TEHOTA-projekti. Loppuraportti. Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama

Transkriptio

1 TEHOTA-projekti Loppuraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama n sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003

2 n sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 TEHOTA-PROJEKTI LOPPURAPORTTI Riitta LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA en yliopisto Terveystieteen laitos 2003

3 n sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN en Yliopistopaino Oy 2003

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: TEHOTA-projekti, loppuraportti Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: 7/2003 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Julkaisija: n sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Kokonaissivumäärä: 13 s. + liitteet, (yht. 52 s.) Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: n TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa raporttia vuonna 2001 ja Loppuraportin tarkoituksena oli tuottaa tarkempia kunnittaisia ja tilaajarenkaittaisia ennusteita, arvioida ikärakenteen ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta ennusteisiin ja koota koko TEHOTA-projektin johtopäätökset. Ennustettu hoidontarve vaihtelee lla sen mukaan, mistä kansanterveysongelmasta on kyse. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa tilaajarenkaiden hoidontarpeen ennusteista. Eniten ikärakenne selittää kaihin sekä lonkkamurtumien tilaajarenkaiden ennusteista ja sydän- ja verisuonitautien sekä mielenterveyden häiriöiden kunnittaisista ennusteista. TEHOTA-projektin johtopäätökset liittyvät edellä mainittuun taustatekijöiden selitysosuuteen, väestörakenteen vaikutukseen, ennusteiden toteutumisen määrittäjiin ja toimeenpanoon sekä hoidontarpeen kokonaisuuteen. Vanhan väestörakenteen alueiden terveydenhuollon ongelmat ovat odotettavissa noin kymmenen vuoden kuluessa nuoremman väestörakenteen omaavilla alueilla. Tautien ilmaantuvuuserojen ja hoitokäytäntöjen vaikutus hoidontarpeeseen on suuri. Terveydenhuollon päätöksentekijät muovaavat tulevaisuutta päätöksillään ja ennusteen toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ilmaantuu ennusteperiodin kuluessa. Näinollen ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. Kunnissa terveysasioita suunnittelevien tulisi perehtyä ennusteisiin ja siirtää tieto käytäntöön, pelkkä tutkimus ei riitä parantamaan hoidontarpeen ennakointia. Hoidontarpeen kokonaisuuden arviointi vaatii myös perusterveydenhuollon aineistoja TEHOTA-projektin tietojen täydentämiseksi. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: Julkaisu ostettavissa Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, en Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, puh. (03)

5 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Johdanto Aineistot ja menetelmät n hoidontarpeen ennusteet vuodelle Ikärakenteen, koulutus- ja työttömyysasteen merkitys Yhteenveto ja pohdinta TEHOTA-projektin johtopäätökset...12 Liitteet...48

6 3 TIIVISTELMÄ n TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa raporttia vuonna 2001 ja Loppuraportin tarkoituksena oli tuottaa tarkempia kunnittaisia ja tilaajarenkaittaisia ennusteita, arvioida ikärakenteen ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta ennusteisiin ja koota koko TEHOTA-projektin johtopäätökset. Ennustettu hoidontarve vaihtelee lla sen mukaan, mistä kansanterveysongelmasta on kyse. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa tilaajarenkaiden hoidontarpeen ennusteista. Eniten ikärakenne selittää kaihin (60 75 %) sekä lonkkamurtumien (21 66 %) tilaajarenkaiden ennusteista ja sydän- ja verisuonitautien (57 %) sekä mielenterveyden häiriöiden (39 %) kunnittaisista ennusteista. TEHOTA-projektin johtopäätökset liittyvät edellä mainittuun taustatekijöiden selitysosuuteen, väestörakenteen vaikutukseen, ennusteiden toteutumisen määrittäjiin ja toimeenpanoon sekä hoidontarpeen kokonaisuuteen. Vanhan väestörakenteen alueiden terveydenhuollon ongelmat ovat odotettavissa noin kymmenen vuoden kuluessa nuoremman väestörakenteen omaavilla alueilla. Tautien ilmaantuvuuserojen ja hoitokäytäntöjen vaikutus hoidontarpeeseen on suuri. Terveydenhuollon päätöksentekijät muovaavat tulevaisuutta päätöksillään ja ennusteen toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ilmaantuu ennusteperiodin kuluessa. Näinollen ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. Kunnissa terveysasioita suunnittelevien tulisi perehtyä ennusteisiin ja siirtää tieto käytäntöön, pelkkä tutkimus ei riitä parantamaan hoidontarpeen ennakointia. Hoidontarpeen kokonaisuuden arviointi vaatii myös perusterveydenhuollon aineistoja TEHOTA-projektin tietojen täydentämiseksi.

7 5 1 JOHDANTO Terveys ja hoidontarve lla 1990-luvulla (TEHOTA-projekti) sai alkunsa vuoden 2000 alussa n sairaanhoitopiirin ja en yliopiston Terveystieteen laitoksen yhteisestä sopimuksesta. Hankkeen yksi lähtökohta ja malli oli Kansanterveyslaitoksen UHOTA-projekti (Uudenmaan väestön hoidontarve ja ennuste ), jonka tarkoituksena oli luoda edellytykset Uudenmaan alueen terveydenhuollon palvelujen keskipitkän aikavälin suunnittelulle ja kehittämiselle sekä tukea samalla valtakunnallisen terveysseurannan kehittämistä (Luoto ym. 1999a, 1999b, 2000, 2001). UHOTA-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä sairastavuuden ja hoidontarpeen sekä niiden tulevan kehityksen arviointiin ja raportointiin aluetasolla ja valtakunnallisesti on sovellettu ja edelleen kehitetty n TEHOTA-hankkeessa. n TEHOTA-hankkeen tarkoituksena oli tuottaa alueittaista perustietoa ja ennusteita sopimusohjausjärjestelmän osapuolia ja neuvotteluja varten. Projektista on ilmestynyt 2 aiempaa julkaistua raporttia vuonna 2001 ja TEHOTA-hankkeen on toteuttanut Terveystieteen laitoksen tutkijaryhmä erikoistutkija Riitta Luoto, tutkija Jani Raitanen ja professori Matti Hakama. TEHOTAprojektin seuranta- ja ohjausryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, johtava ylilääkäri Ossi Auvinen, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala, hallintoylihoitaja Kaija Nojonen, tulosaluejohtaja Tapani Hakala, ylilääkäri Heikki Oksa, ylilääkäri Pentti Sorri, ylilääkäri Isto Nordback, tietopalvelupäällikkö Hilkka Lamminsivu, ylilääkäri Jyrki Vainio sekä ylilääkäri Jorma Vaalto. TEHOTA-hankkeen jatkoksi suunnitellaan uutta projektia, PIRTA (Perusterveydenhuolto ja hoidontarve lla) hanketta, jonka pääasiallisena tavoitteena on arvioida ja kehittää perusterveydenhuollon tilastointia lla. Joulukuussa 2002 tekijät

8 6 2 AINEISTOT JA MENETELMÄT Kahdessa aiemmassa TEHOTA-raportissa n sairaanhoitopiirin sisäistä vaihtelua havainnollistettiin esittämällä tiedot lähes pelkästään tilaajarenkaittain. Loppuraportissa on myös kuntakohtaisia ennusteita, joiden tulkinnassa on huomioitava pienet tapausmäärät. Vuoden 2002 tilaajarenkaiden kuvaus ja niistä käytettävät lyhennetyt nimikkeet ovat taulukossa 2.1. Vuoden 2001 alusta Nokia liittyi Pirkkalan seudun tilaajarenkaaseen ja Kuorevesi liittyi Jämsän kaupunkiin. Lisäksi vuoden 2002 aikana tapahtuvat muutokset ovat Ylä-n sekä Etelä-n tilaajarenkaiden muodostuminen, minkä vuoksi ennusteet on tehty uudelleen käyttäen pian voimaan tulevaa jakoa. Aineistoina on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja, en yliopistollisen sairaalan tietopalvelun tietoja pirkanmaalaisten erikoissairaanhoidon käytöstä ja valituista leikkauksista, syöpärekisterin tietoja syövän ilmaantuvuudesta, syntymärekisterin tietoja synnytyksistä ja raskauden keskeytyksistä ja Kansaneläkelaitoksen tietoja sosiaalietuuksista. Aineistojen tietosisältö on kuvattu taulukossa 2.2. Sosiaaliturvan aineistoista ei ollut mahdollista tehdä trendin huomioivia ennusteita, koska tietoja oli saatavissa vasta vuodesta 1996 lähtien. Käytetyt ennustemenetelmät on kuvattu TEHOTA-projektin 2. väliraportissa (Luoto ym. 2002). Tekonivelten osalta mukaan on liitetty ostopalveluna suoritetut leikkaukset vuosilta 2000 ja Taulukko 2.1. n sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat vuonna 2002 (myös vuonna 2002 ja 2003 alussa voimaan tulevat muutokset). Tilaaja/ neuvottelurengas Kolmostie Kangasalan seutu Lounais- Ylä- Etelä- Le-Pi-No-Ve Tilaaja/neuvottelurenkaaseen kuuluvat n sairaanhoitopiirin kunnat Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano,Viljakkala, Ylöjärvi Kangasala, Kuhmalahti, Luopioinen, Pälkäne, Sahalahti Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä Juupajoki, Längelmäki, Orivesi Kuru, Ruovesi, Virrat Mänttä, Vilppula Valkeakoski Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Viiala Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti

9 7 Taulukko 2.2. TEHOTA-projektin loppuraportin aineistot ja niiden tietosisällöt. Tietolähde Rekisteri/Aineisto Käytettävät tiedot Tilastokeskus Väestötiedot Väestöennusteet Väestötiedot Väestöennusteet 2010 Kansaneläkelaitos Eläke- ja sairausvakuutuksen tilastotiedot ja SOVAKAtilastotietokanta TAYS:in tietopalvelu TAYS, Hatanpään sairaala ja aluesairaalat Varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajat Erityiskorvatut lääkeoikeudet Kohdunpoistot , tekonivelleikkaukset (ostopalvelut mukaanlukien) , kaihileikkaukset , lonkkamurtumat Syöpärekisteri Syöpärekisteri Syöpien ilmaantuvuus STAKES Syntymärekisteri Synnytykset ja raskauden keskeytykset Tulokset esitetään nyt karttapohjaisina kuvina, joissa tilaajarenkaiden hoidontarpeen arvot on jaettu sairaanhoitopiirin keskiarvon mukaan sekä kahteen osaan että kunnittain. Tummemmalla värisävyllä esitetään ne tilaajarenkaat, joiden ennustettu hoidontarpeen arvo on suurempi kuin sairaanhoitopiirin keskiarvo vaaleammalla puolestaan ne alueet, joiden ennuste on sairaanhoitopiirin keskiarvoa pienempi. Kunnittaisissa tiedoissa värisävy on sitä tummempi, mitä suurempi ennustearvo. Ikärakenteen, työttömyysasteen ja koulutustason merkityksen arvioimista varten tehtiin kovarianssimalleja, joissa selitettävinä tekijöinä olivat n kuntien tai tilaajarenkaiden väliset erot kussakin hoidontarpeen osoittimessa. Selittäjinä olivat ikärakenne (vuodelta 1999), koulutusaste (vuodelta 1998) ja työttömyysaste (vuodelta 1999). Pelkän ikärakenteen sisältämän mallin ja täyden mallin (ikärakenne, koulutusja työttömyysaste) selitysasteet arvioitiin kuten myös selittäjien merkittävyydet p- arvojen avulla. 3 PIRKANMAAN HOIDONTARPEEN ENNUSTEET VUODELLE 2010 Syöpätautien ilmaantuvuuden ennustetaan lisääntyvän eniten Kolmostien, Ylä- n, Kangasalan seudun ja Etelä-n alueilla (kuvat 1 a-b, Liitetaulukko 1). Kun 1990-luvun trendi huomioidaan, lisääntyy syöpätautien ilmaantuvuus eniten Ylä-n, Kolmostien, Lounais-n ja Lempäälä-Nokia- Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaiden alueilla. Sydän- ja verisuonitaudit (sepelvaltimotauti, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta) lisääntyvät sairaanhoitopiirin keskiarvoa vähemmän ella ja Lempäälä- Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella (kuvat 3 a-b, Liitetaulukko 2). Diabeteksen lisääntyminen on sairaanhoitopiirin keskiarvoa vähäisempää samoilla alueilla, Kangasalan seutu mukaanluettuna (kuvat 4 a-b, Liitetaulukko 3). Mielenterveydellisistä ongelmista johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä saavia alle 55- vuotiaita ennustetaan olevan eniten Kolmostien, Ylä-n, Lounais-n ja Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaan alueilla (kuvat 5 a-b,

10 8 Liitetaulukko 4). Masennus- tai psykoosilääkkeitä käyttäviä on vuonna 2010 ennusteen mukaan eniten Ylä-lla, ella ja Lounais-lla (kuvat 6 a-b, Liitetaulukko 5). Synnytyksiä ennustetaan olevan sairaanhoitopiirin keskiarvoa enemmän vuonna 2010 ainoastaan ella (kuvat 7 a-b, Liitetaulukko 6). Raskauden keskeytyksiä on ennusteen mukaan eniten ella ja Etelä-lla (kuvat 8 a-b, Liitetaulukko 7). Silmätaudeista glaukoomaa ennustetaan vuonna 2010 olevan eniten Ylä-lla, Lounais- lla, Kangasalan seudulla ja Etelä-lla (kuvat 9 a- b, Liitetaulukko 8). Samoilla alueilla Kangasalan seutua lukuunottamatta ennus-tetaan kaihileikkauksia olevan eniten vuonna 2010 (Kuvat 10 a-b, Liitetaulukko 9) luvun trendin huomiointi kaihileikkauksissa ei muuta tuloksia (kuvat 11 a-b, Liitetaulukko 9). Keuhkosairauksista johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä saavia ennustetaan olevan ella sairaanhoitopiirin keskiarvoa vähemmän vuonna 2010 (kuvat 12 a-b, Liitetaulukko 10). Astman vuoksi erityiskorvausoikeuksia saaneita ennustetaan olevan sairaanhoitopiirin keskiarvoa vähemmän ella ja Lounais-lla (kuvat 13 a-b, Liitetaulukko 11). Tekonivelleikkauksia ennustetaan olevan vuonna 2010 sairaanhoitopiirin keskiarvoa vähemmän ella ja Kangasalan seudulla (kuvat 14 15, Liitetaulukko 12), aiemmasta trendistä riippumatta. Ennusteiden vähäisyys johtuu siitä, että ella on tehty vähän tekonivelleikkauksia tarpeeseen nähden. Lonkkamurtumia ennustetaan puolestaan olevan samoilla alueilla sekä Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti alueella sairaanhoitopiirin keskitasoa vähemmän (kuvat 16 a-b, Liitetaulukko 13). Jos 1990-luvun trendi huomioidaan, vain Ylä-lla ja Etelä-lla lonkkamurtumien ennuste on sairaanhoitopiirin keskitasoa suurempi (kuvat 17 a-b, Liitetaulukko 13). 4 IKÄRAKENTEEN, KOULUTUS- JA TYÖTTÖMYYSASTEEN MERKITYS Kaikissa hoidontarpeen ennusteissa ikärakenne on merkittävä tekijä, tekonivelleikkauksia ja keuhkosairauksien työkyvyttömyyseläkkeitä lukuunottamatta (taulukko 4.1). Tekonivelleikkauksien kunnittaiset erot, joihin ennusteet pohjautuvat, johtuvat suurelta osin muista kuin ikärakenteen aiheuttamista todellisen hoidontarpeen eroista, minkä vuoksi ennustekaan ei osu kohdalleen. Kun 1990-luvun trendi huomioidaan ennusteissa, myös ikärakenne on merkitsevä tekonivelleikkausten ennustetta selittävä tekijä (taulukko 4.2). Kun ikärakenne, koulutus- ja työttömyysaste huomioidaan, on työttömyysaste merkitsevä tekonivelleikkausten kunnittaista ennustetta selittävä tekijä. Toisaalta kun trendi huomioidaan, työttömyysasteen merkitsevyys tekonivelleikkausten ennusteissa poistuu. Koulutusaste on merkitsevä kunnittaista ennustetta selittävä tekijä kaihileikkauksissa, diabeteksessa, glaukoomassa ja melkein merkitsevä mielenterveyden häi-

11 9 riöiden vuoksi myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä kun ikärakenne ja työttömyysaste on huomioitu. Kun trendi huomioidaan, säilyy koulutusaste merkitsevänä kaihileikkausten kunnittaista ennustetta selittävänä tekijänä. Kokonaisuudessaan ikärakenne selittää kuntien välisistä ennusteista 2 57 %, eniten sydän- ja verisuonitautien (57 %), mielenterveyden häiriöiden (39 %) ja mielenterveyslääkkeiden käytön (31 %), synnytysten (32 %), syöpätautien (29 %) ja kaihin (21 %) kunnittaisten ennusteiden eroista. Kaikki kolme selittäjää, ikärakenne, koulutus- ja työttömyysaste selittävät kaikista kunnittaisista eroista 9 54 %. Kun trendi huomioidaan ennusteissa, kaikkien kolmen selittäjän selitysaste on hieman korkeampi syöpätauteja lukuunottamatta. Tilaajarenkaiden välisten ennusteiden mallitus on huomattavasti epävarmempaa kuin kunnittaisten ennusteiden, koska tilaajarenkaita on vain vähän kuntiin verrattuna. Ikärakenteen selitysasteen (3 75 %) vaihteluväli tilaajarenkaiden välisissä hoidontarpeen ennusteissa on suurempi kuin kunnittaisissa ennusteissa (taulukko 4.3). Myös täyden mallin (ikärakenne, koulutus- ja työttömyysaste huomioitu) selitysasteen vaihteluväli (14 90 %) on suurempi tilaajarenkaiden välisissä ennusteissa kunnittaisiin verrattuna. Taulukko 4.1. n kuntien hoidontarpeen ennusteet (ilman trendiä) ja niihin vaikuttavat tekijät. Mallissa selitettävänä kuntien hoidontarpeen ennusteet, selittäjinä ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste vuonna Ikärakenne p-arvo 1 Ikärakenteen selitysaste 1 (%) Työttömyysaste p-arvo 2 Koulutus Vakioitu 2 p-arvo 2 selitysaste (%) Tekonivelleikkaukset Kaihi Lonkkamurtumat Sydän- ja verisuonitaudit Syövät Keuhkosairaudet Diabetes Glaukooma Astma Mielenterveyden häiriöt Masennus- ja psykoosilääkkeiden käyttö Raskauden keskeytykset Synnytykset p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne 2 p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste

12 10 Taulukko 4.2. n kuntien hoidontarpeen ennusteet trendi huomioiden ja niihin vaikuttavat tekijät. Mallissa selitettävänä kuntien hoidontarpeen ennusteet, selittäjinä ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste vuonna Ikärakenne p-arvo 1 Ikärakenteen selitysaste (%) Työttömyysaste p-arvo 2 Koulutus Vakioitu 2 p-arvo 2 selitysaste (%) Tekonivelleikkaukset Kaihi Lonkkamurtumat Syövät p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne 2 p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste Ikärakenne selittää odotetusti eniten kaihin (75 %) ja lonkkamurtumien (66 %) tilaajarenkaiden ennusteista, vähiten astman (3 %) ja raskauden keskeytysten (11 %) ennusteista. Kun trendi huomioidaan, ikärakenteen selitysosuus kaihissa (60 %) ja lonkkamurtumissa (21 %) on pienempi kuin ilman trendiä, todennäköisesti johtuen muiden tekijöiden vaikutuksesta ennusteeseen (taulukko 4.4). Ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste selittävät yhdessä suuren osan tilaajarenkaiden välisestä vaihtelusta kaihileikkausten (90 %), syöpätautien (90 %) ja sydän- ja verisuonitautien (83 %) ennusteissa. Työttömyysaste selittää merkitsevästi vain syöpätautien tilaajarenkaiden välisiä ennusteita, kun muut tekijät on huomioitu mallissa. Syöpätautien tilaajarenkaittaisissa ennusteissa trendin huomioiminen poistaa työttömyysasteen merkitsevyyden. Vaikka koulutusaste on melkein merkitsevä raskauden keskeytysten ennusteissa, raskauden keskeytysten tapausmäärä on niin pieni, että tulokset ovat hyvin epävarmoja. Taulukko 4.3. n sairaanhoitopiirin tilaajarenkaiden hoidontarpeen ennusteet ja niihin vaikuttavat tekijät, trendiä ei huomioitu. Selittäjinä ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste vuonna Ikärakenne p-arvo 1 Ikärakenteen selitysaste (%) Työttömyysaste p-arvo 2 Koulutus Vakioitu 2 p-arvo 2 selitysaste (%) Tekonivelleikkaukset Kaihi Lonkkamurtumat Sydän- ja verisuonitaudit Syövät Keuhkosairaudet Diabetes Glaukooma Astma Mielenterveyden häiriöt Masennus- ja psykoosilääkkeiden käyttö Raskauden keskeytykset Synnytykset p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne 2 p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste

13 11 Taulukko 4.4. n sairaanhoitopiirin tilaajarenkaiden väliset ennusteet trendi huomioiden ja niihin vaikuttavat tekijät. Mallissa selitettävänä sairaanhoitopiirin tilaajarenkaiden väliset ennusteet, selittäjinä ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste vuonna Ikärakenne p-arvo 1 Ikärakenteen selitysaste (%) Työttömyysaste p-arvo 2 Koulutus Vakioitu 2 p-arvo 2 selitysaste (%) Tekonivelleikkaukset Kaihi Lonkkamurtumat Syövät p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne 2 p-arvot ja selitysaste mallista, jossa mukana ikärakenne, työttömyys- ja koulutusaste 5 YHTEENVETO JA POHDINTA Ennustettu hoidontarve vaihtelee lla sen mukaan, mistä kansanterveysongelmasta on kyse. Hoidontarpeen alueellisia eroja selittää joko suurempi tyydyttymätön hoidontarve tai perusterveydenhuollon toimiva rooli tautikuorman keventäjänä ja erikoissairaanhoidon käytön vähentäjänä. Vanhan ikärakenteen omaavien alueiden asukkailla on suurempi hoidontarve yli 65-vuotiaat käyttävät pääosan terveyspalveluista. Kokonaisuudessaan ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa tilaajarenkaiden hoidontarpeen ennusteista. Eniten ikärakenne selittää kaihin (60 75 %) sekä lonkkamurtumien (21 66 %) tilaajarenkaiden ennusteista ja sydän- ja verisuonitautien (57 %) sekä mielenterveyden häiriöiden (39 %) kunnittaisista ennusteista. Hoidontarpeen ennustetaan kasvavan lähes kaikkien tarkasteltavissa olevien sairauksien kohdalla. Vaikka hoidontarve olisi lääketieteelliseltä näkökannalta arvioiden suuri, on mahdollista, etteivät potilaat saa riittävästi hoitoa joko tarjonnan puutteesta tai omasta asenteestaan johtuen. Tyydyttymätöntä hoidontarvetta selvitetään ainoastaan väestökyselyllä, jollainen saattaa tulevaisuudessa olla tarpeen. Väestökyselyn lisäksi olisi selvitettävä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä alueittaista työnjakoa. TEHOTA-hanketta täydentävässä PIRTA-projektissa (Liitekaavio 1) selvitetään vuodesta 2003 alkaen perusterveydenhuollossa esiintyvää tautikuormaa käyttämällä sähköisiä potilaskertomustietoja ja mm. alueellisen tietohallintoprojektin (PIRKE) tuottamia tietoja potilaskäynneistä. Tämä hanke, edeltäjänsä UHOTA-hankkeen (Uudenmaan hoidontarve ja ennuste) lailla oli myös osa kansallisen terveyden tietohuollon kehittämistä. Väestön terveysseurannan päätehtävä on luoda edellytykset terveyspolitiikan ja terveydenhuollon kehittämiselle. Myös alueellisessa ja paikallisessa terveysseurannassa tarvittavien tietojen helppo saatavuus ratkaisee toiminnan tehokkuuden. n tietohallintoprojekti tulee lisäämään hoidontarpeen arvioinnin mahdollisuuksia, kun sähköisistä sairaskertomustiedoista voidaan koota uutta materiaalia analysoitavaksi. Tärkeä lisäys sekä TEHOTA- että UHOTA-projektien erikoissairaanhoidon selvityksille olisi hyödyntää perusterveydenhuollon aineistoja. Hoidontarpeen kokonaisuus vaatii myös perusterveydenhuollon arviointia, vaikka suurin osa terveydenhuollon kustannuksista kuluukin erikoissairaanhoidon käyttöön.

14 12 Vaikka yleisesti Suomessa on monipuoliset ja hyvät tietojärjestelmät väestön terveydestä ja etenkin palvelujen ja sosiaaliturvan käytöstä, monet tiedot kansansairauksien vallitsevuudesta ja ilmaantuvuudesta perustuvat epäsuoriin lähteisiin kuten lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia koskeviin tietoihin. Suoria tietoja hoidontarpeesta on ainoastaan otospohjaisissa väestötutkimuksissa, kuten äskettäin toteutetussa väestön Terveys2000-tutkimuksessa. Tässä tutkimuksessa arvioitiin laskennallisesti hoidontarpeen tulevaa kehitystä käyttämällä hyväksi UHOTA-hankkeen kokemuksia siitä, että pelkästään väestönmuutokset huomioonottavat ennusteet ovat harvoin riittäviä. Tarkemmat ennusteet edellyttäisivät erilaisten skenaariomenetelmien ja muiden laadullisten menetelmien käyttämistä. Jos hoidontarvetta tai terveyden ja hoidontarpeen tulevaa kehitystä koskevat tiedot halutaan kehittää käytännön suunnittelua palveleviksi, on niiden kehittämistyö syytä kytkeä todellisiin suunnitteluprosesseihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa terveysasioita suunnittelevien henkilöiden tulisi perehtyä ennusteisiin ja integroida tieto käytäntöön. Tutkijoiden etäisyys käytännön päätöksentekoprosessiin on liian suuri eikä pelkkä tutkimus näinollen riitä parantamaan hoidontarpeen ennakointia. Suomessa voidaan nykyisten rekisterien ja väestötutkimusten perustalle luoda erinomaiset edellytykset terveyden tulevaisuuden tutkimukselle, jota luontevasti toteutetaan läheisessä yhteydessä kehittyvään terveysseurantaan. Riittävän laaja-alainen tulevaisuuden tutkimus on edellytys terveyspolitiikkaa ja suunnittelua palvelevien sovellusten kehittymiselle. Tämä hanke edeltäjänsä UHOTA-hankkeen tavoin on osoittanut lähestymistavan mahdollisuudet sen luomalta perustalta tulisi jatkaa. 6 TEHOTA-PROJEKTIN JOHTOPÄÄTÖKSET 1) n sisäiset hoidontarpeen erot ovat melko suuria, koska alueelta löytyy monenlaisia väestörakenteita. Ikärakenne selittää enintään puolet kuntien ja kolme neljäsosaa tilaajarenkaiden hoidontarpeen ennusteista. Eniten ikärakenne selittää kaihin (60 75 %) sekä lonkkamurtumien (21 66 %) tilaajarenkaiden ennusteista, sydän- ja verisuonitautien (57 %) sekä mielenterveyden häiriöiden (39 %) kunnittaisista ennusteista. 2) Vanhan väestörakenteen alueilla on parhaillaan ne terveydenhuollon ongelmat, jotka ovat odotettavissa aikaisintaan 10 vuoden kuluttua nuoremman väestörakenteen omaavilla alueilla. Toisaalta vanha väestörakenne ei aina ole suoraan verrannollinen suureen erikoissairaanhoidon käyttöön eikä määrää hoidontarvetta. Muiden tekijöiden, kuten mm. tautien ilmaantuvuuserojen ja hoitokäytäntöjen vaikutus hoidontarpeeseen on suuri. 3) Terveysennusteiden täsmällinen toteutuminen harvinaista, koska terveydenhuollon päätöksentekijät muovaavat tulevaisuutta päätöksillään ja ennusteen toteutumiseen vaikuttavia tekijöitä ilmaantuu ennusteperiodin kuluessa. Jos ennusteelta

15 13 edellytetään sen toteutumista, jää ymmärtämättä ennusteiden todellinen luonne: ennuste on vain mielipide tulevaisuudesta. 4) Kunnissa terveysasioita suunnittelevien henkilöiden tulisi perehtyä ennusteisiin ja siirtää tieto sopimusohjausjärjestelmän käytäntöön. Tutkijoiden etäisyys käytännön päätöksentekoprosessiin on liian suuri eikä pelkkä tutkimus näinollen riitä parantamaan hoidontarpeen ennakointia. 5) Tärkeä lisäys sekä TEHOTA- että UHOTA-projektien erikoissairaanhoidon selvityksille olisi hyödyntää perusterveydenhuollon aineistoja. Hoidontarpeen kokonaisuus vaatii myös perusterveydenhuollon arviointia.

16 14 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 5.15 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 5.15 / 1000 asukasta Kuva 1a. Kaikki syöpätaudit yhteensä, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

17 15 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Kiikoinen Suodenniemi Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 1b. Kaikki syöpätaudit yhteensä, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

18 16 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 5.9 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 5.9 / 1000 asukasta Kuva 2a. Kaikki syöpätaudit yhteensä, ennusteet trendi huomioiden vuodelle 2010

19 17 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Kiikoinen Suodenniemi Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 2b. Kaikki syöpätaudit yhteensä, ennusteet trendi huomioiden, vuodelle 2010

20 18 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 166 / 1000 asukasta (=PSHP keskiarvo) 166 / 1000 asukasta Kuva 3. Sydän- ja verisuonitautien vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

21 19 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Kiikoinen Suodenniemi Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 3b. Sydän- ja verisuonitautien vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

22 20 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 27.5 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 27.5 / 1000 asukasta Kuva 4a. Diabeteksen vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

23 21 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Kiikoinen Suodenniemi Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 4b. Diabeteksen vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

24 22 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Tamper Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 27.6 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 27.6 / 1000 asukasta Kuva 5a. Mielenterveydestä johtuvaa tk-eläkettä saavat, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

25 23 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Kiikoinen Suodenniemi Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 5b. Mielenterveydestä johtuvan tk-eläkkeen saajat, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

26 24 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 74 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 74 / 1000 asukasta Kuva 6a. Masennus- ja psykoosilääkkeiden käyttö, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

27 25 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 6b. Mielenterveyslääkkeiden käyttö, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

28 26 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 20 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 20 / 1000 asukasta Kuva 7a. Synnytykset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

29 27 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 7b. Synnytykset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

30 28 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 3.5 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 3.5 / 1000 asukasta Kuva 8a. Raskauden keskeytykset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

31 29 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 8b. Raskauden keskeytykset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

32 30 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 13.3 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 13.3 / 1000 asukasta Kuva 9a. Glaukooman vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

33 31 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 9b. Glaukooman vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

34 32 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 5.5 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 5.5 / 1000 asukasta Kuva 10a. Kaihileikkaukset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

35 33 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 10b. Kaihileikkaukset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

36 34 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 9 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 9 / 1000 asukasta Kuva 11a. Kaihileikkaukset, ennusteet trendi huomioiden vuodelle 2010

37 35 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 11b. Kaihileikkaukset, ennusteet trendihuomioiden vuodelle 2010

38 36 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 2.8 / 1000 asukasta (=PSHP keskiarvo) 2.8 / 1000 asukasta Kuva 12a. Keuhkosairauksista johtuvaa tk-eläkettä saavat, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

39 37 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 12b. Keuhkosairaudesta johtuvan tk-eläkkeen saajat, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

40 38 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 31 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 31 / 1000 asukasta Kuva 13a. Kroonisen keuhkoastman vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

41 39 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 13b. Kroonisen keuhkoastman vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

42 40 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 2.1 / 1000 asukasta (PSHP keskiarvo) 2.1 / 1000 asukasta Kuva 14a. Tekonivelleikkaukset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

43 41 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 14b. Tekonivelleikkaukset, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

44 42 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 2.45 / 1000 asukasta (= PSHP keskiarvo) 2.45 / 1000 asukasta Kuva 15a. Tekonivelleikkaukset, ennusteettrendi huomioiden vuodelle 2010

45 43 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 15b. Tekonivelleikkaukset, ennusteet trendi huomioiden vuodelle 2010

46 44 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 1.4 / 1000 asukasta (=PSHP keskiarvo) 1.4 / 1000 asukasta Kuva 16a. Lonkkamurtumat, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

47 45 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasal Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 16b. Lonkkamurtumat, ennusteet ilman trendiä vuodelle 2010

48 46 Ylä- Kolmostien tilaajarengas Lounais- Le-No-Pi-Ve Kangasalan seutu Etelä- > 1.3 / 1000 asukasta (=PSHP keskiarvo) 1.3 / 1000 asukasta Kuva 17a. Lonkkamurtumat, ennusteet trendi huomioiden vuodelle 2010

49 47 Virrat Kihniö Vilppula Parkano Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Viljakkala Juupajoki Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Mouhijärvi Vammala Hämeenkyrö Nokia Vesilahti Urjala Ylöjärvi Pirkkala Lempäälä Kangasala Valkeakoski Viiala Toijala Kylmäkoski Sahalahti Pälkäne Orivesi Längelmäki Kuhmalahti Luopioinen / 1000 as. Kuva 17b. Lonkkamurtumat, ennusteet trendi huomioiden vuodelle 2010

50 48 LIITTEET Taulukko 1. Kaikki syöpätaudit Väestöennuste Trendi ennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 2. Sydän- ja verisuonitautien vuoksi myönnetyt erityiskorvausoikeudet (verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta ja sepelvaltimotauti yhteensä) Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 3. Diabeteksen vuoksi myönnetyt erityiskorvausoikeudet Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP

51 49 Taulukko 4. Mielenterveydestä johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä saavat Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 5. Mielenterveyslääkkeiden käyttö (masennus- ja psykoosilääkkeet) Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 6. Synnytykset Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP

52 50 Taulukko 7. Raskauden keskeytykset Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 8. Glaukooman vuoksi myönnetyt erityiskorvausoikeudet Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 9. Kaihileikkaukset Väestöennuste Trendi ennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 10. Keuhkosairauksista johtuvaa työkyvyttömyyseläkettä saavat Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP

53 51 Taulukko 11. Kroonisen keuhkoastman vuoksi myönnetyt erityiskorvausoikeudet Väestöennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 12. Tekonivelleikkaukset (ostopalvelut huomioiden) Väestöennuste Trendi ennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP Taulukko 13. Lonkkamurtumat Väestöennuste Trendi ennuste Ka Ylä Kolmostien til.rengas Lounais Le - No - Pi - Ve Kangasalan seutu Etelä PSHP

54 Liitekaavio 1. PIRTA-projekti TAUSTA Terveydenhuollon informaatiojärjestelmät ja potilaskäyntien sähköinen rekist e röinti Perusterveydenhuollon rekisteröinti puutteellista PIRKE-projekti Stakesin hankkeet Kotkan pilottiko keilu Hoitoketjut ja niiden seura n ta Saumattomat hoitoketjut projekti Perusterveydenhuollon osuus hoitoketjussa? Hoidontarve Hoidontarve terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta Hoidontarve asiakkaan näkökulmasta Alueelliset erot Erikoissairaanhoidon ja perusterveyde n - huollon työnj a ko TEHOTA Perusterveydenhuollossa hoidettava tautikuorma? PIRTA TOTEUTUS 1. Pilottikunnissa 2. Kaikissa Pirka n - maan kunnissa Potilaskäyntien rekist e - röinti Eloheimon luokittelu? Käyttäen olemassa olevia järjestelmiä Asiakaskysely Erikseen laaditulla omalla lomakkeella 1. Pilottikunnissa 2. Kaikissa Pirka n - maan kunnissa TAVOITE Tietojen yhdistäminen HI L - MO:n ja aluetietojärjeste l - män (PIRKE) tietoihin Pilottialueena toimiminen ka n - sallisessa perusterveydenhuollon tilastouudistuksessa ( St a kes) Perusterveydenhuollon tilastoinnin kehittäminen Mahdollisuus hoitoketjujen tutkimuksen ja seurannan tehostamiseen Hoitoketjujen ryhmätason logistiikan selvittäminen Kattava kuva hoidontarpeesta terve y - denhuoltojärjestelmän näk ö kulmasta Mahdollisuus alueelliseen vertailuun Perusterv.huollossa hoidettavan tautikuorman selvittäminen Kattava kuva hoidontarpee s - ta asiakkaan näköku l masta Mahdollisuus alueelliseen ve r - tailuun Terveydenhuoltojärjestelmän ja asiakkaan näkemysten välisen mahdollisen ristiriidan esiin saanti

55 JAKELU Länsi-Suomen lääninhallitus, lääninlääkäri Helsingin yliopiston kirjasto Kainuun keskussairaala, tieteellinen kirjasto Kanta-Hämeen keskussairaala, ammattikirjasto Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, lääketieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen sairaala, tieteellinen kirjasto Kuopion yliopistollinen kirjasto Oulun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto n ammattikorkeakoulu/terveysala, kirjasto n Maakuntakirjasto Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin ky, tieteellinen kirjasto Päijät-Hämeen keskussairaala, tieteellinen kirjasto Seinäjoen ammattikorkeakoulu, terveysalan yksikkö, kirjasto Seinäjoen sairaala, tieteellinen kirjasto Sosiaali- ja terveysministeriö, kirjasto STAKES, tietopalvelu Suomen kuntaliitto, kirjasto/tietopalvelu en ammattiopisto, kirjasto en yliopistollinen sairaala, lääketieteellinen kirjasto (2 kpl) Terveystieteiden keskuskirjasto Turun yliopisto, lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto UKK-instituutti, kirjasto Vaasan keskussairaala, Tieteellinen kirjasto Varastokirjasto, luettelointi

56 n sairaanhoitopiirin julkaisuja 7/2003 n sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 2000, TAMPERE Puhelin: (03) Faksi: (03) Toimituskunta: Ylilääkäri Timo Koivula (03) sähköpostimuoto: Projektipäällikkö Juha Heino (03) etunimi.sukunimi@pshp.fi Ylihoitaja Pirjo Aalto (03) Tiedotussihteeri Leena Kuupakko (03) Toimitussihteeri Anne Pyydönniemi (03) ISBN ISSN