Omaisen ja hoitajan yhteistyö: vetoa samaan vai eri suuntaan? Kehitysvammaiset kokevat, että muut päättävät heidän puolestaan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omaisen ja hoitajan yhteistyö: vetoa samaan vai eri suuntaan? Kehitysvammaiset kokevat, että muut päättävät heidän puolestaan."

Transkriptio

1 5 2009

2 super Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenvuoro 6 Pelisäännöt ulkomaalaisten rekrytointiin 7 Hyvät ideat levitykseen 8 Toukokuun lyhyet 9 Näin vastattiin! 9 Lehtikatsaus 10 Kun omainen ja hoitaja kohtaavat 14 Aila Isolan lempiesine: harmonikka! 16 Itsenäisyys tuo yksinäisyyden kehitysvammaiselle 20 Uskon päivän tapahtuma Tampereella 21 Vaihtoehtohoidoille tiukemmat säännöt 22 Lähihoitaja lääkärin työparina 24 Hoitotyön etiikkaa 28 Taitavat lähihoitajaopiskelijat 32 Abilympics 33 Elinvoimaisimpia ovat keski-ikäiset naiset 34 SuPer-Nuoret esittelyssä 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Pieniä uutisia 37 Toiveammattina mielenterveystyö 38 Mielenterveyden ja päihdetyön koulutusohjelma 40 Opiskelijavaihtoa Omniassa 42 Yksityissektorin toiminta kutsuu mukaan 44 Edustajisto: nolla ei riitä 46 SuPerin Paras-seminaari 49 Fipsu korostaa joustoja 50 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 52 Superristikko 53 Lähihoitaja Kähönen 53 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 54 Voiko työsuhde loppua potilaan kuolemaan? 59 Kuntouttava työote 60 Jäsenrekisteri tiedottaa 61 Siskon pakina 62 Työttömyyskassan ajankohtaiset 65 P.S. 66 Kuulumisia Kehitysvammaiset kokevat, että muut päättävät heidän puolestaan Huumori voi auttaa vaikeissa hoitotilanteissa. 28 Sirpa Karjalainen ja Meritta Ylilehto voittivat lähihoidon Suomen mestaruuden. 46 SuPerin 10 Omaisen ja hoitajan yhteistyö: vetoa samaan vai eri suuntaan? Karoliina Partanen ja Tuomas Hyytinen yhdessä Raija Moilasen ja Juhani Palomäen kanssa auttavat Paras-käänteissä. 2 super

3 super 56. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittajat Marjo Sajantola (09) Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Anne Kotokorpi, Jaana Puranen ja Merja Mäkisalo-Ropponen, Antti Vanas Kannen kuva Kai Lindqvist Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Kun asiantuntijat kohtaavat leena lindroos Parhaimmillaan hoitajan ja omaisen yhteistyö on sitä, että kaksi toistensa tietämystä arvostavaa asiantuntijaa kohtaa ja keskustelee keskenään potilaan kannalta parhaista mahdollisista vaihtoehdoista. Usein omaishoitajat osallistuvat läheisensä hoitoon myös laitoksessa, eivätkä suomalaiset hoitajat onneksi koe, että silloin tunkeuduttaisiin heidän reviirilleen, toteaa hoitotyön lehtori Sirpa Salin. Hän sanoo myös, että tärkein tekijä onnistuneessa kohtaamisessa on asenne. Osa hoitajista ei koe yhteistyötä tarpeellisena, joillekin taas asiakkaan mukana tulee yhteistyökumppaniksi koko perhe. Omaisten rooli hoitotyössä tulee korostumaan sitä mukaa kun yhteiskunnan rahkeet kapenevat. On myös luonnollista, että he ovat kiinnostuneita ja huolestuneita läheisensä tilanteesta. Mutta hoitaja, joka on töissä määrätunnit kerrallaan, kenties juuri nyt ja taas raskaasti alimiehitetyssä vuorossa, voi kokea omaisten kysymykset moitteina tai itsestäänselvyyksinä, joihin ei koe tarvetta tai yksinkertaisesti ehdi ottaa kantaa. Toinen lehtemme keskeisistä artikkeleista tarttuukin tähän kysymykseen. Mikä eteen, kun ei hoitajana voi tehdä työtään niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi. Lähihoitajan eettisten ohjeiden mukaan hoidon perustana ovat elämän kunnioittaminen ja ihmisarvon mukainen kohtelu, itsemääräämisoikeus, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja vastuullisuus. Mutta kaikki tietävät, että nämä määreet eivät aina toteudu, vaikka työskentelisi omassa unelma-ammatissaan ja suorastaan loistavassa työyhteisössä. Aina on mukana haastavia omaisia ja vastaan tulee kiperiä tilanteita. Hoitajalla on oikeus omiin tunteisiinsa, mutta ammatillisuuden ohi ärtymys, suuttumus ja turhautuminen eivät saa mennä. Liittomme eettisen työryhmän jäsen Seija Heikkinen korostaakin, että oman ammattitaidon ylläpitämisellä ja kehittämisellä on positiivinen vaikutuksensa eettisesti kestävien ratkaisujen löytämiseen myös vaikeissa tilanteissa. Ja se, että kollegojen tukeen voi luottaa, auttaa merkittävästi. Kevät alkaa toden teolla ensi sunnuntaina vietettävästä äitienpäivästä. Toivon, että siitä tulee kaikille lämmin ja valoisa päivä super 3

4 superin toimiston kesäaukioloajat Ajankohtaista Toukokuu Äitienpäivä Kansainvälinen SLE-päivä Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Kansainvälinen fibromyalgiapäivä Puheenjohtajien neuvottelupäivät, Helsinki, SuPer ry Terve-sos, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja messutapahtuma, Helsinki, Wanha Satama Kansainvälinen perheen päivä Taloudenhoitajien peruskurssi, Rovaniemi, SuPer ry Kotihoidon koulutuspäivät, Turku, SuPer ry Maailman MS-päivä Kansainvälinen tupakaton päivä Kesäkuu Luottamusmiesten peruskoulutuksen 1. jakso, Aktiivi-Instituutin koulutusta Paikalliset neuvottelut neuvotellen tulokseen, jatkokurssi, Aktiivi-Instituutin koulutusta 5.6. Maailman ympäristöpäivä Toimisto on avoinna ja klo Tällöin edunvalvontayksikkö ja jäsenyksikkö päivystävät klo Toimisto on suljettu , jolloin kuitenkin: edunvalvontayksikkö päivystää ma pe ja sekä jäsenyksikkö päivystää ma, ke ja pe super vaatii laadukasta päivähoitoa myös tulevaisuudessa SuPer on tyrmistynyt valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton aikeista etsiä säästöjä kunnille päivähoidosta. Mahdollisina säästökohteina olisivat päivähoidon ryhmäkoot ja kelpoisuusvaatimukset. Jo tällä hetkellä tilanne päiväkodeissa on sellainen, että velvoitteista huolehtiminen on selviytymistä äärirajoilla. Suuret lapsiryhmät, jatkuva täyttöprosenttien seuranta ja työn teko vajaalla henkilökunnalla ovat arkipäivää osallistua SuPerin alueellisiin hyvinvointi-iltoihin. ottaa loppurutistus Määräaikaista ei mätkitä -kampanjassa, joka päättyy Nyt on aika... päiväkodeissa. Paineita tuovat myös henkilöstön lisääntyneet, perustehtävän eli hoidon ja kasvatuksen ohessa tehtävät työtehtävät. Lasten laadukkaan, turvallisen ja yksilöllisen hoidon tavoite jää valitettavan usein toteutumatta. Laadukas varhaiskasvatus tulee olla jokaisen lapsen oikeus erityisesti YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 20-vuotisjuhlavuonna. opas työn vaativuuden arviointiin ilmestynyt Työn vaativuuden arviointi kunta-alalla -opas eli TVAopas on ilmestynyt. Opasta jaetaan pääsääntöisesti kuntaalan luottamusmieskursseilla. Opas lähetetään pääluottamusmiehille, luottamusmiehille ja ammattiosastojen puheenjohtajille. Uudistettu ja ajanmukaistettu opas pohjautuu vuonna 2001 tehtyyn vanhaan vastaavaan oppaaseen. Oppaan tavoitteena on auttaa SuPerin jäseniä varmistamaan, että työn vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä on toteutettu oikeudenmukaisella tavalla paikallistasolla. valmistumassa olevien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä SuPeriin toimittaa kevätkokouksen asiakirjakopiot liiton toimistoon EU-vaalit Monikulttuurisuus työpaikalla, Aktiivi-Instituutin koulutusta Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä Juhannuspäivä Maailman pakolaisten päivä Kansainvälinen julkisten palvelujen päivä kesätyöntekijöiden olla tarkkana työsopimuksensa ehdoista. huolehtia, että määräaikainen työkaverikin voi pitää kesälomaa. onnitella valmistumassa olevia opiskelijoita laittaa ajan tasalle ammattiosaston omat www-sivut. ottaa selvää oman ammattiosaston kesäriennoista. tarkastaa auton ensiapupakkaus sekä kesämökin lääkekaappi ja palovaroitin. huoltaa polkupyörä. 4 super

5 Oma apu paras apu pääsihteeri markku silvennoinen Ammattiliitot punnitsevat yritysten tavoin kilpailuasemaansa ja sitä, miten ne voivat parhaiten toteuttaa päämääräänsä ja tavoitteitaan. SuPer on tehnyt yli 60-vuotisen historiansa aikana monta ratkaisevaa päätöstä. Lopputulos on ollut aina sama: SuPer pystyy parhaiten itsenäisenä liittona hoitamaan jäsentensä asioita yhdessä aktiivisten jäsenten kanssa ja eri yhteistyökumppanien kanssa rakentavaa yhteistyötä tehden. SuPer teki keväällä 1980 kauaskantoisen päätöksen. Se jatkoi toimintaansa itsenäisenä ammattiliittona, kun muut TVK:laiset terveydenhuoltoalan ammattiliitot valmistelivat Tehyn perustamista. SuPerin jäsenmäärä oli tuolloin noin Se on kasvanut noista päivistä yli :een. Samalla SuPer on monin tavoin uudistunut ja lisännyt vaikutusmahdollisuuksiaan. SuPer on luonut toimivat yhteistyösuhteet muihin järjestöihin, päättäjiin, oppilaitoksiin ja mediaan. SuPer on mukauttanut organisaation kunta- ja yksityissektorin muutoksiin. Henkilökunnan määrä on kasvatettu moninkertaiseksi, ja nyt SuPerilla on vahva asiatuntemus keskeisissä tehtävissä. SuPer on ainoa jäsen Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ:ssä, joka on yksi kuntasektorin pääsopijajärjestöistä. SuPerilla on omat luottamusmiehet kunnissa ja kuntayhtymissä. Sopimus- ja neuvottelutoiminnan rinnalla jäsenten ammattiin, lähihoitajakoulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen liittyvä toiminta on noussut tärkeäksi osaksi liiton toimintaa. Ammatillisia asioita liiton toimistossa hoitaa 12 ammattilaista, ja superilaiset saavat ylivoimaisen parasta ammatillista palvelua muihin liittoihin verrattuna. SuPer onkin ainoa lähihoitajien erikoisliitto. SuPerilla riittää tekemistä jäsentensä palkka- ja erityisesti ammatillisten etujen ajajana. Tavoitteena on, että jäsenet saavat käyttää laaja-alaisesti ja monipuolisesti koko sitä osaamistaan, jonka he ovat saanet koulutuksen ja kokemuksen kautta. SuPerin mielestä apu-, perus- ja lähihoitajia pitää kouluttaa erilaisiksi asiantuntijoiksi, esimerkiksi astma- ja reumahoitajiksi. Vanhustenhuollossa heille on avattava mahdollisuus toimia lähiesimiehinä. Nämä tavoitteet tuskin etenisivät, jos superilaiset kuuluisivat samaan liittoon hoitotyön korkeimpien esimiestensä kanssa. Kokemukset työpaikoilla eivät ainakaan anna aihetta tällaista odottaa. SuPer ja muut ammattijärjestöt hankkivat oikeutuksensa olemassaololleen sillä, miten hyvin ne täyttävät tehtävänsä jäsenten asioiden ajajina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Tässä työssä tarvitaan luonnollisesti mahdollisimman yksituumaista ja aktiivista jäsenistöä sekä toimivia yhteistyösuhteita monenlaisiin kumppaneihin. Tältä perustalta SuPer ja jäsenet suuntaavat luottavaisina tulevaisuuteen. Annettakoon superilaisille työpaikoilla rauha tehdä työtään potilaiden hyväksi ilman, että heitä houkutellaan epäasiallisin menettelytavoin vaihtamaan liittoa super 5

6 Työvoimabisneksessä ihminen on tuote teksti marjo sajantola Ulkomaisen työvoiman rekrytointiin sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan nykyistä tarkemmat pelisäännöt. SuPerin suunnittelija Leena Kaasinen- Parkatti toteaa, että vaikka monet rekrytointifirmat ovat välittäneet Suomeen eri alojen ammattilaisia, sosiaali- ja terveydenhoitoala on näille yrityksille vielä uusi. Rekrytointiyrityksillä ei tunnu olevan selkeää kuvaa lähihoitajan koulutuksen ja ammatin vaatimuksista, näyttötutkinnosta, eikä työn sisällöstä. Yritysten tavoitteena on tuottaa voittoa toimittamalla tuotteita eli työntekijöitä maasta toiseen. jälkikäteisvalvonta ei riitä Rekrytointiyritysten valvonta pitäisi saada kuntoon. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, jossa on tarkat kelpoisuusehdot, ammatit säädeltyjä ja potilasturvallisuus kyseessä, pitäisi näiden firmojen toimintaa kyetä valvomaan. Siten olisi hyvä, että jo rekrytointihankkeiden alkuvaiheessa sekä ammattiliiton että maahanmuuttajien edustajat olisivat mukana. Näin vältyttäisiin turhilta virheiltä. Kaasinen-Parkatti muistuttaa, että maahanmuuttajilla ei ole tietoa meidän yhteiskunnastamme, esimerkiksi oikeudesta kuulua ammattiliittoon. Monissa maissa järjestäytyminen on hengenvaarallista tai kokonaan kiellettyä. Myös kaksisuuntaista kotouttamista tarvitaan. Tämä tarkoittaa sitä, että tulijat sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja me sopeudumme heidän tapoihinsa, ja että he sietävät meidän tapojamme ja me siedämme heidän tapojansa. Erilaisuuden mukanaan tuomat hyödyt saavutetaan vasta, kun ihmisillä on mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen keskenään ja erilaisuuden Leena Kaasinen-Parkatti. havaitsemiseen. Tämä vaatii nykyistä enemmän yhteistä aikaa keskustelulle ja pohdinnalle työpaikoilla. eettiset pelisäännöt Maahanmuuttajia koskevat luonnollisesti samat työsuhteen ehdot kuin muitakin, mutta onko tämä täysin selvää suomalaisille työnantajille? Tosin esimerkiksi yksityissektorilla on hoitoalan yrityksiä, joissa on paljon epäselvyyksiä, eikä maahanmuuttajien kohtelu eroa suomalaisten kohtelusta, sillä kaikkia kohdellaan yhtä huonosti esineinä, Kaasinen-Parkatti toteaa. Rekrytointitoiminnassa on hänen mielestään kuitenkin mietittävä, onko eettisesti oikein tuoda hoitohenkilöstöä Suomeen maasta, jonka oma terveydenhuolto on kehittymätöntä. Filippiineillä sairaanhoitaja on vientituote ja jos he eivät tule Suomeen, he menevät muualle. Nyt tänne tulleet ovat alansa huippuja ja hyvin motivoituneita, kuorimme kermat päältä. Kaksisataa filippiiniläistä on opiskellut suomen kieltä kuutena päivänä viikossa omalla ajallaan ja kustannuksellaan. Heistä 20 on valittu Suomeen. Miten ja minne sijoittuvat loput 180 suomea opetelleet? Loppusyksystä HUSin palkkaamat filippiiniläishoitajat aloittavat työt leikkaus- ja vuodeosastoilla. Samalla he opiskelevat suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon Laureassa. Ennen suomalaisen tutkinnon saamista he työskentelevät lähihoitajien tehtävissä. SuPerin mielestä on erotettava toisistaan maahanmuuttokysymys sekä nyt HUSissa ja muualla erikoissairaanhoidossa tapahtuva lähi- ja perushoitajien resurssien hukkaan heittäminen. HUSissa jo nyt töissä olevat superilaiset eivät saa käyttää osaamistaan. Henkilöstörakenne on siellä vinoutunut, mutta on pidettävä mielessä, ettei tämä ole maahanmuuttajien vika. kielitaidon oltava hyvä Kaasinen-Parkatti hämmästelee joitakin julkisuudessa esiintyneitä käsityksiä hoitajien kielitaitovaatimuksista. Uskotaan, että esimerkiksi palvelutaloissa riittävät kielen alkeet ja hyvä sanaton viestintä. Dementoituneen asiakkaan hoitotyössä tarvitaan laajaa kielitaitoa. Lähija perushoitajat työskentelevät lähellä ihmistä huolehtien asiakkaidensa perustarpeista turvallisuuden tunnetta unohtamatta. Tällaisessa työssä myös sanallisen kommunikoinnin on oltava sujuvaa. Riittävän kielitaidon taso on määriteltävä jokaisessa tehtävässä erikseen. Kaiken kaikkiaan hän näkee lähi- ja perushoitajan työtä tekevälle minimikielitasoksi eurooppalaisen viitekehyksen tason B2. Tämä on taso, jonka suomenkielinen saavuttaa englanninkielessä suorittamalla lukion A-oppimäärän tavoitetason. On mietittävä, miten tämä taito saavutettaisiin, sillä rekrytoinnissa pyritään täsmäkouluttamaan työvoima mahdollisimman nopeasti. Jos työnantaja kuitenkin aktiivisesti hankkii ulkomailta työvoimaa, hänen on myös järjestettävä kielen jatko-opetus, kunnes tehtävässä tarvittava taso savutetaan. Kielikoulutusta tarvitaan myös tämän tason saavuttamisen jälkeen, jotta ammatissa kehittyminen ja kotoutuminen onnistuvat. Työnantajat ovat yhteiskunnassa portinvartijan asemassa ja heidän tulee ymmärtää vastuunsa. Kaasinen-Parkatin mielestä pitäisi miettiä myös keinoja, miten maahanmuuttajat saataisiin mahdollisimman paljon mukaan myös muuhun yhteisölliseen toimintaan kuin pelkästään työelämään. Vapaa-ajan harrastukset yhdessä suomenkielisten kanssa vahvistaisivat osaltaan kielitaitoa. Kaiken kaikkiaan on hyvä, että tässä taantumankin keskellä harjoitellaan ulkomailta rekrytointia. On hyvä saada pelisäännöt kaikin puolin selväksi, koska työvoimatilanne muuttuu sellaiseksi, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan. Hoitoalalla ei voida tällä hetkellä puhua varsinaisesta työvoimapulasta, on vain pula hyvistä työpaikoista, sellaisista, joissa arvostetaan nykyisiä työntekijötä. 6 super

7 Uutta voimaa vanhustyöhön! Vanhustyöhön haetaan lisäelinvoimaa hankkeella, jossa SuPerkin on mukana. Mistä tässä Palkitseva ja luova vanhustyö -hankkeessa on kysymys, Työterveyslaitoksen vanhempi konsultti Leena Multanen? Työterveyslaitoksella hanke käynnistyi Tykesin tuella vuonna Hanke nostaa näkyviin vanhustyön myönteisiä asioita ja vanhustyöpaikkojen hyviä käytäntöjä ja levittää niitä työpaikoille sekä sosiaalija terveysalan oppilaitosten käyttöön. Ideat ja vinkit, jotka työpaikoilta ovat tulleet, ovat sellaisia, joita voi hyvin hyödyntää omassa työssä. Hankkeessa haastateltiin ensin monien vanhustyöhön suuntautuneiden työpaikkojen työntekijöitä. Hyviä käytäntöjä tulikin paljon. Vastaukset kootaan tänä vuonna internetsivuiksi, joista ne on helppo löytää ja käyttää. Nyt viimeistellään sisältöjä ja valmistellaan verkkosivuja. Kesän jälkeen sivut avautuvat ja niille toivotaan paljon käyttäjiä. Vanhustyösivut tulevat Työterveyslaitoksen sivuille (ttl.fi) Vanhustyössä palkitsevat asiat voivat olla pieniäkin asioita ja ilonaiheita. Päivän piristys voi olla vanhuksen hymy tai työtoverin kannustus. Leena Multanen. Minkälaisia tavoitteita hankkeella on? Halutaan saada aikaan helppokäyttöinen menetelmäpakki, Palkitseva Vanhustyökori, josta löytää ideoita eri tilanteisiin. Tavoitteena on saada tieto tästä leviämään mahdollisimman moneen vanhustyötä tekevään työpaikkaan. Haluamme saada työyhteisöt innostumaan tästä. Sivuilla voi osallistua myös kertomalla omista hyvistä kokemuksista muille. Parhaat ideat tai vinkit palkitaan ja tässäkin on SuPer mukana. Yhtenä tavoitteena on nostaa vanhustyön vetovoimaisuutta. Kun työssäoppimisjaksolla oleva nuori tai sijainen perehdytetään hyvin, myönteinen käsitys vanhustyöstä vahvistuu ja hän haluaakin jäädä vanhustyöhön. Mitkä ovat havaintojenne mukaan vanhustyön suurimpia ongelmia? Vanhustyö on monella tavalla kuormittavaa, mutta siihen sisältyy myös paljon iloa. Työtä ei koeta kuormittavaksi, kun työpaikalla pidetään yllä hyvää ilmapiiriä ja yhteistyö eri ammattiryhmien välillä toimii hyvin. Kiirettä ja henkilöstövajausta helpottaa, kun työyhteisössä on hyvät toimintamallit yllättäviin tilanteisiin, joustetaan ja autetaan ja tuetaan toisia. Tämän hankkeen ja vanhustyösivuston kautta halutaan korostaa, että myönteiset asiat kasvavat ja lisääntyvät, kun niihin yhdessä kiinnitetään huomiota. Minkälaista palautetta hanke on tähän mennessä saanut? On koettu tosi tärkeäksi, että vanhustyön myönteisiä puolia nostetaan esille. Kiinnostusta on ollut paljon työpaikoilla, liitoissa ja valtakunnallisestikin. Alan oppilaitoksissa hankkeessa koottuja asioita on hyödynnetty esimerkiksi työssäoppimisjaksoilla. Hankkeessa on mukana useita pilottityöpaikkoja, joista on tullut palautetta, että juuri nämä asiat ovat tärkeitä ja että ne puhuttavat paljon. Vanhustyön nettisivuja eli vanhustyökoria odotetaan jo innokkaasti. Vinkkien toivotaan olevan tosi käytännönläheisiä niin, että ne innostavat kokeilemaan. Odotetaan myös tietoa miten hyvissä työpaikoissa toimitaan. Saako hanke jatkoa? Palkitseva vanhustyöhanke päättyy vuoden 2009 lopulla, kun asiat on koottu sivuille. On tärkeää, että vanhustyö-sivustoa käytetään ahkerasti työpaikoilla. Sinne tiivistetään vanhustyössä palkitsevina ja myönteisinä koetut asiat. Ne asiat eivät todellakaan vanhene. lama ei oikeuta heikentämään vanhuspalveluita risikko: vanhustenhuollosta ei saa tinkiä SuPerin hallitus odottaa kuntapäättäjiltä vastuullisuutta, kun he päättävät säästötoimista. Erityisesti vanhustenhuollon osalta on huolehdittava siitä, etteivät kunnat pienennä henkilöstömitoitusta ja samalla laske tietoisesti hoidon tasoa. Tällä hetkellä kunnat noudattavat eri tavoin sosiaali- ja terveysministeriön viime vuonna antamaa ikäihmisten palvelujen laatusuositusta. Kunnat ottavat mitoituksessa huomioon myös muita kuin koulutettua hoitohenkilöstöä. Siten suositukset eivät ole johtaneet vanhustenhoidon kannalta toivottuihin parannuksiin. Sen vuoksi SuPer vaatii, että vanhustenhoidon hoitohenkilöstön mitoituksesta säädetään lailla. SuPer painottaa, ettei nykyinen lamatilanne oikeuta kuntia tinkimään vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta. Hallitusohjelmassa on yhtenä tavoitteena lisätä kotona asumista ja vähentää laitospaikkoja. Osassa kunnista on kuitenkin tarve lisätä laitospaikkoja. Niissä kunnissa, joissa laitospaikkoja voidaan vähentää ja kotona asumista lisätä, on ehdottomasti lisättävä paikkoja ja henkilökuntaa tuettuun palveluasumiseen sekä henkilökuntaa kotihoitoon. Henkilökunnan on oltava koulutettua hoitohenkilökuntaa. Peruspalveluministeri Paula Risikko vaatii, että kuntien on taattava vanhusten palvelut myös meneillään olevan taantuman aikana. Normitalkoilla ei pidä heikentää palvelujen laatua ei vanhusten palvelujen eikä lasten. Olennaisempaa on nostaa esille palvelujen tuottamistavat. Esimerkiksi vaikuttavien, kustannustehokkaiden ja laadukkaiden vanhuspalvelujen tueksi kunnille on annettu sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton yhteiset suositukset. Risikon mukaan ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi on tehtävä viisaita ja rohkeita valintoja, eikä karsittava osaamisesta super 7

8 toukokuun lyhyet koonnut jukka järvelä E:stä ei aivohalvausta E-pillereiden on pelätty lisäävän naisten vaaraa saada aivohalvauksia, mutta tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella pillereitä käyttävät eivät sairastu sen herkemmin kuin muutkaan. Tutkimukseen osallistui yli ruotsalaista naista. uutispalvelu duodecim Kaakao on terveellistä? Kaakaon juominen on useissa tutkimuksissa yhdistetty hieman pienentyneeseen sydäntautien ja aivohalvausten riskiin. Tähän viittaa myös kaakaotutkimusten pohjalta hiljattain tehty katsaustutkimus. Kaakaoon liitetyt terveyshyödyt johtuvat todennäköisesti sen sisältämistä fl a- vanoleista, etenkin epikatekiinista, jota on kaakaon lisäksi muun muassa viinissä ja teessä. Suklaata syömällä tuskin saa samoja hyötyjä kuin varsinaista kaakaota nauttimalla, sillä kauppojen suklaissa fl a- vonoideja on yleensä niukasti. uutispalvelu duodecim ingram publishing Tärkeä kortti reissaajalle Ulkomaille matkustavan kannattaa tilata Kelasta eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card). Kortti oikeuttaa saamaan sairaanhoitoa EUja ETA-maissa sekä Sveitsissä äkillisen sairastumisen yhteydessä. Kortin saavat maksutta kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt. Kortin voi tilata Kelan internetsivuilta fi /asiointi omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. kela Vähemmän punaista lihaa Paljon punaista lihaa ja lihajalosteita syövät näyttävät kuolevan aikaisemmin kuin lihaa kohtuullisemmin syövät, paljastaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Vaikutus ei ollut kovin suuri, mutta tutkijat laskevat että kymmenen vuoden seurannan aikana joka yhdeksäs miesten ja joka kuudes naisten kuolemista olisi voinut lykkääntyä, jos he olisivat vähentäneet lihansyöntiään. Tutkimukseen osallistui yli puoli miljoonaa miestä ja naista. uutispalvelu duodecim Rintasyöpää työstä? Tanskasta tuli hiljattain maailman ensimmäinen maa, missä rintasyöpää pidetään työperäisenä sairautena. Viranomaiset päättivät myöntää korvauksia kaikille rintasyöpään sairastuneille ja yötöitä ainakin kerran viikossa 20 vuoden ajan tehneille naisille, joilla ei todeta muita taudin riskitekijöitä. Yötyö ja rintasyöpä on yhdistetty toisiinsa vain muutamassa tutkimuksessa, eikä niiden perusteella ole ollenkaan varmaa, että yötyö lisää rintasyövän riskiä. Tanskan ratkaisu onkin yllättävä. uutispalvelu duodecim ingram publishing Ruotsi vapauttaa myyntiä Ruotsissa ehdotetaan purettavaksi lääkkeiden vähittäismyynnin markkinoita leimannut apteekkimonopoli. Hallituksen toimien tavoitteena on lääkkeiden saatavuuden ja palvelun parantaminen. Uudistuksen odotetaan tuovan lisää myyntipaikkoja ja pidemmät aukioloajat. Tällä hetkellä lääkkeitä myydään vain Apoteket AB:ssa. Punkit etenevät Suomella on kyseenalainen maailmanennätys, sillä missään muualla Euroopassa ei punkkeja ja TBE-virusta eli puutiaisaivokuumetta esiinny näin pohjoisella leveysasteella. Vuonna 2008 Simossa todettiin kaksi puutiaisaivokuumeen tartuntatapausta ja Varkaudessa yksi tapaus. Puutiaisaivokuume on lisääntyvä terveysriski, joten matkailijoiden ja mökkeilijöiden tulisi harkita suojautumista TBE-virustartuntaa vastaan. Puutiaisaivokuumeen tartuntatapauksia on Suomessa vuosittain. Viruksen aiheuttamaan puutiaisaivotulehdukseen ei ole erityistä hoitoa rokote suojaa tartunnalta. cision Vilkas lapsi pulskistuu Impulsiiviset ja mielihalujaan huonosti hillitsevät lapset saattavat lihoa helpommin kuin lapset, joilla on kovempi itsekontrolli. Tämä ilmenee yhdysvaltalaistutkimuksesta, johon osallistui hieman yli tuhat lasta. Lapset, jotka olivat mielihaluille alttiita, olivat keskimäärin lihavampia kuin muut ja myös lihoivat enemmän tutkimuksen aikana. uutispalvelu duodecim ingram publishing 8 super

9 Mitä mieltä? Huhtikuun kysymys oli: Riittävätkö tulosi elämiseen? muut lehdet Emme kiroile ja samaa vaadimme nuorilta. Mallioppiminen on hyvä tapa muunkin käytöksen osalta. Perhekotia pitävä Anniina Forsman pardianyt 1/2009 Lapsille pitää välttää sanomasta: Ole nyt kiltisti, sillä se on epämääräinen vaatimus ja kiltteys näyttää helposti kiellolta pahanteosta. Tutkija, kirjailija Rosa Meriläinen käsikädessä 2/ % 33 % Äitini sanoi usein, että oikea tapa vastustaa vanhuuden yksinäisyyttä on se, että hankkii aina vain nuorempia ystäviä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen kotilääkäri 4/2009 kyllä ei 30 vuotta sitten Kyllä, koska palkasta toiseen kituuttamiseen on jo ikävä kyllä tottunut. kasvatan omat vihannekset ja juurekset, leivon ja teen ruokia pakkaseen. olen velaton pyöräilevä mummohoitaja. lainat on maksettu, eivätkä lapset tarvitse enää niin paljon avustusta. asun vanhempieni luona, joten saan säästettyäkin. elän vaatimattomasti. Pois turhat hömpötykset. jag bor ensam behöver inte mycket. kaikkea ei voi saada. Minimitulot maksimi vapaa-aika! Ei, koska palkkani on niin pieni. ruoka- ja asuntomenot ovat nousseet paljon. mies on lomautettuna ja lainojen maksut kaatuvat päälle. olen koulutuspäivärahalla ja syön säästöjäni. sinkkuna vastaan kaikista asumiskuluista yksin. säännöllisestä päivätyöstä ei saa lisiä, joten palkka on tosi pieni. olen työtön. Päiväraha ei riitä kuin asuntolainaan ja muihin maksuihin. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 53. ei riitä keikkoja. olen pätkätyöläinen ja yksinhuoltaja. Kädestä suuhun eletään. Apuhoitajaliitto siirtyi tietokoneaikaan, kun liiton toimistoon saatiin oma atk-pääte. Sillä saadaan nyt osoitteenmuutokset ja kaikki muutkin tiedot kirjattua suoraan tietokoneelle ilman välikäsiä. Lehdessä muistutettiin, että henkilötunnus on tietokoneaikana tärkeämpi kuin oma nimi konsanaan. Niinpä kaikkia jäseniä kehotettiin laittamaan tämä tunnus jokaiseen lappuun, jonka liitolle toimitti. Siis nimen ja osoitteenkin voit unohtaa, ne löytyvät kyllä henkilötunnuksen perusteella, mutta ilman henkilötunnusta ei tapahdu mitään. apuhoitajalehti 5/ super 9

10 Omainen ja hoitaja kun kaksi asiantuntijaa kohtaa teksti elina kujala Hyvä omainen saa olla kriittinen, mutta palautteen pitää olla asiallista ja hoitajan ammattitaitoa täytyy kunnioittaa. maiset ja hoitajat tekevät tulevina vuosina yhä enemmän yhteistyötä. Perheet joutuvat tulevaisuudessa hoitamaan kotona yhä sairaampia ihmisiä. Yhteiskunnan rahkeet eivät siihen riitä. Perheen rooli hoitotyössä tulee varmasti korostumaan, ja se on voimavara, jota ei saa jättää käyt- tämättä, sanoo hoitotyön lehtori Sirpa Salin Tampereen yliopistosta. Väitöskirjassaan Salin tutki hoitohenkilökunnan ja omaishoitajien yhteistyötä tilanteessa, jolloin vanhus vietti osan ajasta kotona ja osan hoitolaitoksessa. Omaisten ja hoitajien yhteistyö on tullut puheeksi vasta viime vuosina. Se on hyvä. Silti puhetta saisi olla enemmän. Ja mieluiten myös käytännön toimia. Perhekeskeisyys hoidossa on kirjattu monen laitoksen visioksi, mutta valitettavan usein se jää juhlapuheisiin. Toivoisin, että omaisten ja hoitajien vuorovaikutukselle olisi tilaa työyh- teisössä. Monet potilaiden perheiden kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät kokevat, etteivät työnantaja tai edes työkaverit arvosta sitä. Hoitajat voivat pitää vuorovaikutusta tärkeänä, mutta jollei hallinto ole varannut siihen yhtään resursseja, voi toteuttaminen olla vaikeaa, Salin sanoo. Rahasta ja resursseista en kuitenkaan haluaisi aina puhua. Usein kyse on vain asenteiden muutoksesta. näy ja tervehdi Ennen kuin on vuorovaikutusta, täytyy olla kohtaaminen. Sitä ei tapahdu, jos omaiset ja hoitajat kiirehtivät toistensa Osa hoitajista ei näe yhteyttä itsensä INGRAM PUBLISHING 10 super

11 ohi laitoksen pitkillä käytävillä takin liepeet liehuen. Suuri osa hoitajista lienee joskus tavannut pettyneen ja vihaisen omaisen, jolla päällimmäinen ajatus on, että kun ketään ei näkynyt missään. On tärkeää, että hoitajat näkyvät omalla työpaikallaan ja että ovesta tuleville sanotaan päivää ja hei. Tervehtiminen ei taatusti maksa mitään. Asiakkaan omaisiin ei saa suhtautua kuin vieraisiin, sanoo Salin. Onnistuneen kohtaamisen lähtökohta on, että hoitaja oivaltaa omaisten merkityksen hyvässä hoidossa. Asenne on tärkein. Valitettavasti osa hoitajista ei näe yhteyttä itsensä ja asiakkaan omaisten välillä. He olivat sitä mieltä, että se mikä tapahtuu kotona, tapahtuu kotona, eikä sillä ole mitään tekemistä hoitajan työn kanssa laitoksessa, kertoo Salin. Hoitajia hän ei halua syyllistää. En usko, että kukaan hoitaja tietoisesti toimii väärin. Joillakin näkökulma hoitotyöhön on vain niin paljon kapeampi kuin toisilla. Salinin tutkimukseen osallistuneet hoitajat kuvasivat suhdettaan omaisiin sinuttelusuhteeksi ja kokivat, että usein hoitoon tuli vanhuksen mukana koko perhe. Parhaimmillaan hoitajan ja omaisen yhteistyö on sitä, että kaksi toistensa tietämystä arvostavaa asiantuntijaa kohtaa ja keskustelee keskenään potilaan kannalta parhaista mahdollisista vaihtoehdoista. Usein omaishoitajat osallistuvat läheisensä hoitoon myös laitoksessa, eivätkä suomalaiset hoitajat onneksi koe, että silloin tunkeuduttaisiin heidän reviirilleen. Työhönsä sitoutunut omahoitaja ja onnistunut alku ovat hyvän yhteistyön peruspilareita. puhu pelisäännöistä On tärkeää, että hoitajat näkyvät omalla työpaikallaan ja että ovesta tuleville sanotaan päivää ja hei. Hoitaja törmää työssään myös hankaliin omaisiin ja tilanteisiin, joissa oma ammatillinen rooli joutuu koetukselle. Jos potilas itse esimerkiksi haluaa, ettei hänen asioistaan kerrota omaiselle, on potilaan tahtoa noudatettava silläkin uhalla, että yhteistyö omaisten ja hoitajien välillä vääristyy. Aikuiset lapset saattavat kertoa, että iäkäs isä ei saa polttaa tupakkaa tai juoda kahvia, mutta hoitaja näkee asian toisesta näkökulmasta, eikä noudata omaisten toivetta. Tuollaiset tilanteet nakertavat hoitajien suhdetta omaisiin. Pelisäännöistä pitäisi voida aina keskustella. Jokaisella ihmisellä on itsemääräämisoikeus, jota hoitajat tietenkin noudattavat, huomauttaa Sirpa Salin. Hän sanoo, että hyvä omainen saa olla kriittinen. Palaute pitää antaa rakentavalla tavalla, eikä omaa pahaa oloaan saa purkaa hoitajaan. Nykyään törmää toisinaan siihen, että ihmisiltä on kadonnut ammattitaidon kunnioittaminen. Hoitajia ja heidän työtään pitäisi kunnioittaa, eikä asiaton käytös ole ikinä oikeutettua. Tiedän, että jotkut hoitajat joutuvat pelkäämään työssään asiakkaansa omaisia, eivätkä halua tavata heitä esimerkiksi kahden kesken. Omaisten toiveet ja tavoitteet saattavat hoitajan näkökulmasta katsottuna tuntua toisinaan liioitelluilta. Sirpa Salinin tutkimus kuitenkin paljastaa, että omaisten mielestä laitoksissa pystytään joustamaan pitkälle ja he myös arvostavat sitä. Hoidon tavoitteiden tulisi olla realistisia, silloin kukaan ei turhaudu. ja asiakkaan omaisten välillä super 11

12 Hyvä alku on tärkeä Julia, 26, työskentelee yksityisessä vanhainkodissa, jossa on noin 30 asukasta. Heistä suurin osa sairastaa dementiaa. yvä alku on tärkeä. Tulohaastattelussa mukana ovat vanhuksen lisäksi hänen omaisensa, omahoitaja ja sairaanhoitaja. Me haluamme ottaa hoitotyössä huomioon vanhuksen elämänkaaren, ja sen omaiset tuntevat parhaiten. He myös tietävät, mistä vanhus on kiinnostunut, mistä hän pitää tai ei pidä. On tärkeää, että omaiset kokevat saavansa osallistua ja tulevansa kuulluiksi. Samassa palaverissa keskustellaan myös siitä, mikä on hoitajan rooli ja mikä omaisten. Joskus tämän asian kanssa on epäselvyyksiä. On tietenkin hienoa, jos omaiset käyvät vierailulla päivittäin, mutta siinä piilee myös vaara, että omaiseen syntyy toinen hoitosuhde. Joudumme silloin muistuttamaan, että voimme hoitaa vain talon asukkaita. Sellaisen omaisen kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, joka on kiinnostunut vanhuksen voinnista ja talon tapahtumista, mutta antaa hoitajalle tilaa tehdä oman työnsä. Me olemme ammattilaisia ja tiedämme parhaiten vanhuksen tämänhetkisen voinnin ja kuulumiset. Jotkut omaiset ovat arkoja ottamaan yhteyttä. Yritän aina korostaa, että hoitajaa saa tarttua hihasta ja kysyä heti, jos joku asia askarruttaa mieltä. Minun työpaikkani on useimmille ihmisille se elämän viimeinen koti. Kun Jos vanhemmat ja GETTY IMAGES On oltava rehellinen Johanna, 29, työskentelee kuntoutuskeskuksessa, jonka asiakkaat ovat kouluikäisiä lapsia. Diagnoosit vaihtelevat autismista, ADHD:sta ja kehitysvammoista erilaisiin käytöshäiriöihin. Hoito- ja kuntoutusjaksot kestävät muutamista päivistä useisiin viikkoihin. oitajan täytyy ymmärtää, että hän on tekemisissä vanhempien kanssa, joilla on huoli lapsestaan, koska tämä ei ole välttämättä samanlainen kuin muut saman ikäiset. Vanhemmat ovat äärimmäisen herkkiä kaikenlaiselle palautteelle ja kritiikille, onhan kyse heidän omasta lapsestaan ja vanhemmuudestaan. Hoitajan on oltava rehellinen, mutta silti hienotunteinen. Se on hyvän yhteistyön lähtökohta. Vanhemmat saattavat joskus ilmaista mielipiteensä hoidosta ja kuntoutuksesta loukkaavasti ja epäasiallisesti. Kuntoutustavoitteet eivät aina toteudu tai näy niin nopeasti kuin vanhemmat ovat odottaneet. Useimpien lasten kohdalla edistystä tapahtuu monella osa-alueella, mutta lasta hoitavien aikuisten on oltava kärsivällisiä ja ennen kaikkea realistisia. Edistys tapahtuu vauva-askelten tahdissa, joskus junnataan paikallaan pitkiäkin aikoja. Hoitajana koen suurinta iloa, kun lapsi omaksuu arkisia taitoja, muuttuu omatoimisemmaksi ja oppii uusia keinoja ilmaista itseään. Lapsen hoito ko- tona vaatii välillä vanhemmilta ylivoimaista jaksamista. Hoitomenetelmän tai hoitohenkilöstön syyllistäminen on turvallinen tapa selittää lapsen ongelmat itselle tai lähiympäristölle. Lapsen ylivaltakäytöstä ei aina tunnisteta tai tunnusteta kotona. Tästä saattaa seurata erimielisyyksiä kuntoutuksen toteuttamisessa. Palautetta hoitotyöstä saa ja pitää antaa, mutta valitettavasti omaisten kritiikki kohdistuu välillä väärään puuhun. Joskus joudumme muistuttamaan vanhempia, ettemme me hoitajat 12 super

13 vanhus sitten kuolee, omaiset oman suuren surunsa keskelläkin usein muistavat vielä kiittää meitä hoitajia. Se tuntuu hyvältä, vaikka en koe, että tarvitsisin erityistä kiitosta. Minähän teen vain työtäni. Kuolemanhetki voi olla myös kaunis. Kerromme surunvalittelumme omaisille ja käymme yhdessä katsomassa vainajaa. Jotkut omaisista käyvät tervehtimässä talon henkilökuntaa vielä vuosia sen jälkeen, kun heidän läheisensä on kuollut. Silloin tuntuu, että vuorovaikutus omaisten kanssa on onnistunut hienosti. Joskus omaisten on vaikea ymmärtää, että vanhuus ja sairastaminen On tärkeää, että omaiset kokevat saavansa osallistua ja tulevansa kuulluiksi. muuttavat ihmistä. Oman vanhemman muuttuminen voi olla aikuiselle lapselle tosi kova paikka. Paha olo purkautuu hoitajiin. Dementoitunut vanhus saattaa kertoa vierailleen, että hän ei esimerkiksi ole saanut ruokaa koko päivänä, vaikka juuri äsken olisi syöty. Tällaisissa tilanteissa syntyy helposti väärinkäsityksiä henkilökunnan ja omaisten välille etenkin silloin, jos omaiset eivät ole täysin ymmärtäneet tai hyväksyneet läheisensä sairautta. Myös saattohoidon aloittaminen ja siitä kertominen omaisille on hetki, jolloin hoitajan täytyy valita sanansa huolellisesti. Pienellä paikkakunnalla salassapitovelvollisuuden kanssa saa olla tarkkana. Omaiset saattavat kysellä hoitajilta muiden asukkaiden sairauksista tai asumisjärjestelyistä. Emme me voi tietenkään kertoa asioista ulkopuolisille, mutta sanomme aina, että vanhukselta voi itseltään käydä kysymässä vointia, jos se kiinnostaa. Omaiset yritetään ottaa hoitotyössä huomioon parhaalla mahdollisella tavalla, mutta käytännössä mukana olo riippuu täysin omaisista itsestään. On omaisia, jotka käyvät joka päivä, on omaisia, jotka käyvät kerran viikossa ja on omaisia, jotka käyvät jouluna tai eivät käy ollenkaan. Kaikilla vanhuksilla ei ole omaisia lainkaan, silloin me hoitajat olemme hänen perheensä. hoitajat luottavat toisiinsa, voidaan yhdessä puhua vaikeistakin asioista. ole vastuussa esimerkiksi hallinnollisista epäkohdista. Kritiikki pitäisi kohdistaa päättäjiin: kirjoittaa lehtiin ja tuoda epäkohtia esiin julkisesti, se tehoaa. Usein huomaan vanhempien kanssa puhuessani, että tässä ei nyt enää keskustella lapsesta, vaan vanhemmat hakevat lohdutusta omaan arkeensa ja jaksamiseensa. Vanhemmuuden tukeminen ja ohjaaminen on lapsen kuntouttamisen ohella tärkeä osa hoitotyötä. Niin sanottuja hankalia vanhempia on todella vähän, suurimman osan kanssa yhteistyö sujuu hyvin. Jos vanhemmat ja hoitajat luottavat toisiinsa, voidaan yhdessä puhua vaikeistakin asioista. Esimerkiksi lapsen lääkitys tai mahdolliset suojatoimenpideluvat ovat niitä aiheita, joista puhuessa hoitajan on oltava erityisen empaattinen ongelmien todellisuudesta huolimatta. Hoitaja voi omalla ammatillisella olemuksellaan vaikuttaa paljonkin luottamuksellisen hoitosuhteen kehittymiseen. Suuri ongelma omalla työpaikallani on se, että päteviä sijaisia ei ole aina saatavilla paikkaamaan sairaslomia tai säästösyistä heitä ei aina saa palkata. Kun hoitajia ei ole tarpeeksi, työ muuttuu vaativammaksi ja täytyy organisoida enemmän. Se saattaa heijastua myös hoitotyön laatuun. Hoitajankin ammatillisuuden taakse kätkeytyy ihmisyys, persoona ja yksilöllisyys. Hyvin toimivassa työryhmässä onnistuu delegointi, kun esimerkiksi mietimme lapselle sopivaa omahoitajaa. Hoitaja on osa moniammatillista kuntoutustyöryhmää, johon kuuluu usein lääkäri, puhe- ja toimintaterapeutit, opettaja, kouluavustaja, sosiaalityöntekijä, lapsen vanhemmat ja kuntoutuksesta vastaavat hoitajat. Lähiesimiesten tärkeä rooli ja tuki korostuvat, jos hoitaja joutuu pienellekin törmäyskurssille lapsen vanhempien kanssa. On tärkeää, että hoito- ja kuntoutustyösuunnitelmassa on kaikilla selkeä, yhteinen linja. Lapsen vanhemmat ovat tärkeimmät asiantuntijat. Meillä hoitajilla on mahdollisuus tarkastella lapsen käytöstä arkisessa valossa hieman etäämmältä, toisaalta läheltä, toisaalta kaukaa. Vuorovaikutus sujuu silloin hyvin, kun kaikki lapsen elämässä vaikuttavat aikuiset istuvat saman pöydän äärellä, tieto kulkee ja tulee tunne, että meistä on hyötyä toisillemme. Vanhemmilla on realistinen käsitys lapsensa kunnosta, voimme antaa heille vinkkejä ja he sanovat, että sitä on kokeiltu kotonakin ja se toimii. Tärkeintä on, että lasta kuntoutetaan kotona, laitoksessa ja koulussa samalla tavalla super 13

14 Sirmakka soikoon Haaveena SuPer-orkesteri teksti ja kuvat marjo sajantola Harmonikkamusiikki on hauskaa, sillä kurttua ei voi soittaa otsa rutussa. Perushoitaja Aila Isola nostaa varmoin käsin kullanhohtoisen, kauniisti kimaltavan harmonikan syliinsä, kiinnittää kantohihnat ja sirmakka alkaa soida. Harmonikka, haitari, hanuri, sirmakka, taljakka, pirunkeuhkot, mahaurut, kurttu ja ruttu rakkaalla lapsella on monta nimeä. Isola muistelee olleensa noin kymmenvuotias, kun hänen isänsä osti harmonikan. Pienelle tytölle teeveen kokoinen soitin oli aivan liian suuri. Sitkeästi hän sillä kuitenkin musisoi, vaikka vaatteetkin repeilivät soittopelin nippeleissä. Kuuntelin radiosta harmonikkamusiikkia ja ihastuin, suorastaan rakastuin siihen. Kun 16-vuotiaana muutin Helsinkiin töihin, ensimmäinen haaveeni oli saada oma hanuri ja oppia soittamaan kunnolla. Niin innokas olin, että aloitin soittotunnit, vaikka minulla ei vielä ollut edes omaa soitinta. Viisirivinen harmonikka painaa kymmenisen kiloa, joten se ei ole aivan kevyt käsitellä. Lisäksi siinä on kymmeniä koskettimia sekä erilaisia nappuloita ja nippeleitä. Raskasta ja mutkikasta kuin elämä joskus. Tämä on minulle rakas harrastus ja ajankulu. Mökillä voin soitella vaikka läpi yön. Musiikki nostaa muistoja mieleeni, joskus kipeitäkin, mutta kyllä hanurinsoitosta kuitenkin saa hyvän mielen. Sanotaanhan sitä, ettei kurttua voi soittaa otta rutussa, Isola naureskelee. Nuoruudessa alkanut harrastus jäi vähemmälle perheen perustamisen myötä. Vasta avioeron jälkeen Isola aloitti säännöllisen soittamisen uudestaan ja hankki viisirivisen harmonikan lisäksi vielä kaksirivisenkin soittimen. Puolisoni ei ollut musiikkimiehiä, mutta onneksi molemmat poikani soittavat useita instrumentteja. Itse olen sellainen, että voisin olla ennemmin päivän syömättä kuin kuulematta musiikkia. Avioeron jälkeen hankkimani kaksirivinen hanuri on haasteellinen soitettava, joten sain siitä uutta puhtia ja soitto auttoi minua eteenpäin elämässä. Isola suositteleekin lämpimästi soittoharrastusta kaikkeen murheeseen ja uuden harrastuksen aloittamista silloin, kun elämä kovimmin kolhii. Harmonikan soitosta haaveilevia hän kehottaa aloittamaan harrastuksen hyvän opettajan johdolla. Oman hanurin voi hankkia käytettynäkin, sillä uutena hyvä viisirivinen maksaa pienen auton verran. Käytetyssä kannattaa tarkistaa palkeiden ja koskettimien kunto. Kokoa pitää myös sovittaa, sillä liian pientä tai suurta on hankala soittaa. Eri valmistajien soittimissa on myös eroja. Esimerkiksi venäläisissä soittimissa voi diskanttipuolella olla aivan eri järjestys ja äänensävykin erilainen. käsillä tekijä Uutena hyvä viisirivinen maksaa pienen auton verran. Musiikin kuuntelu virkistää Isolaa myös hänen työmatkoillaan Helsingin kaakkoiskulmalta Meilahden sairaalaan, jossa hän työskentelee röntgenosastolla perushoitajana. Päivässä voi kuvauksissa käydä työpisteeni kautta parikin sataa potilasta. Työhöni kuuluu esimerkiksi varjoaineiden valmistamista, potilaiden ohjausta ja valmistelua kuvauksiin sekä potilaskuljetusjärjestelyjä. Työ on hyvin vaihtelevaa, sillä kierrän eri työpisteissä viikon jaksoissa. Koen, että hoitoala on minun juttuni, sillä työ on ihmisläheistä ja siinä on paljon käsillä tekemistä. Isola toteaakin olleensa aina käsityöihminen ja nykyisin hän on innostunut puutöistä. Hän myös maalaa öljyväreillä ja suunnittelee opettelevansa posliinimaalausta ja tiffany-töitä. Lisäksi hänellä on vielä yksi haave: Olisi hauska saada koottua superilaisia hanuristeja yhteen SuPer-orkesteriksi. Aila Isola rakastaa harmonikkamusiikkia. 14 super

15 super 15

16 Kehitysvammahuolto suunnistanut säästöjen ehdoilla Laitoksista pois mutta mihin suuntaan? teksti antti vanas kuvitus salla pyykölä Suomalaisen kehitysvammahuollon virta on vienyt viimeiset 30 vuotta keskuslaitoksista poispäin. Itsenäisiä asumismuotoja on kuitenkin kehitelty vailla selkeää suunnitelmaa ja säästötalkoiden ehdoilla, kertoo Kehitysvammaliiton tuore selvitys. Kehitysvammaiset on haluttu ulos laitoksista viimeistään 80-luvulta lähtien; käännekohtana pidetään vuoden 1977 kehitysvammalakia, joka siirsi kehitysvammahuollon painopisteen laitoksista avohuoltoon. Uusien asumistapojen kehittely ja toteutukset etenivät vauhdilla vuoteen 1993, jolloin lama ja korvamerkittömiksi muuttuneet kuntien valtionosuudet alkoivat syödä muutoksen vauhtia ja määrätietoisuutta. Vuosina kehitysvammalaitosten käyttö väheni edelleen, ja autetun asumisen asiakasmäärä kasvoi. Kehitysvammaliiton projektipäällikkö Minna Harjajärven mielestä viime aikojen kehitystä ei kuitenkaan voi pitää ihmisoikeusajattelun riemuvoittona suomalaisessa vammaispolitiikassa. Erityisiä laitosasumisen hajautusohjelmia ole ollut; tahdin ja tyylin ovat määränneet lähinnä julkistalouden säästötarpeet. Suomessa arvioidaan olevan noin asumisessaan tukea tarvitsevaa kehitysvammaista. Kaikki eivät tarvitse tukea kaiken aikaa, eivätkä kaikki ole yhteiskunnan järjestämän tuen piirissä vaikka sitä tarvitsisivatkin. Joitakin autetaan vanhustenhuollon tai sairaanhoidon kautta. Omaisten kanssa asuu noin kehitysvammaista, itsenäisesti asuvia on kolmisentuhatta. Erilaisten asumispalvelujen tuetun, ohjatun, autetun ja palveluasumisen piirissä heitä on yli 8000 ja laitoksissa palvelut ja asuminen pitäisi eriyttää Kehitysvammaliiton Pienestä Kiinni -hankkeessa selvitettiin kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumiseen liittyviä ongelmia. Aineisto kerättiin haastatteluin 48 kunnasta elomarraskuussa Hankkeen loppuraportin tekijät korostavat, että aineisto kertoo selvityksessä mukana olleiden kuntien viranhaltijoiden omista näkemyksistä kuntien asumispalvelujen tilasta ja toimivuudesta. Selvityksen tulokset julkaistiin helmikuussa. Hankkeen loppuraportti löytyy nettiosoitteesta Tulosten mukaan kehitysvammaisten osallistumista rajoittavat pahimmin 16 super

17 super 17

18 autonomian ja läheisten ihmissuhteiden puute, yksinäisyyden kokemukset ja köyhyys. Kehitysvammaiset kokivat, että muut ihmiset olivat tehneet heidän puolestaan asumismuotoon, koulutukseen, työhön, vapaa-aikaan ja rahankäyttöön liittyviä päätöksiä. Pääosa kehitysvammaisista asuu erilaisissa ryhmäkodeissa tai omaistensa kanssa. Pieni osa asuu itsenäisesti omassa asunnossaan. Kuntien asumispalvelujen valikoima paljastui usein liian suppeaksi ja joustamattomaksi. Järjestelmän jäykkyyttä lisää Minna Harjajärven mukaan se, että asuminen ja palvelut on kytketty toisiinsa. Ei ole mukavaa muuttaa tutuksi käyneestä paikasta toiseen aina palveluntuottajan vaihtuessa. Palvelujen kilpailutus lisää osaltaan tarvetta eriyttää asuminen palveluista. Eriyttämisen puoles- ta puhuu sekin, että kehitysvammaiset tarvitsevat tukea myös kodin ulkopuolella: työssä, opiskelussa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa. Keskuslaitosten purkamista pidettiin selvityksessä mukana olleissa kunnissa hyvänä asiana; tilalle haluttiin pienimuotoisempaa ja kodinomaisempaa asumista. Laitosten purku nähtiin suurena, muttei ylittämättömänä haasteena. itsenäisyys tuo yksinäisyyden Kolmessa kunnassa neljästä asumispalvelujen kysynnän ja tarjonnan arvioitiin olevan tasapainossa. Kehitysvammaisille oli siis tarjota riittävästi sekä laitoshoitoa että asuntoja itsenäiseen asumiseen. Laitoksessa ei tarvinnut pitää ketään siksi, ettei muita asumismuotoja olisi ollut tarjolla. Ohjatussa asumisessa vastaajia puhutti asukkaiden tuen tarve; sitä pidettiin usein suurempana kuin mihin osapäiväisellä tuella pystytään vastaamaan. Henkilökunnan aika kului erilaisiin hoidollisiin toimiin, ja sitä jäi liian vähän vapaa-ajan tukemiseen. Tätä pidettiin ohjatun asumisen perusidean vastaisena. Ajattelemisen aihetta antoi myös valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeuden tukeminen turvallisuutta vaarantamatta. Kehitysvammaiset ovat näistä asioista usein vanhempiensa kanssa eri mieltä: vanhemmat pitävät ympärivuorokautista valvontaa tarpeellisena, lapset itse eivät. Itsenäisyys voi tuoda mukanaan yksinäisyyden. Ohjaajan piipahtaminen pelkillä huoltokäynneillä ei aina riitä; yksinäisyyttä poteva asukas saattaa 18 super

19 kaivata kaveria iltaa istumaan. Tällaiseen eivät tukipalvelujen rahkeet yleensä riitä. Parempaa tai ainakin varmempaa on onneksi luvassa, kertoo Kehitysvammaliiton äänenkannattaja Ketju vuoden ensimmäisessä numerossaan. Syyskuun alussa voimaan astuva uusi vammaispalve lulaki turvaa vaikeavammaiselle henkilölle oikeuden saada henkilökohtaista apua päi vittäisiin toimiin sekä kotona että kodin ulkopuolella. Kunta ei voi määrärahoihin vedoten evätä henkilökohtaista apua, jos hakija täyttää lais sa asetetut edellytykset. Uusi laki taannee sen, että vammaishuollon tärkeimmät osat ovat lamaleikkureiden ulottumattomissa. Henkilökohtaiseen apuun on oikeutettu vaikeavammainen henkilö, joka tarvitsee välttämätöntä ja toistuvaa apua päivittäisis sä toimissa kotona tai kodin ulkopuolella. Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiin toimiin sekä työtä ja opiskelua var ten niin paljon kuin vaikeavammainen sitä välttämättä tarvitsee. Muihin tarkoituk siin apua annetaan aluksi vähintään 10 tuntia kuukaudessa ja vuoden 2011 alusta vähin tään 30 tuntia kuukaudessa. Myös kehitysvammaisten palvelut pitää jatkossa järjestää ensisijaisesti uuden vammaispalve lulain mukaan. Kehitysvammalain mukaisia palveluja on kuitenkin järjestettävä edelleen, jos vammaispalvelulain mukaiset palvelut ei vät asiakkaalle riitä tai sovi. Muutos on osa laa jempaa uudistus ta, jossa vaiheittain yhdistetään vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Itsenäisen asumisen tukeen liittyvät pulmat näyttävät muutenkin vaivaavan kaupunkeja enemmän kuin pieniä kuntia. Pienten asiakasmäärien kunnissa palvelut kyetään räätälöimään yksilöllisesti ja palvelutarpeen muuttuessa voidaan kehitellä erilaisia kotikutoisia Ei ole mukavaa muuttaa tutuksi käyneestä paikasta toiseen aina palveluntuottajan vaihtuessa. ratkaisuja. Koko maassa asutetaan vuosittain kehitysvammaista, ja määrä tulee kasvamaan. Ympärivuorokautisesti tuettujen asumispalvelujen kysyntää lisää erityisesti iäkkäiden vanhempien kanssa asuvien, itsekin jo ikääntyvien kehitysvammaisten tulo näiden palvelujen piiriin. Iäkkään vanhemman huolenpito käy mahdottomaksi viimeistään siinä vaiheessa, kun hän itse alkaa tarvita vanhushuollon palveluja. Omasta lapsesta halutaan usein huolehtia viimeiseen saakka. Nuoremmissa perheissä asiaan suhteudutaan yleensä toisin: lapsen itsenäistymistä ja kotoa muuttoa toivovat sekä vanhemmat että lapset itse. Keskeisenä nykyhetken ja tulevaisuuden haasteena kunnissa pidetään psyykkisesti oireilevien kehitysvammaisten palvelutarpeisiin vastaamista. Psyykkisesti oireilevien kohdalla pienen kunnan etu muuttuu haitaksi: pieni asiakasmäärä vaikeuttaa palveluiden järjestämistä. Kehitysvammaisten asumiseen liittyviä ongelmia kysyttäessä ykkössijalle nousi asiaryhmä haastavat tilanteet, jotka liittyvät yleensä juuri psyykkisesti oireileviin; heidän katsottiin tarvitsevan aggressiivisuutensa ja arvaamattomuutensa vuoksi omat asumispalveluyksikkönsä. Esimerkiksi resurssien riittävyyteen liittyvät ongelmat tulivat vasta tämän jälkeen. Erityisesti psyykkisesti oireileviin henkilöihin kohdistuu edelleen torjuvia asenteita. Kustannussäästöjen leimatessa keskustelua ja sosiaalipalvelujen järjestämistä on syytä muistaa, että henkilön asumisensa tueksi tarvitsemien palvelujen järjestäminen hänen toiveitaan ja tarpeitaan vastaavasti on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys, Minna Harjajärvi sanoo. Epäselvää oli, kenelle vastuu näissä tapauksissa kuuluu ja kuka koordinoi psyykkisesti oireilevan kehitysvammaisen palvelukokonaisuutta. Esiin nousi myös huoli erityisosaamisen jäämisestä laitoksiin. vanhemmat vanhenevat palvelutarve kasvaa Puolessa kunnista ja erityisesti kaupungeissa on pulaa tilapäishoidon paikoista. Ongelmat johtuvat palvelutarpeen keskittymistä viikonloppuihin, juhlapyhiin ja lomakausiin. Tilapäishoidon saatavuus on erittäin tärkeää omaishoitajien jaksamisen kannalta. Toisaalta löytyy myös kuntia, joissa tilapäishoitoa on tarjolla, mutta kehitysvammaisten vanhemmat eivät sitä syystä tai toisesta käytä. Tyhjillään odottavat tilapäiset hoitopaikat tulevat kalliiksi ja pidentävät pysyvää hoitopaikkaa tarvitsevien jonotusaikoja super 19

20 Ensimmäisen vuoden lähihoitajaopiskelijat Laura Tervalammi, Kia Kouhia, Reija Itkonen, Heidi Helminen ja Janette Virta tutustuivat SuPerin pikkubussissa liiton jäsenetuihin ja kiinnostuivat opiskelijajäsenyydestä. Iltajuhlan musiikista vastasivat Jammi ja Tintti. Päiväkodissa työskentelevä SuPerin yhdysjäsen Teija Hämäläinen-Peltola valmistui lähihoitajaksi vuonna Koska iltajuhlaan sai tuoda mukanaan myös ei-superilaisen ystävän, päätti Teija ottaa seurakseen aviomiehensä Markku Peltolan. Käsi- ja plastiikkakirurgisella osastolla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä Salme Niemi osallistui SuPerin arvontaan. Niemi on työskennellyt samalla työnantajalla vuodesta SuPerin suunnittelija Maria Erkheikki- Kurtti jakoi kiinnostuneille liiton uutta tietomateriaalia. Pirkanmaan ammattiopiston lähihoitajaopiskelija Karoliina Tiura liittyi SuPerin opiskelijajäseneksi. Ihmisten kanssa mielellään työskentelevä Karoliina on huomannut ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, että alavalinta osui napakymppiin. Koulutusohjelmavaihtoehdoista hän aikoo valita sairaanhoidon ja huolenpidon. SuPer tempaisi Tampereella teksti ja kuvat sonja kähkönen Suomen lähi- ja perushoitajaliitto vieraili Tampereen oppilaitoksissa ja työpaikoilla Uskon päivänä 30. maaliskuuta. Päivä huipentui kaupungin keskustassa järjestettyyn iltajuhlaan. SuPerin tapahtuma järjestettiin osana liiton jäsenhankintakampanjaa. Tarkoituksena oli jalkautua paikkakunnalle, jolla on paljon jäseniä, ja lähestyä heitä uudella tavalla. Työpaikkakäynneillä halusimme tavata jäseniä kasvotusten ja tutustua heidän työhönsä sekä työskentelyolosuhteisiin, järjestöpäällikkö Raija Moilanen sanoo. Uskon päivänä paikallisia oppilaitoksia kiertänyt SuPerin pikkubussi sai suuren suosion. Nuoriso- ja aikuisasteen opiskelijat kävivät tutustumassa liiton toimintaan ja hakivat eväitä tulevaa työelämäänsä varten. Opiskelijajäsenyyden liittymislomakkeita täytettiin ahkerasti. Tampereella järjestettyyn iltajuhlaan kutsuttiin jäseniä, jotka saivat ottaa mukaansa myös ei-superilaisen ystävän. Moni heistäkin liittyi illan aikana SuPeriin. Moilanen kertoo saaneensa ympäri Suomen viestiä siitä, että uusia jäseniä on vaikea saada mukaan ammattiosastojen tapahtumiin. Kuitenkin erilaiset jäsentilaisuudet ovat se väylä, jossa ihmisillä olisi mahdollisuus tutustua ja rakentaa verkostoja muihin alan ammattilaisiin. Uskon, että houkuttelevien tapahtumien kautta he voivat innostua ja aktivoitua. Ammattiyhdistyksen on lähestyttävä niitäkin, jotka eivät aina osallistu koulutuksiin tai muihin tilaisuuksiimme. Näihin henkilökohtaisiin lähestymistapoihin pyrimme jatkossa panostamaan. 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Asukkaaksi Hopeasiltaan

Asukkaaksi Hopeasiltaan Asukkaaksi Hopeasiltaan Käytännön opas uudelle Hopeasillan asukkaalle, omaisille ja läheisille YLEISTÄ Hopeasillan vanhainkoti on rakennettu vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna 1995. Hopeasillassa on 59

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena

Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Psyykkisesti oireileva vanhus johtamisen haasteena Oh Auli Koskinen Roihuvuoren vanhustenkeskus Vähintään 65-vuotias psykiatrisen diagnoosin omaava vanhus sijoitetaan vanhustenkeskuksessa psykogeriatriselle

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011

Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen. Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Kokemusarvioinnin ja asiantuntemuksen hyödyntäminen Nina Peltola Tomi Kallio Tom Stenman Helsinki 2.11.2011 Mikä on kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntija on henkilö jolla on pitkä historia hoitopalveluiden

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot