,5 milj. 27 milj DIVAN Huonekalualan teknologiaja kehittämisohjelma Huonekalualan teknologia- ja kehittämisohjelmassa on luotu teknologian keinoin edellytyksiä kannattavalle, kansainvälistyvälle ja kilpailukykyiselle huonekaluteollisuudelle. Ohjelma on aktivoinut alan tutkimus- ja tuotekehitystä samalla kun tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteistyö on lisääntynyt. 0,4 milj. 17 milj INFRA Rakentaminen ja palvelut Ohjelmassa kehitetään liikenneväyliin kuten tie-, katu- ja raideverkostoon, vesihuolto-, energianhuolto- ja tietoliikenneverkostoon sekä ympäristörakenteisiin liittyvää teknologiaa. Ohjelman avulla halutaan kehittää infra-alan liiketoimintoja avautuvilla markkinoilla sekä synnyttää uusia, kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita, erityisesti tietotekniikkaa soveltaen ja ekologista kestävyyttä edistäen. 3,2 milj. 24 milj Rembrand Palveleva kiinteistöliiketoiminta Ohjelman tavoitteena on nostaa kiinteistöklusterin palvelutarjonnan toiminnallinen laatu maailman johtavien maiden tasolle, kasvattaa ja monipuolistaa kiinteistöklusterin palvelumarkkinoita sekä luoda edellytykset kiinteistöihin kohdistuvien palvelutuotteiden viennille. Ohjelma on vahvasti käyttäjälähtöinen ja poikkitieteellisyyttä korostava. 1,3 milj. 21 milj Terve talo Rakennustekniikka, sisäilma ja laatu Ohjelma tuotti runsaasti tutkimustietoa ja osaamista terveestä rakentamisesta. Merkittäviä tuloksia saavutettiin etenkin puhtaan ilmanvaihdon, ilman puhdistustekniikan, märkätilojen ja kosteuden hallinnan kehittämisessä. Osittain ohjelman ansiosta suomalainen sisäilmaosaaminen ja -tutkimus on kehittynyt olennaisesti ja saavuttanut merkittävän aseman myös kansainvälisesti. 2 milj. 23 milj Tukista tuplasti Puutuotteille lisää jalostusarvoa Ohjelman tavoitteena on puutuoteteollisuuden kannattava kasvu ja kilpailukyvyn parantaminen vientiin tähtäävän jatkojalostuksen kehittämisellä. Ohjelmalla luodaan mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle perustuotannon ja valmiiden tuotteiden loppukäytön välisellä alueella. 2 milj. 54 milj VERA Tietoverkottunut rakennusprosessi Ohjelman vaikutuksesta suomalainen osaaminen rakentamisen tietotekniikassa on noussut maailman kärkisarjaan. Ohjelman keskeisenä teemana oli tiedon elinkaaren hallinta, johon sisältyy muun muassa eri osatehtäviin suunnattujen ohjelmistojen välinen tiedonsiirto. Ohjelmassa tehtiin aktiivista kansainvälistä yhteistyötä suomalaisten tutkimuslaitosten ja yritysten sekä muun muassa Stanfordin yliopiston ja MIT:n kanssa. Rakennusalan yritysten ja ohjelmistotalojen yhteisen kehitystyön ansiosta Suomeen on syntynyt rakentamisen tietotekniikan alueelle useita uusia ohjelmistotuotteita, jotka tähtäävät laajoille kansainvälisille markkinoille. 4,6 milj. 46 milj Vuoden 2003 alussa käynnistyneet ohjelmat Fuusioenergian teknologiaohjelma Ohjelman tavoitteena on vahvistaa Suomen asemaa EU:n fuusiotutkimusohjelmassa ja hyödyntää fuusio-ohjelman avulla kehittyneitä teknologioita teollisuudessa. 18 milj. Hajautettujen energiajärjestelmien teknologiat Ohjelmassa kehitetään paikallisia pienen teholuokan energian muunto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmiä sekä niihin liittyviä palveluja. 47 milj. Tekesin rahoitus vuonna 2002 Ohjelman kokonaislaajuus Osallistuvia yrityksiä Osallistuvia tutkimusyksiköitä 38 TEKNOLOGIAOHJELMAT

40 Lisäksi Tekes osallistuu seuraaviin Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin Biodiversiteettitutkimusohjelma FIBRE Ohjelma on tuottanut kansainvälisesti korkeatasoista tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä. Ohjelmassa on tutkittu luonnon monimuotoisuuden taloudellisia, yhteiskunnallisia, juridisia ja teknologisia kysymyksiä. Poikkitieteellinen ohjelma on yhdistänyt monien eri tieteenalojen tutkijat, samoin ohjelman takana on ollut laaja rahoittajajoukko. 0 milj. 20 milj FIGARE Globaalimuutoksen tutkimusohjelma Ohjelman tavoitteena oli ymmärtää ja selittää muuttuvia luonnon mekanismeja ja vuorovaikutussuhteita sekä niitä ihmistoiminnan osa-alueita, jotka vaikuttavat näihin luonnonjärjestelmiin, sekä näiden kahden järjestelmän vuorovaikutusta. Ohjelma on tukenut korkeatasoista luonnontieteellistä, yhteiskuntatieteellistä, taloudellista ja teknillistä tutkimusta globaalimuutoksen alalla. Tekes on osallistunut ohjelman johtoryhmätyöskentelyyn. 6,7 milj. Tekesin rahoitus vuonna 2002 Ohjelman kokonaislaajuus Osallistuvia yrityksiä Osallistuvia tutkimusyksiköitä Teknologiaklinikat vuonna 2002 Teknologiaklinikat palvelevat pk-yrityksiä teknologiaan liittyvien uusien menetelmien ja tutkimuspalvelujen hyödyntämisessä. Niiden avulla yritys saa käyttöönsä suomalaisten tutkimuslaitosten töiden tuloksia ja asiantuntemusta. Klinikoilla ratkaistavat ongelmat ovat pienehköjä ja siksi niiden ratkaisemiseksi ei kannata käynnistää erillistä projektia. Ne ovat kuitenkin teknisesti niin vaikeita, että yritysten oma tieto-taito ei riitä. Vuonna 2002 teknologiaklinikat toteuttivat 53 pk-yritysten toimeksiantoa, joiden kokonaislaajuus oli yhteensä noin miljoona euroa. Tekes rahoittaa puolet ja työn teettävä yritys toisen puolen klinikalla tehtävän työn kustannuksista. Vuonna 2002 Tekes rahoitti teknologiaklinikoiden toimintaa yhteensä noin 0,48 miljoonalla eurolla. Teknologiaklinikat ja toimeksiannot vuonna 2002 Kiinteistöjen elinkaariklinikka 10 Kokoonpantavuusklinikka 5 Käyttövarmuusklinikka (käynnistyi vuoden 2002 lopussa) Leipomoklinikka 2 Melu- ja värähtelyklinikka (käynnistyi vuoden 2002 lopussa) 2 Pakkausklinikka Pintakäsittelyklinikka 7 Puupolttoaineklinikka Simulointiklinikka 17 Teknisen puun klinikka 10 TEKNOLOGIAOHJELMAT JA -KLINIKAT 39

41 Vuonna 2002 ilmestyneet Tekesin julkaisut Teknologiaohjelmien raportit ETX Electroncis for the Information Society Final Report 3/ p. ETX_Final.pdf Energiateknologiayritykset liiketoimintaympäristön murroksessa. Materiaalit energiatekniikan palveluksessa KESTO -teknologiaohjelma Arviointiraportti 9/ s. Evaluation of Finnish R&D Programmes in the Field of Electronics and Telecommunications (ETX, TLX and Telectronics I) Evaluation report 2/ p. Telectronics.pdf Global Project Business Kansainvälinen liiketoiminta Loppuraportti 4/ s. julkaisut/gpb_loppuraportti.pdf Kilpailukykyä yritysten toimintatapoja kehittämällä. GPB-, ProBuild- ja Laatuohjelmien arviointi. Arviointiraportti 10/ s. Kilpailukyky.pdf Materiaalit energiatekniikan palveluksessa. KESTO-teknologiaohjelma Loppuraportti 7/ s. loppuraportti.pdf Materials for energy technology. KESTO Technology Programme Final Report 8/ p. Pigmentit paperin raaka-aineena Loppuraportti 5/02. Loppuraportti.pdf TESLA- ja Jätteiden energiakäyttö -teknologiaohjelmien arviointi. Arviointiraportti 13/ s. julkaisut/tesla_arviointi.pdf TESLA-teknologiaohjelma Informaatiotekniikka sähkönjakelussa. Loppuraportti 11/ s. loppuraportti.pdf TLX Telecommunications Creating a Global Village Final Report 1/02. TLX_Final.pdf Water Services Evaluation and Final Report 6/ p. Water_services.pdf Teknologiaohjelmien esitteet Bioenergian mahdollisuudet Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää reilusti. Climtech-ohjelman projekti Clean Surfaces Climtech-ohjelman projekteja: Bioenergy potential Greenhouse gas emissions can be reduced significantly. Climate-friendly energy technology Distributed energy production Market prospects and reduction of CO 2 emissions. Finding the right tools for the future Fluoratut kasvihuonekaasut Miten päästöjä voidaan vähentää Fluorinated greenhouse gases Options to reduce emissions Hajautettu energiantuotanto Markkinanäkymiä ja CO 2 -päästöjen vähentämistä Ilmastomyönteinen energiateknologia Jätteet hyötykäyttöön ja energiaksi Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen jätehuollossa Modern technology for homes and offices. Nykytekniikka kodeissa ja toimistoissa Oikeat keinot matkaeväiksi Liikenteen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää. Solar Road Map Aurinkoenergiaa Suomeen ja suomalaista osaamista vientiin Solar Road Map Solar energy for Finland and Finnish know-how for export Tuulivoima Suomessa Vientinäkymiä ja päästövähennyksiä Utilisation and energy use of waste Reduction of greenhouse gases in waste management Wind power in Finland Export prospects and emission reductions CUBE The Building Services Technology Programme CUBE Talotekniikan teknologiaohjelma Drug 2000 For your health ELO Elektronisen liiketoiminnan logistiikka ELMO iskee ytimeen ELMO Miniaturising Electronics Technology Programme INFRA Construction and services technology programme Likaantumattomat pinnat MASINA Technology Programme for Mechanical Engineering MASINA Koneenrakennuksen teknologiaohjelma NeoBio Novel Biotechnology Programme NETS Networks of the Future NETS-ohjelman kärkihankkeet. Kohti tulevaisuuden tietoverkkoja NETS Networks of the Future Spearhead Projects Prosessi-integraatio ohjelmaesite Streams-teknologiaohjelma Yhdyskuntien jätevirroista liiketoimintaa Teollisen muotoilun teknologiaohjelma The Industrial Design Technology Programme USIX Uusi käyttäjäkeskeinen tietotekniikka JULKAISUT

42 US Corprate Wellness Study 123/ p. Corporate_ Wellness_Study.pdf US Fitness Industry market Overview and Entry Strategies. 127/ p. Val Arthur Kratzman, Finpro Stamford. Yritysten innovaatioympäristöt Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Tutkimus yritysten innovaatiotoiminnasta ja alueellisesta innovaatiopolitiikasta Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa 120/ s. Mika Kautonen, Jari Kolehmainen, Pasi Koski. innovaatioymparistot.pdf Space Directory of Finland p pdf Suomen Innovaatiokeskus Yrityksen verkoston rakentaja Euroopassa. 4 s. The future is in knowledge and competence. Technology strategy a review of choices. 32 p. julkaisut/tekes_teknstrat_eng.pdf Tulevaisuus on osaamisessa Teknologiastrategia näkemys valinnoista. 30 s. Ylihuomisen kilpailukyky ratkaistaan tänään. 36 s. rahoituksen_vaikutukset.pdf YritysSuomi -esite. 4 s. Teknologiakatsaukset Arktinen teknologia suomalaisten yritysten liiketoimintastrategioissa 128/ s. Tero Lausala, Pauli Jumppanen. arktinen.pdf Benchmarking innovation systems: Government funding for R&D. 122/ p. Erik Frinking, Mari Hjelt, Irma Essers, Päivi Luoma, Sami Mahroum. Bioinformatiikka Suomessa 129/ s. Katri Ylönen, Erja Heikkinen ja Marjo Uusikylä. Government innovation support for commercialisation of research, new R&D performers and R&D networks 121/ p. Technopolis.pdf Elintarviketeollisuuden teknologiaennakointi ja tutkimuksen arviointi 131/ s. Elintarviketeollisuus.pdf Independent living market in Germany, UK, Italy, Belgium and Netherlands 133/ p. Christine Grumbach, Merja Heikelä, Timothy Skilton, Anneli Okkonen, Ritva Huisman, Katja Haukipuro. Independent_living_market.pdf Lääkevalvonta bioteknisessä tuotekehityksessä 130/ s. Outi Nieminen, Katrina Nordström. Nucleic acid diagnostics market. Unmet needs and product potential 125/ p. Harri Siitari. Nucleic.pdf Particle technologies in diagnostics. 126/ p. Harri Härmä. Polttopuun pientuotannon ja -käytön kehitystarpeet 124/ s. Satu Helynen, Heikki Oravainen. Technological Trends and Needs in Food Diagnostics 132/ p. julkaisut/food_diagnostics.pdf Tekesin esitteet Annual Review julkaisut/annualreview.pdf Julkaisuluettelo 2002 Tekesin strategia. julkaisut/tekes_strategia.pdf Vuosikertomus julkaisut/vuosikertomus2001.pdf Want to make all the right connections with Finland s technology? Tekes is the right place to start. Muut Tekesin julkaisut ja esitteet The ENVISAT satellite Monitoring the global environment. 25 p. ENVISAT-satelliitti havainnoi ympäristöä maailmanlaajuisesti. 25 s. Growing Power Advanced solutions for bioenergy technology from Finland. 34 p. Power_ Brochure.pdf Growing Power Finnlands zukunftsweisende Bioenergietechnologien. 34 S. Sopimusopas pk-yritysten yhteishankkeisiin pk_yritysten%20yhteishankkeisiin.pdf Tekesin lehdet Avaruusuutiset. 5 nr/v. Eurotutkimus. 6 nr/v. eurotutkimus/index.html Teknologiayhteistyöllä maailmalle. Yhdistetty Tekniikan Näköaloihin 2003 alusta. Tekniikan Näköalat. 4 nr/v. Views on Finnish Technology. 1 nr/v. Sähköiset uutiskirjeet Tekesin uutiskirje 26 nr/v. Suomen EU-T&K-sihteeristön uutiskooste 26 nr/v. Tekes Newsletter 9 nr/v. TILAUKSET Julkaisutilaukset: julkaisut/julkaisuluettelo.asp Uutiskirjeiden tilaukset: [email protected] JULKAISUT 41

43 Tekes tärkein tietoyhteiskunnan tekijä julkishallinnossa Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen Tieken tekemän kyselyn mukaan Tekesiä pidetään julkishallinnon tärkeimpänä tietoyhteiskunnan tekijänä. Tieke julkisti yritysten, järjestöjen ja viestimien näkemyksiin perustuvan kyselyn tulokset joulukuussa World Economic Forumin mukaan Suomi on maailman johtava tietoyhteiskuntamaa. Lähteet: Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke ry ja World Economic Forum WEF

44 Teknologifinansiering skapar innovation, affärsverksamhet och arbetsplatser OFFENTLIG FINANSIERING av teknologi är en nödvändig och lönsam investering för samhället genom att den skapar kompetens, arbetsplatser och export. Offentlig finansiering återbetalar sig snabbt i form av ökade skatteintäkter och tilltagande välfärd. Tekes finansierar forsknings- och utvecklingsprojekt som främjar uppkomst av nya innovationer, nya företag och ny affärsverksamhet samt hjälper till att bevara och skapa arbetsplatser. Flera undersökningar samt resultaten av Tekes verksamhet år 2002, vilka baserar sig på rapporter från kunder, visar detta. Ökningen av forsknings- och utvecklingsverksamhet avstannade Forsknings- och utvecklingsverksamhetens snabba tillväxt som pågått i tio år avstannade år Situationen såg ut att förbli oförändrad år Samtidigt ligger ansvaret för investeringar i forskning och utveckling i Finland i allt högre grad hos företagen. År 2001 investerades enligt Statistikcentralen 4,6 miljarder euro i forskningsoch utvecklingsverksamhet i Finland. Summan är endast 1,5 procent högre än motsvarande siffra år Forsknings- och utvecklingskostnadernas andel av bruttonationalprodukten år 2001 var 3,4 procent, dvs. nästan samma som år Statistikcentralens prognos för år 2002 är 3,47 procent. Företagens andel av alla forsknings- och utvecklingskostnader var 71 procent. Statens andel sjönk till 25 procent. Forsknings- och utvecklingsarbetet har blivit kortfristigare till sin karaktär. I sin översikt i december 2002 rekommenderade statens vetenskaps- och teknologiråd att förutsättningarna för innovativ verksamhet borde stärkas och finansieringen av forskning och innovation ökas. Verksamheten resulterar i kompetens, innovation, affärsverksamhet och arbetsplatser Tack vare forsknings- och utvecklingsprojekt som Tekes finansierar genereras nytt kunnande vid universitet, forskningsinstitut och i företag samt bildas nationella och internationella samarbetsnätverk mellan parterna. Forsknings- och utvecklingsprojekten hjälper nya teknologiföretag i starten och skapar nya produkter, tjänster och processer, vilka i sin tur leder till ny affärsverksamhet och export. Projekten har en märkbar inverkan på sysselsättningen på lång sikt. År 2002 avlutade projekt. Dessa resulterade i uppkomsten av vetenskapliga publikationer, färdigställandet av Tekes finansieringsfullmakters reella utveckling miljoner euro Tekes finansieringsfullmakter tredubblades på 1980-talet och fyrdubblades på 1990-talet, men på 2000-talet har den för Finlands framtid väsentliga teknologifinansieringens utveckling avstannat Nominell Reell, deflaterad med BNP:s marknadsprisindex Ändringen av nominella finansieringsfullmakter till siffror som motsvarar reell utveckling grundar sig på Statistikcentralens uppgifter om inflationen ( ) och Näringslivets forskningsinstituts ETLAs inflationsprognoser ( ). Finansieringsfullmakterna inkluderar utredningar över projekt- och programverksamhet samt EU:s strukturfonders nationella andel. Finansieringen av energiteknologi flyttades den över från handels- och industriministeriet till Tekes. TEKES ÅR

45 715 lärdomsprov och inlämnandet av 558 patentansökningar eller patent. Nya eller ersättande produkter skapades i 349 projekt och tjänster i 170 projekt. Produktionsprocesser utvecklades i 149 projekt. Av smeföretagens produktutvecklingsprojekt väntar man sig ny eller återkommande omsättning till ett värde av miljoner euro och export till ett värde av 900 miljoner euro. Tekes följer upp resultatförväntningarna dvs. omsättning, export och antalet skapade arbetsplatser för de produktutvecklingsprojekt Tekes finansierat. Resultatförväntningarna utvärderas i samband med beslutsfattandet om finansiering och kontrolleras i projektets slutskede och 3 år efter att projektet avslutats. Uppföljningen lämpar sig bäst för projekt i små och medelstora företag, där man strävar till att åstadkomma en ny eller ersättande produkt. Finansieringsfullmakterna fortfarande oförändrade År 2002 uppgick Tekes finansieringsfullmakter till 386 miljoner euro. År 2003 kommer fullmakternas värde att fortfarande förbli oförändrat, femte året i rad. Till följd av detta förblir goda idéer orealiserade trots att de kunde ge fart åt nationalekonomins tillväxt, men nu inte får offentlig teknologifinansiering. I sin översikt i december 2002 rekommenderade statens vetenskaps- och teknologiråd att förutsättningarna för innovativ verksamhet borde stärkas och finansieringen av forskning och innovation ökas. Rådet framlade ett nivåförhöjningsförslag på 300 miljoner euro för finansiering av forskning från 2002-årsnivån till år Till Tekes finansieringsfullmakter rekommenderade rådet en nivåförhöjning på 120 miljoner euro. Rekommendationen för ökning av forsknings- och innovationsfinansiering är samtidigt rådets motion för förhandlingar om regeringsprogram för våren Även internationella jämförelser rättfärdigar en ökning av finansieringsfullmakterna, eftersom den officiella riskfinansieringens andel avsedd för företag i Finland är en av de lägsta i de industrialiserade länderna och utgör bara hälften av OECD-ländernas medeltal. Öppnare och åskådligare finansieringsprinciper För att åskådliggöra de olika alternativen till finansiering för företag och göra grunderna för finansiering öppnare än tidigare förnyade Tekes sina finansieringsprinciper och övergick till att använda normativa procentandelar år Tydliga och öppna principer är speciellt viktiga då projektförslagen sinsemellan tävlar om den begränsade finansieringen. De viktigaste utvärderingskriterierna för finansiering av företagens projekt är: affärsverksamhet som eftersträvas teknologi, innovation eller kunnande som skall utvecklas Tekes FoU-finansieringsbeslut Tekes finansiering miljoner euro FoU-lån FoU-kapitallån FoU-bidrag Forskningsfinansiering Totalt Antal projekt Företagens FoU-projekt Offentliga forskningsprojekt Totalt tillgängliga resurser samarbetet som skall utvecklas och utnyttjas välfärdsfaktorer som skall främjas i samhället och miljön inverkan av Tekes finansiering och expertis Tekes experter utvärderar projektet, den eftersträvade affärsverksamheten och företaget som en helhet. Vid offentliga forskningsprojekt läggs vikt vid följande kriterier: teknologin och kunnandet som skall utvecklas samarbetet som skall utvecklas och utnyttjas resultatens utnyttjande tillgängliga resurser välfärdsfaktorer som skall främjas i samhället och miljön inverkan av Tekes finansiering och expertis Även offentliga forskningsprojekt utvärderas som en helhet. Tekes finansiering ökar samarbete och nätverksbildning År 2002 finansierade Tekes företags och forskningsenheters forsknings- och utvecklingsprojekt. Projektens totala budget uppgick till 825 miljoner euro, av vilket Tekes finansierar knappt hälften, dvs. 381 miljoner euro. Största delen av projekten förverkligas som samarbete mellan flera företag, universitet, högskolor eller forskningsinstitut. Tekes finansiering har en märkbar inverkan på ökningen av samarbetet och nätverksbildningen mellan små och stora företag. År 2002 deltog sme-företagen i två av tre storföretags projekt. Knappt hälften av projekten är internationellt länkade och nästan hälften har anknytning till teknologiprogram som Tekes startat. Av finansieringen allokerades 237 miljoner euro till företags och 144 miljoner euro till universitets, högskolors och forskningsinstituts projekt. Under året finansierade Tekes 972 företags forsknings- och utvecklingsprojekt; av dessa var 385 nya kunder för Tekes. Av kunderna utgjorde 92 nystartade företag. Sökandet efter affärsverksamhetsplaner som baserar sig på forskning resulterade i 146 idéer som ansågs ha förutsättningar för vidareutveckling. Tyngdpunkterna för Tekes verksamhet ligger på finansiering av sme-företags projekt och nya företags aktivering till forsknings- och utvecklingsarbete. Hälften av finansieringen av företagsprojekt riktade sig till sme-företag och över två tredjedelar till företag med färre än 500 anställda. Små och medelstora företags andel av Tekes finansiering till företag har ökat systematiskt från 34 procent år 1994 till runt 50 procent idag. Finansieringen till företag med under 500 anställda har ökat till det närapå tredubbla, från 28 procent år 1984 till runt 70 procent under de senaste åren. Eftersom en del av projekten som fått positivt beslut om finansiering under tidigare år, fortfarande pågår, deltog Tekes i finansieringen av sammanlagt företags forsknings- och utvecklingsprojekt år År 2002 betalade Tekes totalt 341 miljoner euro för finansieringsbeslut som gjorts under tidigare år. Teknologiprogrammen stärker kunnande och nätverk Teknologiprogrammen utgör Tekes medel för strategiska val och styrning av prioriteringarna. Programmen stärker för Finlands framtid viktiga centrala teknologier och centralt kunnande som skapar en grund för på dessa baserad affärsverksamhet. Programmen befrämjar praktiskt samarbete och nätverksbildning mellan företag och forskningsenheter och stärker teknologiöverföring och internationalisering. Under år 2002 pågick 48 teknologiprogram, av vilka 5 var forskningsprogram, som Finlands Akademi ansvarar och 1 ett samarbetsprogram med miljöministeriet. Programmens totala värde var 1,6 miljarder euro. Under året avslutades 19 teknologiprogram. Tekes startade 8 nya program och beslöt starta 3 program i början av TEKES ÅR 2002

46 Under planering fanns 5 program och under kartläggning en stor mängd förslag. Teknologiprogrammen omfattade totalt cirka företagsdeltaganden och cirka 790 deltaganden av forskningsenheter. Över hälften av Tekes forsknings- och utvecklingsfinansiering, 204 miljoner euro, gick via teknologiprogrammen. Teknologiklinikerna hjälper smeföretagen med utnyttjandet av nya metoder och forskningstjänster. Klinikerna erbjuder sme-företagen ett flexibelt sätt att utnyttja forskningsinstitutens och högskolornas tjänster. Klinikerna utförde 53 uppdrag av sme-företag under år Regionernas utveckling baserar sig på innovationer Regionernas utveckling är beroende av de inom regionområdet verksamma företagens framgångar på de internationella marknaderna. Därför befinner sig utvecklandet och utnyttjandet av teknologier i nyckelställning i fråga om den regionala utvecklingen. Tekes arbetar aktivt tillsammans med TE-centralerna och landskapsförbunden för att förstärka regionernas utveckling. Det internationella samarbetet utvidgades och blev mångsidigare Det internationella samarbetet utvidgades med USA och Japan expanderade. I Europa deltog Tekes i förberedandet av EU:s sjätte ramprogram och det europeiska forskningsområdet ERA. Närapå hälften, dvs. 754 av forsknings- och utvecklingsprojekten, som Tekes finansierat år 2002 innehöll internationellt samarbete; över hälften av projekten samarbete med EU-länder, en dryg fjärdedel samarbete med USA och 5 procent samarbete med Japan. I vart fjärde projekt gällde det ett samarbetsprojekt, i vart åttonde forskarutbyte och i över hälften av projekten datautbyte eller -insamling. Tekes finansierade dessa projekt med 196 miljoner euro. De internationella projektens andel ökade något från år Över hälften av finansieringen tilldelas projekt som innehåller internationellt samarbete. Tekes har avtalat flera bilaterala kontrakt med internationella partner. Avsikten med dem är att för Tekes och dess kunder skapa aktiva kontakter till toppexperter inom olika teknologibranscher runtom i världen. Dessa nätverk utnyttjas speciellt i teknologiprogrammen. Samarbetsavtalet mellan University of California, Berkeley och Tekes erbjuder finländska forskare möjlighet till forskningssamarbete på datateknikens och datasamhällets områden samt till överföring av kunnande och teknologier. För att förstärka samarbetet anslöt sig Tekes till programmet UC Berkeley EECS Industrial Liason Program. I det kaliforniska UCLAs, University of California in Los Angeles, virtuella företag får de finländska företagen möjlighet att finslipa sina kunskaper i internationell affärsverksamhet med universitetets MBA-studerande. Samarbetspartner är Anderson Business Schools Global Access-program GAP vid UCLA:s ekonomivetenskapsfakultet. År 2002 deltog åtta finländska företag i samarbetet. Tekes är också medlem i det för sitt teknologikunnande högt värderade Massachusetts Institute of Technologys, MIT:s program Industrial Liaison Program. ILPprogrammet tjänstgör som en förbindelselänk mellan medlemmarna och MIT:s forskningsverksamhet och erbjuder förutom personlig rådgivning även tillfälle att delta i seminarier och konferenser. Samarbetsavtalet med Institute for the Future utvidgade kompetensen att utfärda teknologistrategier och erbjöd konkreta möjligheter till samarbete. Tekes samarbetsavtal med National Institute of Standards and Technology, NIST, som är underställd USA:s handelsministerium erbjuder finländarna en möjlighet till forskarutbyte inom datatrafik och produktionsteknik. Tekes har även avtal om forskarutbyte med Stanford uni- SME-företagens andel av Tekes FoU-finansiering procent Från år 1994 har andelen av de små och medelstora företagens projekt i Tekes företagsfinansiering ökat med 16 procentenheter. Finansieringsbeslut till företag enligt bransch miljoner euro Elektronik- och elindustrin Maskin- och metallindustrin Kemiska industrin Tjänster för näringsliv Andra branscher Skogsindustrin Byggverksamhet El-, gas- och vattenförsörjning Livsmedelsindustrin TEKES ÅR

47 Finansierade samarbetsprojekt enligt landgrupp antal projekt EU och EES USA Övriga länder Japan 02 Internationellt samarbete ingick i 754 av de projekt som Tekes finansierade år Projektens totala värde var 419 miljoner euro, varav Tekes finansierade 196 miljoner euro eller 47 procent. Ett och samma projekt kan höra till flera landgrupper. versitet. Därtill har Tekes avtalat om samarbete med USA:s jordbruksministerium USDA och energiministerium DoE. I Japan har Tekes och Finlands Akademi ett samarbetsavtal med NISTEP, National Institute of Science and Technology Policy, som utför teknologievalueringar och prognostisering. Avtalet har som målsättning att främja forskarsamarbete samt att jämföra prognostiseringsoch evalueringsmetoder och deras användningssätt inom vetenskap och teknologi. År 2002 intensifierade Tekes samarbetet med de japanska universiteten Keio, Tokio och Waseda samt med Tokyo Institute of Technology. EU:s sjätte ramprogram under förberedning Förberedandet för EU:s sjätte ramprogram och de nya europeiska samarbetsformerna präglade det europeiska samarbetet. De centrala samarbetsformerna kommer att utgöra omfattande och integrerade projekt, nätverk av toppexpertis och den nationella programverksamhetens öppnande för internationellt samarbete. Finland har utmärkta förutsättningar för att vara ett av de ledande länderna inom utvecklingen på alla dessa områden. Ansökningstiden för det sjätte ramprogrammet inleddes i slutet av år Tekes teknologiprogram enligt det europeiska forskningsområdets politik länkades allt solidare såväl till ramprogrammet som till de övriga ländernas nationella program. Tekes tog även upp nätverksbildningen av de nationella programmen som tema under sin period som ordförande för Taftie år Tekes hjälper även till att finansiera förberedelserna för det nya ramprogrammets omfattande IP-projekt, med vilka man strävar att åstadkomma omfattande projekthelheter av samma slag som teknologiprogrammen, där finländarna är ansvariga eller i övrigt aktiva. Vid slutet av år 2002 hade projekt med minst en finländsk deltagare godkänts till EU:s femte ramprogram. Av dessa projekt koordineras 231 av finländare. Av de finländska deltagarna utgjordes en tredjedel av företag, en tredjedel av universitet, en knapp tredjedel av forskningsinstitut och resten av andra organisationer. Via projekten som godkänts till det femte ramprogrammet kanaliseras till Finland cirka 300 miljoner euro av EU:s finansiering. Storleken av de finländska deltagarnas projektportfölj uppgick vid slutet av år 2002 till cirka 3,4 miljarder euro. Projektsamarbete enligt behov: EUREKA, COST, IRC, IEA och ESA Tekes har ansvaret om EUREKA-samarbetets koordinering i Finland. År 2002 deltog finländska partner i 15 nya projekt. Tyngdpunkten i deltagandet låg speciellt på informationsteknologiska projekt. Tekes finansierade EUREKA-projekt med 7 miljoner euro. Till COST-samarbetet anslöt sig under året 52 finländska forskningsenheter eller företag. Tekes finansierade COST-projekt med 3 miljoner euro. Finlands Innovationscentral medverkade till uppkomsten av 13 teknologiöverföringsavtal. Huvudvikten av samarbetet med OECD:s energiorganisation lades vid förnybara energikällor såsom utvecklande och utnyttjande av bioenergi och vind-, sol- och vattenkraft. I projektsamarbetet som baserade sig på avtal deltog drygt 50 finländska forskningsenheter eller företag inom ramen för 21 projekt. Samarbetet hänförde sig intensivt till Tekes teknologiprogram. OPET Finland som består av Tekes, Motiva Oy och VTT Processer har verkat från år 1996 som en del av EU:s omfattande nätverk för främjande av energiteknologi. I fortsättningen kommer marknadsinriktning samt tillämpning och implementering av EU:s direktiv att betonas i OPET-nätverkets verksamhet. VTT Processer och Motiva Oy kommer att bilda verksamhetens kärna medan Tekes agerar som bakgrundsstöd. Rymdsamarbetet fortsatte intensivt inom den Europeiska rymdorganisationen ESA:s program. Tekes finansierade rymdverksamhetens programavgifter och forsknings- och utvecklingsprojekt med 19 miljoner euro. Tekes grundar ny enhet i Kina år 2003 I slutet av året blev utredningen över utvecklingen av samarbetet i Kina färdig, på basen av vilken Tekes fattade beslut om att grunda en ny utlandsenhet i Kina år Enheten har som mål att ge fart åt teknologisamarbetet mellan länderna. Tekes roll i Kina är att identifiera lämpliga områden för samarbete inom teknologi samt att inleda samarbetet med de viktigaste parterna. Tekes utredning visade lovande möjligheter inom datateknik, bioteknik samt miljö- och energiteknologiområden. I praktiken kommer samarbetet att ske inom ramen för Tekes teknologiprogram. Enhetens mål är framför allt att öppna finländarna möjlighet att utveckla ny teknologi. Enheten kommer även göra det finländska teknologikunnandet mera synligt och känt i Kina. Förutom kartläggningen i Kina, gör Tekes förberedande utredningar över några asiatiska länders innovationssystem. 46 TEKES ÅR 2002

48 Tekesin organisaatio Hallitus Pääjohtaja TkT Veli-Pekka Saarnivaara Strategia Johtaja TkT Jari Romanainen Sisäinen tarkastus Ekon. Salme Anttila Hankerahoitus Johtaja DI Hannu Järvinen Tuotekehitysrahoitus Johtaja DI Hannu Järvinen Yritystalous KTM Ilkka Koivumäki Tutkimusrahoitus Johtaja MMT Mervi Sibakov Projektipalvelut OTK Helena Mattila-Sorri Viestintä Johtaja TkL Petri Peltonen DI Anne Palkamo Valmistelurahoitus Johtaja DI Kristiina Laurila Hanke- ja asiakirjapalvelut FM Pirjo Karhunen Vaikuttavuusarviointi Johtaja TkT Markus Koskenlinna Teknologia Ylijohtaja TkT Martti af Heurlin Tieto- ja viestintäteknologia Teknologiajohtaja TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja TkT Eero Silvennoinen Bio- ja kemianteknologia Teknologiajohtaja FT Jussi Kivikoski Teknologiajohtaja FT Raimo Pakkanen Tuote- ja tuotantoteknologia Teknologiajohtaja DI Lauri Ala-Opas Teknologiajohtaja TkT Raimo Pulkkinen Energia-, ympäristö- ja rakennusteknologia Teknologiajohtaja TkL Martti Äijälä Teknologiajohtaja TkT Ari Ahonen TE-keskusten teknologiayksiköt Joensuu Ins. Kalevi Pölönen Jyväskylä Ins. Risto Kiljala Kajaani FM Juhani Pietikäinen Kuopio FK Ritva Saarelainen Lahti DI Markku Mäkelä Lappeenranta TkL Vesa Karvonen Lappi DI Eija Virtasalo Mikkeli Ins. Aki Hakala Oulu TkL Asko Pietarila Pori DI Markku Jokela Seinäjoki DI Lasse Ala-Kojola Tampere DI Tapani Nummelin Turku Ins. Esa Lindqvist Vaasa Ins.-AMK Vesa Kojola Kansainväliset verkostot Johtaja TkL Petri Peltonen Eurooppatoiminnot FM Marja-Leena Tolonen EU-yhteystoimisto, Bryssel FT Erja Ämmälahti Kansainvälistymispalvelut DI Kari Komulainen Ulkomaan yksiköt San Jose DI Kimmo Ahola Tokio MMM Jukka Salminiitty Washington, D.C. DI Heikki Kotila Talous ja hallinto Johtaja OTK Harry Karlqvist Henkilöstöpalvelut FM Tarja Pudas-Jounila Talouspalvelut HTM Marita Sipola Hallintopalvelut Väinö Tuupanen Tietotekniikkapalvelut DI Harri Eskola Oikeudelliset palvelut VT Ari Suomela ORGANISAATIO 47

49 Yhteystiedot Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila PL 69, HELSINKI Puh Fax (09) Asiakasneuvonta: Virallinen posti: Kaikkien tekesläisten sähköpostiosoitteet ovat muotoa Asiakasneuvonta Perustietoa Tekesin palveluista ja projektien rahoituksesta Julkaisutilaukset: julkaisut/julkaisuluettelo.asp Johto Viestintä Vaikuttavuusarviointi Hankerahoitus Tutkimus-, tuotekehitys- ja valmistelurahoitus Yritystalous Projektipalvelut Hanke- ja asiakirjapalvelut Teknologia Tieto- ja viestintäteknologia Bio- ja kemianteknologia Tuote- ja tuotantoteknologia Energia-, ympäristö- ja rakennusteknologia Kansainväliset verkostot Kansainvälistymispalvelut Eurooppatoiminnot Talous ja hallinto Ulkomaan yksiköt EU-yhteystoimisto Bryssel Tekes Agence nationale pour le développement technologique Ambassade de Finlande Av. des Arts 58 B-1000 Bruxelles Belgique Puh Fax Japani Tekes National Technology Agency Embassy of Finland Minami-Azabu, Minato-ku Tokyo , Japan Puh Fax USA, San Jose Tekes National Technology Agency of Finland 111 West Saint John Street, Suite 500, San Jose, CA 95113, USA Puh Fax USA, Washington, D.C. Tekes National Technolgy Agency Embassy of Finland 3301 Massachusetts Avenue, NW Washington, D.C , USA Puh Fax Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa toimivat teknologiayksiköt tarjoavat Tekesin palveluja osana Tekesin verkostoa. Teknologiayksiköiden kautta asiakkaiden käytössä on koko Tekesin laaja teknologia-asiantuntemus ja kontaktit niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hämeen TE-keskus Teknologiayksikkö Rauhankatu 10, Lahti Puh Fax Varsinais-Suomen TE-keskus Teknologiayksikkö Ratapihankatu 36 PL 523, Turku Puh Fax Satakunnan TE-keskus Teknologiayksikkö Pohjoisranta 11 E PL 266, Pori Puh Fax Pirkanmaan TE-keskus Teknologiayksikkö Kauppakatu 4 PL 467, Tampere Puh Fax Keski-Suomen TE-keskus Teknologiayksikkö Cygnaeuksenkatu 1 PL 44, Jyväskylä Puh Fax Etelä-Savon TE-keskus Teknologiayksikkö Mikonkatu 5 PL 164, Mikkeli Puh Fax Kaakkois-Suomen TE-keskus Teknologiayksikkö Snellmaninkatu Lappeenranta Puh Fax Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Teknologiayksikkö Huhtalantie Seinäjoki Puh Fax Pohjanmaan TE-keskus Teknologiayksikkö Hovioikeudenpuistikko 19 A PL 131, Vaasa Puh Fax Pohjois-Savon TE-keskus Teknologiayksikkö Käsityökatu 41 PL 2000, Kuopio Puh Fax Pohjois-Karjalan TE-keskus Teknologiayksikkö Kauppakatu 40 B PL 8, Joensuu Puh Fax Kainuun TE-keskus Teknologiayksikkö Kalliokatu Kajaani Puh Fax Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Teknologiayksikkö Viestikatu 1 PL 86, Oulu Puh Fax Lapin TE-keskus Teknologiayksikkö Ruokasenkatu Rovaniemi Puh Fax Lapin TE-keskus Kemin palvelupiste PL 128, Kemi Puh Fax Uudenmaan TE-keskus Maistraatinportti 2 PL 15, Helsinki Puh. vaihde (09) Uudenmaan TE-keskus tarjoaa perustietoa Tekesin palveluista. Helmikuu YHTEYSTIEDOT

50 uudistui Mitä teknologiassa tapahtuu? Mitkä ovat viimeisimmät tuotekehitysja tutkimusprojektien tulokset? Millaisia palveluja Tekes tarjoaa tutkimusyksiköille, entä yrityksille? Miten rahoitusta haetaan? Ajankohtainen tieto löytyy Tekesin www-sivuilta nyt entistäkin helpommin ja selkeämmin. Uudistettu verkkopalvelu julkistetaan maalis huhtikuun vaihteessa Tekesin sähköinen uutiskirje tuo joka toinen viikko koosteen Tekesin, Suomen ja ulkomaiden teknologiauutisista suoraan sähköpostilaatikkoosi. Tarjolla on myös englanninkielinen Tekes Newsletter ja Suomen EU-T&K-sihteeristön uutiskooste. Tervetuloa

51 Maaliskuu 2003