Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella. Pekka Hänninen, Juha Majaniemi, Raimo Sutinen ja Matti Piekkari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella. Pekka Hänninen, Juha Majaniemi, Raimo Sutinen ja Matti Piekkari"

Transkriptio

1 Yksikkö ESY / Maaperä ja ympäristö Raportti 16/212 Espoo F1 F2 F3 Lumen yläpinta Maapulssi Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella Pekka Hänninen, Juha Majaniemi, Raimo Sutinen ja Matti Piekkari

2 Ylätunnisteen tekstirivi 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Pekka Hänninen, Juha Majaniemi Raimo Sutinen, Matti Piekkari Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Lumen vesiarvon määrittäminen maatutkaluotauksella Tiivistelmä Tässä tutkimuksessa käytettiin GTK:n maatutkaluotauslaitteistoa ja sen 1 GHz:n antennia. Signaalin käsittely osoitti, että mittaus on erittäin tarkka ja hyvin toistettavissa. Maatutkaluotauksen maapulssin amplitudin avulla voidaan luokitella maan pinnan kosteus, kun väliaineena on ilma. Kuitenkaan lumen sulamisaikaisen pintamaan kosteudelle ja maapulssin amplitudille ei saatu riippuvuutta, sillä sulamisvaiheessa lumi sisältää vapaata vettä, joka vaikuttaa sähköaallon amplitudiin. Vaikka lumen yläpinnan paikkaa ei voitu määrittää, niin pelkän maapulssin ajallisen siirtymän perusteella voidaan laskea lumen sisältämän veden määrä. Koska kuiva lumi on jään (ε j =3.2) ja ilman (ε i =1) dielektrinen seos voidaan, kun maatutka-antennin etäisyys maasta on vakio (s i ), laskea jään osuus (X) pelkän maanpulssin kulkuajan (t il ) perusteella: X = (((t il *c) / s i )² - ε i ) / (ε j -ε i ), jossa c on valon nopeus 3 cm / ns. Yhtälössä ainoana muuttujana on aika. Kun merkitään A = (c / s i )² / (ε j -ε i ), ja B = ε i / (ε j -ε i ), saadaan yksinkertainen muoto X =t il ²*A B. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Maatutkaluotaus, lumen vesiarvo, maan kosteus Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 11 Kieli Suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue ESY, maaperä ja ympäristö Hanketunnus Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys

3 Ylätunnisteen tekstirivi 1 Sisällysluettelo Kuvailulehti 1. JOHDANTO 1 2. MENETELMÄKUVAUS 2 3 SIGNAALIN TARKKUUS JA TOISTETTAVUUS 2 4 MAAN PINTAKOSTEUS JA MAAPULSSIN AMPLITUDI 4 5 LUMIKERROKSEN VESIPITOISUUS 7 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 9 KIRJALLISUUSLUETTELO 11

4 Ylätunnisteen tekstirivi JOHDANTO Suomen vesitaloudessa lumen sulaminen on vuosittain yksi merkittävimmistä tapahtumista (mm. Soveri, 1985). Maan kosteus alkaa nousta heti lumen sulamisen alettua, usein lähes kuukautta ennen maan lämpenemisen alkamista (Sutinen & all. 27, Sutinen & all. 29). Yleensä pääosa lumesta sulaa kahden viikon aikana. Lumikerroksen sisältämän veden määrän arviointiin käytetään pääasiassa lumen paksuusmittauksia, joita täydennetään lumen tiheyden määrityksillä. Vaikka jo pitkään on tiedetty lumen tiheyden ja dielektrisyyden välinen riippuvuus (esim Ulriksen, 1982, Hänninen 1999, 2, Lundberg & Thunehed 2, Hänninen 21, Hänninen & all. 21) ja lumen tiheyteen on kehitetty jo 198-luvulla mittalaite (Sihvola & Tiuri, 1986), jota on kaupallisesti saatavilla (Toikka, 1997), lumen tiheys mitataan pääasiassa ottamalla tilavuustarkkoja näytteitä ja punnitsemalla ne. Lumikerroksen paksuus voidaan rekisteröidä pistemäisesti automaattisella rajapinnan etäisyyttä mittavilla ääni- (esim. Campbell sci SR5A) tai radiotaajuussignaaleilla (esim. OTT RLS). Maatutkaluotausta on käytetty alueellisiin lumen paksuuden ja sen vaihteluiden määrittämisiin (Vadja & all. 26, Singh & all. 211). Hankkeessa Metsämaa ja Globaali muutos Geologian tutkimuslaitos on jo useana vuonna mitannut Keski-Lapissa joidenkin pienten valuma-alueiden lumeen sitoutuneen veden määrää käyttäen lumikerroksen paksuuden määrittämiseen maatutkaluotausta 1 GHz:n antennilla. Paksuustukinnassa tarvittava lumen dielektrisyys on laskettu manuaalisten paksuusmittausten perusteella (esim. Vadja, 26). Tuloksia on täydennetty manuaalisilla lumen tiheysmittauksilla. Kulkuajan ja lumen välisen yhtälön havaittiin riippuvan mittausajankohdasta ja paikasta. Tämä herätti ajatuksen, että vakioimalla maatutkaluotauksen mittaustapahtumaa, voidaan määrittää lumen paksuus ja vesiarvo. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli, että mittaamalla lumen yläpinnan ja maapulssin välinen aika, voidaan laskea lumen dielektrisyys ja sen perusteella lumen vesiarvo. Lumen yläpinnan määrittämiseen käytetään mm. 24 GHz:n elektromagneettista radiotaajuusignaalia (OTT:n RLS). Korkean taajuutensa vuoksi signaali ei läpäise lumikerrosta, vaan se tuottaa ainoastaan tiedon lähimmän rajapinnan etäisyydestä. Koska kuivan lumen signaalia vaimentava vaikutus on vähäinen, matamalla taajuudella mitattaessa havaittaisiin myös maapulssi. Tutkimukseen oli käytettävissä 1 GHz:n antenni, jonka oli havaittu läpäisevän ainakin kahden metrin lumikerroksen. Tämän antennin siniaallon kesto on 1 ns. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, että ajan mittaustarkkuus on vähintään 1/8 siniaallon kestosta eli,125 ns. Kun kuivan lumen dielektrisyys on vasta sataneesta pakkalumen 1,2 ja jään 3,2 välissä (esim. Bogorodsky & all. 1983, Scneebeli & all, 1998, Hänninen 21), EM-aalto kulkee metrin lumikerroksessa,63 5,26 ns kauemmin kuin ilmassa eli maapulssin paikka siirtyy aikaeron verran kauemmaksi. Tehtävä on mielekäs, koska lähtöoletuksen mukainella tarkkuudella virhe dielektrisyydessä 3 senttimetrin lumikerrokselle.2 yksikköä. Toissijaisena tutkimuskohteena oli, voidaanko maapulssin amplitudia käyttää maan pintakosteuden määrittämiseen lumikerroksen alta. Tämä kertoisi tarkkaan ajankohdan, milloin maan pintaosa on vedellä kyllästynyttä ja maan pinnalle alkaa kertyä vettä enteillen tulvan alkamista.

5 Ylätunnisteen tekstirivi MENETELMÄKUVAUS Koska tehtävänä oli tutkia mahdollisuutta käyttää maatutkaa automaattiseen lumen paksuuden ja vesipitoisuuden määrittämiseen sekä selvittää maapulssin amplitudin ja maan pintakosteuden riippuvuus, oli mittaustilanteessa pyrittävä mahdollisen monen tekijän vakioimiseen. Yleensä maatutkaluotauksessa heijastavan pinnan etäisyys antenniin muuttuu. Väliaineen dielektrisyyden pysyessä riittävän tarkkaan vakiona, ajan muutoksesta tulkitaan kerroksen paksuusvaihtelu. Tässä tapauksessa pyrittiinkin pitämään matka vakiona ja väliaineessa tapahtuva dielektrisyyden muutos, ilman korvautuminen lumella, huomioidaan heijasteen kulkuajan muutoksena. Mahdollisen uuden rajapinnan syntyminen antennin ja maan välille ilmentäisi lumen kertymää, jolloin lumen dielektrisyyden laskeminen olisi helppoa. Matkan vakioimiseksi rakennettiin maatutkaluotauksen 1 GHz:n antennille teline, johon antenni kiinnitettiin testin ajaksi pysyvästi (kuva 1). Antennin korkeudeksi valittiin 1,3 m, mikä sopii alueille, joissa lumen paksuus on korkeintaan yksi metri. Mittausteknisesti vakioitiin mittausaika 12 ns:iin. Vahvistuskäyrä tehtiin seitsemällä pisteellä, jolloin vahvistuspisteet olivat 2 ns välein. Kuudesta nanosekunnista eteenpäin, se oli lähin piste, mihin lumen pinnan uskottiin nousevan, vahvistus oli vakio 44 db. Signaalin vakauden vuoksi pyyhkäisyä keskiarvoistettiin normaalia mittausta enemmän (Static Stacking N=16). Signaalille suotiin laaja taajuusikkuna 7 2 MHz. Näytteitä pyyhkäisystä kerättiin 124, eli näyte noin.1 nanosekunnin välein. Mittaukset tehtiin Point Mode muodossa, jossa mittaaja antaa erikseen käskyn jokaiseen mittaukseen. Maan pintakosteuden seuraamiseksi lumen mittauspisteelle perustettiin maa-asema RadarST (kuva 1). Välittömästi antennin mittauskeilan ulkopuolelle asetettiin maan kosteutta mittavat anturit 2 cm, 5 cm, 1 cm ja 3 cm syvyyksille sekä maan lämpötila-anturit 5 cm ja 3 cm syvyyksille. Lisäksi mitattiin ilman lämpötila. Mittaukset tehtiin kerran tunnissa. Lumen vesiarvo kunakin maatutkan mittauskerralla määritettiin perinteisesti ottamalla tilavuustarkka näyte ja punnitsemalla se. 3 SIGNAALIN TARKKUUS JA TOISTETTAVUUS Yhdellä mittauskerralla tehtiin aina kolme mittausta. Kussakin mittauksessa oli kymmenen pyyhkäisyä. Näin varmistettiin, että mittaustulos on sekä luotettava että toistettava. Käsittelyssä kunkin mittauksen kymmentä pyyhkäisyä verrattiin toisiinsa, jos niissä ei ollut merkittäviä eroja, laskettiin niistä keskiarvokäyrä. Kolmen mittauksen keskiarvokäyrää verrattiin sitten toisiinsa mittausten välisen poikkeaman havaitsemiseksi. Vaikka yhtään mittausta ei jouduttu hylkäämään, osoittautui, että mittauksilla ja pyyhkäisyillä oli pieniä eroja eikä niiden automaattinen vertailu ollut suoraan mahdollista. Kuvan kaksi tulokset on tehty lumettomana aikana (File183). Kuvasta havaitaan myös, että mittausten alkupulssin paikka elää eri pyyhkäisyjen välillä. Sama tapahtuu mittausten ja mittauskertojen välillä. Edelleen huomataan, että vaadittu pulssin mittaustarkkuus,125 ns alittuu selvästi ollen,1 ns luokkaa. Esimerkkimittauksessa alkupulssin paikka muuttuu pyyhkäisyjen välillä,24 ja loppupulssin,17 ns, kuitenkin siten, että eri pyyhkäisyjen välinen alku- ja maapulssin välinen aikaero oli vain,12 ns. Muutettuna dielektrisyyksiksi huojunta on,3 yksikköä.

6 Ylätunnisteen tekstirivi 1 3 Kuva 1. Maatutkaluotauksen 1 GHz:n antenni kiinnitettynä kiinteästi 1,2 metrin korkeudelle. Pintamaan kosteuden mittaamiseksi perustettu maaperän seuranta-asema antennin oikeassa pystytuessa Yhteen mittauskertaan kuului kolme mittausta ja kuhunkin mittaukseen kymmenen pyyhkäisyä. Kunkin mittauksen pyyhkäisyistä laskettiin keskiarvosignaalit. Keskiarvosignaaliin alkupulssin minimi merkittiin -hetkeksi ja keskiarvosignaaleita verrattiin toisiinsa (kuva 3). Kuvassa kolme mittaukset on tehty , jolloin lunta oli 35 cm ja ilman lämpötila -9,7 C. Tammikuun 3. päivänä pakkaskausi oli jatkunut yhtäjaksoisesti 48 vuorokauden ajan, joten lumi oli ehdottomasti kuivaa. Silmämääräisesti signaalit olivat yhteneviä. Maapulssin paikan huojunta on,12 ns, mikä on sama kuin lumettomaan aikaan havaittu huojunta. Lumikerros ei lisännyt mittausepävarmuutta. Valitettavasti lumen aiheuttama heijaste oli liian heikko, jotta lumen rajapinta voitaisiin yksiselitteisesti määrittää. Lumen rajapinnan kohdalla nähdään häiriö, mutta se on kohinatasoon verrattuna liian heikko. Kuivan lumen dielektrisyydellä 1,2 laskettuna lumen heijastuskerroin oli.46 (vaimeneminen noin 3 db). Vastaavasti maan pintaosan (2 cm) vesipitoisuuden perusteella laskettu maapulssin heijastuskerroin oli.47 (vaimeneminen 6 db). Elokuun maapulssin paikka oli ns ja siitä laskettu dielektrisyys.997. Tammikuussa maan päällä oli 35 cm lunta ja maapulssin paikka siirtyi ns:iin. Lumikerros siirsi maapulssia.364 ns, mikä oli mittaustarkkuuteen nähden 3-kertainen muutos. Kerroksen keskimääräiseksi dielektrisyys oli tammikuussa 1.91.

7 Ylätunnisteen tekstirivi Scan2 Scan4 Scan6 Scan8 Scan1 Kuva 2a. Yhden mittauksen alkupulssin huojunta Scan2 Scan4 Scan6 Scan8 Scan1 Kuva 2b. Yhden mittauksen maapulssin huojunta. Vaaka-akaselilla on aika (ns) ja pystyakselilla tutkan amplitudiarvo. Alku- ja maapulssi paikannettiin siniaallon negatiiviseen huippuun. Maapulssi siirtyminen osoittaa, että radiotaajuusalueen tutkasignaalilla voidaan mitata lumen sisältämä veden määrä. Myös lumen paksuuden saman aikainen havainnointi on mahdollista, mikäli laitteistoa kehitetään havainnoimaan heikkoja heijasteita tunnetulle aikavälille. 4 MAAN PINTAKOSTEUS JA MAAPULSSIN AMPLITUDI Maatutkaluotauksen tueksi perustettu seuranta asema mittasi maan pintaosan kosteutta ja lämpötilaa sekä ilman lämpötilaa kesäkuun alusta 21 tunnin välein. Kosteudet muutettiin dielektrisyyksiksi Sutisen kaavan mukaan (Sutinen, 1992). Dielektrisyyksien perusteella laskettiin heijastuskertoimet mittauspisteille ilman ja toistensa suhteen. Teoriassa heijastuksen pitäisi olla sitä suurempi, mitä suurempi on dielektrinen rajapinta eli kerrosrajalla tapahtuva vesipitoisuusmuutos. Käytetty vahvistuskäyrä oli säädetty siten, että kaikissa odotettavaissa olevissa tilanteissa vahvistus ei muutu maapulssin kohdalla.

8 Ylätunnisteen tekstirivi F1 F2 F3 Lumen yläpinta Maapulssi Kuva 3. Tammikuun 3. Päivän mittauskerran keskiarvosignaalit. Mittaushetkellä lumen syvyys oli 35 cm ja ilman lämpötila -9,7 C. Syksyllä 21 tehdyissä lumettoman ajan mittauksissa maapulssin amplitudi seurasi kohtuullisesti maan pintaosan kosteusmuutoksia (kuva 4). Kolmen viikon sateettomana kautena syyslokakuussa maapulssi amplitudi heikkeni pintamaan kuivuessa. Sateet näkyvät seuranta-aseman tuloksissa, koska ne nostavat nopeasti maan pintaosan vesipitoisuutta. Kuivan kauden jälkeiset sateet nostivat odotetusti maapulssin amplitudia, mutta maapulssin amplitudin kasvu oli suurempaa kuin maan vesipitoisuuden muutoksen perusteella oli odotettavissa. Lokakuun lopussa maa on märkää, mutta maapulssin amplitudi pienenee lähes kuivan maan heijastetta vastaavaksi. Näistä matalista arvoista, mittaukset 27.1, 31.1 ja 5.11., vain mittausta edelsi yöpakkanen, jolloin aivan maan pintaosa olisi voinut olla jäässä. Ajanjaksona ei asemalla mitattu pakkaslukemia. Tammikuun alusta helmikuun loppuun oli harvoja lyhyitä suojajaksoja (kuva 5). Lumen paksuus kasvoi helmikuun puoliväliin saakka. Maaliskuussa päivälämpötilat olivat yleensä suojalla, mutta yöpakkaset olivat yleisiä. Lumi suli nopeasti maaliskuun lopun ja huhtikuun puolivälin aikana. Kahden senttimetrin syvyydessä maassa oleva vesi oli jäätynyt marraskuun loppuun mennessä. Jäätymisen kehittyessä maakerros imee maan sulasta osasta vettä, jolloin jään määrä maassa lisääntyy korvaten ilmatilaa. Kosteusanturit mittaavat pientä lisääntyvää kosteutta, vaikka kyse on maassa jäljellä olevan ilman korvautumisesta jäällä. Vaikka maapulssin amplitudeissa on selvästi nähtävissä samankaltaista käyttäytymistä, kuin laskennallisessa maan heijastuskertoimessa, mitään yksiselitteistä käyttäytyminen ei ole. Kuiva lumi on sähkönjohtavuudeltaan vastus. Sen ei pitäisi vaikuttaa EM-aallon vaimenemiseen. Näyttä kuitenkin siltä, että lumessa tulee vapaata vettä, mikä vaimentaa tutkasignaalia. Vasta lumen lähes kokonaan sulettua maan pinnan korkea vesipitoisuus aiheuttaa voimakkaan maapulssin amplitudin. Vaikka antennin asema suhteessa rajapintaan ja tutkan asetukset vakioidaan, lumipeitteisellä alueella maapulssin amplitudi ei riipu pelkästään maan pinnan kosteudesta, vaan siihen vaikuttaa lumikerroksen sisältämän veden määrä. Lumikerroksessa olevan vapaan veden vaikutuksen poistaminen on mahdotonta, koska sitä ei voida luotettavasti arvioida.

9 Ylätunnisteen tekstirivi Maapulssi W2cm W5cm -1.1 Kuva 4. Tutkasignaalin tueksi pystytetyn maaperän seuranta-aseman pintamaan kosteudet ja maatutkasignaalin maapulssin amplitudi syksyllä 21. Ilman lämpötila Lumen paksuus Ilman lämpötila C Lumen paksuus cm Maapulssin amplitudi 2 cm heijastuskerroin Kuva 5. Kevään 211 ilman lämpötila ja lumen paksuus sekä maapulssin amplitudi ja heijastuskerroin laskettuna ilman 2 cm maakerroksen välille.

10 Ylätunnisteen tekstirivi LUMIKERROKSEN VESIPITOISUUS Lumikerros koostuu dielektrisiltä ominaisuuksiltaan ilmasta, jääkiteistä ja vapaasta vedestä. Ääritapauksessa lumesta muodostuu jäätä, jonka dielektrisyys tunnetaan. Pakkaskauden lumessa vapaan veden määrä on käytännössä nolla, mutta lumen sulamisvaiheen lopussa suuri osa lumikerroksessa olevasta vedestä on vapaana, jolloin lumi muuttuu vetiseksi sohjoksi. Sohjoisen lumen dielektrisyys ylittää jään ja maan dielektrisyyden, jolloin ja maapulssin käyttäytyminen muuttuu dielektrisyyskontrastin kääntyessä suuremmasta pienempään ja voimakkaamman rajapintapulssin siirtyessä maapulssista ilman ja lumen välille. Vaikka lumen yläpinnan paikkaa ei voitu määrittää, niin pelkän maapulssin ajallisen siirtymän perusteella voidaan laskea lumen sisältämän veden määrä. Koska kuiva lumi on jään (ε j =3.2) ja ilman (ε i =1) dielektrinen seos voidaan, kun maatutka-antennin etäisyys maasta on vakio (s i ), laskea jään osuus (X) pelkän maanpulssin kulkuajan (t il ) perusteella (Hänninen & all., 211): X = (((t il *c) / s i )² - ε i ) / (ε j -ε i ), jossa c on valon nopeus 3 cm / ns. Yhtälössä ainoana muuttujana on aika. Kun merkitään A = (c / si )² / (ε j -ε i ), ja B = ε i / (ε j -ε i ), saadaan yksinkertainen muoto X =t il ²*A B. Kevättalvella 211 tehdyissä mittauksissa maapulssin kulkuajan ja lumen sisältämän veden määrän välinen yhteys on selvä (kuva 6). Maaliskuun 25. päivään mennessä lumen sulaminen oli ollut hyvin vähäistä (kuva 5 ja kuva 7). Vaikka lumikerroksesta oli hävinnyt 3%, lumikerroksen vesimäärästä oli jäljellä vielä yli 9 prosenttia. Seuraavana mittauskertana 4.4. lumikerroksen paksuus oli pienentynyt puoleen (28 cm:iin) ja sen vesimääräkin oli vähentynyt 16%. Tässä vaiheessa maapulssin ajallinen etäisyys oli suuri verrattuna lumen sisältämän veden määrään, joten jo merkittävä osa lumikerroksen vesimäärästä oli vapaana vetenä. Lumikerroksen laskennallinen dielektrisyys oli maaliskuun 25 päivänä 1,5 ja huhtikuun 4 päivänä 2,1. Koska lumen yläpinnan paikkaa ei käytetyille laitteilla pystytty luotettavasti määrittämään, lumen paksuutta ja tiheyttä ei voida ratkaista. Kuitenkin tulvaennusteen tärkein tekijä lumen sisältämän veden määrä voidaan ratkaista. Tässä saatujen tulosten perusteella märän lumen laskennallinen dielektrisyys oli edelleen niin alhainen, että sen perusteella ei varmuudella voida arvioida vapaan veden määrää, toisin sanoen pelkästään EM-signaalin perusteella ei voida väittää lumen olevan sulamassa, mutta yksinkertaisesti yhdistettynä lämpötilatietoon, voidaan päätellä, milloin EM-tuloksen perusteella laskettu lumen vesimäärä ei todennäköisesti enää ole luotettava, kuten kuvassa 6 mittauskerta 4.4., jolloin lämpötila oli 4,1 C.

11 Ylätunnisteen tekstirivi Linear ( ) lumen vesiarvo mm / m² EM pulssin kulkuaika ns y = 29.4x R² =.9314 Kuva 6. Lumikerroksen sisältämän veden määrä ja maapulssin kulkuaika keväällä 211 sekä niiden välinen pienimmän neliösumman suora ja sen selitysaste. Lumen sulamisaikana (4.4.) tehty mittaus ei ole mukana regressiosuorassa, koska vapaan veden osuus lumessa on silloin merkitsevä. Lumen paksuus Lumen vesiarvo prosenttia maksimista Kuva 7. Lumen paksuuden ja vesiarvon kehitys keväällä 211.

12 Ylätunnisteen tekstirivi JOHTOPÄÄTÖKSET Tutkimuksessa ei ollut mahdollista hankkia uusia laitteita ja jo lähtötilanteessa tiedettiin, että yhden GHz:n taajuisen antennin teho riittää Suomessa kaikissa lumiolosuhteissa maapulssin havaitsemiseen, mutta se ei ole sopivin taajuus lumipinnan havaitsemiseen. Koska ilmasta maahan tapahtuvan mittauksen signaalin oletettiin olevan lähes häiriötön, uskottiin myös lumen yläpinnan olevan havaittavissa. Vaikka tutkasignaali oli hyvin toistettavissa ja heijasteen ajan mittaustarkkuus oli erinomainen, tässä kokeessa käytetyssä mittausjärjestelyssä tutkasignaalisssa oli kuitenkin sen verran häiriöitä, että lumen yläpinnan selvä ja luotettava havaitseminen ei ollut mahdollista. On mahdollista, että myös näillä laitteilla ja hieman mittausgeometriaa muutamalla kohina-signaali suhdetta saadaan parannettua, mutta todennäköisesti joudutaan myös laitekehitykseen. Tässä tutkimuksessa ei ollut mahdollista kesken mittauskauden muuttaa antennigeometriaa tai maatutkan asetuksia, sillä yhtenä tutkimusaiheena oli signaalin amplitudissa tapahtuvat muutokset. Lumettomana aikana maapulssin amplitudi toimii kohtuullisesti maan pintaosan kosteuden ilmentäjänä. Mitä suurempi on maan pintaosan kosteus sitä suurempi on maapulssin amplitudi. Selvää kvantitatiivista luokittelua ei saatujen tulosten perusteella voi maatutkaluotauksen heijasteen amplitudista voi tehdä, mutta kvalitatiivinen tulkinta tai luokittelu on mahdollista. Tulosten perusteella näyttä siltä, että vielä yhden GHz:n taajuudella aivan maan pinnassa, alle 2 cm syvyydellä, saattaa olla kosteutta, mikä vaikuttaa heijasteen amplitudiin. Selvittämättä jäi, voiko pelkkä ilman aamukosteuden kondensoituminen maan pinnalle vaikuttaa heijasteen amplitudiin. Vaikka lumen paksuutta ei saatu ratkaistua, lumen vesiarvon määrittäminen onnistui hyvin. Varsinaista automatiikkaa signaalin maapulssin paikan määrittämiseen ei kehitetty. Signaalissa maapulssin paikka oli kuitenkin aina selvästi havaittavissa ja sen muuttaminen lumikerroksen sisältämäksi vesimääräksi pelkistyi vain yhden muuttujan yhtälöksi. Maapulssin automaattinen havaitseminen ei välttämättä tuota paljoa lisäarvoa siihen verrattuna, että mittaus käynnistettäisiin verkon tai GSM yhteyden kautta ja mittaustulos, pyyhkäisy, lähetettäisiin toimistolle, missä se tulkittaisiin..

13 Ylätunnisteen tekstirivi 1 1 Kirjallisuusluettelo Bogorodsky, V., Bentley, C. and Gudmandsen, Radio glaciology. Glaciology and quaternary geology, D. Reidel Publishing co. 254 p. Hänninen, P., Lumen vesiarvo hankkeen 1. väliraportti, GTK, 6 s. Hänninen, P., 2. Lumen vesiarvo hankkeen 2. Väliraportti, GTK, 8 s. Hänninen, P., 21. Dielektrisyys kertoo lumen vesiarvon ja sulamisherkkyyden. Vesitalous 1/21, s Hänninen, P., Lojander, S., Sutinen, R., Musta, V., Äikää, O. ja Majaniemi, J., 21. Lumen tiheyden mittaaminen dielektrisin menetelmin. GTK:n sisäinen raportti P , 29 s. Hänninen, P., Majaniemi, J., Piekkari, M. ja Sutinen R., 211. Lumen vesipitoisuuden määrittäminen EM-aallon kulkunopeuden perusteella. Pro Terra 52/211, s Insinööritoimisto Toikka, Snow Fork, esite netissä, Lundberg, A. and Thunehed, H., 2. Impulse Radar snow surveys Influence of snow density. Nordic Hydrology 31(1), p Radar Level Sensor, OTT RLS, Operating instructions. 34 p. Scneebeli, M., Coleou, C., Touvier, F. and Lesaffre, B., Measurement of density and wetness in snow using time-domain reflectometry. Inernational Glaciology Society, Annals of Glaciology 26, p Sihvola, A. ja Tiuri, M., Snow fork for determination of the density and wetness profiles of a snow pack. IEEE Transaction on geosciences and remote sensing, Vol. GE-24, no 5, p Singh, K., Datt, P., Sharma, V., Ganju, A., Mishra, V., Parashar, A. and Chauhan, R., 211. Snow depth and snow layer interface estimation using Groun Penetrating Radar. Current Science, Vol. 1, no 1, p Soveri, J., Influence of meltwater on the amount and composition of groundwater in quaternary deposits in Finland. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 63, 88 s. Sutinen, R., Glacial deposits, their electrical properties and surveying by image interpretation and ground penetrating radar. Geological Survey of Finland, Bulletin 359, 123 p. Sutinen, R., Hänninen, P., Repo, T. and Venäläinen, A., 27.Root-zone soil water content and temperature at snow covered and snow-free sites in southern boreal Finland. International Symposium, Soil process under extreme meteorological conditions, February 27, University of Bayreuth, p. 15. Sutinen, R., Hänninen, P., Vajda, A. and Sutinen, M.-L., 27.Inter-annual variation in root-zone soil water content and temperature in Finnish Lapland. International Symposium, Soil process under extreme meteorological conditions, February 27, University of Bayreuth, p. 16. Sutinen, R., Hänninen, P. ja Venäläinen, A., 29. Lumen sulamisveden valuminen roudan läpi. Pro Terra 41/29, s SR5A Sonic Ranging Sensor, Instruction manual. 34 p. Ulriksen, P., Application of inpulse radar to civil engineering. Doctoral thesis, Lund institute of technology, 175 p. Vadja, A., Venäläinen, A., Hänninen, P. ja Sutinen, R., 26. Effect of vegetation on snow cover at Norther Timberlaine: A case study in Finnish Lapland. Silvia Fennica 4(2):

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää

Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää Etelä-Suomen yksikkö P 31.4/2009/12 02.03.2009 Espoo Maatutkaluotauksen soveltuvuudesta maan lohkareisuuden määrittämiseen Pekka Hänninen, Pekka Huhta, Juha Majaniemi ja Osmo Äikää GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI MÅRTENSBY VANTAA LKK25/9.6.2011 2 1. SISÄLLYSLUETTELO 2 2. MAATUTKALUOTAUS MÅRTENSY VANTAA 3 2.1 Tehtävä 3 2.2 Maastotyöt 3 2.2.1 Mittauskalusto 3 2.3 Tulostus 3 2.4 Yleistä

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama

Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen

Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Tiiveyden mittauksen ja arvioinnin kehittäminen Liikennevirasto: Tulosseminaari, Eeva Huuskonen-Snicker, Terhi Pellinen, Pekka Eskelinen, Jussi Eskelinen Sisältö Tutkimuksen tavoite Uudet tulokset: Hamina

Lisätiedot

Hydrologia. Routa routiminen

Hydrologia. Routa routiminen Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ

ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ROUDAN PAKSUUS LUMETTOMILLA ALUEILLA ILMASTON LÄMMETESSÄ ACCLIM-hankkeen 2. osahankkeessa (T2) on arvioitu maaperän routakerroksen paksuuden muuttumista maailmanlaajuisten ilmastomallien lämpötilatietojen

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A

HYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Majvik, Metrolinjaus 1 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Majvik, Metrolinjaus TJM201313/22.4.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy

MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy MURSKAUKSEN MELUMITTAUS Kivikontie Eritasoliittymä Destia Oy 9.12.2013 Helsinki Vesa Sinervo Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1313 vesa.sinervo@finnrock.fi SISÄLLYS TERMIT JA NIIDEN MÄÄRITELMÄT... 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012

MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI. Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI Bastukärr, Sipoo TJM201203 / 6.3.2012 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 9098 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

ISO-HENNA, ORIMATTILA

ISO-HENNA, ORIMATTILA MAATUTKALUOTAUSTUTKIMUSRAPORTTI ISO-HENNA, ORIMATTILA TJM201332/18.11.2013 Geo-Work Oy terho.makinen@geo-work.com tel. +358 (0)50 557 Linjalantie 16, 05430 Nuppulinna SISÄLLYSLUETTELO 2. MAATUTKALUOTAUS:

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Motocrosspyörien melupäästömittaukset

Motocrosspyörien melupäästömittaukset Suomen Moottoriliitto ry. Juha Korhonen Jussi Kurikka-Oja Meluselvitysraportti 30.9.2014 30.9.2014 1 (8) SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 2 2 MELUPÄÄSTÖMITTAUKSET... 2 2.1 Mittausteoriaa... 2 2.2 Mittaustoiminta...

Lisätiedot

Kosteusmittausten haasteet

Kosteusmittausten haasteet Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen

Lisätiedot

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset

Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Lumirakenteiden laskennassa noudatettavat kuormat ja kuormitukset Kuormien laskemisessa noudatetaan RakMK:n osaa B1, Rakenteiden varmuus ja kuormitukset sekä Rakenteiden kuormitusohjetta (RIL 144) Mitoituslaskelmissa

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )

Mittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot ) JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari

IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/1244/2008/66 20.11.2008 Espoo IP-mittaukset ja 3D-tulkinta Ilmajoen Välikorven tutkimuskohteelta Taija Huotari-Halkosaari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna Tomi Kaakkurivaara Hankkeen rahoitus Hankkeen kesto 2010-2014 31.10.2013 2 Esityksen sisältö Hankkeessa tutkittu kolmen mittauslaitteen

Lisätiedot

Aerosolimittauksia ceilometrillä.

Aerosolimittauksia ceilometrillä. Aerosolimittauksia ceilometrillä. Timo Nousiainen HTB workshop 6.4. 2006. Fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Projektin kuvaus Esitellyt tulokset HY:n, IL:n ja Vaisala Oyj:n yhteisestä,

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset

83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU 83950 Tietoliikennetekniikan työkurssi Monitorointivastaanottimen perusmittaukset email: ari.asp@tut.fi Huone: TG 212 puh 3115 3811 1. ESISELOSTUS Vastaanottimen yleisiä

Lisätiedot

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama

Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama Pohjois-Suomen yksikkö M19/2743/2006/1/10 19.10.2006 Rovaniemi Kultataskun löytyminen Kiistalassa keväällä 1986 johti Suurikuusikon esiintymän jäljille Jorma Valkama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli

Hämeen alueen kallioperän topografiamalli GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kalliorakentaminen ja sijoituspaikat Espoo 98/2016 Hämeen alueen kallioperän topografiamalli Mira Markovaara-Koivisto GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ylätunnisteen lisäteksti Sisällysluettelo

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

SAMPOSUUREET Matti Oksama

SAMPOSUUREET Matti Oksama ESY Q16.2/2006/6 28.11.2006 Espoo SAMPOSUUREET Matti Oksama 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 28.11.2006/ Tekijät Matti Oksama Raportin laji tutkimusraportti Toimeksiantaja Raportin

Lisätiedot

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I

Yleistä VÄLIRAPORTTI 13 I VÄLIRAPORTTI 13 I.8.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen. 1S1E ietoliikenteen perusteet Metropolia/A. Koivumäki adioyhteys: ehtävien ratkaisuja 1. Langatonta laajakaistaa tarjoavan 3.5 GHz:n taajuudella toimivan WiMAX-verkon tukiaseman lähettimen lähetysteho

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

SwemaAir 5 Käyttöohje

SwemaAir 5 Käyttöohje SwemaAir 5 Käyttöohje 1. Esittely SwemaAir 5 on kuumalanka-anemometri lämpötilan, ilmanvirtauksen sekä -nopeuden mittaukseen. Lämpötila voidaan esittää joko C, tai F, ilmannopeus m/s tai fpm ja ilman virtaus

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti

Aineopintojen laboratoriotyöt 1. Veden ominaislämpökapasiteetti Aineopintojen laboratoriotyöt 1 Veden ominaislämpökapasiteetti Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Marko Peura työ tehty 19.9.008 palautettu 6.10.008 Sisällysluettelo Tiivistelmä...3 Johdanto...3

Lisätiedot

Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013

Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 15.3.2013 Betonilattiat ja pinnoittaminen 2013 Pinnoituscaset Sami Niemi Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Pinnoituksen onnistuminen Epäonnistumisia liian usein Välillä toimii aivan märälläkin Välillä irtoaa,

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5

KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KAINUUN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 5 Martti Vuorinen Säähavaintoja Vaalan Pelsolta vuodesta 1951 VAALA 1981 issn 0357-895X SISÄLLYSLUETTELO sivu JOHDANTO 1 LÄMPÖ 1. Keskilämpötilat

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.) Tehtävät: 1. Tutki derivaatan avulla funktion f kulkua. a) f(x) = x 4x b) f(x) = x + 6x + 11 c) f(x) = x4 4 x3 + 4 d) f(x) = x 3 6x + 1x + 3. Määritä rationaalifunktion

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Merkkausvärin kehittäminen

Merkkausvärin kehittäminen Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI

ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Martinkyläntie 5 01620 VANTAA Raportointi pvm: 22.2.2012 ENSIRAPORTTI/MITTAUSRAPORTTI Työ A12162 KOHDE: ASUNNOT: Martinkyläntie 5 01620 VANTAA/Myllymäen koulu Liikuntasali ja pukuhuonetilat TILAAJA: Reino

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Näkösyvyys. Kyyveden havainnoitsijatilaisuus Pekka Sojakka. Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys Kyyveden havainnoitsijatilaisuus 25.5.2011 Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Näkösyvyys eli veden läpinäkyvyys on yksi virallisista veden laatuluokituksen määrityksistä.

Lisätiedot

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus

Betonin suhteellisen kosteuden mittaus Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN

SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN SÄHKÖMAGNEETTINEN KYTKEYTYMINEN H. Honkanen SÄHKÖMAGNEETTISEN KYTKEYTYMISEN TEORIAA Sähkömagneettinen kytkeytyminen on häiiöiden siitymistä sähkömagneettisen aaltoliikkeen välityksellä. Sähkömagneettisen

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys

Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Endomines Oy:n Pampalon kultakult kaivoksen ympäristömeluselvitys Mittausraportti_936 /2011/OP 1(8) Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen Pampalontie 11 82967 Hattu Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy

PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 9.7.2015 PORAPAALUTUKSEN AIHEUTTAMAN MELUN MITTAUS Pasilan Uusi Silta YIT Rakennus Oy 7.7.2015 Helsinki Lf Segersvärd Oy Finnrock Ab Gsm: 010 832 1319 lf.segersvard@finnrock.fi 9.7.2015 SISÄLLYS TERMIT

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

Siilomittari Jarkko Jokinen, Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen

Siilomittari Jarkko Jokinen, Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen Etelä-Suomen yksikkö Q16.1/2008/83 5.1.2009 Espoo Siilomittari Jarkko Jokinen, Kalevi Sulkanen ja Teemu Koskinen Siilomittari GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 5.1.2009 / E/206/44/2006

Lisätiedot

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN-

VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- Q 16.1/21/73/1 Seppo Elo 1973-11-16 GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS Geofysiikan osasto Painovoimapisteiden korkeuden mittauksesta statoskoopeilla VAISALAN STATOSKOOPPIEN KÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA KORKEUDEN- MÄARITYKSESTA

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015

Raportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015 As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus

Lisätiedot

VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT

VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT LOPPURAPORTTI 19.4.17 VELCO APT-ALAPOHJAN TUULETUSLAITTEISTON VAIKUTUS ALAPOHJAN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMIVUUTEEN, ILPOISTEN KOULU, TURKU (LÄMPÖTILAT JA SUHT. KOSTEUDET SEKÄ PAINESUHTEET JA ILMAVIRRAT) Yleistä

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo

Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä. Elo Seppo Geologian tutkimuskeskus Raporttitunnus 6/2011 Etelä-Suomen yksikkö 02.02.2011 Espoo Basen-Fossilryggen terminen mallinnus: Esimerkki ABAQUS FEM -ohjelmiston käytöstä Elo Seppo GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama

Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama ESY Q16.2/2007/89 20.12.2007 Espoo Sampon tangentiaalisesta komponentista Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 20.12.2007 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja

Lisätiedot