B.1. Lautamiehen pitää asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa (1 p). B.2. Lautamiehen pitää olla Suomen kansalainen (1p).

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "B.1. Lautamiehen pitää asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa (1 p). B.2. Lautamiehen pitää olla Suomen kansalainen (1p)."

Eeva-Kaarina Laaksonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TURUN YLIOPISTO Oikeustieteellinen tiedekunta Opiskelijavalinta 2009 ARVOSTELUPERUSTEET KYSYMYS 1 A.1. Asiaa säätelee käräjäoikeuslaki B.1. Lautamiehen pitää asua käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa B.2. Lautamiehen pitää olla Suomen kansalainen (1p). C.1. Lautamies ei saa olla konkurssissa C.2. Lautamiehen holhousoikeudellinen toimintakelpoisuus ei saa olla rajoitettu D.1. Henkilön on oltava sopiva toimimaan lautamiehenä E. 1. Lautamieheltä edellytetään tuomarinvala (0,5 p) tai vastaava vakuutus (0,5 p). F.1. Lautamiehen on oltava vähintään 25-vuotias (0,5 p). F.2. Lautamieheksi ei saa nimittää henkilöä, joka on täyttänyt 63 vuotta (0,5 p). G.1. Lautamies ei saa olla virassa yleisessä tuomioistuimessa / ei saa olla virallinen syyttäjä (0,5 p). G.2. Lautamies ei saa olla virassa rangaistuslaitoksessa (0,5 p). G.3. Lautamies ei saa virassaan suorittaa ulosottotehtäviä / rikoksen esitutkintaa / tulli- tai poliisivalvontaa (0,5 p). G.4. Lautamies ei saa olla asianajaja / harjoittaa ammatikseen asianajoa (0,5 p). Pääsykoekirja 2/2009, s. 22 KYSYMYS 2 A.1. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkeen hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus B.1. Määräys ei kuitenkaan koske osaketta, joka on hankittu pakkohuutokaupassa / konkurssipesästä C.1. Suostumuksen antamisesta päättää hallitus, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin

1. Lautamieheltä edellytetään tuomarinvala (0,5 p) tai vastaava vakuutus (0,5 p). F.1. Lautamiehen on oltava vähintään 25-vuotias (0,5 p). F.2. Lautamieheksi ei saa nimittää henkilöä, joka on täyttänyt 63 vuotta (0,5 p).

2 D.1. Yhtiöjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä suostumuksen antamisen edellytyksistä E.1. Jos samalla saannolla on hankittu useita osakkeita, kysymys suostumuksen antamisesta on ratkaistava niiden kaikkien osalta samalla tavoin, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin F.1. Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti ilmoitettu hakijalle (1 p) F.2. kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhtiölle tai yhtiöjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa, suostumus katsotaan annetuksi G.1. Ennen suostumuksen antamista luovutuksensaajalla ei ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa oikeutta kuin oikeus suoritukseen varoja jaettaessa (1 p) ja G.2. etuoikeus osakeannissa G.3. Etuoikeuden nojalla saatu osake ei ilman yhtiön suostumusta tuota tätä parempaa oikeutta Pääsykoekirja 3/2009, s KYSYMYS 3 A.1. Vuoden 1999 alusta lukien on ollut voimassa säännös, jolla on lisätty takausvelan koron vähennyskelpoisuutta B.1. Takaajalla tai muun vakuuden asettajalla on oikeus vähentää sitoumuksensa (1 p) B.2. perusteella suorittamansa velan (1 p) B.3. tai sen suorittamista varten ottamansa velan korot (1 p), B.4. jotka ovat kertyneet siitä alkaen, kun velallinen on todettu maksukyvyttömäksi C.1. Edellytyksenä on, että päävelallinen on esimerkiksi ulosotossa todettu varattomaksi D.1. Henkilöllä, joka on asettanut omaisuutensa vakuudeksi toisen velasta, on sama oikeus korkojen vähentämiseen kuin takaajalla D.2. Siten esimerkiksi pantiksi annetun omaisuuden omistajalla on oikeus vähentää pantin realisoinnin yhteydessä suoritetusta määrästä osuus, joka vastaa velasta maksettavaa korkoa E.1. Takaajan ja muun vakuuden asettajan maksamat korot ovat kuitenkin vähennyskelpoisia vain, jos alkuperäisellä velallisella olisi ollut oikeus niiden vähentämiseen elinkeinotoimintaan tai maatalouteen kohdistuvina korkoina. E.2. Takaaja ei siten saa vähentää niitä korkoja, jotka alkuperäisellä velallisella kohdistuivat esimerkiksi asunnon hankkimiseen tai sellaiseen sijoitustoimintaan, jota ei voida pitää elinkeinotoimintana vaan tuloverolain mukaisena tulonhankkimistoimintana. Pääsykoekirja 1/2009, s. 34

kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhtiölle tai yhtiöjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa, suostumus katsotaan annetuksi G.1.

3 KYSYMYS 4 A.1. Säätiö on määrättyyn tarkoitukseen sijoitettu omaisuusmassa, jolla on oma hallintonsa A.2. Sillä ei ole omistajia tai jäseniä, vaan ainoastaan tarkoitus, jonka toteuttamiseen se pyrkii A.3. Säätiön perustamisesta säädetään säätiölaissa A.4. Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan ylläpitämään säätiörekisteriin B.1. Ainoastaan ennen vuotta 1965 rekisteröidyillä säätiöillä on oikeus harjoittaa aikaisempaa liiketoimintaa B jälkeen säätiölle ei ole voitu antaa perustamislupaa, jos sen sääntöjen mukaisena tarkoituksena olisi liiketoiminnan harjoittaminen tai jos sen pääasiallisena tarkoituksena ilmeisesti olisi välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätäjälle tai säätiön toimihenkilölle B.3. Säätiö ei saa harjoittaa muuta liiketoimintaa kuin sellaista, joka sen säännöissä on mainittu ja joka välittömästi edistää säätiön tarkoituksen toteuttamista C.1. Varsinaisten säätiöiden lisäksi on olemassa epäitsenäisiä säätiöitä, jotka eivät ole oikeushenkilöitä C.2. Epäitsenäisessä säätiössä kysymys on yksipuolisesta oikeustoimesta, jolla säätäjä luovuttaa omaisuutta toiselle käytettäväksi määrättyyn tarkoitukseen ja hoidettavaksi erillään saajan muista varoista C.3. Epäitsenäinen säätiö ei edellytä oman organisaation luomista säätiövarallisuuden hoitoa varten Pääsykoekirja 3/2009, s KYSYMYS 5 A.1. Kanteen hyväksyvät tuomiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan tuomiolauselmassa määrätyn oikeusseuraamuksen perusteella. (1 p) B.1. Yleisin tuomiotyyppi on ns. suoritustuomio (1 p), B.2. jollaisesta on kysymys silloin, kun tuomiossa vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle jotakin, pääsääntöisesti rahaa. (1 p) C.1. Toisena tuomiotyyppinä on ns. vahvistustuomio (1 p), C.2. jolla ratkaistaan tietyn kantajan ja vastaajan välisen (0,5 p) C.3. oikeussuhteen olemassaolo (0,5 p) (positiivinen vahvistustuomio) (0,5 p) C.4. taikka sen puuttuminen (0,5 p) (negatiivinen vahvistustuomio) (0,5 p).

Säätiöt rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen yritys- ja yhteisölinjan ylläpitämään säätiörekisteriin B.1.

4 C.5. Esimerkkinä vahvistustuomiosta voidaan mainita ratkaisu, jolla jokin oikeustoimi (esim. kauppa) julistetaan pätemättömäksi. (1 p) D.1. Muotoamistuomio (1 p) D.2. voidaan puolestaan määritellä tuomioistuimen ratkaisuksi, jolla muutetaan jotakin tiettyä oikeussuhdetta (0,5 p) taikka oikeustilaa (0,5 p). D.3. Esimerkkinä muotoamistuomiosta voidaan mainita aviopuolisoiden tuomitseminen avioeroon. (0,5 p) Pääsykoekirja 2/2009, s. 79 KYSYMYS 6 A.1. Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, jonka hän on tehnyt avioliiton aikana A.2. Ainoastaan perheen elatusta varten tehdystä velasta puolisot vastaavat yhteisvastuullisesti (1 p). A.3. Sääntö ei kuitenkaan koske rahalainaa, (1 p) A.4. vaan lähinnä erilaisia elatusta varten velaksi tehtyjä hankintoja (1 p) A.5. tai määräajoin erääntyviä yhteisen talouden maksuja B.1. Sopimus on tehtävä kirjallisena, (1 p) B.2. sekä esitettävä se sen kunnan sosiaalilautakunnan vahvistettavaksi, (1 p) B.3. jossa puolisoilla / tai toisella heistä on kotipaikka C.1. Ennen sopimuksen vahvistamista sosiaalilautakunnan on harkittava, voidaanko sopimusta pitää kohtuullisena (1 p) C.2. ottaen huomioon puolison elatuksen tarve, / toisen puolison maksukyky / ja muut asiaan vaikuttavat seikat Pääsykoekirja 1/2009 s KYSYMYS 7 A.1. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslaissa (0,5 p). B.1. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan yhteisölle tai säätiölle (0,5 p) aiheuttamansa vahingon, jonka hän on aiheuttanut tahallisesti (0,5 p) tai huolimattomuudesta (0,5 p) suorittaessaan B.2. tilintarkastuslaissa tarkoitettua tilintarkastusta, (1 p) tai B.3. muuta toimea, joka on säädetty tilintarkastajan tehtäväksi (0,5 p) tai B.4. jonka perusteella tilintarkastaja antaa kirjallisen lausunnon viranomaisen (0,5 p) tai tuomioistuimen käyttöön. (0,5 p)

Esimerkkinä muotoamistuomiosta voidaan mainita aviopuolisoiden tuomitseminen avioeroon. (0,5 p) Pääsykoekirja 2/2009, s. 79 KYSYMYS 6 A.1.

5 C.1. Tilintarkastajan on korvattava myös vahinko, jonka hän on aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta tilintarkastuslakia (0,5 p), yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia (esim. laki avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä, osakeyhtiölaki sekä osuuskuntalaki) (0,5 p) C.2. taikka yhtiöjärjestystä (0,5 p), sääntöjä (0,5 p) tai yhtiösopimusta rikkomalla (0,5 p) C.3. yhteisön osakkaalle (0,5 p), yhtiömiehelle (0,5 p) tai jäsenelle (0,5 p) taikka muulle henkilölle. (0,5 p) D.1. Jos tilintarkastajana on tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö (0,5 p) sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta. (0,5 p) Pääsykoekirja 3/2009, s. 88 KYSYMYS 8 A.1. Perillisellä (ja testamentinsaajalla) on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen vastaan perinnön. Tehokkaan luopumisen edellytyksenä kuitenkin on, ettei perillinen ole osaksikaan ottanut perintöä vastaan. (1 p) A.2. Perillisen on otettava pesä hoitoonsa ja hallintaansa ja ryhdyttävä toimenpiteisiin perunkirjoituksen toimittamiseksi. Sanottuihin lakimääräisiin jäämistöä koskeviin toimiin ryhtymistä tai niihin osallistumista ei voida pelkästään katsoa sellaiseksi ryhtymiseksi, joka synnyttäisi perintöverovelvollisuuden. (1 p) A.3. Pesään ryhtymisessä on pesän osakkaan kannalta kysymys lähinnä siitä, että hän on ryhtynyt käyttämään omistajalle kuuluvia oikeuksia omistajan ominaisuudessa. (1 p) A.4. Perinnöstä luopuminen ilman veroseuraamuksia on katsottu mahdolliseksi, vaikka edunsaajana oleva perillinen ottaisikin henkivakuutuskorvauksen vastaan. (1 p) B.1. Mitään tarkkaa aikarajaa, jonka kuluessa luopumisen on tapahduttava, ei ole säädetty. (1 p) B.2. Tehokas perinnöstä luopuminen edellyttää, ettei sen yhteydessä ole määrätty edunsaajaa (1 p) tai jos edunsaaja on määrätty, saajaksi on määrätty luopujan sijaantuloperillinen (1 p) tai jos heitä on useita, kaikki sijaantuloperilliset B.3. Luopuminen voi tapahtua tehokkaasti vain sijaantuloperillisen hyväksi. (1 p) B.4. Lisäksi on huomattava, että luovutuksensaajan oikeuden omaisuuteen tulee olla rajoittamaton omistusoikeus. Tehokkaassa luopumisessa luopuja ei siten voi pidättää itselleen edes hallinta- tai tuotto-oikeutta. (1 p) Pääsykoekirja 1/2009, s. 138 ja 63

yhteisön osakkaalle (0,5 p), yhtiömiehelle (0,5 p) tai jäsenelle (0,5 p) taikka muulle henkilölle. (0,5 p) D.1.

Samankaltaiset tiedostot

(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

(KuntaL 73 ) Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Kunnanhallitus 179 06.06.2017 Valtuusto 63 14.06.2017 Toimielinten jäsenten vaali 2017-2021 KH 06.06.2017 179 Kuntalain 32 :n mukaan tulee valtuuston suorittaa kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja