Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella. Pekka Hänninen, Juha Majaniemi, Raimo Sutinen ja Matti Piekkari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella. Pekka Hänninen, Juha Majaniemi, Raimo Sutinen ja Matti Piekkari"

Transkriptio

1 Yksikkö ESY / Maaperä ja ympäristö Raportti 16/212 Espoo F1 F2 F3 Lumen yläpinta Maapulssi Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella Pekka Hänninen, Juha Majaniemi, Raimo Sutinen ja Matti Piekkari

2 Ylätunnisteen tekstirivi 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Pekka Hänninen, Juha Majaniemi Raimo Sutinen, Matti Piekkari Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa käytettiin GTK:n maatutkaluotauslaitteistoa ja sen 1 GHz:n antennia. Signaalin käsittely osoitti, että mittaus on erittäin tarkka ja hyvin toistettavissa. Maatutkaluotauksen maapulssin amplitudin avulla voidaan luokitella maan pinnan kosteus, kun väliaineena on ilma. Kuitenkaan lumen sulamisaikaisen pintamaan kosteudelle ja maapulssin amplitudille ei saatu riippuvuutta, sillä sulamisvaiheessa lumi sisältää vapaata vettä, joka vaikuttaa sähköaallon amplitudiin. Vaikka lumen yläpinnan paikkaa ei voitu määrittää, niin pelkän maapulssin ajallisen siirtymän perusteella voidaan laskea lumen sisältämän veden määrä. Koska kuiva lumi on jään (ε j =3.2) ja ilman (ε i =1) dielektrinen seos voidaan, kun maatutka-antennin etäisyys maasta on vakio (s i ), laskea jään osuus (X) pelkän maanpulssin kulkuajan (t il ) perusteella: X = (((t il *c) / s i )² - ε i ) / (ε j -ε i ), jossa c on valon nopeus 3 cm / ns. Yhtälössä ainoana muuttujana on aika. Kun merkitään A = (c / s i )² / (ε j -ε i ), ja B = ε i / (ε j -ε i ), saadaan yksinkertainen muoto X =t il ²*A B. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Maatutkaluotaus, lumen vesiarvo, maan kosteus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 11 Kieli Suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY, maaperä ja ympäristö Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3 Ylätunnisteen tekstirivi 1 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1. JOHDANTO 1 2. MENETELMÄKUVAUS 2 3 SIGNAALIN TARKKUUS JA TOISTETTAVUUS 2 4 MAAN PINTAKOSTEUS JA MAAPULSSIN AMPLITUDI 4 5 LUMIKERROKSEN VESIPITOISUUS 7 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 9 KIRJALLISUUSLUETTELO 11

4 Ylätunnisteen tekstirivi JOHDANTO Suomen vesitaloudessa lumen sulaminen on vuosittain yksi merkittävimmistä tapahtumista (mm. Soveri, 1985). Maan kosteus alkaa nousta heti lumen sulamisen alettua, usein lähes kuukautta ennen maan lämpenemisen alkamista (Sutinen & all. 27, Sutinen & all. 29). Yleensä pääosa lumesta sulaa kahden viikon aikana. Lumikerroksen sisältämän veden määrän arviointiin käytetään pääasiassa lumen paksuusmittauksia, joita täydennetään lumen tiheyden määrityksillä. Vaikka jo pitkään on tiedetty lumen tiheyden ja dielektrisyyden välinen riippuvuus (esim Ulriksen, 1982, Hänninen 1999, 2, Lundberg & Thunehed 2, Hänninen 21, Hänninen & all. 21) ja lumen tiheyteen on kehitetty jo 198-luvulla mittalaite (Sihvola & Tiuri, 1986), jota on kaupallisesti saatavilla (Toikka, 1997), lumen tiheys mitataan pääasiassa ottamalla tilavuustarkkoja näytteitä ja punnitsemalla ne. Lumikerroksen paksuus voidaan rekisteröidä pistemäisesti automaattisella rajapinnan etäisyyttä mittavilla ääni- (esim. Campbell sci SR5A) tai radiotaajuussignaaleilla (esim. OTT RLS). Maatutkaluotausta on käytetty alueellisiin lumen paksuuden ja sen vaihteluiden määrittämisiin (Vadja & all. 26, Singh & all. 211). Hankkeessa Metsämaa ja Globaali muutos Geologian tutkimuslaitos on jo useana vuonna mitannut Keski-Lapissa joidenkin pienten valuma-alueiden lumeen sitoutuneen veden määrää käyttäen lumikerroksen paksuuden määrittämiseen maatutkaluotausta 1 GHz:n antennilla. Paksuustukinnassa tarvittava lumen dielektrisyys on laskettu manuaalisten paksuusmittausten perusteella (esim. Vadja, 26). Tuloksia on täydennetty manuaalisilla lumen tiheysmittauksilla. Kulkuajan ja lumen välisen yhtälön havaittiin riippuvan mittausajankohdasta ja paikasta. Tämä herätti ajatuksen, että vakioimalla maatutkaluotauksen mittaustapahtumaa, voidaan määrittää lumen paksuus ja vesiarvo. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli, että mittaamalla lumen yläpinnan ja maapulssin välinen aika, voidaan laskea lumen dielektrisyys ja sen perusteella lumen vesiarvo. Lumen yläpinnan määrittämiseen käytetään mm. 24 GHz:n elektromagneettista radiotaajuusignaalia (OTT:n RLS). Korkean taajuutensa vuoksi signaali ei läpäise lumikerrosta, vaan se tuottaa ainoastaan tiedon lähimmän rajapinnan etäisyydestä. Koska kuivan lumen signaalia vaimentava vaikutus on vähäinen, matamalla taajuudella mitattaessa havaittaisiin myös maapulssi. Tutkimukseen oli käytettävissä 1 GHz:n antenni, jonka oli havaittu läpäisevän ainakin kahden metrin lumikerroksen. Tämän antennin siniaallon kesto on 1 ns. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että ajan mittaustarkkuus on vähintään 1/8 siniaallon kestosta eli,125 ns. Kun kuivan lumen dielektrisyys on vasta sataneesta pakkalumen 1,2 ja jään 3,2 välissä (esim. Bogorodsky & all. 1983, Scneebeli & all, 1998, Hänninen 21), EM-aalto kulkee metrin lumikerroksessa,63 5,26 ns kauemmin kuin ilmassa eli maapulssin paikka siirtyy aikaeron verran kauemmaksi. Tehtävä on mielekäs, koska lähtöoletuksen mukainella tarkkuudella virhe dielektrisyydessä 3 senttimetrin lumikerrokselle.2 yksikköä. Toissijaisena tutkimuskohteena oli, voidaanko maapulssin amplitudia käyttää maan pintakosteuden määrittämiseen lumikerroksen alta. Tämä kertoisi tarkkaan ajankohdan, milloin maan pintaosa on vedellä kyllästynyttä ja maan pinnalle alkaa kertyä vettä enteillen tulvan alkamista.

5 Ylätunnisteen tekstirivi MENETELMÄKUVAUS Koska tehtävänä oli tutkia mahdollisuutta käyttää maatutkaa automaattiseen lumen paksuuden ja vesipitoisuuden määrittämiseen sekä selvittää maapulssin amplitudin ja maan pintakosteuden riippuvuus, oli mittaustilanteessa pyrittävä mahdollisen monen tekijän vakioimiseen. Yleensä maatutkaluotauksessa heijastavan pinnan etäisyys antenniin muuttuu. Väliaineen dielektrisyyden pysyessä riittävän tarkkaan vakiona, ajan muutoksesta tulkitaan kerroksen paksuusvaihtelu. Tässä tapauksessa pyrittiinkin pitämään matka vakiona ja väliaineessa tapahtuva dielektrisyyden muutos, ilman korvautuminen lumella, huomioidaan heijasteen kulkuajan muutoksena. Mahdollisen uuden rajapinnan syntyminen antennin ja maan välille ilmentäisi lumen kertymää, jolloin lumen dielektrisyyden laskeminen olisi helppoa. Matkan vakioimiseksi rakennettiin maatutkaluotauksen 1 GHz:n antennille teline, johon antenni kiinnitettiin testin ajaksi pysyvästi (kuva 1). Antennin korkeudeksi valittiin 1,3 m, mikä sopii alueille, joissa lumen paksuus on korkeintaan yksi metri. Mittausteknisesti vakioitiin mittausaika 12 ns:iin. Vahvistuskäyrä tehtiin seitsemällä pisteellä, jolloin vahvistuspisteet olivat 2 ns välein. Kuudesta nanosekunnista eteenpäin, se oli lähin piste, mihin lumen pinnan uskottiin nousevan, vahvistus oli vakio 44 db. Signaalin vakauden vuoksi pyyhkäisyä keskiarvoistettiin normaalia mittausta enemmän (Static Stacking N=16). Signaalille suotiin laaja taajuusikkuna 7 2 MHz. Näytteitä pyyhkäisystä kerättiin 124, eli näyte noin.1 nanosekunnin välein. Mittaukset tehtiin Point Mode muodossa, jossa mittaaja antaa erikseen käskyn jokaiseen mittaukseen. Maan pintakosteuden seuraamiseksi lumen mittauspisteelle perustettiin maa-asema RadarST (kuva 1). Välittömästi antennin mittauskeilan ulkopuolelle asetettiin maan kosteutta mittavat anturit 2 cm, 5 cm, 1 cm ja 3 cm syvyyksille sekä maan lämpötila-anturit 5 cm ja 3 cm syvyyksille. Lisäksi mitattiin ilman lämpötila. Mittaukset tehtiin kerran tunnissa. Lumen vesiarvo kunakin maatutkan mittauskerralla määritettiin perinteisesti ottamalla tilavuustarkka näyte ja punnitsemalla se. 3 SIGNAALIN TARKKUUS JA TOISTETTAVUUS Yhdellä mittauskerralla tehtiin aina kolme mittausta. Kussakin mittauksessa oli kymmenen pyyhkäisyä. Näin varmistettiin, että mittaustulos on sekä luotettava että toistettava. Käsittelyssä kunkin mittauksen kymmentä pyyhkäisyä verrattiin toisiinsa, jos niissä ei ollut merkittäviä eroja, laskettiin niistä keskiarvokäyrä. Kolmen mittauksen keskiarvokäyrää verrattiin sitten toisiinsa mittausten välisen poikkeaman havaitsemiseksi. Vaikka yhtään mittausta ei jouduttu hylkäämään, osoittautui, että mittauksilla ja pyyhkäisyillä oli pieniä eroja eikä niiden automaattinen vertailu ollut suoraan mahdollista. Kuvan kaksi tulokset on tehty lumettomana aikana (File183). Kuvasta havaitaan myös, että mittausten alkupulssin paikka elää eri pyyhkäisyjen välillä. Sama tapahtuu mittausten ja mittauskertojen välillä. Edelleen huomataan, että vaadittu pulssin mittaustarkkuus,125 ns alittuu selvästi ollen,1 ns luokkaa. Esimerkkimittauksessa alkupulssin paikka muuttuu pyyhkäisyjen välillä,24 ja loppupulssin,17 ns, kuitenkin siten, että eri pyyhkäisyjen välinen alku- ja maapulssin välinen aikaero oli vain,12 ns. Muutettuna dielektrisyyksiksi huojunta on,3 yksikköä.

6 Ylätunnisteen tekstirivi 1 3 Kuva 1. Maatutkaluotauksen 1 GHz:n antenni kiinnitettynä kiinteästi 1,2 metrin korkeudelle. Pintamaan kosteuden mittaamiseksi perustettu maaperän seuranta-asema antennin oikeassa pystytuessa Yhteen mittauskertaan kuului kolme mittausta ja kuhunkin mittaukseen kymmenen pyyhkäisyä. Kunkin mittauksen pyyhkäisyistä laskettiin keskiarvosignaalit. Keskiarvosignaaliin alkupulssin minimi merkittiin -hetkeksi ja keskiarvosignaaleita verrattiin toisiinsa (kuva 3). Kuvassa kolme mittaukset on tehty , jolloin lunta oli 35 cm ja ilman lämpötila -9,7 C. Tammikuun 3. päivänä pakkaskausi oli jatkunut yhtäjaksoisesti 48 vuorokauden ajan, joten lumi oli ehdottomasti kuivaa. Silmämääräisesti signaalit olivat yhteneviä. Maapulssin paikan huojunta on,12 ns, mikä on sama kuin lumettomaan aikaan havaittu huojunta. Lumikerros ei lisännyt mittausepävarmuutta. Valitettavasti lumen aiheuttama heijaste oli liian heikko, jotta lumen rajapinta voitaisiin yksiselitteisesti määrittää. Lumen rajapinnan kohdalla nähdään häiriö, mutta se on kohinatasoon verrattuna liian heikko. Kuivan lumen dielektrisyydellä 1,2 laskettuna lumen heijastuskerroin oli.46 (vaimeneminen noin 3 db). Vastaavasti maan pintaosan (2 cm) vesipitoisuuden perusteella laskettu maapulssin heijastuskerroin oli.47 (vaimeneminen 6 db). Elokuun maapulssin paikka oli ns ja siitä laskettu dielektrisyys.997. Tammikuussa maan päällä oli 35 cm lunta ja maapulssin paikka siirtyi ns:iin. Lumikerros siirsi maapulssia.364 ns, mikä oli mittaustarkkuuteen nähden 3-kertainen muutos. Kerroksen keskimääräiseksi dielektrisyys oli tammikuussa 1.91.

7 Ylätunnisteen tekstirivi Scan2 Scan4 Scan6 Scan8 Scan1 Kuva 2a. Yhden mittauksen alkupulssin huojunta Scan2 Scan4 Scan6 Scan8 Scan1 Kuva 2b. Yhden mittauksen maapulssin huojunta. Vaaka-akaselilla on aika (ns) ja pystyakselilla tutkan amplitudiarvo. Alku- ja maapulssi paikannettiin siniaallon negatiiviseen huippuun. Maapulssi siirtyminen osoittaa, että radiotaajuusalueen tutkasignaalilla voidaan mitata lumen sisältämä veden määrä. Myös lumen paksuuden saman aikainen havainnointi on mahdollista, mikäli laitteistoa kehitetään havainnoimaan heikkoja heijasteita tunnetulle aikavälille. 4 MAAN PINTAKOSTEUS JA MAAPULSSIN AMPLITUDI Maatutkaluotauksen tueksi perustettu seuranta asema mittasi maan pintaosan kosteutta ja lämpötilaa sekä ilman lämpötilaa kesäkuun alusta 21 tunnin välein. Kosteudet muutettiin dielektrisyyksiksi Sutisen kaavan mukaan (Sutinen, 1992). Dielektrisyyksien perusteella laskettiin heijastuskertoimet mittauspisteille ilman ja toistensa suhteen. Teoriassa heijastuksen pitäisi olla sitä suurempi, mitä suurempi on dielektrinen rajapinta eli kerrosrajalla tapahtuva vesipitoisuusmuutos. Käytetty vahvistuskäyrä oli säädetty siten, että kaikissa odotettavaissa olevissa tilanteissa vahvistus ei muutu maapulssin kohdalla.

8 Ylätunnisteen tekstirivi F1 F2 F3 Lumen yläpinta Maapulssi Kuva 3. Tammikuun 3. Päivän mittauskerran keskiarvosignaalit. Mittaushetkellä lumen syvyys oli 35 cm ja ilman lämpötila -9,7 C. Syksyllä 21 tehdyissä lumettoman ajan mittauksissa maapulssin amplitudi seurasi kohtuullisesti maan pintaosan kosteusmuutoksia (kuva 4). Kolmen viikon sateettomana kautena syyslokakuussa maapulssi amplitudi heikkeni pintamaan kuivuessa. Sateet näkyvät seuranta-aseman tuloksissa, koska ne nostavat nopeasti maan pintaosan vesipitoisuutta. Kuivan kauden jälkeiset sateet nostivat odotetusti maapulssin amplitudia, mutta maapulssin amplitudin kasvu oli suurempaa kuin maan vesipitoisuuden muutoksen perusteella oli odotettavissa. Lokakuun lopussa maa on märkää, mutta maapulssin amplitudi pienenee lähes kuivan maan heijastetta vastaavaksi. Näistä matalista arvoista, mittaukset 27.1, 31.1 ja 5.11., vain mittausta edelsi yöpakkanen, jolloin aivan maan pintaosa olisi voinut olla jäässä. Ajanjaksona ei asemalla mitattu pakkaslukemia. Tammikuun alusta helmikuun loppuun oli harvoja lyhyitä suojajaksoja (kuva 5). Lumen paksuus kasvoi helmikuun puoliväliin saakka. Maaliskuussa päivälämpötilat olivat yleensä suojalla, mutta yöpakkaset olivat yleisiä. Lumi suli nopeasti maaliskuun lopun ja huhtikuun puolivälin aikana. Kahden senttimetrin syvyydessä maassa oleva vesi oli jäätynyt marraskuun loppuun mennessä. Jäätymisen kehittyessä maakerros imee maan sulasta osasta vettä, jolloin jään määrä maassa lisääntyy korvaten ilmatilaa. Kosteusanturit mittaavat pientä lisääntyvää kosteutta, vaikka kyse on maassa jäljellä olevan ilman korvautumisesta jäällä. Vaikka maapulssin amplitudeissa on selvästi nähtävissä samankaltaista käyttäytymistä, kuin laskennallisessa maan heijastuskertoimessa, mitään yksiselitteistä käyttäytyminen ei ole. Kuiva lumi on sähkönjohtavuudeltaan vastus. Sen ei pitäisi vaikuttaa EM-aallon vaimenemiseen. Näyttä kuitenkin siltä, että lumessa tulee vapaata vettä, mikä vaimentaa tutkasignaalia. Vasta lumen lähes kokonaan sulettua maan pinnan korkea vesipitoisuus aiheuttaa voimakkaan maapulssin amplitudin. Vaikka antennin asema suhteessa rajapintaan ja tutkan asetukset vakioidaan, lumipeitteisellä alueella maapulssin amplitudi ei riipu pelkästään maan pinnan kosteudesta, vaan siihen vaikuttaa lumikerroksen sisältämän veden määrä. Lumikerroksessa olevan vapaan veden vaikutuksen poistaminen on mahdotonta, koska sitä ei voida luotettavasti arvioida.

9 Ylätunnisteen tekstirivi Maapulssi W2cm W5cm -1.1 Kuva 4. Tutkasignaalin tueksi pystytetyn maaperän seuranta-aseman pintamaan kosteudet ja maatutkasignaalin maapulssin amplitudi syksyllä 21. Ilman lämpötila Lumen paksuus Ilman lämpötila C Lumen paksuus cm Maapulssin amplitudi 2 cm heijastuskerroin Kuva 5. Kevään 211 ilman lämpötila ja lumen paksuus sekä maapulssin amplitudi ja heijastuskerroin laskettuna ilman 2 cm maakerroksen välille.

10 Ylätunnisteen tekstirivi LUMIKERROKSEN VESIPITOISUUS Lumikerros koostuu dielektrisiltä ominaisuuksiltaan ilmasta, jääkiteistä ja vapaasta vedestä. Ääritapauksessa lumesta muodostuu jäätä, jonka dielektrisyys tunnetaan. Pakkaskauden lumessa vapaan veden määrä on käytännössä nolla, mutta lumen sulamisvaiheen lopussa suuri osa lumikerroksessa olevasta vedestä on vapaana, jolloin lumi muuttuu vetiseksi sohjoksi. Sohjoisen lumen dielektrisyys ylittää jään ja maan dielektrisyyden, jolloin ja maapulssin käyttäytyminen muuttuu dielektrisyyskontrastin kääntyessä suuremmasta pienempään ja voimakkaamman rajapintapulssin siirtyessä maapulssista ilman ja lumen välille. Vaikka lumen yläpinnan paikkaa ei voitu määrittää, niin pelkän maapulssin ajallisen siirtymän perusteella voidaan laskea lumen sisältämän veden määrä. Koska kuiva lumi on jään (ε j =3.2) ja ilman (ε i =1) dielektrinen seos voidaan, kun maatutka-antennin etäisyys maasta on vakio (s i ), laskea jään osuus (X) pelkän maanpulssin kulkuajan (t il ) perusteella (Hänninen & all., 211): X = (((t il *c) / s i )² - ε i ) / (ε j -ε i ), jossa c on valon nopeus 3 cm / ns. Yhtälössä ainoana muuttujana on aika. Kun merkitään A = (c / si )² / (ε j -ε i ), ja B = ε i / (ε j -ε i ), saadaan yksinkertainen muoto X =t il ²*A B. Kevättalvella 211 tehdyissä mittauksissa maapulssin kulkuajan ja lumen sisältämän veden määrän välinen yhteys on selvä (kuva 6). Maaliskuun 25. päivään mennessä lumen sulaminen oli ollut hyvin vähäistä (kuva 5 ja kuva 7). Vaikka lumikerroksesta oli hävinnyt 3%, lumikerroksen vesimäärästä oli jäljellä vielä yli 9 prosenttia. Seuraavana mittauskertana 4.4. lumikerroksen paksuus oli pienentynyt puoleen (28 cm:iin) ja sen vesimääräkin oli vähentynyt 16%. Tässä vaiheessa maapulssin ajallinen etäisyys oli suuri verrattuna lumen sisältämän veden määrään, joten jo merkittävä osa lumikerroksen vesimäärästä oli vapaana vetenä. Lumikerroksen laskennallinen dielektrisyys oli maaliskuun 25 päivänä 1,5 ja huhtikuun 4 päivänä 2,1. Koska lumen yläpinnan paikkaa ei käytetyille laitteilla pystytty luotettavasti määrittämään, lumen paksuutta ja tiheyttä ei voida ratkaista. Kuitenkin tulvaennusteen tärkein tekijä lumen sisältämän veden määrä voidaan ratkaista. Tässä saatujen tulosten perusteella märän lumen laskennallinen dielektrisyys oli edelleen niin alhainen, että sen perusteella ei varmuudella voida arvioida vapaan veden määrää, toisin sanoen pelkästään EM-signaalin perusteella ei voida väittää lumen olevan sulamassa, mutta yksinkertaisesti yhdistettynä lämpötilatietoon, voidaan päätellä, milloin EM-tuloksen perusteella laskettu lumen vesimäärä ei todennäköisesti enää ole luotettava, kuten kuvassa 6 mittauskerta 4.4., jolloin lämpötila oli 4,1 C.

11 Ylätunnisteen tekstirivi Linear ( ) lumen vesiarvo mm / m² EM pulssin kulkuaika ns y = 29.4x R² =.9314 Kuva 6. Lumikerroksen sisältämän veden määrä ja maapulssin kulkuaika keväällä 211 sekä niiden välinen pienimmän neliösumman suora ja sen selitysaste. Lumen sulamisaikana (4.4.) tehty mittaus ei ole mukana regressiosuorassa, koska vapaan veden osuus lumessa on silloin merkitsevä. Lumen paksuus Lumen vesiarvo prosenttia maksimista Kuva 7. Lumen paksuuden ja vesiarvon kehitys keväällä 211.

12 Ylätunnisteen tekstirivi JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa ei ollut mahdollista hankkia uusia laitteita ja jo lähtötilanteessa tiedettiin, että yhden GHz:n taajuisen antennin teho riittää Suomessa kaikissa lumiolosuhteissa maapulssin havaitsemiseen, mutta se ei ole sopivin taajuus lumipinnan havaitsemiseen. Koska ilmasta maahan tapahtuvan mittauksen signaalin oletettiin olevan lähes häiriötön, uskottiin myös lumen yläpinnan olevan havaittavissa. Vaikka tutkasignaali oli hyvin toistettavissa ja heijasteen ajan mittaustarkkuus oli erinomainen, tässä kokeessa käytetyssä mittausjärjestelyssä tutkasignaalisssa oli kuitenkin sen verran häiriöitä, että lumen yläpinnan selvä ja luotettava havaitseminen ei ollut mahdollista. On mahdollista, että myös näillä laitteilla ja hieman mittausgeometriaa muutamalla kohina-signaali suhdetta saadaan parannettua, mutta todennäköisesti joudutaan myös laitekehitykseen. Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista kesken mittauskauden muuttaa antennigeometriaa tai maatutkan asetuksia, sillä yhtenä tutkimusaiheena oli signaalin amplitudissa tapahtuvat muutokset. Lumettomana aikana maapulssin amplitudi toimii kohtuullisesti maan pintaosan kosteuden ilmentäjänä. Mitä suurempi on maan pintaosan kosteus sitä suurempi on maapulssin amplitudi. Selvää kvantitatiivista luokittelua ei saatujen tulosten perusteella voi maatutkaluotauksen heijasteen amplitudista voi tehdä, mutta kvalitatiivinen tulkinta tai luokittelu on mahdollista. Tulosten perusteella näyttä siltä, että vielä yhden GHz:n taajuudella aivan maan pinnassa, alle 2 cm syvyydellä, saattaa olla kosteutta, mikä vaikuttaa heijasteen amplitudiin. Selvittämättä jäi, voiko pelkkä ilman aamukosteuden kondensoituminen maan pinnalle vaikuttaa heijasteen amplitudiin. Vaikka lumen paksuutta ei saatu ratkaistua, lumen vesiarvon määrittäminen onnistui hyvin. Varsinaista automatiikkaa signaalin maapulssin paikan määrittämiseen ei kehitetty. Signaalissa maapulssin paikka oli kuitenkin aina selvästi havaittavissa ja sen muuttaminen lumikerroksen sisältämäksi vesimääräksi pelkistyi vain yhden muuttujan yhtälöksi. Maapulssin automaattinen havaitseminen ei välttämättä tuota paljoa lisäarvoa siihen verrattuna, että mittaus käynnistettäisiin verkon tai GSM yhteyden kautta ja mittaustulos, pyyhkäisy, lähetettäisiin toimistolle, missä se tulkittaisiin..

13 Ylätunnisteen tekstirivi 1 1 Kirjallisuusluettelo Bogorodsky, V., Bentley, C. and Gudmandsen, Radio glaciology. Glaciology and quaternary geology, D. Reidel Publishing co. 254 p. Hänninen, P., Lumen vesiarvo hankkeen 1. väliraportti, GTK, 6 s. Hänninen, P., 2. Lumen vesiarvo hankkeen 2. Väliraportti, GTK, 8 s. Hänninen, P., 21. Dielektrisyys kertoo lumen vesiarvon ja sulamisherkkyyden. Vesitalous 1/21, s Hänninen, P., Lojander, S., Sutinen, R., Musta, V., Äikää, O. ja Majaniemi, J., 21. Lumen tiheyden mittaaminen dielektrisin menetelmin. GTK:n sisäinen raportti P , 29 s. Hänninen, P., Majaniemi, J., Piekkari, M. ja Sutinen R., 211. Lumen vesipitoisuuden määrittäminen EM-aallon kulkunopeuden perusteella. Pro Terra 52/211, s Insinööritoimisto Toikka, Snow Fork, esite netissä, Lundberg, A. and Thunehed, H., 2. Impulse Radar snow surveys Influence of snow density. Nordic Hydrology 31(1), p Radar Level Sensor, OTT RLS, Operating instructions. 34 p. Scneebeli, M., Coleou, C., Touvier, F. and Lesaffre, B., Measurement of density and wetness in snow using time-domain reflectometry. Inernational Glaciology Society, Annals of Glaciology 26, p Sihvola, A. ja Tiuri, M., Snow fork for determination of the density and wetness profiles of a snow pack. IEEE Transaction on geosciences and remote sensing, Vol. GE-24, no 5, p Singh, K., Datt, P., Sharma, V., Ganju, A., Mishra, V., Parashar, A. and Chauhan, R., 211. Snow depth and snow layer interface estimation using Groun Penetrating Radar. Current Science, Vol. 1, no 1, p Soveri, J., Influence of meltwater on the amount and composition of groundwater in quaternary deposits in Finland. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 63, 88 s. Sutinen, R., Glacial deposits, their electrical properties and surveying by image interpretation and ground penetrating radar. Geological Survey of Finland, Bulletin 359, 123 p. Sutinen, R., Hänninen, P., Repo, T. and Venäläinen, A., 27.Root-zone soil water content and temperature at snow covered and snow-free sites in southern boreal Finland. International Symposium, Soil process under extreme meteorological conditions, February 27, University of Bayreuth, p. 15. Sutinen, R., Hänninen, P., Vajda, A. and Sutinen, M.-L., 27.Inter-annual variation in root-zone soil water content and temperature in Finnish Lapland. International Symposium, Soil process under extreme meteorological conditions, February 27, University of Bayreuth, p. 16. Sutinen, R., Hänninen, P. ja Venäläinen, A., 29. Lumen sulamisveden valuminen roudan läpi. Pro Terra 41/29, s SR5A Sonic Ranging Sensor, Instruction manual. 34 p. Ulriksen, P., Application of inpulse radar to civil engineering. Doctoral thesis, Lund institute of technology, 175 p. Vadja, A., Venäläinen, A., Hänninen, P. ja Sutinen, R., 26. Effect of vegetation on snow cover at Norther Timberlaine: A case study in Finnish Lapland. Silvia Fennica 4(2):

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki

Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simulointiesimerkki Ruiskuvalumuotin jäähdytys, simuloiesimerkki School of Technology and Management, Polytechnic Institute of Leiria Käännös: Tuula Höök - Tampereen Teknillinen Yliopisto Mallinnustyökalut Jäähdytysjärjestelmän

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari

3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/200/6 Espoo 3D-IP -tulkinnan testaus Taija Huotari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Taija Huotari Raportin laji arkistoraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla.

Kuten aaltoliikkeen heijastuminen, niin myös taittuminen voidaan selittää Huygensin periaatteen avulla. FYS 103 / K3 SNELLIN LAKI Työssä tutkitaan monokromaattisen valon taittumista ja todennetaan Snellin laki. Lisäksi määritetään kokonaisheijastuksen rajakulmia ja aineiden taitekertoimia. 1. Teoriaa Huygensin

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ 70-1351. Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Peltoniemenkuja 1 Raportointipäivä 08.06.2012 Työ 70-1351 KOHDE: TILAT: TILAAJA: Peltoniemenkuja 1 4, 01760 VANTAA Kytöpuiston koulun tiloissa toimivan hammashoitolan 2 kerroksen käytävä,

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Eksimeerin muodostuminen

Eksimeerin muodostuminen Fysikaalisen kemian Syventävät-laboratoriotyöt Eksimeerin muodostuminen 02-2010 Työn suoritus Valmista pyreenistä C 16 H 10 (molekyylimassa M = 202,25 g/mol) 1*10-2 M liuos metyylisykloheksaaniin.

Lisätiedot

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo Geologian tutkimuskeskus Raporttitunnus 6/2011 Etelä-Suomen yksikkö 02.02.2011 Espoo Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä Elo Seppo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin

ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja jäätunnistin ECOA 902 lämpötila- ja kosteustunnistin KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING OPERATING INSTRUCTION BEDIENUNGSANLEITUNG PAIGALDUSJUHEND ИНСТРУКЦИЯ ПО ЭКСПЛУАТАЦИИ NOTICE D INSTALLATION MONTAVIMO INSTRUKCIJA RAK 24.05.2004 ECOA 901 lämmitettävä lumi- ja

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

Keskustaajaman asemakaavan päivitys

Keskustaajaman asemakaavan päivitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Osmontie 34 PL 950 00601 Helsinki PARIKKALAN KUNTA Keskustaajaman asemakaavan päivitys Tärinäselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19440 Raportti Matti Hakulinen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1 Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu 8.12.2014 Maija Taka University of Helsinki 1 Pienvesitutkimus pääkaupunkiseudulla 1. Alueellisesti kattava aineisto 2. Aikasarjatutkimus 3. Muu

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490 KÄYTTÖOPAS Tarkkuuskosteus-lämpömittari Malli RH490 Johdanto RH490-kosteus-lämpömittari mittaa kosteutta, ilman lämpötilaa, kastepistelämpötilaa, märkälämpötilaa ja vesihöyryn määrää ilmassa. Edistyneitä

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich

TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET. MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich TIEMERKINTÖJEN PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JA VUODEN 2013 VERTAILULENKKI Tiemerkintäpäivät 6.2.2014 Jaakko Dietrich PALUUHEIJASTAVUUSMITTAREIDEN VALIDOINTI JA VERTAILUMITTAUKSET

Lisätiedot

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia

Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia ARKISTOKAFPALE.Q h :IS/PL ILZ-SuoinEi! yksikk6 M 10.1/2006/3 Kuopio Serpentiinin ja serpentiniitin hyotykayttonakymia Soile Aatos, Peter Sorjonen-Ward, Asko Kontinen & Tapio Kuivasaari QEOLOQIAN TVrKlMUSKESKUS

Lisätiedot

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011

Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Matematiikka ja teknologia, kevät 2011 Peter Hästö 13. tammikuuta 2011 Matemaattisten tieteiden laitos Tarkoitus Kurssin tarkoituksena on tutustuttaa ja käydä läpi eräisiin teknologisiin sovelluksiin liittyvää

Lisätiedot

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 51384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3 1. Tutkitaan mikroliuskajohtoa, jonka substraattina on kvartsi (ε r 3,8) ja jonka paksuus (h) on,15 mm. a) Mikä on liuskan leveyden w oltava, jotta ominaisimpedanssi

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

BETONI&MUOVIMATTO&KOSTEUS ASIANTUNTIJASEMINAARI MASSIIVISTEN LATTIARAKENTEIDEN KOSTEUS ENNEN JA JÄLKEEN PÄÄLLYSTÄMISEN

BETONI&MUOVIMATTO&KOSTEUS ASIANTUNTIJASEMINAARI MASSIIVISTEN LATTIARAKENTEIDEN KOSTEUS ENNEN JA JÄLKEEN PÄÄLLYSTÄMISEN ASIANTUNTIJASEMINAARI MASSIIVISTEN LATTIARAKENTEIDEN KOSTEUS ENNEN JA JÄLKEEN PÄÄLLYSTÄMISEN Kiia Miettunen, Ramboll Finland Oy KOHTEIDEN TAUSTATIEDOT Kohde 1: - Liimattava muovimatto (PUR-pinta ja ESD)

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI

TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Ympäristömelu Raportti PR Y2008 10 Sivu 1 (7) Oy Turku Energia Jätteenpolttolaitos PL 105 (Linnankatu 65) 20101 Turku Turku 13.11.2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN MELURAPORTTI Raportin vakuudeksi Olli

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Lapin tulvatilannekatsaus

Lapin tulvatilannekatsaus Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Melumittaus Laaksolahdessa

Melumittaus Laaksolahdessa Melumittaus Laaksolahdessa 7.6 11.12.27 Mittaus siirrettävällä mittausasemalla Melumittaus Laaksolahdessa 7.6-11.12.27 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. MITTAUSASEMAN SIJAINTI... 3 3. LENTOREITTIEN

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa

Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Rakennuksen alapohjan yli vaikuttavan paine-eron hallinta ilmanvaihdon eri käyttötilanteissa Lopputyön aiheen valinta Taustalla usein käytävä keskustelu ilmanvaihdon pysäyttämisen aiheuttamista vaikutuksista

Lisätiedot

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin

Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Ohjeita fysiikan ylioppilaskirjoituksiin Kari Eloranta 2016 Jyväskylän Lyseon lukio 11. tammikuuta 2016 Kokeen rakenne Fysiikan kokeessa on 13 tehtävää, joista vastataan kahdeksaan. Tehtävät 12 ja 13 ovat

Lisätiedot

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b)

x 5 15 x 25 10x 40 11x x y 36 y sijoitus jompaankumpaan yhtälöön : b) MAA4 ratkaisut. 5 a) Itseisarvon vastauksen pitää olla aina positiivinen, joten määritelty kun 5 0 5 5 tai ( ) 5 5 5 5 0 5 5 5 5 0 5 5 0 0 9 5 9 40 5 5 5 5 0 40 5 Jälkimmäinen vastaus ei toimi määrittelyjoukon

Lisätiedot

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO

Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Höysysauna ja poreallas LaSpa RUBATO Rubato (oikeakätinen) Rubato (vasenkätinen) TEKNISET TIEDOT Mitat: 150 x 85 x 220cm (HUOM! Ammen syvyys on 40cm) Jännite: 220V Taajuus: 50 Hz Virran voimakkuus: 16

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

1 db Compression point

1 db Compression point Spektrianalysaattori mittaukset 1. Työn tarkoitus Työssä tutustutaan vahvistimen ja mixerin perusmittauksiin ja spektrianalysaattorin toimintaan. 2. Teoriaa RF- vahvistimen ominaisuudet ja käyttäytyminen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Tiesääennusteet ja verifioinnit

Tiesääennusteet ja verifioinnit Janne Miettinen Asiakaspalvelut, Liikenne ja Media Ilmatieteen laitos Tiesääennusteet ja verifioinnit Tiesääpäivät, Kouvola 3.6.2015 Tiesääennusteet 3.6.2015 2 Tiesääennustepalvelu ELY:n tilaama tiesääennustepaketti

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen

Opetusmateriaali. Tutkimustehtävien tekeminen Opetusmateriaali Tämän opetusmateriaalin tarkoituksena on opettaa kiihtyvyyttä mallintamisen avulla. Toisena tarkoituksena on hyödyntää pikkuautoa ja lego-ukkoa fysiikkaan liittyvän ahdistuksen vähentämiseksi.

Lisätiedot

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi

Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi. Kari Narva. Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Korkalonkatu 18 C 3 96200 Rovaniemi Kari Narva Gsm 0400 309 943 kari.narva@roadconsulting.fi www.roadconsulting.fi Perustettu v.2004 ISO 9001 sertifioitu laatujärjestelmä Henkilöstö 11 henkilöä (2011)

Lisätiedot

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6 MAA Koe, Arto Hekkanen ja Jussi Tyni 5.5.015 Loppukoe LASKE ILMAN LASKINTA. 1. Yhdistä kuvaaja ja sen yhtälö a) 3 b) 1 c) 5 d) Suoran yhtälö 1) y=3x ) 3x+y =0 3) x y 3=0 ) y= 3x 3 5) y= 3x 6) 3x y+=0 y=-3x+

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysikaalisen kemian laboratorioharjoitukset I 1 Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja

Lisätiedot