Biosfäärialue koulussa 2017

Transkriptio

1 2017 numero 1 Kesäkuu 2017 Uutiskirje 1/2017 Saaristomeren Biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Tervetuloa Saaristomeren biosfäärialueen uutiskirjeen pariin! Paikalliset toimijat kertovat tässä heidän kestävän kehityksen ajankohtaisesta toiminnasta Saaristomeren biosfäärialueella. Uutiskirje kahdella kielellä löytyy myös biosfäärialueen kotisivuilta Katja Bonnevier, koordinaattori, Pia Prost, koordinaattori sij., Biosfäärialue koulussa 2017 d Biosfäärialueen koulujen seiskaluokkalaiset saavat joka vuosi vieraakseen biosfäärialueen koordinaattorin, joka käy kertomassa heille heidän asuinpaikkansa ainutlaatuisuudesta. Tänä vuonna kouluvierailuihin osallistui myös Metsähallitus. Toukokuun lopussa kaikki seiskaluokkalaiset Kyrkbackens skolasta Nauvosta, Ulkosaariston koulusta ja Skärgårdshavets skolasta Korppoosta sekä Dalsbruks skolasta Taalintehtaalta pääsivät puolestaan käymään yhdellä Saaristomeren kansallispuiston saarista. Dalsbruks skolan oppilaatkävivät Högsårassa, loput oppilaat kävivät Konungskärissä. Ennen retkeään Konungskäriin Korppoon ja Nauvon koulujen oppilaat saivat käynnistää rehevöitymiskokeen Korpoströmin saaristokeskuksessa. Akvaarioihin, joissa oli puhdasta vettä ja merilevää tai planktonia, lisättiin eri määriä virtsaa. Kokeen tuloksen näette alla. Tämän selvempää vinkkiä siitä, ettei mereen pidä pissata, on vaikea antaa! Rehevöitymiskoe juuri käynnistetty Puolentoista viikon päästä Kuukauden päästä

2 Sivu 2 Ajankohtaista biosfäärialueella Saaristomeren biosfäärialue on saanut uuden luontokoulun! Luontokoulu Åbolands naturskola, joka toimii Natur och Miljö -yhdistyksen alaisuudessa, aloitti toimintansa marraskuussa Luontokoulu järjestää luontokoulupäiviä perusopetuksen, esiopetuksen, päiväkotien ja perhepäivähoidon ryhmille Paraisilla, Kemiönsaarella, Kaarinassa ja Salossa. Luontokoulun opettaja kiertää kunnissa, ja luontokoulupäivä järjestetään kävelymatkan päässä koulusta tai päiväkodista. Luontokoulussa voidaan tehdä myös pitempiä retkiä ulkoluokkahuoneina toimiviin saaristomiljöisiin, joihin ryhmä voi siirtyä esimerkiksi bussi- tai venekuljetuksella. Luontokoulun opettajan Emilia Nordlingin sijaisena toimii tällä hetkellä Aija Mäkinen. Toiminta keväällä 2017 Åbolands naturskolan luontokoulupäiviin on kevään 2017 aikana osallistunut seitsemän pilottiryhmää. Esimerkiksi Hultan päiväkoti ja Dalsbruks skola Taalintehtaalta saivat pyydystää vedessä eläviä pikkuötököitä, kun taas Houtskarin päiväkoti sai kokeilla, millaista elämä olisi hämähäkkinä. Luontokoulupäivinä on tutkittu myös keväänmerkkejä, metsää ja keväisiä lintuja. Syksyllä yhtenä aihekokonaisuutena on myös Itämeri. Luontokoulun opettaja on kevään aikana vieraillut muutamassa koulussa ja esitellyt toimintaa opettajille. Toiminnan esittelyvierailut kouluissa Taalintehtaalla Aija Mäkinen ja päiväkodeissa jatkuvat syksyllä. Ota ihmeessä yhteyttä! Toiminta syksyllä 2017 Luontokoulu tulee toimimaan ympäristö- ja ulkoilmakasvatuksen tukena. Toiminta perustuu paikallisiin opetussuunnitelmiin ja varhaiskasvatussuunnitelmiin. Turussa, jossa kaikki oppilaat saavat kolme luontokoulupäivää kaupungin rahoittamassa Ruissalon luontokoulussa, Åbolands naturskola toteuttaa ruotsinkielisten luokkien luontokoulupäivät. Syksystä alkaen voit varata Åbolands naturskolan luontokoulun omaan kouluusi tai päiväkotiisi. Tietoa luontokoulusta lähetetään elokuun alussa, mutta jos haluat lisätietoja, voit mielihyvin ottaa yhteyttä meihin puhelimitse, puh , tai sähköpostitse osoitteella abolandsnaturskola@naturochmiljo.fi. Åbolands naturskolan luontokoulun erityisosaamisalue on saaristoluonto ja -elämä. Tutustu Facebook-sivuumme Åbolands naturskola tai verkkosivuihimme abolands_naturskola! Nähdään metsässä tai saaristossa! Aija Mäkinen Houtskarin päiväkodin ja Jakobin päiväkodin/iltiksen lasten luontokoulupäivässä oli mukana ristilukki nimeltään Karin Korsspindel. Aija Mäkinen

3 Sivu 3 Hankeuutisia Kalakamut ovat taas vauhdissa! Useimmat hauet pysyttelevät merenpinnan alapuolella siitä yksinkertaisesta syystä, että ne uivat meressä. Vaan kaikkien paikkakunnan päivähoitolasten tuntema hauki on aivan toista maata! Se on käynyt metrin korkeudessa merenpinnan yläpuolella ja saanut tuulettaa eviään keväisenä vihertävässä Ranskassa. Hauki osallistui yhdessä Saaristomeren biosfäärialueen koordinaattoreiden kanssa suureen kansainväliseen konferenssiin, jonne pohjoisen pallonpuoliskon kaikki biosfäärialueet kokoontuivat. Hauki sai raikuvat aplodit kertoessaan kestävän kehityksen parissa Paraisten kaupungin kaikissa päivähoitoyksiköissä tekemästään työstä yhdessä kalakamujensa kanssa. Sitä ennen hauki oli kertonut päiväkotilapsille yhteenkuuluvuudesta ja lasten oikeuksista, roskien lajittelusta ja Itämeren voinnista. Nyt on käynnissä uusi hanke, jossa pohditaan sitä, mistä ruokamme on kotoisin. Syksystä alkaen lapset saavat taas tavata Kalakamut ja tutkia kamujen sumppua, joka on täynnä kivoja tehtäviä. Hauki hyräilee uutta laulua ja lyö tahtia pyrstöevällään, joten luultavasti hän haluaa lapset mukaan laulamaan ja tanssimaan. Kuten niin monilla kaloilla tänä päivänä myös hauella on evät täynnä tekemistä. Ensinnäkin se valvoo Korpoströmin Saaristokeskuksen lapsille suunnatun Knattelabbin suunnittelua, ja toisekseen jotain jännittävää on tapahtunut Paraisten Keskuspuistossa. Eli kannattaa pysyä kartalla hauen suunnitelmista, ettei ei vaan menetä mitään hauskaa! Inspiraation kaupungin uuteen, Stefan Lindforsin suunnittelemaan Lucius Alienusnimiseen taideteokseen/liukumäkeen ovat antaneet Kalakamut. Pia Prost Lähiympäristö oppimisympäristönä Paraisten kaupungin päivähoitoyksikön ja biosfäärialueen yhteisessä Lähiympäristö oppimisympäristönä -hankkeessa ajatuksena on tutkia kaikkea mahdollista päiväkotien lähiympäristöstä löytyvää ja sisällyttää se jokapäiväiseen toimintaan. Aija Mäkinen Åbolands naturskolasta, Lotta Hagman Liviasta ja Pia Prost biosfäärialueelta opastivat kesäkuussa kahden workshop-päivän aikana päivähoidon henkilökuntaa luomaan luontopolkuja päiväkodin pihaan, käyttämään hyötykasveja opetuksessa ja valmistamaan ruokaa retkikeittimellä. Hanke on saanut rahoitusta Opetushallitukselta ja se jatkuu koko vuoden 2017 ajan. Hankevastaavana toimii Synnöve Andersson.

4 Sivu 4 Hankeuutisia Kaksikielinen lukiokurssi biosfäärialueesta Vi-Me-hankkeen tavoitteena on testata uusia kielirajat ylittäviä yhteistyömuotoja uuden opetussuunnitelman aihekokonaisuuden Kestävä kehitys ja globalisaatio puitteissa. Hankkeessa kehitetään yhteisiä strategioita, oppimismateriaaleja, oppimismenetelmiä, arviointikriteereitä ja -tapoja sekä yhteinen kurssitarjotin. Tämä on hankkeen lähtökohtana muodostettaessa luovia oppimisympäristöjä, joihin sisältyy käyntejä Saaristomeren biosfäärialueella. Alla olevan tekstin ovat kirjoittaneet keväällä 2017 Muutos tutkielma Saaristomeren biosfäärialueeltakurssille osallistuneet lukiolaiset. Lukioluokat yhdessä Själön saarella Paraisten lukion ja PSG:n yhteinen teemaopintokurssi Muutos tutkielma Saaristomeren biosfäärialueelta (TO2 Tutkiva työskentely teknologialla) konkretisoitui vierailulla Seiliin. Kurssin teemana on tutkia Saaristomeren aluetta ainerajoja ylittäen sekä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Neljän opettajan ja 16:n opiskelijan kanssa tehtiinkin onnistunut päiväretki. Lähdön hetkellä Paraisilla pilvipeite alkoi jo rakoilla ja lauttamatka Nauvosta Seiliin saavuttiin jo kirkkaassa kevätauringossa. Seilissä tutkimusasemaa ja sen toimintaa meille esitteli preparaattori Katja Mäkinen. Selin kirkon historiaa sekä saaren vaiheita ennen yliopiston alaisuuteen siirtymistä meille selvitti asemanjohtaja Jari Hänninen. Saaren esittelyjen lisäksi pidimme kurssi-infoa sekä suoritimme erilaisia kurssitehtäviä, mm. videotallennuksia, valokuvausta ja kurssiaihekeskusteluja sekä tutustuimme pienryhmissä saareen olosuhteisiin. Keväinen Seili tarjosi paljon kuvattavaa: persoonallisia rakennuksia, komeita maisemia ja lukuisia luontohavaintoja - Seilin kalasääskipariskuntakin oli saapunut sopivasti tänä aamuna! Hanke on saanut rahoitusta Opetushallitukselta ja toteutetaan Pargas svenska gymnasiumissa ja Paraisten lukiossa. Hankeaika on

5 Artesaaniruoka Sivu 5 Artesaaniruokapäivät Storfinnhova gårdin tilalla Kemiössä huhtikuussa Suomessa on järjestetty ihkaensimmäistä kertaa artesaaniruokapäivät. Järjestelyistä vastasi suomenruotsalainen Uudenmaan, Turunmaan, Ahvenanmaan ja Pohjanmaan seutujen yhteishanke Kustens mat. Hankkeen päämääränä on luoda perusta koko Suomen kattavalle ruoka-artesaanien verkostolle ja tuoda sillä tavoin yhteen kokemuksia ja tietämystä käsityömäisestä elintarvikkeiden jalostuksesta. Artesaaniruokapäivien lisäksi hanke järjestää myös artesaaniruokakoulutusta ja avoimen artesaaniruoan SM-kilpailun. Artesaaniruokapäivien kautta hanke halusi tavoittaa ruokaartesaaneja ja muita ruoasta kiinnostuneita. Artesaaniruokapäivien ohjelma koostui yritysvierailuista ja luennoista, joita pitivät muun muassa marjanviljelijä ja ruoka-artesaani Margot Wikström Tackork gårdin tilalta Nauvosta ja ravintoloitsija Eva Johansson Pensar Sydistä Nauvosta. Osa ohjelmaa olivat tietysti myös ateriat, aterioilla tarjottiin mahdollisimman paljon artesaaniruokatuotteita ja paikallisia raaka-aineita. Iloista ruokaa Houtskarissa Hyljettä, roskakalaa, julkkiskokki, kokkimaajoukkue, oluen maistelua ja ilmakuivattua kalaa. Lauantaina kannattaa todellakin käydä läpi kaikki lautat ja tulla Houtskariin. Koko Houtskarin keskusta täyttyy silloin lähiruoasta ja -juomasta Iloista ruokaa -tapahtuman merkeissä. Tapahtuman ovat panneet alulle toimeliaat houtskarilaiset itse Paraisten kaupungin ja lähiruokahankkeen tuella. Olemme yhdessä suunnitelleet ja hahmotelleet ohjelman, jossa tänä vuonna on erikoisia uutuuksia, kuten hylkeenlihaa ja roskakalaa. Molempiahan löytyy täältä meidän saaristostamme runsaasti. Iloista ruokaa tapahtumassa esitellään luonnollisesti myös monenlaista muuta saaristoruokaa. Vieraileva kokki Nils Molinder Ruotsista esittelee Itämeren kalaa ja valmistaa herkkuja yleisölle. Hän on mukana myös tuomaristossa, joka valitsee tapahtuman parhaan tuotteen. Hankkeen kautta olen pyrkinyt luomaan tapahtumaan enemmän festivaalin tuntua niin, että se olisi enemmän kuin pelkät markkinat. Meillä on muhkea määrä ohjelmaa ja viihdyttäviä esityksiä lavalla koko päivän ajan. Tällä tavoin haluamme tarjota yleisölle mahdollisuuden jäädä paikalle koko päivän ajaksi. Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa-hanke toimii biosfäärialueella ja yhteistyössä biosfäärialueen kanssa. Teksti: Margot Wikström, Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun Varsinais-Suomessa Hanke toteutetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman puitteissa ja sen rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus ja varsinaissuomalaiset kunnat.

6 Sivu 6 Artisaaniruoka Suomen artesaaniruoka ry Kun tehdään artesaaniruokaa, tehdään ainutlaatuisia, maukkaita, korkealaatuisia ja omaleimaisia tuotteita. Tuotteet valmistetaan pääasiassa paikallisista, huolella jalostetuista raaka-aineista pienimuotoisesti ja usein omalla tilalla. Artesaaniruoalle on tunnusomaista, että ihmisen kädenjälki ja osaaminen ovat mukana koko tuotantoketjussa. Lopputuloksena on terveellisiä tuotteita, jotka eivät sisällä tarpeettomia lisäaineita ja joiden alkuperä pystytään jäljittämään. Kun tehdään artesaaniruokaa, korostetaan ruoan perinteikkyyttä, jatkokehitetään menetelmiä ja luodaan innovatiivisia tuotteita. Määritelmä on Ruotsissa toimivan artesaaniruoan keskuksen Eldrimnerin kehittämä. Suomen artesaaniruoka ry:n päämääränä on suomalaisen artesaaniruoan kehittäminen ja edistäminen Eldrimnerin määritelmän mukaisesti. Haluatko olla mukana edistämässä suomalaista artesaaniruokaa? Liity jäseneksi vastaperustettuun Suomen artesaaniruokayhdistykseen. Yhdistys toimii toimintansa jo vakiinnuttaneiden ruoka-artesaanien etujärjestönä ja kaikkien artesaaniruoasta kiinnostuneiden yhdyslinkkinä. Levittämällä tietoa, osallistumalla koulutuksen järjestämiseen, tukemalla ruoka-artesaanien verkostoitumista ja edistämällä ruoka-artesaanien näkyvyyttä edistetään myös ruoka-artesaanien toimintaedellytyksiä Suomessa. Haluatko sinä tai haluaako organisaatiosi liittyä jäseneksi? Vapaamuotoinen jäsenanomus lähetetään yhdistyksen sihteerille Katja Bonnevierille, katja.bonnevier@parainen.fi. Anomuksesta on käytävä ilmi nimi, paikkakunta ja yhteystiedot. Ilmoitathan myös, oletko ruoka-artesaani. Jäsenmaksu on 20 euroa/vuosi. Yhdistys pitää sinut ajan tasalla toiminnastaan Facebook-sivun kautta: Mathantverk i Finland Lisätietoa ruoka-artesaanikoulutuksesta ja artesaaniruuan SM-kisoista: Lisätietoja yhdistyksestä saa ottamalla yhteyttä hallituksen jäseniin! Hallituksen jäsenet Mats Nurmio, Turunmaa, puheenjohtaja, mats.nurmio@kimitoon.fi, puh Daniel Löf, Pohjanmaa, daniel@jacobstads.fi, puh Agneta Willhelms, Ahvenanmaa, agneta.w@aland.net, puh Pontus Berglund, Uusimaa, janpberg@gmail.com, puh Eija Lamsijärvi, Turunmaa, kassanhoitaja, eijalamsij@gmail.com, puh Harriet Strandvik, Ahvenanmaa, harriet.strandvik@gymnasium.ax, puh Katja Bonnevier, Turunmaa, sihteeri, katja.bonnevier@pargas.fi, puh

7 Konferenssi EuroMAB 2017 Sivu 7 Biosfääritietoa ja kevät Sarlatissa Saaristomeren biosfäärialueen molemmat koordinaattorit Katja Bonnevier ja Pia Prost osallistuivat Etelä-Ranskan Sarlatissa järjestettyyn EuroMAB-konferenssin. Mukana matkalla olivat myös biosfäärialueen ohjausryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel ELY-keskuksesta sekä Tiina Törmänen, opiskelija Åbo Akademista. Tiina Törmäsen osallistuminen rahoitettiin Svenska Kulturfondenin myöntämän avustuksen turvin. Suomesta konferenssiin osallistui lisäksi Timo Hokkanen, Pohjois -Karjalan biosfäärialueen koordinaattori. Tiina, Pia ja Katja Dordogne-joella Kalakamujen esittely Konferenssi oli houkutellut paikalle yli 250 osallistujaa koko pohjoisen pallonpuoliskon biosfäärialueilta. Ensimmäisen konferenssipäivän aikana mukana oli lisäksi yli 150 paikallisyhteisön, ympäröivän biosfäärialueen edustajaa sekä paikallisen ja kansallisen tason päättäjiä ja virkamiehiä. Share your story Ensimmäisen päivän istunnossa yhtenä ohjelmakohtana oli Share your story, johon oli valittu 13 eri biosfäärialueen edustajat kertomaan, miten he vievät sanomaansa eteenpäin. Jokainen biosfäärialue sai aikaa vain kolme minuuttia, joten kaikkien piti valita huolella oma aiheensa ja esittämistapa. Saaristomeren biosfäärialue valittiin, oman hakemuksen perusteella, esittelemään Kalakamu-konseptin avulla päivähoidossa tekemäänsä työtä kestävän kehityksen puolesta. Kertomus sai erittäin hyvän vastaanoton, ja Kalakamu konferenssin osallistujana herätti sekä mielenkiintoa että hilpeyttä se todellakin mursi jään, mikä aina on eduksi tällaisissa konferensseissa. Sarlat Eteläranskassa Sanna Kipinä-Salokannel

8 Sivu 8 Konferenssi EuroMAB 2017 Biosfäärialue Qu est-ce que c est? Konferenssimatkalla Ranskassa Oletko miettinyt millainen olisi paikka, jossa ihmiset eläisivät sopusoinnussa ainutlaatuisen luonnon ja toistensa kanssa, kestävän kehityksen periaatteita noudattaen, ja perinteitä ja kulttuuria kunnioittaen? Entäpä, jos mukana toimintaa edistämässä olisi myös Unesco ja tukena kansainvälinen verkosto, joka koostuisi samanhenkisistä paikoista ympäri maailmaan, jotka puolestaan edistäisivät, kulttuurin, luonnon ja taloudellisen toiminnan kestävää kehitystä? Hyviä uutisia, sellainen paikka on jo, ja se löytyy lähempää kuin arvaatkaan! Nimeltään tuo paikka on Saaristomeren Biosfäärialue, ja se on Paraisten ja Kemiönsaaren saaristoalue, joka sijaitsee Ahvenanmaan sekä Turun, Paraisten ja Kemiönsaaren välisellä alueella. Suurimmista saarista se käsittää Nauvon ja Korppoon, jonka lisäksi lukuisia pieniä saaria, sekä runsaasti merialuetta. Biosfäärialueen keskiössä on Saaristomeren kansallispuisto. Biosfäärialue ei kuitenkaan käsitä vaan merta ja saaria vaan myös kaikki alueella asuvat ja vierailevat ihmiset ja eläimet. Tältä osalta se eroaa merkittävästi esimerkiksi luonnonsuojelualueista. Saaristomeren biosfäärialue on osa Unescon Man and the Biosphere (MaB) ohjelmaa, johon kuuluu maailmanlaajuisesti 669 ainutlaatuisen luonnon ja kulttuurin omaavaa aluetta. MaB on jakaantunut pienempiin alueellisiin ja temaattisiin verkostoihin. Esimerkiksi Euroopan ja Pohjois-Amerikan alueella toimii EuroMaB-verkosto. Vielä hetki sitten en tiennyt itsekään biosfäärialueista juuri mitään. Pari kuukautta sitten kirjoitellessani graduani yritysten yhteiskuntavastuuviestinnästä, huomasin opettajaltani tulleen viestin, jossa tarjottiin yhdelle opiskelijalle mahdollisuutta päästä mukaan kansainväliseen EuroMab konferenssiin Ranskaan. Innostuin lähettämään heti hakemuksen. Gradua työstäessäni olen tullut entistä Biosfäärialue Dordogne Tiina Törmänen kiinnostuneemmaksi kestävään kehitykseen liittyvistä asioista, ja huolestuneemmaksi siitä, mitä maapallollemme tapahtuu, jos emme ala pian toimia yhdessä, esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Joten olin enemmän kuin halukas pääsemään mukaan konferenssiin, jossa kuulisin ajatuksia kestävän kehityksen vaalimisesta eri maissa. Yllätyksekseni minut valittiin mukaan! Olin todella iloinen, mutta hetken mietin, mitä minä, markkinoinnin opiskelija, siellä teen, että mihin sitä tuli oikein haettua mukaan. Teksti: Tiina Törmänen Koko matkakertomus löydät biosfäärialueen kotisivulta!

9 Saaristomeren Talvitapaaminen 2017 Sivu 9 Saaristomeren biosfäärialue järjestää vuosittain talvitapaamisen luodakseen kontakteja ja vuorovaikutusta saaristossa kestävän kehityksen hyväksi toimivien toimijoiden ja saariston yritysten ja asukkaiden välille. Yhtenä talvitapaamisen tärkeänä tarkoituksena on luoda verkosto saaristotoimijoista, jotka kaikki voivat antaa oman tärkeän osasensa edistääkseen taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävää kehitystä. Lisäksi halutaan lisätä ihmisten tietämystä Saaristomeren luonnosta ja sen monimuotoisista ekosysteemeistä. Talvitapaaminen antaa samalla useammalle mahdollisuuden tutustua biosfäärialueen toimintaan. Tämänvuotisen talvitapaamisen teemana oli Kestävä yrittäjyys. Teema kytkeytyy vahvasti saariston matkailuun, mutta myös muuhun yritystoimintaan. Ohjelma käsitteli niin tavaramerkkejä ja yritysten yhteiskuntavastuuraportteja kuin lähettiläänä toimimista ja vapaaehtoisten avulla toteuttavaa markkinointia. Saaristossa on tällä hetkellä vain vähän yrityksiä, joilla olisi jonkinlainen vastuullisuusmerkintä, ja varsinkin matkailussa sellaisen merkitys näyttää kasvavan. Tutustuimme erilaisiin merkkeihin ja ohjelmiin, joita matkailualan yritykset käyttävät. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja herätti paljon keskustelua niiden noin kuudenkymmenen osallistujan keskuudessa, jotka Kasnäsissä Kemiönsaaren kunnassa järjestettyyn talvitapaamiseen osallistuivat. Tänä vuonna meillä oli vieraita kahdelta eri biosfäärialueelta, Pohjois- Karjalasta ja Vänernin saaristosta, sekä biosfäärialueeksi ehdolla olevalta Päijänteen alueelta. Vuoden talvitapaaminen houkutteli yli 60 osallistujaa. Lotta Nummelin Itämerisäätiöstä kertoo yritysvastuuraporteista. Saaristotutkimuksen foorumi Tämän kevään saaristotutkimuksen foorumi Forum för Skärgårdsforskning, joka järjestettiin perjantaina 2.6. Saaristokeskus Korpoströmissä, esitteli sekä perinteisen että uuden ruokakulttuurin tutkimusta ja tietämystä. Kuvassa Monica Aaltonen Aspöstä demonstroi, miten ahven fileoidaan ja miten siitä saadaan pois joka ikinen ruoto. Forum för skärgårdsforskning järjestetään yhteistyössä Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademin kanssa.

10 Sivu 10 Saaristokeskus Korpoström Saaristokeskuksen kotisivu: skargardscentrum.fi Saaristokeskus Korpoström on tieteen, taiteen ja kulttuurin keskus, jonka tehtävänä on käsitellä ihmisen suhdetta saariston luontoon historian, nykyajan sekä tulevaisuuden näkökulmasta. Vierasvenesataman lisäksi Saaristokeskus tarjoaa ympärivuotisesti korkealaatuiset tilat seminaareihin, kokouksiin ja yksityistilaisuuksiin luonnonkauniissa ympäristössä Saaristomeren kansallispuiston äärellä. Biosfäärialue on mukana saaristokeskuksen ohjelmakomiteassa mm. Metsähallituksen, Åbo Akademin, Korpo Kulturgilletin ja paikallisten taiteilijoiden kanssa. Junnulabra avoinna syyskuun puoliväliin asti Junnulabrassa lapset ja uteliaat aikuiset pääsevät tutustumaan erilaisiin Itämeressä eläviin lajeihin, tutkimaan merenpohjassa eläviä elämiä mikroskoopilla ja ottamaan satamassa vesinäytteitä eri paikosta. Labrassa lapset ja nuoret saavat ohjattuina tutkia meren elämää oikeassa laboratoriossa käytettävillä laitteilla. Niin kuin Korpoström muutenkin, myös Junnulabra yhdistää taiteen ja tieteen lapset saavat maalata, mitä he ovat nähneet ja oppineet sekä labrassa että muissa saaristokeskuksen näyttelyissä. Junnulabra on avoinna päivittäin koulujen alkuun asti, sen jälkeen labran aukioloajat kannattaa tarkastaa saaristokeskuksen verkkosivuilta. Päiväkotiryhmien ja koululuokkien käyntejä voi varata syyskuun puoliväliin asti. Laboratorio sai alkunsa Vårt Skärgårdshav Meidän Saaristomeremme -nimisestä Leader-hankkeesta, jonka toteutti Suomen Saaret ry yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen kanssa. Junnulabran toteutuksesta vastaavat tänä vuonna Åbo Akademin meribiologian laitos, Saaristokeskus Korpoström/Sunnan, Saaristomeren biosfäärialue ja Metsähallitus. Brita Maria Rehnlunds stiftelsen-säätiön myöntämän avustuksen ja Åbo Akademin meribiologian laitokselle palkatun harjoittelijan tuella. Malin Ekblom

11 Saaristokeskus Korpoström Sivu 11 Uudet näkymät Victor Westerholm saaristossa Kuuluisa taidemaalari Victor Westerholm ( ) lapsena Axel, syntyi Turussa ja asui myöhemmin myös Ahvenanmaalla, mutta hänellä oli vahva side Nauvoon. Hän vietti osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Nauvossa ja kun hän esim. tarvitsi rahaa opiskeluun hän sai lainaa joiltakin Nauvolaisilta. Hänen sukupuunsa osoittaa, että hänellä on juuret hyvin monessa kylässä: Gyttja, Käldö, Laggarnäs, Kirjais, Hangslax, Haverö, Antböle, Jälist, Risis. Hänen äitinsä nimi oli Maria Andersson ja isän Viktor Westerholm. Kun hänen isänsä kuoli jo elokuussa 1860, äiti meni uudestaan naimisiin toisen Nauvolaisen kanssa: Karl August Mattsson. Aikakausi on erityisen kiinnostava tämän päivän Nauvolaisille. Victorin äidin äiti Maria Henriksdotter (Maja Stina) Antbölessä ja Ernholmassa opetti häntä lukemaan, ja Victorin ensimmäiset piirrokset koulussa olivat usein Nauvo-aiheisia. Niin myös ensimmäiset oikeat taulut. Lapsena ja nuorena hän myös vieraili monen muun sukulaisen luona eri kylissä. Lähde: Aimo Reitala - Victor Westerholm (väitöskirja 1967), WSOY, Rune Franzén - sukuselvitys 2014 Näyttelyssä on esillä saaristoteemaisia teoksia joista osa on peräisin yksityisistä kokoelmista ja ovat nyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa. Näyttelyssä on myös esillä muutamia muiden nykyisten taiteilijoiden valikoituja teoksia jolla aikaansaadaan vuorovaikutus näiden sekä Westerholmin teoksien välillä yhdessä ne muodostavat kontrasteja, avaavat uusia näköaloja ja tarkoituksia sekä täydentävät toisiaan. Historia heijastuu sekä yhdistyy nykyajassa. Taidenäyttely on avoinna asti, joka päivä klo Muina aikoina tilauksesta info@skargardscentrum.fi Opastettu kierros joka päivä klo 17:00 17:30. Ovi suljettu opastuksen ajan. Liput 5 /hlö Liput sis. opastuksen: 7 /hlö Varaukset Anna Franzén. Muut ajankohtaiset näyttelyt saaristokeskuksessa Nobel-palkinnon saaneen Ragnar Granitin elämä ja tutkimustyö Saaristokeskus Korpoströmissä esittää juhlanäyttelyn Korppoolaiset sukujuuret omaavasta, professorin Ragnar Granitista ( ), jolle 50 vuotta sitten myönnettiin Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto. Näyttelyssä esitellään kansainvälisen tutkijan elämää Korpoströmissä sijaitsevasta kesäkodista käsin joka toimi sekä tärkeänä tukipisteenä että inspiraation lähteenä järjestettävä juhlaseminaari on kaikille avoin yleisötapahtuma. Ilmoittautumiset osoitteella: ragnargranit50@gmail.com Gyltön linnake 50 vuotta Johanna Pakolan näyttely esitellään

12 Sivu 12 Liputtaminen Saaristomeren biosfäärialueen lipulla - kaikille avoin haku Olettehan huomanneet biosfäärialueen kauniisti liehuvan lipun? Saaristomeren biosfäärialueen oma lippu lanseerattiin Turunmaalla syksyllä Biosfäärialueen lipulla liputtamiseen biosfäärialueen sisällä on nyt mahdollista hakea lupaa. Hakemus lähetetään biosfäärialueen koordinaattorille, minkä jälkeen biosfäärialueen ohjausryhmä käsittelee hakemuksen. Hakemuksessa on kuvailtava liputuspaikka ja kerrottava, millä tavalla paikka voidaan katsoa yleiseksi paikaksi ja miten se edesauttaa biosfäärialueen näkyvyyden lisäämistä alueella. Luvan saaja maksaa itse lipun sekä Saaristomeren biosfäärialueesta kertovan infotaulun. Lisätietoja saatte ottamalla yhteyttä koordinaattoriin! Tilaa aikakausilehti Skärgård! Neljä numeroa vuodessa, 46 euroa. Tilaa osoitteessa tai s-postitse anita.julin@abo.fi Lennart Söderlund

13 Näyttelyt ovat lainattavissa Näyttely Under ytan ( Pinnan alla, ylhäällä oleva kuva) on syntynyt Saaristomeren Biosfäärialueen, Åbo Akademin ja Åbolands Fiskarförbundetin yhteistyön tuloksena. Näyttely koostuu seitsemästä rollup julisteesta ja kertoo vedenalaisesta luonnosta, kalastuksesta elinkeinona ja biosfäärialueesta. Näyttelyllä on suomenkielinen käännös erillisessa vihkossa. Sivu 13 Saaristomeren Lammastalous (alla) on synytynyt KNOWSHEEPhankkeen toimesta. Näyttely koostuu rollup-julisteista, kylteistä, villa-näytteistä ja käsitöistä. Ota yhteyttä koordinaattoriin! Leader-ryhmä I samma båt - samassa veneessä Otettahan yhteyttä Leaderin toimistoon, jos teillä on ideoita kehittämishankkeista! Leaderin kautta voi nykyisin hakea myös kalatalouden kehittämiseen liittyviä hankkeita. Leader-ryhmässä työskentelevät toiminnanjohtaja Emil, hankeneuvoja Hanna ja kalatalousaktivaattori Maria. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät verkkosivulta NordMAB-tapaaminen Nordhordlandissa NordMAB on Ihminen ja biosfääri - ohjelmaan kuuluva alueellinen verkosto, jonka päämääränä on vahvistaa maapallon pohjoisimmilla alueilla sijaitsevien biosfäärialueiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. NordMAB 2016 pidettiin Norjan ensimmäisellä biosfäärialueeksi ehdolla olevalla alueella Nordhordlandissa Bergenin lähellä. Alue on mielenkiintoinen muun muassa siksi, että siellä sijaitsee suuri öljykenttä nimeltä Troll, joka on Norjan merkittävin kasvihuonekaasujen tuottaja. Nordhordlandissa on pitkät perinteet nummenpoltosta, mitä myös Metsähallitus on päässyt hyödyntämään suunnitellessaan vastaavaa toimintaa Saaristomeren kansallispuistoon. Luekaa lisää : Katja Bonnevier ja Pia Prost osallistuivat Norjassa järjestettyyn tapaamiseen. Tulevan syksyn tapaaminen pidetään Mönin saarella, jonka Unesco nimitti kesäkuun puolivälissä Tanskan ensimmäiseksi biosfäärialueeksi.

14 Sivu 14 Saariston tapahtumat netissä Parainen pargas.today Kemiönsaari Biosfäärialueen Periodic Review Biosfäärialueen Unescolle toimittama 10-vuotisraportti hyväksyttiin kiitettävin arvosanoin. Neuvoa-antavan toimikunnan suositukset ovat edenneet Unescon MAB-ohjelman vastaavan toimielimen ICC:n hyväksyttäviksi. Saaristonmeren biosfäärialueen työ jatkuu siis uusin voimin myös seuraavien kymmenen vuoden ajan!

15 Sivu 15 Saaristomeren Biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue koostuu Saaristomeren kansallispuistosta sekä saaristoalueista puiston ympärillä. Se on pinta-alaltaan 5400 km² josta 4580 km² on vesialueita. Alueen rajojen sisäpuolella asuu noin 3500 henkilöä joista valtaosa on ruotsinkielisiä. Edistämällä kestävää kehitystä sekä turvaamalla luonto- ja kulttuuriarvoja, biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Ihmisen ja luonnon merkitys on yhtä suuri. Biosfäärialueen koordinaattori vastaa toiminnasta, jota toteuttavat paikalliset yhteistyökumppanit. Biosfäärialuetoimistoa hoitaa Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja ELY-keskus. Muut partnerit ovat Metsähallitus, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen liitto. YHTEYSTIEDOT Saaristomeren biosfäärialue Paraisten kaupunki, Elinkeinopalvelut Kauppamiehentie 1, Korpo Facebook: ArchipelagoBiosphere Twitter: ArchipelagoBios Katja Bonnevier, koordinattori Puh katja.bonnevier@parainen.fi Ota yhteyttä! Pia Prost, koordinaattorin sij. Puh pia.prost@parainen.fi Hyvää kesää!