Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue"

Transkriptio

1 Uutiskirje 2_2013 Saaristomeren Biosfäärialue -ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Tervetuloa! Tämä on Saaristomeren biosfäärialueen uutiskirje. Tässä tiedottavat paikalliset toimijat ajankohtaisesta kestävää kehitystä edistävästä toiminnasta Saaristomeren biosfäärialueella. Uutiskirje löytyy biosfäärialueen kotisivuilta, Katja Bonnevier, koordinaattori, puh Saaristomeren biosfäärialue täyttää 20 vuotta! Vuosi 2013 numero 2 Saaristomeren biosfäärialueen 20-vuotisjuhlavuotta juhlitaan ensi vuonna koko vuosi! Haluamme vuoden aikana tähdentää sitä, että me kaikki olemme osa biosfääriä. Turunmaan saaristoalueelle 20 vuotta sitten myönnetty hieno Unescon nimitys on merkinnyt paitsi tunnustusta arvokkaalle luontoalueelle ja sen ainutlaatuiselle kulttuurille myös päämäärätietoista työtä saaristoalueelle räätälöityjen kestävien ratkaisujen toteuttamiseksi. Biosfäärialuetoiminnan yhteydessä on tehty erittäin laaja-alaista työtä muun muassa kyläsuunnitelmien, kulttuurimaisematoiminnan, ulkosaariston matkailun ja jätevesiasioiden parissa. Biosfäärialueen toimiston tärkeä- Kuva: Janne Gröning nä tehtävänä on ollut tarjota neutraali areena keskustelulle ja yhteiselle toiminnalle sekä auttaa projektien suunnittelussa ja sopivan tavan löytämisessä projektien toteuttamiselle. Kaikkien niin yksittäisen yksilön, yritysten, yhdistysten kuin viranomaistenkin panos on yhtä merkityksellinen tehtäessä alueesta kunnianimityksensä arvioinen. Juhlavuonna itse kukin saa mieluusti osallistua omalla panoksellaan toimintaamme yhteisen biosfäärimme eli luontomme ja kulttuurimme hyväksi. Otattehan yhteyttä koordinaattoriin keskustellaksenne ideastanne. Biosfäärialueen toimiston kautta voidaan olla mukana järjestämässä esimerkiksi rantojen siivousta, niittyjen raivausta taikka tarjota aineistoa tai esitelmiä erilaisiin infotilaisuuksiin. Biosfäärialueen toimisto antaa näkyvyyttä kaikkien vuoden aikana antamalle panokselle. TULEVAT TAPAHTUMAT 31.1 Suomen Saaristopolitiikka Kuka, mikä, miten? Åbo Akademin Arkenissa 28.2 Saaristomeren Talvitapaaminen 2014 Saaristokeskus Korpoströmissä 28.2 Biosfäärialueen Juhlavuosijuhlat Saaristokeskus Korpoströmissä

2 Sivu 2 Miten Saaristomeren Biosfäärialuetta hallinnoidaan? Saaristomeren biosfäärialue perustettiin vuonna 1994 Turunmaan saaristoon YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon myöntämällä nimityksellä. Saaristomeren biosfäärialue toimii osana suurta kansainvälistä maailman biosfäärialueiden verkostoa. Biosfäärialuekonseptissa on kyse kestävän kehityksen toteuttamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa luonnon ja kulttuurin näkökulmasta tärkeällä alueella. Biosfääri- alueen tehtävänä on edesauttaa yhteistyön edistämistä, sekä tieteellisen tiedon että perinnetiedon levittämistä ja kestävän kehityksen toteuttamista muun muassa erilaisten kehittämishankkeiden kautta. Biosfäärialueen toimistoa hoitaa Paraisten kaupunki yhdessä Kemiönsaaren kunnan ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksen kanssa. Perusrahoitus koordinaattorin palkkaamiseen tulee Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Kunnat edesauttavat toimintaa toteuttamalla EU-hankkeita, jotka edistävät saariston kestävää kehitystä. Kaikki biosfäärialueen toiminta toteutetaan ulkoisen rahoituksen turvin ja toteutuksesta vastaa joku soveltuva kumppani biosfäärialueella. Paraisten kaupunki hoitaa biosfäärialueen toimistoa ja kaupungin palkkaama koordinaattori suunnittelee ja ylläpitää biosfäärialueen yhteistyöverkostoa. Koordinaattori oli joulukuussa etätöissä Utössä. Kuva: Katja Bonnevier Avoimet kylät taas ensi keväänä Viime vuonna Satakunnassa järjestettiin erittäin suosittu tapahtuma, Avoimet kylät -päivä, johon osallistuneet kylät saattoivat esitellä itseään ja järjestää erilaista ohjelmaa. Kylissä voidaan järjestää muun muassa huutokauppoja, teatteriesityksiä, museoiden avointen ovien päiviä, pihakirppiksiä ja urheiluta- pahtumia tai kaikkea yhdellä kertaa! Tänä vuonna myös varsinaissuomalaiset kylät voivat osallistua tapahtumaan, joka järjestetään Tapahtumasta ei aiheudu kustannuksia osallistuville kylille, koska Varsinais-Suomen kylät ry ja SataKylät ry vastaavat tapahtuman yhteisestä markkinoinnista hankkeen Onni kutsuu kylään puitteissa. Tervetuloa vuoden suurimpaan kylätapahtumaan lisätietoa tapahtumasta saat minulta tai yhdistyksen verkkosivuilta Kyläasiamies Pia Prost ,

3 Knowsheep hanke Näkyviä tuloksia ja aineetonta pääomaa Sivu 3 Hankekausi päättyy joulukuussa 2013 ja nyt on analyysin ja tilinteon aika. Jos hankkeen tulokset jakaa konkreettisiin, mitattavissa oleviin ja aineettomiin, eimitattavissa oleviin tuloksiin, ei-mitattavissa olevat tulokset tuntuvat suuremmilta tai tärkeämmiltä. Olemme luoneet erikokoisia verkostoja sekä paikallisella että alueiden ja maiden rajat ylittävällä tasolla. Paikalliset toimijat, lampurit ja käsityöläiset ovat löytäneet toisensa keskinäisen yhteistyön ja tiedonvaihdon merkeissä ja paikallisten toimijoiden verkosto on puolestaan löytänyt vastaavanlaisia verkostoja Virosta ja muilta alueilta. Vaikka konkreettiset tulokset olisivat kuinka suuria ja hienoja, perintöä vievät kuitenkin eteenpäin ihmiset. Kaksi hankkeen suomalaista osapuolta, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Parainen/ biosfäärialue, ovat olleet kutsuttuina mukana työryhmässä, jossa on keskusteltu Suomen lammasstrategiasta. Työryhmä on perustettu Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n aloitteesta. Kontaktien solmiminen näiden valtakunnallisten toimijoiden kanssa ja mahdollisuus välittää uutisia omalta alueelta on ollut arvokasta. Kyseisen toimielimen kautta olemme myös saaneet kutsun osallistua tulevien lammashankkeiden suunnitteluun. Toivomme verkostojen ja ystävyyssiteiden säilyvän ja vahvistuvan. Paikallisena verkostona toimii Skärgårdens fårklubb - lammaskerho, joka tulee kehittämään toimintaansa edelleen verkkosivuillaan osoitteessa ja toimimaan muullakin tavoin yhdessä sekä virtuaalisesti että konkreettisesti. Hankkeeseen Virosta ja Suomesta osallistuneilla kahdeksalla organisaatiolla on ollut erilaiset omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Saaremaa Vill (Saarenmaan villayhdistys) on vastannut suomeksi Perinteiset villakäsityöt Itämeren saaristoalueella -nimisen kirjan kirjoittamisesta. Kirjassa esitellään perinteisiä ja nykyaikaisia käsitöitä Suomesta, Virosta ja Gotlannista. Kirjassa on runsaasti kuvia näiden alueiden käsitöistä. Kirja on käännetty suomeksi, ruotsiksi, viroksi ja englanniksi. Se ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tullut painosta. Annika Michelson, joka työskentelee opettajana HAMK:ssa eli Hämeen Ammattikorkeakoulussa, on vastannut Tackona kom, kooom! Erfarenheter av traditionsenlig fårhushållning -nimisen kirjan kirjoittamisesta. Suomeksi kirjan nimi on Piiti, piiti, piitiiii! Kokemuksia perinteisestä lammastaloudesta. Kirjassa Annika Michelson käsittelee perinteistä lammastaloutta maatiaislampaiden pitämisen näkökulmasta. Näitä maatiaisrotuja ovat suomenlammas ja ahvenanmaanlammas ja Viron maatiaislammas. Kirjassa käsitellään luonnonlaitumia, rehua, rakennuksia ja aitoja, villan ja sorkkien leikkaamista, astuttamista, karitsointia, terveysasioita ja petoeläimiä. Tärkeä ja sympaattinen kirja sellaiselle, joka suunnittelee lampuriksi alkamista. Myös tämä kirja on ilmestynyt ruotsiksi, suomeksi, viroksi ja englanniksi. Kolmas julkaistava kirja käsittelee hankkeen eri toimijoiden tekemää tutkimustyötä. ERIA:n/ECRI:n, Estonian Crop Research Instituten, EUoLS:n, Estonian University of Life Sciencesin, Hämeen Ammattikorkeakoulun HAMK:n ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n hanketyöntekijät ovat kirjoittaneet artikkeleita lampaiden loisista, ruokinnasta, petoeläimistä, villan rakenteesta ja ominaisuuksista ja lampaiden laidunkäyttäytymisestä. MTT on johtanut Itämeren saarten lammaselinkeinostrategian laatimistyötä ja tämä strategia tai tiekartta sisältyy kirjaan. Kirja julkaistaan ruotsiksi, suomeksi, viroksi ja englanniksi. Dvd, josta kerrottiin edellisessä uutiskirjeessä, on nyt painettu, pantu levitykseen ja linkitetty eri verkkosivustoille. Käsikirjoitus tehtiin kahden Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston opettajan, Mari Heinosen ja Eeva Mustosen, sekä hankevastaavan Sonja Tobiassonin välisenä yhteistyönä. Dvd:stä tulee näin myös tulevi- Jatkuu seuraavalla sivulla

4 Sivu 4 en eläinlääkäreiden opetusmateriaalia. Myös Saarenmaan hankekokonaisuudesta vastaava Saaremaa Vill -yhdistys halusi osallistua videon tekoon ja yhdistyksen toimesta video käännettiin viroksi. Sekä videon puhe että tekstitys on toteutettu ruotsiksi, suomeksi ja viroksi. Video on linkitetty Skärgårdens fårklubb - lammaskerhon kotisivuille osoitteeseen sekä Helsingin yliopiston verkkosivuille osoitteeseen Kirjat ja dvd ovat saatavissa biosfäärialueen kautta, ota yhteyttä Katja Bonnevieriin, hänen yhteystietonsa ovat alla. Kiertävä näyttely saariston lammaselinkeinosta on tällä hetkellä kasattuna odottamassa ensi vuoden tarpeita. Vuoden aikana näyttelyn näki noin 700 henkeä. Kiertävä näyttely on lainattavissa! Saaristomeren biosfäärialueen juhlavuonna 2014 näyttely on varattu asettavaksi esille erityisesti Turunmaan ulkosaaristoon! Käytä tilaisuus hyväksesi ja varaa näyttely ulkosaariston saarille hyvissä ajoin! Näyttelyn voi lainata kokonaisena tai vain osittaisena. Ottakaa yhteyttä Katja Bonnevieriin! Puh Omalta osaltani haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osaamisellaan ja kiinnostuksellaan myötävaikuttaneita! Toivon hankkeesta seuraavan pysyvää hyötyä ja iloa ja etenkin, että siitä jää monia hienoja muistoja. Sonja Tobiasson Saariston lammastaloudesta kertova kiertävä näyttely. Kuva: Katja Bonnevier

5 Mathantverk SUOMESSA Sivu 5 Onnistuneesta hankkeesta syntyi uusia tuotteita Termi mathantverk viittaa elintarviketuotteeseen, joka on tehty käsin ja sellaisilla menetelmillä, jotka vaativat mahdollisimman vähän lisäaineita. Turunmaa on nyt saanut ensimmäiset näihin alusta asti käsin valmistettaviin elintarviketuotteisiin erikoistuneet osaajansa (mathantverkare). Mathantverk i Finland -niminen hanke on ollut käynnissä koko vuoden ajan ja sen tarkoituksena on ollut kouluttaa asiasta kiinnostuneita osallistujia. Hanke kuuluu Saaristomeren biosfäärialueen toimintaan ja se on Kemiönsaaren ja Paraisten yhteistyöhanke. Koulutus on toteutettu Yrkeshögskolan Novian, Bra mat i Västnyland - hankkeen ja Mathantverk i Finland -hankkeen välisenä yhteistyönä. Toimintamme pohjana on ruotsalaisen käsityönä valmistetun ruoan resurssikeskuksen Eldrimnerin määritelmä: (www.eldrimner.com) Pienimuotoinen mathantverk luo ainutlaatuisia tuotteita, joiden maku, laatu ja identiteetti ovat jotain sellaista, mitä teollisuudessa ei pystytä saamaan aikaan. Se on varoen tapahtuvaa jalostusta pääosin paikallisista raaka-aineista, pienimuotoisena ja usein maatilalla. Tuloksena on terveellisiä tuotteita ilman tarpeettomia lisäaineita, ja tuotteiden alkuperä pystytään jäljittämään. Pienimuotoiselle mathantverkille on tunnusomaista luonnollisten prosessien hyödyntäminen työssä niin, että ihminen ja käsi ovat läsnä koko tuotantoketjussa. Pienimuotoinen mathantverk tuo ja kehittää perinteisiä tuotteita nykypäivän kuluttajan ulottuville. Koulutushanke huipentui suuriin ja paljon näkyvyyttä saaneisiin ruokamarkkinoihin, jotka järjestettiin Storfinnhova Gårdissa Kemiössä Markkinat olivat menestys ja kävijöitä riitti. Markkinoiden jälkeen koulutukseen osallistuneet tekivät päättökokeensa, joka oli yhden koulutuksen aikana kehitetyn, alusta asti käsin valmistettavan ruokatuotteen esittely. Saimme nauttia mitä hienoimmista erilaisten herkkujen esittelyistä. Markkinoiden jälkeen koulutukseen osallistuneet tekivät päättökokeensa, joka oli yhden koulutuksen aikana kehitetyn, alusta asti käsin valmistettavan ruokatuotteen esittely. Saimme nauttia mitä hienoimmista erilaisten herkkujen esittelyistä. Osallistujista on kehittynyt kuluneen vuoden aikana todella taitavia alansa osaajia. Hankkeessa on vielä jäljellä Eldrimneriin suuntautuva opintomatka, jonka yhteydessä vieraillaan ruokatuotteita alusta asti käsin valmistavien ruotsalaisten tuottajien luona. Opintomatka tehdään tammikuussa. Hanke päättyy helmikuun viimeisenä päivänä Tykkää hankkeesta ja seuraa meitä Facebookissa: Mathantverk i Finland. Koulutuksesta voit lukea lisää ruotsiksi blogisivustolta osoitteesta: Hanke on ruotsinkielinen ja sitä vetää Margot Wikström. Päättökokeen suorittaneet: Ek Magdalena, Hvits Gård, Nauvo Ekholm Oskar, Björkboda Ekholm Sabina, Närboden Lähipuoti, Tjuda Gustafsson Anneli, Ingeborgs bageri, Brändö, Ahvenanmaa Kinos Diana ja Johan, Björknäs Trädgård, Dragsfjärd Lamsijärvi Eija, Pitopalvelu, Nauvo Puranen Clara, Högsåra Rosqvist-Johansson Stina, Airisto, Parainen Sjöberg Solveig, Rosala Margot ja Kia Wikström projektipöydän ääressä. Kuva: Margot Wikström. Storgård Ami, Jälist Västergård, Nauvo Storm Anita, Vaasa Törnroos Gunilla, Westers trädgård Westersin puutarha, Kila Westerlund Jennie, Björkdals Gård, Nauvo Wikström Margot, Tackork Bär & Grönsaker Tackork marjat & vihannekset, Nauvo Wuorio-Andersson Marika, Taalintehdas

6 Sivu 6 Anna aineeton lahja ja tue saariston elinvoimaisuutta tai Katja Bonnevierille, puh Anna saariston ystävälle lahjaksi lahjoitus Turunmaan Saaristosäätiölle! Turunmaan pankeissa ja kukkakaupoissa on nyt saatavilla onnitteluadresseja tarkoitusta varten. Katso paikat täältä: Adresseja voi myös tulostaa yksivärisinä Saaristosäätiön verkkosivuilta. Myös surunvalitteluadresseja on saatavilla entiseen tapaan. Saaristosäätiön toiminnan avulla toivotaan voitavan säilyttää Saaristomeren elinvoimainen yhteisö ja tärkeä kulttuuriperintö, joka rikastuttaa ja palvelee paitsi koko lähialuetta ja sen ihmisiä, myös koko maata ainutlaatuisena käyntikohteena sekä virkistyskäytössä että elämysten tuottajana. Tule mukaan auttamaan Saaristosäätiötä sen tekemässä työssä! Onnitteluadressit (ja suruvalitteluadressit) ovat saatavilla täällä: Turku Luckan, Aurankatu 1B Finska Hushållningssällskapet, Hämeentie 28 Kemiö: Aktia Kemiön keskustassa Osuuspankki Raseborg Kemiön keskustassa Kasandra Garden Center Kemiössä Tiarella kukkapalvelu Kemiössä Brännskär, kesä 2013 Turunmaan Saaristosäätiöllä on takanaan viisi ensimmäistä jännittävää ja intensiivistä vuotta! Saaristosäätiön tavoitteena on edistää Turunmaan ulkosaariston elinvoimaisuutta painopistealueinaan asuminen, ympäristö ja elinkeinot. Turunmaan Saaristosäätiön ensimmäinen suuri hanke, josta on muotoutunut tärkeä mallihanke koko säätiön toiminnalle, oli Brännskärin saaristotilan osto Nauvon eteläsaaristosta. Svenska småbruk och egna hem Ab tuli hankkeeseen mukaan suurempana osakkaana, sillä uutena säätiönä Saaristosäätiö kamppailee vielä resurssien löytämiseksi toiminnalleen. Dragsfjärd: Osuuspankki Taalintehtaalla Holmströms lanthandel Hiitiksessa Parainen: Kukkakauppa Flower & Fantasy Kukkakauppa Sidontapalvelu Maarit Kirjakauppa Booklet Saaristosäästöpankki Brännskärin kehittäminen on lähtenyt käyntiin vauhdilla, eritoten onnistuneen vuokralaisvalinnan, Lennart Söderlundin ansiosta. Saaristosäätiö on toiminut kiinteistön hallinnoijana. Saaristomeren biosfäärialueen, EU:n Leader-ohjelmien ja monien auttavien käsien ja lämpimien ajatusten avulla Brännskärissä on rakennettu, restauroitu ja suunniteltu edellytysten luomiseksi ympärivuotiselle asumiselle ja elinkeinotoiminnalle. Brännskär on ympärivuotisesti asuttu ja saarella toimii kaksi uutta yritystä. Brännskäristä lisää osoitteesta Saaristosäätiö on henkisesti valmis uusiin hankkeisiin, mutta ilman riittäviä rahoituksellisia varoja muiden suurempien hankkeiden käynnistäminen ei ole mahdollista. Säätiö haluaa tietysti myös taata sen, että se voi jatkaa panostustaan Brännskäriin, mitä tarvitaan, jotta asuminen ja elinkeinonharjoittaminen saarella olisi mahdollista myös jatkossa. Tällä hetkellä Brännskärissä restauroidaan vanhempaa asuinrakennusta, jotta vakituiseen asumiseen voitaisiin tarjota vielä yksi talo. Samanaikaisesti saarella viimeistellään myös jo asutun talon remonttia. Käyntisataman investoinnit saatetaan päätökseen vuonna 2014 EU-rahoituksen turvin. (Suruvalitteluadressit: Hautaustoimisto & Kukkapalvelu A-G Sandell Ab) Nauvo Nauvon Osuuspankki Saaristo shop & Nagu post Nötön kauppa (Suruvallitteluadressit myös Saaristosäästöpankissa Korppoo: Saaristosäästöpankki Houtskari: Saaristosäästöpankki Skärgårdsboden Iniö: Kaupungin aluekonttori

7 Sivu 7 Nro:1 Saaristotomijan esittely: Åbo Akademin alaisuudessa toimiva saaristoinstituutti Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi (SIÅA) on perustettu vuonna 1976 ja se on nykyisin hallinnollisesti osa Åbo Akademin Centret för livslångt lärande -nimistä elinikäisen oppimisen keskusta. SIÅA ei itse tee tutkimustyötä, vaan sen toimintakenttänä on koko Åbo Akademi ja se edistää omalla panoksellaan Åbo Akademin yhteiskunnallisten tehtävien toteuttamista. Instituutin tärkeimpänä tehtävänä on koko sen toiminnan ajan ollut Skärgård-nimisen lehden julkaiseminen Åbo Akademin taloudellisen tuen turvin. Tuki tulee valitettavasti päättymään vuonna 2015, joten tämän perinteikkään laatulehden tulevaisuus on tällä hetkellä vaakalaudalla. Lehden säilyttämiseksi perustetaan tukiyhdistys ja tulemme tarvitsemaan kaikkien saariston ystävien tukea. Tilaa siis lehti itsellesi tai lahjaksi toisille! Lehti toimii myös hyvänä kielikylpynä suomenkielisille. SIÅA järjestää säännöllisesti eriaiheisia saaristotutkimuksen foorumeita, useimmiten Saaristokeskus Korpoströmissä ja yhteistyössä Saaristomeren biosfäärialueen kanssa. Foorumeiden tavoitteena on saaristoon liittyvän tutkimustyön popularisointi ja vapaamuotoisen keskustelufoorumin tarjoaminen tutkijoiden, saariston asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden välille. Seuraavan, keväällä 2014 järjestettävän foorumin on tarkoitus käsitellä historiaa ja kotiseututietoutta paikallisen kehityksen ja identiteetin vahvistamisen lähteenä. Nina Söderlund, Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademin johtoryhmän puheenjohtaja En Dagandes Sanning Stenskärin Stig Janssonista kertova dokumentti on kiertueella Turunmaalla! Elokuvaa on jo näytetty neljässä eri tilaisuudessa ja 200 henkilöä ovat nähnyt sen. Lisää näytöksiä suunnitellaan Turunmaalla! Muut rahoittjat: Svenska Kulturfonden ja Martha och Albin Löfgrens kulturfond. Stig Jansson Kuva: Jan-Ole Nordlin

8 Sivu 8 Saaristomeren kansallispuisto on myös Facebookissa. Paina alla olevaa ikonia! Saaristomeren kansallispuisto mukana saariston vaiheissa jo 30 vuotta 30-vuotiasta Saaristomeren kansallispuistoa juhlittiin Turussa. Metsähallituksen luontopalvelut järjesti juhlaseminaarin yhteistyössä Saaristomeren kansallispuiston ystäväyhdistyksen, Arkipelagia-seuran, kanssa. Juhlapuhujana oli ympäristöministeri Ville Niinistö ja seminaari huipentui kansallispuistokummina toimivan Lauri Tähkän musiikkiesitykseen. Puheista, valokuvaesityksistä ja musiikista koostuvassa seminaarissa on alustuksia luonnonsuojelutyöstä, mietteitä ihmisen toiminnasta saaristossa sekä ajatuksia saaristosta hyvinvoinnin lähteenä. Saaristomeren kansallispuisto perustettiin 30 vuotta sitten suojelemaan ainutlaatuista saaristoluontoa ja saaristolaiskulttuuria sekä säilyttämään saaristo elävänä. Seminaarissa korostettiin useaan otteeseen Saaristomeren luonnon monimuotoisuutta, sillä alue on monella mittarilla mitattuna Suomen monimuotoisinta. Saaristoluonnon suojelulla on myös arvoa ihmiselle. Nykyisin kansallispuistossa on noin kävijää vuosittain. Kansallispuisto toimii hyvinvoinnin lähteenä kävijöille ja tuo samalla tuloja alueen paikallistalouteen lähes 4 miljoonaa euroa vuodessa. Kansallispuiston hoitaja Metsähallituksen luontopalvelut haluaa kehittää kansallisaarrettamme monin tavoin myös tulevaisuudessa yhteistyössä paikallisten matkailuyrittäjien kanssa. Elävä saaristolaiskulttuuri on paitsi vetovoimatekijä matkailijoille, myös luonnon hyvinvoinnin etu. Niinistön juhlapuhe. Kuva: Forststyrelsen/Henrik Jansson Sanna-Mari Rivasto Saaristomerellä aloitetaan laiturien kunnostukset Metsähallituksen pitkäaikainen suojelubiologi Leif Lindgren jäi keväällä eläkkeelle. Hän on tunnettu erityisesti työstään saariston perinnemaisemia kohtaan ja erinomaisesta kasvituntemuksestaan. Lindgren teki kasvillisuusselvityksiä saaristossa jo 70-luvulla ja oli aloittamassa ja kehittämässä Saaristomeren talkooleiritoimintaa yhdessä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin ja WWF:n kanssa 80-luvulla. Myöhemmin hän ehti toimia useiden talkooleirien innostavana ja asiantuntevana ohjaajana. Lindgren oli myös alusta asti mukana Saaristomeren kansallispuiston perustamisselvityksissä. Lindgren palkattiin Metsähallituksen palvelukseen 80- ja 90-lukujen taitteessa, ja pääsi jatkamaan työtään saariston perinnemaisemien hyväksi. Vähitellen Lindgrenistä tuli saariston perinnemaisemien johtava asiantuntija. Lindgrenin työn tuloksia voi ihailla erityisesti Jungfruskärin saarella, jossa on yksi kansallispuiston laajimmista ennallistetuista perinnemaisema-alueista. Sanna-Mari Rivasto Leif Lindgren työn touhussa. Kuva: Metsähallitus/Sanna-Mari Rivasto

9 Saaristomerellä aloitetaan laiturien kunnostukset Sivu 9 Saaristomeren kansallispuistossa aloitetaan huonokuntoisten laiturien kunnostukset. Laiturien kunnostukset toteutetaan TTO-rahalla. Boskärin laituri on jo purettu ja uuden laiturin on määrä olla valmis viimeistään Myös Yxskärin laituri pyritään saadaan valmiiksi ennen vuoden 2014 juhannusta. Berghamnin laiturin kunnostus voi viedä pitempään ja sitä odotellessa kävijät joudutaan ohjaamaan kylän vierasvenelaituriin. Lisäksi Höglandin retkisataman alkusyksyllä palanut laituri tullaan uusimaan kesän 2014 aikana. Sanna-Mari Rivasto Saaristomeren Retkiviikon suunnittelu on aloitettu Saaristomerellä vietetään taas kesällä 2014 retkiviikkoa, jolla innostetaan veneettömiä kävijöitä kansallispuistoon. Biosfäärialueen juhlavuodesta johtuen kansallispuistokäyntien lisäksi tehdään retkiä myös kansallispuiston yhteistoiminta-alueella muihin kohteisiin. Retket toteutetaan yhteistyössä Metsähalli- tuksen luontopalveluiden, Kemiönsaaren ja Paraisten kuntien sekä paikallisten yrittäjien kanssa. Sanna-Mari Rivasto Melontaretki. Kuva: Laura Lehtonen/Metsähallitus

10 Sivu 10 Matkaraportti Kanadassa järjestetyistä biosfäärialuekonferensseista: EuroMAB 2013 Engaging Our Communities vuonna 2013 järjestettiin Manicoaugan-Uapishkan biosfäärialueella, koordinointi jaettiin näiden kahden biosfäärialueen kesken. Ajankohta: Paikka: Frontenac Arch BR, Brockville, Ontario, Kanada NordMaB-konferenssi Ajankohta: Paikka: Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue, Baie- Comeau, Quebec, Kanada Tausta: Biosfäärialueet toimivat osana Ihminen ja biosfääri (MAB) -nimistä kansainvälistä ohjelmaa. Ohjelman käynnisti 1970-luvulla Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco. Biosfäärialueet ovat toiminta-alustoja paikallisen ja kansainvälisen tason yhteistyölle kestävän kehityksen toteuttamiseksi maailman ainutlaatuisilla luontoalueilla. Jokainen biosfäärialue muotoutuu paikallisista tarpeista ja edellytyksistä käsin ja keskeisessä roolissa ovat paikalliset ihmiset. Toiminta kytkeytyy sekä luontoon, kulttuuriin että talouteen ja rakentuu eri toimijoiden välisten vapaaehtoisten sopimusten varaan. Suomessa on tällä hetkellä kaksi biosfäärialuetta, yksi Pohjois- Karjalassa ja toinen Saaristomeren alueella. Suomen MAB-ohjelmasta vastaa ympäristöministeriö. EuroMAB on alueellinen verkosto, joka kattaa Euroopan, Venäjän pohjoisosat ja Pohjois-Amerikan, mukaan lukien Kanadan. EuroMAB-verkostoon kuuluu tällä hetkellä 190 biosfäärialuetta 52 maasta. Verkosto järjestää konferenssin joka toinen vuosi. EuroMAB 2013 konferenssi järjestettiin Frontenac Archin biosfäärialueella Kanadan Ontariossa. Konferenssi oli verkoston ensimmäinen kokous Euroopan ulkopuolella. NordMAB-verkosto on pohjoisten biosfäärialueiden alueellinen verkosto, sen rakenne on hieman epävirallisempi ja se perustuu yksittäisten biosfäärialueiden aloitteeseen. Verkostoon kuuluvia biosfäärialueita ei ole tarkasti määritelty, mutta se kattaa Pohjois-Euroopan, Pohjois-Amerikan, mukaan lukien Kanadan, sekä Venäjän. Saaristomeren biosfäärialue on toiminut verkostossa koordinoivassa roolissa vuodesta 2011 lukien. Koska NordMAB-konferenssi Otteita matkapäiväkirjasta Sunnuntai NordMAB-konferenssi Manicouagan-Uapishkan biosfäärialueella Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue perustettiin vuonna 2007 ja sen päämääränä oli biosfäärialueena keskittyä alueen luonnonvarojen hyödyntämiseen ja hallinnointiin. Alueella on paljon teollisuutta ja yhdyskunta on kasvanut tehtaiden ympärille. Alueella on myös laajoja asumattomia maita, joita alkuperäisväestö käyttää metsästykseen ja kalastukseen. Rakennetun yhdyskunnan sisällä sijaitsee myös innu-kansan reservaatti. Muita merkittäviä kysymyksiä ovat autioituminen ja nuorten vähäinen kiinnostus asettua asumaan alueelle aikuisina. Biosfäärialueella on toimisto, jota on nyt lyhyen aikaa hoidettu sosiaalisen yrityksen muodossa. Kanadassa valtio rahoitti kaikkia biosfäärialueita vuoteen 2011 asti, jolloin se yhtäkkiä vetäytyi toiminnasta. Manicouagan-Uapishkan biosfäärialue kehitti tuolloin sosiaalisen yrityksen, joka toimii kunnan ja yksityisten sponsoreiden rahoituksellisen tuen turvin. Biosfäärialueen toimistossa on kolme työntekijää ja se tarjoaa muun muassa konsulttipalveluja yritystoiminnan kehittämiseksi kestävään suuntaan. Biosfäärialueella on arvostusta nauttivana nimityksenä merkittävä rooli Baie- Comeau n kunnassa, joka on asukkaan teollisuuskaupunki. Nimitys biosfäärialueeksi näkyy katukuvassa, keskustan ainoalla kadulla, lippuina ja pienenä aukiona, jossa katukiveen on kaiverrettu Biosfäärialuen aukio. Kuvat: Katja Bonnevier

11 Sivu 11 Illalla meidät oli kutsuttu innu-kansan vieraiksi Pessamitin reservaattiin. Tarjolla oli perinteistä ruokaa ja kulttuuripitoista ohjelmaa. Olimme saaneet vahvistukseksi ruotsalaisen saamelaispariskunnan, jonka innu-kansa otti vastaan kunniavieraina. Alkuperäisväestön rooli biosfäärialueella oli merkityksellinen, sillä myös heillä oli intressi luonnonvaroja kohtaan, mikä monissa tapauksissa loi ristiriitatilanteita. Kuvat: Katja Bonnevier Maanantai Vierailimme yksityisellä Parc Nature de Pointe-aux-Outardes -nimisellä luonnonsuojelualueella. Puisto tekee luonnonsuojelutyötä ja tarjoaa ympäristökasvatusta. Toiminta rahoitetaan sponsorivaroilla, sisäänpääsymaksuilla, jäsenmaksuilla ja erilaisilla varainkeräyksillä. Puisto tekee yhteistyötä muun muassa suklaatehtaan kanssa ja myy suklaalevyjä, mistä puisto saa provision. Kuvat: Katja Bonnevier Iltapäivän vierailu oli iso kontrasti aamuiselle luonnonpuistolle. Vierailimme yhden paikkakunnan suurimman teollisuusyrityksen, Alcoan, alumiinitehtaassa, jonka kasvihuonepäästöt ovat paikkakunnan suurimmat. Yrityksellä oli melko pitkälle kehitetty kestävän toiminnan suunnitelma ja biosfäärialueen toimisto on useasti ollut konsultoivassa roolissa. Illalla söimme illallista paikallisessa, vastaperustetussa pienessä Microbrasserie St-Pancrace nimisessä panimossa. Panimon avaamiseen oli päätynyt nuori pariskunta, joka oli kaivannut eniten juuri sellaista kotipaikkakunnalleen. He pyrkivät käyttämään ensisijaisesti paikallisia tuotteita ja tekemään yhteistyötä muiden yritysten kanssa, mikä osoittautui sielläpäin melko epätavalliseksi. Kaiken kaikkiaan molemmat konferenssit antoivat paljon uusia näkökulmia ja ideoita sekä biosfäärialueiden hallintomalleista että toiminnasta. Biosfäärialueen näkyvyys Baie-Comeau n kunnassa teki vaikutuksen ja biosfäärialue osoittautui olevan tärkeä myös kunnan poliitikkojen keskuudessa. Konferensseilla oli tärkeä rooli myös kontaktien luomisessa ja se loi pohjaa myös aloitteille alueiden välisestä yhteistyöstä. Saaristomeren osalta kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia tarjoutui sekä ruotsalaisten että kanadalaisten biosfäärialueiden kanssa. Verkostoissa syntyy hyvin tuttavallinen ilmapiiri, mikä helpottaa kontaktien ylläpitämistä myös konferenssien jälkeen. Verkostot hyötyisivät edelleen paljon sosiaalisen median tai virtuaalisten kanavien paremmasta hyödyntämisestä ideoiden ja kokemusten vaihdossa ja yhteistyötiedustelujen tekemisessä. Katja Bonnevier

12 ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Saaristomeren biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuonna 1994 perustettu Saaristomeren biosfäärialue koostuu Saaristomeren kansallispuistosta sekä saaristoalueista puiston ympärillä. Se on pinta-alaltaan 5400 km² josta 4580 km² on vesialueita. Alueen rajojen sisäpuolella asuu noin 3500 henkilöä joista valtaosa on ruotsinkielisiä. Edistämällä kestävää kehitystä sekä turvaamalla luonto- ja kulttuuriarvoja, biosfäärialue pyrkii luomaan tasapainoisen suhteen taloudellisten ja ekologisten päämäärien välille. Ihmisen ja luonnon merkitys on yhtä suuri. Biosfäärialueen koordinaattori vastaa toiminnasta, jota toteuttavat paikalliset yhteistyökumppanit. Biosfäärialueen rajaus Biosfäärialueen kolme päämäärää UNESCON MABohjelman mukaan: Löydät meidät netistä Biosfäärialuetoimistoa hoitaa Paraisten kaupunki, Kemiönsaaren kunta ja ELY-keskus. YHTEYSTIEDOT Paraisten kaupunki, Elinkeinopalvelut Katja Bonnevier, koordinaattori Kauppamiehenkatu Korppoo Puh Suojelu Suojella ekosysteemejä, Kulttuurimaisemia ja luonnon monimuotoisuutta. Kehitys Edistää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä josta hyötyvät sekä ihmiset, että luonto. Tukitoiminta Edistää koulutusta ja tutkimusta joka tukee ekologista, sosiaalista ja taloudellista kehitystä Muut partnerit ovat Metsähallitus, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja Varsinais-Suomen liitto

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialueen

Saaristomeren biosfäärialueen Saaristomeren biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino Vuosikerta 2011 numero 1 16.9.2011 Terevetuloa! Tämä on Saaristomeren biosfäärialueen ensimmäinen uutiskirje. Tästä numerosta löydät tietoa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010

FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ. 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 FÖRETAGARE I SAMARBETE YRITTÄJÄT YHTEISTYÖSSÄ 22.3.2011 / Krista Gustafsson Oy Luotsaamo Ab Kimitoöns centrum 2010 Kemiönsaaren keskustat 2010 Taustaa Kemiön keskustan yrittäjien parissa tehtiin analyysi

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1 Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa

Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Rakennettu ympäristö sosiaalisessa mediassa Verkkokyselyn tulosyhteenveto RYM Oy 2013 Sosiaalisen median ammatillinen hyötykäyttö vielä vähäistä Neljä viidestä rakennetun ympäristön kehityksestä kiinnostuneesta

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME

KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME International food and activity projekti, Matkailupäällikkö Leena Puumalainen, projektipäällikkö Tiina Saarinen 15.11.2010 = Annen synttärit :) Central Baltic Interreg IV A Southern

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE

Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Kainuusta Eurooppaan EUROPE DIRECT KAINUU TIEDOTUSPISTE Mitä se hyvejää? MIKSI EU? MITEN EU SYNTYI? KUINKA SAAN TIETOA OIKEUKSISTANI EU:SSA? MISTÄ EU MÄÄRÄÄ JA MISTÄ PÄÄTETÄÄN KANSALLISESTI? MITEN PÄÄSEN

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen

Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Access via Finland reittimarkkinointikampanjan tuloksia Teija Suoknuuti/NELI ELLO loppuseminaari 15.3.2012 Kotka 7.4.2010 Tausta ja tavoitteet Logistiikkasektori

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Juhlavuoden yhteiset panostukset

Juhlavuoden yhteiset panostukset Uutiskirje 2_2104 Saaristomeren Biosfäärialue - ihmisen ja luonnon välinen tasapaino www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Tervetuloa Saaristomeren biosfäärialueen uutiskirjeen pariin! Paikalliset toimijat

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Värdevårdande inkomster 1.6.2006 30.9.2007

Värdevårdande inkomster 1.6.2006 30.9.2007 Värdevårdande inkomster 1.6.2006 30.9.2007 Loppuraportti Hanke Värdevårdande inkomster Turunmaan seutu ry:n/ Saaristomeren biosfäärialueen edellinen maisemanhoitohanke Saaristoyrittäjyys ja maisemanhoito,

Lisätiedot

Centrum Balticum -keskus

Centrum Balticum -keskus Centrum Balticum -keskus 9.10.2012 Vanha Suurtori 7, 20500 Turku www.centrumbalticum.org Centrum Balticum säätiön lyhyt historiikki Centrum Balticum säätiö perustetaan vuonna 2006 Säätiön perustajina 5

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011

Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset verkostot ympäristökasvatuksen tukena Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Alueelliset ympäristökasvatusverkostot Vihreä lippu ohjelman alueelliset edistäjät Luonto- ja

Lisätiedot

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle

Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Kansallispuistojen ystäväyhdistystoiminta: kokemuksia Kolilta ja suunnitelmia Selkämerelle Puheenjohtaja Lasse Lovén, Ukko-Kolin Ystävät ry ja Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Kansallispuistojen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta

Kehity, niin menestyt. Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Kehity, niin menestyt Osto Hankintatoimi Logistiikka Toimitusketjun hallinta Mikä yhdistää BP:n katastrofia Meksikonlahdella ja kansainvälisten vaatejättien osallisuutta Bangladeshin vaatetehtaan kohtalokkaassa

Lisätiedot

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä

11/11/2014. Kohdemaa: Venäjä Kohdemaa: Venäjä 1 Näkyvyys venäjänkielisessä Tampere blogissa Fontanka.fi sivustolla Kohderyhmä: Venäjänkieliset Fontanka uutissivuston lukijat (pääasiallisesti Pietarin alueella), joita kiinnostavat

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

LIITE 8. Luonnos 12.1.2010 K U T S U. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 7. 8.6.2010, Länsi-Turunmaa

LIITE 8. Luonnos 12.1.2010 K U T S U. Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 7. 8.6.2010, Länsi-Turunmaa LIITE 8. Luonnos 12.1.2010 K U T S U Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari 7. 8.6.2010, Länsi-Turunmaa Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari Länsi-Turunmaalla Aika Paikka Järjestäjät

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka

Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka 1 (13) Jari Vesterinen & työryhmä Hamk, Muotoilun ko, lasi- ja keramiikka Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö Visamäentie 35 A, 1. krs 13100 HÄMEENLINNA Raportti apurahan käytöstä

Lisätiedot

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2011 1 Iniön lähipalvelulautakunta TID - AIKA 10.06.2011 kl. 16:00-17:35 PLATS - PAIKKA Aluekonttori 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 11 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

Paraisten kaupunkia pyydetään lausunnossaan vastaamaan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Kaupunginhallitus 58 17.03.2014 Lausunto Varsinais-Suomen maakuntastrategiasta 1088/00.04.01/2014 Kaupunginhallitus 58 Valmistelija Elinkeinopäällikkö Tomas Eklund, puh. 040 488 5675 Esittelijä Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Utön merentutkimusasema

Utön merentutkimusasema Utön merentutkimusasema Lauri Laakso, Ilmatieteen laitos (email: lauri.laakso@fmi.fi, puh. 050-525 7488) Taustaa Ilmatieteen laitoksella Utön saarella nykyisin monipuolinen ilmakehätutkimusasema, kts.

Lisätiedot

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto CROWD -hanke EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto Mikä CROWD? Creating Other Ways of Dissemination Eurooppalainen kirjallisuusverkosto: kirjailijat, kääntäjät,

Lisätiedot

Tiesittekö, että. alueella toimii menestyksekäs voimisteluseura? Tai, että yrityksellänne on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tätä menestystä?

Tiesittekö, että. alueella toimii menestyksekäs voimisteluseura? Tai, että yrityksellänne on mahdollisuus olla mukana rakentamassa tätä menestystä? Tiesittekö, että alueella toimii menestyksekäs voimisteluseura? - toiminut vuodesta 1998 - useita mitalisijoja SM-kisoissa - lajeina naisten- ja miesten telinevoimistelu, TeamGym, trampoliinivoimistelu,

Lisätiedot

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa

Pohjola on parasta Eurooppaa. Kansilehti. Norden är toppen av Europa Pohjola on parasta Eurooppaa Kansilehti Norden är toppen av Europa Pohjola-Norden Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Suomessa Edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä tekee Pohjoismaita tunnetuksi

Lisätiedot

Näkyvyydet paketissa. Yritysnäkyvyydet 2013

Näkyvyydet paketissa. Yritysnäkyvyydet 2013 Näkyvyydet paketissa Yritysnäkyvyydet 2013 Kaakko135.fi, sisältölinjauksia 2 Kaakko135 tai Info Mikä kaakko Liikenneyhteydet Yhteystiedot Palvelut Majoitus Kahvilat ja ravintolat Ostokset Tilausliikenne

Lisätiedot

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015

Keski-Suomen. Toimintasuunnitelma 2015 Keski-Suomen ry Toimintasuunnitelma 2015 Missio edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää yrittäjyyttä, tervettä

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN

YES INFO. YRITTÄJYYSKASVATUKSEN TEEMAKOULUTUS Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv NY OHJELMA- KOULUTUS YES-MALLIT KÄYTTÖÖN YRITTÄJYYS TEEMA Oppilaitoksen työelämäyhteistyön kehittäminen, 2 pv Ajankohta: 1. päivä 20.3.2012 ja 2. päivä 29.3.2012 Turku Kouluttaja: Tarja Nieminen, Villinikkarit Oy 15-20 opettajaa Sisältö: - Työelämäyhteistyö

Lisätiedot

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit

Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit 1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot