Alueellinen kehittämissuunnitelma

Transkriptio

1 Alueellinen kehittämissuunnitelma 59

2 Kehittämistavoitteet Kannelmäen Lassilan ja Pohjois-Haagan kehittämistavoitteet TOIMINNALLISUUS Osa-alueiden toiminnallisuuden ja omavaraisuuden parantaminen Asemanseudut monipuolisiksi keskuksiksi saavutettavuus, viihtyisyys ja turvallisuuden tunne Sekoittuneen rakenteen tukeminen: työpaikkoja ja asumista Palvelutason turvaaminen väestöpohjaa kasvattamalla Monimuotoinen kaupallinen rakenne: iso kauppakeskus, mutta myös elävät pienemmät ostoskeskukset Kannelmäestä näkyvä kulttuuriasema: kulttuuria Kanneltalosta lähiympäristöön ASUMINEN Asuntokannan monipuolistaminen ja asuntotarjonnan lisääminen Suuria asuntoja sinne, missä on vain pieniä Korkeatasoista asuntorakentamista nostamaan Kannelmäen kaupunkikuvallista ilmettä Nykyisten rakennusten perusparantaminen ja tonttikohtaisen lisärakentamisen edellytysten tukeminen Elinkaariasumisen mahdollistaminen KAUPUNKIKUVA Kaupunkikuvan laadullinen kehittäminen Keskeisten katuosuuksien ilmeen parantaminen kaupunkimaisemmiksi Pysäköinnin uudelleenjärjestely - integroituja pysäköintiratkaisuja ja pysäköintiohjeiden tarkistaminen Sisäisen eriytymisen vähentäminen - Kannelmäestä yhtenäinen, Lassilan ja Pohjois-Haagan vuorovaikutuksen parantaminen Virkistysalueiden laadun ja toiminnallisuuden parantaminen - Mätäjokilaakson imagon ja tunnettavuuden nostaminen Lassilassa Pohjois-Haagan asema näkyväksi paikaksi LIIKKUMINEN Sujuvan liikkumisen edistäminen Pyöräily- ja kävelymahdollisuuksien tukeminen Yhteyksien selkeyttäminen palvelujen ja asemien välillä Joukkoliikenteen houkuttelevuuden ja palvelutason kehittäminen Kannelmäen ja Malminkartanon välisten yhteyksien parantaminen Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan kehittämistavoitteet, KSV

3 Toiminnallisuus - olemassa olevien toimintojen tukeminen ja kehittäminen Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga on tyypillistä esikaupungin asuinaluetta, jossa eri vuosikymmenten aikana rakentuneet kerrostalo- ja pientaloalueet ovat perusta alueen toiminnoille. Kaupunkirakenteen toiminnallinen kehittäminen kohdistuu alueen asumista tukeviin toimintoihin, kuten keskuksiin, työpaikka-alueisiin sekä virkistysalueisiin. Suunnittelualueen toiminnallisia vahvuuksia ovat useat keskukset, Kannelmäen ja Pohjois-Haagan asemanseudut sekä kaupalliset keskittymät; vanhat ostoskeskukset ja vielä rakenteilla oleva Prisman kaupallinen keskus. Keskusten halutaan toimivan toisiaan täydentävänä verkostona, ei keskenään kilpailevina yksikköinä. Keskusten toiminnallisia ominaispiirteitä halutaan vahvistaa ja tukea. Suunnittelualueella Lassilan pääkatua seuraileva ja Kannelmäen eteläosiin ulottuva toimitilavyöhyke on yhtä lailla myös asumisen aluetta. Tätä sekoittunutta rakennetta tuetaan edelleen kehittämällä kaupunkirakennetta molempien toimintojen kannalta. Tavoitteena on elävä kaupunki, jossa eri toiminnot tukevat toisiaan. Myös ympäristön vehreys ja ulkoilualueiden runsaus on alueella merkittävä kaupunkirakenteen osa. Näiden alueiden toiminnallinen kehittäminen on ympäristön laadullisen kehittämisen rinnalla tärkeää. Tavoitteena on alueen ympäristön koetun viihtyisyyden ja turvallisuuden parantaminen. Asuminen - tarjonnan monipuolistaminen Kannelmäen, Lassilan ja Pohjois-Haagan alueella väkiluku on laskenut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana lähes 10 % ja väestön ikärakenne vanhenee. Alueella on vähän lapsiperheitä suhteessa vanhempaan väestönosaan. Osa-alueet ovat rakentuneet pääosin sodan jälkeisenä aikana luvuilla. Tällä kerrostalovaltaisella alueella on verraten paljon pieniä asuntoja ja viime vuosien rakentaminen ei ole muuttanut juurikaan niiden osuutta. Asuminen käsitteenä on sitä vastoin kehittynyt monin eri tavoin alueiden rakentamisajankohdasta. Vaatimukset ovat muuttuneet sekä asuntojen koon ja varustelutason osalta kuin myös ihmisten asumisen, työn ja vapaa-ajan keskinäisen merkityksen osalta. Alueellisella kehittämissuunnitelmalla halutaan tukea asuinalueiden elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Olemassa olevaa kaupunkirakennetta uudistetaan näkyvästi pyrkimällä edistämään täydennysrakentamista ja ympäristön laadun parantamista erityisesti valituilla kehittämisen painopistealueilla. Väestörakenteen tasapainottaminen ja asukasmäärän laskevan kehityssuunnan muuttaminen on haaste jo rakennetuilla alueilla. Asuntotarjontaa halutaan lisätä ja asuntokantaa monipuolistaa, jotta yhä useampi voisi jatkaa asumisuraansa niin halutessaan kaupunginosan sisällä ja alueet houkuttelisivat myös lapsiperheitä. Tonttikohtaisen lisärakentamisen edistäminen ja olemassa olevan rakennuskannan perusparantamisesta huolehtiminen ovat myös osa rakennuskannan monipuolista kehittämistä. Kaupunkikuva - liikkumisympäristön kehittäminen paikoiksi Suunnittelualueen kaupunkikuvaa hallitsee väljä kaupunkirakenne, jossa moottoriliikenteen alueet ovat hyvin dominoivia ja houkuttelevat yksityisauton käyttöön. Pysäköintialueet ovat paikoitelleen varsin suuria ja korttelit sulkevat sisäänsä avaria kevyen liikenteen reittejä. Kaupunkikuvalliset kehittämistavoitteet kohdistuvat alueiden liiallisen väljyyden vähentämiseen ja kaupunkikuvallisen hierarkian täsmentämiseen. Katutilojen ja pysäköintialueiden kehittämisen lisäksi tavoitteena on parantaa osa-alueiden välisiä yhteyksiä. Yhteyksien fyysisten puitteiden kehittämisen lisäksi pyritään vahvistamaan myös niiden sisällöllistä merkitystä. Reitistöt kytkeytyvät kaupunkirakenteen keskuksiin ja joukkoliikenneasemiin. Mätäjokilaakso on alueen merkittävä kaupunkikuvallinen mahdollisuus. Tavoitteena on nostaa alueen merkitystä koko alueen laatutekijänä parantaen sekä ympäristön laatua että liittymistä kaupunkirakenteeseen. Liikkuminen - toiminnallisuuden ja saavutettavuuden parantaminen Liikkumisen kehittämistavoitteet painottuvat joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn yhdistävän yhteysverkoston kehittämiseen ja käytön houkuttelevuuden parantamiseen. Liikkumismuotojen puitteiden kehittämisellä pyritään poistamaan esteitä ja lisäämään käyttömukavuutta. 61

4 Kannelmäki-Lassila-Pohjois-Haaga Kaupunkirakenteen kehittämisen painopistealueet Tavoitteet läntisellä renessanssialueella, KSV

5 Asemanseudut Asemat ja asemanseudut ovat alueellisen maankäytön kehittämisen keskiössä. Näillä alueilla on suurimmat potentiaalit alueiden vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden kehittämisessä. Olemassa olevat ympäristöt yhteyksineen luovat omat haasteensa ja mahdollisuutensa kehittämistyölle. Tulevaisuudessa ratayhteyden muuttuessa osaksi Kehärataa, asemanseudut voivat olla terminaaleja jopa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Täydennysrakentamista pyritään osoittamaan keskeisille alueille, lähelle asemia. Tavoitteena on julkisten tilojen laadukkuus, toisaalta palvelutason ja työpaikkatarjonnan vahvistaminen. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen yhdessä vähäautoisuuden tavoitteen kanssa tuovat myös uusia toimintoja perinteiselle asemaalueelle kuten yhteiskäyttöautot ja erilaiset pyöräilyratkaisut. Radanvarsien kehittäminen painottuu alueiden ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittymisen kehittämiseen. Radan estevaikutusta ja ympäristöhäiriöitä pyritään pienentämään. Alueiden maankäyttöä tehostetaan ja turvallisuuden tuntua pyritään lisäämään. Täydentyvät alueet Täydentyvillä alueilla on kaupunkirakenteessa erityisen paljon välitilamaista väljyyttä; vyöhykkeenomaisesti polveilevia puistokaistaleita, pysäköintialueita ja rakentamattomia tontin osia sekä leveitä katualueita reunavyöhykkeineen. Maankäytön kehittämiseksi tarkastellaan rakentamattomia alueita laajempina kokonaisuuksina suhteessa muuhun kaupunkirakenteeseen. Mikä niiden rooli on nyt? Voisiko maankäyttöä kehittää olemassa olevia toimintoja uudelleen järjestelemällä? Pääideoiden kautta tutkitaan mahdollisuuksia alueidenkäytön muutoksiin sekä toiminnallisuuden ja kaupunkikuvan parantamiseen. Alueiden kehittäminen on parhaimmillaan kaupunkirakenteen ekologisuuden parantamista. Reuna-alueet Pitkän aikavälin suunnitelmassa on tarpeen tarkastella myös alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualueen reuna-alueille sijoittuvat tarkastelualueet ovat Vihdintien, Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän varsilla. Alueiden kehittäminen on kiinteässä yhteydessä virkistysalueverkoston kehittämiseen. 63

6 Viime vuosina seudullisesti merkittäviä liikenneväyliä on alettu tarkastella uudesta näkökulmasta kaupunkimaisen ympäristön laajennettua ja maankäytön tehostuessa. Väylien aiheuttamaa estevaikutusta ja ympäristöhaittoja pyritään vähentämään ja liikkumiseen varatut alueet halutaan aktiiviseksi osaksi alueellista maankäytön suunnittelua. Käynnissä on mm. Tiehallinnon tutkimus- ja kehittämisteeman alla esiselvitys Kaupunkien pääväylien rooli tulevaisuudessa, jossa tutkitaan mm. moottoriteiden muuttamista kaupunkibulevardimaisiksi kaduiksi. (kts. Liikennesuunnittelutilanne) Pohjois-Haagassa pohjoisin tarkasteltava reuna-alue sijoittuu Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän lounaispuolelle. Alue on rakentamatonta metsämaastoa ja melualuetta. Kehä I:n pohjoispuolelle Kannelmäkeen on rakentumassa alueen suurin kaupallinen keskus, jonka alueelle siirtyy tulevaisuudessa myös terveyspalvelut. Kauppakeskuksen kulmauksessa on lisäksi luontoarvoiltaan merkittävä Raikukallion metsäinen selännealue, jossa sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoitusketjun osia. Hämeenlinnanväylän itäpuolella levittäytyy Keskuspuisto ulkoilualueineen. Tämä tulevaisuudessa aluerakenteen kannalta keskeinen tarkastelualue liittyy etelässä Pohjois-Haagan 1950-luvun asuinalueisiin. Toinen merkittävä reuna-alueiden tarkasteluvyöhyke sijoittuu Vihdintien varrelle jatkuen kohti pohjoista, Mätäjokilaaksoa seuraten. Mätäjokilaakson virkistysaluekokonaisuuden kehittämisen rinnalla tulee tutkia alueeseen liittyviä rakentamisalueita. Osa tarkasteltavista reuna-alueista on voimassa olevan yleiskaavan mukaisia rakentamisaluevarauksia, mutta niiden soveltuvuutta rakentamiseen tulisi arvioida uudelleen. Virkistysalueyhteyksien jatkuvuuden kannalta nykyiset varaukset ovat ongelmallisia. Myös kaupunkirakenteen kannalta saattaisi olla perustellumpaa tarkastella reuna-alueiden maankäytön kehittämistä pohjoisempana Kehä I:n tuntumassa. Alueilla tutkitaan erilaisia melunsuojausratkaisuja. Rakennettujen alueiden laajetessa myös virkistysalueiden laadun ja yhteysverkoston on kehityttävä. Kaikilla alueilla pyritään lisäämään asumisen monimuotoisuutta sekä arjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Liikkuminen Alueen asukkaiden jokapäiväiseen liikkumiseen halutaan vaikuttaa. Autolla liikkumista pyritään vähentämään. Tuetaan siis kävelyä ja pyöräilyä suunnittelemalla houkuttelevampia ja toimivampia reittejä ja edistetään joukkoliikenteen käyttöä. Joukkoliikenneasemilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä ja palveluja. Asemanseudut tulevat olemaan myös osa kehärataverkkoa, mikä antaa uudenlaisia mahdollisuuksia asemanseutujen palveluiden kehittämiseen. Alueen katuyhteyksiä voidaan myös kehittää. Tutkitaan suunnittelualueelta Malminkartanoon johtavan tien rakentamisen mahdolliset vaikutukset. Läpiajoliikenteen uhka, toisaalta katu voisi olla hyödyllinen alueiden välinen sisäinen yhteys, joka lyhentäisi liikkumisen etäisyyksiä palveluiden keskittyessä alueilla. Lassilan liikuntapuiston saavutettavuutta ja yhteyksiä parantaisi Kehä I:n ali kulkeva katuyhteys Kannelmäen puolelta. Kehä I:n melu- ja estevaikutuksen pienentäminen liittyy suunnittelualueen kaikkien osien kehittämiseen. Melusuojauksen parantamiseksi melusuojauksia on jatkettava mm. alueen länsiosassa, jossa voitaisiin tutkia maankäytön tehostamiseksi melulta suojaavaa rakentamista. Estevaikutuksen pienentämiseksi väylän poikki kulkevia yhteyksiä on lisättävä olemassa olevien kehittämisen ohella. Pysäköinnin uudet ratkaisut ja mitoituksen tarkistaminen ovat keskeisiä tekijöitä alueen kehittämisessä. Iso osa rakennetusta ympäristöstä on autojen pysäköintialueina. Täydennysrakentamisen edellytysten parantamiseksi on pysäköintiratkaisuja pyrittävä tehostamaan ja autopaikkojen määrää tiukemmin rajoitettava. Katutila Katutilat ovat tärkeä osa arkipäivän liikkumisympäristöä. Keskeisten katuosuuksien kaupunkimaisen ilmeen kehittäminen ja korostaminen kuin myös laadun parantaminen voidaan toteuttaa monin eri keinoin. Katutilaa voidaan kohentaa esimerkiksi täydennysrakentamalla tiiviimmin kadunvarteen. Katuosuuksien liittäminen osaksi muuta kaupunkirakennetta kuten aukioita on yksi keino katutilan merkityksen lisäämiseksi. Tällöin katutilan ilmettä voidaan kehittää erilaisten kadunkalusteiden, pintamateriaalien ja istutusten avulla. Erityisesti toiminnallisiin keskuksiin kuten asemanseutuihin ja kauppakeskuksiin rajautuvien katuosuuksien tulisi olla keskuksiin nähden harkittuja. Kadunvarsipysäköinnin lisäämiseksi katualueiden mitoituksen ja katuhierarkian selventäminen on tärkeää. Jo olemassa olevien katualueiden leveydet saattavat rajoittaa käytettävissä olevia kehittämismahdollisuuksia. Viheralueet Viheraluerakennetta kehitetään monitasoiseksi ja toimivaksi verkostoksi. Lisäksi viheralueiden suuri rooli ympäristön kestokyvyn ylläpidossa, hulevesien hallinnassa sekä ilmastonmuutokseen varautumisessa tulee huomioida suunnittelussa. Puistojen laatua ja toiminnallista sisältöä parannetaan. Puistojen tulisi liittyä kiinteästi kevyen liikenteen reitistöihin ja vahvistaa ympäristön koettua turvallisuuden tunnetta. Kaupunginosapuistot Renessanssityössä viheralueiden erityisiksi kehittämiskohteiksi on valittu kaupunginosapuistot, jotka ovat sijainniltaan keskeisiä, olosuhteiltaan vetovoimaisia ja joilla pyritään korkealaatuiseen toteutukseen. Luonnontilaisempien alueiden vastapainona kaupunginosapuistot tarjoavat rakennetumpaa ja hoidetumpaa puistoympäristöä, joka mahdollistaa monenlaista käyttöä ja toimintaa ympäri vuoden. Asukkaiden aktiivisina kohtaamis- ja kokoontumispaikkoina kaupunginosapuistoissa avautuu mahdollisuus myös uudenlaisen yhteisöllisyyden ja paikallishengen kehittymiselle. Kannelmäessä ja Pohjois-Haagassa on puistoalueilla runsaasti muinaismuistolailla suojeltuja I maailmansodan aikaisia linnoituslaitteita, jotka pitäisi kunnostaa osaksi puistoja. Jokilaakso Jokilaakson laajat viheralueet ja joenvartta seurailevat suositut kevyen liikenteen reitit ovat alueen asukkaiden keskuudessa arvossaan. Alueen laatu on nostettava koko kaupungin kannalta merkittävän, laajan viheraluekokonaisuuden tasolle. Jokivarteen on avattava tärkeillä paikoilla näkymiä ja täydennysrakentamista sovitetaan alueille, joissa halutaan vahvistaa jokilaakson yhteyksiä ja liittymistä kaupunkirakenteeseen, toisaalta vähentää moottoriteiden aiheuttamaa meluhaittaa. 64

7 Ilmastonmuutokseen varautuminen, tulvasuojelu ja hulevesien hallinta tulee olemaan alavan jokilaakson haasteita. Suunnittelualueesta pohjoiseen sijaitsee Helsingin kaupungin hulevesistrategiatyön yksi pilottialueista, Kuninkaantammi, jolle tulee rakentumaan kokonaan uusi kaupunginosa. Alueellinen kehittämissuunnitelma liittyy samaan Mätäjoen valuma-aluekokonaisuuteen. Täydennysrakentamisen ekologiset ratkaisut tukevat jokilaakson kehittämistä monipuolisena ympäristönä. 65