HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON

Transkriptio

1 HEVOSEN LIHAVUUSKUNNON VAIKUTUKSET KIIMAKIERTOON Tiina Reilas ja Susanna Särkijärvi Jalostuspäivät Kuopio

2 Laihat/laihtuvat/ rajoitetulla ruokinnalla olevat Alhaisempia hormonipitoisuuksia Vähemmän munasarjatoimintaa talvella Munasarjatoiminta loppuu aikaisemmin syksyllä Syklointi alkaa myöhemmin keväällä Vähemmän suuria ja keskisuuria follikkeleita Vähemmän kaksoisovulaatioita Follikkelien kasvu on hitaampaa Sykli pitenee Enemmän tiinehtymisongelmia Enemmän alkion varhaiskuolemia Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

3 Tamman lihavuuskuntoluokka vaikuttaa kiimojen alkamiseen - 29 kilpailemisen lopettanutta lv-ravuritammaa, ikä 3-8 v rasvaluokitus Ihonalaisen rasvan paksuus mm Kuntoluokka (asteikolla 1-5) 1 6,25 1,81 97 c 2 9,00 2,14 96 c 3 14,4 2,7 69 b 4 18,8 3,3 29 a 5 23,0 3,75 44 ab Päiviä ovulaatioon (15.1. jälkeen) Vecchi ym. 10 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

4 Tiineyden ja imetyksen aikaisen lihavuuskunnon vaikutus hedelmällisyyteen - 32 Quartertammaa, 3 kk ennen varsomista rasva% Synnytyksessä 3 kk synnytyksestä Tiineys% Kuntoluokka ennenjälkeen vars. A Korkea - korkea B Korkealaskeva C Alhainenalhainen D Alhainennouseva Rasva % Kuntoluokka Rasva % Kuntoluokka 1. kiimassa 3 kiiman jälkeen 3 kk:ssa 16,8 7,7 14,1 7,1 63 (5/8) ,7 7,5 11,2 4,7 57 (4/7) ,4 3,4 11,1 3,7 33 (3/9) ,4 3,8 13,7 6,8 60 (3/5) Henneke ym Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

5 Siittolassa 927 tammaa: laihat lihotettiin, lihavien ruokinta pidettiin ennallaan (Henneke ym. 1984) Kuntoluokka tullessa tai varsoessa Tammoja Kuntoluokka lähtiessä tai tiineystarkastuk sessa Tiineys% kauden lopussa Kiimoja/tiineys 3,0 16 5,0 56 3,66 3,5 36 6,0 55 3,40 4,0 39 6,0 79 2,77 4,5 67 6,0 74 2,58 5, ,0 89 1,52 5, ,0 96 1,38 6, ,5 92 1,48 6, ,5 97 1,24 7,0 63 7,0 94 1,43 7,5 26 7, ,61 8,0 13 8, ,38 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

6 Metabolinen syndroma Glukoosi-intoleranssi Insuliini-resistenssi Hyperinsulinemia Kiimojen välinen aika pitenee? Keltarauhashormonin pitoisuudet nousevat? Heikentää tiinehtymistä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

7 Aineisto ja menetelmät Laitumelle Runsas laidun 11 tammaa Niukka laidun 11 tammaa Munasarjatoiminnan seuranta-aika kiimaa Ovulaatiopäivän määrittäminen Ultraäänitutkimukset Seerumin progesteroni Keltarauhasen toiminta Seerumin progesteroni MTT Agrifood Research Finland

8 Verinäytteet 3 4 kertaa viikossa 1., 3. ja 5. kiiman lopulta seuraavaan ovulaatioon asti keltarauhasen progesteronituotanto keväällä, keskikesälla ja kesän lopulla OV1 OV2 OV3 OV4 OV5 OV progesteroni (nmol/l) 40 MTT Agrifood Research Finland

9 Ultraäänitutkimukset ma, ke ja pe kiiman aikana Suurimman follikkelin koko Ovulaatio keltarauhanen MTT Agrifood Research Finland

10 Elopainot ja kuntoluokat Tammat lihoivat kesäkuussa ja elokuussa molemmilla laitumilla Elopainon kehitys runsas niukka Kuntoluokat kg ,0 7,5 7,0 6,5 RUNSAS NIUKKA ,0 5,5 5,0 4,5 4, MTT Agrifood Research Finland

11 Kiimalöydökset tutkimusjaksolla Runsas laidun (n=10*) Niukka laidun (n=11) Kiimoja/tamma 6 5,2 1 ovulaation kiimoja (%) 42 (70%) 47 (82%) 2 ovulaation kiimoja (%) 17 (28%) 9 (16%) 3 ovulaation kiimoja (%) 1 (2%) 1 (2%) Follikkelin koko ennen ovulaatiota (mm) 45,8 45,9 Syklin pituus (pv) 22,5 22,1 * 1 tamma poistettiin kokeesta kaviokuumeen vuoksi MTT Agrifood Research Finland

12 Seerumin progesteroni - keskiarvot 1. kiimaväli (diestrus) 3. kiimaväli (diestrus) runsas niukka runsas niukka D-1 D0 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 D8 D9 D10 D11 D12 D13 D14 D15 D16 D17 D18 D19 D-1 D0 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 D8 D9 D10 D11 D12 D13 D14 D15 D16 D17 D18 D19 5. kiimaväli (diestrus) runsas niukka D-1 D0 D1 D2 D3 D4 D5 D6 D7 D8 D9 D10 D11 D12 D13 D14 D15 D16 D17 D18 D19 MTT Agrifood Research Finland

13 Syklin pituudet eri laidunryhmissä Diestrusovulaatio (Agrologi) pv Syklin pituudet - runsas laidun OV5-OV OV4-OV OV3-OV OV2-OV OV1-OV2 pv Syklin pituudet - niukka laidun OV5-OV OV4-OV OV3-OV OV2-OV3 OV1-OV2

14 4 tammalla persistoiva keltarauhanen - keltarauhanen ei surkastunut progesteroni esti kiimaan tulon pv : painonlisäys 51 kg PG-injektio ovulaatiohäiriö OV5-OV6 OV4-OV5 OV3-OV4 OV2-OV3 OV1-OV2 pv : painonlisäys >51 kg OV5-OV OV4-OV OV3-OV OV2-OV3 0 OV1-OV2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusutkimuksen ollessa lopuillaan

15 ELOPAINO kg NIUKKA LAIDUN IPETUS JEKOROVA NUPUKKA OLIIVIA TAALERI TALLIMESTARI URALI TIIKERIINA YLVERI AINO AURI Persistoiva keltarauhanen -laihtumisvaiheessa (Jekorova, Urali), - lihomisvaiheessa (Aino, Tallimestari) 700 RUNSAS LAIDUN EKULI JUSTINA 650 JYSTERI ELOPAINO kg ROIVA SAILORI SAIMAA TINAKENKÄ TURNIPSI Sailori sairastui kaviokuumeeseen pois laitumelta&kokeesta persistoiva keltarauhanen 450 VANKKA AGROLOGI AGRONOMI Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

16 Persistoiva keltarauhanen 5-% tammoista siitoskauden aikana diagnoosi: ultraäänitutkimukset, progesteronimääritykset Tila kestää yleensä 2-3 kk hoito: prostaglandiini-injektio Aiheuttajia: alkion varhaiskuolemat kohdun kyvyttömyys vapauttaa prostaglandiinia oikeaan aikaan sopivina määrinä SYYTÄ EI TUNNETA!!!

17 Persistoiva keltarauhanen Tarkoituksellinen kiimaan tulon estäminen: Kohtuun laitettu lasi- tai muovikuula HCG-injektiolla aiheutettu ovulaatio keltarauhasvaiheen aikana Toistuvat oksitosiiniannokset keltarauhasvaiheen aikana Alkiorakkulan puristus vrk ovulaation jälkeen 1 ml kasvisöljyä kohtuun ruiskutettuna 8-12 pv ovulaation jälkeen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

18 Johtopäätökset Persistoiva keltarauhanen Pieni materiaali Sattuma? Syy todennäköisemmin laiduntyypissä kuin lihavuuskunnon muutoksissa? luonnonlaitumen kasveissa prostaglandiinin tuotantoa tai erittymistä häiritseviä tekijöitä? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

19 KIITOS! Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus