Pirkanmaan hoidontarve vuonna 2010

Transkriptio

1 n hoidontarve vuonna TEHOTA-PROJEKTIN II Väliraportti Riitta Luoto Jani Raitanen Matti Hakama n sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2002

2 n sairaanhoitopiirin julkaisuja 6/2002 PIRKANMAAN HOIDONTARVE VUONNA TEHOTA-PROJEKTIN II Väliraportti Riita LUOTO, Jani RAITANEN, Matti HAKAMA en yliopisto Terveystieteen laitos 2002

3 n sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL TAMPERE ISBN ISSN en yliopistopaino Oy 2002

4 KUVAILUSIVU PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUSARJA THE PUBLICATION SERIES OF PIRKANMAA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun nimi: n hoidontarve vuonna. TEHOTA-projektin II väliraportti Tekijä/tekijät: Riitta Luoto, Jani Raitanen, Matti Hakama Julkaisun numero: 6/2002 ISSN ISBN Julkaisupaikka: Julkaisija: n sairaanhoitopiiri Julkaisun luokitus: Alueelliset hoito-ohjelmat ja menettelytapaohjeet Kehittämisprojektien loppuraportit Selvitykset ja tutkimukset Muut Tiivistelmä: Kokonaissivumäärä: 162 n sairaanhoitopiirin hoidontarpeen ennustetta arvioitiin käyttämällä sairastavuutta ja hoidon käyttöä kuvaavia osoittimia, kuten syöpäilmaantuvuutta, hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä, lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Ennusteet laskettiin koko sairaanhoitopiirille ja kullekin tilaajarenkaalle Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella vuoteen. Ennusteissa huomioitiin väestön ikä- ja sukupuolirakenteen ennakoitu muutos sekä valittujen osoittimien 1990-luvun trendit, jotka kuvattiin aiemmassa TEHOTA-projektin I väliraportissa. n sairaanhoitopiirissä kirurgian, syöpätautien, silmätautien ja keuhkosairauksien hoitojaksot ja kaihisekä tekonivelleikkaukset lisääntyvät vuoteen mennessä eniten, kun pelkkä väestönmuutos huomioidaan. Jos hoitojaksojen muutos jatkuu vuoteen saakka samanlaisena kuin 1990-luvulla, on ennakoitu hoitojaksojen lisäys jopa kaksinkertainen. Naistentautien hoitojaksot vähenevät ja lastentautien hoitojaksot poikkeavat vuonna vain vähän vuosien keskiarvosta, jos aiempi trendi huomioidaan. Tilaajarenkaittaiset hoidontarpeen ennusteet vaihtelevat väestörakenteen ja aiemman kehityksen mukaan. Mitä suurempi lisäys hoidon käytössä on tapahtunut 1990-luvulla, sitä suurempi on aiemman kehityksen huomioiva ennustettu muutos vuoteen. Trendin huomioivat ennusteet osoittavat tason, johon hoidontarpeessa ja hoidon käytössä voidaan yltää, mikäli nykyinen vuosittainen kasvu jatkuu edelleen vuoteen asti. Nuoren väestörakenteen omaavilla alueilla ennustettu hoidontarpeen lisäys on suurempi kuin vanhemman väestön omaavilla alueilla, koska nuorilla alueilla väestöllä on potentiaalia vanhentua. Hinta: (sis. alv 8%) 12 Julkaisu tulostettavissa osoitteesta: Julkaisu tilattavissa osoitteesta: www2.juvenes.fi/verkkokauppa Julkaisu ostettavissa myös Juvenes Kirjakaupoista: Yliopiston Kirjakauppa Kalevantie 4, en Yliopisto puh. (03) , Korkeakoulun Kirjakauppa Korkeakoulunkatu 1, puh. (03) , Pyynikintien Kirjakauppa Pyynikintie 2, puh. (03)

5 TIIVISTELMÄ n sairaanhoitopiirin hoidontarpeen ennustetta arvioitiin käyttämällä sairastavuutta ja hoidon käyttöä kuvaavia osoittimia, kuten syöpäilmaantuvuutta, hoitojaksoja ja avohoitokäyntejä, lääkkeiden erityiskorvausoikeuksia sekä työkyvyttömyyseläkkeitä. Ennusteet laskettiin koko sairaanhoitopiirille ja kullekin tilaajarenkaalle Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella vuoteen. Ennusteissa huomioitiin väestön ikä- ja sukupuolirakenteen ennakoitu muutos sekä valittujen osoittimien 1990-luvun trendit, jotka kuvattiin aiemmassa TEHOTA-projektin I väliraportissa. n sairaanhoitopiirissä kirurgian, syöpätautien, silmätautien ja keuhkosairauksien hoitojaksot ja kaihi- sekä tekonivelleikkaukset lisääntyvät vuoteen mennessä eniten, kun pelkkä väestönmuutos huomioidaan. Jos hoitojaksojen muutos jatkuu vuoteen saakka samanlaisena kuin 1990-luvulla, on ennakoitu hoitojaksojen lisäys jopa kaksinkertainen. Naistentautien hoitojaksot vähenevät ja lastentautien hoitojaksot poikkeavat vuonna vain vähän vuosien keskiarvosta, jos aiempi trendi huomioidaan. Tilaajarenkaittaiset hoidontarpeen ennusteet vaihtelevat väestörakenteen ja aiemman kehityksen mukaan. Mitä suurempi lisäys hoidon käytössä on tapahtunut 1990-luvulla, sitä suurempi on aiemman kehityksen huomioiva ennustettu muutos vuoteen. Trendin huomioivat ennusteet osoittavat tason, johon hoidontarpeessa ja hoidon käytössä voidaan yltää, mikäli nykyinen vuosittainen kasvu jatkuu edelleen vuoteen asti. Nuoren väestörakenteen omaavilla alueilla ennustettu hoidontarpeen lisäys on suurempi kuin vanhemman väestön omaavilla alueilla, koska nuorilla alueilla väestöllä on potentiaalia vanhentua.

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Aineistot ja menetelmät Aineistot Menetelmät...9 Väestömuutoksiin pohjautuvat ennusteet...9 Hoidontarpeen osoittimen viimeaikaisen kehityksen huomioivat ennusteet Syöpätaudit Kaikki syöpätaudit yhteensä Rintasyöpä Eturauhassyöpä Syöpätautien hoitojaksot Syöpätautien avohoitokäynnit Sydän- ja verisuonitaudit ja diabetes Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Diabetes Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat (20 64-v) Sisätautien hoitojaksot Sisätautien avohoitokäynnit Kirurgia Kirurgian hoitojaksot Kirurgian avohoitokäynnit Neurokirurgian hoitojaksot Neurokirurgian avohoitokäynnit Tekonivelleikkaukset Lonkkamurtumat Mielenterveyden häiriöt Depressiolääkkeiden käyttö Psykiatrian hoitojaksot Psykoosin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Psykoosilääkkeiden käyttö Mielenterveydestä johtuva työkyvyttömyyseläke Naistentaudit ja synnytykset Synnytykset Raskauden keskeytykset Kohdunpoistoleikkaukset Naistentautien hoitojaksot Naistentautien avohoitokäynnit Silmätaudit Kaihileikkaukset Glaukooma Silmätautien hoitojaksot Silmätautien avohoitokäynnit...59

7 9. Keuhkosairaudet Keuhkoastman vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Keuhkosairauksien vuoksi myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet Keuhkosairauksien hoitojaksot Keuhkosairauksien avohoitokäynnit Muut Ihotautien hoitojaksot Ihotautien avohoitokäynnit Korva-, nenä- ja kurkkutautien hoitojaksot Korva-, nenä- ja kurkkutautien avohoitokäynnit Lastentautien hoitojaksot Lastentautien avohoitokäynnit Neurologian hoitojaksot Neurologian avohoitokäynnit Ensiavussa käynnit Yhteenveto Yleistä ennusteista...83 Ennusteiden merkityksestä...84 n terveydenhuollon ennusteet Tilaajarenkaittaiset ennusteiden yhteenvedot...92 Kuru-Ruovesi-Virrat- tilaajarengas tilaajarengas...96 n tilaajarengas Mänttä ja - tilaajarengas Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarengas Kylmäkoski-Toijala-Urjala-Viiala Liitetaulukot...112

8 7 1 JOHDANTO Terveys ja hoidontarve lla 1990-luvulla (TEHOTA-projekti) sai alkunsa vuoden 2000 alussa n sairaanhoitopiirin ja en Yliopiston Terveystieteen laitoksen yhteisestä sopimuksesta. Hankkeen yksi lähtökohta ja malli oli Kansanterveyslaitoksen UHOTA-projekti (Uudenmaan väestön hoidontarve ja ennuste 1996 ), jonka tarkoituksena oli luoda edellytykset Uudenmaan alueen terveydenhuollon palvelujen keskipitkän aikavälin suunnittelulle ja kehittämiselle sekä tukea samalla valtakunnallisen terveysseurannan kehittämistä (Luoto ym. 1999a, 1999b, 2000, 2001). UHOTA-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä sairastavuuden ja hoidontarpeen sekä niiden tulevan kehityksen arviointiin ja raportointiin aluetasolla ja valtakunnallisesti on sovellettu ja edelleen kehitetty n TEHOTA-hankkeessa. n TEHOTA-hankkeen tarkoituksena on tuottaa alueittaista perustietoa sopimusohjausjärjestelmän osapuolia ja neuvotteluja varten sekä nyt raportoitavassa toisessa vaiheessa tuottaa ennusteita hoidontarpeen kehityksestä. TEHOTA-hankkeen käsillä olevan toisen väliraportin on toteuttanut Terveystieteen laitoksen tutkijaryhmä erikoistutkija Riitta Luoto, tutkija Jani Raitanen ja professori Matti Hakama. TEHOTA-projektin seuranta- ja ohjausryhmään kuuluvat sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen, johtava ylilääkäri Ossi Auvinen, hallintoylilääkäri Jaakko Herrala, hallintoylihoitaja Kaija Nojonen, tulosaluejohtaja Tapani Hakala, ylilääkäri Heikki Oksa, ylilääkäri Pentti Sorri, ylilääkäri Isto Nordback, tietopalvelupäällikkö Hilkka Lamminsivu, ylilääkäri Jyrki Vainio sekä ylilääkäri Jorma Vaalto. Maaliskuussa 2002 Tekijät

9 8 2. AINEISTOT JA MENETELMÄT 2.1 Aineistot Kuten myös ensimmäisessä TEHOTA-väliraportissa, n sairaanhoitopiirin sisäistä vaihtelua havainnollistetaan esittämällä tiedot tilaajarenkaittain pienistä tapausmääristä johtuvan suuren satunnaisvaihtelun vuoksi. Kuntakohtaisten tietojen analysoiminen ei ole tilastollisesta näkökulmasta luotettavaa vielä pienempien tapausmäärien vuoksi. Tilaajarenkaiden kuvaus ja niistä käytettävät lyhennetyt nimikkeet vuosina 2001 ja 2002 ovat taulukossa 2.1. Vuoden 2001 alusta Nokia liittyi Pirkkalan seudun tilaajarenkaaseen ja Kuorevesi liittyi Jämsän kaupunkiin. Nämä muutokset on huomioitu tuloksissa. Kuten myös ensimmäisessä TEHOTA-raportissa, aineistoina on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja (väestöennusteita), TAYS:in tietopalvelun tietoja pirkanmaalaisten erikoissairaanhoidon käytöstä ja valituista leikkauksista, Syöpärekisterin tietoja syövän ilmaantuvuudesta, syntymärekisterin tietoja synnytyksistä ja raskauden keskeytyksistä ja Kansaneläkelaitoksen tietoja sosiaalietuuksista (erityiskorvausoikeuksista ja työkyvyttömyyseläkkeistä). Kunkin aineiston tietosisältö on kuvattu taulukossa 2.2. Taulukko 2.1. n sairaanhoitopiirin tilaajarenkaat vuosina Tilaaja/ neuvottelurengas Tilaaja/neuvottelurenkaaseen kuuluvat n sairaanhoitopiirin kunnat Kolmostie Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano,Viljakkala, Ylöjärvi Kangasala, Kuhmalahti, Luopioinen, Pälkäne, Sahalahti Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Suodenniemi, Vammala, Äetsä Juupajoki, Längelmäki, Orivesi Ku-Ru-Vi Kuru, Ruovesi, Virrat Mä-Vi Mänttä, Ky-To-Ur-Vi Kylmäkoski, Toijala, Urjala, Viiala Le-Pi-No-Ve Lempäälä, Pirkkala, Nokia, Vesilahti Taulukko 2.2. TEHOTA-projektin 2 väliraportin aineistot ja niiden tietosisällöt. Tietolähde Rekisteri/Aineisto Käytettävät tiedot Tilastokeskus Väestötiedot Kansaneläkelaitos Väestöennusteet Kuolinsyyrekisteri Eläke- ja sairausvakuutuksen tilastotiedot ja SOVAKAtilastotietokanta Väestötiedot 1990 Väestön koulutustaso ja työttömyysaste 1998 Väestöennusteet Kuolemien lukumäärät kaikki kuolinsyyt, yhteensä Varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajat Erityiskorvatut lääkeoikeudet TAYS:in tietopalvelu TAYS + aluesairaalat Avohoitokäynnit sairaaloissa Hoitopäivät ja -jaksot , kaikki yhteensä, erikoisaloittain Kohdunpoistot, tekonivel- ja kaihileikkaukset, lonkkamurtumat Syöpärekisteri Syöpärekisteri Syöpien ilmaantuvuus STAKES Syntymärekisteri Synnytykset ja raskauden keskeytykset

10 9 Tekonivelleikkauksiin sisältyvät kaikki tekonivelleikkaukset, mm. polvi ja lonkka. Liitetaulukoissa kuvataan osoittimien väestöön suhteutetut lukumäärät ja ennusteet niihin ei ole viitattu erikseen tekstissä. KELA:n aineistoista ei ollut mahdollista tehdä trendin huomioivia ennusteita, koska tietoja oli saatavissa vasta vuodesta 1996 lähtien ja trendi oli liian lyhyt, jotta tulokset olisivat olleet luotettavia. Psykiatrian hoitojaksoissa tapahtui merkittävä väheneminen lla vuosina , minkä vuoksi psykiatrian hoitojaksojen ennusteiden tulkintaan tulee suhtautua varovasti. Hatanpään sairaalan (en) tiedot tekonivelleikkauksista puuttui vuodelta 1996, ja tiedot kirurgian ja sisätautien avohoitokäynneistä vuodelta Jälkimmäisessä tapauksessa käytettiin keskiarvoja vuosilta ja edellisessä vuosilta 1997, 1998 ja Menetelmät TeHoTa-projektin toisessa vaiheessa hoidontarpeen osoittimien ennusteet laskettiin kahdella tavalla. Ensimmäiset ennusteet perustuvat ainoastaan ikäryhmittäisiin väestömuutoksiin, jälkimmäisissä on otettu huomioon viimeaikaista kehitystä kuvaavan trendin kulmakerroin. Väestömuutoksiin pohjautuvat ennusteet Ennusteiden lähtökohtana on ennusteen tekohetkellä käytettävissä oleva tieto. Joidenkin osoittimien kohdalla tietoa oli vuodesta 1990 vuoteen 1999 saakka, joidenkin kohdalla vuosilta Pelkästään väestön määrän sekä sen ikäjakauman huomioivissa ennusteissa käytettiin tietoa viimeisen kolmen vuoden ajalta. Näin saatiin jokaiselle hoidontarpeen osoittimelle ainakin pelkkiin väestömäärän muutoksiin pohjautuvat ennusteet. Hoidontarpeen osoittimen y ennustettu luku $y saadaan kaavalla $y x e i = i, (1) n i missä i viittaa ikäluokkaan (0 4 -vuotiaat, 5 9 -vuotiaat,, yli 84 vuotiaat), x i ja n i ovat muuttujan ja väestön kolmen viimeisen vuoden ( ) keskiarvot ikäluokassa i ja e i on kyseisen ikäluokan ennustettu väestömäärä. Näissä ennusteissa oletetaan siis, että osoittimen ikäryhmittäiset suhteelliset yleisyysluvut tulevat pysymään vakioina, mutta ikäryhmittäinen väestömäärä muuttuu Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan. i Hoidontarpeen osoittimen viimeaikaisen kehityksen huomioivat ennusteet Pelkkiin ikäryhmien väestömäärien muutoksiin pohjautuvia ennusteita pyritään parantamaan huomioimalla ennustelaskelmissa myös tarkasteltavan hoidontarpeen osoittimen viimeaikainen kehitys. Mikäli käytössä on sellainen aineisto, joka kattaa kaksi eri ajankohtaa, voidaan soveltaa ns. kahden pisteen menetelmää. Tällöin lasketaan kahden eri

11 10 aikapisteen ilmaantuvuuslukujen välinen suhteellinen muutos ja oletetaan muutoksen olevan sama myös tulevaisuudessa. Jos taas käytössä on tarpeeksi pitkä aikasarja (vähintään 7 10 vuotta), voidaan käyttää lineaarista funktiota olettaen absoluuttinen muutos tarkasteltavassa osoittimessa ajan suhteen vakioksi. Jälkimmäinen vaihtoehto on tässä tilanteessa mielekkäämpi, koska tietoa on koko 90-luvulta, ei vain alusta ja lopusta. Ennustetut tapausmäärät lasketaan nyt yhden selittävän muuttujan regressiomallilla ) y = yi = ( α i + β iv), (2) i missä y i kuvaa ikäluokan i tapausmääriin sovitettua regressiosuoraa. Suora sisältää selittävän muuttujan V (vuosi) sekä kaksi parametria (vakion α ja kulmakertoimen β ), joille muodostetaan estimaatit a ja b havaittujen tapausmäärien perusteella. Parametrien α ja β estimointi merkitsee sitä, että kaikkien mahdollisten suorien joukosta on kyettävä valitsemaan sellainen, joka sopii parhaiten aineistoon. Yleisesti käytetty menetelmä parhaimman sovitteen muodostamiseksi on pienimmän neliösumman menetelmä (PNSmenetelmä). Pienimmän neliösumman menetelmän antamat estimaatit a ja b lasketaan kaavoilla i ja sxv ( k 1) s b = = s ( k 1) s XV 2 2 V V = k j= 1 xv ij k ij j= 1 v 2 ij k ( x )( v ) ij j= 1 j= 1 k k ( v ) j = 1 k ij k 2 ij, (3) a = x bv. (4) Estimoidun regressiokertoimen b ja vakion a kaavassa v viittaa selittävään muuttujaan (vuosi), x tapausmäärään ikäryhmässä i vuonna j ja k kuvaa havaintojen lukumäärää. Tämän jälkeen voidaan ennustaa tapausmääriä sijoittamalla haluttu vuosi ja PNSmenetelmällä saadut estimaatit a ja b kaavaan (2).

12 11 3. SYÖPÄTAUDIT 3.1. Kaikki syöpätaudit yhteensä Uusia syöpiä diagnosoitiin lla vuosina keskimäärin 1955 kappaletta (Taulukko 3.1). Vuoteen mennessä syöpien ennakoidaan lisääntyvän väestönmuutoksen perusteella 20 %, yhteensä 384 syöpää. Trendin ja väestömuutoksen huomioiva ennuste on pelkän väestönmuutoksen huomioivaa ennustetta 15 % suurempi (Kuvat ). Asukaslukuun suhteutettuna eniten syöpiä oli 1990-luvun lopulla Mäntän ja n seudulla, vähiten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (Kuva 3.1). Vuoden ennusteen mukaan alueiden väliset erot säilyvät suureksi osaksi samoina. Uusia syöpiä ennakoidaan olevan vuonna vähiten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti alueella, jossa suhteellinen lisäys vuosien ja välillä on suurin, 29 % (Kuva 3.3). Pienin muutos vuoteen mennessä kaikkien syöpien määrässä on odotettavissa Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella. Aiemman trendin huomioivat ennusteet ovat pelkän väestönmuutoksen huomioivia ennusteita lähes kaksi kertaa suurempia (38 %) (Kuva 3.4). Taulukko 3.1. Uudet syöpätapaukset keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä ja trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ka Ei Trendi Ei Trendi Ei Trendi trendiä trendiä trendiä Le - No - Pi - Ve n SHP

13 12 Kaikki syöpätapaukset yhteensä / 1000 as. Kaikkien syöpätapausten ennusteet, PSHP / 1000 as. 6,0 Ennuste trendi huomioiden 5,5 15 % 5,0 4,5 Le - No - Pi - Ve Ka Ennuste ilman trendiä n SHP Ilman trendiä Trendi huomioitu ,0 3,5 0 Ka Kuva 3.1 Syöpätapaukset 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). Kuva 3.2. Syöpätapausten ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Kaikki syöpätapauksien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Kaikkien syöpätapauksien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve 29 Le - No - Pi - Ve n SHP n SHP % Kuva 3.3. Syöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna % Kuva 3.4. Syöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna.

14 Rintasyöpä Uusia rintasyöpiä löydettiin PSHP:ssä vuosina keskimäärin 325 vuodessa (Taulukko 3.2). Vuoteen mennessä uusia rintasyöpiä ennakoidaan löytyvän 368, 13 % enemmän vuosien keskiarvoon verrattuna luvun trendin huomioiva ennuste on pelkän väestömuutoksen huomioivaa ennustetta 42 % suurempi (Kuva 3.6). Asukaslukuun suhteutettuna eniten rintasyöpiä löytyi vuosina tilaajarenkaan ja en alueilla (Kuva 3.5). Suhteellinen lisäys vuosien keskiarvosta vuoteen on suurin seudulla ja Lempäälä-Pirkkala-Nokia- Vesilahti -tilaajarenkaassa, jos trendiä ei huomioida. Trendin huomioimisen jälkeen rintasyöpien suhteellinen lisäys on suurinta Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (+89 %), pienintä seudulla (+8 %). lla rintasyöpätapausten ennakoidaan vähenevän ( 7 %), jos 1990-luvun trendi jatkuu (Kuvat ). Taulukko 3.2. Uudet rintasyöpätapaukset keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä ja trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ka Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Le - No - Pi - Ve n SHP Rintasyöpätapaukset / 1000 naista Rintasyöpätapausten ennusteet, PSHP / 1000 as. 2,5 Ennuste trendi huomioiden Ka ,0 42 % Ilman trendiä Trendi huomioitu 1,5 1,0 Ennuste ilman trendiä Le - No - Pi - Ve 0,5 n SHP Kuva 3.5. Rintasyöpätapaukset 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 0,0 Ka Vuosi Kuva 3.6. Rintasyöpätapausten ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

15 14 Rintasyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Rintasyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve Le - No - Pi - Ve n SHP n SHP % Kuva 3.7. Rintasyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna % Kuva 3.8. Rintasyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna Eturauhassyöpä Eturauhassyöpiä löytyi lla keskimäärin 335 vuosina (Taulukko 3.3). Vuoteen ennakoitu tapausmäärä väestönmuutoksen perusteella on 454. Eniten eturauhassyöpiä asukaslukuun suhteutettuna oli Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella, vähiten tilaajarenkaan, Mäntän ja n, sekä Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaan alueilla (Taulukko 3.3 ja Kuva 3.9). Suurin suhteellinen lisäys uusien eturauhassyöpien määrässä tapahtuu ennusteen mukaan Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaan alueella, keskimäärin lisäystä on koko n sairaanhoitopiirin alueella 35 % vuoteen verrattuna. Aiemman 1990-luvun trendin huomiointi lisää eturauhassyöpätapauksia huomattavasti, 138 % (1.5/1000 as _4.8/1000 as). Eturauhassyöpäpotilaiden lukumäärän suhteellinen lisäys on sairaanhoitopiirissä yli 6-kertainen, jos trendin oletetaan edelleen kasvavan yhtä voimakkaasti (Kuvat ).

16 15 Taulukko 3.3. Uudet eturauhassyöpätapaukset keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä ja trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ka Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Le - No - Pi - Ve n SHP Eturauhassyöpätapaukset / 1000 as. Ka Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as. 4 3 Eturauhassyöpätapausten ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 75 % 2 Le - No - Pi - Ve 1 Ennuste ilman trendiä n SHP Ka Kuva 3.9 Eturauhassyöpätapaukset 1000 miestä kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). Kuva Eturauhassyöpätapausten ennusteet 1000 miestä kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

17 16 Eturauhassyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Eturauhassyöpätapauksien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve Le - No - Pi - Ve n SHP n SHP % Kuva Eturauhassyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna % Kuva Eturauhassyöpätapausten suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna Syöpätautien hoitojaksot Syöpätautien hoitojaksoja oli vuosina keskimäärin lla 2337 kappaletta (Taulukko 3.4). Vuoteen mennessä syöpätautien hoitojaksojen ennakoidaan lisääntyvän n sairaanhoitopiirissä 15 %. Eniten syöpätautien hoitojaksoja oli vuosina asukaslukuun suhteutettuna Kylmäkoski-Toijala-Urjala-Viiala -tilaajarenkaan alueella ja Oriveden seudulla, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat -tilaajarenkaan ja Valkeakosken alueilla (Kuva 3.13). Syöpätaudit ja niiden hoito lisääntyivät selvästi 1990-luvulla ja näinollen aiempi luvun trendin huomiointi lisää kasvuennusteita selvästi. n sairaanhoitopiirin alueella syöpätautien hoitojaksojen lisäys on 78 %, mikäli aiemman 1990-luvun trendin oletetaan jatkuvan ja lisäksi huomioidaan väestönmuutos. Hoitojaksojen väestöön suhteutettu trendiennuste on pelkkää väestönmuutoksen huomioivaa ennustetta 55 % suurempi (Kuva 3.12). Syöpätautien hoitojaksojen ennakoitu lisäys on suurinta Valkeakoskella, jos huomioidaan 1990-luvun trendi ja seudulla, jos trendejä ei huomioida (Kuvat ). Suuri ero Valkeakosken ennusteissa johtuu siitä, että väestön odotettavissa oleva muutos on vähäinen, sen sijaan syöpätautien hoitojaksot lisääntyivät Valkeakoskella 1990-luvulla voimakkaammin kuin muualla.

18 17 Taulukko 3.4. Syöpätautien hoitojaksot keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Le - No - Pi - Ve n SHP Syöpätautien hoitojaksot / 1000 as. Ka Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as Syöpätautien hoitojaksojen ennusteet, PSHP 8 7 Ennuste trendi huomioiden 55 % Le - No - Pi - Ve 6 5 Ennuste ilman trendiä n SHP Kuva Syöpätautien hoitojaksot 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 40 ka Vuosi Kuva Syöpätautien hoitojaksojen ennusteet 1000 as. Kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

19 18 Syöpätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet ilman trendiä Syöpätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve 23 Le - No - Pi - Ve n SHP % Kuva Syöpätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna. n SHP % Kuva Syöpätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna Syöpätautien avohoitokäynnit Syöpätautien erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli keskimäärin vuosina n sairaanhoitopiirissä kappaletta (Taulukko 3.5). Väestönmuutoksen huomioivan ennusteen mukaan syöpätautien avohoitokäyntejä tulee vuoteen mennessä lisää 16 %, noin 417 uutta käyntiä/vuosi. Eniten syöpätautien avohoitokäyntejä oli väestöön suhteutettuna vuosina ella, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat alueella. Ennustettu syöpätautien avohoitokäyntien suhteellinen lisäys vuoteen mennessä on suurin seudulla ja Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -tilaajarenkaan alueella, pienin Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella ja Mänttä- -alueella (Kuva 3.19). Syöpätautien avohoitokäynnit lisääntyivät 1990-luvulla selvästi, niinpä aiemman trendin huomiointi lisää kasvuennusteita selvästi. Kun avohoitokäynnit suhteutetaan asukaslukuun ja huomioidaan aiempi trendi, kasvuennusteet ovat moninkertaisesti suurempia (Kuvat ). n sairaanhoitopiirissä syöpätautien erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien ennakoidaan lisääntyvän 104 %, mikäli 1990-luvulla vallinnut trendi jatkuu vuoteen (Kuva 3.18).

20 19 Taulukko 3.5. Syöpätautien avohoitokäynnit keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei Trendi Ei Trendi Ei Trendi trendiä trendiä trendiä Le - No - Pi - Ve n SHP Syöpätautien avohoitokäynnit / 1000 as. Ka Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as Syöpätautien avohoitokäyntien ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 75 % 80 Le - No - Pi - Ve 60 Ennuste ilman trendiä n SHP Kuva Syöpätautien avohoitokäynnit 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 400 ka Vuosi Kuva Syöpätautien avohoitokäyntien ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.

21 20 Syöpätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Syöpätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve 22 Le - No - Pi - Ve n SHP % Kuva Syöpätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna. 16 n SHP % Kuva Syöpätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna.

22 21 4. SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT JA DIABETES 4.1. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet Verenpainetaudin erityiskorvausoikeuksia (ek-oikeuksia) myönnettiin PSHP:ssä vuosina keskimäärin (Taulukko 4.1). Ennustettu lisäys vuoteen on 19 %. Verenpaineen vuoksi ek-lääkitystä saaneiden väestöön suhteutettu osuus on suurin Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella, pienin Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella ja ella (Kuva 4.1). Koska terveysturvan vertailukelpoisia tietoja oli saatavissa vasta vuodesta 1996 lähtien, trendiennusteet eivät olisi olleet luotettavia ja ne jätettiin näinollen tekemättä kaikista ek-lääkeoikeuksia ja työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista tiedoista. Verenpainetaudin vuoksi erityiskorvattavaa lääkitystä saaneiden osuuden ennustetaan lisääntyvän suhteellisesti eniten vuoteen verrattuna Lempäälä-Pirkkala-Nokia- Vesilahti -alueella (28 %), seudulla (24 %), tilaajarenkaan alueella (22 %) ja ella (22 %). Pienintä lisäys on Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella (5 %), Mäntän ja n alueella (8 %) ja lla (8 %). Vähäinen lisäys johtuu kyseisten alueiden vanhasta väestörakenteesta. Mitä nuorempi väestö, sitä enemmän väestön vanhenemisen mukanaan tuomia ongelmia on odotettavissa 10 vuoden kuluttua (Kuvat ). Taulukko 4.1. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja Le - No - Pi - Ve n SHP

23 22 Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet / 1000 as. 115 Le - No - Pi - Ve Ka PSHP ka PSHP Kuva 4.1. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Le - No - Pi - Ve n SHP Verenpainetaudin ek-lääkeoikeudet, indeksit (%) % PSHP Kuva 4.2. Verenpainetaudin ek-lääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien keskiarvoon verrattuna Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjä ek-lääkeoikeuksia oli vuosina keskimäärin 7207, 16/1000 asukasta (Taulukko 4.2). Vuonna sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjä ek-oikeuksia ennakoidaan olevan edelleen eniten Kuru- Ruovesi-Virrat -alueella, vähiten ella. Ennustettu suhteellinen lisäys sydämen vajaatoiminnan ek-lääkeoikeuksissa vuoteen mennessä on PSHP:ssä keskimäärin 22 % vuosiin verrattuna. Suurinta lisäyksen ennakoidaan olevan Lempäälä- Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella, pienintä lla ja Kuru-Ruovesi- Virrat -alueella (Kuvat ). Taulukko 4.2. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja Le - No - Pi - Ve n SHP

24 23 26 Le - No - Pi - Ve Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet / 1000 as Ka PSHP ka PSHP Kuva 4.3. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien indeksit (%) Le - No - Pi - Ve n SHP % PSHP Kuva 4.4. Sydämen vajaatoiminnan vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien keskiarvoon verrattuna Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnettyjä erityiskorvausoikeuksia oli lähes kaksinkertainen määrä sydämen vajaatoiminnan ek-oikeuksiin verrattuna, n kappaletta (Taulukko 4.3). Asukaslukuun suhteutettuna sepelvaltimotaudin vuoksi ek-oikeuksia saaneita oli eniten Valkeakoskella (40/1000 as), vähiten ella ja Lempäälä-Pirkkala- Nokia-Vesilahti -alueella (26/1000 as) (Kuva 4.5). Vuoteen mennessä lisäystä PSHP:n alueella sepelvaltimotaudin ek-oikeuksien lukumäärässä on odotettavissa keskimäärin 22% vuosiin verrattuna. Suhteellisesti suurin muutos on odotettavissa Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (+34 %), pienin lla (+9 %), mutta Valkeakoskella, Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella ja seudulla on vuonna eniten väestöön suhteutettuja sepelvaltimotaudin ek-lääkeoikeuksia. Taulukko 4.3. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja Le - No - Pi - Ve n SHP

25 24 36 Le - No - Pi - Ve Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet / 1000 as Ka PSHP PSHP ka Kuva 4.5. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien indeksit (%) Le - No - Pi - Ve n SHP % PSHP Kuva 4.6. Sepelvaltimotaudin vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien keskiarvoon verrattuna Diabetes Diabeteksen vuoksi ek-lääkitystä saavia oli PSHP:ssä keskimäärin n (Taulukko 4.4). Väestöön suhteutettuna eniten diabeetikkoja oli vuosina Kuru- Ruovesi-Virrat -alueella, vähiten Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella. Ennusteen mukaan alueiden väliset erot eivät juuri muutu vuoteen mennessä (Kuva 4.7). Ennustettu suhteellinen lisäys diabeetikkojen lukumäärässä PSHP:ssä on 16 % vuoteen mennessä, vuosiin verrattuna. Suurinta odotettu lisäys on suhteellisesti katsoen Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella, pienintä Kuru-Ruovesi-Virrat alueella (Kuvat ). Taulukko 4.4. Diabeteksen vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet keskimäärin vuosina ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja Le - No - Pi - Ve n SHP

26 25 30 Diabeteksen vuoksi myönnetyt ek-lääkeoikeudet / 1000 as. Ka Le - No - Pi - Ve PSHP PSHP ka Kuva 4.7. Diabeteksen vuoksi myönnetyt eklääkeoikeudet 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Diabeteksen vuoksi myönnettyjen ek-lääkeoikeuksien indeksit (%) Le - No - Pi - Ve n SHP % PSHP Kuva 4.8. Diabeteksen vuoksi myönnettyjen eklääkeoikeuksien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien keskiarvoon verrattuna Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa varsinaista työkyvyttömyyseläkettä saavat (20 64-v) Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä (tk-eläkkeellä) olevia oli vuosina PSHP:ssä keskimäärin n (Taulukko 4.5). Väestöön suhteutettuna eniten verenkiertoelinten sairauksien vuoksi tk-eläkkeellä olevia oli Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella (9/1000 as), vähiten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella (5/1000 as) (Kuva 4.9). Vuoteen mennessä verenkiertoelinten sairauksien vuoksi tk-eläkkeellä olevien osuuden ennustetaan lisääntyvän 36 % vuosiin verrattuna, eniten Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella (17 %) (Kuvat ). Ennusteen mukaan alueelliset erot verenkiertoelinten sairauksien vuoksi tk-eläkettä saaneiden määrässä pysyvät samanlaisina vuonna. Taulukko 4.5. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa varsinaista tk-eläkettä saavat keskimäärin vuosina ja ennustetut lukumäärät vuosille 2002, 2005 ja Le - No - Pi - Ve n SHP

27 26 Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tkeläkettä saavat / 1000 as. ( vuotiaat) Ka ,1 9,6 9,5 Le - No - Pi - Ve 9,1 8,2 11,8 6,2 7,3 10,0 9,2 PSHP PSHP ka Kuva 4.9. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tk-eläkettä saavat 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennuste vuodelle. Pystyviiva = PSHP keskiarvo. Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tk-eläkettä saavien indeksit (%) Le - No - Pi - Ve n SHP % PSHP Kuva Verenkiertoelinten sairauksista johtuvaa vars. tk-eläkettä saavien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja vuosien keskiarvoon verrattuna Sisätautien hoitojaksot Sisätautien hoitojaksot sisältävät mm. sydän- ja verisuonitautien hoitojaksoja. PSHP:ssä oli vuosina keskimäärin n sisätautien hoitojaksoa; väestöön suhteutettuna eniten Mäntässä ja ssa ja Valkeakoskella, vähiten Kuru-Ruovesi-Virrat alueella (Taulukko 4.6 ja Kuva 4.11). Sisätautien hoitojaksojen ennustetaan lisääntyvän PSHP:ssä vuoteen mennessä 18 % vuosiin verrattuna, jos luvun trendiä ei huomioida, ja 34 %, jos aiempi trendi huomioidaan (Kuvat ). Hoitojaksojen trendiennuste on 14 % suurempi kuin pelkän väestöennusteen huomioiva ennuste. Sisätautien hoitojaksojen ennustettu muutos vuoteen mennessä on suhteellisesti suurinta Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella, seudulla, Valkeakoskella ja ella, jos 1990-luvun trendiä ei huomioida. Aiemman trendin huomiointi muuttaa suhteellisesti suurimman muutoksen alueeksi Ky-To-Ur-Vi -tilaajarenkaan (Kuvat ). Taulukko 4.6. Sisätautien hoitojaksot keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Le - No - Pi - Ve n SHP

28 27 Sisätautien hoitojaksot / 1000 as. Ka Ilman trendiä Trendi huomioitu Sisätautien hoitojaksojen ennusteet, PSHP / 1000 as Ennuste trendi huomioiden % Le - No - Pi - Ve n SHP Kuva Sisätautien hoitojaksot 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP) Ennuste ilman trendiä ka Vuosi Kuva Sisätautien hoitojaksojen ennusteet 1000 as. Kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Sisätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet ilman trendiä Sisätautien hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve 27 Le - No - Pi - Ve n SHP % Kuva Sisätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna n SHP % Kuva Sisätautien hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna

29 Sisätautien avohoitokäynnit Sisätautien avohoitokäyntejä oli PSHP:ssä vuosina (ella vuosina ) hieman yli nelinkertainen määrä sisätautien hoitojaksoihin verrattuna (n ) (Taulukko 4.7). Väestöön suhteutettuna eniten sisätautien avohoitokäyntejä oli Mäntässä ja ssa, vähiten Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella. Vuoteen mennessä sisätautien avohoitojaksojen ennustetaan lisääntyvän PSHP:ssä 11 %, jos aiempaa trendiä ei huomioida, ja 75 %, jos 1990-luvun trendi huomioidaan. Ero trendiennusteen ja ilman trendiä tehdyn ennusteen välillä on 58 % (Kuvat ). Sisätautien avohoitokäyntien suhteellinen ennustettu muutos vuoteen verrattuna on suurin Lempäälä-Pirkkala-Nokia-Vesilahti -alueella, pienin Oriveden seudulla sekä Mänttä- -alueella. Kuru-Ruovesi-Virrat -alueella sisätautien avohoitokäyntien ennustetaan vähenevän n. 4 %, jos aiempaa trendiä ei huomioida. Jos trendi huomioidaan, avohoitokäyntien suhteellinen lisäys on kaikissa tilaajarenkaissa vähintään 40 %, suurin lla, jossa suhteellinen muutos on 90 % vuoteen verrattuna. Taulukko 4.7. Sisätautien avohoitokäynnit keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi * Le - No - Pi - Ve n SHP * Keskiarvo perustuu vuosiin 1998 ja 1999, koska 1997 tiedot puuttuvat

30 29 Sisätautien avohoitokäynnit / 1000 as Ka Ilman trendiä Trendi huomioitu 620 / 1000 as Sisätautien avohoitokäyntien ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden % 237 * Le - No - Pi - Ve 191 n SHP Kuva Sisätautien avohoitokäynnit 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP) Ennuste ilman trendiä ka Vuosi Kuva Sisätautien avohoitokäyntien ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Sisätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Sisätautien avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden * 15 * 85 Le - No - Pi - Ve 17 Le - No - Pi - Ve n SHP % Kuva Sisätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna n SHP % Kuva Sisätautien avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna

31 30 5. KIRURGIA 5.1. Kirurgian hoitojaksot Kirurgian hoitojaksoja oli vuosina PSHP:ssä keskimäärin lähes (Taulukko 5.1). Asukaslukuun suhteutettuna eniten kirurgian hoitojaksoja oli 1990-luvun lopulla Mäntän ja n alueella, vähiten ella. Ennusteen mukaan vuonna kirurgian hoitojaksoja on väestöön suhteutettuna eniten Mäntän ja n alueella ja Valkeakoskella, riippumatta siitä, onko trendi huomioitu vai ei (Kuva 5.1). Kirurgian hoitojaksojen asukaslukuun suhteutettu trendiennuste on 31 % väestönmuutokseen perustuvaa ennustetta suurempi (Kuva 5.2). Ennustettu kirurgian hoitojaksojen lisäys vuoteen mennessä vuosiin verrattuna on 10 %, kun pelkkä väestönmuutos huomioidaan, ja yli kaksinkertainen (26 %), jos väestönmuutoksen lisäksi 1990-luvun trendi otetaan huomioon (Kuvat ). Taulukko 5.1. Kirurgian hoitojaksot keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Le - No - Pi - Ve n SHP

32 31 Kirurgian hoitojaksot / 1000 as. Ka Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as Kirurgian hoitojaksojen ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 15 % Le - No - Pi - Ve 55 Ennuste ilman trendiä n SHP ka Vuosi Kuva 5.1. Kirurgian hoitojaksot 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). Kuva 5.2. Kirurgian hoitojaksojen ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Kirurgian hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet ilman trendiä Kirurgian hoitojaksojen indeksit (%) ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve 14 Le - No - Pi - Ve n SHP % Kuva 5.3. Kirurgian hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna. 10 n SHP % Kuva 5.4. Kirurgian hoitojaksojen suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna

33 Kirurgian avohoitokäynnit Kirurgian avohoitokäyntejä oli kirurgian hoitojaksoihin verrattuna hieman yli kaksinkertainen määrä vuosina (ella vuosina ) keskimäärin (Taulukko 5.2). Asukaslukuun suhteu-tettuna kirurgian avohoitokäyntejä, kuten myös hoitojaksoja, oli eniten Mäntässä ja ssa sekä Valkeakoskella, vähiten ella. Ennusteen mukaan vuonna kirurgian avohoitokäynnit lisääntyvät Mäntän ja n alueella vain vähän, vaikka aiempi trendi huomioitaisiinkin. Sen sijaan Valkeakoskella trendin huomiointi kasvattaa ennustetta huomattavasti. Koko PSHP:ssä kirurgian avohoitokäyntien ennakoidaan lisääntyvän 10 vuodessa noin 7 % pelkän väestönkasvun perusteella ja 22 %, jos myös 1990-luvun trendi huomioidaan. Kirurgian avohoitokäyntien asukaslukuun suhteutettu trendiennuste on 13 % suurempi kuin pelkkään väestönkasvuun perustuva ennuste. Suhteellisesti suurin lisäys avohoitokäynneissä on odotettavissa Lempäälä-Nokia-Pirkkala-Vesilahti -alueella, seudulla ja Ky-To-Ur-Vi -alueella, jos aiempi trendi huomioidaan. Mäntän ja n alueella avohoitokäyntien määrä vähenee vuoteen mennessä vuosien keskiarvoon verrattuna muista alueista poiketen. Taulukko 5.2. Kirurgian avohoitokäynnit keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi * Le - No - Pi - Ve n SHP * Keskiarvo perustuu vuosien 1998 ja 1999 lukuihin, koska vuoden 1997 tiedot puuttuvat

34 33 Kirurgian avohoitokäynnit / 1000 as. Ka Ilman trendiä Trendi huomioitu / 1000 as Kirurgian avohoitokäyntien ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden 53 % Le - No - Pi - Ve Ennuste ilman trendiä n SHP Kuva 5.5. Kirurgian avohoitokäynnit 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP) ka Vuosi Kuva 5.6. Kirurgian avohoitokäyntien ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden. Kirurgian avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet ilman trendiä Kirurgian avohoitokäyntien indeksit (%), ennusteet trendi huomioiden Le - No - Pi - Ve 16 Le - No - Pi - Ve n SHP % Kuva 5.7. Kirurgian avohoitokäyntien suhteelliset muu-tokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet ilman trendiä) vuosien keskiarvoon verrattuna. 9 n SHP % Kuva 5.8. Kirurgian avohoitokäyntien suhteelliset muutokset (%) vuosina 2002, 2005 ja (ennusteet trendi huomioiden) vuosien keskiarvoon verrattuna. 66

35 Neurokirurgian hoitojaksot Neurokirurgian hoitojaksoja oli 1990-luvun lopulla keskimäärin n. 850 (Taulukko 5.3). Väestömäärään suhteutetuissa arvoissa oli vaihtelua melko vähän, eniten hoitojaksoja oli Mäntän ja n sekä seudulla, vähiten lla. Neurokirurgian hoitojaksot ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvulla, siksi trendiennuste koko sairaanhoitopiirille (+70 %) poikkeaa huomattavasti pelkän väestönmuutoksen huomioivasta (+7 %) ennusteesta (Kuva 5.10). Asukaslukuun suhteutettu trendiennuste on 57 % suurempi kuin pelkkä väestönmuutokseen perustuva ennuste. Kun aiempaa trendiä ei huomioida, suhteellisesti suurinta lisäys on ennusteen mukaan vuoteen mennessä ella. Kun aiempi trendi huomioidaan, suurimpien lisäyksien ennakoidaan tapahtuvan Oriveden seudulla (Kuvat ). Taulukko 5.3. Neurokirurgian hoitojaksot keskimäärin vuosina ja ennusteet ilman trendiä sekä trendi huomioiden vuosille 2002, 2005 ja. Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Ei trendiä Trendi Le - No - Pi - Ve n SHP Neurokirurgian hoitojaksot / 1000 as. Ka Ilman trendiä / 1000 as. 3,5 Neurokirurgian hoitojaksojen ennusteet, PSHP Ennuste trendi huomioiden Trendi huomioitu 3,0 2,5 57 % 2,0 1,5 Le - No - Pi - Ve 1,0 0,5 Ennuste ilman trendiä n SHP Kuva 5.9. Neurokirurgian hoitojaksot 1000 as kohti vuosina keskimäärin ja ennusteet vuodelle (pystyviiva = PSHP). 0,0 ka Vuosi Kuva Neurokirurgian hoitojaksojen ennusteet 1000 as. kohti vuosille 2002, 2005 ja ilman trendiä ja trendi huomioiden.