1. KOULUTUKSEN TAVOITTEET NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA

Transkriptio

1 NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYSOHJELMA Nuoruusikä on oma, ainutlaatuinen elämänvaiheensa, johon liittyy lukuisia erityispiirteitä. Nuoruusiällä tarkoitetaan noin kymmenen vuoden ajanjaksoa puberteetin alusta nuoreen aikuisuuteen (keskimäärin 12-22v). Nuoruusiän erityispiirteet vaikuttavat myös potilas - lääkärisuhteeseen. Nuoret ovat lasten ja aikuisten terveyspalveluissa usein väliinputoajia. Lasten terveydenhoidon lähestymistavat eivät tue nuoren kasvavaa itsenäisyyttä, intimiteetin tarvetta ja päätösvaltaa. Aikuisten palvelut ja aikuisena kohteleminen taas jättävät nuoren liian yksin. Puberteetin muutokset ja psykososiaalisen kehityksen haasteet voivat horjuttaa monien sairauksien hoitotasapainoa. Nuorisolääketieteen erityispätevyyteen tähtäävä pätevöitymisohjelma on tarkoitettu kaikille Suomessa laillistetuille erikoislääkäreille, jotka ovat Suomen Lääkäriliiton jäseniä. Nuorisolääketieteen erityispätevyys on hyvin monen erikoisalan yhteinen; se sopii hyvin sekä opiskeluterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa nuoria hoitaville lääkäreille. Edellytyksenä erityispätevyyden saamiselle on hyväksytysti suoritettu pätevöitymisohjelma. Erityispätevyysohjelmaa koordinoivana tahona toimii Suomen nuorisolääkärit ry. Erityispätevyyden saaneesta voidaan käyttää nimitystä nuorisolääkäri. Nuorisolääkärin työ sisältää terveyden edistämistä sekä sairauksien tunnistamista ja hoitoa nuoruusikäisten, heidän perheittensä ja verkostojensa kanssa eri lääketieteen aloilla ja kaikilla terveydenhuollon tasoilla. Työn keskeisiä tavoitteita ovat syrjäytymisen ennaltaehkäisy, riskikäyttäytymisen tunnistaminen ja terveen käyttäytymisen tukeminen. Työhön voi kuulua asiantuntijatehtäviä, koulutusta ja tutkimusta. Tavoitteellisesti toteutettu nuorisolääkärin työ parantaa nuorten hyvinvointia ja luo perustan hyvälle aikuisiän ja vanhuuden terveydelle ja toimintakyvylle. Työssään nuorisolääkäri soveltaa nuoruusiän erityispiirteiden tuntemusta ottaen huomioon nuoren toimintaympäristön ja kulttuurien välisiä eroja. Nuorisolääkäri osaa toimia nuoren, hänen perheensä ja moniammatillisen työryhmän ja verkoston kanssa. 1. KOULUTUKSEN TAVOITTEET Erityispätevyyden suorittanut: 1. kykenee työskentelemään nuoren, hänen perheensä ja verkostonsa kanssa 2. tuntee puberteettikehityksen, nuoruusiän normaalin somaattisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen ja tunnistaa hoitoa vaativat poikkeamat 3. on perehtynyt nuorten tyypillisiin mielenterveyden häiriöihin, kykenee tunnistamaan nämä ja hallitsee hoidon periaatteet 4. on perehtynyt kroonisten somaattisten ja neuropsykiatristen sairauksien tyypilliseen kulkuun nuoruusiän ja aikuistumisen aikana 5. tuntee paikallisen nuorten terveyspalveluiden tarjonnan sekä palvelujärjestelmän erityispiirteet lapsuudesta nuoruuteen ja nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen vaiheissa ja osaa ohjata nuorta näissä hänen kehitystasonsa vaatimalla tavalla 6. kykenee moniammatilliseen ja -tieteelliseen yhteistyöhön 7. on perehtynyt nuoren seksuaaliterveyteen ja nuorten seksuaalikulttuuriin 8. tuntee nuorisokulttuuria ja tunnistaa nuoren kulttuuritaustan merkityksen 9. tuntee maamme koulutusjärjestelmän 1

2 10. on perehtynyt opiskelukyvyn käsitteeseen ja ymmärtää opiskelukykyyn vaikuttavia tekijöitä 11. tuntee pääpiirteet nuorten päihteiden (ml. tupakka) kokeilu- ja käyttötavoista, päihteiden käytön riskeistä ja päihdevieroituksesta 12. tuntee alan lainsäädännön 13. osaa tukea aikuistumista 14. on perehtynyt terveyden edistämiseen nuoruusiässä 15. kykenee toimimaan kouluttajana ja asiantuntijana 16. tuntee ja seuraa alan tutkimusta ja kehitystä. 2. KOULUTUKSEN RAKENNE JA SISÄLTÖ Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus huomioiden koulutettavan erikoisala, ammattitaito ja tarpeet. Seuraavassa luetellaan osaamisalueita, joista koulutettavalla tulee olla jonkinlaiset tiedot. Osaamisen syvyys riippuu koulutettavan omasta erikoisalasta. I. Terve kasvu ja kehitys poikkeamineen 1 Puberteetti ja somaattinen kehitys 2 Psykososiaalinen kehitys 3 Seksuaalinen kehitys II. Lainsäädäntö, etiikka, suomalainen yhteiskuntarakenne ja palvelujärjestelmät 1 Alaan liittyvä lainsäädäntö ( 2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä, erityisesti lastensuojelun eri tukimuodot ja käytännöt sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujärjestelmä 3 Koulu- ja opiskelujärjestelmä, nuorisotoimi, kolmas sektori 4 Matalan kynnyksen palvelujen järjestämisperiaatteet ( Youth friendly services ) 5 Terveydenhuollon etiikka nuoruusikäisten hoidossa, luottamuksellisuus 6 Lääkärinlausuntoasiat (esim. ajoterveys. kuntoutus, kutsunnat) III. Kommunikaatiotaidot 1 Nuoren kanssa kommunikointi 2 Motivoivan haastattelun tekniikka 3 Perheen kanssa työskentely 4 Moniammatillinen työskentely 5 Vaikeat keskustelunaiheet : seksuaalisuus, kaltoinkohtelu, väkivalta, päihteet, koulukiusaaminen, perhesalaisuudet 6 Kouluttajataidot (nuorisoryhmät, vanhempainryhmät, ammattilaiset) IV. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen nuoruusiässä 1 Ravitsemus, uni ja liikunta: suositukset ja neuvonta 2

3 2 Seksuaalikasvatus ja -neuvonta 3 Päihteet (alkoholi, huumeet, lääkkeiden väärinkäyttö, tupakka): käytön ehkäisy, käytön tunnistaminen, perustiedot hoitoon ohjauksesta, tupakkavieroitus 4 Riskikäyttäytymisen tunnistaminen ja ehkäisy 5 Opiskelu- ja työkyvyn vahvistaminen, ammatinvalinta ja syrjäytymisen ehkäisy 6 Opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen 7 Kuntoutus terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi ja ylläpitämiseksi 8 Nuoren vanhempien tukeminen 9 Vertaisryhmät terveyden edistäjinä V. Seksuaaliterveys 1 Seksuaalinen kehitys murrosiässä 2 Seksuaalinen identiteetti 3 Tavalliset seksuaaliongelmat 4 Kuukautiset ja niiden häiriöt 5 Raskauden ehkäisy ja keskeytys ja teiniraskaus 6 Seksitautien ehkäisy, tutkimus ja hoito 7 Seksuaalisen kaltoinkohtelun ehkäisy, tunnistaminen, tutkimus ja hoito 8 Seksuaaliterveyteen liittyvät kulttuuriset ja eettiset kysymykset VI. Mielenterveyden häiriöt 1 Mielialahäiriöt (mm. masennustila ja kaksisuuntainen mielialahäiriö) 2 Ahdistuneisuushäiriöt 3 Käytöshäiriöt 4 Päihdehäiriöt ja muut addiktiot 5 Psykoosit (mm. skitsofrenia) ja niiden ennakko-oireilu 6 Syömishäiriöt 7 Itsetuhoisuus ja väkivalta 8 Neuropsykiatriset häiriöt, esim. ADHD ja autismikirjon häiriöt 9 Persoonallisuushäiriöt 10 Perustiedot eri psykoterapeuttisista hoitomuodoista ja niiden käytöstä 11 Psyykkiset sairaudet, ammatinvalinta ja palveluskelpoisuus puolustusvoimissa VII. Krooniset somaattiset sairaudet ja nuoruusikä 1 Astma ja allergiat 2 Diabetes 3 Kehitys-, aisti- ja liikuntavammaisuus 4 Synnynnäiset epämuodostumat 5 Muut krooniset sairaudet, esim. syöpätaudit, sydänviat, elinsiirtojen jälkitilat, epilepsia, reuma, tukielin-, suolisto- ja endokrinologiset sairaudet 6 Krooniset somaattiset sairaudet, ammatinvalinta, ja palveluskelpoisuus puolustusvoimissa VIII. Nuoruusiän muut sairaudet sekä psykosomaattinen oireilu: tutkimus ja hoito 1 Päänsärky, huimaus ja muut neurologiset oireet 2 Vatsavaivat 3

4 3 Tule-vaivat 4 Akne ja muut ihosairaudet 5 Ylipaino ja lihavuus 6 Unihäiriöt 7 Oppimisvaikeudet 8 Muu oireilu 3. KÄYTÄNNÖN PALVELU Erityispätevyys edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista työskentelyä lääkärinä palvelujärjestelmän eri tasoilla tehtävissä, joissa valtaosa potilaista on nuoruusikäisiä. Mikäli nuoruusikäisiä potilaita on vähemmän, hakija osoittaa portfoliossaan, että hänelle on kertynyt vastaava työskentelykokemus pidemmän ajan kuluessa. Käytännön palvelupaikkoja: - koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, ml. YTHS ( nykyään Suomessa on jo paljon täyspäiväisiä koululääkärin vakansseja) - Nuorisopsykiatrian avo- ja/tai osastopalvelu erikoissairaanhoidossa - Ehkäisyneuvola/seksuaaliterveysvastaanotto jossa vähintään puolet on nuoruusikäisiä ( yli 11v, alle 23v) - jos työskentelee paikassa, jossa neljäsosa on nuoruusikäisiä ( yli 11v, alle 23v), neljä vuotta työskentelyä vastaa kahden vuoden työskentelyä paikassa, jossa puolet on nuoruusikäisiä. Tällaisia paikkoja on esim. pediatriassa, aikuispsykiatrialla, oikeuspsykiatrialla, sisätaudeilla ym. Varsinkaan siirtymäkauden jälkeen ei yhdessä paikassa työskentely kuitenkaan riitä: jos päätoimekseen työskentelee esim. pediatriassa tai sisätaudeilla, tarvitaan myös nuorisopsykiatrista kokemusta. Nuorisopsykiatrien on osoitettava työskennelleensä myös nuoria hoitaneessa somatiikan yksikössä, esim. koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, vähintään 3kk. Lääkäriltä edellytetään vähintään kolme kuukautta oman erikoisalan ulkopuolista palvelua: Somaattisen alan lääkäriltä vähintään kolme kuukautta työskentelyä nuorten mielenterveyspalveluissa. Psykiatrilta vähintään kolme kuukautta palvelua somaattisessa yksikössä, jossa valtaosa potilaista on nuoria (esim. koulu- tai opiskeluterveydenhuolto, Väestöliitto). Perusterveydenhuollossa työskentelevä tarvitsee kokemusta nuorten hoidosta erikoissairaanhoidossa ja sairaalassa työskentelevä perusterveydenhuollon kokemusta. Hyväksyttäväksi palveluksi luetaan pääsääntöisesti kymmenen vuoden sisällä suoritettu työskentely.. Siirtymäkauden jälkeen vaaditaan, että hakijaa on työskentelyn aikana ohjannut erityispätevyystoimikunnan nimeämä tutor, joka antaa hakijasta lausunnon. 4. TEOREETTINEN KOULUTUS Teoreettista koulutusta pitää olla vähintään 80 tuntia, ja sen tulee kattaa monipuolisesti kohdassa 2 mainittuja osa-alueita. Koulutuksen antajana voi toimia lääketieteellinen yksikkö, yhdistys tai muu vastaava taho. Osan koulutuksesta on oltava kansainvälistä (esim. EUTEACH -kurssi, IAAH). 4

5 5. SUOSITELTAVA KIRJALLISUUS (esimerkkejä vuonna 2014, erityispätevyystoimikunta ylläpitää ajantasaista luetteloa) a) Kirjat Greydanus, Patel, Pratt: Essential Adolescent Medicine, 2006 Aalberg, Siimes: Lapsesta aikuiseksi. Nuoren kypsyminen naiseksi tai mieheksi. Kustannus Oy Nemo, uusin painos. Cacciatore R. Aggression portaat. Opetushallitus Cacciatore R ym Kuinka tuen lapsen ja nuoren itsetuntoa? Cacciatore R, Korteniemi-Poikela E. Seksuaalisuuden portaat. Opetushallitus. vuosi?? Hermanson Elina: Oonks mä normaali? Nuoren oma kirja. Tammi, Duodecimin suomenkielisten oppikirjojen uusimmat painokset soveltuvin osin, esim: Apter D, Väisälä L ja Kaimola K (toim.). Seksuaalisuus. Haahtela T et al (toim.). Allergia. Kunttu K et al (toim.). Opiskeluterveydenhuolto. Larivaara P, Lindroos S, Heikkilä T. Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Laukkanen E et al (toim.): Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Lönnqvist et al (toim.): Psykiatria. Moilanen I et al (toim.) Lasten- ja nuorisopsykiatria. Rajantie J, Mertsola J, HeikinheimoM (toim.) Lastentaudit. Salaspuro M et al (toim.). Päihdelääketiede. Sillanpää M et al H (toim.) Lastenneurologia. Söderholm A et al (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu. Välimäki M, Sane T, Dunkel L (toim.) Endokrinologia. Ylikorkala O ja Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. b) Oppaat/raportit/selvitykset, viimeisin painos: Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T, Laatikainen T (toim.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. Helsinki Nuorten hyvin- ja pahoinvointi. Konsensuskokous Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia. Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. Sosiaali- ja terveysministeriö Julkaisuja 2009:20. Kouluterveydenhuollon laatusuositus. Sosiaali- ja terveysministeriö, Oppaita 2004:8, Helsinki Taskinen S (toim.) (2003): Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittäminen. Asintuntijaryhmän suositukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle. Stakes, Oppaita 55. Helsinki. Opiskeluterveydenhuollon opas, Sosiaali- ja terveysministeriö,... Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakes Oppaita 51, Helsinki

6 Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset Nuorten elinolot vuosikirjat, THL ja nuorisotutkimusverkosto. c) Lehdet viimeisen kolmen vuoden ajalta soveltuvin osin: Suomen Lääkärilehti Duodecim Yksi alan kansainvälinen lehti, esim. Journal of Adolescent Health d) Käypä hoito-suositukset soveltuvin osin e) Lainsäädäntö (www. finlex.fi, ajantasainen lainsäädäntö) soveltuvin osin 6. ERITYISPÄTEVYYDEN OSOITTAMINEN PORTFOLIOLLA Pätevöityjä ottaa yhteyttä erityispätevyystoimikuntaan koulutuksen alkuvaiheessa. Toimikunta nimeää silloin tutorin, jonka kanssa pätevöityjä tekee kirjallisen pätevöitymissuunnitelman. Tutor seuraa ja tukee pätevöityjää koulutuksen aikana. Tentin sijasta hakija kokoaa portfolion, jolla hän osoittaa täyttävänsä koulutuksen tavoitteet. Hakija näyttää tuntevansa nuorisolääketieteen kentän riittävän monipuolisesti. Keskeistä portfoliossa on 10 kirjallista potilastapausta pohdintoineen ja lähdeviitteineen. Portfolio sisältää myös kuvauksen hakijan käytännön palvelusta, teoreettisesta koulutuksesta ja perustelut, miksi hakija pitää itseään pätevänä saamaan tämän erityispätevyyden. Erityispätevyystoimikunta käsittelee hakemukset ja esittää erityispätevyyden myöntämistä Suomen Lääkäriliitolle. 7. SIIRTYMÄKAUSI Erityispätevyyden myöntämisessä on kolmen vuoden siirtymäkausi, joka alkaa hallituksen hyväksymispäivämäärästä. Erityispätevyyttä hakeva voi pyytää lausuntoa suorittamiensa käytännön palvelujen ja kurssimuotoisen opiskelun riittävyydestä nuorisolääketieteen erityispätevyystoimikunnalta. Siirtymäaikana voidaan hyväksyä hakemus, jossa palvelut ja koulutukset on suoritettu aiemmin. Tällöin ei myöskään vaadita ennakkoilmoittautumista pätevöitymisohjelmaan. Muilta osin hakemusmenettely vastaa edellä kuvattua. Erityispätevyyttä haetaan täyttämällä portfolio, Pätevyyden myöntäminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä. 8. ERITYISPÄTEVYYSTOIMIKUNTA Suomen Nuorisolääkärit ry toimii erityispätevyyden koulutuksen koordinoinnista vastaavana tahona ja nimeää erityispätevyystoimikunnan, joka edustaa laaja-alaisesti eri erikoisaloja. Toimikunnassa tulee olla edustus sekä somaattiselta että psykiatriselta puolelta, ja sekä perusterveydenhuollosta että erikoissairaanhoidosta. 6