ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM. KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

Transkriptio

1 ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN MAISEMASELVITYS

2 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Suunnittelualue Aineisto ja menetelmät MAISEMA Maisemarakenne Maisemakuva Maiseman erityispiirteet Maaperä ja topografia, pienilmasto SUOSITUKSET Muutosten sietokyky Ekologiset yhteydet Maiseman monimuotoisuus Virkistyskäyttö LIITTEET LÄHTEET Kannen kuva: Näkymä entisen rakennuspaikan nurkalta

3 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) 1 JOHDANTO 1.1 Suunnittelualue Käpylän asemakaava-alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin keskustan alueella, Käpylän kaupunginosassa. Selvitysalue rajoittuu Keskuskatuun, Larumonkatuun ja Koskenniemenkatuun. Kaava-alueen pinta-ala on noin 20,5ha. 1.2 Aineisto ja menetelmät Maisemaselvitys on laadittu Käpylän asemakaavaa varten Kankaanpään kaupungin tilauksesta. Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä selvityksen on laatinut maisema-arkkitehti Maarit Suomenkorpi ja työssä avusti agrologi, ympäristösuunnittelija ja maanmittausalan insinööriopiskelija Niina Matkala. Kankaanpään kaupungissa työtä on ohjannut kaupunginarkkitehti Maija Anttila. Maisemaselvitys perustuu lokakuun 2009 lopussa tehtyyn maastoinventointiin sekä peruskarttatarkasteluun. Maastoinventoinnin yhteydessä pyrittiin saamaan yleiskuva alueen maisemasta. Samalla kirjattiin kartalle muistiinpanoja alueen ominaispiirteistä. Selvitysvaiheessa liitekartalle ja raporttiin koottiin alueen maankäytön suunnittelussa huomioitavat maisemalliset ja kulttuurihistorialliset lähtökohdat ja reunaehdot. Lopuksi on tehty yhteenveto maiseman kannalta hyvin muutoksia sietävistä alueista, jonkin verran muutoksia sietävistä alueista sekä heikosti muutoksia sietävistä alueista. Kuvat: Idässä sijaitsee erityisen kaunis kallioalue. Kivikot ja maanpinta ovat peittyneet kauniiseen sammalpeitteeseen. ( Kankaanpään kaupunki).

4 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) 2 MAISEMA 2.1 Maisemarakenne Selvitysalue sijaitsee Kankaanpään kaupungin keskustan tuntumassa. Sitä ympäröivät rakennetut pientaloalueet. Alue muodostuu pääasiassa Käpylänpuistosta, jonka pienipiirteistä metsämaisemaa elävöittävät puustoiset kallioalueet. Maisemarakenne muodostuu kalliomäistä ja niiden väliin jäävistä notkelmista. Alueen läpi kulkee itä-länsi suunnassa osittain putkitettu vesiuoma. Metsäalueella risteilee varsin kattava virkistyskäytössä oleva polkuverkosto. Osat poluista ovat vanhoja ainakin 1930-luvulta peräisin olevia kärrypolkuja, osa on virkistyskäytön ja kulutuksen kautta syntyneitä. Suurmaisema ja maisemamaakunta Alue kuluu maisema-aluetyöryhmän maisemamaakuntajaon mukaisesti Lounaismaan Pohjois-Satakunnan järviseutuun. Pohjois-Satakunnassa Lounaismaa vaihettuu kohti Suomenselän karuja vedenjakaja-alueita. Alue on maastonmuodoiltaan melko vaihtelevaa. Seudulla on kumpu- ja pohjamoreeni- ja kalliomaita. Soita alueella on selvästi enemmän kuin muualla Lounaismaalla. Seutu on metsäistä, mutta sitä elävöittävät useat järvet. Koska savikoita on vähän ainoastaan joidenkin pienehköjen jokien varsilla, eivät olosuhteet ole niin suotuisat maanviljelylle kuin muualla Lounaismaalla. Siitä huolimatta toistuvat pienet kumpuilevat peltokuviot maisemassa melko taajaan. Peltomaisemat sijaitsevat usein järvien ja jokien läheisyydessä. Metsätalouteen liittyvät elinkeinot ovat seudulla tärkeässä asemassa. Kuva: Selvitysalueella kasvaa pääasiassa kuusimetsää ( Kankaanpään kaupunki).

5 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) Selvitysalueen pohjoisosan halki virtaa itä-länsisuuntainen vesiuoma. Oja saa alkunsa liikuntakeskukselta, jonka länsipuolella sijaitsevien peltojen vedet valuvat vesiuomaa pitkin länteen. Oja laskee Laviantien länsipuolella sijaitsevaan patoaltaan kautta ojaa pitkin Kankaanjärveen, josta vedet laskevat Pitäjänojaa pitkin Karvianjokeen. Valtaosa selvitysalueen pintavesistä valuu alueen läpi kulkevaan ojaan, lukuun ottamatta kaakkoista ja lounaista aluetta, joilta vedet valuvat pintavaluntana näissä ilmansuunnissa teiden varsilla oleviin ojiin. Kuva: Alueen halki kulkeva vesiuoma ( Kankaanpään kaupunki). 2.2 Maisemakuva Selvitysalue on havupuuvaltaista metsää ja sitä ympäröivät joka suunnassa pientaloalueet. Alue on kauttaaltaan maisematilallisesti suljettua tai harvemmilla metsäosuuksilla puoliavointa, jolloin metsään avautuu pidempiä näkymiä. Paikoin tiheä pensaskerros estää näkymät alueen sisällä. Ympäristöstä avautuu kauniita näkymiä kallioisille alueille. Metsä on pääosin jylhää ja kookasta kuusi- ja mäntymetsää. Alueen aiempi maankäyttö on muokannut maisemaa erityisesti alueen keskiosassa. Vanhalla

6 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) peltoalueella kasvaa nuorempaa lehtipuustoa, mikä lisää maiseman monimuotoisuutta. Lehtipuiden juurella paikoin kasvava runsas taimikko ja pensaskerros antavat maisemalle huolittelemattoman ilmeen. Havupuumetsiin vaihtelua tuovat eriluonteiset osuudet. Idässä on erityisen kaunis kivikkoinen kallioalue, joka maanpintaa peittää sammalmatto. Jäkälät ja varvut sekä katajat antavat kallioalueelle sen kauniin ilmeen. Alueen keskiosissa kuusikko on paikoin talousmetsän ja tavanomaisen kuusimetsän luonteista. Lännessä sijaitsee laaja katajakasvusto, joka lisää maisemankuvan vaihtelevuuteen. Maisemakuvaa heikentävät alueen keskiosassa polkujen varsilla olevat maahan kaivetut kuopat sekä vesiuoman lähettyville muualta tuodut puutarhajätteet: lehti- ja risukasat. Kuva: Entisellä peltoalueella kasvaa lehtipuita ( Kankaanpään kaupunki). 2.3 Maiseman erityispiirteet Historia Käpylän asemakaava-alue oli vielä 1800-luvulla täysin rakentamatonta metsämaisemaa luvulla asutus Kankaanpäässä oli sijoittunut etelämpänä sijaitsevan Ruokojärven rannoille. Vuoden 1937 karttaan Käpylän selvitysalueelle on merkitty peltoalue. Vielä vuonna 1967 pelto on ollut käytössä, mutta vuoden 1984 sitä ei ole enää merkitty kartalle. Vanhan metsittyneen peltokuvion voi vieläkin tunnistaa maastossa ympäröivää havupuustoa nuoremmasta lehtipuustosta.

7 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) Kuva: Ote kartasta 1800-luvulta ( Kankaanpään kaupunki). Kuvat: Otteita kartoista eri aikakausilta ( Kankaanpään kaupunki). Paikallisesti arvokkaat kohteet Kaunis kallioalue Idässä sijaitsee maisemakuvan kannalta erityisen kaunis kallioinen ja kivikkoinen alue. Alueella kasvaa kookasta männikköä ja maanpintaa sekä kivikkoa peittää kaunis sammalpeite. Jäkälät ja varvut sekä katajat antavat kallioalueelle sen kauniin ilmeen. Pensaskerroksen puuttuessa viehättäviä näkymiä avautuu laajalle. Alue lisää maiseman monimuotoisuutta. Alueella kulku on syytä ohjata olemassa oleville poluille ja hoitaa alueita siten, että ne säilyttävät ominaispiirteensä ja rikastuttavat maisemakuvaa. Maiseman kulutuskestävyys Luonnon ja maiseman kulutuskestävyys määräytyy useiden tekijöiden yhteisvaikutuksena. Siihen vaikuttavat pinnanmuodot, maalaji, kosteus sekä kasvillisuustyyppi ja kasvilajisto ja valoisuus. Tiheän puuston lomassa kasvavien kestävien kasvilajien määrä vähenee ja puulajit sietävät juuristoalueen kulutusta ja tallausta eri tavoin. Esimerkiksi kuusen juuristo kulkee pinnan lähellä, joten se on kulutukselle arkaa.

8 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) Kasvillisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös maisemaan. Lisäksi maisemakuvan muutokset vaikuttavat alueiden virkistyskäytön mielekkyyteen. Vaihteleva ja kaunis maisema on toivottua virkistysympäristöä. Pellot, niityt ja rakennettu ympäristö kestävät parhaiten kulutusta, koska niillä kasvava lajisto on jo usein muodostunut kulutukseen ja muutokseen sopeutuvista lajeista ja alkuperäislajit ovat ehkä jo kadonneet. Kohtalaisesti kulutusta kestävät lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kangasmetsät ja kuivahkot kangasmetsät (tuoreemmat). Melko hyvin muutoksia sietävät kuivahkot kangasmetsät (kuivemmat) sekä puustoiset suot. Heikosti muutoksia sietävät kuivat kangasmetsät ja avosuot ja erittäin heikosti karukkokankaat, kalliokasvillisuus ja erityiset lentohiekka- ja dyynialueet, lähteiköt ja märät avosuot. 2.4 Maaperä ja topografia, pienilmasto Selvitysalueen alavimmissa keskikohdissa maalajit ovat kerrostuneet siten, että keskimäärin 0,5 metrin paksuisen hietakerroksen alla on hiesua. Topografialtaan korkeimmilla kohdilla maaperä on kalliomaata. Muualla maaperä muodostuu hiekasta. Kuva: Ote maaperänkartasta 1: ( GTK) Pienpiirteisesti kumpuileva maasto viettää hiljalleen länteen kohti Ruokojärvestä Kankaanjärveen laskevaa vesiuomaa. Suhteellinen maaston korkeusero alueella on enimmillään 9,7 metriä. Selvitysalueen korkeimmat kohdat sijaitsevat alueen pohjoisrajan ja länsiosan kallioalueilla, joiden huiput kohoavat 96 metriin merenpinnan yläpuolelle. Alavimmat kohdat sijaitsevat alueen länsiosassa Keskuskadun tuntumassa 86,3 mpy. Alueen keskelle jäävä vanha peltoalue ympäristöineen on suhteellisen tasaista ja sijaitsee keskimäärin 88 mpy. Metsäinen alue on pienilmastollisesti suojaisaa, vähätuulista ja siten lämmintä. Hiekka ja kalliomaa keräävät myös lämpöä ja luovuttavat sitä ilman viiletessä, mikä lämmittää alueen pienilmastoa. Maaston suhteellinen korkeusero on niin

9 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) pieni, ettei rinteiden ilmansuunnilla tai korkeusasemalla ole suurta vaikutusta pienilmastoon. Maaperän kulutuskestävyys Lajittumattomat maalajit kestävät paremmin kulutusta kuin lajittuneet eli hienojakoisemmat maat sietävät heikommin kulutusta kuin karkeat. Hiekkamaat kestävät alueella parhaiten kulutusta. Hieta ja hiesu hienojakoisempina saattavat pidättää kosteutta alavilla kohdilla ja muuttua kuraisiksi aktiivisessa käytössä ilman maanparannusta. Kallioympäristö on kulutukselle hyvin arkaa kuivuuden ja ohuen maakerroksen vuoksi ja kasvillisuus kärsii helposti liiallisesta kulutuksesta. Kulutuskestävyyteen vaikuttaa lisäksi rinteen kaltevuus. Kalliorinteet ovat senkin vuoksi arimpia. 3 SUOSITUKSET 3.1 Muutosten sietokyky Selvityksen perusteella on maankäytön suunnittelua varten esitetty liitekartalla alueiden muutostensietokyky maiseman kannalta. Huonosti muutoksia sietävät alueet Maiseman kannalta huonoiten muutoksia sietävät alueet, jotka ovat herkkiä lisääntyvälle kulutukselle ja jotka ovat maisemakuvallisesti kauniita. Kulutusherkkyyteen vaikuttaa kallioinen maaperä, ohut kallion päällä oleva humuskerros sekä kasvillisuuden heikko vedensaanti. Muuta maastoa korkeammilla mäillä vettä on vähemmän kasvien käytettävissä, jolloin niiden kasvu- ja uusiutumiskyky on heikompi. Kulutus aiheuttaa helpommin näkyviä muutoksia maisemassa. Kallioisen mäet ovat siten kulutusherkimpiä alueita. Hyvin muutoksia sietävät alueet Parhaiten muutoksia sietävät alueet, joilla on ollut aiempaa maankäyttöä ja jotka liittyvät jo rakennettuihin alueisiin. Kulutuskestävyyteen vaikuttavat lisäksi maaperä sekä kasvien hyvä vedensaanti, joka lisää niiden kasvukykyä. Jonkin verran muutoksia sietävät alueet Jonkin verran muutoksia sietävät alueet, joilla on ollut aiempaa maankäyttöä ja jotka eivät ole siten enää luonnontilaisia. Maaperä tai ympäristö asettaa rakentamiselle ja virkistyskäytölle kuitenkin rajoitteita tai vaatimuksia. 3.2 Ekologiset yhteydet Maankäytössä tulee huomioida myös erillinen luontoselvitys ja siinä esitetyt arvot. Luontoarvot painottuvat alueen länsiosan liito-orava-alueisiin. Luonnon kannalta vähiten arvoja on itäosan virkistyskäytössä kuluneilla kauniilla kallioalueella. Länsiosassa sijaitseva liito-oravan elinpiiri on säilytettävä ja siltä on suositeltavaa säilyttää ekologisia yhteyksiä alueen ulkopuolella sijaitseville laajemmille metsäalueille. Ekologiset yhteydet voidaan toteuttaa metsäkaistaleilla, mutta liito-oravan tiedetään käyttävän liikkumiseen myös yksittäisiä puita tiheämmin rakennetuilla alueille. Metsäkaistaleet toimivat paremmin yhteyksinä myös muita eläimiä ajatellen.

10 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) 3.3 Maiseman monimuotoisuus Aiemman maankäytön maisemaan tuomat muutokset tarjoavat maisemakuvaan monimuotoisuutta, mikä on virkistyskäytön kannalta miellyttävä. Alueen vallitsevaan kuusi- ja mäntyvaltaiseen metsämaisemaan tuovat vaihtelua vanhalle peltoalueelle kasvanut lehtipuuvaltainen metsä sekä katajakasvusto. Virkistyskäytön kannalta maiseman luonteen vaihtelu lisää alueen käytön miellyttävyyttä ja rikastuttaa maisemakuvaa ja se kannattaa hyödyntää alueen jatkosuunnittelussa. Erityispiirteet on suositeltavaa säilyttää osana virkistysmetsää. Lehtipuiden juurelle muodostunutta risukkoista pensaskerrosta on suositeltavaa harventaa ja maisemakuvaa siistiä. 3.4 Virkistyskäyttö Alueen keskiosassa on polkujen varrella maahan kaivettuja kuoppia sekä muualta tuotua puutarhajätettä. Alueen maisema on jo aiemmin muokkautunut myös paikalla sijainneiden rakennusten myötä. Näille alueille olisi luontevaa sijoittaa virkistystoimintoja, jolloin epäkohdat tulisi samalla korjattua. Alue sijaitsee myös polkujen risteyskohdassa ja on siten hyvin saavutettavissa ympäröiviltä asuinalueilta. Metsäisessä ympäristössä voisi toimia luonnonläheinen leikkipuisto. Maaperän kulutuskestävyyden ja metsäkasvillisuuden säilymisen kannalta voidaan tarvittaessa osoittaa ja parantaa poluista alueelle päävirkistysreitti, jolle läpikulku ohjautuisi. Selkeä ja hoidettu virkistysreitti vähentää polkujen ulkopuolella liikkumista, mikä puolestaan vähentää kasvillisuuden kulumista. Parhaiten muutoksia ja kulutusta sietävät alueet ovat aktiivisen virkistyskäytön ohella yleensä myös rakentamiseen parhaiten soveltuvia alueita, joten valintoja joudutaan tekemään. Silloin suositeltavaa olisi säilyttää virkistykseen kauneimmat ja mielekkäimmät sekä vaihtelevat alueet ja ohjata niillä liikkumista poluin. Leikkipuistot ja muut kuluvat alueet kannattaa sijoittaa rakennettujen alueiden yhteyteen. Muita virkistystoimintoja voisivat olla erilaiset pienet peliradat, kentät ja oleskelualueet. Alueen läpi on hyvä johtaa myös virkistysyhteydet alueen ulkopuolella sijaitseville laajemmille virkistysalueille. Helsingissä ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Maarit Suomenkorpi projektijohtaja maisema-arkkitehti, YKS-359 LIITTEET Maisemaselvityskartta

11 Käpylän asemakaava-alueen maisemaselvitys (11) LÄHTEET Kirjallisuus ja aiemmat selvitykset Maisemanhoito (1992). Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto. Mietintö 66/1992. Kankaanpään Käpylänpuiston virkistys- ym. alueiden luontokartoitus. Raimo Hakkila Kankaanpään Käpylän asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009, Suomen luontotieto Oy, 43/2009. Karttalähteet Maaperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus. Venäläinen topografikartta 1800-luvulta, Kankaanpään kaupunki Peruskartat 1937, 1967, 1984, 2008, Kankaanpään kaupunki

12 Viemärilinja Vesiuoma Runsas katajakasvusto Puutarhajätettä Vanha kaivo Kallioalue Kallioalue Entinen torpan paikka Maahan kaivettuja kuoppia Vanha rakennuspaikka Metsittynyt vanha peltoalue, rikastuttaa maisemakuvaa mäntyvaltaista kangasmetsää Erityisen kaunis kallioalue lehtipuuvaltaista ja risukkoista metsää Kallioalue Kallioalue Kallioalue Kallioalue MERKINTÖJEN SELITYKSET Ekologia Maaperä hietaa/hiesua, lähde 1: maaperäkartta Ekologinen yhteys, joka suositellaan säilytettäväksi eläinten kulkureittinä Liito-oravan kannalta tärkeä alue Uusi polku, sijainti osin likimääräinen Kulutuskestävyys maiseman kannalta Huonosti muutoksia sietävät alueet, suositellaan säilytettäväksi Maaperä hiekkaa, lähde 1: maaperäkartta Maaperä kalliota, lähde 1: maaperäkartta Kallioalue, kulutusarka, kaunis Ekologinen yhteys, vesiuoma Maiseman historia Vanha maankäyttö, vuoden 1967 kartta Vanha tie/polkuyhteys, vuoden 1937 kartta Maisemakuva Maisemahäiriö, epäkohta Harmoninen/ erityisen kaunis / maisemakuvallisesti arvokas alue, kulutusarka, säilytettävä Kaunis näkymä Jonkin verran muutoksia sietävät alueet Hyvin muutoksia sietävät alueet, rakentaminen ja aktiivinen virkistyskäyttö on suositeltavaa ohjata näille alueille Selvitysalueen raja KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KÄPYLÄNPUISTON ALUE MAISEMASELVITYS ERIKSSON ARKKITEHDIT OY Meritullinkatu 11 C HELSINKI puh fax