Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS. Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS. Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin"

Transkriptio

1 Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin

2 Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin Teoksessa tarkastellaan rikollisten sosiaalisia suhteita kriminologian näkökulmasta. Miten elämän aineelliset reunaehdot sekä väkivallan ja hyväksikäytön uhka ilmenevät sosiaalisen vuorovaikutuksen tulkinnoissa ja itsestä annettujen vaikutelmien hallintana? Tekijä erittelee rikollisten veljeyden omintakeisia piirteitä etenemällä kohti yhä syrjäytyneempiä elämänpuitteita. Tarkastelut johdattavat rikollisuuden tutkimuksen peruskysymysten äärelle, vaihtelun ja vakauden mekanismien pohdintaan. Teos nojautuu ensisijaisesti laadullisiin, etnografisiin ja historiallisiin tutkimuksiin, mutta sisältää myös määrällisesti edustavia tietoja. Kriminologian näkökulmaa on täydennetty käyttämällä realistisen kertomakirjallisuuden kuvauksia. Vuoropuheluun tutkimuksen kanssa asettuvat muiden muassa Dickensin, Döblinin, Genet'n, Mailerin ja Bunkerin alamaailmankuvat Teos on suunnattu rikollisuuden tutkimuksesta kiinnostuneille. Se soveltuu myös oppimateriaaliksi kriminologian, rikosseuraamusalan, sosiaalitieteiden ja sosiaalipsykologian opintoihin. Janne Kivivuori on sosiologian dosentti Helsingin yliopistossa ja toimii Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön tutkimusjohtajana.

3 Janne Kivivuori RIKOLLISTEN VELJEYS Kriminologisia näkökulmia rikollisten sosiaalisiin suhteisiin Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Acta Poenologica 1/20 II

4 Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Taitto ja paino: Tampereen yliopistopaino Oy- Juvenes Print Tampere 20 II Myynti: /verkkokauppa.juvenes.fi/fi/ ISBN ISSN KL (35.7) Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Acta Poenologica

5 SISÄLLYS ALUKSI...? Sankareita ja hirviöitä Rikollisten sosiaaliset suhteet... 9 Kirjallisuuden alamaailmankuvat Näkökohtia YHTEISIÄ OMINAISUUKSIA Altruismi Petturin muisto Moraaliset tunteet Uskottavan viestinnän ongelma KÖYHYYS Putkinotko Mexico City Tepotztlån Montegrano Marienthal Vuoriston kansa East End Chicago Slummi KODITTOMUUS Hobot Asuntolassa ja maastossa Wienin kulkurit Katuperhe RIKOLLISUUS Jean Genet Berlin Alexanderplatz

6 Siinä näkijä missä tekijä...46 Lontoon vanha alamaailma Jonathan Wild Sanan "doublecross" tausta...49 Uudempia tutkimuksia Alamaailman tyyppejä Suomalaisen varkaan luottamus Elämä juhlana VANKEUS Muistelmia kuolleesta talosta Vankilayhteisö Gorillat, kovat ja teeskentelijät Vaikutelmain hallintaa Älä luota kehenkään, mutta vakuuttele veljeyttä Pyövelin laulu Tiedon hankinta Kerskailu ja bluffi Koettelu Todellinen väkivalta Itsensä vahingoittaminen Ilmeettömyys Kehonrakennus Tatuoinnit Suojaväri Naisvangit Vankileirien saaristo Edward Bunker NUORTEN RIKOLLISUUS JA SOSIAALISET SUHTEET Tutkimuksen klassikoita Sörnäisistä Koskelaan Rikollisuus ja sosiaaliset suhteet Rikosten liioittelu

7 Petetyksi tuleminen Rikolliset rikosten uhreina Sijaisrikollisuus Lojaalisuusnormin ja petoksen rinnakkaisuus Valikoitomisen rooli ALAMAAILMAN PITKÄ KEST0... Psykologinen anakronismi Sosiaalinen bandiitti Rosvojen veljeys Antiikin ajan ryöstörikollisuus Suomalaiset rosvot Yllättäviä samankaltaisuuksia... Kiinan ja Intian bandiitit Pitkän keston syyt VIITTEET KIRJALLISUUS

8

9 ALUKSI Yksi parhaita kuvauksia rikollisten veljeydestä on kirjailija Gavin Maxweilin teos God Protect Me from My Friends (1956). Suomeksi kirjan nimi olisi: "Jumala suojelkoon minua ystäviltäni". Teos kertoo sisilialaisen rosvopäällikön ja "viimeisen bandiitin" Salvatore Giulianon ( ) ja hänen koplansa tarinan. Olivatko Sisilian rosvot solidaarisia suhteessa köyhään kansaan, väestöryhmään, josta he itse olivat peräisin? - Eivät olleet. Porta della Ginestran solassa Giulianon kopla ampui summittaisesti Vappua viettävien köyhien työläisten joukkoon surmaten monia, myös lapsia. Entä vallitsiko rosvojen omassa keskuudessa veljeyden ja luottamuksen henki? - Ei vallinnut. Giuliano ei epäröinyt teloittaa kavaltajaksi ryhtynyttä ystäväänsä. Todelliset ja mahdolliset petturit oli ammuttava ensimmäisen epäilyksen hiivittyä mieleen. Ennen kuin hän painoi liipaisinta, Giuliano ilmoitti petturille: tapan sinut Jumalan ja Sisilian nimessä. Petollisuuden ympäröimä Giuliano nosti varamiehekseen sukulaisensa, oman serkkunsa. Ikuinen lojaalisuus ja veljeys heidän välillään sinetöitiin valarituaalissa, jossa heidän verensä yhdistyivät. - Sama veriveli lopulta kavalsi ja surmasi Giulianon. 1 SANKAREITA JA HIRVIÖITÄ "Kautta historian voidaan kirjallisuudesta, sananlaskuista ja kansanviisaudesta löytää kaksi vastakkaista käsitystä köyhistä. Jotkut luonnehtivat köyhiä siunatuiksi, hyveellisiksi, vilpittömiksi, seesteisiksi, itsenäisiksi, rehellisiksi, ystävällisiksi ja onnellisiksi. Toisten mukaan he ovat pahoja, halpamaisia, väkivaltaisia, likaisia ja rikollisia."2 Näin kirjoittaa Oscar Lewis teoksessaan La Vida, puhuen köyhyyden kulttuurisista kuvista. Kulttuurimme rikolliskuvassa voidaan havaita samanlainen kaksijakoisuus kuin köyhyyskuvassa. Rikollinen on nähty hirviönä, joka on moraalin tuolla puolen; hänet on kuvattu mielisairaana, pahana, hylkiönä; hänet on nähty "vaarallisten luokkien" vaarallisuuden todisteena. Mutta toisaalta häntä on myös kuvailtu neroksi, pahan yhteiskunnan uhriksi, köyhien puolustajaksi tai tavalliseksi ihmiseksi, joka vain harjoittaa valitsemaansa ammattia. 7

10 Kansanperinne on pitkään tuntenut Robin Hood -tyyppisen jalon rikollisen, joka varastaa rikkailta ja antaa köyhille. Rikollisten ihailu ulottuu ilmiönä ainakin antiikin Roomaan asti 1 Ilmiönä se sai uutta pontta romantiikan kulttuurivirtaukselta 1700-luvun lopulla. Romantiikka katsoi, että yksilö saattoi tavoitella aitoutta rikkomalla sosiaalisia normeja. "Aidon ihmisen" paikkaa saattoi miehittää yhtä hyvin rikollinen, nero, taiteilija, hullu tai boheemi. Rikollinen ja taiteilija olivat sukulaissieluja, koska molemmat uhmasivat sääntöjä siinä missä useimmat ihmiset - poroporvarit ja pikkuporvarit - olivat halvaantuneet sääntöjen noudattamiseen ja arjen tukahduttavaan latteuteen4 Goethe ilmaisi romantiikan ydinajatuksen seuraavasti: [Ihmisestä], joka antaa lakien ja säädyllisyyden muovata itseään, ei koskaan voi tulla sietämätöntä naapuria eikä käsittämätöntä konnaa; mutta tosiasia kuitenkin on, että kaikkinaiset säännöt turmelevat luonnon todellisen kokemisen ja todellisen ilmentämisen!" Rikollisten romanttisen ihannoinnin perinteestä versoi 1900-luvulla uusi muoto, jossa rikollinen kuvattiin luokkataistelun soturiksi ja rikollisuus vallankumouksen esivaiheeksi. Siinä missä antiikin roomalaiset olivat nähneet roistoissa menneen barbarian jäänteen, nyt rikollinen nähtiin tulevan kommunistisen yhteiskunnan airueeksi ja enteeksi. Varsinkin 1970-luvulla rikollisuus esitettiin usein hieman romanttisessa valossa "vastarinnan" tai "kapinan" muotona. Myös uudemmassa historian tutkimuksessa, joka on lähestynyt historiaa arjesta ja "alhaalta päin", on esiintynyt rikollisuuden ihannointia. Valtio ja laki on haluttu esittää vieraina elemenneinä tai eliitin juonina, jotka kukistavat ja tukahduttavat rehevän kansankulttuurin viriilit, rikolliset muodot. Tästä näkökulmasta rikollisuutta on kuvattu jopa "vastarinnan" muodoksi.6 Rikolliset osattiin siis jo varhain nähdä kulttuurimme sankareina. Ei ole yllättävää, että tämä suuntaus pääsi vaikuttamaan myös rikollisuutta tutkivaan tieteeseen. Jengitutkimuksen klassikko, Frederic Thrasherin The Gang, alkoi to famuksella, että alamaailman jengien maailma oli aitojen tunteiden tyyssija - "jengi on elämä... ". Ajattelutapa sai uutta hohtoa 1950-luvulla, kun filosofian piirissä eksistentialismi korotti marginaaliset hahmot kulttuurisankareiksi. Jean Genet, varas ja kerjäläinen josta tuli kirjailija, tavoitteli pyhimyksen sädekehää ja sai tällaisen siunauksen Jean-Paul Sartren kynästä. Hänestä tuli autenttisen ihmisen prototyyppi, Pyhä Genet, koska hän uskalsi rikkoa lakia. Myöhemmin nämä ajatukset kanonisoitiin osaksi kriminologiaa leimaamisteoriassa, jonka mukaan sosiaalinen kontrolli luo rikollisuutta.7 Ajatus, että sosiaalisten normien rikkoja on aidompi ihminen kuin muut, kuuluu edelleen kulttuurimme yhteisesti jaettuihin käsityksiin. "Luokkasota" ja "vastarinta" -vertauskuvien suosion vähennyttyä aitousideologia on saarta- 8

11 nut jopa voimistua. Nuorten parissa ja puheessa psykologisoiva, medikalisoitu "murrosikä" on diskursiivinen pinta joka kätkee alleen "myrskyn ja kiihkon" vuosisataiset kulttuuriset velvoitteet. Ei ole mitenkään mahdotonta, että rikollisten ihailu - kulttuurin tarjoamat rikollisuudelle suotuisat määritelmät - johtavat siihen, että jotkut vaikutteille alttiit nuoret hakevat mainetta rikollisista teoista.8 Rikollisuuteen liittyvien hirviö- ja sankarikuvien taustalla voi olla yhteiskunnan yleinen syklinen kehitys konservatiivisten ja innovatiivisten jaksojen välillä luvulla elettiin hirviökuvien klassinen kausi, kun Lombroso kuvasi rikollisen atavistisena eli ihmislaj in kehityksen varhaisempaa vaihetta ilmentävänä "degeneroituneena" yksilönä. Vuosisadan alusta aina 1970-luvun alkuun elettiin suvaitsevaista aikaa, mutta sen jälkeen on menty uudestaan hirviörulkintoihin. Myös visiot rikollisten äärimmäisestä raadollisuudesta ja veljeyden puutteesta saattavat heijastaa näitä ajankuvia siinä missä alamaailman todellisuuttakin. Kysymys siitä, millaisia rikollisten väliset suhteet ovat, kytkeytyy vahvoihin mielikuviin ja tulkintakehyksiin. RIKOLLISTEN SOSIAALISET SUHTEET Historiassa on siis esiintynyt sekä rikollisten romantisointia että demonisointia. Molemmat tulkinnat kertovat luultavasti yhtä paljon tulkitsijan toiveista kuin alamaailman sosiaalisesta todellisuudesta. Se, missä määrin kyse on todellisuudesta, edellyttää alamaailman todellisten sosiaalisten suhteiden tutkimista. Siksi tämä teos ei käsittele rikolliskuvien muutosta, vaan alamaailman todellisuutta. Olisi liian suuri tehtävä kuvata alamaailman kaikki sosiaaliset piirteet kerralla, erittelemättä ja tekemättä rajauksia. Olen ottanut näkökulmakseni kysymyksen rikollisten keskinäisestä solidaarisuudesta ja luottamuksesta. Ovatko rikolliset keskenään solidaarisia vai häikäilemättömän saalistavia; mikä on luottamuksen ja epäluottamuksen merkitys heidän suhteissaan? Kiinnitän huomion sosiaalisesti horisontaalisiin, saman sosiaalisen tason sisäisiin suhteisiin, en niinkään vertikaalis-hierarkisiin suhteisiin. Tarkastelun kohteena on rikollisten välinen vuorovaikutus ja tavat, joilla yksilöt sopeutuvat alamaailmojen ympäristöihin. Miksi yksilöiden välinen luottamus on kriminologisesti merkityksellinen ilmiö? Ensinnäkin on perusteltua yrittää päästä vaihtelevien rikolliskuvien taakse, alamaailman todellisuuteen ja oikeisiin ihmisiin. Luottamukseen pureutuminen liittyy myös siihen, että viime vuosina sosiologiassa on puhuttu paljon sosiaalisesta pääomasta (social capital). Sen keskeisenä aineksena pidetään juuri yksilöiden välistä sosiaalista luottamusta10 Luottamuksen ongelma on poltta- 9

12 va erityisesti rikollisessa toiminnassa, koska siihen osallistuvat eivät useinkaan pysty ratkaisemaan keskinäisiä ristiriitojaan vetoamalla laillisen yhteiskunnan oikeusresursseihin ja konfliktinratkaisutapoihin. Aiheena rikollisten veljeys vie rikollisuuden tutkimuksen peruskysymysten äärelle. Yksi suurimmista on se, liittyykö vakava rikollisuus sosiaaliseen valikoitumiseen vai sosiaaliseen kausaatioon. Valikoitumisella tarkoitetaan sitä, että yksilön ominaisuudet aiheuttavat hänen käyttäytymistaipumuksensa ja ajautumisensa rikolliseen alamaailmaan. Sosiaalinen kausaatio viittaa siihen, että yksilöstä riippumattomat olosuhteet ja oppimisprosessit tekevät hänestä rikollisen. Tåtä kysymystä voi havainnollistaa perinteisellä esimerkillä: mistä johtuu, että yksi voimakkaimmista kriminologian havaitsemista korrelaatioista ilmenee yksilön oman rikosalrtiuden ja hänen kaveriensa rikosalttiuden välillä? Valikoitumisselitys vastaa tähän, että samanlaiset yksilöt, joilla yksinkin oli korkea rikosalttius, löytävät toisensa kaveriryhmissä. Sosiaalisia syysuhteita korostava selitys vastaa, että ryhmä opettaa siihen tulijalle rikollisen motivaation. Valikoitumisnäkökulma korostaa myös sitä, että rikosryhmiin saattaa ajautua henkilöitä, jotka joutuvat muiden torjumiksi. He saattavat olla liian aggressiivisia tai impulsiivisia muiden makuun; tai niin epäluuloisia, etteivät he ensinkään pysty solmimaan tavallisia kaveruuksia. Tällainen selitys rikosuran syistä tuntuisi vahvasti viittaavan siihen suuntaan, että rikollisten veljeys on haurasta ja helposti murtuvaa jo rikosryhmiin valikoituvien henkilöiden ominaisuuksien vuoksi. Sosiaalisia syysuhteita korostava selitys sen sijaan tuntuisi mahdollistavan sen, että rikosryhmät opettavat jäsenensä solidaarisiksi toisiaan kohtaan. Se, millaiseksi alamaailman edustajat hahmottavat toisen samassa asemassa olevan henkilön, on todellisia seurauksia käyttäytymiselle jopa riippumatta siitä, onko hahmotus oikea. Jos toimijat pitävät vastapuolta epälojaalina ja epäluotettavana, tällainen uskomus voi suosia joitakin käyttäytymismalleja. Solidaarisuuskysymyksellä ja luottamuskysymyksellä on näin ollen välitön yhteys käyttäytymismalleihin 11 Ei pidä kuitenkaan sulkea pois sitä mahdollisuutta, että rikollisten käsitykset rikostoveriensa luonteista ja taipumuksista - vaikkapa petollisuureen - osuvat oikeaan. Jos rikollinen epäilee kaverinsa luotettavuutta, tällä epäilyksellä voi olla vankka todellisuuspohja. Näin rikollisten sosiaalisten suhteiden tarkastelu sulautuu kysymykseen, valikoituvatko tietynlaiset yksilöt muita herkemmin rikollisille urille. Rikollisten veljeyden - tai sen puutteen - tutkimus on perustutkimusta, joka saattaa antaa kiinnostavia osavastauksia siihen, miksi rikollisuudesta on vaikeaa luopua tai miksi rikollisuuteen on alun perin ajauduttu. KIRJALLISUUDEN ALAMAAILMANKUVAT Ovatko rikolliset keskenään solidaarisia? Luottavatko he toisiinsa? Lisävalaistusta asiaan voidaan saada useista lähteistä. Ensinnäkin voidaan tutustua tut- 10

13 kimuksiin, joissa on tutkittu sosiaaliseen huono-osaisuuteen liittyviä kulttuurisia hahmotuksia. To iseksi voidaan käyttää tutkimuksia, joissa on tarkasteltu rikollisen alamaailman elämänpiiriä ja kulttuuria. Käytännössä näiden välille on usein vaikea vetää selvää rajaa, koska varsinkin väkivaltarikolliset rekrytoituvat yleensä - mutteivät aina - yhteiskunnan kerrostumajaon alimmilta tasoilta. Yhteistä molemmille tutkimustyypeille on sen kuvaaminen, miten niukat aineelliset olot yhdistyvät yksilöiden sopeutumiin ja tapoihin tulkita ja ennakoida sosiaalista vuorovaikutusta. Kolmantena lähteenä voidaan mainita kyselyaineistot, joiden avulla on mahdollista tutkia rikollisuuden ja sosiaalisten suhteiden laadun välistä yhteyttä. Neljännen tietolähteen muodostavat kirjailijoiden sepitteelliset mutta realistiset kuvaukset rikollisten elämänpiiristä. Eräitä tärkeitä poikkeuksia (esim. Goffman) lukuun ottamatta tämä tiedon lähde on pitkään ollut aliarvostettu sosiologian piirissä. Se, mitä Lewis Coser kirjoitti 40 vuotta sitten tästä, pitää edelleen pitkälti paikkansa: Kirjallisuus on jatkuvaa tapojen ja moraalin kommentaaria. Sen klassiset edustajat käsittelevät eksistentiaalisia ongelmia, joihin yksilön ja yhteisön jännite nojaa, säilyttäen jälkipolville tietoa tavoista joilla yksilöt ovat sopeutuneet sosiaalisiin ja kulttuurisiin oloihin. Sosiologit ovat harvoin hyödyntäneet fiktiivistä kirjallisuutta tutkimuksissaan. Ja kuitenkin näyttäisi siltä, että kirjailijan harjaantunut silmä voi tuottaa rikkaamman kuvan yhteiskunnasta kuin vaikkapa kouluttamattomien informanttien vaikutelmat (... ) Kuvatessaan paikkaa, toimintaa tai erilaisten tuonteiden yhteenottoa kirjailijan havaitsemiskyvyssä on intensiivisyyttä, johon sosiologian normaalit havainnoijat harvoin pystyvät. Kirjailija pystyy samastumaan monenlaiseen kokemukseen ja artikuloimaan aikalaistensa eksistentiaaliset huolet. Miksei sosiologia hyödyntäisi noita vähän käytettyjä, mutta rikkaita kirjallisia lähteitä ymmärtääkseen niiden avulla ihmistä ja yhteiskuntaa?12 Kyse ei siis ole kirjallisuuden sosiologiasta, joka selittää kirjallisia ilmiöitä yhteiskunnallisilla muuttujilla, vaan kirjallisuuden käytöstä lähdeaineistona muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimuksessa. Tällaista käyttöä voidaan puolustaa ainakin neljällä perusteella. Ensinnäkin kirjailijat ovat usein parempia havainnoitsijoita kuin tutkijat. Kuten amerikkalainen sosiologi Howard S. Becker on nasevasti todennut, monet romaanit ovat eräänlaisia sosiaaliraportteja, mutta paremmin kirjoitettuja kuin sosiologien raportit. To iseksi kirjailijoiden tapa lähestyä yhteiskuntaa yksilön näkökulmasta on laadullisesti sosiologiaa täydentävä. Kolmanneksi, ottamalla huomioon kirjailijoiden kuvaukset sosiologia ulottaa lähdepohjaansa historiaan ja paikkoihin, joista ei ole muuta aineistoa, esimerkiksi rekisteri- tai kyselytutkimuksia. Neljänneksi kirjallisuu- 11

14 den kuvaukset ovat tapa havainnollistaa ja konkretisoida löydöksiä, joita sosiologia ehkä tietää muutenkin. Sosiologeista muun muassa Erving Goffman on käyttänyt kirjallisuudesta peräisin olevia kohtauksia esimerkkeinä ja kuvauksina siitä, miten ihmiset rodellisuudessa ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.15 Kriminologian osalta on muitakin syitä huomioida kertomakirjallisuus tierolähteenä. Rikollisuuden tutkimuksessa on ehkä liikaakin painotettu nuorten tutkimista. Heitä on helppo päästä tutkimaan esimerkiksi kouluihin. Sen sijaan vakavia rikoksia tekeviä aikuisia on vaikea päästä tutkimaan muutoin kuin vankilassa. Kertomakirjallisuus tarjoaa kriminologille yhden keinon munautua ulos nuoruuden ylikorostamisesta. Kirjailija voi käsitellä vaivattomammin vakavaa aikuisrikollisuutta, koska hänen ei välttämättä tarvitse ottaa kontaktia todellisiin rikollisiin. Lisäksi kertomakirjallisuus on vapaa tutkimukselle ominaisista, usein keinotekoisista tieteenalojen jaotteluista. Kirjailija voi tutkia ihmistä sosiaalisessa ympäristössään liioittelematta biologian, psykologian ja sosiologian välisiä eroja.14 Kirjailija voi "tutkia" tai lähestyä rikollisuutta sitoutumatta ennakolta jonkin tieteenalan selitysteoriaan. Yksi hyvä esimerkki on Mailerin Pyövelin laulu, jossa päähenkilöt esitellään ensin irrallaan heidän rikoksistaan tai "ongelmataustastaan", ja vasta vähitellen rikokset asettuvat köyhälistön arjen yhteyteen.1 5-Kertomakirjallisuuden käyttö tutkimuksen yhtenä lähteenä ei korvaa, vaan täydentää systemaattisia tiedonkeruun menetelmiä ja lähdeaineisto ja. Joskus kirjailijoiden kuvaukset jopa ylittävät tutkimukset realistisuudessaan. Esimerkiksi Daniel Defoen klassisista alamaailman kuvauksista on sanottu, että ne ilmentävät kirjoittajan omia vankilakokemuksia ja rikollisten elämän sosiaalisten ja käytännöllisten piirteiden todellista tuntemusta. Yksittäisen ihmisen elämän intensiivinen kuvaus tuo tosiseikkojen rikkauden esiin näyttäen sosiaaliset ilmiöt yksilön kohtalossa. Monet nimettömät varhaiskirjoittajat perustivat kuvauksensa tosiasioihin; burleskin tyylilajin alta pilkistää - tai paistaa - alamaailman todellisten olojen realistinen kuvaus, etnografia. 16 Kriminologian pioneerit käyttivät kaunokirjallisia lähteitä rikoskäyttäytymisen systemaattisen tutkimuksen apuna. Näistä mainittakoon viktimologian eli uhritutkimuksen perustaja Hans von Hentig sekä Hermann Mannheim. Kirjailijoista Hugo, mutta varsinkin Dostojevski ja myöhemmin Genet ovat innoittaneet kriminologeja. Englantia puhuvan maailman kirjailijoista Charles Dickens on ehkä eniten vaikuttanut kriminologiaan, myös alamaailman tutkimukseen. Kriminologisessa tutkimuksessa on esimerkiksi käytetty sanaa fogin kuvaamaan sellaisia aikuisia, jotka pakottavat ja opettavat lapsia varastamaan puolestaan. Käsite viittaa Dickensin samannimiseen roolihahmoon romaanissa Oliver Twist. Suomessa Kauko Aromaa on harvoja kriminologeja, jotka ovat käyttäneet kertomakirjallisuutta tutkimuksen lähteenä. Hänen mukaansa ro- 12

15 maaneissa löytyy rikoskuvauksia, jotka ovat yhtä päteviä kuin tieteellisessä kirjallisuudessa esitetyt tapaukset.17 Mutta kuinka fiktionaalista fiktio sitten on? Dickensin käsitys alamaailmasta perustui havainnointiin ja tutkimukseen. Hän vieraili Lontoon vankiloissa ja kaupungin slummit olivat hänelle tuttuja. Hänen rikollishahmoillaan oli usein esikuva todellisessa alamaailmassa. Esimerkiksi edellä mainitun Faginin esikuvana oli Lontoon 1700-luvun alamaailman kuningas, Jonathan Wild. Sama Wild antoi vaikutteita myös Arthur Conan Doylen luomaan arkkirikollisen hahmoon, Moriartyyn.1 R Charles Dickens kirjoitti aikana, jolloin vankilalaitoksesta laadittiin kymmeniä tilastollisia ja muita selvityksiä. Samaan aikaan kirjapainot suolsivat rikosviihdettä satojen tuhansien painoksina. Puhuttiin Newgate-romaaneista Lontoon pahamaineisimman vankilan mukaan1 9 Dickens miehitti tilan, joka oli näiden ääripäiden välissä: kuvauksen piti olla määrällisesti edustava niin kuin tilastojen kuva ja laadullinen niin kuin kirjallisuuden kuva. Hän tunsi tutkimukset ja näki oman työnsä eräänlaisena laadullisena lisänä määrällisten selvitysten tulvaan. Hän kirjoitti havainnoistaan esimerkiksi raporttikirjassa Sketches by Boz. Saksankielisessä kertomakirjallisuudessa Alfred Döblin ja Robert Musil ammensivat niin ikään todellisuudesta vaikutteita fiktioonsa. Sama voidaan Venäjän osalta todeta ainakin Dostojevskistä. 20 DickensiJäinen alamaailma muodostui linssiksi, jonka kautta todellisen alamaailman toimijat saattoivat jäsentää elämäänsä. Brittirikollinen Arthur Harding kertoi omaelämäkerrallisissa muisteloissaan East End Underworld, miten hän oppi varkaan ammatin kuin artjul Dodger konsanaan. Hän viittasi Dickensin luomaan hahmoon ilman selityksiä, olettaen kaikkien tunnistavan kirjallisen viittauksen. Tällainen tietämys ei välttämättä perustunut rikollisten litterääriin hienostuneisuuteen, vaan lukemattomiin kansalle tarjottuihin teatteriversioihin. Niinpä itse mafian on arveltu omaksuneen "brändinsä'', käsitteen mafia, Placido Rizzotton vankila-aiheisesta näytelmästä, jonka ensiesitys oli Palermossa vuonna Onko tehtävä suuri numero siitä, että alamaailman ihmiset saattavat jäsentää elämäänsä kirjallisten konventioiden kautta? Vastaus on selvä: ei. Yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden kannalta liiallisen huomion kiinnittäminen rikollisten itseilmaisun kulttuurisiin konventioihin on sama kuin jos kirjallisuuden tutkimus alkaisi keskittyä kuulakärkikynien mekaniikkaan. Jos alamaailman toimijat pystyivät myöhemmin tunnistamaan oman kohtalonsa Dickensin fiktiossa, se johtui enemmän tuon fiktion realistisuudesta kuin kyvystä "konstruoida" eli rakentaa todellisuuksia. Myös Rizzotton näytelmä ilmensi todellisuutta eikä vain tuottanut sitä. Dostojevski pystyi vankina tarkkailemaan vankilan elämää sen sisältä ja kirjoittamaan havaintojensa pohjalta raporttikirjan. Genet oli itse rikollisen alamaailman jäsen ennen kuin löi itsensä läpi 13

16 kirjailijana. Jotkut romaanikirjailijoiden teokset ovat oikeastaan ernografioita, sosiaaliraportteja tai kriminologisia tutkimuksia. Esimerkkeinä mainittakoon Truman Capoten hyytävä murhatapauksen kuvaus Kylmäverisesti (1965) sekä Norman Mailerin Pyövelin laulu (1979). Eniten hyötyä fiktiosta lienee ammentanut historiallinen kriminologia. Hiljattain ainakin Riess on puolustanut fiktiivisen kirjallisuuden käyttämistä historiallisen rikollisuustutkimuksen lähteenä muun muassa siten, että kirjallisuuden realistiset elementit ja modernin kriminologian teoriat ristivalottavat toisiaan. Hänen mukaansa jokainen fiktiivinen kuvaus sisältää todellisuutta. Romaanit eivät ole valokuvia todellisuudesta, mutta ne nousevat historiallisesti paikantuvasta kulttuurisesta konrekstista, mikä mahdollistaa niiden käytön sosiaalihistoriallisen tutkimuksen lähteenä. Riessin oma tutkimus käsitteli antiikin ajan ryöstörikollisuutta. Hän katsoi, että fiktiivisten tekstien käyttö ajankohdan sosiaalista todellisuutta kuvaavina lähteinä oli perusteltua paitsi sinänsä myös muiden lähteiden vähyyden vuoksi. Fiktion ryöstörikollisuudesta antamaa kuvaa oli täydennettävä modernin kriminologian avulla ja vertailemalla sitä käyttäytymistieteiden tulosten kanssa.zz Mistä sitten johtuu, että Coserin yli 40 vuotta sitten tekemä havainto - sosiologia käyttää liian vähän kirjallisuutta lähteenä - on edelleen osuva? Keskeinen syy tähän lienee paradoksaalisesti niin sanottu kielellinen käänne, joka vaikutti voimakkaasti humanistisiin ja yhteiskuntatieteisiin jo 1960-luvulta alkaen ja saavutti hallitsevan paradigman aseman 1980-luvulla. Tutkimuksessa alettiin selittää, etteivät tekstit viittaa itsensä ulkopuoliseen todellisuuteen, vaan vain itseensä tai muihin teksteihin. Sosiaalitieteet alkoivat nähdä kaiken todellisuuden lingvistisenä "tekstinä" tai "diskurssina". 23 Käänteen taustalla oli relativistis-lingvistinen filosofia, jonka mukaan kaikki väitteet ovat näkökulmaan sidottuja konstruktioita eli rakennelmia. Tåmä merkitsi sitä, että myös tutkijoiden kirjoitukset määriteltiin eräänlaiseksi fiktioksi. Sen paremmin tutkimus kuin kirjallisuuskaan ei viitannut niistä riippumattamaan todellisuuteen, vaan tekstien, diskurssien ja "narratiivien" avaruuteen, josta saattoi houkutella esiin mitä tahansa tulkintoja. Näin ajattelevien mielestä "kirjallisuus opettaa meille tulkinnan vapautta, koska kielen monimielisyys kannustaa tekstien moninaisia lukutapoja". Jotkut ulottavat tämän ajatuksen jopa tutkijan omaan tutkimukseen, niin että sekin on tarkoitettu vain yhdeksi "tarinaksi"24 Eräs ongelma tällaisessa ajattelussa on, että se tekee mahdottomaksi tutkia ihmisten puheen ja käyttäytymisen välisiä ristiriitoja - teema, joka on keskeinen sosiaalipsykologian, etnografian ja kertomakirjallisuuden klassisissa muodoissa. Voidaankin sanoa, että yhteiskuntatieteiden kielellinen käänne katkaisi niiden siteet kirjallisuuden ja etnografian realismiin. Kertomakirjallisuuden käyttö tutkimuksen inspiraationa ei siis välttämättä tähtää tulkintojen moninaisuuden lisäämiseen, eikä tarkoita, että tutkimuksetkin ovat fiktiota tai "konstruktioita". 14

17 NÄKÖKOHTIA Paradigmalla tarkoitetaan muun muassa niitä tutkimusta ohjaavia kysymyksiä, joita aineistoille ja todellisuudelle esitetään2s. Sosiaalitieteellisessä ja historiallisessa kirjallisuudessa ja tutkimuksessa on ollut hallitsevana paradigma, joka korostaa ilmiöiden ajallista ja paikallista vaihtelua sekä tämän vaihtelun selittämistä oppimisprosessien avulla. Maailmalta kysytään, miten jokin ilmiö vaihtelee ajankohdasta tai paikasta toiseen ja mitkä oppimisprosessit selittävät tätä vaihtelua. Kysymys sisältää osin vastauksen: maailmalta ei ainoastaan kysytä, vaan siltä myös odotetaan, suurta historiallista ja alueellista vaihtelua. Toinenkin vaihtoehto on kuitenkin olemassa. Voidaan esittää kysymyksiä, jotka mahdollistavat myös samanlaisuuden ja vakauden havaitsemisen - tavalla, joka tukee vaihtelun mekanismien ja rajojen ymmärtämistä. (1) Huomion kohteena myös samanlaisuudet. Etsin yhtäläisyyksiä ja samanlaisuuksia tavoissa, joilla eri aikoja ja paikkoja edustavat ihmiset sopeutuvat tietynlaisiin ongelmallisiin tilanteisiin. Samoja lähteitä ja aineistoja voisi lähestyä myös kysymällä, mitkä ovat sopeutumien paikalliset ja historialliset erityispiirteet. Koska tämäntyyppistä tutkimusta on valtavasti, tässä on haluttu etsiä yhtäläisyyksiä ja jopa ehdollisesti universaalisia kulttuurisia sopeutumia. Tämän tyyppistä lähestymistapaa on joskus kutsuttu nomoteettiseksi26 Sillä tarkoitetaan säännönmukaisuuksien etsimistä. Aloitan kuvaamalla lyhyesti ihmisten yhteisiä sosiaalipsykologisia ominaisuuksia. Ne ovat se "materiaali", josta sosiaalisen todellisuuden vaihtelu tuottaa monenlaisia sopeutumia, joilla ihmiset ratkaisevat sosiaaliseen ympäristöönsä liittyviä ongelmia. Sen jälkeen siirryn tarkastelemaan yhä ongelmallisempia tilanteita: ensin köyhyyttä, sitten kodittomuutta, sitten rikollista alamaailmaa ja lopulta vankien sopeutumista vankilayhteisöön. Kuvausta voidaan lukea myös eräänlaisena sosiologisena laskeutumisena helvettiin, sen yhä alemmille kehille. Tällä reitillä on mahdollista havaita, miten aineelliset olot ja sosiaalisen ympäristön piirteet johtavat eri aikoina ja eri paikoissa samansuuntaisiin kulttuurisiin sopeutumiin. Etenen köyhyydestä ensin kodittomuuteen ja vihdoin rikollisten alamaailmojen pariin, koska haluan vähin erin siirtyä tarkastelemaan yhä valikoituneempia ryhmiä. Valikoitumisella on tässä erityinen merkitys; viittaan sillä niihin yksilökohtaisiin ominaisuuksiin, joiden johdosta yksilöt valikoituvat rikosryhmiin. Siis: köyhyys on enemmän rakenteellisesti määräytynyttä, aktiivinen rikoskäyttäytyminen sen sijaan liittyy myös yksilön taipumuksiin ja niiden muissa herättämiin reaktioihin. (2) Kvalitatiivinen eli laadullinen aineisto ei edellytä todellisuuden olettamista "kielelliseksi". Rikollisuuden veljeydestä tässä esitettävät huomiot nojaavat ensisijaisesti kirjallisuuteen, jota voisi luonnehtia laadulliseksi. Muutamassa 15

18 kohdassa on käytetty myös systemaattisesti kerättyjä kyselyaineistoja, joiden avulla tarkastellaan ja tarkistetaan, löyryvätkö etnografioissa ja kirjallisuudessa kuvatut sopeutumat myös normaalipopulaatioista eli voidaanko etnografian löydöksiä yleistää. Kyseessä on siis tulosten varmentaminen useammalla kuin yhdellä menetelmällä27 Pääosin aineistot ovat kuitenkin etnografisia ja muita laadullisia aineistoja. Niitä tarkastellaan realistisen antologian näkökulmasta. Tällä tarkoitan sitä, että kielellisiä ilmauksia ei pidetä yksinomaan diskursseina tai kielellisinä rakennelmina. Oiskurssianalyysin relativistis-lingvistinen käsitys todellisuuden rakentumisesta on sosiaalisen todellisuuden tutkimisen kannalta ongelmallinen, koska se sulkee ihmisten sanomiseen ja tekemiseen välisten ristiriitojen kuvauksen tutkimuksen ulkopuolelle. Jo antropologi Bronislaw Malinowski totesi kriminologian klassikoihin lukeutuvassa teoksessaan Crime and Custom in Savage Society (1926), että ihmisten sanomiset ja tekemiset eivät aina vastaa toisiaan. Yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin sen, miten alkuperäiskansan klaanit korostivat veljeyttään, vaikka todellisuus oli toisenlainen: Klaanin yhtenäisyys on esimerkki oikeudellisesta fiktiosta, joka vaatii kaikkien muiden etujen uhraamista klaanin sisäiselle solidaarisuudelle, vaikka samaan aikaan tätä solidaarisuutta rikotaan lähes jatkuvasti eikä siitä näy merkkejä arjen kulussa.28 Oikeudellisella fiktiolla Malinowski tarkoitti sitä, että yhteisön jäsenten sosiaaliset suhteet olivat käyttäytymisen tasolla erilaista kuin se tapa, jolla he kuvaavat itselleen ja toisilleen noita suhteita ja niitä jäsentäviä sosiaalisia normeja. Siksi kulttuurin tutkijan eräs tärkeä tehtävä oli pyrkiä erottamaan kuvaamiensa ihmisten sanomiseen ja tekemiseen väliset ristiriidat, poikkeavuudet ja epäjatkuvuudet. Päätös, että tutkija paneutuisi vain puheeseen, tekstiin tai "diskurssiin", tai edes näiden sisäisiin ristiriitoihin, johtaisi joko pinnalliseen tai toistoiseen analyysiin. Kirjallisuudentutkija ja kriitikko Pekka Tarkka on kuvannut Joel Lehtosen teoksia käsittelevässä tutkimuksessaan, miten kirjailijan "litteät" henkilöhahmot muodostuvat täytejäisiksi paljastamalla ristiriitansa teoissaan. Juuri puheen ja teon epäjohdonmukaisuus on inhimillisyyttä29 Tarkan sananvalinta, litteys, sopii mainiosti myös tutkimuksiin, jotka kertovat rajoittuvaosa vain kielen, tekstien, tulkintojen tai puheen erittelyyn. Ristiriidat sen välillä, mitä julistetaan, ja miten käyttäydytään, ovat kiinnostavia, koska ne paljastavat pinnan alla olevan käyttäytymisen ulottuvuuden. Lisäksi ihmisillä on vahva pyrkimys punnita puhetta tekojen antamaa taustaa vasten, etenkin jos on tarpeen arvioida vuorovaikutuskumppanin luonnetta ja luotettavuutta-'0 Sosiaalitutkimuksen kehitykselle on ollut haitallista se, että laadullisten aineistojen 16

19 käyttö liitetään liian usein litteään diskurssirelativismiin. Näin on jäänyt osin huomaamatta, että laadulliset menetelmät antavat merkittävää tietoa ihmisen käyttäytymisen kovista tosiasioista ja niiden syistä. Myös fiktiivinen kertomakirjallisuus sisältää runsaasti realistista tietoa ihmisen käyttäytymisestä, muun muassa siksi että kirjailijat ovat ymmärtäneet ihmisten sanomisten ja tekemisten välisen ristiriidan merkityksen. (3) Moraaliset toiveet eivät saisi ohjata todellisuuden kuvausta. Professori Juha Siltala on hiljattain kirjoittanut Suomen sisällissotaa koskevassa tutkimuksessaan "akateemisesta tabusta", joka kieltää objektiivisen näkökulman muihin yhteiskuntaryhmiin kuin länsimaiseen keskiluokkaan11 Siltalan tutkimus käsitteli yhteiskunnan alimpien ryhmien toimintalogiikkaa tilanteessa, jossa "lyhytjännitteisen väen" mukanaolo kumouksessa muodosti ongelman kumoukselle itselleen; hän kuvasi realistisesti myös tuota lyhytjännitteisyyttä. Taloustutkimuksen puolella Osmo Soininvaara on samaan tapaan arvostellut tabua, joka estää puhumisen ihmisten yksilökohtaisisra ominaisuuksista työllistymisen selittämisessä. Työelämä vaatii yhä useammin yksilöitä luotettavuutta ja raittiutta, mikä lisää niiden syrjäytymisriskiä, joilla näitä ominaisuuksia ei ole. Poliittinen korrektius on haitannut sen tutkimista, miksi toiset ovat muita vaikeammin työllistettävissä32 Sama akateeminen tabu voi ilmetä myös rikollisuuden tutkimuksessa, joka niin ikään koskee sosiaalisesti huono-osaisia elämänpiirejä ja jossa yksilön lyhytjännitteisyys on yksi keskeinen vaihtelevan rikosalttiuden selitys33. Tutkija voi langeta kiusaukseen kohdella rikollisia silkkihansikkain ja nähdä heidät yksinomaan sorron tai rakenteiden uhreina. Kuitenkin todellisuudessa myös rikolliset ovat aktiivisia toimijoi ta, jotka paitsi toimivat sosiaalisten rakenteiden antamissa puitteissa myös itse hakeutuvat itseään miellyttäviin ympäristöihin ja toimintoihin. Kaunistelematon kuva alamaailmasta ei ole vain ideologista "vaarallisten luokkien" pelkoa, vaan siihen pätee, ettei savua ilman tulta; Siltalan sanoin, projektiot "tarvitsevat edes nimeksi tartuntapintaa itse kohteessa"l4 Siksi myös rikollisuuden tutkimuksessa olisi pyrittävä mahdollisimman realistiseen kuvailuun - ja kulttuurisia muotoja kuvattaessa olisi huomioitava niiden yhteydet ja yhteensopivuus yksilökohtaisten ominaisuuksien kanssa. Asialla on myös käytännön merkitys. Sikäli kuin Siltalan ja Soininvaaran kuvaama tabu vaikuttaa rikollisuuden tutkimuksessa, se haittaa oikeasuhtaisen kuvan muodostamista rikollisuuden syistä ja sitä kautta sosiaalisesti huono-osaisten ryhmien auttamista. 17

20

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS

PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS PJ 4 POLITIIKAN TUOTOS 12.12.2014 (Wiberg) Peters: Mitkä ovat historiallisen, empiirisen ja sosiologisen institutionalismin oleellisimmat erot ja yhtenevyydet? Knill & Tosum: Mitkä ovat julkispolitiikan

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille?

Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Syrjäytyneet pojat väylä auki rikoksen poluille? Pojat ja miehet - unohdettu sukupuoli? Säätytalo 23.10.2012 Tutkija Mikko Aaltonen Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Mitä syrjäytymisellä tarkoitetaan? Työttömyyttä,

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot