Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue"

Transkriptio

1 Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue -ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Tervetuloa! Tämä on Saaristomeren biosfäärialueen uutiskirje. Tässä tiedottavat paikalliset toimijat ajankohtaisesta kestävää kehitystä edistävästä toiminnasta Saaristomeren biosfäärialueella. Uutiskirje löytyy biosfäärialueen kotisivuilta, Katja Bonnevier, koordinaattori, puh Saaristomeren biosfäärialue täyttää 20 vuotta! Vuosi 2013 numero 2 Saaristomeren biosfäärialueen 20-vuotisjuhlavuotta juhlitaan ensi vuonna koko vuosi! Haluamme vuoden aikana tähdentää sitä, että me kaikki olemme osa biosfääriä. Turunmaan saaristoalueelle 20 vuotta sitten myönnetty hieno Unescon nimitys on merkinnyt paitsi tunnustusta arvokkaalle luontoalueelle ja sen ainutlaatuiselle kulttuurille myös päämäärätietoista työtä saaristoalueelle räätälöityjen kestävien ratkaisujen toteuttamiseksi. Biosfäärialuetoiminnan yhteydessä on tehty erittäin laaja-alaista työtä muun muassa kyläsuunnitelmien, kulttuurimaisematoiminnan, ulkosaariston matkailun ja jätevesiasioiden parissa. Biosfäärialueen toimiston tärkeä- Kuva: Janne Gröning nä tehtävänä on ollut tarjota neutraali areena keskustelulle ja yhteiselle toiminnalle sekä auttaa projektien suunnittelussa ja sopivan tavan löytämisessä projektien toteuttamiselle. Kaikkien niin yksittäisen yksilön, yritysten, yhdistysten kuin viranomaistenkin panos on yhtä merkityksellinen tehtäessä alueesta kunnianimityksensä arvioinen. Juhlavuonna itse kukin saa mieluusti osallistua omalla panoksellaan toimintaamme yhteisen biosfäärimme eli luontomme ja kulttuurimme hyväksi. Otattehan yhteyttä koordinaattoriin keskustellaksenne ideastanne. Biosfäärialueen toimiston kautta voidaan olla mukana järjestämässä esimerkiksi rantojen siivousta, niittyjen raivausta taikka tarjota aineistoa tai esitelmiä erilaisiin infotilaisuuksiin. Biosfäärialueen toimisto antaa näkyvyyttä kaikkien vuoden aikana antamalle panokselle. TULEVAT TAPAHTUMAT 31.1 Suomen Saaristopolitiikka Kuka, mikä, miten? Åbo Akademin Arkenissa 28.2 Saaristomeren Talvitapaaminen 2014 Saaristokeskus Korpoströmissä 28.2 Biosfäärialueen Juhlavuosijuhlat Saaristokeskus Korpoströmissä

2 Sivu 2 Miten Saaristomeren Biosfäärialuetta hallinnoidaan? Saaristomeren biosfäärialue perustettiin vuonna 1994 Turunmaan saaristoon YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon myöntämällä nimityksellä. Saaristomeren biosfäärialue toimii osana suurta kansainvälistä maailman biosfäärialueiden verkostoa. Biosfäärialuekonseptissa on kyse kestävän kehityksen toteuttamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luonnon ja kulttuurin näkökulmasta tärkeällä alueella. Biosfääri- alueen tehtävänä on edesauttaa yhteistyön edistämistä, sekä tieteellisen tiedon että perinnetiedon levittämistä ja kestävän kehityksen toteuttamista muun muassa erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Biosfäärialueen toimistoa hoitaa Paraisten kaupunki yhdessä Kemiönsaaren kunnan ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kanssa. Perusrahoitus koordinaattorin palkkaamiseen tulee Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Kunnat edesauttavat toimintaa toteuttamalla EU-hankkeita, jotka edistävät saariston kestävää kehitystä. Kaikki biosfäärialueen toiminta toteutetaan ulkoisen rahoituksen turvin ja toteutuksesta vastaa joku soveltuva kumppani biosfäärialueella. Paraisten kaupunki hoitaa biosfäärialueen toimistoa ja kaupungin palkkaama koordinaattori suunnittelee ja ylläpitää biosfäärialueen yhteistyöverkostoa. Koordinaattori oli joulukuussa etätöissä Utössä. Kuva: Katja Bonnevier Avoimet kylät taas ensi keväänä Viime vuonna Satakunnassa järjestettiin erittäin suosittu tapahtuma, Avoimet kylät -päivä, johon osallistuneet kylät saattoivat esitellä itseään ja järjestää erilaista ohjelmaa. Kylissä voidaan järjestää muun muassa huutokauppoja, teatteriesityksiä, museoiden avointen ovien päiviä, pihakirppiksiä ja urheiluta- pahtumia tai kaikkea yhdellä kertaa! Tänä vuonna myös varsinaissuomalaiset kylät voivat osallistua tapahtumaan, joka järjestetään Tapahtumasta ei aiheudu kustannuksia osallistuville kylille, koska Varsinais-Suomen kylät ry ja SataKylät ry vastaavat tapahtuman yhteisestä markkinoinnista hankkeen Onni kutsuu kylään puitteissa. Tervetuloa vuoden suurimpaan kylätapahtumaan lisätietoa tapahtumasta saat minulta tai yhdistyksen verkkosivuilta Kyläasiamies Pia Prost ,

3 Knowsheep hanke Näkyviä tuloksia ja aineetonta pääomaa Sivu 3 Hankekausi päättyy joulukuussa 2013 ja nyt on analyysin ja tilinteon aika. Jos hankkeen tulokset jakaa konkreettisiin, mitattavissa oleviin ja aineettomiin, eimitattavissa oleviin tuloksiin, ei-mitattavissa olevat tulokset tuntuvat suuremmilta tai tärkeämmiltä. Olemme luoneet erikokoisia verkostoja sekä paikallisella että alueiden ja maiden rajat ylittävällä tasolla. Paikalliset toimijat, lampurit ja käsityöläiset ovat löytäneet toisensa keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon merkeissä ja paikallisten toimijoiden verkosto on puolestaan löytänyt vastaavanlaisia verkostoja Virosta ja muilta alueilta. Vaikka konkreettiset tulokset olisivat kuinka suuria ja hienoja, perintöä vievät kuitenkin eteenpäin ihmiset. Kaksi hankkeen suomalaista osapuolta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Parainen/ biosfäärialue, ovat olleet kutsuttuina mukana työryhmässä, jossa on keskusteltu Suomen lammasstrategiasta. Työryhmä on perustettu Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n aloitteesta. Kontaktien solmiminen näiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa ja mahdollisuus välittää uutisia omalta alueelta on ollut arvokasta. Kyseisen toimielimen kautta olemme myös saaneet kutsun osallistua tulevien lammashankkeiden suunnitteluun. Toivomme verkostojen ja ystävyyssiteiden säilyvän ja vahvistuvan. Paikallisena verkostona toimii Skärgårdens fårklubb - lammaskerho, joka tulee kehittämään toimintaansa edelleen verkkosivuillaan osoitteessa ja toimimaan muullakin tavoin yhdessä sekä virtuaalisesti että konkreettisesti. Hankkeeseen Virosta ja Suomesta osallistuneilla kahdeksalla organisaatiolla on ollut erilaiset omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Saaremaa Vill (Saarenmaan villayhdistys) on vastannut suomeksi Perinteiset villakäsityöt Itämeren saaristoalueella -nimisen kirjan kirjoittamisesta. Kirjassa esitellään perinteisiä ja nykyaikaisia käsitöitä Suomesta, Virosta ja Gotlannista. Kirjassa on runsaasti kuvia näiden alueiden käsitöistä. Kirja on käännetty suomeksi, ruotsiksi, viroksi ja englanniksi. Se ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tullut painosta. Annika Michelson, joka työskentelee opettajana HAMK:ssa eli Hämeen Ammattikorkeakoulussa, on vastannut Tackona kom, kooom! Erfarenheter av traditionsenlig fårhushållning -nimisen kirjan kirjoittamisesta. Suomeksi kirjan nimi on Piiti, piiti, piitiiii! Kokemuksia perinteisestä lammastaloudesta. Kirjassa Annika Michelson käsittelee perinteistä lammastaloutta maatiaislampaiden pitämisen näkökulmasta. Näitä maatiaisrotuja ovat suomenlammas ja ahvenanmaanlammas ja Viron maatiaislammas. Kirjassa käsitellään luonnonlaitumia, rehua, rakennuksia ja aitoja, villan ja sorkkien leikkaamista, astuttamista, karitsointia, terveysasioita ja petoeläimiä. Tärkeä ja sympaattinen kirja sellaiselle, joka suunnittelee lampuriksi alkamista. Myös tämä kirja on ilmestynyt ruotsiksi, suomeksi, viroksi ja englanniksi. Kolmas julkaistava kirja käsittelee hankkeen eri toimijoiden tekemää tutkimustyötä. ERIA:n/ECRI:n, Estonian Crop Research Instituten, EUoLS:n, Estonian University of Life Sciencesin, Hämeen Ammattikorkeakoulun HAMK:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n hanketyöntekijät ovat kirjoittaneet artikkeleita lampaiden loisista, ruokinnasta, petoeläimistä, villan rakenteesta ja ominaisuuksista ja lampaiden laidunkäyttäytymisestä. MTT on johtanut Itämeren saarten lammaselinkeinostrategian laatimistyötä ja tämä strategia tai tiekartta sisältyy kirjaan. Kirja julkaistaan ruotsiksi, suomeksi, viroksi ja englanniksi. Dvd, josta kerrottiin edellisessä uutiskirjeessä, on nyt painettu, pantu levitykseen ja linkitetty eri verkkosivustoille. Käsikirjoitus tehtiin kahden Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston opettajan, Mari Heinosen ja Eeva Mustosen, sekä hankevastaavan Sonja Tobiassonin välisenä yhteistyönä. Dvd:stä tulee näin myös tulevi- Jatkuu seuraavalla sivulla

4 Sivu 4 en eläinlääkäreiden opetusmateriaalia. Myös Saarenmaan hankekokonaisuudesta vastaava Saaremaa Vill -yhdistys halusi osallistua videon tekoon ja yhdistyksen toimesta video käännettiin viroksi. Sekä videon puhe että tekstitys on toteutettu ruotsiksi, suomeksi ja viroksi. Video on linkitetty Skärgårdens fårklubb - lammaskerhon kotisivuille osoitteeseen sekä Helsingin yliopiston verkkosivuille osoitteeseen Kirjat ja dvd ovat saatavissa biosfäärialueen kautta, ota yhteyttä Katja Bonnevieriin, hänen yhteystietonsa ovat alla. Kiertävä näyttely saariston lammaselinkeinosta on tällä hetkellä kasattuna odottamassa ensi vuoden tarpeita. Vuoden aikana näyttelyn näki noin 700 henkeä. Kiertävä näyttely on lainattavissa! Saaristomeren biosfäärialueen juhlavuonna 2014 näyttely on varattu asettavaksi esille erityisesti Turunmaan ulkosaaristoon! Käytä tilaisuus hyväksesi ja varaa näyttely ulkosaariston saarille hyvissä ajoin! Näyttelyn voi lainata kokonaisena tai vain osittaisena. Ottakaa yhteyttä Katja Bonnevieriin! Puh Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osaamisellaan ja kiinnostuksellaan myötävaikuttaneita! Toivon hankkeesta seuraavan pysyvää hyötyä ja iloa ja etenkin, että siitä jää monia hienoja muistoja. Sonja Tobiasson Saariston lammastaloudesta kertova kiertävä näyttely. Kuva: Katja Bonnevier

5 Mathantverk SUOMESSA Sivu 5 Onnistuneesta hankkeesta syntyi uusia tuotteita Termi mathantverk viittaa elintarviketuotteeseen, joka on tehty käsin ja sellaisilla menetelmillä, jotka vaativat mahdollisimman vähän lisäaineita. Turunmaa on nyt saanut ensimmäiset näihin alusta asti käsin valmistettaviin elintarviketuotteisiin erikoistuneet osaajansa (mathantverkare). Mathantverk i Finland -niminen hanke on ollut käynnissä koko vuoden ajan ja sen tarkoituksena on ollut kouluttaa asiasta kiinnostuneita osallistujia. Hanke kuuluu Saaristomeren biosfäärialueen toimintaan ja se on Kemiönsaaren ja Paraisten yhteistyöhanke. Koulutus on toteutettu Yrkeshögskolan Novian, Bra mat i Västnyland - hankkeen ja Mathantverk i Finland -hankkeen välisenä yhteistyönä. Toimintamme pohjana on ruotsalaisen käsityönä valmistetun ruoan resurssikeskuksen Eldrimnerin määritelmä: (www.eldrimner.com) Pienimuotoinen mathantverk luo ainutlaatuisia tuotteita, joiden maku, laatu ja identiteetti ovat jotain sellaista, mitä teollisuudessa ei pystytä saamaan aikaan. Se on varoen tapahtuvaa jalostusta pääosin paikallisista raaka-aineista, pienimuotoisena ja usein maatilalla. Tuloksena on terveellisiä tuotteita ilman tarpeettomia lisäaineita, ja tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään. Pienimuotoiselle mathantverkille on tunnusomaista luonnollisten prosessien hyödyntäminen työssä niin, että ihminen ja käsi ovat läsnä koko tuotantoketjussa. Pienimuotoinen mathantverk tuo ja kehittää perinteisiä tuotteita nykypäivän kuluttajan ulottuville. Koulutushanke huipentui suuriin ja paljon näkyvyyttä saaneisiin ruokamarkkinoihin, jotka järjestettiin Storfinnhova Gårdissa Kemiössä Markkinat olivat menestys ja kävijöitä riitti. Markkinoiden jälkeen koulutukseen osallistuneet tekivät päättökokeensa, joka oli yhden koulutuksen aikana kehitetyn, alusta asti käsin valmistettavan ruokatuotteen esittely. Saimme nauttia mitä hienoimmista erilaisten herkkujen esittelyistä. Markkinoiden jälkeen koulutukseen osallistuneet tekivät päättökokeensa, joka oli yhden koulutuksen aikana kehitetyn, alusta asti käsin valmistettavan ruokatuotteen esittely. Saimme nauttia mitä hienoimmista erilaisten herkkujen esittelyistä. Osallistujista on kehittynyt kuluneen vuoden aikana todella taitavia alansa osaajia. Hankkeessa on vielä jäljellä Eldrimneriin suuntautuva opintomatka, jonka yhteydessä vieraillaan ruokatuotteita alusta asti käsin valmistavien ruotsalaisten tuottajien luona. Opintomatka tehdään tammikuussa. Hanke päättyy helmikuun viimeisenä päivänä Tykkää hankkeesta ja seuraa meitä Facebookissa: Mathantverk i Finland. Koulutuksesta voit lukea lisää ruotsiksi blogisivustolta osoitteesta: Hanke on ruotsinkielinen ja sitä vetää Margot Wikström. Päättökokeen suorittaneet: Ek Magdalena, Hvits Gård, Nauvo Ekholm Oskar, Björkboda Ekholm Sabina, Närboden Lähipuoti, Tjuda Gustafsson Anneli, Ingeborgs bageri, Brändö, Ahvenanmaa Kinos Diana ja Johan, Björknäs Trädgård, Dragsfjärd Lamsijärvi Eija, Pitopalvelu, Nauvo Puranen Clara, Högsåra Rosqvist-Johansson Stina, Airisto, Parainen Sjöberg Solveig, Rosala Margot ja Kia Wikström projektipöydän ääressä. Kuva: Margot Wikström. Storgård Ami, Jälist Västergård, Nauvo Storm Anita, Vaasa Törnroos Gunilla, Westers trädgård Westersin puutarha, Kila Westerlund Jennie, Björkdals Gård, Nauvo Wikström Margot, Tackork Bär & Grönsaker Tackork marjat & vihannekset, Nauvo Wuorio-Andersson Marika, Taalintehdas

6 Sivu 6 Anna aineeton lahja ja tue saariston elinvoimaisuutta tai Katja Bonnevierille, puh Anna saariston ystävälle lahjaksi lahjoitus Turunmaan Saaristosäätiölle! Turunmaan pankeissa ja kukkakaupoissa on nyt saatavilla onnitteluadresseja tarkoitusta varten. Katso paikat täältä: Adresseja voi myös tulostaa yksivärisinä Saaristosäätiön verkkosivuilta. Myös surunvalitteluadresseja on saatavilla entiseen tapaan. Saaristosäätiön toiminnan avulla toivotaan voitavan säilyttää Saaristomeren elinvoimainen yhteisö ja tärkeä kulttuuriperintö, joka rikastuttaa ja palvelee paitsi koko lähialuetta ja sen ihmisiä, myös koko maata ainutlaatuisena käyntikohteena sekä virkistyskäytössä että elämysten tuottajana. Tule mukaan auttamaan Saaristosäätiötä sen tekemässä työssä! Onnitteluadressit (ja suruvalitteluadressit) ovat saatavilla täällä: Turku Luckan, Aurankatu 1B Finska Hushållningssällskapet, Hämeentie 28 Kemiö: Aktia Kemiön keskustassa Osuuspankki Raseborg Kemiön keskustassa Kasandra Garden Center Kemiössä Tiarella kukkapalvelu Kemiössä Brännskär, kesä 2013 Turunmaan Saaristosäätiöllä on takanaan viisi ensimmäistä jännittävää ja intensiivistä vuotta! Saaristosäätiön tavoitteena on edistää Turunmaan ulkosaariston elinvoimaisuutta painopistealueinaan asuminen, ympäristö ja elinkeinot. Turunmaan Saaristosäätiön ensimmäinen suuri hanke, josta on muotoutunut tärkeä mallihanke koko säätiön toiminnalle, oli Brännskärin saaristotilan osto Nauvon eteläsaaristosta. Svenska småbruk och egna hem Ab tuli hankkeeseen mukaan suurempana osakkaana, sillä uutena säätiönä Saaristosäätiö kamppailee vielä resurssien löytämiseksi toiminnalleen. Dragsfjärd: Osuuspankki Taalintehtaalla Holmströms lanthandel Hiitiksessa Parainen: Kukkakauppa Flower & Fantasy Kukkakauppa Sidontapalvelu Maarit Kirjakauppa Booklet Saaristosäästöpankki Brännskärin kehittäminen on lähtenyt käyntiin vauhdilla, eritoten onnistuneen vuokralaisvalinnan, Lennart Söderlundin ansiosta. Saaristosäätiö on toiminut kiinteistön hallinnoijana. Saaristomeren biosfäärialueen, EU:n Leader-ohjelmien ja monien auttavien käsien ja lämpimien ajatusten avulla Brännskärissä on rakennettu, restauroitu ja suunniteltu edellytysten luomiseksi ympärivuotiselle asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Brännskär on ympärivuotisesti asuttu ja saarella toimii kaksi uutta yritystä. Brännskäristä lisää osoitteesta Saaristosäätiö on henkisesti valmis uusiin hankkeisiin, mutta ilman riittäviä rahoituksellisia varoja muiden suurempien hankkeiden käynnistäminen ei ole mahdollista. Säätiö haluaa tietysti myös taata sen, että se voi jatkaa panostustaan Brännskäriin, mitä tarvitaan, jotta asuminen ja elinkeinonharjoittaminen saarella olisi mahdollista myös jatkossa. Tällä hetkellä Brännskärissä restauroidaan vanhempaa asuinrakennusta, jotta vakituiseen asumiseen voitaisiin tarjota vielä yksi talo. Samanaikaisesti saarella viimeistellään myös jo asutun talon remonttia. Käyntisataman investoinnit saatetaan päätökseen vuonna 2014 EU-rahoituksen turvin. (Suruvalitteluadressit: Hautaustoimisto & Kukkapalvelu A-G Sandell Ab) Nauvo Nauvon Osuuspankki Saaristo shop & Nagu post Nötön kauppa (Suruvallitteluadressit myös Saaristosäästöpankissa Korppoo: Saaristosäästöpankki Houtskari: Saaristosäästöpankki Skärgårdsboden Iniö: Kaupungin aluekonttori

7 Sivu 7 Nro:1 Saaristotomijan esittely: Åbo Akademin alaisuudessa toimiva saaristoinstituutti Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi (SIÅA) on perustettu vuonna 1976 ja se on nykyisin hallinnollisesti osa Åbo Akademin Centret för livslångt lärande -nimistä elinikäisen oppimisen keskusta. SIÅA ei itse tee tutkimustyötä, vaan sen toimintakenttänä on koko Åbo Akademi ja se edistää omalla panoksellaan Åbo Akademin yhteiskunnallisten tehtävien toteuttamista. Instituutin tärkeimpänä tehtävänä on koko sen toiminnan ajan ollut Skärgård-nimisen lehden julkaiseminen Åbo Akademin taloudellisen tuen turvin. Tuki tulee valitettavasti päättymään vuonna 2015, joten tämän perinteikkään laatulehden tulevaisuus on tällä hetkellä vaakalaudalla. Lehden säilyttämiseksi perustetaan tukiyhdistys ja tulemme tarvitsemaan kaikkien saariston ystävien tukea. Tilaa siis lehti itsellesi tai lahjaksi toisille! Lehti toimii myös hyvänä kielikylpynä suomenkielisille. SIÅA järjestää säännöllisesti eriaiheisia saaristotutkimuksen foorumeita, useimmiten Saaristokeskus Korpoströmissä ja yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen kanssa. Foorumeiden tavoitteena on saaristoon liittyvän tutkimustyön popularisointi ja vapaamuotoisen keskustelufoorumin tarjoaminen tutkijoiden, saariston asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden välille. Seuraavan, keväällä 2014 järjestettävän foorumin on tarkoitus käsitellä historiaa ja kotiseututietoutta paikallisen kehityksen ja identiteetin vahvistamisen lähteenä. Nina Söderlund, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademin johtoryhmän puheenjohtaja En Dagandes Sanning Stenskärin Stig Janssonista kertova dokumentti on kiertueella Turunmaalla! Elokuvaa on jo näytetty neljässä eri tilaisuudessa ja 200 henkilöä ovat nähnyt sen. Lisää näytöksiä suunnitellaan Turunmaalla! Muut rahoittjat: Svenska Kulturfonden ja Martha och Albin Löfgrens kulturfond. Stig Jansson Kuva: Jan-Ole Nordlin

8 Sivu 8 Saaristomeren kansallispuisto on myös Facebookissa. Paina alla olevaa ikonia! Saaristomeren kansallispuisto mukana saariston vaiheissa jo 30 vuotta 30-vuotiasta Saaristomeren kansallispuistoa juhlittiin Turussa. Metsähallituksen luontopalvelut järjesti juhlaseminaarin yhteistyössä Saaristomeren kansallispuiston ystäväyhdistyksen, Arkipelagia-seuran, kanssa. Juhlapuhujana oli ympäristöministeri Ville Niinistö ja seminaari huipentui kansallispuistokummina toimivan Lauri Tähkän musiikkiesitykseen. Puheista, valokuvaesityksistä ja musiikista koostuvassa seminaarissa on alustuksia luonnonsuojelutyöstä, mietteitä ihmisen toiminnasta saaristossa sekä ajatuksia saaristosta hyvinvoinnin lähteenä. Saaristomeren kansallispuisto perustettiin 30 vuotta sitten suojelemaan ainutlaatuista saaristoluontoa ja saaristolaiskulttuuria sekä säilyttämään saaristo elävänä. Seminaarissa korostettiin useaan otteeseen Saaristomeren luonnon monimuotoisuutta, sillä alue on monella mittarilla mitattuna Suomen monimuotoisinta. Saaristoluonnon suojelulla on myös arvoa ihmiselle. Nykyisin kansallispuistossa on noin kävijää vuosittain. Kansallispuisto toimii hyvinvoinnin lähteenä kävijöille ja tuo samalla tuloja alueen paikallistalouteen lähes 4 miljoonaa euroa vuodessa. Kansallispuiston hoitaja Metsähallituksen luontopalvelut haluaa kehittää kansallisaarrettamme monin tavoin myös tulevaisuudessa yhteistyössä paikallisten matkailuyrittäjien kanssa. Elävä saaristolaiskulttuuri on paitsi vetovoimatekijä matkailijoille, myös luonnon hyvinvoinnin etu. Niinistön juhlapuhe. Kuva: Forststyrelsen/Henrik Jansson Sanna-Mari Rivasto Saaristomerellä aloitetaan laiturien kunnostukset Metsähallituksen pitkäaikainen suojelubiologi Leif Lindgren jäi keväällä eläkkeelle. Hän on tunnettu erityisesti työstään saariston perinnemaisemia kohtaan ja erinomaisesta kasvituntemuksestaan. Lindgren teki kasvillisuusselvityksiä saaristossa jo 70-luvulla ja oli aloittamassa ja kehittämässä Saaristomeren talkooleiritoimintaa yhdessä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin ja WWF:n kanssa 80-luvulla. Myöhemmin hän ehti toimia useiden talkooleirien innostavana ja asiantuntevana ohjaajana. Lindgren oli myös alusta asti mukana Saaristomeren kansallispuiston perustamisselvityksissä. Lindgren palkattiin Metsähallituksen palvelukseen 80- ja 90-lukujen taitteessa, ja pääsi jatkamaan työtään saariston perinnemaisemien hyväksi. Vähitellen Lindgrenistä tuli saariston perinnemaisemien johtava asiantuntija. Lindgrenin työn tuloksia voi ihailla erityisesti Jungfruskärin saarella, jossa on yksi kansallispuiston laajimmista ennallistetuista perinnemaisema-alueista. Sanna-Mari Rivasto Leif Lindgren työn touhussa. Kuva: Metsähallitus/Sanna-Mari Rivasto

9 Saaristomerellä aloitetaan laiturien kunnostukset Sivu 9 Saaristomeren kansallispuistossa aloitetaan huonokuntoisten laiturien kunnostukset. Laiturien kunnostukset toteutetaan TTO-rahalla. Boskärin laituri on jo purettu ja uuden laiturin on määrä olla valmis viimeistään Myös Yxskärin laituri pyritään saadaan valmiiksi ennen vuoden 2014 juhannusta. Berghamnin laiturin kunnostus voi viedä pitempään ja sitä odotellessa kävijät joudutaan ohjaamaan kylän vierasvenelaituriin. Lisäksi Höglandin retkisataman alkusyksyllä palanut laituri tullaan uusimaan kesän 2014 aikana. Sanna-Mari Rivasto Saaristomeren Retkiviikon suunnittelu on aloitettu Saaristomerellä vietetään taas kesällä 2014 retkiviikkoa, jolla innostetaan veneettömiä kävijöitä kansallispuistoon. Biosfäärialueen juhlavuodesta johtuen kansallispuistokäyntien lisäksi tehdään retkiä myös kansallispuiston yhteistoiminta-alueella muihin kohteisiin. Retket toteutetaan yhteistyössä Metsähalli- tuksen luontopalveluiden, Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien sekä paikallisten yrittäjien kanssa. Sanna-Mari Rivasto Melontaretki. Kuva: Laura Lehtonen/Metsähallitus

10 Sivu 10 Matkaraportti Kanadassa järjestetyistä biosfäärialuekonferensseista: EuroMAB 2013 Engaging Our Communities vuonna 2013 järjestettiin Manicoaugan-Uapishkan biosfäärialueella, koordinointi jaettiin näiden kahden biosfäärialueen kesken. Ajankohta: Paikka: Frontenac Arch BR, Brockville, Ontario, Kanada NordMaB-konferenssi Ajankohta: Paikka: Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue, Baie- Comeau, Quebec, Kanada Tausta: Biosfäärialueet toimivat osana Ihminen ja biosfääri (MAB) -nimistä kansainvälistä ohjelmaa. Ohjelman käynnisti 1970-luvulla Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Biosfäärialueet ovat toiminta-alustoja paikallisen ja kansainvälisen tason yhteistyölle kestävän kehityksen toteuttamiseksi maailman ainutlaatuisilla luontoalueilla. Jokainen biosfäärialue muotoutuu paikallisista tarpeista ja edellytyksistä käsin ja keskeisessä roolissa ovat paikalliset ihmiset. Toiminta kytkeytyy sekä luontoon, kulttuuriin että talouteen ja rakentuu eri toimijoiden välisten vapaaehtoisten sopimusten varaan. Suomessa on tällä hetkellä kaksi biosfäärialuetta, yksi Pohjois- Karjalassa ja toinen Saaristomeren alueella. Suomen MAB-ohjelmasta vastaa ympäristöministeriö. EuroMAB on alueellinen verkosto, joka kattaa Euroopan, Venäjän pohjoisosat ja Pohjois-Amerikan, mukaan lukien Kanadan. EuroMAB-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 190 biosfäärialuetta 52 maasta. Verkosto järjestää konferenssin joka toinen vuosi. EuroMAB 2013 konferenssi järjestettiin Frontenac Archin biosfäärialueella Kanadan Ontariossa. Konferenssi oli verkoston ensimmäinen kokous Euroopan ulkopuolella. NordMAB-verkosto on pohjoisten biosfäärialueiden alueellinen verkosto, sen rakenne on hieman epävirallisempi ja se perustuu yksittäisten biosfäärialueiden aloitteeseen. Verkostoon kuuluvia biosfäärialueita ei ole tarkasti määritelty, mutta se kattaa Pohjois-Euroopan, Pohjois-Amerikan, mukaan lukien Kanadan, sekä Venäjän. Saaristomeren biosfäärialue on toiminut verkostossa koordinoivassa roolissa vuodesta 2011 lukien. Koska NordMAB-konferenssi Otteita matkapäiväkirjasta Sunnuntai NordMAB-konferenssi Manicouagan-Uapishkan biosfäärialueella Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue perustettiin vuonna 2007 ja sen päämääränä oli biosfäärialueena keskittyä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja hallinnointiin. Alueella on paljon teollisuutta ja yhdyskunta on kasvanut tehtaiden ympärille. Alueella on myös laajoja asumattomia maita, joita alkuperäisväestö käyttää metsästykseen ja kalastukseen. Rakennetun yhdyskunnan sisällä sijaitsee myös innu-kansan reservaatti. Muita merkittäviä kysymyksiä ovat autioituminen ja nuorten vähäinen kiinnostus asettua asumaan alueelle aikuisina. Biosfäärialueella on toimisto, jota on nyt lyhyen aikaa hoidettu sosiaalisen yrityksen muodossa. Kanadassa valtio rahoitti kaikkia biosfäärialueita vuoteen 2011 asti, jolloin se yhtäkkiä vetäytyi toiminnasta. Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue kehitti tuolloin sosiaalisen yrityksen, joka toimii kunnan ja yksityisten sponsoreiden rahoituksellisen tuen turvin. Biosfäärialueen toimistossa on kolme työntekijää ja se tarjoaa muun muassa konsulttipalveluja yritystoiminnan kehittämiseksi kestävään suuntaan. Biosfäärialueella on arvostusta nauttivana nimityksenä merkittävä rooli Baie- Comeau n kunnassa, joka on asukkaan teollisuuskaupunki. Nimitys biosfäärialueeksi näkyy katukuvassa, keskustan ainoalla kadulla, lippuina ja pienenä aukiona, jossa katukiveen on kaiverrettu Biosfäärialuen aukio. Kuvat: Katja Bonnevier

11 Sivu 11 Illalla meidät oli kutsuttu innu-kansan vieraiksi Pessamitin reservaattiin. Tarjolla oli perinteistä ruokaa ja kulttuuripitoista ohjelmaa. Olimme saaneet vahvistukseksi ruotsalaisen saamelaispariskunnan, jonka innu-kansa otti vastaan kunniavieraina. Alkuperäisväestön rooli biosfäärialueella oli merkityksellinen, sillä myös heillä oli intressi luonnonvaroja kohtaan, mikä monissa tapauksissa loi ristiriitatilanteita. Kuvat: Katja Bonnevier Maanantai Vierailimme yksityisellä Parc Nature de Pointe-aux-Outardes -nimisellä luonnonsuojelualueella. Puisto tekee luonnonsuojelutyötä ja tarjoaa ympäristökasvatusta. Toiminta rahoitetaan sponsorivaroilla, sisäänpääsymaksuilla, jäsenmaksuilla ja erilaisilla varainkeräyksillä. Puisto tekee yhteistyötä muun muassa suklaatehtaan kanssa ja myy suklaalevyjä, mistä puisto saa provision. Kuvat: Katja Bonnevier Iltapäivän vierailu oli iso kontrasti aamuiselle luonnonpuistolle. Vierailimme yhden paikkakunnan suurimman teollisuusyrityksen, Alcoan, alumiinitehtaassa, jonka kasvihuonepäästöt ovat paikkakunnan suurimmat. Yrityksellä oli melko pitkälle kehitetty kestävän toiminnan suunnitelma ja biosfäärialueen toimisto on useasti ollut konsultoivassa roolissa. Illalla söimme illallista paikallisessa, vastaperustetussa pienessä Microbrasserie St-Pancrace nimisessä panimossa. Panimon avaamiseen oli päätynyt nuori pariskunta, joka oli kaivannut eniten juuri sellaista kotipaikkakunnalleen. He pyrkivät käyttämään ensisijaisesti paikallisia tuotteita ja tekemään yhteistyötä muiden yritysten kanssa, mikä osoittautui sielläpäin melko epätavalliseksi. Kaiken kaikkiaan molemmat konferenssit antoivat paljon uusia näkökulmia ja ideoita sekä biosfäärialueiden hallintomalleista että toiminnasta. Biosfäärialueen näkyvyys Baie-Comeau n kunnassa teki vaikutuksen ja biosfäärialue osoittautui olevan tärkeä myös kunnan poliitikkojen keskuudessa. Konferensseilla oli tärkeä rooli myös kontaktien luomisessa ja se loi pohjaa myös aloitteille alueiden välisestä yhteistyöstä. Saaristomeren osalta kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia tarjoutui sekä ruotsalaisten että kanadalaisten biosfäärialueiden kanssa. Verkostoissa syntyy hyvin tuttavallinen ilmapiiri, mikä helpottaa kontaktien ylläpitämistä myös konferenssien jälkeen. Verkostot hyötyisivät edelleen paljon sosiaalisen median tai virtuaalisten kanavien paremmasta hyödyntämisestä ideoiden ja kokemusten vaihdossa ja yhteistyötiedustelujen tekemisessä. Katja Bonnevier

12 ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Saaristomeren biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue koostuu Saaristomeren kansallispuistosta sekä saaristoalueista puiston ympärillä. Se on pinta-alaltaan 5400 km² josta 4580 km² on vesialueita. Alueen rajojen sisäpuolella asuu noin 3500 henkilöä joista valtaosa on ruotsinkielisiä. Edistämällä kestävää kehitystä sekä turvaamalla luonto- ja kulttuuriarvoja, biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Ihmisen ja luonnon merkitys on yhtä suuri. Biosfäärialueen koordinaattori vastaa toiminnasta, jota toteuttavat paikalliset yhteistyökumppanit. Biosfäärialueen rajaus Biosfäärialueen kolme päämäärää UNESCON MABohjelman mukaan: Löydät meidät netistä Biosfäärialuetoimistoa hoitaa Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja ELY-keskus. YHTEYSTIEDOT Paraisten kaupunki, Elinkeinopalvelut Katja Bonnevier, koordinaattori Kauppamiehenkatu Korppoo Puh Suojelu Suojella ekosysteemejä, Kulttuurimaisemia ja luonnon monimuotoisuutta. Kehitys Edistää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä josta hyötyvät sekä ihmiset, että luonto. Tukitoiminta Edistää koulutusta ja tutkimusta joka tukee ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä Muut partnerit ovat Metsähallitus, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen liitto

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 Taustaa Kemiön keskustan yrittäjien parissa tehtiin analyysi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010

Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 1 Jaalan kirkonkylän kyläkysely ja palvelukartoitus 2010 Voitte vastata kaikkiin kysymyksiin tai vain itseänne kiinnostaviin kysymyksiin. 1. Millä kyläalueella asutte (tai minkä alueen asioita vastauksenne

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella

Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella Pienvesiasiat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella TAIMENPÄIVÄ 2009 Kauhajoki, 30.11.2009 Lotta Haldin Länsi-Suomen ympäristökeskus/ympäristötietoryhmä/ 1 Tausta: Pienvesien tila vanhan Vaasan läänin

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050

Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja. #sitoumus2050 Sometetaan Sitoumusta! Sitoumuksen yhteinen sosiaalisen median kampanja #sitoumus2050 Tervetuloa mukaan! Suomi osallistuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Euroopan kestävän kehityksen viikkoon. Kestävän

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat

Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Kestävän kehityksen kasvatuksen pääsuunnitteluryhmä 3.6.2009 Annukka Luomi ja Katja Viberg, ympäristökasvattajat Aamupäivän ohjelma 8.45 Aamukahvit 9.00 Ympäristökoulun esittely 9.15 Pääsuunnitteluryhmän

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2011 1 Iniön lähipalvelulautakunta TID - AIKA 10.06.2011 kl. 16:00-17:35 PLATS - PAIKKA Aluekonttori 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 11 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi

Taidetestaajat Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi Taidetestaajat 2017-2020 Valtakunnallinen lastenkulttuurifoorumi 24.11.2016 Anu-Maarit Moilanen, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto Veli-Markus Tapio, Suomen Kulttuurirahasto Taide lähtee kasista!

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkosto

Vesistökunnostusverkosto Vesistökunnostusverkosto Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä 26.11.2014, Oulu Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% KYSELY KÄSITYÖN VERKKOPALVELUISTA Yhteenvetoraportti N=1062 Julkaistu: 2.12.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen nainen / tyttö 1038 97,74% 2. mies / poika 24 2,26% Kuulun ikäryhmään alle 13-vuotiaat

Lisätiedot

Mitä Leader tarkoittaa?

Mitä Leader tarkoittaa? Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden oma aktiivinen toiminta maaseudun kehittämiseksi. Leader-ryhmät rahoittavat yleishyödyllisiä ja elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

SAMMANTRÄDESKALLELSE KOKOUSKUTSU

SAMMANTRÄDESKALLELSE KOKOUSKUTSU 3/2011 1 TID - AIKA 04.07.2011 klo 18:00 PLATS - PAIKKA Nauvon aluekonttori 26 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 2 27 Pöytäkrijantarkastajien valitseminen 3 28 Ilmoitusasiat 4 29

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Suomen suuri juhlavuosi Suomi 100 vuotta

Suomen suuri juhlavuosi Suomi 100 vuotta Suomen suuri juhlavuosi 2017 Suomi 100 vuotta Suomen suuri juhlavuosi 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan

Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 16 Ruoan ecodesign matka ekotuotteistamisen markkinoinnin maailmaan Maarit Pallari, MTT Muotoilun juuret istuvat yhtä tukevasti kulttuurissamme kuin puikulaperunan

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1

TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2006 1 1. YLEISTÄ Keski Suomen Ekonomit ry. on v.1937 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on toimia korkeamman taloustieteellisen koulutuksen hankkineiden yhdyssiteenä toiminta alueellaan,

Lisätiedot

Plan för småbarnspedagogik Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun

Plan för småbarnspedagogik Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun Plan för småbarnspedagogik 2016-2017 Ti arbeit pedagogiskt ilag Korsholms kommun Varhaiskasvatussuunnitelma 2016-2017 pedagogista tiimityötä Mustasaaren kunta Annika Sariola lastentarhanopettaja/ tiennäyttäjä

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma

Ramsar kosteikkotoimintaohjelma Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Paikan identiteetti, paikan tuntu

Paikan identiteetti, paikan tuntu Paikan identiteetti, paikan tuntu Mitä se on, mistä se syntyy? Voiko siihen vaikuttaa? Voiko olla suhdetta paikkaan, jossa ei ole käynyt? Mielipaikat / inhokkipaikat / epäpaikat? Kohteen adoptio Mitä kohteen

Lisätiedot

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020

SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 SUOMI-VENÄJÄ SEURAN TURUN PIIRI V. 2016 2020 * Kokoaa iloiset ihmiset tekemään yhdessä elämyksiä * On tarmokasta kulttuuri-, maahanmuuttaja- ja projektitoimintaa * Järjestää kiinnostavia kohtaamisia, joiden

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Etäopetuspäivä t, Oph,

Etäopetuspäivä t, Oph, Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen etäopetuksen avulla Vakiinnuttaa etäopetus yhtenä mahdollisuutena turvata koulunkäynti pitkien poissaolojen aikana Mahdollistaa sairastuneelle oppilaalle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja

Suomen Saappaanheittoliitto ry. Strategiamalli (Liite 2) Faktoja Suomen Saappaanheittoliitto ry Strategiamalli 21.11.2008 (Liite 2) Suomen Saappaanheitoliitto ry Faktoja perustettu 1992 1.1.2008 aktiiviheittäjiä 1393 1.1.2008 jäsenmaksun maksaneita seuroja 31 1.1.2008

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 2/2016

Yhdistystiedote 2/2016 Yhdistystiedote 2/2016 Tärkeimmät: Jäsenjärjestöavustuksen raportointi 31.3. mennessä Uutta henkilökuntaa toimistolle Liiton kevätkokous järjestetään 9.4.2016 Iiris-keskuksessa Tässä yhdistystiedotteessa

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot