Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue

Transkriptio

1 Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue -ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Tervetuloa! Tämä on Saaristomeren biosfäärialueen uutiskirje. Tässä tiedottavat paikalliset toimijat ajankohtaisesta kestävää kehitystä edistävästä toiminnasta Saaristomeren biosfäärialueella. Uutiskirje löytyy biosfäärialueen kotisivuilta, Katja Bonnevier, koordinaattori, puh Saaristomeren biosfäärialue täyttää 20 vuotta! Vuosi 2013 numero 2 Saaristomeren biosfäärialueen 20-vuotisjuhlavuotta juhlitaan ensi vuonna koko vuosi! Haluamme vuoden aikana tähdentää sitä, että me kaikki olemme osa biosfääriä. Turunmaan saaristoalueelle 20 vuotta sitten myönnetty hieno Unescon nimitys on merkinnyt paitsi tunnustusta arvokkaalle luontoalueelle ja sen ainutlaatuiselle kulttuurille myös päämäärätietoista työtä saaristoalueelle räätälöityjen kestävien ratkaisujen toteuttamiseksi. Biosfäärialuetoiminnan yhteydessä on tehty erittäin laaja-alaista työtä muun muassa kyläsuunnitelmien, kulttuurimaisematoiminnan, ulkosaariston matkailun ja jätevesiasioiden parissa. Biosfäärialueen toimiston tärkeä- Kuva: Janne Gröning nä tehtävänä on ollut tarjota neutraali areena keskustelulle ja yhteiselle toiminnalle sekä auttaa projektien suunnittelussa ja sopivan tavan löytämisessä projektien toteuttamiselle. Kaikkien niin yksittäisen yksilön, yritysten, yhdistysten kuin viranomaistenkin panos on yhtä merkityksellinen tehtäessä alueesta kunnianimityksensä arvioinen. Juhlavuonna itse kukin saa mieluusti osallistua omalla panoksellaan toimintaamme yhteisen biosfäärimme eli luontomme ja kulttuurimme hyväksi. Otattehan yhteyttä koordinaattoriin keskustellaksenne ideastanne. Biosfäärialueen toimiston kautta voidaan olla mukana järjestämässä esimerkiksi rantojen siivousta, niittyjen raivausta taikka tarjota aineistoa tai esitelmiä erilaisiin infotilaisuuksiin. Biosfäärialueen toimisto antaa näkyvyyttä kaikkien vuoden aikana antamalle panokselle. TULEVAT TAPAHTUMAT 31.1 Suomen Saaristopolitiikka Kuka, mikä, miten? Åbo Akademin Arkenissa 28.2 Saaristomeren Talvitapaaminen 2014 Saaristokeskus Korpoströmissä 28.2 Biosfäärialueen Juhlavuosijuhlat Saaristokeskus Korpoströmissä

2 Sivu 2 Miten Saaristomeren Biosfäärialuetta hallinnoidaan? Saaristomeren biosfäärialue perustettiin vuonna 1994 Turunmaan saaristoon YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon myöntämällä nimityksellä. Saaristomeren biosfäärialue toimii osana suurta kansainvälistä maailman biosfäärialueiden verkostoa. Biosfäärialuekonseptissa on kyse kestävän kehityksen toteuttamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luonnon ja kulttuurin näkökulmasta tärkeällä alueella. Biosfääri- alueen tehtävänä on edesauttaa yhteistyön edistämistä, sekä tieteellisen tiedon että perinnetiedon levittämistä ja kestävän kehityksen toteuttamista muun muassa erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Biosfäärialueen toimistoa hoitaa Paraisten kaupunki yhdessä Kemiönsaaren kunnan ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kanssa. Perusrahoitus koordinaattorin palkkaamiseen tulee Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Kunnat edesauttavat toimintaa toteuttamalla EU-hankkeita, jotka edistävät saariston kestävää kehitystä. Kaikki biosfäärialueen toiminta toteutetaan ulkoisen rahoituksen turvin ja toteutuksesta vastaa joku soveltuva kumppani biosfäärialueella. Paraisten kaupunki hoitaa biosfäärialueen toimistoa ja kaupungin palkkaama koordinaattori suunnittelee ja ylläpitää biosfäärialueen yhteistyöverkostoa. Koordinaattori oli joulukuussa etätöissä Utössä. Kuva: Katja Bonnevier Avoimet kylät taas ensi keväänä Viime vuonna Satakunnassa järjestettiin erittäin suosittu tapahtuma, Avoimet kylät -päivä, johon osallistuneet kylät saattoivat esitellä itseään ja järjestää erilaista ohjelmaa. Kylissä voidaan järjestää muun muassa huutokauppoja, teatteriesityksiä, museoiden avointen ovien päiviä, pihakirppiksiä ja urheiluta- pahtumia tai kaikkea yhdellä kertaa! Tänä vuonna myös varsinaissuomalaiset kylät voivat osallistua tapahtumaan, joka järjestetään Tapahtumasta ei aiheudu kustannuksia osallistuville kylille, koska Varsinais-Suomen kylät ry ja SataKylät ry vastaavat tapahtuman yhteisestä markkinoinnista hankkeen Onni kutsuu kylään puitteissa. Tervetuloa vuoden suurimpaan kylätapahtumaan lisätietoa tapahtumasta saat minulta tai yhdistyksen verkkosivuilta Kyläasiamies Pia Prost , pia.prost@efbyar.fi

3 Knowsheep hanke Näkyviä tuloksia ja aineetonta pääomaa Sivu 3 Hankekausi päättyy joulukuussa 2013 ja nyt on analyysin ja tilinteon aika. Jos hankkeen tulokset jakaa konkreettisiin, mitattavissa oleviin ja aineettomiin, eimitattavissa oleviin tuloksiin, ei-mitattavissa olevat tulokset tuntuvat suuremmilta tai tärkeämmiltä. Olemme luoneet erikokoisia verkostoja sekä paikallisella että alueiden ja maiden rajat ylittävällä tasolla. Paikalliset toimijat, lampurit ja käsityöläiset ovat löytäneet toisensa keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon merkeissä ja paikallisten toimijoiden verkosto on puolestaan löytänyt vastaavanlaisia verkostoja Virosta ja muilta alueilta. Vaikka konkreettiset tulokset olisivat kuinka suuria ja hienoja, perintöä vievät kuitenkin eteenpäin ihmiset. Kaksi hankkeen suomalaista osapuolta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Parainen/ biosfäärialue, ovat olleet kutsuttuina mukana työryhmässä, jossa on keskusteltu Suomen lammasstrategiasta. Työryhmä on perustettu Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n aloitteesta. Kontaktien solmiminen näiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa ja mahdollisuus välittää uutisia omalta alueelta on ollut arvokasta. Kyseisen toimielimen kautta olemme myös saaneet kutsun osallistua tulevien lammashankkeiden suunnitteluun. Toivomme verkostojen ja ystävyyssiteiden säilyvän ja vahvistuvan. Paikallisena verkostona toimii Skärgårdens fårklubb - lammaskerho, joka tulee kehittämään toimintaansa edelleen verkkosivuillaan osoitteessa ja toimimaan muullakin tavoin yhdessä sekä virtuaalisesti että konkreettisesti. Hankkeeseen Virosta ja Suomesta osallistuneilla kahdeksalla organisaatiolla on ollut erilaiset omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Saaremaa Vill (Saarenmaan villayhdistys) on vastannut suomeksi Perinteiset villakäsityöt Itämeren saaristoalueella -nimisen kirjan kirjoittamisesta. Kirjassa esitellään perinteisiä ja nykyaikaisia käsitöitä Suomesta, Virosta ja Gotlannista. Kirjassa on runsaasti kuvia näiden alueiden käsitöistä. Kirja on käännetty suomeksi, ruotsiksi, viroksi ja englanniksi. Se ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tullut painosta. Annika Michelson, joka työskentelee opettajana HAMK:ssa eli Hämeen Ammattikorkeakoulussa, on vastannut Tackona kom, kooom! Erfarenheter av traditionsenlig fårhushållning -nimisen kirjan kirjoittamisesta. Suomeksi kirjan nimi on Piiti, piiti, piitiiii! Kokemuksia perinteisestä lammastaloudesta. Kirjassa Annika Michelson käsittelee perinteistä lammastaloutta maatiaislampaiden pitämisen näkökulmasta. Näitä maatiaisrotuja ovat suomenlammas ja ahvenanmaanlammas ja Viron maatiaislammas. Kirjassa käsitellään luonnonlaitumia, rehua, rakennuksia ja aitoja, villan ja sorkkien leikkaamista, astuttamista, karitsointia, terveysasioita ja petoeläimiä. Tärkeä ja sympaattinen kirja sellaiselle, joka suunnittelee lampuriksi alkamista. Myös tämä kirja on ilmestynyt ruotsiksi, suomeksi, viroksi ja englanniksi. Kolmas julkaistava kirja käsittelee hankkeen eri toimijoiden tekemää tutkimustyötä. ERIA:n/ECRI:n, Estonian Crop Research Instituten, EUoLS:n, Estonian University of Life Sciencesin, Hämeen Ammattikorkeakoulun HAMK:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n hanketyöntekijät ovat kirjoittaneet artikkeleita lampaiden loisista, ruokinnasta, petoeläimistä, villan rakenteesta ja ominaisuuksista ja lampaiden laidunkäyttäytymisestä. MTT on johtanut Itämeren saarten lammaselinkeinostrategian laatimistyötä ja tämä strategia tai tiekartta sisältyy kirjaan. Kirja julkaistaan ruotsiksi, suomeksi, viroksi ja englanniksi. Dvd, josta kerrottiin edellisessä uutiskirjeessä, on nyt painettu, pantu levitykseen ja linkitetty eri verkkosivustoille. Käsikirjoitus tehtiin kahden Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston opettajan, Mari Heinosen ja Eeva Mustosen, sekä hankevastaavan Sonja Tobiassonin välisenä yhteistyönä. Dvd:stä tulee näin myös tulevi- Jatkuu seuraavalla sivulla

4 Sivu 4 en eläinlääkäreiden opetusmateriaalia. Myös Saarenmaan hankekokonaisuudesta vastaava Saaremaa Vill -yhdistys halusi osallistua videon tekoon ja yhdistyksen toimesta video käännettiin viroksi. Sekä videon puhe että tekstitys on toteutettu ruotsiksi, suomeksi ja viroksi. Video on linkitetty Skärgårdens fårklubb - lammaskerhon kotisivuille osoitteeseen sekä Helsingin yliopiston verkkosivuille osoitteeseen Kirjat ja dvd ovat saatavissa biosfäärialueen kautta, ota yhteyttä Katja Bonnevieriin, hänen yhteystietonsa ovat alla. Kiertävä näyttely saariston lammaselinkeinosta on tällä hetkellä kasattuna odottamassa ensi vuoden tarpeita. Vuoden aikana näyttelyn näki noin 700 henkeä. Kiertävä näyttely on lainattavissa! Saaristomeren biosfäärialueen juhlavuonna 2014 näyttely on varattu asettavaksi esille erityisesti Turunmaan ulkosaaristoon! Käytä tilaisuus hyväksesi ja varaa näyttely ulkosaariston saarille hyvissä ajoin! Näyttelyn voi lainata kokonaisena tai vain osittaisena. Ottakaa yhteyttä Katja Bonnevieriin! Katja.bonnevier@parainen.fi Puh Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osaamisellaan ja kiinnostuksellaan myötävaikuttaneita! Toivon hankkeesta seuraavan pysyvää hyötyä ja iloa ja etenkin, että siitä jää monia hienoja muistoja. Sonja Tobiasson Sonja.tobiasson@parainen.fi Saariston lammastaloudesta kertova kiertävä näyttely. Kuva: Katja Bonnevier

5 Mathantverk SUOMESSA Sivu 5 Onnistuneesta hankkeesta syntyi uusia tuotteita Termi mathantverk viittaa elintarviketuotteeseen, joka on tehty käsin ja sellaisilla menetelmillä, jotka vaativat mahdollisimman vähän lisäaineita. Turunmaa on nyt saanut ensimmäiset näihin alusta asti käsin valmistettaviin elintarviketuotteisiin erikoistuneet osaajansa (mathantverkare). Mathantverk i Finland -niminen hanke on ollut käynnissä koko vuoden ajan ja sen tarkoituksena on ollut kouluttaa asiasta kiinnostuneita osallistujia. Hanke kuuluu Saaristomeren biosfäärialueen toimintaan ja se on Kemiönsaaren ja Paraisten yhteistyöhanke. Koulutus on toteutettu Yrkeshögskolan Novian, Bra mat i Västnyland - hankkeen ja Mathantverk i Finland -hankkeen välisenä yhteistyönä. Toimintamme pohjana on ruotsalaisen käsityönä valmistetun ruoan resurssikeskuksen Eldrimnerin määritelmä: ( Pienimuotoinen mathantverk luo ainutlaatuisia tuotteita, joiden maku, laatu ja identiteetti ovat jotain sellaista, mitä teollisuudessa ei pystytä saamaan aikaan. Se on varoen tapahtuvaa jalostusta pääosin paikallisista raaka-aineista, pienimuotoisena ja usein maatilalla. Tuloksena on terveellisiä tuotteita ilman tarpeettomia lisäaineita, ja tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään. Pienimuotoiselle mathantverkille on tunnusomaista luonnollisten prosessien hyödyntäminen työssä niin, että ihminen ja käsi ovat läsnä koko tuotantoketjussa. Pienimuotoinen mathantverk tuo ja kehittää perinteisiä tuotteita nykypäivän kuluttajan ulottuville. Koulutushanke huipentui suuriin ja paljon näkyvyyttä saaneisiin ruokamarkkinoihin, jotka järjestettiin Storfinnhova Gårdissa Kemiössä Markkinat olivat menestys ja kävijöitä riitti. Markkinoiden jälkeen koulutukseen osallistuneet tekivät päättökokeensa, joka oli yhden koulutuksen aikana kehitetyn, alusta asti käsin valmistettavan ruokatuotteen esittely. Saimme nauttia mitä hienoimmista erilaisten herkkujen esittelyistä. Markkinoiden jälkeen koulutukseen osallistuneet tekivät päättökokeensa, joka oli yhden koulutuksen aikana kehitetyn, alusta asti käsin valmistettavan ruokatuotteen esittely. Saimme nauttia mitä hienoimmista erilaisten herkkujen esittelyistä. Osallistujista on kehittynyt kuluneen vuoden aikana todella taitavia alansa osaajia. Hankkeessa on vielä jäljellä Eldrimneriin suuntautuva opintomatka, jonka yhteydessä vieraillaan ruokatuotteita alusta asti käsin valmistavien ruotsalaisten tuottajien luona. Opintomatka tehdään tammikuussa. Hanke päättyy helmikuun viimeisenä päivänä Tykkää hankkeesta ja seuraa meitä Facebookissa: Mathantverk i Finland. Koulutuksesta voit lukea lisää ruotsiksi blogisivustolta osoitteesta: Hanke on ruotsinkielinen ja sitä vetää Margot Wikström. Päättökokeen suorittaneet: Ek Magdalena, Hvits Gård, Nauvo Ekholm Oskar, Björkboda Ekholm Sabina, Närboden Lähipuoti, Tjuda Gustafsson Anneli, Ingeborgs bageri, Brändö, Ahvenanmaa Kinos Diana ja Johan, Björknäs Trädgård, Dragsfjärd Lamsijärvi Eija, Pitopalvelu, Nauvo Puranen Clara, Högsåra Rosqvist-Johansson Stina, Airisto, Parainen Sjöberg Solveig, Rosala Margot ja Kia Wikström projektipöydän ääressä. Kuva: Margot Wikström. Storgård Ami, Jälist Västergård, Nauvo Storm Anita, Vaasa Törnroos Gunilla, Westers trädgård Westersin puutarha, Kila Westerlund Jennie, Björkdals Gård, Nauvo Wikström Margot, Tackork Bär & Grönsaker Tackork marjat & vihannekset, Nauvo Wuorio-Andersson Marika, Taalintehdas

6 Sivu 6 Anna aineeton lahja ja tue saariston elinvoimaisuutta info@abolandsskargardsstiftelse.fi tai Katja Bonnevierille, puh Anna saariston ystävälle lahjaksi lahjoitus Turunmaan Saaristosäätiölle! Turunmaan pankeissa ja kukkakaupoissa on nyt saatavilla onnitteluadresseja tarkoitusta varten. Katso paikat täältä: Adresseja voi myös tulostaa yksivärisinä Saaristosäätiön verkkosivuilta. Myös surunvalitteluadresseja on saatavilla entiseen tapaan. Saaristosäätiön toiminnan avulla toivotaan voitavan säilyttää Saaristomeren elinvoimainen yhteisö ja tärkeä kulttuuriperintö, joka rikastuttaa ja palvelee paitsi koko lähialuetta ja sen ihmisiä, myös koko maata ainutlaatuisena käyntikohteena sekä virkistyskäytössä että elämysten tuottajana. Tule mukaan auttamaan Saaristosäätiötä sen tekemässä työssä! Onnitteluadressit (ja suruvalitteluadressit) ovat saatavilla täällä: Turku Luckan, Aurankatu 1B Finska Hushållningssällskapet, Hämeentie 28 Kemiö: Aktia Kemiön keskustassa Osuuspankki Raseborg Kemiön keskustassa Kasandra Garden Center Kemiössä Tiarella kukkapalvelu Kemiössä Brännskär, kesä 2013 Turunmaan Saaristosäätiöllä on takanaan viisi ensimmäistä jännittävää ja intensiivistä vuotta! Saaristosäätiön tavoitteena on edistää Turunmaan ulkosaariston elinvoimaisuutta painopistealueinaan asuminen, ympäristö ja elinkeinot. Turunmaan Saaristosäätiön ensimmäinen suuri hanke, josta on muotoutunut tärkeä mallihanke koko säätiön toiminnalle, oli Brännskärin saaristotilan osto Nauvon eteläsaaristosta. Svenska småbruk och egna hem Ab tuli hankkeeseen mukaan suurempana osakkaana, sillä uutena säätiönä Saaristosäätiö kamppailee vielä resurssien löytämiseksi toiminnalleen. Dragsfjärd: Osuuspankki Taalintehtaalla Holmströms lanthandel Hiitiksessa Parainen: Kukkakauppa Flower & Fantasy Kukkakauppa Sidontapalvelu Maarit Kirjakauppa Booklet Saaristosäästöpankki Brännskärin kehittäminen on lähtenyt käyntiin vauhdilla, eritoten onnistuneen vuokralaisvalinnan, Lennart Söderlundin ansiosta. Saaristosäätiö on toiminut kiinteistön hallinnoijana. Saaristomeren biosfäärialueen, EU:n Leader-ohjelmien ja monien auttavien käsien ja lämpimien ajatusten avulla Brännskärissä on rakennettu, restauroitu ja suunniteltu edellytysten luomiseksi ympärivuotiselle asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Brännskär on ympärivuotisesti asuttu ja saarella toimii kaksi uutta yritystä. Brännskäristä lisää osoitteesta Saaristosäätiö on henkisesti valmis uusiin hankkeisiin, mutta ilman riittäviä rahoituksellisia varoja muiden suurempien hankkeiden käynnistäminen ei ole mahdollista. Säätiö haluaa tietysti myös taata sen, että se voi jatkaa panostustaan Brännskäriin, mitä tarvitaan, jotta asuminen ja elinkeinonharjoittaminen saarella olisi mahdollista myös jatkossa. Tällä hetkellä Brännskärissä restauroidaan vanhempaa asuinrakennusta, jotta vakituiseen asumiseen voitaisiin tarjota vielä yksi talo. Samanaikaisesti saarella viimeistellään myös jo asutun talon remonttia. Käyntisataman investoinnit saatetaan päätökseen vuonna 2014 EU-rahoituksen turvin. (Suruvalitteluadressit: Hautaustoimisto & Kukkapalvelu A-G Sandell Ab) Nauvo Nauvon Osuuspankki Saaristo shop & Nagu post Nötön kauppa (Suruvallitteluadressit myös Saaristosäästöpankissa Korppoo: Saaristosäästöpankki Houtskari: Saaristosäästöpankki Skärgårdsboden Iniö: Kaupungin aluekonttori

7 Sivu 7 Nro:1 Saaristotomijan esittely: Åbo Akademin alaisuudessa toimiva saaristoinstituutti Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi (SIÅA) on perustettu vuonna 1976 ja se on nykyisin hallinnollisesti osa Åbo Akademin Centret för livslångt lärande -nimistä elinikäisen oppimisen keskusta. SIÅA ei itse tee tutkimustyötä, vaan sen toimintakenttänä on koko Åbo Akademi ja se edistää omalla panoksellaan Åbo Akademin yhteiskunnallisten tehtävien toteuttamista. Instituutin tärkeimpänä tehtävänä on koko sen toiminnan ajan ollut Skärgård-nimisen lehden julkaiseminen Åbo Akademin taloudellisen tuen turvin. Tuki tulee valitettavasti päättymään vuonna 2015, joten tämän perinteikkään laatulehden tulevaisuus on tällä hetkellä vaakalaudalla. Lehden säilyttämiseksi perustetaan tukiyhdistys ja tulemme tarvitsemaan kaikkien saariston ystävien tukea. Tilaa siis lehti itsellesi tai lahjaksi toisille! Lehti toimii myös hyvänä kielikylpynä suomenkielisille. SIÅA järjestää säännöllisesti eriaiheisia saaristotutkimuksen foorumeita, useimmiten Saaristokeskus Korpoströmissä ja yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen kanssa. Foorumeiden tavoitteena on saaristoon liittyvän tutkimustyön popularisointi ja vapaamuotoisen keskustelufoorumin tarjoaminen tutkijoiden, saariston asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden välille. Seuraavan, keväällä 2014 järjestettävän foorumin on tarkoitus käsitellä historiaa ja kotiseututietoutta paikallisen kehityksen ja identiteetin vahvistamisen lähteenä. Nina Söderlund, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademin johtoryhmän puheenjohtaja En Dagandes Sanning Stenskärin Stig Janssonista kertova dokumentti on kiertueella Turunmaalla! Elokuvaa on jo näytetty neljässä eri tilaisuudessa ja 200 henkilöä ovat nähnyt sen. Lisää näytöksiä suunnitellaan Turunmaalla! Muut rahoittjat: Svenska Kulturfonden ja Martha och Albin Löfgrens kulturfond. Stig Jansson Kuva: Jan-Ole Nordlin

8 Sivu 8 Saaristomeren kansallispuisto on myös Facebookissa. Paina alla olevaa ikonia! Saaristomeren kansallispuisto mukana saariston vaiheissa jo 30 vuotta 30-vuotiasta Saaristomeren kansallispuistoa juhlittiin Turussa. Metsähallituksen luontopalvelut järjesti juhlaseminaarin yhteistyössä Saaristomeren kansallispuiston ystäväyhdistyksen, Arkipelagia-seuran, kanssa. Juhlapuhujana oli ympäristöministeri Ville Niinistö ja seminaari huipentui kansallispuistokummina toimivan Lauri Tähkän musiikkiesitykseen. Puheista, valokuvaesityksistä ja musiikista koostuvassa seminaarissa on alustuksia luonnonsuojelutyöstä, mietteitä ihmisen toiminnasta saaristossa sekä ajatuksia saaristosta hyvinvoinnin lähteenä. Saaristomeren kansallispuisto perustettiin 30 vuotta sitten suojelemaan ainutlaatuista saaristoluontoa ja saaristolaiskulttuuria sekä säilyttämään saaristo elävänä. Seminaarissa korostettiin useaan otteeseen Saaristomeren luonnon monimuotoisuutta, sillä alue on monella mittarilla mitattuna Suomen monimuotoisinta. Saaristoluonnon suojelulla on myös arvoa ihmiselle. Nykyisin kansallispuistossa on noin kävijää vuosittain. Kansallispuisto toimii hyvinvoinnin lähteenä kävijöille ja tuo samalla tuloja alueen paikallistalouteen lähes 4 miljoonaa euroa vuodessa. Kansallispuiston hoitaja Metsähallituksen luontopalvelut haluaa kehittää kansallisaarrettamme monin tavoin myös tulevaisuudessa yhteistyössä paikallisten matkailuyrittäjien kanssa. Elävä saaristolaiskulttuuri on paitsi vetovoimatekijä matkailijoille, myös luonnon hyvinvoinnin etu. Niinistön juhlapuhe. Kuva: Forststyrelsen/Henrik Jansson Sanna-Mari Rivasto Sanna-mari.rivasto@metsa.fi Saaristomerellä aloitetaan laiturien kunnostukset Metsähallituksen pitkäaikainen suojelubiologi Leif Lindgren jäi keväällä eläkkeelle. Hän on tunnettu erityisesti työstään saariston perinnemaisemia kohtaan ja erinomaisesta kasvituntemuksestaan. Lindgren teki kasvillisuusselvityksiä saaristossa jo 70-luvulla ja oli aloittamassa ja kehittämässä Saaristomeren talkooleiritoimintaa yhdessä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin ja WWF:n kanssa 80-luvulla. Myöhemmin hän ehti toimia useiden talkooleirien innostavana ja asiantuntevana ohjaajana. Lindgren oli myös alusta asti mukana Saaristomeren kansallispuiston perustamisselvityksissä. Lindgren palkattiin Metsähallituksen palvelukseen 80- ja 90-lukujen taitteessa, ja pääsi jatkamaan työtään saariston perinnemaisemien hyväksi. Vähitellen Lindgrenistä tuli saariston perinnemaisemien johtava asiantuntija. Lindgrenin työn tuloksia voi ihailla erityisesti Jungfruskärin saarella, jossa on yksi kansallispuiston laajimmista ennallistetuista perinnemaisema-alueista. Sanna-Mari Rivasto Sanna-mari.rivasto@metsa.fi Leif Lindgren työn touhussa. Kuva: Metsähallitus/Sanna-Mari Rivasto

9 Saaristomerellä aloitetaan laiturien kunnostukset Sivu 9 Saaristomeren kansallispuistossa aloitetaan huonokuntoisten laiturien kunnostukset. Laiturien kunnostukset toteutetaan TTO-rahalla. Boskärin laituri on jo purettu ja uuden laiturin on määrä olla valmis viimeistään Myös Yxskärin laituri pyritään saadaan valmiiksi ennen vuoden 2014 juhannusta. Berghamnin laiturin kunnostus voi viedä pitempään ja sitä odotellessa kävijät joudutaan ohjaamaan kylän vierasvenelaituriin. Lisäksi Höglandin retkisataman alkusyksyllä palanut laituri tullaan uusimaan kesän 2014 aikana. Sanna-Mari Rivasto Sanna-mari.rivasto@metsa.fi Saaristomeren Retkiviikon suunnittelu on aloitettu Saaristomerellä vietetään taas kesällä 2014 retkiviikkoa, jolla innostetaan veneettömiä kävijöitä kansallispuistoon. Biosfäärialueen juhlavuodesta johtuen kansallispuistokäyntien lisäksi tehdään retkiä myös kansallispuiston yhteistoiminta-alueella muihin kohteisiin. Retket toteutetaan yhteistyössä Metsähalli- tuksen luontopalveluiden, Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien sekä paikallisten yrittäjien kanssa. Sanna-Mari Rivasto Sanna-mari.rivasto@metsa.fi Melontaretki. Kuva: Laura Lehtonen/Metsähallitus

10 Sivu 10 Matkaraportti Kanadassa järjestetyistä biosfäärialuekonferensseista: EuroMAB 2013 Engaging Our Communities vuonna 2013 järjestettiin Manicoaugan-Uapishkan biosfäärialueella, koordinointi jaettiin näiden kahden biosfäärialueen kesken. Ajankohta: Paikka: Frontenac Arch BR, Brockville, Ontario, Kanada NordMaB-konferenssi Ajankohta: Paikka: Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue, Baie- Comeau, Quebec, Kanada Tausta: Biosfäärialueet toimivat osana Ihminen ja biosfääri (MAB) -nimistä kansainvälistä ohjelmaa. Ohjelman käynnisti 1970-luvulla Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Biosfäärialueet ovat toiminta-alustoja paikallisen ja kansainvälisen tason yhteistyölle kestävän kehityksen toteuttamiseksi maailman ainutlaatuisilla luontoalueilla. Jokainen biosfäärialue muotoutuu paikallisista tarpeista ja edellytyksistä käsin ja keskeisessä roolissa ovat paikalliset ihmiset. Toiminta kytkeytyy sekä luontoon, kulttuuriin että talouteen ja rakentuu eri toimijoiden välisten vapaaehtoisten sopimusten varaan. Suomessa on tällä hetkellä kaksi biosfäärialuetta, yksi Pohjois- Karjalassa ja toinen Saaristomeren alueella. Suomen MAB-ohjelmasta vastaa ympäristöministeriö. EuroMAB on alueellinen verkosto, joka kattaa Euroopan, Venäjän pohjoisosat ja Pohjois-Amerikan, mukaan lukien Kanadan. EuroMAB-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 190 biosfäärialuetta 52 maasta. Verkosto järjestää konferenssin joka toinen vuosi. EuroMAB 2013 konferenssi järjestettiin Frontenac Archin biosfäärialueella Kanadan Ontariossa. Konferenssi oli verkoston ensimmäinen kokous Euroopan ulkopuolella. NordMAB-verkosto on pohjoisten biosfäärialueiden alueellinen verkosto, sen rakenne on hieman epävirallisempi ja se perustuu yksittäisten biosfäärialueiden aloitteeseen. Verkostoon kuuluvia biosfäärialueita ei ole tarkasti määritelty, mutta se kattaa Pohjois-Euroopan, Pohjois-Amerikan, mukaan lukien Kanadan, sekä Venäjän. Saaristomeren biosfäärialue on toiminut verkostossa koordinoivassa roolissa vuodesta 2011 lukien. Koska NordMAB-konferenssi Otteita matkapäiväkirjasta Sunnuntai NordMAB-konferenssi Manicouagan-Uapishkan biosfäärialueella Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue perustettiin vuonna 2007 ja sen päämääränä oli biosfäärialueena keskittyä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja hallinnointiin. Alueella on paljon teollisuutta ja yhdyskunta on kasvanut tehtaiden ympärille. Alueella on myös laajoja asumattomia maita, joita alkuperäisväestö käyttää metsästykseen ja kalastukseen. Rakennetun yhdyskunnan sisällä sijaitsee myös innu-kansan reservaatti. Muita merkittäviä kysymyksiä ovat autioituminen ja nuorten vähäinen kiinnostus asettua asumaan alueelle aikuisina. Biosfäärialueella on toimisto, jota on nyt lyhyen aikaa hoidettu sosiaalisen yrityksen muodossa. Kanadassa valtio rahoitti kaikkia biosfäärialueita vuoteen 2011 asti, jolloin se yhtäkkiä vetäytyi toiminnasta. Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue kehitti tuolloin sosiaalisen yrityksen, joka toimii kunnan ja yksityisten sponsoreiden rahoituksellisen tuen turvin. Biosfäärialueen toimistossa on kolme työntekijää ja se tarjoaa muun muassa konsulttipalveluja yritystoiminnan kehittämiseksi kestävään suuntaan. Biosfäärialueella on arvostusta nauttivana nimityksenä merkittävä rooli Baie- Comeau n kunnassa, joka on asukkaan teollisuuskaupunki. Nimitys biosfäärialueeksi näkyy katukuvassa, keskustan ainoalla kadulla, lippuina ja pienenä aukiona, jossa katukiveen on kaiverrettu Biosfäärialuen aukio. Kuvat: Katja Bonnevier

11 Sivu 11 Illalla meidät oli kutsuttu innu-kansan vieraiksi Pessamitin reservaattiin. Tarjolla oli perinteistä ruokaa ja kulttuuripitoista ohjelmaa. Olimme saaneet vahvistukseksi ruotsalaisen saamelaispariskunnan, jonka innu-kansa otti vastaan kunniavieraina. Alkuperäisväestön rooli biosfäärialueella oli merkityksellinen, sillä myös heillä oli intressi luonnonvaroja kohtaan, mikä monissa tapauksissa loi ristiriitatilanteita. Kuvat: Katja Bonnevier Maanantai Vierailimme yksityisellä Parc Nature de Pointe-aux-Outardes -nimisellä luonnonsuojelualueella. Puisto tekee luonnonsuojelutyötä ja tarjoaa ympäristökasvatusta. Toiminta rahoitetaan sponsorivaroilla, sisäänpääsymaksuilla, jäsenmaksuilla ja erilaisilla varainkeräyksillä. Puisto tekee yhteistyötä muun muassa suklaatehtaan kanssa ja myy suklaalevyjä, mistä puisto saa provision. Kuvat: Katja Bonnevier Iltapäivän vierailu oli iso kontrasti aamuiselle luonnonpuistolle. Vierailimme yhden paikkakunnan suurimman teollisuusyrityksen, Alcoan, alumiinitehtaassa, jonka kasvihuonepäästöt ovat paikkakunnan suurimmat. Yrityksellä oli melko pitkälle kehitetty kestävän toiminnan suunnitelma ja biosfäärialueen toimisto on useasti ollut konsultoivassa roolissa. Illalla söimme illallista paikallisessa, vastaperustetussa pienessä Microbrasserie St-Pancrace nimisessä panimossa. Panimon avaamiseen oli päätynyt nuori pariskunta, joka oli kaivannut eniten juuri sellaista kotipaikkakunnalleen. He pyrkivät käyttämään ensisijaisesti paikallisia tuotteita ja tekemään yhteistyötä muiden yritysten kanssa, mikä osoittautui sielläpäin melko epätavalliseksi. Kaiken kaikkiaan molemmat konferenssit antoivat paljon uusia näkökulmia ja ideoita sekä biosfäärialueiden hallintomalleista että toiminnasta. Biosfäärialueen näkyvyys Baie-Comeau n kunnassa teki vaikutuksen ja biosfäärialue osoittautui olevan tärkeä myös kunnan poliitikkojen keskuudessa. Konferensseilla oli tärkeä rooli myös kontaktien luomisessa ja se loi pohjaa myös aloitteille alueiden välisestä yhteistyöstä. Saaristomeren osalta kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia tarjoutui sekä ruotsalaisten että kanadalaisten biosfäärialueiden kanssa. Verkostoissa syntyy hyvin tuttavallinen ilmapiiri, mikä helpottaa kontaktien ylläpitämistä myös konferenssien jälkeen. Verkostot hyötyisivät edelleen paljon sosiaalisen median tai virtuaalisten kanavien paremmasta hyödyntämisestä ideoiden ja kokemusten vaihdossa ja yhteistyötiedustelujen tekemisessä. Katja Bonnevier Katja.bonnevier@parainen.fi

12 ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Saaristomeren biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue koostuu Saaristomeren kansallispuistosta sekä saaristoalueista puiston ympärillä. Se on pinta-alaltaan 5400 km² josta 4580 km² on vesialueita. Alueen rajojen sisäpuolella asuu noin 3500 henkilöä joista valtaosa on ruotsinkielisiä. Edistämällä kestävää kehitystä sekä turvaamalla luonto- ja kulttuuriarvoja, biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Ihmisen ja luonnon merkitys on yhtä suuri. Biosfäärialueen koordinaattori vastaa toiminnasta, jota toteuttavat paikalliset yhteistyökumppanit. Biosfäärialueen rajaus Biosfäärialueen kolme päämäärää UNESCON MABohjelman mukaan: Löydät meidät netistä Biosfäärialuetoimistoa hoitaa Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja ELY-keskus. YHTEYSTIEDOT Paraisten kaupunki, Elinkeinopalvelut Katja Bonnevier, koordinaattori Kauppamiehenkatu Korppoo Puh Katja.bonnevier@parainen.fi Suojelu Suojella ekosysteemejä, Kulttuurimaisemia ja luonnon monimuotoisuutta. Kehitys Edistää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä josta hyötyvät sekä ihmiset, että luonto. Tukitoiminta Edistää koulutusta ja tutkimusta joka tukee ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä Muut partnerit ovat Metsähallitus, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen liitto