Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS. Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS. Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin"

Transkriptio

1 Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin

2 Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin Teoksessa tarkastellaan rikollisten sosiaalisia suhteita kriminologian näkökulmasta. Miten elämän aineelliset reunaehdot sekä väkivallan ja hyväksikäytön uhka ilmenevät sosiaalisen vuorovaikutuksen tulkinnoissa ja itsestä annettujen vaikutelmien hallintana? Tekijä erittelee rikollisten veljeyden omintakeisia piirteitä etenemällä kohti yhä syrjäytyneempiä elämänpuitteita. Tarkastelut johdattavat rikollisuuden tutkimuksen peruskysymysten äärelle, vaihtelun ja vakauden mekanismien pohdintaan. Teos nojautuu ensisijaisesti laadullisiin, etnografisiin ja historiallisiin tutkimuksiin, mutta sisältää myös määrällisesti edustavia tietoja. Kriminologian näkökulmaa on täydennetty käyttämällä realistisen kertomakirjallisuuden kuvauksia. Vuoropuheluun tutkimuksen kanssa asettuvat muiden muassa Dickensin, Döblinin, Genet'n, Mailerin ja Bunkerin alamaailmankuvat Teos on suunnattu rikollisuuden tutkimuksesta kiinnostuneille. Se soveltuu myös oppimateriaaliksi kriminologian, rikosseuraamusalan, sosiaalitieteiden ja sosiaalipsykologian opintoihin. Janne Kivivuori on sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa ja toimii Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön tutkimusjohtajana.

3 Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Acta Poenologica 1/20 II

4 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Taitto ja paino: Tampereen yliopistopaino Oy- Juvenes Print Tampere 20 II Myynti: /verkkokauppa.juvenes.fi/fi/ ISBN ISSN KL (35.7) Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Acta Poenologica

5 SISÄLLYS ALUKSI...? Sankareita ja hirviöitä Rikollisten sosiaaliset suhteet... 9 Kirjallisuuden alamaailmankuvat Näkökohtia YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA Altruismi Petturin muisto Moraaliset tunteet Uskottavan viestinnän ongelma KÖYHYYS Putkinotko Mexico City Tepotztlån Montegrano Marienthal Vuoriston kansa East End Chicago Slummi KODITTOMUUS Hobot Asuntolassa ja maastossa Wienin kulkurit Katuperhe RIKOLLISUUS Jean Genet Berlin Alexanderplatz

6 Siinä näkijä missä tekijä...46 Lontoon vanha alamaailma Jonathan Wild Sanan "doublecross" tausta...49 Uudempia tutkimuksia Alamaailman tyyppejä Suomalaisen varkaan luottamus Elämä juhlana VANKEUS Muistelmia kuolleesta talosta Vankilayhteisö Gorillat, kovat ja teeskentelijät Vaikutelmain hallintaa Älä luota kehenkään, mutta vakuuttele veljeyttä Pyövelin laulu Tiedon hankinta Kerskailu ja bluffi Koettelu Todellinen väkivalta Itsensä vahingoittaminen Ilmeettömyys Kehonrakennus Tatuoinnit Suojaväri Naisvangit Vankileirien saaristo Edward Bunker NUORTEN RIKOLLISUUS JA SOSIAALISET SUHTEET Tutkimuksen klassikoita Sörnäisistä Koskelaan Rikollisuus ja sosiaaliset suhteet Rikosten liioittelu

7 Petetyksi tuleminen Rikolliset rikosten uhreina Sijaisrikollisuus Lojaalisuusnormin ja petoksen rinnakkaisuus Valikoitomisen rooli ALAMAAILMAN PITKÄ KEST0... Psykologinen anakronismi Sosiaalinen bandiitti Rosvojen veljeys Antiikin ajan ryöstörikollisuus Suomalaiset rosvot Yllättäviä samankaltaisuuksia... Kiinan ja Intian bandiitit Pitkän keston syyt VIITTEET KIRJALLISUUS

8

9 ALUKSI Yksi parhaita kuvauksia rikollisten veljeydestä on kirjailija Gavin Maxweilin teos God Protect Me from My Friends (1956). Suomeksi kirjan nimi olisi: "Jumala suojelkoon minua ystäviltäni". Teos kertoo sisilialaisen rosvopäällikön ja "viimeisen bandiitin" Salvatore Giulianon ( ) ja hänen koplansa tarinan. Olivatko Sisilian rosvot solidaarisia suhteessa köyhään kansaan, väestöryhmään, josta he itse olivat peräisin? - Eivät olleet. Porta della Ginestran solassa Giulianon kopla ampui summittaisesti Vappua viettävien köyhien työläisten joukkoon surmaten monia, myös lapsia. Entä vallitsiko rosvojen omassa keskuudessa veljeyden ja luottamuksen henki? - Ei vallinnut. Giuliano ei epäröinyt teloittaa kavaltajaksi ryhtynyttä ystäväänsä. Todelliset ja mahdolliset petturit oli ammuttava ensimmäisen epäilyksen hiivittyä mieleen. Ennen kuin hän painoi liipaisinta, Giuliano ilmoitti petturille: tapan sinut Jumalan ja Sisilian nimessä. Petollisuuden ympäröimä Giuliano nosti varamiehekseen sukulaisensa, oman serkkunsa. Ikuinen lojaalisuus ja veljeys heidän välillään sinetöitiin valarituaalissa, jossa heidän verensä yhdistyivät. - Sama veriveli lopulta kavalsi ja surmasi Giulianon. 1 SANKAREITA JA HIRVIÖITÄ "Kautta historian voidaan kirjallisuudesta, sananlaskuista ja kansanviisaudesta löytää kaksi vastakkaista käsitystä köyhistä. Jotkut luonnehtivat köyhiä siunatuiksi, hyveellisiksi, vilpittömiksi, seesteisiksi, itsenäisiksi, rehellisiksi, ystävällisiksi ja onnellisiksi. Toisten mukaan he ovat pahoja, halpamaisia, väkivaltaisia, likaisia ja rikollisia."2 Näin kirjoittaa Oscar Lewis teoksessaan La Vida, puhuen köyhyyden kulttuurisista kuvista. Kulttuurimme rikolliskuvassa voidaan havaita samanlainen kaksijakoisuus kuin köyhyyskuvassa. Rikollinen on nähty hirviönä, joka on moraalin tuolla puolen; hänet on kuvattu mielisairaana, pahana, hylkiönä; hänet on nähty "vaarallisten luokkien" vaarallisuuden todisteena. Mutta toisaalta häntä on myös kuvailtu neroksi, pahan yhteiskunnan uhriksi, köyhien puolustajaksi tai tavalliseksi ihmiseksi, joka vain harjoittaa valitsemaansa ammattia. 7

10 Kansanperinne on pitkään tuntenut Robin Hood -tyyppisen jalon rikollisen, joka varastaa rikkailta ja antaa köyhille. Rikollisten ihailu ulottuu ilmiönä ainakin antiikin Roomaan asti 1 Ilmiönä se sai uutta pontta romantiikan kulttuurivirtaukselta 1700-luvun lopulla. Romantiikka katsoi, että yksilö saattoi tavoitella aitoutta rikkomalla sosiaalisia normeja. "Aidon ihmisen" paikkaa saattoi miehittää yhtä hyvin rikollinen, nero, taiteilija, hullu tai boheemi. Rikollinen ja taiteilija olivat sukulaissieluja, koska molemmat uhmasivat sääntöjä siinä missä useimmat ihmiset - poroporvarit ja pikkuporvarit - olivat halvaantuneet sääntöjen noudattamiseen ja arjen tukahduttavaan latteuteen4 Goethe ilmaisi romantiikan ydinajatuksen seuraavasti: [Ihmisestä], joka antaa lakien ja säädyllisyyden muovata itseään, ei koskaan voi tulla sietämätöntä naapuria eikä käsittämätöntä konnaa; mutta tosiasia kuitenkin on, että kaikkinaiset säännöt turmelevat luonnon todellisen kokemisen ja todellisen ilmentämisen!" Rikollisten romanttisen ihannoinnin perinteestä versoi 1900-luvulla uusi muoto, jossa rikollinen kuvattiin luokkataistelun soturiksi ja rikollisuus vallankumouksen esivaiheeksi. Siinä missä antiikin roomalaiset olivat nähneet roistoissa menneen barbarian jäänteen, nyt rikollinen nähtiin tulevan kommunistisen yhteiskunnan airueeksi ja enteeksi. Varsinkin 1970-luvulla rikollisuus esitettiin usein hieman romanttisessa valossa "vastarinnan" tai "kapinan" muotona. Myös uudemmassa historian tutkimuksessa, joka on lähestynyt historiaa arjesta ja "alhaalta päin", on esiintynyt rikollisuuden ihannointia. Valtio ja laki on haluttu esittää vieraina elemenneinä tai eliitin juonina, jotka kukistavat ja tukahduttavat rehevän kansankulttuurin viriilit, rikolliset muodot. Tästä näkökulmasta rikollisuutta on kuvattu jopa "vastarinnan" muodoksi.6 Rikolliset osattiin siis jo varhain nähdä kulttuurimme sankareina. Ei ole yllättävää, että tämä suuntaus pääsi vaikuttamaan myös rikollisuutta tutkivaan tieteeseen. Jengitutkimuksen klassikko, Frederic Thrasherin The Gang, alkoi to famuksella, että alamaailman jengien maailma oli aitojen tunteiden tyyssija - "jengi on elämä... ". Ajattelutapa sai uutta hohtoa 1950-luvulla, kun filosofian piirissä eksistentialismi korotti marginaaliset hahmot kulttuurisankareiksi. Jean Genet, varas ja kerjäläinen josta tuli kirjailija, tavoitteli pyhimyksen sädekehää ja sai tällaisen siunauksen Jean-Paul Sartren kynästä. Hänestä tuli autenttisen ihmisen prototyyppi, Pyhä Genet, koska hän uskalsi rikkoa lakia. Myöhemmin nämä ajatukset kanonisoitiin osaksi kriminologiaa leimaamisteoriassa, jonka mukaan sosiaalinen kontrolli luo rikollisuutta.7 Ajatus, että sosiaalisten normien rikkoja on aidompi ihminen kuin muut, kuuluu edelleen kulttuurimme yhteisesti jaettuihin käsityksiin. "Luokkasota" ja "vastarinta" -vertauskuvien suosion vähennyttyä aitousideologia on saarta- 8

11 nut jopa voimistua. Nuorten parissa ja puheessa psykologisoiva, medikalisoitu "murrosikä" on diskursiivinen pinta joka kätkee alleen "myrskyn ja kiihkon" vuosisataiset kulttuuriset velvoitteet. Ei ole mitenkään mahdotonta, että rikollisten ihailu - kulttuurin tarjoamat rikollisuudelle suotuisat määritelmät - johtavat siihen, että jotkut vaikutteille alttiit nuoret hakevat mainetta rikollisista teoista.8 Rikollisuuteen liittyvien hirviö- ja sankarikuvien taustalla voi olla yhteiskunnan yleinen syklinen kehitys konservatiivisten ja innovatiivisten jaksojen välillä luvulla elettiin hirviökuvien klassinen kausi, kun Lombroso kuvasi rikollisen atavistisena eli ihmislaj in kehityksen varhaisempaa vaihetta ilmentävänä "degeneroituneena" yksilönä. Vuosisadan alusta aina 1970-luvun alkuun elettiin suvaitsevaista aikaa, mutta sen jälkeen on menty uudestaan hirviörulkintoihin. Myös visiot rikollisten äärimmäisestä raadollisuudesta ja veljeyden puutteesta saattavat heijastaa näitä ajankuvia siinä missä alamaailman todellisuuttakin. Kysymys siitä, millaisia rikollisten väliset suhteet ovat, kytkeytyy vahvoihin mielikuviin ja tulkintakehyksiin. RIKOLLISTEN SOSIAALISET SUHTEET Historiassa on siis esiintynyt sekä rikollisten romantisointia että demonisointia. Molemmat tulkinnat kertovat luultavasti yhtä paljon tulkitsijan toiveista kuin alamaailman sosiaalisesta todellisuudesta. Se, missä määrin kyse on todellisuudesta, edellyttää alamaailman todellisten sosiaalisten suhteiden tutkimista. Siksi tämä teos ei käsittele rikolliskuvien muutosta, vaan alamaailman todellisuutta. Olisi liian suuri tehtävä kuvata alamaailman kaikki sosiaaliset piirteet kerralla, erittelemättä ja tekemättä rajauksia. Olen ottanut näkökulmakseni kysymyksen rikollisten keskinäisestä solidaarisuudesta ja luottamuksesta. Ovatko rikolliset keskenään solidaarisia vai häikäilemättömän saalistavia; mikä on luottamuksen ja epäluottamuksen merkitys heidän suhteissaan? Kiinnitän huomion sosiaalisesti horisontaalisiin, saman sosiaalisen tason sisäisiin suhteisiin, en niinkään vertikaalis-hierarkisiin suhteisiin. Tarkastelun kohteena on rikollisten välinen vuorovaikutus ja tavat, joilla yksilöt sopeutuvat alamaailmojen ympäristöihin. Miksi yksilöiden välinen luottamus on kriminologisesti merkityksellinen ilmiö? Ensinnäkin on perusteltua yrittää päästä vaihtelevien rikolliskuvien taakse, alamaailman todellisuuteen ja oikeisiin ihmisiin. Luottamukseen pureutuminen liittyy myös siihen, että viime vuosina sosiologiassa on puhuttu paljon sosiaalisesta pääomasta (social capital). Sen keskeisenä aineksena pidetään juuri yksilöiden välistä sosiaalista luottamusta10 Luottamuksen ongelma on poltta- 9

12 va erityisesti rikollisessa toiminnassa, koska siihen osallistuvat eivät useinkaan pysty ratkaisemaan keskinäisiä ristiriitojaan vetoamalla laillisen yhteiskunnan oikeusresursseihin ja konfliktinratkaisutapoihin. Aiheena rikollisten veljeys vie rikollisuuden tutkimuksen peruskysymysten äärelle. Yksi suurimmista on se, liittyykö vakava rikollisuus sosiaaliseen valikoitumiseen vai sosiaaliseen kausaatioon. Valikoitumisella tarkoitetaan sitä, että yksilön ominaisuudet aiheuttavat hänen käyttäytymistaipumuksensa ja ajautumisensa rikolliseen alamaailmaan. Sosiaalinen kausaatio viittaa siihen, että yksilöstä riippumattomat olosuhteet ja oppimisprosessit tekevät hänestä rikollisen. Tåtä kysymystä voi havainnollistaa perinteisellä esimerkillä: mistä johtuu, että yksi voimakkaimmista kriminologian havaitsemista korrelaatioista ilmenee yksilön oman rikosalrtiuden ja hänen kaveriensa rikosalttiuden välillä? Valikoitumisselitys vastaa tähän, että samanlaiset yksilöt, joilla yksinkin oli korkea rikosalttius, löytävät toisensa kaveriryhmissä. Sosiaalisia syysuhteita korostava selitys vastaa, että ryhmä opettaa siihen tulijalle rikollisen motivaation. Valikoitumisnäkökulma korostaa myös sitä, että rikosryhmiin saattaa ajautua henkilöitä, jotka joutuvat muiden torjumiksi. He saattavat olla liian aggressiivisia tai impulsiivisia muiden makuun; tai niin epäluuloisia, etteivät he ensinkään pysty solmimaan tavallisia kaveruuksia. Tällainen selitys rikosuran syistä tuntuisi vahvasti viittaavan siihen suuntaan, että rikollisten veljeys on haurasta ja helposti murtuvaa jo rikosryhmiin valikoituvien henkilöiden ominaisuuksien vuoksi. Sosiaalisia syysuhteita korostava selitys sen sijaan tuntuisi mahdollistavan sen, että rikosryhmät opettavat jäsenensä solidaarisiksi toisiaan kohtaan. Se, millaiseksi alamaailman edustajat hahmottavat toisen samassa asemassa olevan henkilön, on todellisia seurauksia käyttäytymiselle jopa riippumatta siitä, onko hahmotus oikea. Jos toimijat pitävät vastapuolta epälojaalina ja epäluotettavana, tällainen uskomus voi suosia joitakin käyttäytymismalleja. Solidaarisuuskysymyksellä ja luottamuskysymyksellä on näin ollen välitön yhteys käyttäytymismalleihin 11 Ei pidä kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että rikollisten käsitykset rikostoveriensa luonteista ja taipumuksista - vaikkapa petollisuureen - osuvat oikeaan. Jos rikollinen epäilee kaverinsa luotettavuutta, tällä epäilyksellä voi olla vankka todellisuuspohja. Näin rikollisten sosiaalisten suhteiden tarkastelu sulautuu kysymykseen, valikoituvatko tietynlaiset yksilöt muita herkemmin rikollisille urille. Rikollisten veljeyden - tai sen puutteen - tutkimus on perustutkimusta, joka saattaa antaa kiinnostavia osavastauksia siihen, miksi rikollisuudesta on vaikeaa luopua tai miksi rikollisuuteen on alun perin ajauduttu. KIRJALLISUUDEN ALAMAAILMANKUVAT Ovatko rikolliset keskenään solidaarisia? Luottavatko he toisiinsa? Lisävalaistusta asiaan voidaan saada useista lähteistä. Ensinnäkin voidaan tutustua tut- 10

13 kimuksiin, joissa on tutkittu sosiaaliseen huono-osaisuuteen liittyviä kulttuurisia hahmotuksia. To iseksi voidaan käyttää tutkimuksia, joissa on tarkasteltu rikollisen alamaailman elämänpiiriä ja kulttuuria. Käytännössä näiden välille on usein vaikea vetää selvää rajaa, koska varsinkin väkivaltarikolliset rekrytoituvat yleensä - mutteivät aina - yhteiskunnan kerrostumajaon alimmilta tasoilta. Yhteistä molemmille tutkimustyypeille on sen kuvaaminen, miten niukat aineelliset olot yhdistyvät yksilöiden sopeutumiin ja tapoihin tulkita ja ennakoida sosiaalista vuorovaikutusta. Kolmantena lähteenä voidaan mainita kyselyaineistot, joiden avulla on mahdollista tutkia rikollisuuden ja sosiaalisten suhteiden laadun välistä yhteyttä. Neljännen tietolähteen muodostavat kirjailijoiden sepitteelliset mutta realistiset kuvaukset rikollisten elämänpiiristä. Eräitä tärkeitä poikkeuksia (esim. Goffman) lukuun ottamatta tämä tiedon lähde on pitkään ollut aliarvostettu sosiologian piirissä. Se, mitä Lewis Coser kirjoitti 40 vuotta sitten tästä, pitää edelleen pitkälti paikkansa: Kirjallisuus on jatkuvaa tapojen ja moraalin kommentaaria. Sen klassiset edustajat käsittelevät eksistentiaalisia ongelmia, joihin yksilön ja yhteisön jännite nojaa, säilyttäen jälkipolville tietoa tavoista joilla yksilöt ovat sopeutuneet sosiaalisiin ja kulttuurisiin oloihin. Sosiologit ovat harvoin hyödyntäneet fiktiivistä kirjallisuutta tutkimuksissaan. Ja kuitenkin näyttäisi siltä, että kirjailijan harjaantunut silmä voi tuottaa rikkaamman kuvan yhteiskunnasta kuin vaikkapa kouluttamattomien informanttien vaikutelmat (... ) Kuvatessaan paikkaa, toimintaa tai erilaisten tuonteiden yhteenottoa kirjailijan havaitsemiskyvyssä on intensiivisyyttä, johon sosiologian normaalit havainnoijat harvoin pystyvät. Kirjailija pystyy samastumaan monenlaiseen kokemukseen ja artikuloimaan aikalaistensa eksistentiaaliset huolet. Miksei sosiologia hyödyntäisi noita vähän käytettyjä, mutta rikkaita kirjallisia lähteitä ymmärtääkseen niiden avulla ihmistä ja yhteiskuntaa?12 Kyse ei siis ole kirjallisuuden sosiologiasta, joka selittää kirjallisia ilmiöitä yhteiskunnallisilla muuttujilla, vaan kirjallisuuden käytöstä lähdeaineistona muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimuksessa. Tällaista käyttöä voidaan puolustaa ainakin neljällä perusteella. Ensinnäkin kirjailijat ovat usein parempia havainnoitsijoita kuin tutkijat. Kuten amerikkalainen sosiologi Howard S. Becker on nasevasti todennut, monet romaanit ovat eräänlaisia sosiaaliraportteja, mutta paremmin kirjoitettuja kuin sosiologien raportit. To iseksi kirjailijoiden tapa lähestyä yhteiskuntaa yksilön näkökulmasta on laadullisesti sosiologiaa täydentävä. Kolmanneksi, ottamalla huomioon kirjailijoiden kuvaukset sosiologia ulottaa lähdepohjaansa historiaan ja paikkoihin, joista ei ole muuta aineistoa, esimerkiksi rekisteri- tai kyselytutkimuksia. Neljänneksi kirjallisuu- 11

14 den kuvaukset ovat tapa havainnollistaa ja konkretisoida löydöksiä, joita sosiologia ehkä tietää muutenkin. Sosiologeista muun muassa Erving Goffman on käyttänyt kirjallisuudesta peräisin olevia kohtauksia esimerkkeinä ja kuvauksina siitä, miten ihmiset rodellisuudessa ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.15 Kriminologian osalta on muitakin syitä huomioida kertomakirjallisuus tierolähteenä. Rikollisuuden tutkimuksessa on ehkä liikaakin painotettu nuorten tutkimista. Heitä on helppo päästä tutkimaan esimerkiksi kouluihin. Sen sijaan vakavia rikoksia tekeviä aikuisia on vaikea päästä tutkimaan muutoin kuin vankilassa. Kertomakirjallisuus tarjoaa kriminologille yhden keinon munautua ulos nuoruuden ylikorostamisesta. Kirjailija voi käsitellä vaivattomammin vakavaa aikuisrikollisuutta, koska hänen ei välttämättä tarvitse ottaa kontaktia todellisiin rikollisiin. Lisäksi kertomakirjallisuus on vapaa tutkimukselle ominaisista, usein keinotekoisista tieteenalojen jaotteluista. Kirjailija voi tutkia ihmistä sosiaalisessa ympäristössään liioittelematta biologian, psykologian ja sosiologian välisiä eroja.14 Kirjailija voi "tutkia" tai lähestyä rikollisuutta sitoutumatta ennakolta jonkin tieteenalan selitysteoriaan. Yksi hyvä esimerkki on Mailerin Pyövelin laulu, jossa päähenkilöt esitellään ensin irrallaan heidän rikoksistaan tai "ongelmataustastaan", ja vasta vähitellen rikokset asettuvat köyhälistön arjen yhteyteen.1 5-Kertomakirjallisuuden käyttö tutkimuksen yhtenä lähteenä ei korvaa, vaan täydentää systemaattisia tiedonkeruun menetelmiä ja lähdeaineisto ja. Joskus kirjailijoiden kuvaukset jopa ylittävät tutkimukset realistisuudessaan. Esimerkiksi Daniel Defoen klassisista alamaailman kuvauksista on sanottu, että ne ilmentävät kirjoittajan omia vankilakokemuksia ja rikollisten elämän sosiaalisten ja käytännöllisten piirteiden todellista tuntemusta. Yksittäisen ihmisen elämän intensiivinen kuvaus tuo tosiseikkojen rikkauden esiin näyttäen sosiaaliset ilmiöt yksilön kohtalossa. Monet nimettömät varhaiskirjoittajat perustivat kuvauksensa tosiasioihin; burleskin tyylilajin alta pilkistää - tai paistaa - alamaailman todellisten olojen realistinen kuvaus, etnografia. 16 Kriminologian pioneerit käyttivät kaunokirjallisia lähteitä rikoskäyttäytymisen systemaattisen tutkimuksen apuna. Näistä mainittakoon viktimologian eli uhritutkimuksen perustaja Hans von Hentig sekä Hermann Mannheim. Kirjailijoista Hugo, mutta varsinkin Dostojevski ja myöhemmin Genet ovat innoittaneet kriminologeja. Englantia puhuvan maailman kirjailijoista Charles Dickens on ehkä eniten vaikuttanut kriminologiaan, myös alamaailman tutkimukseen. Kriminologisessa tutkimuksessa on esimerkiksi käytetty sanaa fogin kuvaamaan sellaisia aikuisia, jotka pakottavat ja opettavat lapsia varastamaan puolestaan. Käsite viittaa Dickensin samannimiseen roolihahmoon romaanissa Oliver Twist. Suomessa Kauko Aromaa on harvoja kriminologeja, jotka ovat käyttäneet kertomakirjallisuutta tutkimuksen lähteenä. Hänen mukaansa ro- 12

15 maaneissa löytyy rikoskuvauksia, jotka ovat yhtä päteviä kuin tieteellisessä kirjallisuudessa esitetyt tapaukset.17 Mutta kuinka fiktionaalista fiktio sitten on? Dickensin käsitys alamaailmasta perustui havainnointiin ja tutkimukseen. Hän vieraili Lontoon vankiloissa ja kaupungin slummit olivat hänelle tuttuja. Hänen rikollishahmoillaan oli usein esikuva todellisessa alamaailmassa. Esimerkiksi edellä mainitun Faginin esikuvana oli Lontoon 1700-luvun alamaailman kuningas, Jonathan Wild. Sama Wild antoi vaikutteita myös Arthur Conan Doylen luomaan arkkirikollisen hahmoon, Moriartyyn.1 R Charles Dickens kirjoitti aikana, jolloin vankilalaitoksesta laadittiin kymmeniä tilastollisia ja muita selvityksiä. Samaan aikaan kirjapainot suolsivat rikosviihdettä satojen tuhansien painoksina. Puhuttiin Newgate-romaaneista Lontoon pahamaineisimman vankilan mukaan1 9 Dickens miehitti tilan, joka oli näiden ääripäiden välissä: kuvauksen piti olla määrällisesti edustava niin kuin tilastojen kuva ja laadullinen niin kuin kirjallisuuden kuva. Hän tunsi tutkimukset ja näki oman työnsä eräänlaisena laadullisena lisänä määrällisten selvitysten tulvaan. Hän kirjoitti havainnoistaan esimerkiksi raporttikirjassa Sketches by Boz. Saksankielisessä kertomakirjallisuudessa Alfred Döblin ja Robert Musil ammensivat niin ikään todellisuudesta vaikutteita fiktioonsa. Sama voidaan Venäjän osalta todeta ainakin Dostojevskistä. 20 DickensiJäinen alamaailma muodostui linssiksi, jonka kautta todellisen alamaailman toimijat saattoivat jäsentää elämäänsä. Brittirikollinen Arthur Harding kertoi omaelämäkerrallisissa muisteloissaan East End Underworld, miten hän oppi varkaan ammatin kuin artjul Dodger konsanaan. Hän viittasi Dickensin luomaan hahmoon ilman selityksiä, olettaen kaikkien tunnistavan kirjallisen viittauksen. Tällainen tietämys ei välttämättä perustunut rikollisten litterääriin hienostuneisuuteen, vaan lukemattomiin kansalle tarjottuihin teatteriversioihin. Niinpä itse mafian on arveltu omaksuneen "brändinsä'', käsitteen mafia, Placido Rizzotton vankila-aiheisesta näytelmästä, jonka ensiesitys oli Palermossa vuonna Onko tehtävä suuri numero siitä, että alamaailman ihmiset saattavat jäsentää elämäänsä kirjallisten konventioiden kautta? Vastaus on selvä: ei. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden kannalta liiallisen huomion kiinnittäminen rikollisten itseilmaisun kulttuurisiin konventioihin on sama kuin jos kirjallisuuden tutkimus alkaisi keskittyä kuulakärkikynien mekaniikkaan. Jos alamaailman toimijat pystyivät myöhemmin tunnistamaan oman kohtalonsa Dickensin fiktiossa, se johtui enemmän tuon fiktion realistisuudesta kuin kyvystä "konstruoida" eli rakentaa todellisuuksia. Myös Rizzotton näytelmä ilmensi todellisuutta eikä vain tuottanut sitä. Dostojevski pystyi vankina tarkkailemaan vankilan elämää sen sisältä ja kirjoittamaan havaintojensa pohjalta raporttikirjan. Genet oli itse rikollisen alamaailman jäsen ennen kuin löi itsensä läpi 13

16 kirjailijana. Jotkut romaanikirjailijoiden teokset ovat oikeastaan ernografioita, sosiaaliraportteja tai kriminologisia tutkimuksia. Esimerkkeinä mainittakoon Truman Capoten hyytävä murhatapauksen kuvaus Kylmäverisesti (1965) sekä Norman Mailerin Pyövelin laulu (1979). Eniten hyötyä fiktiosta lienee ammentanut historiallinen kriminologia. Hiljattain ainakin Riess on puolustanut fiktiivisen kirjallisuuden käyttämistä historiallisen rikollisuustutkimuksen lähteenä muun muassa siten, että kirjallisuuden realistiset elementit ja modernin kriminologian teoriat ristivalottavat toisiaan. Hänen mukaansa jokainen fiktiivinen kuvaus sisältää todellisuutta. Romaanit eivät ole valokuvia todellisuudesta, mutta ne nousevat historiallisesti paikantuvasta kulttuurisesta konrekstista, mikä mahdollistaa niiden käytön sosiaalihistoriallisen tutkimuksen lähteenä. Riessin oma tutkimus käsitteli antiikin ajan ryöstörikollisuutta. Hän katsoi, että fiktiivisten tekstien käyttö ajankohdan sosiaalista todellisuutta kuvaavina lähteinä oli perusteltua paitsi sinänsä myös muiden lähteiden vähyyden vuoksi. Fiktion ryöstörikollisuudesta antamaa kuvaa oli täydennettävä modernin kriminologian avulla ja vertailemalla sitä käyttäytymistieteiden tulosten kanssa.zz Mistä sitten johtuu, että Coserin yli 40 vuotta sitten tekemä havainto - sosiologia käyttää liian vähän kirjallisuutta lähteenä - on edelleen osuva? Keskeinen syy tähän lienee paradoksaalisesti niin sanottu kielellinen käänne, joka vaikutti voimakkaasti humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin jo 1960-luvulta alkaen ja saavutti hallitsevan paradigman aseman 1980-luvulla. Tutkimuksessa alettiin selittää, etteivät tekstit viittaa itsensä ulkopuoliseen todellisuuteen, vaan vain itseensä tai muihin teksteihin. Sosiaalitieteet alkoivat nähdä kaiken todellisuuden lingvistisenä "tekstinä" tai "diskurssina". 23 Käänteen taustalla oli relativistis-lingvistinen filosofia, jonka mukaan kaikki väitteet ovat näkökulmaan sidottuja konstruktioita eli rakennelmia. Tåmä merkitsi sitä, että myös tutkijoiden kirjoitukset määriteltiin eräänlaiseksi fiktioksi. Sen paremmin tutkimus kuin kirjallisuuskaan ei viitannut niistä riippumattamaan todellisuuteen, vaan tekstien, diskurssien ja "narratiivien" avaruuteen, josta saattoi houkutella esiin mitä tahansa tulkintoja. Näin ajattelevien mielestä "kirjallisuus opettaa meille tulkinnan vapautta, koska kielen monimielisyys kannustaa tekstien moninaisia lukutapoja". Jotkut ulottavat tämän ajatuksen jopa tutkijan omaan tutkimukseen, niin että sekin on tarkoitettu vain yhdeksi "tarinaksi"24 Eräs ongelma tällaisessa ajattelussa on, että se tekee mahdottomaksi tutkia ihmisten puheen ja käyttäytymisen välisiä ristiriitoja - teema, joka on keskeinen sosiaalipsykologian, etnografian ja kertomakirjallisuuden klassisissa muodoissa. Voidaankin sanoa, että yhteiskuntatieteiden kielellinen käänne katkaisi niiden siteet kirjallisuuden ja etnografian realismiin. Kertomakirjallisuuden käyttö tutkimuksen inspiraationa ei siis välttämättä tähtää tulkintojen moninaisuuden lisäämiseen, eikä tarkoita, että tutkimuksetkin ovat fiktiota tai "konstruktioita". 14

17 NÄKÖKOHTIA Paradigmalla tarkoitetaan muun muassa niitä tutkimusta ohjaavia kysymyksiä, joita aineistoille ja todellisuudelle esitetään2s. Sosiaalitieteellisessä ja historiallisessa kirjallisuudessa ja tutkimuksessa on ollut hallitsevana paradigma, joka korostaa ilmiöiden ajallista ja paikallista vaihtelua sekä tämän vaihtelun selittämistä oppimisprosessien avulla. Maailmalta kysytään, miten jokin ilmiö vaihtelee ajankohdasta tai paikasta toiseen ja mitkä oppimisprosessit selittävät tätä vaihtelua. Kysymys sisältää osin vastauksen: maailmalta ei ainoastaan kysytä, vaan siltä myös odotetaan, suurta historiallista ja alueellista vaihtelua. Toinenkin vaihtoehto on kuitenkin olemassa. Voidaan esittää kysymyksiä, jotka mahdollistavat myös samanlaisuuden ja vakauden havaitsemisen - tavalla, joka tukee vaihtelun mekanismien ja rajojen ymmärtämistä. (1) Huomion kohteena myös samanlaisuudet. Etsin yhtäläisyyksiä ja samanlaisuuksia tavoissa, joilla eri aikoja ja paikkoja edustavat ihmiset sopeutuvat tietynlaisiin ongelmallisiin tilanteisiin. Samoja lähteitä ja aineistoja voisi lähestyä myös kysymällä, mitkä ovat sopeutumien paikalliset ja historialliset erityispiirteet. Koska tämäntyyppistä tutkimusta on valtavasti, tässä on haluttu etsiä yhtäläisyyksiä ja jopa ehdollisesti universaalisia kulttuurisia sopeutumia. Tämän tyyppistä lähestymistapaa on joskus kutsuttu nomoteettiseksi26 Sillä tarkoitetaan säännönmukaisuuksien etsimistä. Aloitan kuvaamalla lyhyesti ihmisten yhteisiä sosiaalipsykologisia ominaisuuksia. Ne ovat se "materiaali", josta sosiaalisen todellisuuden vaihtelu tuottaa monenlaisia sopeutumia, joilla ihmiset ratkaisevat sosiaaliseen ympäristöönsä liittyviä ongelmia. Sen jälkeen siirryn tarkastelemaan yhä ongelmallisempia tilanteita: ensin köyhyyttä, sitten kodittomuutta, sitten rikollista alamaailmaa ja lopulta vankien sopeutumista vankilayhteisöön. Kuvausta voidaan lukea myös eräänlaisena sosiologisena laskeutumisena helvettiin, sen yhä alemmille kehille. Tällä reitillä on mahdollista havaita, miten aineelliset olot ja sosiaalisen ympäristön piirteet johtavat eri aikoina ja eri paikoissa samansuuntaisiin kulttuurisiin sopeutumiin. Etenen köyhyydestä ensin kodittomuuteen ja vihdoin rikollisten alamaailmojen pariin, koska haluan vähin erin siirtyä tarkastelemaan yhä valikoituneempia ryhmiä. Valikoitumisella on tässä erityinen merkitys; viittaan sillä niihin yksilökohtaisiin ominaisuuksiin, joiden johdosta yksilöt valikoituvat rikosryhmiin. Siis: köyhyys on enemmän rakenteellisesti määräytynyttä, aktiivinen rikoskäyttäytyminen sen sijaan liittyy myös yksilön taipumuksiin ja niiden muissa herättämiin reaktioihin. (2) Kvalitatiivinen eli laadullinen aineisto ei edellytä todellisuuden olettamista "kielelliseksi". Rikollisuuden veljeydestä tässä esitettävät huomiot nojaavat ensisijaisesti kirjallisuuteen, jota voisi luonnehtia laadulliseksi. Muutamassa 15

18 kohdassa on käytetty myös systemaattisesti kerättyjä kyselyaineistoja, joiden avulla tarkastellaan ja tarkistetaan, löyryvätkö etnografioissa ja kirjallisuudessa kuvatut sopeutumat myös normaalipopulaatioista eli voidaanko etnografian löydöksiä yleistää. Kyseessä on siis tulosten varmentaminen useammalla kuin yhdellä menetelmällä27 Pääosin aineistot ovat kuitenkin etnografisia ja muita laadullisia aineistoja. Niitä tarkastellaan realistisen antologian näkökulmasta. Tällä tarkoitan sitä, että kielellisiä ilmauksia ei pidetä yksinomaan diskursseina tai kielellisinä rakennelmina. Oiskurssianalyysin relativistis-lingvistinen käsitys todellisuuden rakentumisesta on sosiaalisen todellisuuden tutkimisen kannalta ongelmallinen, koska se sulkee ihmisten sanomiseen ja tekemiseen välisten ristiriitojen kuvauksen tutkimuksen ulkopuolelle. Jo antropologi Bronislaw Malinowski totesi kriminologian klassikoihin lukeutuvassa teoksessaan Crime and Custom in Savage Society (1926), että ihmisten sanomiset ja tekemiset eivät aina vastaa toisiaan. Yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin sen, miten alkuperäiskansan klaanit korostivat veljeyttään, vaikka todellisuus oli toisenlainen: Klaanin yhtenäisyys on esimerkki oikeudellisesta fiktiosta, joka vaatii kaikkien muiden etujen uhraamista klaanin sisäiselle solidaarisuudelle, vaikka samaan aikaan tätä solidaarisuutta rikotaan lähes jatkuvasti eikä siitä näy merkkejä arjen kulussa.28 Oikeudellisella fiktiolla Malinowski tarkoitti sitä, että yhteisön jäsenten sosiaaliset suhteet olivat käyttäytymisen tasolla erilaista kuin se tapa, jolla he kuvaavat itselleen ja toisilleen noita suhteita ja niitä jäsentäviä sosiaalisia normeja. Siksi kulttuurin tutkijan eräs tärkeä tehtävä oli pyrkiä erottamaan kuvaamiensa ihmisten sanomiseen ja tekemiseen väliset ristiriidat, poikkeavuudet ja epäjatkuvuudet. Päätös, että tutkija paneutuisi vain puheeseen, tekstiin tai "diskurssiin", tai edes näiden sisäisiin ristiriitoihin, johtaisi joko pinnalliseen tai toistoiseen analyysiin. Kirjallisuudentutkija ja kriitikko Pekka Tarkka on kuvannut Joel Lehtosen teoksia käsittelevässä tutkimuksessaan, miten kirjailijan "litteät" henkilöhahmot muodostuvat täytejäisiksi paljastamalla ristiriitansa teoissaan. Juuri puheen ja teon epäjohdonmukaisuus on inhimillisyyttä29 Tarkan sananvalinta, litteys, sopii mainiosti myös tutkimuksiin, jotka kertovat rajoittuvaosa vain kielen, tekstien, tulkintojen tai puheen erittelyyn. Ristiriidat sen välillä, mitä julistetaan, ja miten käyttäydytään, ovat kiinnostavia, koska ne paljastavat pinnan alla olevan käyttäytymisen ulottuvuuden. Lisäksi ihmisillä on vahva pyrkimys punnita puhetta tekojen antamaa taustaa vasten, etenkin jos on tarpeen arvioida vuorovaikutuskumppanin luonnetta ja luotettavuutta-'0 Sosiaalitutkimuksen kehitykselle on ollut haitallista se, että laadullisten aineistojen 16

19 käyttö liitetään liian usein litteään diskurssirelativismiin. Näin on jäänyt osin huomaamatta, että laadulliset menetelmät antavat merkittävää tietoa ihmisen käyttäytymisen kovista tosiasioista ja niiden syistä. Myös fiktiivinen kertomakirjallisuus sisältää runsaasti realistista tietoa ihmisen käyttäytymisestä, muun muassa siksi että kirjailijat ovat ymmärtäneet ihmisten sanomisten ja tekemisten välisen ristiriidan merkityksen. (3) Moraaliset toiveet eivät saisi ohjata todellisuuden kuvausta. Professori Juha Siltala on hiljattain kirjoittanut Suomen sisällissotaa koskevassa tutkimuksessaan "akateemisesta tabusta", joka kieltää objektiivisen näkökulman muihin yhteiskuntaryhmiin kuin länsimaiseen keskiluokkaan11 Siltalan tutkimus käsitteli yhteiskunnan alimpien ryhmien toimintalogiikkaa tilanteessa, jossa "lyhytjännitteisen väen" mukanaolo kumouksessa muodosti ongelman kumoukselle itselleen; hän kuvasi realistisesti myös tuota lyhytjännitteisyyttä. Taloustutkimuksen puolella Osmo Soininvaara on samaan tapaan arvostellut tabua, joka estää puhumisen ihmisten yksilökohtaisisra ominaisuuksista työllistymisen selittämisessä. Työelämä vaatii yhä useammin yksilöitä luotettavuutta ja raittiutta, mikä lisää niiden syrjäytymisriskiä, joilla näitä ominaisuuksia ei ole. Poliittinen korrektius on haitannut sen tutkimista, miksi toiset ovat muita vaikeammin työllistettävissä32 Sama akateeminen tabu voi ilmetä myös rikollisuuden tutkimuksessa, joka niin ikään koskee sosiaalisesti huono-osaisia elämänpiirejä ja jossa yksilön lyhytjännitteisyys on yksi keskeinen vaihtelevan rikosalttiuden selitys33. Tutkija voi langeta kiusaukseen kohdella rikollisia silkkihansikkain ja nähdä heidät yksinomaan sorron tai rakenteiden uhreina. Kuitenkin todellisuudessa myös rikolliset ovat aktiivisia toimijoi ta, jotka paitsi toimivat sosiaalisten rakenteiden antamissa puitteissa myös itse hakeutuvat itseään miellyttäviin ympäristöihin ja toimintoihin. Kaunistelematon kuva alamaailmasta ei ole vain ideologista "vaarallisten luokkien" pelkoa, vaan siihen pätee, ettei savua ilman tulta; Siltalan sanoin, projektiot "tarvitsevat edes nimeksi tartuntapintaa itse kohteessa"l4 Siksi myös rikollisuuden tutkimuksessa olisi pyrittävä mahdollisimman realistiseen kuvailuun - ja kulttuurisia muotoja kuvattaessa olisi huomioitava niiden yhteydet ja yhteensopivuus yksilökohtaisten ominaisuuksien kanssa. Asialla on myös käytännön merkitys. Sikäli kuin Siltalan ja Soininvaaran kuvaama tabu vaikuttaa rikollisuuden tutkimuksessa, se haittaa oikeasuhtaisen kuvan muodostamista rikollisuuden syistä ja sitä kautta sosiaalisesti huono-osaisten ryhmien auttamista. 17

20

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa

Päiväkirjamerkintä Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa 1 2 3 Päiväkirjamerkintä 21.1.2014 Koetan edetä vaistolla ja pakottamatta. Koetan lähestyä autenttisuutta luottamalla intuitioon ja siihen, mitä en osaa aina järkeistää, mutta mikä ohjaa valintoja sen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1)

Teoria tieteessä ja arkikielessä. Teoriat ja havainnot. Teorian käsitteitk. sitteitä. Looginen positivismi ja tieteen kielen kaksitasoteoria (1) Teoria tieteessä ja arkikielessä Teoriat ja havainnot Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 2. Luento 18.1. Arkikielessä sanaa teoria käytetään usein synonyyminä hypoteesille (olettamukselle) tai idealisoidulle

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat

Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Luento 3: Volitionismi ja yrittämisteoriat Tässä käsiteltäviä teorioita yhdistää ajatus siitä, että intentionaalisia tekoja luonnehtii yhteys nk. volitioon (volition) tai yrittämiseen (trying), joka ei

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet

Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet Suomalaisen palvelujärjestelmän haasteet VÄESTÖLIITTO Anita Novitsky Monikulttuurinen Osaamiskeskus Orientoituminen palveluihin on haasteellista Kulttuurin vaihtuminen - mm. lastenkasvatuksen normit erilaiset

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia

Vainoaminen. Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Oikeudellisia ja psykologisia näkökulmia Vainoaminen Määritelmään kuuluu ajatus tarkoituksenmukaisesta, toiseen kohdistuvasta ei-toivotusta ja toistuvasta käyttäytymisestä, joka koetaan häiritsevänä,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

2.4. Oppimistyyleistä

2.4. Oppimistyyleistä 2.4. Oppimistyyleistä 1. Käytännölliset Näin ajattelevilla todellisuus koostuu siitä, mitä he aistivat näkemällä, koskettamalla, kuulemalla, haistamalla ja maistamalla. He huomaavat ja pystyvät palauttamaan

Lisätiedot

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus.

Vuorovaikutustyylit. Lähde: Kauppila Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutustyylit Lähde: Kauppila 2011. Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot. PS-kustannus. Vuorovaikutuksen perusmuotoja Ystävällinen vuorovaikutustyyli Vuorovaikutus on kohteliasta ja ymmärtävää. Tyylin

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO

VERKOSTOFOORUMI KUOPIO VERKOSTOFOORUMI 17.8.2012 KUOPIO Lasten seksuaalisen hyväksikäytön ilmoitusvelvollisuus ja tutkiminen Petra Kjällman Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I

Organisaatiokäyttäytyminen. 21C00250, 6 op, , periodi I Organisaatiokäyttäytyminen 21C00250, 6 op, 2016 2017, periodi I Tämän päivän oppimistavoitteet Ymmärtää, mitä motivaatio on ja mikä sen merkitys on työssä suoriutumiselle Oppia keskeisimmät motivaatioita

Lisätiedot

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka

Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Pekka Puustinen VAIHDANTA- Finanssipalvelun uusi logiikka Talentum Helsinki 2013 Kirjoittajasta Kauppatieteiden tohtori Pekka Puustinen toimii vakuutustieteen yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. TERVETULOA SEMINAARIIMME: LAPSI KUTSUU TURVALLISUUTEEN - mikä luo turvaa vauva- ja pikkulapsiperheiden kotielämään? Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry. Piirun verran

Lisätiedot